Perhonjoen Ja Kälviänjoen Yhteistarkkailu Vuonna 2016 (Pdf)

PERHONJOEN JA KÄLVIÄNJOEN YHTEISTARKKAILU VUONNA 2016

OSA II: VESISTÖTARKKAILU

AHMA YMPÄRISTÖ OY

Projektinro: 10749

Perhonjoen ja Kälviänjoen yhteistarkkailu vuonna 2016 Osa II: Vesistötarkkailu ______

PERHONJOEN JA KÄLVIÄNJOEN YHTEISTARKKAILU VUONNA 2016

OSA II: VESISTÖTARKKAILU

11.5.2017 Helena Puro, FM limnologi

Sisällys

1. JOHDANTO ...... 1 2. PERHONJOEN JA KÄLVIÄNJOEN VESISTÖALUE ...... 2 3. HYDROLOGISIA TIETOJA ...... 3 4. AINEISTO JA MENETELMÄT ...... 7 5. AINEVIRTAAMAT JA KUORMITUS ...... 8 5.1 PERHONJOEN AINEVIRTAAMAT 2016 ...... 8 5.2 HAJAKUORMITUS ...... 9 5.3 JÄTEVESIKUORMITUS ...... 9 5.4 PUHDISTAMOJEN AIHEUTTAMAT PITOISUUSLISÄYKSET PERHONJOESSA ...... 11 6. PERHONJOEN VESISTÖALUEEN TURVETUOTANTO ...... 13 6.1 TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU ...... 13 6.2 ALHOLMENS KRAFT OY:N VESISTÖTARKKAILU 2016 ...... 14 7. VEDENLAATU PERHONJOEN VESISTÖALUEELLA ...... 15 7.1 YLEISTÄ ...... 15 7.2 PERHONJOEN PÄÄUOMA JA PATANANJOKI ...... 16 7.3 VENETJOKI JA HALSUANJOKI ...... 18 7.4 ULLAVANJOKI JA KÖYHÄJOKI...... 19 7.5 KÄLVIÄN KUIKKISENOJA JA PEITSONLAHTI ...... 19 7.6 KORPILAHDENOJA ...... 20 8. NAHKATEHTAIDEN PURKUALUEIDEN SEDIMENTTISELVITYS 2016 ...... 20 9. VEDENLAATU ETELÄ-POHJANMAAN ELY–KESKUKSEN HAVAINTOPAIKOILLA ...... 20 10. LEVÄHAVAINNOT ...... 24 11. UIMAVESIEN VEDENLAATU VUONNA 2016 ...... 24 12. TIASENKANKAAN POHJAVESIALUEEN VEDENLAATU 2016 ...... 24 13. YHTEENVETO ...... 25 VIITTEET ...... 26

Perhonjoen ja Kälviänjoen yhteistarkkailu vuonna 2016 Osa II: Vesistötarkkailu ______LIITTEET

Liite 1. Vesistötarkkailun havaintopistekartta Liite 2. Vesistötarkkailun havaintopaikkaluettelo Liite 3. Alholmens Kraft Oy:n vesistötarkkailun havaintopaikkaluettelo Liite 4. Yhteistarkkailun vesistötulokset 2016 Liite 5. Etelä-Pohjanmaan ELY – keskuksen vesistötulokset 2016 Liite 6. Alholmens Kraft Oy:n vesistötarkkailutulokset 2016 Liite 7. Uimavesien vedenlaatu Perhonjoen vesistöalueella 2016 Liite 8. Tiaisenkankaan pohjavesialueen vedenlaatu 2016 Liite 9. Nahkatehtaiden purkualueiden sedimenttiselvitysten tulokset 2016

Oivaltajantie 10 60100 SEINÄJOKI p. 040 1381 627/ 040 5923 205

Perhonjoen ja Kälviänjoen yhteistarkkailu vuonna 2016 Osa II: Vesistötarkkailu ______

1. JOHDANTO

Vesi- ja ympäristöhallitus (VYH) on valvontakirjeessään nro 17 (19.1.1973) esittänyt, että samalla ve- sistöalueella sijaitsevien kuormittajien velvoitetarkkailut suoritettaisiin yhteistarkkailuna. Valvon- takirjeessä nro 26 (19.4.1991) VYH on lisäksi edellyttänyt, että yhteistarkkailussa seurattavien laitosten kuormitus- ja vesistötarkkailujen tulokset tulee raportoida erillisinä kokonaisuuksina.

Perhonjoen ja Kälviän vesistöalueella velvoitetarkkailut on toteutettu yhteistarkkailuna vuodesta 1981 lähtien. Yhteistarkkailuun kuuluu viisi asumisjäteveden puhdistamoa: Kälviä, Kaustinen, Perho, Halsua ja Ullava. Lisäksi tarkkailuun kuuluu Kokkolan Nahka Oy:n kahden nahkatehtaan, Pelorannantien (ent. Oy Geson Ab:n) ja Kourujärventien, jätevedenpuhdistamot sekä Findest Protein Oy:n (renderöintilaitos) jätevedenpuhdistamo. Perhonjoen valuma-alueella sijaitsee myös Vapo Oy:n, Alholmens Kraft Oy:n sekä yksityisten turvetuottajien turvesoita. Vapo ja Alholmens Kraft Oy osallistuvat yhteistarkkailuun kalataloustarkkailun osalta ja lisäksi Alholmens Kraft Oy on sisällyttänyt myös vesistötarkkailun osaksi yhteistarkkailua. Yksityiset turvetuottajat eivät ole mukana yhteistarkkailussa. Lisäksi Ullavan puhdistamon ympäristölupaan sisältyvä Tiaisenkankaan pohjavesialueen vedenlaadun tarkkailu on sisällytetty yhteistarkkailuun. Vesistötarkkailun havaintopistekartta ja havaintopisteluettelot on esitetty liitteissä 1, 2 ja 3.

Nykyisessä tarkkailussa noudatetaan Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry:n 12.10.2012 laatimaa Perhonjoen ja Kälviän yhteistarkkailuohjelmaa (Aaltonen ja Sillanpää 2012). Yhteistarkkailu koostuu neljän vuoden jaksoista, joista nykyinen kattaa vuodet 2013–2016. Tässä yhteenvedossa tarkastellaan vuoden 2016 vesistötarkkailun tuloksia. Taulukossa 1.1 on esitetty Perhonjoen vesistöalueen yhteistarkkailuvelvolliset jätevedenpuhdistamot ja turvetuottajat.

Perhonjoen ja Kälviänjoen yhteistarkkailu vuonna 2016 Osa II: Vesistötarkkailu ______

Taulukko 1.1. Perhonjoen yhteistarkkailun liittyneet kuormittajat, voimassa olevat lupapäätökset sekä lupaehdot.

Kuormittaja Puhdistamo- Lupapäätös Lupaehdot mg/l % / Lask. tyyppi kg/d tai kg/a peruste

Perho Rinnakkais- LSU-2004-Y-1010 BOD7-ATU 12 92 % 1/2 saostus 10.2.2006 Kok. P 0,5 92 % 1/2 SS - 90 % 1/2

Lupa voimassa 31.12.2015 CODCr 125 75 % 1/2 Luvan muuttaminen vireillä 6.2.2017 LSSAVI/783/2017

KVT- Rinnakkais- LSSAVI/164/04.08/2013 BOD7-ATU 15 90 % 1/2 Vesihuolto Oy saostus 23.9.2014 Kok. P 0,5 90 % 1/2

(Kaustinen, CODCr 125 75 % 1/2 Teerijärvi ja SS 35 - 1/2

Veteli) NH4-N 8 80 % 1/1

Halsua Bioroottori LSU-2006-Y-435 (111) BOD7-ATU 15 90 % 1/1 kemiallinen 21.8.2007 Kok. P 0,7 92 % 1/1 saostus SS 35 1/1

CODCr 125 75 % 1/1

Kokkolan Vesi / Ullava Biomatto ja LSSAVI/57/04.08/2010 BOD7-ATU 20 85 % 1/1 jälkisaostus 15.8.2012 Kok. P 1 85 % 1/1

LSSAVI/69/04.08/2014 17.7.2015 (hylätty)

Kokkolan Nahka Oy / Rinnakkais- LSSAVI/145/04.08/2010 CODCr 50 kg/käyntivrk 1/2 Pelorannantie saostus 10.12.2013 kok-N 40 kg/d 1/2 (ent. Oy Geson Ab:n ) kok-Cr 10 0,15kg/käyntivrk 1/2 kok-Cr (tavoite) 1,5 1/2 Kokkolan Nahka Oy / Kemiallinen LSSAVI/276/04.08/2010 kok-Cr 5 10 kg/a 1/2 Kuorujärventie saostus 10.12.2013 kok-Cr (tavoite) 1 1/2

CODCr 5000 kg/a 1/2

Findest Kemiallis- LSU-2007-Y-200 BOD7-ATU 28 kg/d; 90 % 1/4

Protein Oy biologinen 15.6.2007 CODCr 56 kg/d; 80 % 1/4 kantoaine- Kok. P 0,6 kg/d / 90 % 1/4 prosessi SS 28 kg/d; 70 % 1/4 Öljyt ja rasvat 9 kg/d; 80 % 1/4 kok-N, josta 61 kg/d 1/4

NO3N vähintään 60 % 1/1 Vapo Oy Useita tuotantoalueita kalataloustarkkailu Alholmens Kraft Oy Länkkyjärvenneva LSSAVI 14.9.2011 Höyläsalonneva ESAVI/263/04.08/2010 Kötsykäsaarenneva-Iso-Vehkaneva LSSAVI/206/04.08/2012 Vähä Vehkaneva LSSAVI 6.9.2011 Kannistonneva LSSAVI/17/04.08/2012 Lähdeneva LSSAVI/17/04.08/2012 Lumppioneva LSSAVI/201/04.08/2012 Päiväneva-Valkianeva LSSAVI/48/04.08/2013

2. PERHONJOEN JA KÄLVIÄNJOEN VESISTÖALUE

Perhonjoki saa alkunsa Suomenselältä Perhon, Kyyjärven ja Kivijärven kuntien rajalla olevista pienistä järvistä ja lammista. Latvajärvet ovat lähes 200 metriä meren pinnan yläpuolella. Joki laskee latva-alueiltaan Perhon kunnan läpi Vetelin Haapajärveen, josta edelleen Kaustisen kautta Kruunupyyn kunnassa sijaitsevaan Perhonjoen keskiosan järviryhmään. Sieltä joki laskee Perämereen Kokkolan pohjoispuolella. Kokkolan kohdalla Perhonjoki on jo melko leveä ja matala joki. Perhonjoen kokonaispituus on 160 km. Sivujokien, Ullavanjoen, Köyhäjoen, Patananjoen,

Perhonjoen ja Kälviänjoen yhteistarkkailu vuonna 2016 Osa II: Vesistötarkkailu ______

Halsuanjoen, Venetjoen ja Penninkijoen yhteenlaskettu pituus on lähes samaa luokkaa kuin itse pääuoman (Airiola ym., Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus 2016). Perhonjoen valuma-alue on 2 524 km2 ja sen järvisyys on 3,4 %. Valuma-alueesta peltoa on noin 10 %, suota noin 41 % ja loput on pääosin metsää. Vesistöalueelle rakennettiin 1960-luvulla kolme tekojärveä: Patana, Vissavesi ja Venetjoki. Tekojärvien pinta-ala on yhteensä 33 km3 ja säännöstelytilavuus 86 milj. m3. Muita säännösteltyjä järviä ovat Halsuanjärvi (7,7 km2) ja keskiosan järviryhmä (8,7 km2). Vesistöalueen suurin järvi on Ullavanjärvi, jonka pinta-ala on 15,5 km2. Vesivoimalaitoksia alueella on neljä: Alavetelin Kaitfors, Kaustisen Pirttikoski ja Vetelissä Patanan ja Pihlajamaan laitokset. Perhonjoen kalataloudellisesti tärkein saalis on nahkiainen. Lisäksi jokeen nousee kudulle vaellussiika, meritaimen sekä lohi, jotka ovat nykyisin peräisin istutetuista kannoista. (Airiola ym., Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus 2016) Kälviänjoki virtaa Kälviän kunnan alueella. Joki saa alkunsa suoalueilta, korkeustasolta 90 m mpy ja laskee vetensä Ruotsalon kylän kohdalla Katajalahteen ja sieltä Perämereen. Joen pituus on noin 27 km. Kälviänjoen valuma-alueen pinta-ala on 321 km2. Alustavien kartoitusten perusteella happamia sulfaattimaa-alueita on vähintään 10 % valuma-alueesta. Joen kalataloudellinen tila on heikko huonon veden laadun ja tehtyjen perkausten vuoksi. Katajalahteen nousee ajoittain ainakin kevät- ja kesäkutuisia kaloja kudulle. Keskeisiä kysymyksiä Kälviänjoen alueella ovat happamuus, hajakuormitus, tulvat ylivirtaamien aikaan ja vähävetisyys alivirtaamien aikaan (Airiola ym., Etelä- Pohjanmaan ELY-keskus 2016). Vesienhoidon toiselle suunnittelukaudelle (2016-2021) Perhonjoen ja Kälviänjoen valuma-alueiden välissä sijaitseva ja suoraan mereen laskeva Korpilahdenoja otettiin mukaan omaksi vesimuodostumakseen (Airiola ym., Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus 2016). Perhonjoen ja Kälviänjoen vesistöalueella vesistöjen ekologinen tila oli hyvä Ullavanjoessa, Penninkijoessa,Pahkajoessa, Pajuojassa ja Kiviojassa; tyydyttävä Perhonjoen keskiosassa, Venetjoessa, Halsuanjoessa ja Patananjoen yläosassa; välttävä Köyhäjoessa, Tastulanojassa, Patananjoen alaosassa, Patanan tekojärven täyttökanavassa, Perhonjoen yläosassa ja Myllyojassa sekä huono Kälviänjoessa ja Vähäjoess (Airiola ym., Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus 2016).

3. HYDROLOGISIA TIETOJA

Kokonaisuudessaan vuosi 2016 oli Suomessa tavanomaista lämpimämpi, vaikka vuosi alkoi yli 20 asteen pakkasilla. Tammikuun alun kolmen viikon pakkasjakson vuoksi vuosi 2016 ylsi kuitenkin vain sijalle 12 Suomen lämpötilan mittaushistoriassa. Sää oli helmikuussa pääosin lauhaa, pilvistä ja epävakaista. Kuukausi oli lähes koko maassa harvinaisen leuto. Helmikuu oli myös monin paikoin poikkeuksellisen sateinen ja sateet kasvattivat lumipeitettä alkukuusta. Sateet kasvattivat kuitenkin myös virtaamia, mikä näkyi selvänä piikkinä pitkän ajan keskivirtaamiin nähden. Sään muututtua lauhaksi lumipeite kuitenkin hupeni lähes olemattomiin maan etelä- ja länsiosissa. Tilastojen mukaan maaliskuu oli kahdesta neljään astetta pitkän ajan keskiarvoa lämpimämpi. Sademäärät jäivät suuressa osassa maata alle puoleen tavanomaisesta. Huhtikuu oli suuressa osassa maata tavanomaista lämpimämpi ja sademäärät kasvoivat jopa kaksinkertaisiin lukemiin tavanomaiseen nähden. Huhtikuun aikana yöpakkaset kaikkosivat Lappia lukuun ottamatta ja kevään tulvahuippu ajoittui huhtikuulle. Myös toukokuu oli tavanomaista lämpimämpi kuukausi. Sademäärät olivat pääosin keskiarvojen alapuolella ja salamamäärät jäivät noin puoleen tavanomaisesta.

Perhonjoen ja Kälviänjoen yhteistarkkailu vuonna 2016 Osa II: Vesistötarkkailu ______

Kesäkuu oli noin asteen verran tavanomaista lämpimämpi maan etelä- ja keskiosissa. Sademäärä oli monin paikoin suurempi ja Pohjanmaan rannikolla yli 100 mm sademäärät olivat paikoin poikkeuksellisen suuria, mikä näkyi luonnollisesti virtaamissa. Länsirannikolla heinäkuu oli tavanomaista lämpimämpi. Heinäkuun sademäärissä oli suurta paikallista vaihtelua. Maan länsiosassa sademäärä oli monin paikoin alle 80 % tavanomaisesta. Mittauspisteestä ja joesta riippuen heinäkuun virtaamat olivat joko tavanomaista alhaisempia tai niissä näkyi selvä virtaamapiikki. Elokuu oli poikkeuksellisen sateinen Pohjanmaan maakunnissa ja keskilämpötila oli suuressa osin maata lähellä pitkän ajan keskiarvoa. Syyskuu oli kahdeksatta kertaa peräkkäin tavanomaista lämpimämpi. Sadepäiviä oli syyskuussa etelässä ja lännessä harvinaisen tai jopa poikkeuksellisen vähän ja sademäärät jäivätkin pääasiassa keskiarvojen alapuolelle. Syys-lokakuussa virtaamat jäivät alle pitkän aikavälin keskiarvon. Lokakuussa rikottiin useita asemakohtaisia kuivuusennätyksiä ja maan etelä- ja keskiosassa oli puolestaan noin asteen tavanomaista kylmempää. Marraskuu oli lämpötiloiltaan kahtiajakautunut: alkupuoli oli monin paikoin jopa poikkeuksellisen kylmä, kun taas loppupuoli oli selvästi lauhempi. Sademäärä oli pääosin lähellä pitkän ajan keskiarvoja. Marraskuun lopussa havaittiin vielä pieni virtaamapiikki. Joulukuun kylmän alun jälkeen Suomen suursäätila vaihtui lauhaksi läntiseksi ilmavirtaukseksi kuun puolivälissä. Virtaamat olivat joulukuussa kutakuinkin samalla tasolla pitkän ajan keskiarvon kanssa (Ilmatieteen laitos 2016 ja Suomen Ympäristökeskus 2016).

v.2016 v. 1981-2010 °C

0 I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII -5

-10

-15

Kuva 3.1. Kuukauden keskilämpötilat (°C) Kauhavalla vuonna 2016 sekä pitkän aikavälin keskiarvo 1971-2000 (Ilmatieteen laitos 2016)

Perhonjoen ja Kälviänjoen yhteistarkkailu vuonna 2016 Osa II: Vesistötarkkailu ______

mm 2012 2013 2014 2015 2016 v. 1981-2010

160

140

120

100

0 I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII

Kuva 3.2. Kuukausisadanta Kauhavalla vuosina 2012-2016 sekä pitkän aikavälin keskiarvona 1971-2000 (Ilmatieteenlaitos 2016)

Vetelin Tunkkarissa kuukausivirtaama-arvot olivat vuonna 2016 kutakuinkin samalla tasolla kuin pitkän aikavälin keskiarvovirtaamat lukuun ottamatta touko-elokuun välistä aikaa (kuva 3.3). Touko- ja kesäkuussa virtaamat olivat pitkän aikavälin arvoja alhaisempia ja heinä- elokuussa runsaista sateista johtuen korkeampia kuin pitkän aikavälin keskiarvot. Vuoden tulvahuippu havaittiin kevättulvan aikaan huhtikuun alussa, jolloin virtaama Tunkkarissa oli 65 m3/s. Vuoden 2016 keskivirtaama oli Tunkkarissa 14,4 m3/s samalla tasolla pitkän aikavälin keskivirtaaman kanssa (13,4 m3/s) (taulukko 3.1).

Perhonjoen ja Kälviänjoen yhteistarkkailu vuonna 2016 Osa II: Vesistötarkkailu ______

3 Tunkkari m /s v2015-2016 kk ka v2015-2016 v1991-2010 90 2015 2016 80 70 60 50 40 30 20 10 0 elo elo loka loka syys syys kesä kesä joulu joulu huhti huhti heinä heinä helmi helmi touko touko tammi tammi maalis maalis marras marras Kuva 3.3. Virtaaman kuukausikeskiarvot Tunkkarin mittausasemalla vuonna 2015 ja 2016 sekä vertailukaudella 1991-2010.

Taulukko 3.1. Virtaaman kuukausikeskiarvot Tunkkarin ja Kaitsorin asemilla vuonna 2016 ja vertailukaudella v. 1991-2010.

Asema Kuukauden keskivirtaama MQ (m3/s)

I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII I-XII Tunkkari v. 2016 15,1 16,1 25,4 47,1 18,4 8,2 23,2 13,5 6,4 6,1 12,4 12,5 17,0 v. 1991-2010 11,2 9,2 9,3 29,3 24,1 12,6 8,0 7,6 10,1 12,4 13,1 14,1 13,4

Kaitfors v. 2016 16,0 21,4 16,8 47,2 30,2 14,2 41,5 31,7 13,0 12,8 23,1 24,9 24,4 v. 1991-2010 16,4 13,2 14,4 44,1 36,9 19,3 11,0 10,5 12,3 18,0 20,5 21,5 19,8

Perhonjoen ja Kälviänjoen yhteistarkkailu vuonna 2016 Osa II: Vesistötarkkailu ______

4. AINEISTO JA MENETELMÄT

Fysikaalis-kemiallinen vedenlaatuselvitys tehdään jätevedenpuhdistamoiden vaikutusalueilla vuosina 2013, 2014 ja 2016 (optio 2017). Vuonna 2016 yhteistarkkailussa otettiin näytteitä 20 näyteasemalta (liite 1 ja 2) yhteensä neljä kertaa (7.3., 13.6., 22.8. ja 25.10.). Näytteenottosyvyydet vaihtelivat vesisyvyydestä riippuen 0.1-1.0 m välillä. Näytteistä analysoitiin seuraavat muuttujat: - lämpötila -pH -sähkönjohtavuus -happipitoisuus ja -kyllästys-% -väri -alkaliteetti -kemiallinen hapen kulutus -sameus -kokonaistyppi -suolistoperäiset enterokokit -Escherichia coli –bakteerit -kokonaisfosfori -ammoniumtyppi (kesä- ja elokuu) -fosfaattifosfori (kesä- ja elokuu) -klorofylli-a (kesä- ja elokuu) -nitriitti- ja nitraattitypen kok. määrä -näkösyvyys (kesä- ja elokuu)

Lisäksi pisteiltä P3, P5, K3 ja K4 määritettiin maalis-, ja elokuun näytteenottokerroilla kokonaiskromi. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on vuonna 2016 ottanut vesistönäytteet Kaukon pisteestä (Ouluntien silta) sekä Ullavanjärvestä. Näiden näytteiden tulokset on yhteistarkkailuun sisältyvien vedenlaatutekijöiden osalta koottu liitteeseen 4 ja 5. Perhonjoen vesistöalueen turvetuottajista vesistötarkkailuun osallistuu Alholmens Kraft Oy. Vuonna 2016 Alholmens Kraft Oy:n osalta tarkkailuun sisältyi Köyhäjokeen laskevien tuotantoalueiden vesistötarkkailu. Köyhäjokeen laskevat Ahmanevan, Ketosennevan ja Lumppionnevan vedet (liite 6). Näytteet otettiin neljä kertaa vuoden aikana ja niistä analysoitiin: - lämpötila -pH -sähkönjohtavuus -happipitoisuus ja -kyllästys-% -väri -alkaliteetti -kemiallinen hapen kulutus -sameus -kokonaistyppi -kiintoaine -rauta -kokonaisfosfori -ammoniumtyppi -fosfaattifosfori

Edellisten lisäksi Ahmanevan vesistöpisteistä Kälviänjoessa analysoitiin ulkonäkö ja haju. Sen sijaan pisteistä ei analysoitu happea, alkaliniteettia, fosfaattifosforia eikä sameutta. Ullavan jätevedenpuhdistamon ympäristölupaan sisältyy velvoite tarkkailla Tiaisenkankaan pohjavesialueen vedenlaatua. Pohjavedestä otetaan näytteet kahdesta pohjavesiputkesta kaksi kertaa vuodessa (huhti-toukokuussa ja syys-lokakuussa). Näytteet otettiin 24.5. ja 25.10.2016 ja niistä analysoitiin: - lämpötila -pH -sähkönjohtavuus -pinnankorkeus -sameus -haju ja ulkonäkö -ammoniumtyppi -Escherichia coli –bakteerit -kloridi

Näytteiden otossa ja analysoinnissa käytettiin yleisesti käytettyjä standardimenetelmiä.

Perhonjoen ja Kälviänjoen yhteistarkkailu vuonna 2016 Osa II: Vesistötarkkailu ______

5. AINEVIRTAAMAT JA KUORMITUS

5.1 Perhonjoen ainevirtaamat 2016 Perhonjoen ravinnevirtaamat on laskettu Perhonjoen alaosan Kaukon havaintopaikan (Oulun tien siltapiste) tuloksista sekä Kaitforsin virtaama-aseman tiedoista. Ainevirtaamien laskemiseen on käytetty kuukausittaisia mittaustuloksia tai kuukausikeskiarvoja, mikäli näytekertoja on ollut useampi. Niiden kuukausien osalta, jolloin näytteenottoa ei ole ollut, on ainevirtaama laskettu käyttämällä kuukauden keskivirtaamaa sekä vedenlaatutulosten koko vuoden keskimääräistä pitoisuutta. Vuosiainevirtaama on laskettu keskimääräisen vuosivirtaaman ja ainepitoisuuden tulona. Perhonjoen ainevirtaamat olivat vuonna 2016 51 tonnia fosforia sekä 864 tonnia typpeä (taulukko 5.1). Ainevirtaamat olivat samalla tasolla kuin vuonna 2013 ja pienempiä kuin edellisvuonna johtuen pääasiassa pienemmästä virtaamasta. Suurin kuukausittainen ainevirtaama ajoittui huhtikuuhun, jolloin virtaama oli kevättulvan aikana suurimmillaan (kuvat 5.1–5.2).

Taulukko 5.1. Perhonjoen vuosiainevirtaamat v.2012-2016 Ainevirtaama tn/v Fosfori Typpi Vuosi 2012 67 1247 Vuosi 2013 47 823 Vuosi 2014 35 665 Vuosi 2015 58 1201 Vuosi 2016 51 864

Kuva 5.1. Kokonaisfosforin kuukausivirtaama (tn/kk) Perhonjoessa vuosina 2015-2016.

Perhonjoen ja Kälviänjoen yhteistarkkailu vuonna 2016 Osa II: Vesistötarkkailu ______

Kuva 5.2. Kokonaistypen kuukausivirtaama (tn/kk) Perhonjoessa vuosina 2015-2016.

5.2 Hajakuormitus Perhonjoen ja Kälviänjoen vesistöalueen vesienhoidon toimenpideohjelman mukaan Perhonjoen ravinnekuormitus on pääosin peräisin peltoviljelystä (Airiola ym., Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus 2016). Fosforikuormituksesta maatalouden osuus on mallitarkastelun (VEMALA-malli) arvion mukaan noin 61 % sekä typpikuormituksesta metsätalouden osuus 48 % ja maatalouden osuus 34 %. Fosforikuormitus on Perhonjoen ja Kälviänjoen vesistöalueella yhteensä noin 65 t/a ja typpikuormitus on yhteensä noin 1520 t/a. VEMALA-malli simuloi valuma-alueella syntyvää kokonaisfosfori- ja kokonaistyppikuormaa, jotka saadaan mallista erikseen maataloudelle, metsätaloudelle ja haja-asutuksen kuormitukselle sekä laskeumalle ja luonnonhuuhtoumalle.

5.3 Jätevesikuormitus Yhteistarkkailuun kuuluvien jätevedenpuhdistamojen vesistökuormitus Perhonjokeen oli vuonna

2016 0,42 tn fosforia, 39,9 tn typpeä ja 10,0 tn orgaanista ainetta (BOD7-ATU:na mitattuna) (taulukko 5.2). Laskelmaan ei sisälly Kokkolan Nahka Oy:n Kourujärventien puhdistamon tai Kälviän kunnan puhdistamon jätevesikuormitusta, koska Kokkolan Nahka Oy:n Kourujärventien puhdistamo laskee jätevetensä Korpilahdenojaan ja Kälviän jätevedenpuhdistamo Kuikkisenojan kautta suoraan mereen. Kälviän jätevedenpuhdistamon toiminta loppui syyskuussa 2015, jolloin siirtoviemäri Kälviältä Kokkolan keskusjätevedenpuhdistamolle otettiin käyttöön. Vuonna 2016 Perhonjoen kokonaisfosfori-, kokonaistyppi- ja orgaaninen kuormitus olivat edellistä tarkkailuvuotta suurempia (kuva 5.3, 5.4 ja 5.5). Perhonjokeen jätevetensä laskevista puhdistamoista Perhon kunnan fosfori kuormitus ja KVT Vesihuolto Oy:n typpikuormitus olivat suurimpia. Orgaanisen aineksen kuormitus oli suurin Kokkolan Nahka Oy:n Kourujärventiellä. Yksittäisten laitosten kuormitusta ja lupaehtojen toteutumista on käsitelty tarkemmin yhteistarkkailun osaraportissa I (Ahma Ympäristö Oy 2017). Jätevedenpuhdistamojen osuus Perhonjoen kokonaisainevirtaamista oli fosforin osalta 1,0 % ja typen osalta 6,0 % (0,7 % ja 3,3 % vuonna 2015).

Perhonjoen ja Kälviänjoen yhteistarkkailu vuonna 2016 Osa II: Vesistötarkkailu ______

Taulukko 5.2. Perhonjoen vesistöalueen jätevedenpuhdistamoiden vesistökuormitus v. 2016. Vuosikuormitus

BOD7-ATU kok-P kok-N kg/a kg/a kg/a Perho 4490 365 6570 KVT Vesihuolto Oy 2701 102 19929 Kälviä 0 0 0 Halsua 146 6,9 1898 Ullava 438 6 657 Findest Protein Oy 1205 31 18250 Kokkolan Nahka Oy/ Pelorannantie 1825 20 4855 (ent. Oy Geson Ab) Kokkolan Nahka Oy/Kourujärventie 5439 1,8 402

Yht. 10804 532 52159

Kuva 5.3. Jätevedenpuhdistamoiden fosforikuormitus Perhonjoen vesistöalueella v. 2000-2016.

Perhonjoen ja Kälviänjoen yhteistarkkailu vuonna 2016 Osa II: Vesistötarkkailu ______

Kuva 5.4. Jätevedenpuhdistamoiden kokonaistyppikuormitus Perhonjoen vesistöalueella v. 2000- 2016.

Kuva 5.5. Jätevedenpuhdistamoiden orgaaninen kuormitus (BOD7/BOD7-ATU) Perhonjoen vesistöalueella v. 2000-2016.

5.4 Puhdistamojen aiheuttamat pitoisuuslisäykset Perhonjoessa Puhdistamojätevesien vaikutus näkyy jokivedessä yleensä ravinnepitoisuuksien ja mahdollisesti bakteeripitoisuuksien kohoamisena purkupaikan läheisyydessä. Tässä yhteydessä kuormitusvaikutusta on tarkasteltu puhdistamokohtaisesti laskennallisina pitoisuusmuutoksina eri virtaamatilanteissa. Laskelmissa on kuormitustietoina käytetty vuoden 2016 puhdistamokohtaisia kuormitustietoja (Ahma ympäristö Oy 2017). Ali- ja ylivirtaamatilanteissa on käytetty sen näytteenottokerran kuormitustietoja, jotka ajallisesti osuivat parhaiten eri virtaamatilanteiden ajankohtaan. Tunkkarin virtaamahavaintopisteen vuoden 2016 arvoja on käytetty KVT Vesihuolto Oy:n sekä Findest Proteinin puhdistamoiden pitoisuuslisäysarvioihin, jonka lisäksi Perhon

Perhonjoen ja Kälviänjoen yhteistarkkailu vuonna 2016 Osa II: Vesistötarkkailu ______puhdistamon virtaamatiedot on arvioitu valuma-alueiden suhteiden perusteella Tunkkarin virtaamatiedoista. Kaitforsin virtaamahavaintopisteen arvoja on käytetty arvioimaan Kokkolan Nahka Oy:n Pelorannantien puhdistamon aiheuttamia pitoisuuslisäyksiä. Laskelma ravinnepitoisuuksien kasvusta jätevedenpuhdistamoiden purkupaikoilla on esitetty taulukossa 5.3.

Jätevedenpuhdistamojen aiheuttamat pitoisuuslisäykset Perhonjoessa seurasivat muutoksia joen virtaamassa. Virtaamahuippujen aikaan puhdistamoilta tuleva vesi laimentui tehokkaasti. Laimentuminen oli selkeää ylivirtaamien aikaan keväällä, jolloin sekä orgaanisen aineksen että kokonaisfosforin ja –typen pitoisuusnousut olivat pieniä kaikilla puhdistamoilla. Pitoisuuslisäykset olivat suurempia alivirtaaman aikaan Perhon ja KVT Vesihuollon jätevedenpuhdistamoiden läheisyydessä sekä fosforin osalta Findest Proteinin puhdistamolla ja typen osalta Kokkolan Nahka Oy:n Pelorannantien puhdistamolla. Pitoisuusnousut olivat suurimpia Perhon jätevedenpuhdistamolla kaikissa virtaamatilanteissa. Yleisesti ottaen puhdistamojen vaikutus joen ravinnepitoisuuksiin oli pieni johtuen suuresta hajakuormituksesta ja joen valmiiksi korkeista ravinnepitoisuuksista.

Taulukko 5.3. Jätevedenpuhdistamoiden aiheuttama laskennallinen ravinnepitoisuuksien kasvu Perhonjoella eri virtaamatilanteissa vuonna 2016. NQ = alivirtaama, MQ = keskivirtaama ja HQ = ylivirtaama.

Puhdistamo Virtaama LAITOKSEN KUORMITUS PITOISUUSLISÄYS JOESSA (m3/s) Kok. P Kok. N BOD7 Kok. P Kok. N BOD7 (kg/d) (kg/d) (kg/d) (µg/l) (µg/l) (mg/l)

Perhon jvp NQ 0,6 0,59 14,9 8 11,1 280 0,151 MQ 2,1 1,00 18 12,3 5,6 100 0,068 HQ 9,4 1,40 16,1 19,2 1,7 20 0,024

KVT Vesihuolto NQ 4,3 0,22 36,4 12,4 0,6 99 0,034 MQ 14,4 0,28 54,6 7,4 0,2 44 0,006 HQ 65,0 0,23 56,1 6,3 0,0 10 0,001

Findest Protein NQ 4,3 0,13 3,8 0,8 0,4 10 0,002 MQ 14,4 0,09 50 3,3 0,1 40 0,003 HQ 65,0 0,03 93,5 8,2 0,01 17 0,001

Kokkolan Nahka Oy NQ 5,5 0,02 5,8 0,23 0,0 12 0,000 Pelorannantie MQ 24,4 0,06 13,3 5 0,0 6 0,002 (ent. Oy Geson Ab) HQ 86,5 0,08 9,2 2,9 0,01 1 0,000

Perhonjoen ja Kälviänjoen yhteistarkkailu vuonna 2016 Osa II: Vesistötarkkailu ______

6. PERHONJOEN VESISTÖALUEEN TURVETUOTANTO

Perhonjoen vesistöalueella on turvetuotantoalueita Vapolla, Alholmens Kraft Oy:llä sekä yksityisillä turvetuottajilla. Turvetuottajista Alholmens Kraft Oy osallistuu yhteistarkkailun vesistötarkkailuosuuteen. Vapolla ja yksityisillä tuottajilla on oma vesistötarkkailu tuotantoalueille.

6.1 Turvetuotannon päästötarkkailu Alholmens Kraft Oy:llä oli Perhonjoen ja Kälviänjoen vesistöalueella vuonna 2016 tuotantoa 12 tuotantoalueella yhteensä 851 ha alueella. Kuormitukset kasvoivat kaikkien kuormitteiden osalta edellisvuodesta (taulukko 6.1) (Pöyry Finland Oy 2017). Vapo Oy:llä oli vuonna 2016 turvetuotannossa yhteensä 12 suota, joiden yhteenlaskettu tuotannossa oleva pinta-ala oli 1010,3 ha. Lisäksi levossa tai valmistelussa oli yhteensä 376,5 ha tuotantoalueita. Turvealueiden yhteiskuormitus oli kokonaisfosforin ja kiintoaineksen osalta jonkin verran suurempi ja kokonaistypen osalta jonkin verran pienempi kuin vuonna 2015 (taulukko 6.1). Yksityisten turvetuottajien kuormitusarvio on vain suuntaan antava, koska kaikkien tuottajien kuormitustietoja ei ole saatavilla (tietoja ei ole Tyvi-järjestelmässä). Taulukon 6.1 kuormitusarviossa on lisäksi käytetty tuottajien ilmoittamia arvoja vuodelta 2016, 2014 tai 2013 sen mukaan, miltä vuodelta arvot on ilmoitettu ja saatavilla. Vuodelta 2016 oli päivitetyt kuormitustiedot samoilta tuotantoalueilta kuin vuonna 2015, minkä vuoksi osan tuotantoalueen kohdalla jouduttiin käyttämään vanhempia tietoja vuosilta 2013-2014. Ilmoitettujen kuormitusarvioiden mukaan Perhonjoen vesistöalueella oli yksityisillä turvetuottajilla vuonna 2016, 2014 tai 2013 tuotannossa tai kunnostusvaiheessa yhteensä n. 461 ha tuotantoalaa. Turvetuotannon osuus Perhonjoen kokonaisravinnekuormituksesta oli vuonna 2016 suhteellisen pieni; turvetuotannon fosforikuormituksen osuus oli 0,9 % ja typen osuus 1,3 % kokoravinnekuormasta.

Perhonjoen ja Kälviänjoen yhteistarkkailu vuonna 2016 Osa II: Vesistötarkkailu ______

Taulukko 6.1. Perhonjoen vesistöalueen turvetuottajien brutto- ja nettokuormitus vuosina 2012 - 2016.

Pinta-ala Brutto, tonnia Netto, tonnia Tuottaja / Kohde Vuosi ha Kok-P Kok-N Kiintoaine Kok-P Kok-N Kiintoaine Alholmens Kraft Oy Länkkyjärvenneva 86 0,019 0,694 3,157 0,0082 0,417 2,604 Kötyskäsaarenneva-Isoneva 141 0,026 1,325 4,459 0,0078 0,871 3,549 Höyläsalonneva 54 0,025 0,472 2,02 0,018 0,29 1,657 Vähä Vehkaneva 87 0,027 0,613 5,549 0,0154 0,333 4,988 Lumppioneva 64 0,009 0,533 1,675 0,0005 0,327 1,262 Valkianeva 43 0,014 0,447 1,484 0,0088 0,308 1,207 Päiväneva 209 0,047 2,076 5,097 0,0201 1,402 3,75 Kannistonneva 79 0,017 0,699 0,975 0,0079 0,485 0,547 Lähdenneva 54 0,016 0,497 1,845 0,0094 0,329 1,509 Ahmaneva 34 0,020 0,415 3,100 0,0153 0,306 2,882 Ketosenneva (kunnostuksessa) 96 0,024 0,506 1,827 0,0136 0,258 1,333 2016 947 0,243 8,3 31,2 0,125 5,3 25,3 Yhteensä 2015 948 0,206 8 25 0,086 5,0 17,8 2014 948 0,150 7 12 0,056 4,9 8 2013 818 0,151 7 15 0,057 4,6 11 2012 805 0,193 4 15 0,129 2,4 9

Vapo 2016 1010,3 0,28 9,1 41 0,135 5,5 36 2015 927,1 0,251 10,3 32 0,097 6,4 24 2014 1162 0,208 9,7 31 0,076 6,5 25 2013 1459 0,213 8,4 39 0,104 5,6 33 2012 1514 0,382 11,6 55 0,254 7,7 37

Yksityiset 2016* 461,1 0,073 3,7 37,5 2014** 471 0,110 13,8 76 - - -

2012 870 0,239 7,8 35 0,132 5,1 24 *Yksityisten turvetuottajien kuormitukset laskettu joko 2013, 2014 tai 2016 arvoista sen mukaan, miltä vuodelta arvot on

**Yksityisten turvetuottajien kuormitukset laskettu joko vuoden 2013 tai 2014 arvoista sen mukaan, kummalta vuodelta

6.2 Alholmens Kraft Oy:n vesistötarkkailu 2016 Turvetuotantoalueiden osalta Perhonjoen ja Kälviänjoen yhteistarkkailun vesistötarkkailuosuuteen kuului vuonna 2016 Alholmens Kraft Oy:n Ahmanevan, Ketosennevan ja Lumppionnevan vesistötarkkailu. Vesistötarkkailunäytteet otettiin neljä kertaa vuodessa: Ahmanevan osalta helmi-, huhti-, kesä- ja lokakuussa sekä Ketosennevan ja Lumppionnevan osalta maalis-, kesä-, loka- ja joulukuussa. Lumppionnevan vesistövaikutuksia seurataan Kolanojasta tuotantoalueen ylä- ja alapuolisista pisteistä sekä edelleen Köyhäjoesta Mökinojan laskukohdan ylä- ja alapuolelta. Tuotantoalueen yläpuolisessa pisteessä Kolanojasta ei saatu näytteitä maalis- ja joulukuun näytekierroksilla, sillä ojassa ei virrannut vettä. Kesäkuussa ojavedessä oli enemmän paljon happea kuluttavaa ainesta

(CODMn) ja vesi oli kirkkaampaa kuin lokakuussa. Muuten näytekertojen välillä vedenlaadussa ei ollut

Perhonjoen ja Kälviänjoen yhteistarkkailu vuonna 2016 Osa II: Vesistötarkkailu ______juurikaan eroja. Lumppionnevan alapuolisella Kolanojan vesistöpisteellä kokonaistyppi-, ammoniumtyppi-, CODMn- ja rautapitoisuudet sekä väriarvo olivat keskimäärin korkeampia kuin tuotantoalueen yläpuolella. Sen sijaan fosforipitoisuudet olivat tuotantoalueen alapuolella alhaisempia. Keskimäärin Kolanojan vesi oli hapanta ja ravinteikasta ja happitilanne oli hyvä. Köyhäjoen vedenlaatu oli samankaltaista sekä Mökinojan ylä- että alapuolisilla vesistöpisteillä eikä selvää kuivatusvesien kuormitusvaikutusta vedenlaatuun voitu selvästi havaita (Liite 6). Ketosennevan vesistövaikutuksia tarkkaillaan Näätinkiojassa tuotantoalueen ylä- ja alapuolisilla vesistöpisteillä sekä Köyhäjoessa Kärmeojan laskun ylä- ja alapuolelta. Maaliskuun näytekerralla muut Ketosennevan vesistöpisteet olivat kuivia paitsi Kärmeojan alapuolinen piste, josta saatiin näyte. Näätinkiojan vesi oli lievästi hapanta, tummaa sekä ravinne- ja rautapitoista. Happitilanne oli keskimäärin hyvä. Näätinkiojan vesi oli keskimääräisten ravinnepitoisuuksien perusteella rehevällä tasolla. Ketosennevan ylä- ja alapuolisen vesistöpisteen vedenlaadussa ei ollut juurikaan eroja eikä tuotantoalueen kuivatusvesien vaikutusta vedenlaatuun voida arvioida. Näätinkiojaan verrattuna Köyhäjoen vesi oli selvästi ravinteikkaampaa, happamampaa, tummempaa ja humuspitoisempaa. Sen sijaan kiintoainepitoisuudet ja sameusarvot olivat korkeampia Näätinkiojassa kuin Köyhäjoessa. Ravinnepitoisuudet olivat keskimäärin alhaisempia Kärmeojan ala- kuin yläpuolella. Myös Köyhäjoen happitilanne oli keskimäärin hyvä (Liite 6). Ahmanevan vesistövaikutuksia tarkkaillaan Kälviänjoessa turvetuotantoalueen ylä- ja alapuolisilla vesistöpisteillä. Kälviänjoen vesi oli hapanta, tummaa ja ravinteikasta. Vesi oli laadultaan samankaltaista sekä Ahmanevan ylä- että alapuolella eikä kuivatusvesien vaikutusta vedenlaatuun voitu selvästi havaita. Huhtikuun näytekerralla kokonaisfosfori- ja kiintoainepitoisuudet olivat korkeita, mikä johtuu todennäköisesti sulamisvesistä ja suuremmista virtaamista. Ahmanevan alapuolisella pisteellä havaittiin muista poikkeava väriarvo helmikuussa (Liite 6). Yksittäisiltä tuotantoalueilta tulevien kuivatusvesien vaikutusta Köyhäjoessa on vaikea havaita yhteistarkkailun aineiston perusteella. Vuoden 2016 tarkkailun perusteella Köyhäjoen vedenlaatu ei selvästi heikentynyt yläjuoksulta alajuoksulle päin (Liite 6).

7. VEDENLAATU PERHONJOEN VESISTÖALUEELLA

7.1 Yleistä Perhonjoen vedenlaadun selvitys tehdään jätevedenpuhdistamoiden vaikutusalueella vuosina 2013, 2014 ja 2016 (optio 2017). Näyteasemia on yhteensä 20 ja näytteitä otetaan neljänä eri ajankohtana maalis-, kesä-, elo- ja lokakuussa. Vuonna 2016 näytteenottoajankohdat olivat 7.3., 13.6., 22.8. ja 25.10. Perhonjoen vesistöalueen vesi oli vuonna 2016 keskimäärin lievästi hapanta, ruskeaa sekä ravinteikasta (Taulukko 7.1). Pääuoman keskimääräiset ravinnepitoisuudet olivat 63 µg/l fosforia ja 988 µg/l typpeä. Keskimääräinen a-klorofyllipitoisuus oli 12 µg/l. Kokonaisravinnepitoisuuksien perusteella Perhonjoki luokitellaan reheväksi vesistöksi. Korkea kokonaistyppipitoisuus ilmentää runsasta kuormitusta, joka Perhonjoella on peräisin valuma-alueelta tulevasta runsaasta hajakuormituksesta sekä jätevedenpuhdistamoilta tulevasta kuormituksesta. Korkeimmat ravinnepitoisuudet havaittiin aiempien vuosien tapaan Kälviän Kuikkisenojassa (Ku2) (taulukko 7.1, liite 4). Perhonjoen pääuomassa korkeimmat typpipitoisuudet havaittiin Perhon jätevedenpuhdistamon alapuolella (P10A) ja korkeimmat fosforipitoisuudet pisteillä P10A ja P11.

Perhonjoen ja Kälviänjoen yhteistarkkailu vuonna 2016 Osa II: Vesistötarkkailu ______

Alhaisimmat pitoisuudet pääuomassa havaittiin Perhon jätevedenpuhdistamon yläpuolella Humalajoen sillan pisteessä P13.

Taulukko 7.1. Perhonjoen yhteistarkkailun havaintopaikkojen keskimääräinen veden laatu vuonna 2016 (n=3-4)

Asema Happi Happi pH Alkali- Sähkön- Sameus Väri CODMn Kok. NH4-N NO3N+ Kok. PO4-P E. Suolistoper. Kloro- Kromi Keskiarvo 2016 teetti johtok. N NO2N P coli enterok. fylli-a Cr mg/l % mmol/l mS/m FTU mgPt/l mgO2/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml pmy/100ml µg/l µg/l P3 Gesonin ap 10,7 88,3 6,4 0,12 5,3 5,0 311 29 1125 68 235 60 34 21 16 16 0,9 P5 Alaveteli yp 10,4 87,5 6,4 0,12 5,1 5,0 311 30 1125 61 225 58 32 69 19 14 0,9 P6A Kaustinen jvp ap, Puumala 10,7 88,5 6,5 0,13 4,6 5,0 266 26 1125 190 255 65 37 213 46 14 P7A Kaustinen jvp ap, Findest Protein yp 10,8 90,5 6,5 0,13 4,2 4,8 284 26 955 42 195 57 32 70 11 14 P7 Kaustinen jvp yp 10,8 90,3 6,5 0,13 4,1 5,0 266 26 940 50 185 56 32 143 11 15

P10A Perho jvp ap, Oksakoski 9,2 73,8 6,5 0,22 5,3 6,3 307 29 1150 190 155 89 65 70 69 11 P11 Perho kk jvp yp 8,6 69,3 6,5 0,21 4,7 4,6 258 28 888 27 66 91 52 17 13 6 P13 Perho, Humalajoen silta 9,4 78,3 6,3 0,14 2,8 2,6 278 23 600 11 21 31 13 26 3 9 Pa1 Patananjoki, Pulkkisentie silta 9,6 81,8 6,5 0,11 3,9 2,8 261 27 938 54 185 53 26 0 1 7 Ha1 Haluanjoki, Siponkoski 10,9 90,3 6,4 0,10 3,0 3,7 260 25 778 23 50 42 11 35 8 11 Ve1 Venetjoki mts, Halsuan yp 9,7 81,5 6,1 0,08 2,5 3,4 290 25 705 14 39 35 11 0 11 13 Ve2 Venetjoki, Halsuan ap 8,8 73,3 6,1 0,08 2,6 3,4 261 25 748 26 41 33 8 133 8 16 U1 Ullavanjoki, Haavisto 10,1 82,8 6,4 0,13 4,2 4,9 340 31 925 23 109 42 15 1 5 7 U2 Ullavan kk mts, Jvp ap 10,9 88,5 6,7 0,20 4,8 6,4 269 24 983 74 125 50 22 531 19 10 U3 Ullavanjärvestä lähtevä, Kylmänoja mts 9,0 76,3 6,6 0,16 4,0 4,6 207 23 908 20 24 47 10 17 18 14 Kö1 Köyhäjoki, Eemelin poikain silta 9,9 81,8 6,2 0,09 5,9 9,7 396 36 1425 103 485 86 76 545 27 17 Ku2 Kuikkisenoja, Kälviä jvp ap 6,8 60,0 4,5 <0,010 28,3 34,3 312 27 2400 870 210 141 86 667 20 13 M1 Peitsonperä, meripiste 11,0 98,5 7,6 0,59 360 1,3 45 12 480 11 54 14 3 0 23 3 K3 Kokkolan nahka ap 6,5 50,1 6,0 0,15 13,8 21,0 455 38 1475 210 94 85 58 1417 57 4 3,9 K4 Kokkolan Nahka yp 7,9 61,8 5,9 0,11 11,5 20,2 429 38 1240 190 92 82 60 1116 39 6 1,6

7.2 Perhonjoen pääuoma ja Patananjoki Pääuoman vesi oli aiempien vuosien tapaan ravinteikasta, tummaa ja lievästi hapanta (liite 4.1 ja 4.2). Veden ravinnepitoisuudet olivat samalla tasolla kuin 2013 ja pääosin samalla tasolla kuin 2014, jolloin ravinnepitoisuudet olivat korkeampia pisteillä P10A ja P11. Pääuomassa veden fosforipitoisuudet vaihtelivat välillä 28-120 µg/l ja typpipitoisuudet välillä 550-1200 µg/l. Korkeimmat typpipitoisuudet havaittiin Perhon jätevedenpuhdistamon alapuolella (P10A). Lähes yhtä korkeita typpipitoisuuksia havaittiin myös alaosan pisteillä P3, P5 ja P6A (kuva 7.1). Perhon jätevedenpuhdistamon yläpuolisella pisteellä (P11) havaittiin kesäkuun näytekerralla pääuoman korkein fosforipitoisuus, mutta keskimäärin fosforipitoisuudet olivat lähes yhtä korkeita pisteillä Perhon jätevedenpuhdistamon ylä- ja alapuolisilla näytepisteillä P10A ja P11 (kuva 7.2). Maalis- ja lokakuun näytekerroilla Perhon puhdistamon yläpuolisen pisteen (P11) fosforipitoisuudet olivat alapuolista pistettä (P10A) alhaisemmat, mutta typpipitoisuudet olivat alhaisempia kaikilla vuoden 2016 näytekerroilla puhdistamon yläpuolella. Pääuoman alhaisimmat ravinnepitoisuudet olivat yläjuoksulla pisteessä P13 (Humalajoen silta), jossa pitoisuudet vaihtelivat välillä 550-640 µg/l typpeä ja 28-35 µg/l fosforia. Kaustisilta alajuoksuun päin sijoittuvilla näytepisteillä (P7, P7A, P6A, P5 ja P3) veden keskimääräiset klorofylli-a – pitoisuudet olivat samalla tasolla kuin edellisenä tarkkailuvuotena (2014). Sen sijaan yläosassa pisteillä P10A ja P11 klorofylli-a-pitoisuudet olivat selvästi pienempiä kuin 2014. Yläjuoksulla pisteessä P13 a-klorofyllipitoisuus on ollut samalla tasolla vuosina 2013, 2014 ja 2016

Perhonjoen ja Kälviänjoen yhteistarkkailu vuonna 2016 Osa II: Vesistötarkkailu ______

(kuva 7.3). Korkeimmat klorofylli-a-pitoisuudet havaittiin kesäkuussa Gesonin puhdistamon alapuolella (P3 25 µg/l) ja Perhon puhdistamon alapuolella (P10A 20 µg/l). Veden happipitoisuudet olivat hyvällä tai erinomaisella tasolla Kaustisilta alajuoksuun päin (P7, P7A, P6A, P5 ja P3) sekä välttävällä tai tyydyttävällä tasolla Perhosta yläjuoksulle päin (P10A, P11 ja P13). Perhon puhdistamon ylä- ja alapuolisen pisteiden läheisyydessä sijaitsee myös jonkin verran maatalouskäytössä olevia peltoja sekä navettoja, joten kohonneet ravinnepitoisuudet saattavat johtua myös alueen melko voimakkaasta hajakuormituksesta. Perhonjoen pääuoman vesi oli tummaa veden väriarvojen vaihdellessa välillä 208-375 mgPt/l. Vesi oli humuspitoisista (CODMn 20-39 mgO2/l) ja pääosin lievästi sameaa (1,3-7,9 FTU). Hygieeniseltä laadultaan Perhonjoen vesi oli ajoittain heikentynyt kaikilla näytepisteillä. Korkein E. coli - bakteerimäärä havaittiin elokuussa Kaustisen puhdistamon alapuolisella pisteellä (P6A); 640 pmy/100 ml ja korkein suolistoperäisten enterokokkien määrä elokuussa Perhon puhdistamon alapuolella (P10A, 200 pmy/100 ml). Pisteissä P5 (Alavetelin yläpuoli) ja P3 (Gesonin alapuoli) kromipitoisuudet olivat hyvin pieniä (Liite 4.1). Patananjoen vesi laskee Perhonjokeen Patananjärvestä, joka on Perhonjoen vedellä täytetty tekojärvi. Patananjoen vesi oli laadultaan Perhonjoen veden kaltaista. Typpipitoisuudet vaihtelivat välillä 880 – 1100 µg/l ja fosforipitoisuudet välillä 42 – 61 µg/l. Happitilanne oli heikoimmillaan maaliskuussa, jolloin tilanne oli tyydyttävä. Muina vuodenaikoina Patananjoen happitilanne oli hyvä. Veden hygieeninen laatu oli erinomainen (liite 4.1).

Kuva 7.1. Perhonjoen pääuoman vedenlaatuasemien keskimääräinen kokonaistyppipitoisuus vuosina 2013–2014 ja 2016.

Perhonjoen ja Kälviänjoen yhteistarkkailu vuonna 2016 Osa II: Vesistötarkkailu ______

Kuva 7.2. Perhonjoen pääuoman vedenlaatuasemien keskimääräinen kokonaisfosforipitoisuus vuosina 2013–2014 ja 2016.

Kuva 7.3. Perhonjoen pääuoman vedenlaatuasemien keskimääräinen klorofylli-a -pitoisuus vuosina 2013- 2014 ja 2016.

7.3 Venetjoki ja Halsuanjoki Halsuan kunta laskee puhdistetut jätevetensä Venetjokeen Halsuanjärven yläpuolella. Venetjoen vedenlaatua seurataan jätevedenpuhdistamon yläpuoliselta (Ve1) ja alapuoliselta (Ve2) näytepisteeltä. Vuonna 2016 ravinnepitoisuuksissa ei havaittu merkittäviä eroja puhdistamon ylä- ja alapuolisen pisteen välillä. Venetjoen keskimääräisten ravinnepitoisuuksien perusteella vesi oli rehevällä tasolla. Lisäksi veden klorofylli-a pitoisuudet ilmensivät kesäkuussa rehevää veden laatua. Elokuussa klorifylli-a-pitoisuudet olivat selvästi kesäkuuta alhaisempia. Maaliskuussa Venetjoen

Perhonjoen ja Kälviänjoen yhteistarkkailu vuonna 2016 Osa II: Vesistötarkkailu ______veden pH laski alle kuuden. Jokiveden hygieeninen laatu oli hyvä puhdistamon yläpuolisella pisteellä (Ve1), mutta selvästi heikentynyt puhdistamon alapuolella (Ve2) erityisesti kesä- ja elokuussa. Halsuanjärvestä lähtevässä Halsuanjoessa veden laatu oli vuonna 2016 hyvin samanlaista kuin Halsuanjärven yläpuolella Venetjoessa (Liite 4.2).

7.4 Ullavanjoki ja Köyhäjoki Ullavan kunta laskee puhdistetut jätevetensä Ullavanjokeen, jossa vedenlaatua tarkkaillaan sekä puhdistamon ylä- että alapuolisessa näytepisteessä. Lisäksi Ullavanjokea kuormittaa turvetuotannon kuivatusvedet. Ullavanjoen vesi on vesistöalueelle tyypillisesti rehevää, ruskeaa sekä lievästi hapanta. Ravinnepitoisuudet ja bakteerimäärät olivat keskimäärin korkeampia jätevedenpuhdistamon alapuolisella (U2) kuin yläpuolisella pisteellä (U3). Lisäksi vesi oli puhdistamon alapuolella sameampaa ja tummempaa. Ullavan puhdistamon yläpuolella happitilanne oli maaliskuussa välttävä, mutta muilla näytekerroilla hyvä tai erinomainen. Alempana Ullavanjoessa happitilanne oli keskimäärin erinomainen. Veden hygieeninen laatu oli heikentynyt yläpuolisella pisteellä (U3) kesäkuun näytekerralla ja puhdistamon alapuolisella pisteellä (U2) elokuun näytekerralla. Ullavanjoen alajuoksulla olevaa Haaviston näytepistettä ennen jokeen yhtyy Hongistonoja. Haaviston näytepisteessä veden keskimääräiset ravinnepitoisuudet olivat alhaisempia kuin ylempänä joessa sijaitsevan U2 pitoisuudet. Veden happipitoisuudet ja hygieeninen laatu olivat vuonna 2016 hyvällä tasolla (Liite 4.3). Köyhänjoki saa alkunsa Vetelin kunnan puolelta Pilvinevan alueelta ja se yhtyy Perhonjokeen Alavetelin järvialueella. Köyhänjokea kuormittaa maa- ja metsätalous sekä turvetuotannon kuivatusvedet. Köyhänjoen vesi oli vuonna 2014 hyvin tummaa ja ravinteikasta sekä erittäin sameaa. Keskimääräinen kokonaistyppipitoisuus oli 1425 µg/l, kokonaisfosforipitoisuus 86 µg/l ja väriarvo 396 mgPt/l. Happitilanne oli keskimäärin hyvä. Veden hygieeninen laatu oli heikentynyt elo- ja lokakuun näytekerroilla. Elokuussa bakteerimäärät olivat erittäin korkeita (Liite 4.3).

7.5 Kälviän Kuikkisenoja ja Peitsonlahti Ennen siirtoviemärin rakentamista Kälviän kunnan jätevedet laskettiin puhdistuksen jälkeen Kuikkisenojaan, josta ne päätyivät mereen Peitsonlahteen. Kuikkisenojan vedenlaatu on ollut erittäin huono jätevesien vaikutuksen takia. Ojan luontainen virtaama on hyvin pieni eivätkä ainepitoisuudet tämän takia laimene ojassa. Vuoteen 2014 verrattuna ravinnepitoisuudet ja bakteerimäärät olivat ojassa laskeneet huomattavasti mikä selittyy jätevesikuormituksen loppumisella. Ravinnepitoisuudet olivat kuitenkin edelleen kaikkien yhteistarkkailuun kuuluvien näytepisteiden korkeimmat. Maaliskuussa näytepiste oli pohjaa myöten jäässä eikä näytettä näin ollen saatu. Ravinnepitoisuudet olivat vuonna 2016 kokonaistypen osalta välillä 1700-3200 µg/l ja kokonaisfosforin osalta välillä 43-200 µg/l. Veden pH-arvot olivat erittäin alhaisia (4,06-5,11) ja veden puskurikyky happamoitumista vastaan oli käytännössä loppunut. Myös sähkönjohtavuuden ja sameuden arvot olivat korkeita elo- ja lokakuussa. Väriluku oli hyvin korkea lokakuussa. Happitilanne oli parhaimmillaan kesäkuussa, jolloin happitilanne oli tyydyttävä, muulloin happitilanne oli välttävä. Kuikkisenojan hygieninen laatu oli huono elokuussa ja erinomainen kesä- ja lokakuussa (Liite 4.3). Peitsonlahden (M1) vedenlaatu vastasi vuonna 2016 tyypillistä murtovettä. Vesi oli kirkasta ja lievästi emäksistä. Kokonaistyppipitoisuuksien perusteella Peitsonlahden vesi oli keskimäärin lievästi rehevällä tasolla ja kokonaisfosforipitoisuuksien perusteella karulla tasolla. Happitilanne oli maaliskuuta lukuun ottamatta erinomainen.

Perhonjoen ja Kälviänjoen yhteistarkkailu vuonna 2016 Osa II: Vesistötarkkailu ______

7.6 Korpilahdenoja Korpilahdenojassa on näytepisteet Kokkolan Nahka Oy:n ala- ja yläpuolella (K3 ja K4). Korpilahdenojan veden laatu oli puhdistamon ylä- ja alapuolisilla näyteasemilla samalla tasolla. Kokonaistyppipitoisuudet vaihtelivat väillä 960–2100 µg/l ja kokonaisfosforipitoisuudet välillä 36– 170 µg/l. Kokonaisravinnepitoisuuksien perusteella Korpilahdenoja on keskimäärin rehevällä tasolla. Veden kromipitoisuudet olivat nahkatehtaan alapuolisella asemalla korkeampia verrattuna yläpuoliseen asemaan, mutta pitoisuudet olivat kaiken kaikkiaan melko alhaisia. Veden hygieeninen laatu oli erittäin huono elokuussa molemmilla näyteasemilla (Liite 4.3)

8. NAHKATEHTAIDEN PURKUALUEIDEN SEDIMENTTISELVITYS 2016

Nahkatehtaiden, Oy Geson Ab:n ja Kokkolan Nahka Oy:n purkualueilta otettiin vuonna 2016 sedimenttinäytteet, joista määritettiin hehkutushäviö, pH, kokonaisravinteet (P ja N) sekä kokonaiskromipitoisuus. Lisäksi tehtiin akuutin toksisuuden testaus valobakteeritestillä (Flash-testi). Sedimenttitutkimus tehtiin edellisen kerran vuonna 2013. Tulosten perusteella sedimentti oli molempien nahkatehtaiden purkualueilla hapanta ja kuiva-aineen osuus oli reilu kolmannes. Hehkutushäviö kuvaa orgaanisen aineen pitoisuutta sedimentissä ja hehkutusjäännös siten jäljellejäänyttä epäorgaanista ainetta eli tuhkaa. Molempien pisteiden sedimentit koostuivat pääasiassa epäorgaanisesta aineesta (hehkutusjäännös 81–91 % ka) (Liite 9.1). Toksisuustestien perusteella näytepisteen P3, Geson alapuoli, sedimentti luokiteltiin toksiseksi vesikirpuille, muttei valobakteereille. Näytepisteen K3 Kokkolan Nahan alapuolista näytettä ei luokiteltu toksiseksi vesikirpuille eikä akuutisti toksiseksi valobakteereille (Liite 9.2).

9. VEDENLAATU ETELÄ-POHJANMAAN ELY– KESKUKSEN HAVAINTOPAIKOILLA

Etelä-Pohjanmaan ELY–keskus seuraa Perhonjoen vedenlaatua Kaukon havaintopaikalla Perhonjoen alajuoksulla (8-tien silta) sekä Ullavanjärvessä. Vuonna 2016 Kaukon näytepisteeltä otettiin näytteet yhteensä 14 kertaa ja Ullavanjärvestä kuusi kertaa. Perhonjoen vedenlaatu Kaukon näytepisteessä oli samankaltaista kuin yhteistarkkailun näytepisteissä (liitteet 4 ja 5). Vesi oli tummaa (väriluvut 180 – 400 mgPt/l), lievästi hapanta (pH 6,0 – 6,7) ja ravinteikasta. Kokonaistyppipitoisuudet vaihtelivat välillä 970–1300 µg/l ja kokonaisfosforipitoisuudet välillä 44-110 µg/l (kuvat 9.1 ja 9.2). Perhonjoen veden rautapitoisuus oli edellisten vuosien tapaan melko korkea (2100 – 4000 µg/l) ja vedessä oli paljon happea kuluttavaa ainesta (CODMn 26 – 38 mgO2/l). Kiintoainepitoisuuksissa esiintyi runsaasti vaihtelua vuoden aikana ja keskimääräinen pitoisuus (12,6 mg/l) oli aiempaa tarkkailuvuotta korkeampi (v.2015 6,9 mg/l) (kuva 9.3).

Perhonjoen ja Kälviänjoen yhteistarkkailu vuonna 2016 Osa II: Vesistötarkkailu ______

µg/l Kokonaistyppi 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 7.4.2015 4.5.2015 3.8.2015 7.9.2015 4.4.2016 1.8.2016 5.9.2016 13.1.2015 10.3.2015 14.4.2015 20.4.2015 12.5.2015 19.5.2015 9.11.2015 27.1.2016 22.3.2016 12.4.2016 25.4.2016 25.5.2016 30.5.2016 2.11.2016 1.12.2016 22.10.2015 11.10.2016 24.10.2016 27.12.2016 Kuva 9.1. Perhonjoen kokonaistyppipitoisuudet Kaukon havaintoasemalla vuosina 2015 ja 2016.

µg/l Kokonaisfosfori 120

100

0 7.4.2015 4.5.2015 3.8.2015 7.9.2015 4.4.2016 1.8.2016 5.9.2016 13.1.2015 10.3.2015 14.4.2015 20.4.2015 12.5.2015 19.5.2015 9.11.2015 27.1.2016 22.3.2016 12.4.2016 25.4.2016 25.5.2016 30.5.2016 2.11.2016 1.12.2016 22.10.2015 11.10.2016 24.10.2016 27.12.2016 Kuva 9.2. Perhonjoen kokonaisfosforipitoisuudet Kaukon havaintoasemalla vuosina 2015 ja 2016.

Perhonjoen ja Kälviänjoen yhteistarkkailu vuonna 2016 Osa II: Vesistötarkkailu ______

mg/l Kiintoaine 30

0 4.4.2016 1.8.2016 5.9.2016 7.4.2015 4.5.2015 3.8.2015 7.9.2015 2.11.2016 1.12.2016 9.11.2015 27.1.2016 22.3.2016 12.4.2016 25.4.2016 25.5.2016 30.5.2016 13.1.2015 10.3.2015 14.4.2015 20.4.2015 12.5.2015 19.5.2015 11.10.2016 24.10.2016 27.12.2016 22.10.2015 Kuva 9.3. Perhonjoen kiintoainepitoisuudet Kaukon havaintoasemalla vuosina 2015 ja 2016.

Ullavanjärvessä veden ravinne- ja klorofylli-a pitoisuudet olivat pääasiassa samalla tasolla kuin v.2014(kuvat 9.4–9.5). Kokonaistyppipitoisuudet vaihtelivat välillä 620–1200 µg/l, kokonaisfosforipitoisuudet välillä 36–54 µg/l ja klorofylli-a pitoisuudet välillä 10–20 µg/l. Kokonaisravinnepitoisuuksien perusteella Ullavanjärven vesi on rehevällä tasolla. Kesällä (kesä- elokuussa) epäorgaanisten typpiyhdisteiden pitoisuudet olivat pieniä. Veden happipitoisuus oli helmikuussa tyydyttävällä ja elokuussa erinomaisella tasolla. Vesi oli lievästi sameaa ja sameusarvot kasvoivat vuoden kuluessa (Liite 5). Ullavanjärvestä ei otettu näytteitä v.2015, joten kuvissa 8.4-8.5 on esitetty tulokset vuosilta 2014 ja 2016.

Perhonjoen ja Kälviänjoen yhteistarkkailu vuonna 2016 Osa II: Vesistötarkkailu ______

µg/l Kokonaisfosfori

0 2.7.2014 8.3.2016 18.3.2014 18.8.2014 17.9.2014 15.2.2016 13.6.2016 12.7.2016 29.8.2016 28.9.2016 15.10.2014

Kuva 9.4. Ullavanjärven kokonaisfosforipitoisuudet vuosina 2014 ja 2016

µg/l Klorofylli-a 30

0 2.7.2014 18.8.2014 17.9.2014 13.6.2016 12.7.2016 29.8.2016 28.9.2016

15.10.2014 Kuva 9.5. Ullavanjärven klorofylli- a pitoisuudet vuosina 2014 ja 2016.

Perhonjoen ja Kälviänjoen yhteistarkkailu vuonna 2016 Osa II: Vesistötarkkailu ______

10. LEVÄHAVAINNOT

Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuollon uimarantaseurannassa havaittiin sinilevää Räyringinjärvellä heinä- ja elokuussa. Muilla Halsuan, Vetelin, Kaustisen ja Perhon uimarannoilla (yht. 6 kpl) levää ei havaittu kesän 2016 aikana. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella levähavaintoja oli sisävesissä alkukesästä vähän. Hieman levää havaittiin muutamalla havaintopaikalla elokuussa ja muutama runsaampi havainto syyskuussa (Järviwiki 2017). (Liite 7).

11. UIMAVESIEN VEDENLAATU VUONNA 2016

Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuolto seurasi uimavesien laatua Perhonjoen vesistöalueella Halsuan, Vetelin, Kaustisen ja Perhon alueilla yhteensä seitsemältä uimarannalta. Heinä- ja elokuussa uimista kehotettiin välttämään sinilevähavaintojen vuoksi Räyringinjärvessä. Bakteerimäärät eivät ylittäneet sosiaali- ja terveysministeriön asettamia toimenpiderajoja yhdelläkään uimarannalla (liite 6).

12. TIASENKANKAAN POHJAVESIALUEEN VEDENLAATU 2016

Vuonna 2016 Tiaisenkankaan pohjaveden havaintoputkista 307 ja PVP1 otettiin näytteet 24.5. ja 25.10.2016. Tarkkailutulokset on esitetty liitteessä 7. Havaintoputkessa 307 pohjavesi oli lokakuun näytekerralla silmin havaittuna kirkasta, mutta sameusarvojen perusteella sameaa. Ammoniumtyppipitoisuus oli toukokuussa alhainen ja lokakuussa koholla. Sähkönjohtavuuden arvo ja kloridipitoisuus olivat koholla puolestaan toukokuussa, mutta lokakuussa alhaisia. Toukokuun kloriditulos ja lokakuun ammoniumtyppitulos olivat selvästi korkeampia kuin edellisenä vuonna ja korkeampia kuin keskimäärin suomalaisissa lähes luonnontilaisissa pohjavesissä (Soveri ym 2001). Sähkönjohtavuus oli toukokuussa puolet korkeampi ja lokakuussa samalla tasolla kuin keskimäärin suomalaisissa lähes luonnontilaisissa pohjavesissä (Soveri ym 2001). Vesi oli hapanta (pH 6,1–6,5). Suolistoperäisiä indikaatiobakteereja ei löytynyt. Havaintoputkessa PVP1 vesi oli happamalla tasolla (pH 6,3). Ammoniumtypen pitoisuudet olivat alle määritysrajan. Kloridipitoisuus oli toukokuussa alle määritysrajan ja lokakuussa samalla tasolla kuin keskimäärin suomalaisissa lähes luonnontilaisissa pohjavesissä (Soveri ym. 2001). Sähkönjohtavuus oli lokakuussa kaksinkertainen verrattuna keskimääräisiin suomalaisiin lähes luonnontilaisiin pohjavesiin (Soveri ym 2001). Suolistoperäisiä indikaattoribakteereja ei löytynyt.

Perhonjoen ja Kälviänjoen yhteistarkkailu vuonna 2016 Osa II: Vesistötarkkailu ______

13. YHTEENVETO

Kokonaisuudessaan vuosi 2016 oli Suomessa tavanomaista lämpimämpi. Vuosisadanta Kauhavalla (580 mm) oli jonkin verran vertailukauden 1981–2010 keskiarvoa (515 mm) suurempi. Sadanta oli keskimääräistä runsaampaa kesä-elokuussa. Vetelin Tunkkarissa kuukausivirtaama-arvot olivat vuonna 2016 kutakuinkin samalla tasolla kuin pitkän aikavälin keskiarvovirtaamat lukuun ottamatta touko-elokuun välistä aikaa. Touko- ja kesäkuussa virtaamat olivat pitkän aikavälin arvoja alhaisempia ja heinä- elokuussa runsaista sateista johtuen korkeampia kuin pitkän aikavälin keskiarvot. Perhonjoen ainevirtaamat olivat vuonna 2016 51 tonnia fosforia sekä 864 tonnia typpeä (taulukko 5.1). Suurin kuukausittainen ainevirtaama ajoittui huhtikuuhun, jolloin virtaama oli kevättulvan aikana suurimmillaan. Jätevedenpuhdistamojen aiheuttamat pitoisuuslisäykset Perhonjoessa seurasivat tyypilliseen tapaan muutoksia joen virtaamassa; suuren virtaaman aikaan puhdistamoilta tuleva vesi laimentui tehokkaasti, mutta alivirtaamajaksoilla joen ainepitoisuudet nousivat paikoin. Yleisesti ottaen puhdistamojen vaikutus joen ravinnepitoisuuksiin oli pieni, johtuen suuresta hajakuormituksesta ja joen valmiiksi korkeista ravinnepitoisuuksista. Vuonna 2016 Vapo Oy:n turvetuotantoalueiden yhteiskuormitus oli kokonaisfosforin ja kiintoaineksen osalta jonkin verran suurempi ja kokonaistypen osalta jonkin verran pienempi kuin vuonna 2015. Alholmens Kraft Oy:n turvetuotantoalueiden kuormitus kasvoi kaikkien kuormitteiden osalta edellisvuodesta. Yksityisten turvetuottajien osalta typen, fosforin ja kiintoaineen osalta kuormitus oli pienempää kuin vuotta aiemmin. Yksityisten tuottajien kokonaiskuormituksen arviointi on kuitenkin hyvin epävarmaa, koska tietoja ei ole kaikilta osin saatavilla. Alholmens Kraft Oy:n yksittäisiltä tuotantoalueilta tulevien kuivatusvesien vaikutusta Köyhäjoessa on vaikea havaita yhteistarkkailun aineiston perusteella. Vuoden 2016 tarkkailun perusteella Köyhäjoen vedenlaatu ei heikentynyt yläjuoksulta alajuoksulle päin. Vuoden 2016 turvetuotannon kuormitustietojen perusteella turvetuotannon osuus Perhonjoen vesistöalueen kokonaisravinnekuormituksesta oli fosforin osalta 0,9 % ja typen osalta 1,3 %. Kuormitusosuudet ovat kuitenkin vain suuntaa antavia, koska kuormitustiedot ovat osin epävarmoja. Perhonjoen vesi oli vuonna 2016 laadultaan aiempien vuosien kaltaista. Vesistöalueelle on tyypillistä veden tummuus, ravinteisuus ja ajoittain myös alhainen pH. Pääuoman keskimääräiset ravinnepitoisuudet olivat 63 µg/l fosforia ja 988 µg/l typpeä. Keskimääräinen a-klorofyllipitoisuus oli 12 µg/l. Kokonaisfosforipitoisuuden perusteella Perhonjoki luokitellaan erittäin reheväksi vesistöksi. Korkea kokonaistyppipitoisuus ilmentää niin ikään runsasta kuormitusta, joka Perhonjoella on peräisin valuma-alueelta tulevasta runsaasta hajakuormituksesta sekä jätevedenpuhdistamoilta tulevasta kuormituksesta. Vuonna 2016 Kälviän kunnan jätevedet johdettiin siirtoviemäriin eikä puhdistettuja jätevesiä johdettu enää Kuikkisenojaan. Vuoteen 2014 verrattuna ravinnepitoisuudet ja bakteerimäärät olivat ojassa laskeneet huomattavasti mikä selittyy jätevesikuormituksen loppumisella. Ravinnepitoisuudet olivat kuitenkin edelleen kaikkien yhteistarkkailuun kuuluvien näytepisteiden korkeimmat.

Perhonjoen ja Kälviänjoen yhteistarkkailu vuonna 2016 Osa II: Vesistötarkkailu ______

VIITTEET

Aaltonen, E-K., Sillanpää, T. 2012: Perhonjoen ja Kälviänjoen yhteistarkkailuohjelma 2013 – 2016 (2017). Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry. Ahma Ympäristö Oy 2017. Perhonjoen yhteistarkkailu. Vuosiyhteenveto 2016, osa I: kuormitustarkkailu. Ilmajoki. Airiola, S., Koivisto, A-M., Mäenpää, E., Mäensivu, M., Pakkala, J., Teppo, A. & Westberg, V. 2016: Perhonjoen ja Kälviänjoen vesistöalueen vesienhoidon toimenpideohjelma vuoteen 2021. 148 s. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus. Raportteja 47. Ilmatieteen laitos 2016. Ilmastokatsaus, vuoden 2016 kuukausiraportit. Järvi- & meriwiki 2017. Etelä-Pohjanmaan viikottainen levätilanne kesällä 2016. http://www.jarviwiki.fi/wiki/Toiminnot:Semanttinen_kysely/Lev%C3%A4taulukko. Viitattu 19.4.2017 Pöyry Finland Oy 2017: Oy Alholmens Kraft Ab, Turvetuotannon kuormitustarkkailu Perhonjoen ja Kälviänjoen vesistöalueilla vuonna 2016. Kirjallinen tiedonanto sähköpostitse 21.4.2017. Sillanpää, J. 2017. Vapo Länsi-Suomen tuotantoyksikön turvetuotantoalueet, päästötarkkailu vuonna 2016, vesistöalueittainen jako. Kirjallinen tiedonanto sähköpostitse 21.4.2017. Soveri J., Mäkinen R. ja Peltonen K. 2001: Pohjaveden korkeuden ja laadun vaihteluista Suomessa 1975-1999. Suomen ympäristökeskus. Suomen ympäristö 420. Suomen ympäristökeskus 2016: Hydrologinen kuukausitiedote, vuoden 2016 kuukasiraportit.

Kälviä

Kokkolan Nahka

Oy Geson Ab

Findest Protein Oy Kaustinen

Halsua

Räyrinki

Perho

Perhonjoen ja Kälviänjoen yhteistarkkailu Vesistötarkkailun tulokset vuodelta 2016 Liite 4.1

Asema Pvm N.otto Näkö- Lämpö- Happi Happi pH Alkali- Sähkön- Sameus Väri CODMn Kok. Ammonium NO3N+ Kok. Fosfaatti E. Suolistoper. Kloro- Kromi syvyys syvyys tila teetti johtok. typpi NH4-N NO2N fosfori PO4-P coli enterok. fylli-a Cr m m °C mg/l % mmol/l mS/m FTU mgPt/l mgO2/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml pmy/100ml µg/l µg/l P3 Gesonin ap 7.3.2016 1,3 0,2 0,1 13,0 87 6,12 0,12 5,0 3,3 375 28 1100 54 84 12 0,89 P3 Gesonin ap 13.6.2016 0,2 0,4 14,6 9,5 93 6,42 0,10 5,1 4,4 250 28 1100 51 210 56 23,0 0 10 25,0 P3 Gesonin ap 22.8.2016 0,4 0,2 16,4 8,1 83 6,29 0,11 4,6 5,3 330 37 1200 85 260 68 45,0 0 40 6,9 0,95 P3 Gesonin ap 25.10.2016 0,2 0,45 3,5 12,0 90 6,65 0,14 6,6 7,1 290 24 1100 63 0 3 k-arvo 0,5 0,3 8,7 10,7 88,3 6,4 0,1 5,3 5,0 311 29 1125 68 235 60 34,0 21,0 16,3 16,0 0,9

P5 Alaveteli yp 7.3.2016 1,3 0,2 0,1 12,0 86 6,10 0,12 4,8 3,1 375 28 1100 53 36 14 0,83 P5 Alaveteli yp 13.6.2016 2,0 0,7 14,3 9,6 94 6,48 0,10 5,0 4,8 250 28 1100 36 220 53 22,0 0 4 19,0 P5 Alaveteli yp 22.8.2016 1,0 0,2 15,7 8,1 81 6,33 0,11 4,4 5,2 330 39 1200 85 230 63 41,0 0 50 9,5 1,0 P5 Alaveteli yp 25.10.2016 1,0 0,4 3,6 12,0 89 6,69 0,15 6,1 6,7 290 24 1100 64 240 6 k-arvo 1,3 0,4 8,4 10,4 87,5 6,4 0,1 5,1 5,0 311 30 1125 61 225 58 31,5 69,0 18,5 14,3 0,9

P6A Kaustinen jvp ap, Puumala 7.3.2016 1,8 0,3 0,1 13,0 91 6,21 0,13 4,5 2,8 250 29 1100 50 0 23 P6A Kaustinen jvp ap, Puumala 13.6.2016 1,0 0,5 12,5 9,2 86 6,50 0,13 4,6 5,0 313 24 1200 200 290 73 36,0 0 56 14,0 P6A Kaustinen jvp ap, Puumala 22.8.2016 1,0 0,4 15,5 8,6 86 6,64 0,11 4,1 5,6 250 27 1200 180 220 79 38,0 640 80 13,0 P6A Kaustinen jvp ap, Puumala 25.10.2016 0,5 0,6 3,6 12,0 91 6,67 0,16 5 6,5 250 23 1000 59 210 25 k-arvo 1,1 0,5 7,9 10,7 88,5 6,5 0,1 4,6 5,0 266 26 1125 190 255 65 37,0 212,5 46,0 13,5

P7A Kaustinen jvp ap, Findest Protein yp 7.3.2016 0,5 0,3 0,9 13,0 94 6,20 0,13 4,2 2,9 375 28 940 50 11 13 P7A Kaustinen jvp ap, Findest Protein yp 13.6.2016 0,3 0,5 12,5 9,4 88 6,53 0,12 4,3 5,1 250 25 1100 53 240 63 36,0 0 9 16,0 P7A Kaustinen jvp ap, Findest Protein yp 22.8.2016 0,2 0,4 16,2 8,9 90 6,59 0,13 3,8 5 260 27 950 31 150 56 27,0 140 15 12,0 P7A Kaustinen jvp ap, Findest Protein yp 25.10.2016 0,2 0,4 3,2 12,0 90 6,68 0,15 4,6 6,0 250 24 830 60 130 5 k-arvo 0,3 0,4 8,2 10,8 90,5 6,5 0,1 4,2 4,8 284 26 955 42 195 57 31,5 70,3 10,5 14,0

P7 Kaustinen jvp yp 7.3.2016 1,3 0,3 1,1 13,0 92 6,21 0,13 4,2 2,9 313 28 960 48 0 17 P7 Kaustinen jvp yp 13.6.2016 1,0 0,5 12,5 9,5 89 6,59 0,12 4,2 5,3 250 25 1000 63 230 65 37,0 13 5 15,0 P7 Kaustinen jvp yp 22.8.2016 1,0 0,5 16,6 8,8 90 6,63 0,12 3,6 5,6 260 29 970 36 140 60 27,0 480 13 15,0 P7 Kaustinen jvp yp 25.10.2016 1,0 0,7 2,9 12,0 90 6,71 0,15 4,5 6,0 240 23 830 51 80 9 k-arvo 1,1 0,5 8,3 10,8 90,3 6,5 0,1 4,1 5,0 266 26 940 50 185 56 32,0 143,2 11,0 15,0 Perhonjoen ja Kälviänjoen yhteistarkkailu Vesistötarkkailun tulokset vuodelta 2016 Liite 4.2

Asema Pvm N.otto Näkö- Lämpö- Happi Happi pH Alkali- Sähkön- Sameus Väri CODMn Kok. Ammonium NO3N+ Kok. Fosfaatti E. Suolistoper. Kloro- Kromi syvyys syvyys tila teetti johtok. typpi NH4-N NO2N fosfori PO4-P coli enterok. fylli-a Cr m m °C mg/l % mmol/l mS/m FTU mgPt/l mgO2/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml pmy/100ml µg/l µg/l P10A Perho jvp ap, Oksakoski 7.3.2016 0,7 0,6 0,0 9,7 66 6,11 0,22 5,4 5,2 313 26 1100 88 280 12 P10A Perho jvp ap, Oksakoski 13.6.2016 0,5 0,4 11,8 7,6 70 6,66 0,24 5,1 7,1 313 25 1200 220 180 94 59,0 0 3 20,0 P10A Perho jvp ap, Oksakoski 22.8.2016 1,0 0,4 15,0 8,4 83 6,45 0,12 4,8 4,8 330 39 1200 160 130 84 71,0 0 60 2,0 P10A Perho jvp ap, Oksakoski 25.10.2016 0,8 0,6 2,1 11,0 76 6,71 0,28 6,0 7,9 270 26 1100 88 0 200 k-arvo 0,7 0,5 7,2 9,2 73,8 6,5 0,2 5,3 6,3 307 29 1150 190 155 89 65,0 70,0 68,8 11,0

P11 Perho kk jvp yp 7.3.2016 0,8 0,5 0,0 11,0 73 6,16 0,20 4,7 4,1 250 26 880 65 0 1 P11 Perho kk jvp yp 13.6.2016 0,2 0,4 11,8 8,1 75 6,66 0,19 3,9 4,9 250 25 730 8 33 120 37,0 69 0 8,9 P11 Perho kk jvp yp 22.8.2016 0,8 0,4 15,8 5,4 54 6,55 0,20 4,8 3,3 290 34 1100 45 98 99 66,0 0 50 3,3 P11 Perho kk jvp yp 25.10.2016 0,1 0,2 1,7 10,0 75 6,81 0,26 5,3 5,9 240 25 840 78 0 0 k-arvo 0,5 0,4 7,3 8,6 69,3 6,5 0,2 4,7 4,6 258 28 888 27 66 91 51,5 17,3 12,8 6,1

P13 Perho, Humalajoen silta 7.3.2016 0,1 0,3 0,0 11,0 78 5,81 0,09 3,0 1,3 375 20 630 28 10 0 P13 Perho, Humalajoen silta 13.6.2016 0,2 0,3 12,5 8,5 80 6,46 0,10 2,5 3,5 208 21 550 <5,0 10 33 12,0 0 0 11,0 P13 Perho, Humalajoen silta 22.8.2016 0,2 0,5 16,7 7,0 72 6,28 0,23 2,5 1,8 290 27 640 20 31 28 13,0 92 10 6,1 P13 Perho, Humalajoen silta 25.10.2016 0,1 0,2 2,0 11,0 83 6,61 0,13 3,2 3,8 240 23 580 35 0 1 k-arvo 0,1 0,3 7,8 9,4 78,3 6,3 0,1 2,8 2,6 278 23 600 11 21 31 12,5 25,5 2,8 8,6

Pa1 Patananjoki, Pulkkisentie silta 7.3.2016 0,5 0,7 0,9 10,0 74 6,00 0,10 4,2 1,9 313 33 1100 56 0 0 Pa1 Patananjoki, Pulkkisentie silta 13.6.2016 0,3 0,5 11,2 9,2 84 6,56 0,12 3,6 3,0 250 24 870 43 220 42 26,0 0 1 5,2 Pa1 Patananjoki, Pulkkisentie silta 22.8.2016 0,5 0,4 16,0 8,1 82 6,61 0,10 3,6 2,8 230 25 900 65 150 51 26,0 1 4 8,6 Pa1 Patananjoki, Pulkkisentie silta 25.10.2016 0,2 0,3 3,9 11,0 87 6,66 0,13 4,1 3,3 250 26 880 61 0 0 k-arvo 0,4 0,5 8,0 9,6 81,8 6,5 0,1 3,9 2,8 261 27 938 54 185 53 26,0 0,3 1,3 6,9

Ha1 Haluanjoki, Siponkoski 7.3.2016 0,2 0,4 0,3 12,0 86 5,96 0,11 3,1 2,6 250 27 820 34 22 17 Ha1 Haluanjoki, Siponkoski 13.6.2016 0,3 0,5 13,0 9,8 93 6,51 0,08 2,7 4,1 250 25 680 5 25 44 14,0 0 8 12,0 Ha1 Haluanjoki, Siponkoski 22.8.2016 0,2 0,4 16,1 8,8 89 6,59 0,11 2,9 3,7 300 26 880 41 75 48 7,0 88 5 9,0 Ha1 Haluanjoki, Siponkoski 25.10.2016 0,3 0,4 2,5 13,0 93 6,70 0,12 3,3 4,5 240 22 730 41 30 3 k-arvo 0,2 0,4 8,0 10,9 90,3 6,4 0,1 3,0 3,7 260 25 778 23 50 42 10,5 35,0 8,3 10,5

Ve1 Venetjoki mts, Halsuan yp 7.3.2016 0,6 0,7 0,9 10,0 71 5,50 0,06 2,8 1,8 438 32 800 25 0 0 Ve1 Venetjoki mts, Halsuan yp 13.6.2016 0,5 0,5 12,2 9,1 85 6,31 0,08 2,2 4,4 313 23 660 <5,0 21 41 16,0 0 11 19,0 Ve1 Venetjoki mts, Halsuan yp 22.8.2016 1,0 0,55 15,9 8,5 86 6,23 0,06 2,1 3,3 200 22 680 26 56 36 5,5 0 26 7,0 Ve1 Venetjoki mts, Halsuan yp 25.10.2016 0,2 0,4 2,6 11,0 84 6,49 0,10 2,7 4,0 210 21 680 39 0 5 k-arvo 0,6 0,5 7,9 9,7 81,5 6,1 0,1 2,5 3,4 290 25 705 14 39 35 10,8 0,0 10,5 13,0

Ve2 Venetjoki, Halsuan ap 7.3.2016 0,6 0,7 0,9 10,0 71 5,54 0,06 2,9 1,8 375 31 800 24 5 3 Ve2 Venetjoki, Halsuan ap 13.6.2016 1,0 0,5 12,7 8,8 83 6,24 0,08 2,5 4,6 250 24 750 28 29 34 14,0 123 10 24,0 Ve2 Venetjoki, Halsuan ap 22.8.2016 1,0 0,4 16,8 5,5 57 6,14 0,06 2,1 3,3 200 24 690 24 52 34 <3,0 370 14 8,0 Ve2 Venetjoki, Halsuan ap 25.10.2016 0,2 0,4 2,6 11,0 82 6,51 0,11 2,9 3,9 220 22 750 39 34 6 k-arvo 0,7 0,5 8,3 8,8 73,3 6,1 0,1 2,6 3,4 261 25 748 26 41 33 7,8 133,0 8,3 16,0 Perhonjoen ja Kälviänjoen yhteistarkkailu Vesistötarkkailun tulokset vuodelta 2016 Liite 4.3

Asema Pvm N.otto Näkö- Lämpö- Happi Happi pH Alkali- Sähkön- Sameus Väri CODMn Kok. Ammonium NO3N+ Kok. Fosfaatti E. Suolistoper. Kloro- Kromi syvyys syvyys tila teetti johtok. typpi NH4-N NO2N fosfori PO4-P coli enterok. fylli-a Cr m m °C mg/l % mmol/l mS/m FTU mgPt/l mgO2/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml pmy/100ml µg/l µg/l U1 Ullavanjoki, Haavisto 7.3.2016 1,1 0,3 0,1 12,0 81 6,23 0,18 5,3 3,8 375 26 990 45 2 1 U1 Ullavanjoki, Haavisto 13.6.2016 0,2 0,6 12,4 8,6 81 6,32 0,10 3,4 5,1 375 35 940 10 97 43 14,0 0 9 9,7 U1 Ullavanjoki, Haavisto 22.8.2016 1,0 0,2 15,7 7,6 77 6,16 0,08 3,5 4,2 350 40 980 36 120 39 15,0 0 4 4,2 U1 Ullavanjoki, Haavisto 25.10.2016 1,0 0,45 3,7 12,0 92 6,80 0,15 4,4 6,4 260 21 790 41 0 5 k-arvo 0,8 0,4 8,0 10,1 82,8 6,4 0,1 4,2 4,9 340 31 925 23 109 42 14,5 0,5 4,8 7,0

U2 Ullavan kk mts, Jvp ap 7.3.2016 0,1 0,5 12,0 85 6,36 0,23 5,7 4,8 250 25 1100 55 12 1 U2 Ullavan kk mts, Jvp ap 13.6.2016 0,3 0,5 11,6 9,8 90 6,81 0,18 4,4 6,1 375 23 950 84 130 46 21,0 10 17 11,0 U2 Ullavan kk mts, Jvp ap 22.8.2016 0,4 0,4 16,5 8,6 88 6,67 0,17 4,1 7,0 230 26 970 64 120 52 22,0 2100 50 8,0 U2 Ullavan kk mts, Jvp ap 25.10.2016 0,2 0,4 2,3 13,0 91 6,97 0,20 4,8 7,5 220 20 910 46 0 7 k-arvo 0,2 0,4 7,7 10,9 88,5 6,7 0,2 4,8 6,4 269 24 983 74 125 50 21,5 530,6 18,8 9,5

U3 Ullavanjärvestä lähtevä, Kylmänoja 7.3.2016 0,3 0,4 1,1 7,2 51 6,03 0,20 5,1 5,6 250 27 1100 56 3 0 U3 Ullavanjärvestä lähtevä, Kylmänoja 13.6.2016 0,3 0,5 14,1 8,9 86 6,59 0,14 3,4 4,6 188 21 820 16 15 45 14,0 47 58 15,0 U3 Ullavanjärvestä lähtevä, Kylmänoja 22.8.2016 0,2 0,55 16,7 7,7 80 6,64 0,16 3,6 3,6 190 22 860 23 33 44 6,3 0 6 12,0 U3 Ullavanjärvestä lähtevä, Kylmänoja 25.10.2016 0,1 0,45 1,8 12,0 88 7,14 0,14 3,8 4,4 200 21 850 44 19 8 k-arvo 0,2 0,5 8,4 9,0 76,3 6,6 0,2 4,0 4,6 207 23 908 20 24 47 10,2 17,3 18,0 13,5

Kö1 Köyhäjoki, Eemelin poikain silta 7.3.2016 1,3 0,3 0,1 12,0 83 5,92 0,08 5,4 16,0 375 33 1100 66 0 9 Kö1 Köyhäjoki, Eemelin poikain silta 13.6.2016 0,2 0,4 12,4 8,6 81 5,88 0,08 5,9 5,8 500 43 1800 140 660 98 67,0 0 24 11,0 Kö1 Köyhäjoki, Eemelin poikain silta 22.8.2016 1,0 0,2 15,4 7,9 79 5,92 0,07 4,7 6,0 390 43 1300 65 310 84 84,0 2000 60 22,0 Kö1 Köyhäjoki, Eemelin poikain silta 25.10.2016 1,0 0,4 3,4 11,0 84 6,88 0,15 7,4 11,0 320 24 1500 97 180 15 k-arvo 0,9 0,3 7,8 9,9 81,8 6,2 0,1 5,9 9,7 396 36 1425 103 485 86 75,5 545,0 27,0 16,5

Ku2 Kuikkisenoja, Kälviä jvp ap 7.3.2016 Näytepiste jäässä Ku2 Kuikkisenoja, Kälviä jvp ap 13.6.2016 0,1 0,4 11,9 8,2 76 4,30 <0,010 3,9 13,0 167 15 1700 640 190 43 31,0 0 0 13,0 Ku2 Kuikkisenoja, Kälviä jvp ap 22.8.2016 0,2 0,2 14,5 5,5 54 4,06 <0,010 36,0 38,0 160 30 2300 1100 230 180 140,0 2000 60 12,0 Ku2 Kuikkisenoja, Kälviä jvp ap 25.10.2016 0,1 0,1 2,6 6,8 50 5,11 <0,010 45 52,0 610 35 3200 200 0 0 k-arvo 0,1 0,2 9,7 6,8 60,0 4,5 <0,010 28,3 34,3 312 27 2400 870 210 141 85,5 666,7 20,0 12,5

M1 Peitsonperä, meripiste 7.3.2016 1,6 0,5 0,3 11,0 78 7,19 0,76 480 0,94 50 23 660 <3,0 0 0 M1 Peitsonperä, meripiste 13.6.2016 0,1 0,3 18,9 10,0 110 7,67 0,77 370 2,8 75 12 650 15 <5,0 20 3,8 0 92 3,9 M1 Peitsonperä, meripiste 22.8.2016 1,0 1 15,5 11,0 110 7,75 0,74 50,0 0,68 23 6 330 6 54 10 <3,0 1 1 2,0 M1 Peitsonperä, meripiste 25.10.2016 1,0 1,2 4,7 12,0 96 7,94 0,08 540 0,96 31 6 280 13 0 0 k-arvo 0,9 0,7 9,9 11,0 98,5 7,6 0,6 360,0 1,3 45 12 480 11 54 14 2,7 0,3 23,3 3,0

K3 Kokkolan nahka ap 7.3.2016 0,1 0,2 0,2 9,1 62 6,20 0,27 21,0 17,0 375 26 1400 60 24 2 4,0 K3 Kokkolan nahka ap 13.6.2016 0,2 0,5 9,8 6,8 60 5,40 0,04 9,4 5,0 375 34 1100 130 94 36 22,0 95 18 3,2 K3 Kokkolan nahka ap 22.8.2016 0,2 0,15 14,4 <0,20 <1,0 5,67 0,11 9,7 34,0 650 68 2100 290 93 170 94,0 5500 200 4,2 3,8 K3 Kokkolan nahka ap 25.10.2016 0,2 0,2 3,4 10,0 78 6,88 0,18 15,0 28 420 25 1300 73 48 9 k-arvo 0,2 0,3 7,0 6,5 50,1 6,0 0,1 13,8 21,0 455 38 1475 210 94 85 58,0 1416,8 57,3 3,7 3,9

K4 Kokkolan Nahka yp 7.3.2016 0,1 0,2 0,2 8,9 61 6,04 0,18 16,0 17,0 250 26 1100 57 20 1 1,2 K4 Kokkolan Nahka yp 13.6.2016 0,2 0,5 9,7 6,9 61 5,17 0,02 8,6 4,9 375 34 1000 100 94 37 21,0 0 12 5,0 K4 Kokkolan Nahka yp 22.8.2016 0,2 0,15 15,2 4,7 46 5,58 0,10 9,4 33,0 660 68 1900 280 90 160 98,0 4400 130 6,6 1,9 K4 Kokkolan Nahka yp 25.10.2016 0,1 0,2 3,3 11,0 79 6,78 0,14 12 26,0 430 25 960 74 42 11 k-arvo 0,2 0,3 7,1 7,9 61,8 5,9 0,1 11,5 20,2 429 38 1240 190 92 82 59,5 1115,5 38,5 5,8 1,6 Perhonjoen ja Kälviänjoen yhteistarkkailu Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen vedenlaatutietoja vuodelta 2016 Liite 5

Asema Pvm Syvyys Lämpö- Happi Happi pH Alkali- Sähkön- Sameus Väri CODMn Kok. Kok. Fosfaatti Ammonium NO3N+ Kiinto- tila teetti johtok. fosfori typpi PO4-P NH4-N NO2N aine m °C mg/l % mmol/l mS/m FTU mgPt/l mgO2/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l Perhonjoki 10600 27.1.2016 0,5-1 0,4 11,2 77 6 4,9 3,8 280 34 44 1000 27 70 420 6 Perhonjoki 10600 22.3.2016 0,5-1 0,4 11,8 82 6,6 0,15 5,7 6,8 200 31 71 1200 31 130 430 25 Perhonjoki 10600 4.4.2016 0,5-1 0,8 11,1 78 6,3 0,15 4,5 7,8 180 27 110 1300 53 280 340 14 Perhonjoki 10600 12.4.2016 0,5-1 2,2 12,1 88 6,2 0,097 3,5 8 230 29 69 1000 20 160 250 9 Perhonjoki 10600 25.4.2016 0,5-1 4,1 11,3 86 6,3 0,11 4,1 6,2 200 28 55 1200 21 120 300 11 Perhonjoki 10600 25.5.2016 0,5-1 14,4 8,8 86 6,4 0,1 4,3 5,2 200 29 56 970 17 49 280 9 Perhonjoki 10600 30.5.2016 0,5-1 15,4 9,1 91 6,3 0,12 5 4,6 200 29 55 1000 17 31 290 12 Perhonjoki 10600 1.8.2016 0,5-1 20,6 6,9 76 6,2 0,11 4,5 9,3 400 38 86 1200 27 40 270 20 Perhonjoki 10600 5.9.2016 0,5-1 13,7 8,8 85 6,4 0,13 5,1 6,9 320 35 69 1000 30 31 300 12 Perhonjoki 10600 11.10.2016 0,5-1 4,3 10,7 83 6,6 0,16 6,3 7 360 34 88 1300 28 58 460 13 Perhonjoki 10600 24.10.2016 0,5-1 3,6 12,2 92 6,6 0,15 6,6 7,6 280 28 65 1200 33 93 440 14 Perhonjoki 10600 2.11.2016 0,5-1 2,8 12,1 89 6,7 0,16 5,9 7,9 250 26 65 1200 32 110 420 13 Perhonjoki 10600 1.12.2016 0,5-1 0,2 13 89 6,3 0,13 5,4 5,5 230 33 56 1200 33 140 400 10 Perhonjoki 10600 27.12.2016 0,5-1 6,3 0,14 5,4 250 28 50 1000 110 360 8 keskiarvo 6,4 10,7 85 6,4 0,13 5,1 6,7 256 31 67 1126 28 102 354 12,6

Asema Pvm Syvyys Kromi Rauta Kadmium Kalium Kalsium Kupari Lyijy Magnesium Mangaani Na Nikkeli Piidioksidi Kloridi TIC TOC Cr Fe Al Cd K Ca Cu Pb Mg Mn Ni SiO2 m µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l µg/l µg/l mg/l µg/l mg/l µg/l mg/l mg/l µg/l mg/l Perhonjoki 10600 27.1.2016 0,5-1 2700 420 1,3 4,1 1,4 72 2,4 12 3 2,1 27 Perhonjoki 10600 22.3.2016 0,5-1 1,1 4000 520 0,025 1,4 4,8 1,3 0,47 1,7 220 2,6 22 2,7 3,6 1,8 20 Perhonjoki 10600 4.4.2016 0,5-1 0,78 2900 350 0,025 1,9 3,6 1,7 0,33 1,3 140 1,7 5,1 9,2 2,4 2,3 20 Perhonjoki 10600 12.4.2016 0,5-1 0,87 2100 450 0,022 1,4 2,9 1,3 0,28 1,1 94 1,5 2 1,1 1,6 1,3 19 Perhonjoki 10600 25.4.2016 0,5-1 0,75 2400 460 0,021 1,5 3,7 1,4 0,26 1,4 93 2,1 2,4 1,2 2,1 1,3 19 Perhonjoki 10600 25.5.2016 0,5-1 2400 390 1,3 3,9 1,4 95 2,2 8 2,3 1,3 20 Perhonjoki 10600 30.5.2016 0,5-1 0,84 2500 390 0,02 1,3 4,1 2,2 0,3 1,5 94 2,5 2,9 7,7 2,4 0,9 22 Perhonjoki 10600 1.8.2016 0,5-1 3700 470 1,3 3,9 1,4 110 1,9 7,5 2,9 1 30 Perhonjoki 10600 5.9.2016 0,5-1 1,1 3500 500 0,02 1,4 4,3 3,8 0,42 1,6 60 2,6 59 9,2 3,6 0,9 27 Perhonjoki 10600 11.10.2016 0,5-1 0,85 3500 370 0,016 2,1 4,8 1,5 0,35 1,9 49 3,2 3 12 3,6 1,4 25 Perhonjoki 10600 24.10.2016 0,5-1 0,94 3200 330 0,015 1,5 4,7 2,2 0,33 1,7 38 3,5 3,3 11 4,2 1,2 21 Perhonjoki 10600 2.11.2016 0,5-1 0,8 3500 310 0,012 1,5 4,6 1,2 0,3 1,6 48 3 3,7 11 3,4 20 19 Perhonjoki 10600 1.12.2016 0,5-1 0,88 2800 490 0,021 1,7 4,2 1,6 0,31 1,7 62 2,7 2,6 11 2,7 1,1 23 Perhonjoki 10600 27.12.2016 0,5-1 0,82 0,019 1,2 0,3 1,9 22 keskiarvo 0,9 3015 419,2 0 1,5 4 1,8 0 1,5 90 2,5 10 8,0 3 2,8 22

Asema Pvm Syvyys Lämpö- Happi Happi pH Alkali- Sähkön- Sameus Väri CODMn Kok. Kok. Ammonium NO3N+ Kiinto- Kloro- Rauta tila teetti johtok. fosfori typpi NH4-N NO2N aine fylli-a Fe m °C mg/l % mmol/l mS/m FTU mgPt/l mgO2/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l µg/l Ullavanjärvi 15.2.2016 1 1,4 10 75 6,41 4,4 1,6 250 29 43 1100 1 2290 Ullavanjärvi 8.3.2016 0-1.5 1,2 6,2 0,17 4,6 1,8 220 33 41 1200 22 360 2000 Ullavanjärvi 13.6.2016 1 12,8 6,7 0,14 2,9 3,7 180 22 36 620 4 2 11 2200 Ullavanjärvi 12.7.2016 0-1.5 17,8 6,9 0,15 3 4 180 22 37 670 7 2 13 2000 Ullavanjärvi 29.8.2016 1 14,9 9,2 91 6,85 3,3 4,1 190 19 54 850 7 7 6 20 2170 Ullavanjärvi 28.9.2016 0-1.5 0,8 6,7 0,15 3,3 4,9 210 24 45 770 20 20 10 2300 keskiarvo 8,2 9,6 83 6,6 0,15 3,6 3,4 205 25 43 868 12 78 4 14 2160 Perhonjoen ja Kälviänjoen yhteistarkkailu 2016 Alholmens Kraft Oy:n vesistötarkkailun tulokset Liite 6

Näytepiste Pvm Näyte- Lämpö- Happi Happi pH Alkali- Sähkön- Kok. Ammonium Kok. Fosfaatti CODMn Kiinto- Sameus Väri Rauta Ulko- Haju Virtaama syvyys tila teetti johtok. typpi NH4-N fosfori PO4-P aine näkö m °C mg/l % mmol/l mS/m µg/l µg/l µg/l µg/l mgO2/l mg/l FTU mgPt/l µg/l l/s Ahmaneva Kälviänjoki yläpuoli 17.2.2016 0,15 0,1 5,80 4,4 1100 140 56 34 2,4 313 2780 rusehtavaa ei Ahmaneva Kälviänjoki yläpuoli 7.4.2016 0,2 0,5 5,54 2,9 1200 200 91 33 16 250 2560 Ruskea Hajuton Ahmaneva Kälviänjoki yläpuoli 15.6.2016 0,2 11,1 6,50 3,5 860 10 37 46 6 375 2790 Ruskea Hajuton Ahmaneva Kälviänjoki yläpuoli 25.10.2016 0,2 2,8 6,64 9,9 840 120 68 30 6,5 350 3920 Hieman ruskeaa Ei hajua k-arvo 0,19 3,6 6,12 5,2 1000 117,5 63 35,8 7,7 321,875 3012,5

Ahmaneva Kälviänjoki alapuoli 17.2.2016 0,15 0,1 5,81 4,6 1100 140 59 34 2,4 625 2820 rusehtavaa ei haise Ahmaneva Kälviänjoki alapuoli 7.4.2016 0,2 0,5 5,67 3,0 1200 240 120 31 26 250 2840 Ruskea Hajuton Ahmaneva Kälviänjoki alapuoli 15.6.2016 0,2 11,1 6,06 4,2 1000 11 38 45 6,7 375 2880 Ruskea Hajuton Ahmaneva Kälviänjoki alapuoli 25.10.2016 0,2 2,8 6,69 6,8 810 120 66 31 4,5 350 3590 Hieman ruskeaa Ei hajua k-arvo 0,19 3,6 6,1 4,7 1027,5 127,8 70,8 35,3 9,9 400 3032,5

Ketosenneva yläpuoli, Näätiketo 2 7.3.2016 Ei vettä, ei näytettä Ketosenneva yläpuoli, Näätiketo 2 14.6.2016 0,2 11,7 9,5 87 6,89 0,35 5,8 1200 140 25 20 27 13 11 250 5730 91 Ketosenneva yläpuoli, Näätiketo 2 26.10.2016 0,2 1,4 12,0 86 7,16 0,42 9 1300 38 17 5 20 310 5460 360 Ketosenneva yläpuoli, Näätiketo 2 13.12.2016 0,1 0,3 12,0 84 6,73 0,32 5,1 960 310 38 24 20 5 12 250 3740 62,4 k-arvo 0,17 4,5 11,2 85,7 6,9 0,4 6,6 1153,3 225,0 33,7 22,0 21,3 7,7 14,3 270 4976,7 171,1

Ketosenneva alapuoli, Näätiketo 1 7.3.2016 Ei vettä, ei näytettä Ketosenneva alapuoli, Näätiketo 1 14.6.2016 0,2 11,7 9,6 88 6,84 0,30 5,1 950 100 24 19 30 14 9 313 5070 91 Ketosenneva alapuoli, Näätiketo 1 26.10.2016 0,2 1,4 12,0 85 7,06 0,35 6,0 1400 38 19 5 18 300 4660 87 Ketosenneva alapuoli, Näätiketo 1 13.12.2016 0,1 0,3 11,0 78 6,62 0,31 5,4 980 290 37 22 21 7 11 250 3680 60 k-arvo 0,17 4,5 10,9 83,7 6,8 0,3 5,5 1110,0 195,0 33,0 20,5 23,3 8,7 12,8 287,7 4470 79,3

Ketosenneva, Köyhäjoki Kärmeojan yp KöNä 1 7.3.2016 Ei vettä, ei näytettä Ketosenneva, Köyhäjoki Kärmeojan yp KöNä 1 14.6.2016 0,2 12,6 9,1 86 6,05 0,09 5,0 1800 120 130 99 45 11 5 500 3160 Ketosenneva, Köyhäjoki Kärmeojan yp KöNä 1 26.10.2016 0,2 2,0 10,0 74 6,69 0,17 7,3 2800 150 28 7 11 370 3910 Ketosenneva, Köyhäjoki Kärmeojan yp KöNä 1 13.12.2016 0,1 0,4 12,0 84 6,42 0,21 6,2 2200 570 110 74 31 3 6 290 2930 k-arvo 0,17 5,0 10,4 81,3 6,4 0,2 6,2 2266,7 345,0 130,0 86,5 34,7 7,0 7,3 386,7 3333,3

Ketosenneva, Köyhäjoki Kärmeojan ap KöNä 2 7.3.2016 0,15 0,0 12,0 84 6,41 0,25 6,6 1500 110 31 5 11 313 4870 Ketosenneva, Köyhäjoki Kärmeojan ap KöNä 2 14.6.2016 0,2 12,5 9,1 86 6,14 0,10 4,7 1500 89 110 71 46 <2,0 5 500 3070 Ketosenneva, Köyhäjoki Kärmeojan ap KöNä 2 26.10.2016 0,2 1,9 11,0 82 6,73 0,18 6,8 2200 120 28 7,5 12 340 3960 Ketosenneva, Köyhäjoki Kärmeojan ap KöNä 2 13.12.2016 0,1 0,5 12,0 83 6,32 0,17 5,8 1700 450 93 56 30 5 6 290 2990 k-arvo 0,16 3,7 11,03 83,75 6,40 0,17 5,98 1725,00 269,50 108,25 63,50 33,75 5,83 8,48 360,75 3722,5

Lumppionneva yläpuoli, Kola 1 7.3.2016 Lumppionneva yläpuoli, Kola 1 14.6.2016 0,05 11,2 9,3 84 5,48 0,04 3,0 760 <5,0 100 80 50 4,7 2 375 2160 5 Lumppionneva yläpuoli, Kola 1 26.10.2016 2,0 12,0 88 6,58 0,15 4,5 740 180 29 8,5 20 370 2850 7,84 Lumppionneva yläpuoli, Kola 1 13.12.2016 k-arvo 0,05 6,6 10,7 86,0 6,0 0,1 3,8 750,0 <5,0 140,0 80,0 39,5 6,6 10,9 372,5 2505 6,2

Lumppionneva alapuoli, Kola 2 7.3.2016 Lumppionneva alapuoli, Kola 2 14.6.2016 0,1 11,2 8,2 75 5,40 0,04 2,8 1100 86 30 24 58 8 1 625 2830 28 Lumppionneva alapuoli, Kola 2 26.10.2016 1,5 11,0 81 6,45 0,15 4 1200 68 37 4 8 400 3460 9,6 Lumppionneva alapuoli, Kola 2 13.12.2016 0,1 0,2 12,0 82 6,06 0,16 3,5 1100 360 62 39 38 4 4 330 2830 k-arvo 0,10 4,3 10,4 79,3 6,0 0,1 3,4 1133,3 223,0 53,3 31,5 44,3 5,3 4,3 451,7 3040 18,9

Lumppionneva, Köyhäjoki Mökinojan yp KöKo 7.3.2016 0,5 0,0 12,0 82 6,33 0,25 7,0 1900 150 33 7 11 375 5040 Lumppionneva, Köyhäjoki Mökinojan yp KöKo 14.6.2016 0,2 14,2 9,2 90 6,25 0,11 5,0 1700 76 110 87 43 8,7 6 375 3160 Lumppionneva, Köyhäjoki Mökinojan yp KöKo 26.10.2016 1,9 12,0 89 6,73 0,16 6,8 2700 130 25 6,5 12 350 3730 Lumppionneva, Köyhäjoki Mökinojan yp KöKo 13.12.2016 0,5 0,2 12,0 81 6,33 0,20 5,7 2200 660 120 85 29 6 5 280 2700 k-arvo 0,40 4,1 11,3 85,5 6,4 0,2 6,1 2125,0 368,0 127,5 86,0 32,5 7,1 8,7 345 3657,5

Lumppionneva, Köyhäjoki Mökinojan ap KöNä 7.3.2016 Ei vettä, ei näytettä Lumppionneva, Köyhäjoki Mökinojan ap KöNä 14.6.2016 0,2 12,6 9,1 86 6,05 0,09 5,0 1800 120 130 99 45 11 5 500 3160 Lumppionneva, Köyhäjoki Mökinojan ap KöNä 26.10.2016 2,0 10,0 74 6,69 0,17 7,3 2800 150 28 16 11 370 3910 Lumppionneva, Köyhäjoki Mökinojan ap KöNä 13.12.2016 0,1 0,4 12,0 84 6,42 0,21 6,2 2200 570 110 97 30 3 6 290 2930 k-arvo 0,15 5,0 10,4 81,3 6,4 0,2 6,2 2266,7 345,0 130,0 98,0 34,3 10,0 7,3 386,7 3333,3 LIITE 7 UIMARANTAVESIEN LAATU Kesä 2016 VETELI, HALSUA, PERHO

Suolistoperäiset Näytteen- Lämpötila E. coli enterokokit Ranta ottopvm Veden laatu (oC) (MPN/100 ml)1 (pmy/100 ml)2 Sinilevät Pienet yleiset uimarannat (alle 100 hlöä/päivä) Räyringinjärvi 15.6.2016 Hyvä 16,1 1 1 ei havaittu Veteli 12.07.2016 Uimista ei suositella 21,8 1 <1 sinilevää 20.07.2016 Uimista ei suositella sinilevää 28.07.2016 Uimista ei suositella sinilevää 09.08.2016 Uimista ei suositella 18,8 25 50 sinilevää 15.08.2016 Uimista ei suositella sinilevää Karjalankoski 15.6.2016 Hyvä 15,5 12 4 ei havaittu Perhojoki, Veteli 12.07.2016 Hyvä 17,5 20 11 ei havaittu 09.08.2016 Hyvä 18,0 26 17 ei havaittu Halsuanjärvi, Keskusta 15.6.2016 Hyvä 13,8 16 9 ei havaittu Halsua 12.07.2016 Hyvä 20,4 9 5 ei havaittu 09.08.2016 Hyvä 18,0 79 130 ei havaittu Halsuanjärvi, Masala 15.6.2016 Hyvä 14,4 5 2 ei havaittu Halsua 12.07.2016 Hyvä 16,9 28 9 ei havaittu 09.08.2016 Hyvä 18,2 86 55 ei havaittu Komanne 15.6.2016 Hyvä 14,9 8 1 ei havaittu Perho 12.07.2016 Hyvä 18,6 7 3 ei havaittu 09.08.2016 Hyvä 17,8 24 14 ei havaittu Korpijärvi 15.6.2016 Hyvä 14,7 < 1 < 1 ei havaittu Perho 12.07.2016 Hyvä 17,6 1 <1 ei havaittu 09.08.2016 Hyvä 17,3 1 17 ei havaittu ST 1, Perhonjoki 15.6.2016 Hyvä 14,1 18 8 ei havaittu Perho 12.07.2016 Hyvä 16,5 88 81 ei havaittu 09.08.2016 Hyvä 16,4 61 110 ei havaittu

1) Toimenpiderajat, E. coli: 2) Toimenpiderajat, enterokokit: Sisämaa: 1000 MPN/100 ml Sisämaa: 400 pmy/100 ml Rannikko: 500 MPN/100 ml Rannikko: 200 pmy/100 ml Perhonjoen ja Kälviänjoen yhteistarkkailu Tiasenkankaan pohjaveden tarkkailutulokset v.2016 Liite 8

Asema Pvm Vesipinta Vesipinta Lämpö- pH Sameus Sähkön- Ammonium Kloridi Escherichia Haju Ulkonäkö ennen n.ottoa n.oton jälkeen tila johtok. NH4-N Cl coli m m °C FTU mS/m µg/l mg/l pmy/100ml

Havaintoputki 307 24.5.2016 1,33 1,96 4,8 6,54 2,3 13 5 9,3 0 Hajuton kirkas Havaintoputki 307 25.10.2016 1,4 1,4 8,7 6,12 9,9 6,5 47 0,67 0 Hajuton Kirkas k-arvo 1,37 1,68 6,8 6,3 6,1 9,8 26 5 0

Havaintoputki pvp1 24.5.2016 1,18 2,23 4,8 6,33 6,9 4,3 <5,0 <0,50 0 Lievä maa-turve kirkas Havaintoputki pvp1 25.10.2016 2,04 2,9 6,7 6,29 0,97 12 <5,0 3,3 0 Hajuton Kirkas k-arvo 1,61 2,57 5,8 6,3 3,9 8,2 <5,0 2 0 Perhonjoen ja Kälviänjoen yhteistarkkailu 2016 Nahkatehtaiden sedimenttitarkkailun tulokset Liite 9.1 Kromi, Hehkutus Kuiva- Kokonais Kokonais pH (1:5) Fosfori Fosfori Näytepiste Pvm Cr jäännös ainepitoi typpi typpi suus (450 °C) (105 °C) N N P P mg/kg % ka % g/kg ka % ka mg/kg % ka ka ka

P3 Gesonin 22.8.2016 50 91,1 37,2 3,57 0,36 5,5 2150 0,22

K3 Kokkolan 22.8.2016 380 81,0 34,5 2,67 0,27 5,4 850 0,085 Ramboll Analytics Pvm: 9.9.2016 Tutkimustodistus 1/2 Projekti: 1510017155/18

Ahma ympäristö Oy

PL 96 96101 ROVANIEMI

Tutkimuksen nimi: Ahma ympäristö Oy, 10633-34 Näytteenottopvm: Näyte saapui: 31.8.2016 Näytteenottaja: Analysointi aloitettu: 31.8.2016

Vesitutkimus Yksikkö Menetelmä Näytteenottopisteet 10633 10634 Näytenumero 16SL 16SL 06248 06249 MÄÄRITYKSET Kuiva-aine 40 48 m-% RA4016¹ L Esikäsittely, ravistelu L/S 10 tehty tehty RA2066 L Toksisuus, vesikirpputesti ks.lausunto ks.lausunto ISO 6341 L mod. Toksisuus, valobakteeritesti ks.lausunto ks.lausunto ISO 11348-3 L

Tutkimustodistuksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain laboratorion kirjallisella luvalla.Testaustulokset koskevat vain tutkittua näytettä.

Ramboll Analytics Niemenkatu 73, 15140 Lahti Puh 020 755 611 www.ramboll-analytics.fi Kilterinkuja 2, 01600 Vantaa Y-tunnus 0101197-5 Kotipaikka Espoo Ramboll Analytics Pvm: 9.9.2016 Tutkimustodistus 2/2 Projekti: 1510017155/18

¹ FINAS -akkreditoitu menetelmä. Mittausepävarmuus ilmoitetaan tarvittaessa. Akkreditointi ei koske lausuntoa.

Lausunto Näytteet olivat lietenäytteitä. Näytteille tehtiin 1-vaiheinen ravistelutesti. Testiä varten näytteitä punnittiin noin 100 g uuttoastiaan ja uuttoliuoksena käytettiin ionivaihdettua vettä siten, että L/S- suhde oli 10. Testiaika oli 24 tuntia, minkä ajan näytteitä ravisteltiin ympäripyörittävässä ravistelijassa. Tämän jälkeen näytteet suodatettiin. Suodoksien pH:t säädettiin testiin sopivalle alueelle.

16SL06248: Vesikirpputesti: Näytteen sekä 24 tunnin että 48 tunnin EC50 -arvo oli 20%. Näytteen vastaavat toksisuusindeksien TU(24h) ja TU(48h) arvot ovat molemmat 5,0. Indeksien mukaan vesinäyte luokitellaan toksiseksi vesikirpuille.

Valobakteeritesti: Näytteen EC50 -arvo oli 84 %. Näytteen toksisuusindeksin arvo TU = 1,2. Toksisuusindeksin perusteella näytettä ei luokitella toksiseksi valobakteerin suhteen.

16SL06249: Vesikirpputesti: Näytteen 24 tunnin EC50 -arvo oli 85 %. Saman näytteen 48 tunnin EC50 -arvo oli 80 %. Näytteen vastaavat toksisuusin-deksien arvot TU(24h) = 1,2 ja TU(48h) = 1,3. Indeksien mukaan vesinäytettä ei luokitella toksiseksi vesikirpuille.

Valobakteeritesti: Näyte ei osoittanut pienimmällä käytettävällä laimennoksella mitään merkkiä toksisuudesta. Testauksen perusteella voidaan todeta, että näyte ei ollut akuutisti toksista valobakteereille.

Ramboll Analytics

Marjatta Seppä MMM, Mikrobiologi, +358 50 434 4098

Lisätiedot Vesikirpputesti (Daphtoxkit FTM magna; perustuu OECD:n ohjeistukseen 202 ja standardiin ISO 6341). Testi perustuu vesikirpun (Daphnia magna) liikkumisen estymiseen sen altistuessa haitallisille aineille. Testissä tarkastellaan näytteen laimennosten (0…100 %) aiheuttamia toksisia vaikutuksia vesikirpuille 24 ja 48 tunnin altistuksen aikana. Testissä näytteen myrkyllisyys vesikirpulle ilmoitetaan EC50-arvona. EC50-arvo tarkoittaa sitä näytelaimennosta, joka aiheuttaa 24 tunnin ja 48 tunnin aikana 50 %:lle vesikirpuista liikkumisen estymisen kontrollinäytteeseen verrattuna.

Valobakteeritesti (BioToxTM Kit; perustuu standardiin SFS-EN ISO 11348-3) Testieliö: kylmäkuivattu bakteeri, Vibrio fischeri Testi perustuu valobakteerin valontuoton vähenemiseen bakteerien altistuessa haitallisille aineille. Testissä näytteen myrkyllisyys valobakteerille ilmoitetaan EC50-arvona. EC50-arvo tarkoittaa sitä näytelaimennosta, joka aiheuttaa 30 minuutin kasvatuksen aikana bakteereille 50% valontuoton estymisen (inhibition) kontrolliliuokseen verrattuna.

Toksisuustestien tulokset voidaan ilmoittaa myös ns. toksisuusindeksinä (TU), jota kuvaa yhtälö TU=100/EC50. Toksisuusindeksiä tulkittaessa arvo TU<2 ilmentää, ettei näyte ole toksinen. Arvo 2100 erittäin toksiseksi (TU toksisuusindeksin laskenta ja tulkinta Ympäristöhallinnon ohjeita 2/2006 mukaisesti).

Laboratoriot L Analysoitu Lahdessa Jakelu [email protected]; [email protected]; [email protected];

Tutkimustodistuksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain laboratorion kirjallisella luvalla.Testaustulokset koskevat vain tutkittua näytettä.

Ramboll Analytics Niemenkatu 73, 15140 Lahti Puh 020 755 611 www.ramboll-analytics.fi Kilterinkuja 2, 01600 Vantaa Y-tunnus 0101197-5 Kotipaikka Espoo