Käkriäinen 3/2015 Susi

KÄKRIÄINEN 3/ 2015 SUSI

Suomen susi myyttinä ja muutenkin

Silitä & kesytä

Eräkirjailija Markku Hirvonen Yhteisöstä, ihmisestä elekielen kirjo erilaisine vivahteineen on hyvin laaja, ja jotta ymmärtäisi täydellisesti kaikki sen ja elekielestä sisältämät vivahteet, pitäisi olla itsekin ihminen. Hallitsevaa asemaa osoittaa ihmisen tapa seisoa vakaana, suorin jaloin, täydessä mitassaan, hmisen elämä on vaativaa ja rasittavaa, ja yksi jalkojaan hieman levittäen. Dominoiva ihmi- I viestinnän perustarkoituksia yhteisössä on nen tuijottaa rävähtämättä alempiarvoistaan. usein turhien konfliktien välttäminen. Turhaa Alistuessaan toisen ihmisen edessä ihminen riehumista ja energian tuhlaamista yhteisössä puolestaan kyykistyy taivuttamalla jalkojaan, vältetään, jotta voimia säilyisi elossa pysymisen tekeytyen siten matalammaksi ja pienemmäksi. kannalta välttämättömimpään, kuten elannon Pisimmälle viedyssä alistumisessa ihminen kie- tienaamiseen. On helpompaa pitää yhteisön rähtää makaamaan selälleen ja paljastaa haa- keskinäinen arvojärjestys hallinnassa elekielen voittuvimmat osansa, kuten kurkkunsa, toiselle avulla kuin olla kaiken aikaa lähimmäisten kur- ihmiselle. kuissa kiinni. Elekieli on osa ihmisen selviytymistä ja P.S. Tämän numeron tekemiseen ovat osallistu- eloonjäämistä, elannonhankintaa, lisääntymistä neet ihailtavalla innolla myös laumamme uu- ja ryhmäkäyttäytymistä. Elekielen avulla ihmiset simmat jäsenet. Lämmin kiitos rohkeudestanne. dominoivat muita ja osoittavat siten ylemmyyt- tään, uhittelevat, alistuvat, kutsuvat leikkiin, P.P.S. Teksti on pienin muutoksin lainattu tervehtivät ja rauhoittelevat toisiaan. Ihmisen www.tunturisusi.com -sivustolta.

KÄKRIÄINEN | 3 TÄSSÄ NUMEROSSA

6 [ ESSEIHDINTÄ ] Suomen susi

10 [ ILMIÖ ] Totta ja tarua sudesta

12 [ ITSEREFLEKTIO ] Silitä & kesytä

16 [ KOHTAAMINEN ] Eräkirjailija Markku Hirvonen

19 [ SANAT] Anniliina Lassila 12 20 [ KRITIIKIT ] Kätilö-elokuva [ Sara Tarvas ] Elina Rouhiainen: Vainuttu [ Selma Rissanen] Sofi Oksanen: Norma [ Inari Mykkänen ] Mathura: Kimalaispäivä [ Reeta Holopainen ] Maija Vilkkumaa: Aja! [ Veera Koivaara ] 16

Julkaisija: Helsingin yliopiston kotimaisen kirjallisuuden ainejärjestö Putkinotko ry | putkinotkory.wordpress.com Mannerheimintie 5 A, 00100 Helsinki | Helsingin Yliopiston Ylioppilaskunta HYY on tukenut lehden julkaisua. Painos 150 kpl | Unigrafia, Helsinki 2015

4 | KÄKRIÄINEN KÄKRIÄINEN | 5 ESSEIHDINTÄ Teksti: Ilkka Kumpula Kuvitus: Hanna-Reeta Koivaara SUOMEN SUSI Mitä susi tarkoittaa? Sana ei merkitse pelkkää petoeläintä, vaan tavanomaisen merkityksen rinnalla kulkee myyttisen suden varjo.

tarvitaan, koska pieni porsas on erehtyväinen. Hilkalta, minne neito mahtaa olla yksin matkal- näin vakavissa asioissa ei juuri saisi valehdella. I Vasta kolmas porsas viitsii rakentaa kivisen la pimeässä metsässä, ja Hilkka kertoo. Ihminen Susihuuto aktivoi ihmislauman tarpeettomasti, talon, jota susi ei enää puhallakkaan nurin. erehtyy jälleen. Susi tekee mummolaan ansan, ja elämän peruskysymys, huoli jälkikasvusta ja apsi kuulee sudesta kolme tarinaa: sadun Mutta susi koittaa kiivetä sisälle savupiipusta. Hilkka päätyy vatsaan, ja tarina ratkeaa vasta elannosta, kyseenalaistuu. L kolmesta pienestä porsaasta, Grimmin ver- Rakenteessa olevaan aukkoon porsaat keksivät suden vatsan mukana, kun metsästäjä ilmestyy Ihmiset tietävät jo mitä susi tarkoittaa, kun- sion Punahilkasta ja Aisopoksen Pojan ja suden. sytyttää tulen, joka pitää suden poissa. En tosin paikalle. Punahilkan maailmassa on jo sellaisia- nes paimenpojan kohdalla se ei enää tarkoita Susihahmon avulla lapsia opetetaan vierasta- tiedä kuinka kauan, luulisi polttopuiden joskus kin, jotka osaavat käsitellä petoeläimiä asiaan- mitään. Poika on leimannut itsensä valehtele- maan. Susi ei kuulu perheeseen, vaikka koira loppuvan suljetusta talosta. Tarina kuitenkin kuuluvalla tavalla. Tarinan loppuu onnellisesti, jaksi, ja kun susi sitten ilmestyy, ei avunhuuto saattaa kuulua. kertoo possujen elävän onnellisina elämänsä vieras voima on voitettu. tuo muilta apua. Tarina on faabeli, ja sillä on Kolmea pientä porsasta vainoaa iso paha loppuun saakka. Mutta jostain niitä susiakin sikiää, jopa konservatiivinen opetus: ihminen selviää vain susi. Lapsi tietää jo jaetun pienuuden perusteella Susi jää ulos. Punahilkka on jo uskaltautu- ehkä meidän riveistä. Aisopoksen Paimenpoika osana yhteisöään ja sen rakenteita kunnioittaen. samaistua porsaaseen, mutta tarinan toimijoiden nut ulos talosta ja on matkalla mummon luokse ja susi -tarinassa ei ole onnellista loppua. Tosin pojallekin tarjottiin kaksi mahdollisuutta, vastakkainasettelu varmistetaan vielä etuliitteel- eväitä matkassa, kun susi tulee metsäpolulla Narsistisen huomiontarpeen ajamana lampaita erheitä suvaitaan ja toivotaan, etteivät ne toistu. lä paha. Tämä varmistus porsaan hyvyydestä vastaan. Uteleva susi kieltään lipoen kyselee paimentava poika huutelee muille sutta, vaikka Kaikissa näissä kolmessa tarinassa susi

6 | KÄKRIÄINEN KÄKRIÄINEN | 7 ESSEIHDINTÄ ESSEIHDINTÄ

Satujen myyttinen susi on Hyväuskoisuuden hyödyntäminen on inhimil- otsikoita: ”Hurja näky laitumella susien jäl- järjestyksen työkalu, jolla linen ominaisuus sudessa. jiltä – ’Karmivaa’”, ”Sudet syöneet lampaita”, Paimenpojassa ja sudessa nuorukainen alkaa ”Susilauma hyökkäsi koiran kimppuun – Jäljelle rakennetaan kuuliaisia itse muistuttaa sutta. Susi-sanan väärinkäyttö jäi vain pää ja muita osia”, ”Susi syönyt koiran”. kansalaisia ja yhteiskuntaa. luo pojan ja yhteisön välille konfliktin. Pojan Ehkä olen katsonut liikaa Avaraa luontoa, mutta täytyy pelätä sutta itsessään, itsestään versoavan pidän ravintoketjuja luonnollisina. Koiraa ja sanan tuhlaamista hetken mielihyvään. Sanat lammasta suurempi susi nyt vain pystyy syö- edustaa yhteisön ulkopuolelta pursuavaa voi- sitovat ihmiset yhteen, ei niillä saa leikkiä. mään ne, jos jätetään syötäviksi. Täytyy siis maa, joka ei ainakaan ajattele meidän mielihy- luoda rakenteita erottamaan nämä kaksi toi- väämme. Se haluaa päästä osaksi siitä tuhoisalla sistaan ja mielummin luettavampia kuin sadun tavalla. Muutaman päivän energiantarpeen tyy- III paimenpoika. dyttämiseksi susi syö pojan, joka täyttää pai- Mutta lehdistö ratsastaa myyteillä kohti menen toimen yhteisönsä rakenteessa. Sudelle usi, jota sadut opettavat pelkäämään, on klikkauksia. Suden edustaman kaaoksen voi nälkä siis on ihmispoikaa tärkeämpi. S myyttinen susi. Roland Barthesin myytti asettaa oman asiansa kepinnokkaan. Kulutus teoriassa myytti on toisen tason kielenkäyttöä. yhteiskuntaa vastustavalle sudesta muodostuu Myytti ottaa sanan susi haltuunsa. Sanan mer- luonnon ja kapinan symboli, maaseudulla susi II kitsijä susi ei enää viittaakaan pelkästään peto- taas voi olla valtion ja EU:n edustaja. Myyttinen eläimeen, vaan myös ajatukseen ihmisyhteisöä susi on vain vieras järjetön voima, joka tulee alkukirjaimista, se olisi yhtä hyvin voinut olla apselle tästä kaikesta jää vaikutelmaksi ai- uhkaavasta voimasta, jonka vuoksi on tärkeää ulkopuolelta tuhoamaan yhteisön järjestystä. Sisujengi. Susijengin henkeen kuuluu kapina, L nakin, että sutta täytyy pelätä. Mutta susi- pitää kiinni yhteisistä arvoista. Näiden satujen Tämän voiman voi kuka tahansa omia. ponnistelu koripallon mahtimaita vastaan. pelko pureutuu satujen kautta myös ihmisyyden myyttinen susi on järjestyksen työkalu, jolla ra- Myyttinen susi elää susijengin mukana, ide- peruskysymykseen: siihen, kuka olen ja miten kennetaan kuuliaisia kansalaisia ja heistä yhteis ologia vain Koripalloliiton papereissa. juuri minun täytyy pelätä sutta. kuntaa. IV Sutta ei siis voi hallita. Koripalloliiton epä- Kolmen pienen porsaan abstraktissa pos- Mutta Suomen susi ei ole vain satujen susi. onnistunut yritys vallata sana omalla ideologial- sujen rakentamien talojen maailmassa taloja Kulttuurissamme on myös historiallisia tari- usijengin nimi tulee Kapasiteettiyksikön laan on havainnollistava esimerkki siitä. Ihmisiä nurin uhkuva ja puhkuva susi on yhtä paljon noita, kuten Varsinais-Suomen susisurmat. S räppialbumista, joka esittelee kolmen räp- valistamaan pyrkivät tutkijat epäonnistuvat sa- tuulta kuin eläintä. Erottelu luonnovoiman ja Lähteestä riippuen hieman vaihtelevan tarinan pijätkän arkea. Albumin susijengi ei ole lauma malla tavalla. He tulevat räiskyvän kaaottisen eliön välillä ei vielä jäsenny. mukaan vuosina 1879 ja 1880 yksi vesikauhuinen vaan joukko nälkäisiä uroksia. Suomen koripal- satusuden luo käsissään kasa kuivia selvityksiä. Punahilkan susi käyttää ensin kieltään ja susi surmasi 21 lasta. Tuntuu käsittämättömältä, lojoukkueen pelaajia levy miellytti, ja susijen- Myyttinen peto hotkaisee paperin hetkessä. vasta sitten hampaitaan. Puhkuminen on saanut ettei sutta saatu hengiltä tai lapsia muutaman gistä tuli joukkueen epävirallinen lempinimi. Tutkijoista on omat myyttinsä. He ovat susien väistyä lipevien lauseiden tieltä, jotka nuolevat kadottua pidetty turvassa. Tällainen traagisuu- Susijengillä on hyvä yhteishenki, omat juttunsa elättämiä ammattivalehtelijoita Helsingistä. Hilkasta ansan suunnittelemiseen tarvittavan dessaan absurdi tositarina kiteyttää suden ase- nimestä lähtien. He tulevat tällä asenteella pe- Myyttisessä sudessa on jotakin luontaisen tiedon. Mummo, oletettavasti vanhuuttaan man merkityksellistä järjestystä tuhoavana riferiasta koripallon maailmaan haastamaan. vetovoimaista. Ihmiselämä on arvaamatonta, heikko, mutta myös nainen, on Punahilkkaa voimana – ehkä liiankin hyvin. Lehdistö revitteli Koripalloliittoa myyttisen susi-sanan uho itsestä riippumattomia luonnon, historian ja ympäröivän rakenteen heikko kohta. Susi pu- lapsista otsikoita, ja sudet katosivat Suomesta. taisi ahdistaa. Raktaisuksi liitto kehitteli virallisen talouden voimia vastaan rimpuilua. Tuntuu reutuu heikkouteen, niin hyväuskoisuuteen Vaikka susikanta on toipunut eikä yksi- susi-ideologian, jossa susi muuttui suomalai hyvältä ajatella noille voimille joku keho, jonka kuin vanhuuden raihnaisuuteen, kunnes vetreä kään ihminen sittemmin ole suden hampaissa suudeksi, urheilullisuudeksi, sisuksi ja iloisuudeksi. kanssa voisi vaikka painia. Tai jota kohti osoit- metsästäjämies tulee ja palauttaa järjestyksen. kuollut, riipii lehdistö susista yhä kasaan Mutta jos Susijengissä olisi todella kyse vain taessa vetää liipaisinta.

8 | KÄKRIÄINEN KÄKRIÄINEN | 9 ILMIÖ Teksti: Anna Carlson Kuvitus: Sara Tarvas Totta ja tarua sudesta

Nykypäivänä kukaan ei joudu juoksemaan susia pakoon, vaan todelliset uhat ovat jossain muualla: liikenteessä, stressissä, sairauksissa. Toisissa ihmisissä.

hminen on viimeksi joutunut suden tappa- eläin. Sen kanta on Luonnonvarakeskuksen pyrkii ajamaan suden oikeuksia. Sen tavoitteena syntynyt naisesta, jonka on hedelmöittänyt tuuli. I maksi 1880-luvulla. Viime aikoina Suomessa viimeisimmän arvion mukaan vain 220–245 on levittää asiallista tietoa sudesta, vaikuttaa Samalla tapaa ajateltiin syntyvän myös monien on kuitenkin käyty paljon susiaiheista keskus- yksilön suuruinen. Uhanalaisuuden merkittävin asenteisiin ja vähentää turhaa pelkoa ja vihaa tautien. telua. Maaseudulla asuvat ihmiset ovat ilmoit- syy ja uhkatekijä on metsästys – erityisesti susi- sutta kohtaan. Ryhmä on muun muassa osallis- Kaleva-lehdessä julkaistun tutkimuksen taneet susien tappaneen pihapiirissä pidettyjä en salametsästys on lisääntynyt viime aikoina. tunut kotieläimiä suojaavien susiaitojen rakenta- mukaan Suomessa on susia huomattavasti vä- tai vapaana kulkeneita lemmikkejä. Sudesta on Kainuussa on hävinnyt susia viime vuonna lähes miseen. Tällä hetkellä Luonto-Liiton susiryhmä hemmän kuin muissa EU-maissa – esimerkiksi satunnaisesti ollut haittaa myös karjalle, erityi- kaksinkertainen määrä metsästäjien saamiin ja Oikeutta eläimille -yhdistys kannustavat ih- Espanjassa susia on 2000. Ruotsissakin susia sesti lampaille ja poroille. Ihmistä susi kuitenkin laillisiin lupiin verrattuna. Tämän vuoden hel- misiä allekirjoittamaan Euroopan komissiolle on kaksinkertainen määrä Suomeen verrattu- välttää: se on arka villieläin. Todellisuudessa mikuussa on alettu toteuttaa kannanhoidollis- suunnatun vetoomuksen kannanhoidollisen na. Tästä huolimatta susipelko- ja keskustelu pätee muinainen roomalainen sananlasku, homo ta metsästystä, jonka tavoitteeksi on ilmaistu metsästyksen lopettamiseksi ja rakentavamman on Suomessa paljon yleisempää kuin muualla homidi lupus. Viime vuosikymmeninä eniten salametsästyksen vähentäminen. Kyseessä on susipolitiikan edistämiseksi. Heidän mukaansa Euroopassa. Lähes kaikissa muissa EU-maissa ihmisiä tappanut eläin ei löydykään metsistä, Suomen luonnonsuojeluliiton ja Suomen met- kannanhoidolliselle metsästykselle ei ole pe- susipelko on huomattavan vierasta eikä nouse vaan jokaisen omasta olohuoneesta. sästäjäliiton yhteistyönä toteuttama kokeilu. rusteita, sillä susikanta on jo nyt hälyttävän keskusteluissa samalla tavalla esille. Olisiko mei- Susi on kautta historian ollut ei-toivottu Onko suden pelko jotain alkukantaista ja pieni. Lisäksi metsästys rikkoo EU:n asetta- dänkin syytä ruveta miettimään, miksi kaksisataa vieras. Suurpetona se ei ole saanut suomalaisilta biologista, esi-isiltämme perittyä? Vai onko susi maa luontodirektiiviä, sillä se ajoittuu suden suttamme pelottaa meitä niin paljon? samanlaista kunnioitusta kuin esimerkiksi karhu. mielessämme symbolinen uhka? lisääntymisaikaan. Susi on Suomessa erittäin uhanalainen Suomessa toimiva Luonto-Liiton susiryhmä Suomalaisen syntymyytin mukaan susi on Lisätietoa: www.luontoliitto.fi

10 | KÄKRIÄINEN KÄKRIÄINEN | 11 ITSEREFLEKTIO Teksti: Aino Vähäpesola Kuvat: Ida Stenros

& kesytä

Kirjoittajalla on paljon ﬁ rst world behaviour problemseja. Tiedät kyllä, sinullakin on niitä.

usi on näkyvillä populaarikulttuurissa ruotsalaissiskoksiin. Koskaan ei ole ollut näin loputtomasti – ensimmäinen rehellinen inspiroivaa etsiskellä sisäistä eläintään ihmiselon S mielleyhtymäni on ruma susipaita. Sel- pimeästä metsästä, sillä tuo metsä on tulvillaan laisen löydät kierrätyskeskuksesta. Mitä rumem- valkeapukuisia kohtalotovereita. pi sen parempi. Tanssi sitten paita hiestä märäksi And I hope for trace to lead me back home Kaikussa, ja on todennäköistä, että ympärillesi from this place kerääntyy eläimellisesti käyttäytyvä lauma. Susi Kuvittele nyt humiseva, oma ja yksinäinen on seksikäs. Kuvittele vielä mustien seinien tilal- mieltäsi symboloiva tuntematon korpi. Voit vain le preeriamaisema, niin siinähän tanssit susien toivoa, että kasvoja piiskaavia oksia väistellessäsi kanssa melkein Mary MacDonnellina! saat edes olla pukeutuneena yhtä puhtaaseen Väistämätöntä kaikille tuoreemman susika- mekkoon kuin First Aid Kitin nuoret naiset man ystäville on ihastus Wolf-kappaleensa mu- videollaan. Susien ulvonta jossain takanapäin siikkivideolla hulmuaviin First Aid Kit -yhtyeen puhkaisee hiljaisuuden, ja polulla on äkkiä hyvin

12 | KÄKRIÄINEN KÄKRIÄINEN | 13 ITSEREFLEKTIO ITSEREFLEKTIO

työlästä kulkea. Ulvonta lähtee sinun palleastasi. suutta eikö kukaan ymmärrä mitään, nyt kaikki Liian first world behavior problems, jotta voisin hyväksyttävä. Niitä ei kannata jättää heitteille. Kaikki varastoituneet huudot, jotka unissa eivät turvat kiinni saatana. Sitten itse alkaa hyräillä lyödä hanskat tiskiin yrittämättä pyydystää, Pete-Eerikit pysyvät hoivatessa harmittomina millään suostuneet sinkoamaan ulos kurkusta. kovaan ääneen jotain Niilin hanhia. tutkia tai kesyttää niitä. Liian pieniä, jotta voisin vauvoina, mutta kasvavat jänteviksi ongelmiksi Päällepuhuminen. Ja se, miten on harot- hetkisen eksyneenä yritettyäni todeta vaimeasti: itsenäisinä villeinä säntäillessään. Rauhoitettu *** tava tukkaa jatkuvasti ja laitettava sitä korvan ”Syökää minut sitten”, kuten Muumien Sur- susikanta kuuluu ekosysteemiin, samoin su- taakse, nutturalle, puoliponnarille, harjattava, ku-koira antautuessaan. det mieliimme. Niiden parissa voimme toimia Lähenemme tälle kirjallisuudenopiskelijalle suu- hiplattava. Onko jollain peiliä? Nyttemmin olen Suteni ovat liian pieniä, jotta voisin lausah- rauhoittelevana kuiskaajana, jotta ne mahtuvat rinta susimyyttiä, Aino Kallaksen Sudenmorsian ratkaissut tämän leikkauttamalla hiukseni niin taa: ”Mä nyt vaan oon tällainen”. Jos ulkoistaisin -romaania. Sudet kuuluvat muun muassa sek- sen, mistä en itsessäni pidä, ulkoistaisin samalla Susia pelätään, sillä ne voivat suaalisuuden ja naiseudeksi määritellyn histo- Äkkiseltään mietittynä itseni. On yritettävä muuttaa tapojaan hieman, syödä kiltit lampaat. Kumota hyvät rialliseen ja hämärään symboliikkaan. Sudet, fantasiavelho Harry Potter on kesyttää sudet ja huolehtia etteivät ne syö mitään möröt ja peikot ovat symboloineet asioita, joista tärkeää. Äkkiseltään mietittynä fantasiavelho aikeet. Syödä sen, mikä tulisi vielä ei ole osattu puhua. 2010-luvun sivistyneenä ainoa, jolle sallin ulkoistamisen. Harry Potter on ainoa, jolle sallin ulkoistamisen. synnyttämään talvipakkasilla feministinä suhtaudun kriittisesti tällaiseen Hänen on OK olla tunnustamatta itsestään osaa, mystifiointiin. lyhyiksi, että niitä ei saa kiinni. Minulla on myös joka oli muistaakseni mutkikkaalla taikaoperaa- lämmittävää villaa: haleja ja sylejä. Konkreettinen susipelko ei kuulu arkipäi- omituinen tapa saada puolitahallinen ja lässyt- tiolla hänen sisäänsä istutettu pala Voldemortin vääni, sillä asun Toisella linjalla ja kuljen lähinnä tävä ex-tempore ällävika vaahdotessani jostain, henkeä, tai muuta vastaavaa. Silti hän käväisi elämään pienessä tilassaan. Hoivaan Pete- metrolla.Valjastan sen sijaan painavien susien joka kiinnostaa pöytäseurueessa lähinnä minua. lähellä tämänkin hyväksymistä. Ei hän turhaan Eerikkejä sänkyni alla, mutta kärsimättömät eli suurten perusviettien vastasyntyneet ja ha- Olen kimppakämppämme feng shuita eni- ole maailmanlaajuisesti tunnettu sankari. poikaset yrittävät jatkuvasti kömpiä esiin. Sitä puilevat jälkeläiset kuvaamaan omia suhteellisen ten rikkova elementti. Toivoisin että koittaisi yrittää keskittyä olemaan kiva ja pidätellä muilta pieniä pulmiani. Sillä sulkiessa silmäni kuulen päivä, jona joku kaveri saisi tarpeekseen ja pitäisi *** ja itseltään milloin mitäkin, kuin oksennusta heti keittiöpsykologina toimivan sivupersoonan rasittavuuksistani PowerPoint-esityksen. Tekisin pitkänmatkanbussissa. hengittämässä niskaani: ahkerasti muistiinpanoja. Voisin sitten loppu- Jatketaan Pete-Eerikkien listaa. Yhteenlaskettu Nähdäkseni luettelemani asiat ovat kuiten- “Pue se muodoton mörkö ja epämiellyttävä työnäni ryhtyä Äärimmäisen Miellyttäväksi tuntimäärä, joka kuluu katkeraan kököttämi- kin palautettavissa niin kutsuttuihin perustun- tapa ensiks mukavaan karvaiseen eläinasuun ja Henkilöksi. Toisesta todellisuudesta repäistyksi seen keittiössä pläräten Instagramia ja vihaten teisiin. Pete-Eerikit ovat tunteiden käytännön anna sille nimi. Vaikka Pete-Eerikki. Tutustut sii- olennoksi, jonka kanssa Chisun sanoin kaikki jonkun eksää, jolla on karmea lifestyleblogi mut- ilmentymiä. Suurten tunteiden tuotoksia – mus- hen ja huomaat, että se on harmiton skidi vaan.” on vaan niin i - ha – naa! Kaikki onnistuisi, ta harmillisen ihana naama. Katkeruus yleisesti. tasukkaisuuden, seksuaalisen halun, pakenemi- Kukaan ei pelkää Pete-Eerikkejä. kaikki rakastaisivat, hurraahuudot kaikuisivat Kiukuttelu passiivisaggressiivisena parikymppi- sen halun tai turhautumisen geeniyhdistelmiä. satojen rauhan sateenkaarien loistaessa taustalla! senä, kuin olisi edelleen uhmaiässä. Saamatto- Tai nälän. Susia pelätään, sillä ne voivat syödä *** But there was no sound there was only me muus ja hermoilu kaikenlaisissa projekteissa. kiltit lampaat. Kumota hyvät aikeet. Syödä sen, and my disgrace. Päsmäröinti. Henkinen riepottelu. Kun tietää, mikä tulisi vielä synnyttämään talvipakkasilla Mutta mistä minun karvaiset Pete-Eerikkini on että joku on tavallaan, ehkä, ihan jees, mutta ei lämmittävää villaa: haleja ja sylejä. tehty? Teoista ja tavoista, jotka voisivat teoriassa *** kuitenkaan, mutta ei jaksa kieltäytyä ja menee On päästettävä sudet peremmälle lämmit- hurmata yhden jos toisenkin jäänsinisellä tapi- silti treffeille ja näin keitos valmistuu. Usein telemään. Ehkä ne suostuvat rauhoittumaan tuksella ja tuuhealla turkilla, jota silitellen olisi Suteni ovat liian noloja avoimesti naureskel- on hankalaa nähdä, kuinka hyvin elämä lepää, himmeässä valossa ja hypähtämään nukkumaan varmasti levollista nukahtaa. Mutta oikukkaat taviksi, mutta liian pieniä puettaviksi suoralta kun keskittyy vain sähläämään ja kekkaloimaan sänkyyn. Eivätköhän ne jätä kotinsa, minun halut, ehdottomuus ja kärsimättömyys ovat kädeltä alkuvoimasta kumpuavan myyttisen sen edessä. Ongelmia kelpaa nyhjäistä tyhjästä. kallonseinämäni, raatelematta ja ota vastaan arjessa hemmetin rasittavia. Pakko saada hiljai- seksuaalisuuden tai luonnonvoiman viittaan. Kuitenkin Pete-Eerikkinsä on vähintään sotkuisia turkkeja oikovia silityksiä.

14 | KÄKRIÄINEN KÄKRIÄINEN | 15 KOHTAAMINEN Teksti: Lauri Mäntyranta Kuva: Markku Hirvonen

Ovelampi

Mies lähtee metsälle, saa tai ei saa saalista ja palaa kotiin. Sellainen on tyypillinen erätarina. Markku Hirvonen kirjoittaa sen toisin.

arkku Hirvonen on eräkirjailija, todella tärkeä harrastus. Ikävä kyllä viime vuo- kuin eläin, niin siitä tulee tietynlainen tyydytys. ihmetellä sitä omaa pienuuttaan. Niin kliseistä joka on julkaissut Karistolta kaksi sina en ole samalla tavalla ehtinyt metsästää, ja Mielestäni metsästäminen on liikkumista luon- kuin se onkin, niin kyllä siinä on totuuden sie- M novellikokoelmaa: esikoinen Metso metsästyksen luonnekin on muuttunut nuo- nossa, johon liittyy sellainen fyysinen rasitus ja men. Karu, ääretön autius, joka on hyvin haikea. taistelu ilmestyi 2014 ja toisinkoinen Postia pyy ruusajoista, jolloin saalin saaminen oli tärkeää. retkeilyn tuntuma. En voi ymmärtää esimerkiksi Käsittelen aihetta muun muassa novellissa ’Taiji miehelle 2015. Pitkä mies mustassa nahkatakissa Nykyisin luontokokemukset ovat ajaneet saa- teeren ampumista autotieltä, kuten novellissani ja perhokalastuksen henki’.” myhäilee haastatteluun saapuessaan, kuinka liinsaamisen ohi. Tärkeämpää on luonnossa ole- ’Kiintiö täyteen’. Sehän on laitontakin, mutta Eräkirjallisuuden suosio on laskussa. harvinaista herkkua haastattelu on hänen kaltai- minen ja liikkuminen. En kuitenkaan myöskään valitettavan yleinen tapa. Novelleissani onkin Mistä luulet sen johtuvan? selleen amatöörikirjailijalle. Istumme syksyisenä vähättele saaliin merkitystä: metsästäminen ja usein kriittinen lähestymistapa metsästyksen ”Eräkirjallisuudella on oma pieni mutta perjantaina Turun pää kirjaston sisäpihalle puhu- retkeily ovat eri asioita. Metsästykseen liittyy ilmiöihin.” uskollinen lukijakuntansa. Eräkirjallisuuden maan kirjallisuudesta, luonnosta ja eräelämästä. saaliin saaminen, mutta kyse ei ole pelkästä Vaeltelet paljon Lapissa. Mikä Lapissa vetää? klassikot, kuten Hans Lidman, eivät kulu, ja ny- Käsittelet tarinoissasi metsästystä ja tappamisesta, tai tappamisesta nauttimisesta, ”Kun liikkuu yksin puuttomassa tunturissa, kyisiäkin eräkirjailijoita kuten Seppo Saraspäätä kalas tusta. Kuinka läheisiä ne sinulle ovat? kuten useat metsästyksen vastustajat ajattelevat. jossa olosuhteet ovat mitä ovat, niin siinä on voi lukea moneen kertaan. Eräkirjallisuuden ”Olen kalastanut ja metsästänyt nuoresta Kyse on hetkellisestä saalistamisen riemusta. jotain niin käsittämättömän hienoa, että sitä ongelmana on, että se on hieman kaavoihin lähtien. Metsästys onkin ollut minulle joskus Kun väijyt, hiivit ja osoitat olevasi ovelampi ei pysty sanoin kuvailla. Siellä voi vain istua ja kangistunutta. Hyvä eräkirjallisuus on usein sitä,

16 | KÄKRIÄINEN KÄKRIÄINEN | 17 KOHTAAMINEN SANAT Anniliina Lassila

että mies lähtee metsälle, saa tai ei saa saalista ja Mielipiteet ovat kärjistyneet äärilaitoihin eikä Hukan vaatteissa palaa kotiin. Sellainen on perus erätarina. Minä mitään järkevää keskustelua synny.” itse pyrin aina kirjoittamaan jotain muuta kuin Onko sinulla yhteyksiä ekokritiikkiin? Yö on hidas tämän. Esikoisteoksessani Metsotaistelussa on ”’Lohijoki’-novellissa on kritiikkiä suo- ja venyttelee päälläni, ilkikurinen se susitarina, josta puhuimme. Se on minun malaisesta kalastuskulttuurista. Suomessa on ivaa lakkaamatta, pilkkaa, kiskoo mielestäni varsin onnistunut. Se on erilainen paljon istutuskohteita, joihin käytetään kevyesti niskaa, viskaa pois erätarina. Siinä ei ammuta sutta lopussa.” kymmeniä ja joskus jopa satojatuhansia euroja. hakee takaisin pyytää anteeksi Tarinassa mies lähtee susimetsälle ys- Usein homma hoidetaan hyvin, eli kunnostuk- täviensä kanssa, mutta huomaa laittoman sen jälkeen huolehditaan poikasistutuksista. sinä puet ylleni harmaan mekon sudenmetsästyksen moraalisen ristiriidan ja Mutta lisäksi on kohteita, jotka kunnostuksen annat liian vaikeita ohjeita päästää pannoitetun suden vapaaksi. Voiko jälkeen ovat jätetty kalastuskunnan hoteisiin. miten kohdata elämä. tarinan nähdä kannanottona susitilanteeseen Niihin istutetaan kaksi–kolme kertaa kehässä Minä kuljen kaavussani nyky-Suomessa? kirjolohta, joka ei edes lisäänny Suomen joissa. totun ihooni jonka minulle annoit, ”Sen voi nähdä monella tavalla. Idean sii- Alkuperäinen ideahan on se, että yritetään tuot- sen sisällä hen sain pari vuotta sitten syksyllä, kun näin taa järvitaimenelle lisääntymisalueita. Tarinassa en enää pyristele. dokumentin susien merkitsemisestä. Olin miettinyt susitarinaa. Sellaista kostoteemaista, Me vuoroin kiroamme toisiamme mutta se tuntui itsestään selvälle jutulle. Sitten Nykyisin välillä vain minä sinua, näin dokumentista sen, miten sudet käyttäyty- luontokokemukset minua vät, kun ne otetaan kiinni. Olin luullut suden ihmiset alkavat karttaa olevan siinä tilanteessa aggressiivinen, mutta ovat ajaneet ja sinä piru vie tiedät sen, sudet käyttäytyivätkin päinvastoin äärimmäi- sinä nautit minusta sen pelokkaasti. Ne osoittavat ruumiinkielellä saaliinsaamisen ohi. ja tästä ihosta alistumista ja nöyrtymistä. Nähtyäni tämän piru vie miten sinä nautit. päätin, että siinä on se idea novelliini.” on kritiikkiä. Itse en pidä liiasta ekokriittisyy- Eli olet susimyönteinen? destä. Tietysti sitäkin saa olla, mutta se helposti Sinulla on kaksi kättä ja ”Mielestäni minulla on asiaan käytännön- lipeää sellaiseksi julistamiseksi, jota on tuskal- niiden välissä minä läheinen suhtautuminen. Jos susi käyttäytyy lista lukea. Mutta tarinoissani ovat aina faktat tasapainoilen, ainakaan en kaadu, lajityypilleen poikkeavasti, eli tulee ihmisten kohdallaan, vaikka ne pääosin fiktiota ovatkin.” en minä nyt kaadu pihoille, niin olen tällaisen ”nappi otsaan”- Miltä näyttää eräkirjailijan tulevaisuus? enkä varmasti valita ratkaisun kannalla. Mutta en ymmärrä sitä, ”Nyt kirjoittelen suurin piirtein tarinan että tänä päivänä miesjoukot lähtevät ajamaan kuukaudessa kirjaan, joka toivon mukaan minun ruumiini susia moottorikelkoilla kiinni, jolloin susilla ei julkaistaan vuonna 2017. Palaan siinä Metso käytetty ihoni ole mitään mahdollisuuksia. He ottavat sudet taistelussa käyttämääni monologimuotoon. kiinni ja tappavat laumat. Sudet herättävät niin Erätarinoiden kirjoittaminen on rentouttavaa, on ehkä kovin vieras paljon intohimoa sekä puolesta että vastaan, ja pidän niiden kirjoittamisesta. Mielessäni on mutta en saata kieltää, että tuntuu kuin järkevää ja rauhallista lähes- käynyt ajatus myös muusta kirjoittamisesta, etteikö juuri sinä ole se, tymistapaa olisi melkein mahdotonta löytää. mutta se ei vielä tunnu ajankohtaiselta.” joka tätä pitää koossa.

18 | KÄKRIÄINEN KÄKRIÄINEN | 19 KRITIIKIT

Kätilö (elokuva) Helena-kätilönä, ja peräpohjalainen murre Ohjaus: Antti J. Jokinen istuu näyttelijän suuhun katsojan alkuhäm- Kesto: 1 h 59 min mennyksen jälkeen yllättävän luontevasti. Solar Filmis 2015 Muutenkin elokuvaa pitävät pinnalla pitkälti hyvät roolisuoritukset. Etenkin konkarinäytteli- jät Pirkka-Pekka Petelius, Tommi Korpela ja Sodan pirstaleet Leea Klemola herättävät kohtaukset eloon vah- valla eläytymisellään. Toinen pääosa, Johannes Sara Tarvas Angelhurstia näyttelevä Lauri Tilkanen, esiin- tyy myös edukseen. atja Ketun Kätilö-romaanissa parasta on Hyvistä näyttelijäsuorituksista huolimatta K rikas ja räiskyvä kieli, sen maalaama myyt- elokuvan suurin ongelma on se, että ei ole oikein Helena ja Johannes (Krista Kosonen, Lauri Tilkanen) © Solar Films tinen Lappi ja lappilaisuus sekä sodan karuun osattu päättää, minkälaista elokuvaa tässä on läh- todellisuuteen piilotettu arkinen mystiikka. Tätä detty tekemään. Elokuvaan on yritetty ympätä olisi ollut vaikea vääntää elokuvaksi, eikä sitä ole vähän turhan paljon, ja kirjaa lukemattomalle syventämiseen, sillä molemmat rakastavaiset kohtauksia, joissa välähtelee sekaisin niin edes lähdetty yrittämään. Antti J. Jokisen elo katsojalle juoni ei aukea kunnolla. Vaikka olen tunteineen ja motiiveineen jäävät varsin pin- mennyttä, tulevaa kuin kuviteltuakin, usein kuvan lähestymistapa on hyvin realistinen. Hänen itse Kätilöni lukenut, elin lähes koko elokuvan nallisiksi hahmoiksi. Ilman vahvaa minä-ker- punaisena tai mustavalkoisena, vähän oudosta Kätilönsä yhdistelee jännittävällä tavalla vakava- pienessä epätietoisuudessa siitä, mitä nyt tapah- rontaa vitseinä lausutut rivoudet ja kymmenien kuvakulmasta kuvattuna. henkistä sotadokumenttia ja rakkausdraamaa. tuu ja miksi. minuuttien hiljaisuutta seuraavat äkilliset rak- Elokuva päättyy riemukkaaseen jälleennäke- Parhaimmillaan Jokisen elokuva on yksittäi- Romaanin ihmissuhdekoukeroita on kar- kaudentunnustukset jäävät irrallisiksi ja ontoiksi miseen ja informatiivisiin loppusanoihin, joissa sissä kohtauksissa ja karun kauniiden maisemien sittu rankalla kädellä ja mutkia on vedetty suo- – elokuva ei kosketa tunnetasolla. toistetaan paljon lukuja ja vakuutetaan Helenan kuvauksessa. On tosin hiukan sääli, että Lappiin riksi, mikä harvemmin elokuvassa on haitaksi. Tämä sama tunteiden herättämisen puutos ja Johanneksen olleen todellisia ihmisiä. Siinä sijoittuvia elokuvia lähdetään aina kuvaamaan Lissukka, joka on romaanissa kätilön vastahen- vaivaa myös elokuvan rankimpien aiheiden ku- missä romaani jättää suuria tulkinnallisia aukko- Norjaan. Upeiden maisemien lisäksi vaikutta- kilö ja ainoa ystävä, viipyy valkokankaalla vain vausta. Jopa vankileirin arjen raakuuden kuvaus ja, joissa on tilaa läpättävälle tunteelle ja riettaal- vaa on karuimpia tapahtumia korostava syvä viitisen minuuttia – äpärälapsen synnyttämi- jää ohueksi. Johtuuko tämä alhaisesta ikärajasta le hulluudelle, elokuva vetää mutkat suoriksi ja hiljaisuus. sen ja tienvarressa keimailun verran. Tästä ja vai siitä, että karmeudet on päättäväisesti jätetty esittää epävarmemmatkin asiat ja ihmiskohtalot Elokuvan aloittava kohtaus, jossa kätilö samankaltaisista henkilökuvien yksinkertaista- muutamaan sivulauseeseen, jääköön jokaisen totuuksina. peittelee synnytysvuoteelle kuolleen naisen veri- misista vapautunutta aikaa tai tilaa ei kuiten- itsensä päätettäväksi. Mieleen tulee paikoin Katja Ketun Kätilö on haastava romaani, sen ruumiin valkoiseen kankaaseen, on kaikessa kaan ole käytetty esimerkiksi pääparin suhteen Hollywood-elokuva, josta ei puutu räiskettä, toi- josta ei varmasti ole ollut helppoa muokata elo- yksinkertaisuudessaan yksi elokuvan puhuttele- mintaa tahi mahtipontisuutta. Se, mitä kuiten- kuvaa. Kirjailija on itse osallistunut elokuvan vimpia. Siinä on enemmän verta ja voimaa kuin Siinä missä romaani jättää suuria kin valitettavasti puuttuu, on samaistuttavuus. käsikirjoittamiseen, mikä on mielestäni aina monessa myöhemmässä, paljon häiritsevämpiä Romanttisen ja dokumentaarisen otteen hyvä asia. Elokuva tarjoaa ihan viihdyttävän asioita käsittelevässä kohtauksessa. Kohtaus tulkinnallisia aukkoja, joissa on rinnalla kulkee mukana vielä taiteellinen kuvaus, kaksituntisen ja raottaa verhoa moniin Lapin myös osoittaa turhia alleviivaamatta, mikä on tilaa läpättävälle tunteelle ja riettaalle joka toimi paikoin hyvin, vaikkakin varsin sa- sodasta jääneisiin kansallisiin ja jopa vaiettuihin kätilön todellinen tehtävä sodassa. hulluudelle, elokuva vetää mutkat maan tapaan kuin Jokisen aikaisempi Puhdistus- aiheisiin. Rakkaalle lapselle haluaa tietysti antaa Vahvan aloituksen jälkeen siirrytään suh- elokuva (2012). Päähenkilöiden mielenterveyden kaikkensa, mutta tässä tapauksessa olisi ehkä teellisen nopeasti siihen rakkausjuoneen. Krista suoriksi ja esittää epävarmemmatkin rakoilemista on päädytty kuvaamaan pirstalei- kannattanut tyytyä kapaloimaan tuotos vähän Kosonen tekee mieleenpainuvan roolisuorituksen asiat ja ihmiskohtalot totuuksina. sin ja kokeellisin keinoin sekoittaen mukaan selkeämmin yhden johtoajatuksen alle.

20 | KÄKRIÄINEN KÄKRIÄINEN | 21 KRITIIKIT KRITIIKIT

istuu kahden ensimmäisen osan luomaan ku- kuvasi maailmaa, jossa vain vallanpitäjiä miellyt- vaan paremmin ja ilahduttaa lukijaa – onhan tävät takinkääntäjät pärjäävät. nyky-Suomessa tapahtuva fantasia kiinnostavaa Normassa puolestaan keskitytään kauneus- luettavaa. alan eettisiin kysymyksiin ja kohtuvuokraukseen. Vaikka romaanin alku kuluukin osittain edel- Naisen vartalo on romaanissa hyväksikäytön lisen osan paikkaamiseen, tarina ei silti jumita kohde, jonka kautta valtaa pitävät miehet kerää- paikallaan. Teoksen koukeroisista kuvista karsittu vät rahaa: ”Nyt naisilla on samat oikeudet, samat kieli saa sivut kääntymään huomaamatta juonen mahdollisuudet, ja silti me emme kerää voittoja. kiirehtiessä eteenpäin. Lukijaa ei kuitenkaan tipu- Tarjoamme vain kaiken materiaalin niin monille teta äkisti vauhdista todellisuuteen, vaan viimei- kauneusaloille, me tarjoamme työvoiman, me sissä luvuissa kerronta hidastuu ja rauhoittuu. tarjoamme vuosisadasta toiseen kasvomme, Samanlaista rauhaa tai pysähdyskohtia olisin hiuksemme, kohtumme, rintamme ja edelleen toivonut kohdanneeni jo aikaisemmin romaa- Sofi Oksanen: Norma miehet keräävät omiin taskuihinsa niistä saatavat Elina Rouhiainen: nissa – lukijalle ei tarjoudu mahdollisuutta jäädä Like 2015 setelit.” Valtaan ja naisen asemaan kytkeytyvät Vainuttu herkuttelemaan yksittäisillä tapahtumilla, kun kysymykset yhdistävät Normaa Oksasen aiem- Tammi 2015 seuraava jo vyöryy edellisen päälle. Toisinaan Rikosromaani paan tuotantoon, mutta aiheiden käsittely on tuntuu kuin juoni hyppäisi kaikkein mielen- yliluonnollisin maustein pintapuolisempaa kuin aiemmin. Ei aivan hukkateillä kiintoisimpien ja nuoren maailman kannalta Romaanin yliluonnollista puolta edustavat samaistuttavimpien pohdintojen yli. Norman hiukset, jotka kasvavat käsittämättö- Selma Rissanen Tarttumapintaa ei juurikaan jää, mutta ker- Inari Mykkänen män nopeasti ja reagoivat ympäristön ihmisiin ronnaltaan kepeä romaani tuskin sitä on tavoitel- ja tapahtumiin. Hiukset varoittavat Normaa atseessa oli kuitenkin myös jotain muuta. lutkaan. Esimerkiksi Cassandra Claren Varjojen ofi Oksasen Viron lähihistoriaa käsitte- vaaroista. Norman on pidettävä salassa hiustensa ” K Jotain, mitä en ollut nähnyt niissä koskaan kaupunkeja muistuttava rakkauskuvaus ei klisei- S levän Kvartetti-sarjan päätösosa ei ilmes- erikoiset ominaisuudet, sillä ihmetukka on ha- aikaisemmin. Aivan kuin hän olisi kamppaillut syydellään pyri yllättämään. Raisan ja hänen su- tynytkään vielä – uusin Oksasen romaani on lutuinta hiuslisäkehiusta eli rahanarvoista tava- pitkään jonkin asian kanssa ja viimein vaaka- sipoikaystävänsä Mikaelin välinen magneettinen jotain ihan muuta. Romaanin päähenkilö on raa. Maagisuus hiuksissa on yllättävä ja paikoin kuppi olisi nytkähtänyt niin, ettei ollut enää vetovoima ei ole heikentynyt mihinkään, mutta nykyajan Kalliossa asuva kolmekymppinen vaivaannuttava ratkaisu. Yritys eri lajipiirteitä paluuta.” markkinointitekstien lupaama ”kuuman sarjan Norma, jonka äiti Anita hyppää metron alle. yhdistelevästä teoksesta ei ota tulta alleen. Sitä kohti Elina Rouhiaisen Susiraja- huikea huipennus” ei jää polttelemaan kirjaa pi- Hautajaisten jälkeen Norma alkaa selvittää, Romaanin edetessä ilmenee, että Norman fantasiasarjan päättävä Vainuttu (2015) on me- televiä sormia. mitä Anitalle tapahtui ennen kuolemaa. Oli- edesmennyt äiti on soluttautunut mukaan nossa – käännettä, josta ei enää ole paluuta. Teos Kovin montaa yleismaailmallista tai temaat- ko itsemurha sittenkään äidin päätös? Norma rikollisklaanin toimintaan. Klaanin johtohah- jatkaa Raisan ja ihmissusilauman tarinaa sekä tiselta kannalta kiehtovaa ajatusta Vainuttu ei siis löytää äidin tyttärelleen osoittamat videot, joita mo Max Lambert on yksiulotteinen paha an- kamppailua eri tahoille vetäviä voimia vastaan: ehdi ennen loppuaan tarjota. Paranormaalin rak- katsomalla arvoitus alkaa selvitä. tagonistihahmo, joka on valmis uhraamaan sudenkaan vainun on vaikea erottaa toisistaan kauden teemasta huolimatta teoksessa nousee Norma poikkeaa Oksasen kahdesta edel- omat lapsensakin rikollisten bisneksiensä edis- kutsumukset, vaistot ja velvollisuudet. rakkauskipuilua vahvemmin esiin kysymykset luo- lisestä romaanista melko lailla. Puhdist uksessa tämiseksi. Yksiulotteisuus ylipäätään häiritsee Vainuttu yllättää positiivisesti edellisen osan pumisesta ja luovuttamisesta sekä siitä, mikä meis- (2008) vanhan Aliiden ja nuoren Zaran tarinat romaanissa. Teos ei tavoita Oksasen Viron lä- repaleisuuden jälkeen. Se viimeistelee ne sivelti- tä kenestäkin tekee meidät itsemme. Rouhiaisella näyttivät seksuaalisen väkivallan uusiutumisen hihistoria -aiheisten romaanien monitahoista ja menvedot, jotka Jäljitetty jätti kesken. Vainutussa on tarjota jokaiselle henkilölle paikkansa, mutta sukupolvesta toiseen. Kun kyyhkyset katosivat onnistunutta vallankäytön kuvaamisen tapaa. on myös paljon enemmän sutta ja Suomea, mikä minkä hinnan he niistä joutuvat maksamaan? (2012) taas käsitteli vapauden katoamista ja Imagen ”Menestystarina Sofi Oksanen”

22 | KÄKRIÄINEN KÄKRIÄINEN | 23 KRITIIKIT KRITIIKIT

-tekstissä (5/2011) Pirkko Saisio kertoo pitä- Poikkitaiteelliselta kirjailijalta on kotimaassaan Ihminen ja kieli ovat sen armoilla, hajoavina Lapsi, ”pikku kimalainen”, kehittyy kolmessa vänsä Oksasen ensimmäistä romaania Stalinin ehtinyt ilmestyä yhteensä kahdeksan runokirjaa, kuin hattara: ”Aika tulee, menee ja muuttaa kesässä vastasyntyneestä leikki-ikäiseksi, joka lehmät (2003) lupaavana, toista romaania Baby lastenkirjoja sekä musiikkia ja runoutta yhdistele- kaiken. Sormet tökkivät hitaasti sanoja kirjoi- alkaa ottaa omia askeleitaan. Jane (2005) välityönä. Rikosromaani Norma vä CD-levy. Kimalaispäivä (Kumalasepäev, 2012) tuskoneella – kirjaimet, tavut, sanat, lauseet Ajan lisäksi kirjoittaminen nousee kiin- tuntuu myös kokonaisuudessaan välityöltä. Sen on Mathuran ensimmäinen suomennettu teos. virtaavat silmien editse. Rivi riviltä ajatukset nostavalla tavalla Kimalaispäivän temaattiseen näkökulma kauneusalan ongelmiin ja kohtu- Lahjakkaan runoilijan rantauttamista tiivistyvät kadotakseen, kadotakseen kuin villi- kehikkoon. Teoksen puhuja on kirjoittava kauppaan on tuore, mutta aiheen kuvaus ja Suomeen on vetkuteltu, mutta Kimalaispäivä ruusun lakastuneet terälehdet, jotka tuuli pyyh- subjekti, joka monissa runoissa aprikoi omaa käsittelyn tapa eivät kanna Oksasen edellisten palkitsee odotuksen. Sekä proosarunoja että kii rantahiekalta mereen.” Aika hajottaa, mutta kirjoittamistaan. Metalyyrinen kysymys kir- teosten lailla. Lauseet ovat edelleen taitavia, säemuotoa hyödyntävä teos tuo iholle virolai- mahdollistaa myös tyhjyyden, joka joskus on joittamisen merkityksestä kulkee ajan lailla läpi kerronta vetävää, mutta jotakin puuttuu. sen rannikkokylän merentuoksuisen kesän ja lempeämpää kuin muistaminen. teoksen: ”Ennen kuin kirjoitan seuraavan rivin, pohtii samalla universaaleja kysymyksiä ajasta ja Ajallisuuden läsnäoloa teoksessa havain- / mietin, että runoja voi toistaa, / mutta elämät ihmisen paikasta kaiken kulussa. Modernistiseen nollistavat osaltaan myös runoissa vilahtelevat ovat kaikki ainutkertaisia.” ilmaisutraditioon nojaavassa Kimalaispäivässä pieni lapsi ja isoäiti, ihmisen ajallisuuden kaksi Vaikka kirjoittaminen on runojen puhu- pieni ja rajaton kohtaavat tavalla, joka kirkastaa. ääripäätä. Jo edesmennyt isoäiti elää puhujalle jalle tapa havainnoida maailmaa, kielestä ei ole Kesä on sekä Kimalaispäivän kuvastossa muistoissa ja puutarhan mustissa mehiläisissä, taivuttamaan paljaita hetkiä tyystin omakseen. että ajallisessa kehyksessä avainasemassa. Teos jakaantuu kolmelle kesälle, jotka runojen puhuja viettää menneen maailman tapoja kaikuvassa Modernistiseen ilmaisutraditioon nojaavassa kalastajakylässä Itämeren äärellä. Elinvoimaansa heräävä luonto saa runoissa paljon tilaa, sa- Kimalaispäivässä pieni ja rajaton moin kaikkialle leviävä valo, jota kohti runojen minämuotoinen puhuja sanoillaan kurottelee: kohtaavat tavalla, joka kirkastaa. ”Niin, niittykukat ovat ikkunalla, auringonläik- kiä verhoissa selkäni takana. Asetun istumaan siten, että valoa pääsee enemmän papereilleni.” joita isoäidillä oli tapana kasvattaa. Isoäiti Kirjoitettu hetki on vain puolinainen hetki: Teoksen miljöönä toimivan kalastajakylän edustaa puhujalle menneisyyden kiinnekoh- ”ihon vaaleiden kansien välissä” ja ”aavan ja historian refl ektointi on runojen puhujalle yksi taa ja toisaalta varjona seuraavaa taakkaa, josta nauraa kikattavan meren rannalla” on oma kie- Mathura: Kimalaispäivä tapa pohtia aikaa, joka Kimalaispäivässä vahvasti puhuja omasta ajastaan käsin kantaa huolta. lensä, jota runokieli voi vain hapuilla. suom. Katja Meriluoto tematisoituu. Kylän asukkaille tulevaisuutta tai Nykyhetkeen kahlittu puhuja voi vain arvailla, Katja Meriluodon luontevassa suomen- Basam Books 2015 jopa nykyisyyttä lähempänä on tarinoina elävä oliko historian vaikeat jaksot kokeneella isoäi- noksessa hengittävä Kimalaispäivä ei ehkä menneisyys, johon myös runojen puhuja yrittää dillä mahdollisuus elää toivomaansa elämää. ole innovatiivisuuden ilotulitus, mutta se on Valossa ja ajassa itseään suhteuttaa: ”On mukava välillä kuvitella Pieneen lapseen taas kiteytyy teoksessa uu- kuulaan kauniin kielen kannattelema hallittu itsensä kuvailtuihin oloihin ja tilanteisiin, kokea den alku, joka herää kesän lailla ja pysäyttää kokonaisuus, jossa pienistä kuvista metsänii- Reeta Holopainen ne turvallisen välimatkan päästä.” hetken ihmeeksi säälimättömässä ajankulussa: tyn laidalta sikiää suuria kysymyksiä. Kesän Vaikka historian tarinoihin on mahdol- ”Kuinka sinä tulit. Tähtipöly / peittona ympä- valo on teoksen lopussa kääntynyt syksyn har- aiteilijanimellä Mathura kirjoittava lista hetkellisesti sukeltaa, aika itsessään ei rilläsi, pieni sydän / jo lyömässä, / pienet sormet maaksi, mutta sanojen valo kantaa loppuun T Margus Lattik aloitti runoilijanuransa Kimalaispäivässä näyttäydy asiana, jota ihmi- ojentumassa auki ja kiinni / kuin jokisimpukan asti ja tuntuu lämpönä vielä kirjan kansien vuonna 2001 teoksella Poeesia valgel taustal. nen tai kirjoitetut sanat voisivat kontrolloida. kuoret. Rauha, olen tässä, / sinun luonasi - -.” sulkeuduttuakin.

24 | KÄKRIÄINEN KÄKRIÄINEN | 25 KRITIIKIT

ollaan totta vie kuljettu! Ysäriä suomirock-Mai- jaa takaisin kaivanneelle levy on ensimmäisellä Nyt kuulkaa, kurjat, kuuntelukerralla tyrmistyttävä kokemus. Toki piilevät eläimet pimeyden, ensimmäiset sinkkulohkaisut – ihanankamala ”Kissavideoita” eritoten – antoivat vihiä tule- te jotka veitte auringon vasta, mutta levyä kuuntelee silti ärtyneenä. Mitä on kaikki tämä ylituotettu tiluliluttelu ja toitte kylmyyden: kappaleiden taustoissa? Eikö mikään voi olla niin kuin ennen? Pitääkö kaikkiin hömpötyksiin nyt aivan yksin olen, lähteä mukaan? Pitää. Ei elämä kysele, ei kerjää. Maija Vilkkumaa: Aja! Nouset kyytiin tai jäät tänne. jalkojani väsyttää, Warner 2015 Vilkkumaan tuotanto on maalannut kehi- tyskertomuksen omaista narratiivia teini-ikäi- saan turhaan ikävöidä Autolämmin valkkari ja sestä aikuiseksi varttuvasta naisesta. Lissu ja laakson puiden vihreää, roadtrip nuoruuteen mä -kappaleen Lissu on ehdottomasti sukua Kristiinalle ja muille Vilkkumaan tuotan nossa vaan muistan meren esiinyneille ärsyttäville naishahmoille, joita vas- Veera Koivaara ten epävarma puhuja-subjekti peilaa itseään. aallot ja kuistin sinisen Lissun kuvauksessa on silti armoa, ja hänestä aija Vilkkumaan seitsemännellä stu- rakentuu levyn rooleja yhteenpunova hahmo: ja lumessa kauheassa M dioalbumilla nopeasti ohi virtaaviin tragikoomisella tavalla vähän säälittävä mutta vuosiin kavutaan kyytiin kuin kiihdyttäviin ehdottomasti sympaattinen nelikymppinen, nyt elää tahdo en! kulkuvälineisiin. Liikkeessä ovat lentokoneet, jonka myös on vaikea vaan ist uu alas, odotella autot, ihmiset ja aika. Autoja käynnistellään ja parempii aikoja. ajetaan tarpeettoman holtittomasti, kyydissä Nuoruus on popmusiikille ominaisesti se Tove Jansson humallutaan milloin vauhdista, milloin viinis- albumin tarinoiden tarina, kertomusten tapah- Taikatalvi (1957) tä tai hullusta Bonnie ja Clyde -rakkaudesta. tumakonteksti tai haavetodellisuus, mutta levyn Vauhti on ainoa tapa elää, ja pelkääjänpaikalle näkökulmassa on jotain virkistävää. Armo kuul- on pakko nousta, vaikka määränpäänä on vää- taa läpi jokaisesta säkeestä. Nyt ollaan kipeän jäämätön vanhuus. Albumin kappaleet ovat perillä tehdyistä virheistä ja niiden välttämät- mielikuvitusmatkoja takaisin niihin tarinoihin, tömyydestä, siitä, miten nopeasti kaikki tämä joita itsellemme nuoruudesta kerromme. katoaa. Yhtä aikaa sisä- ja ulkopuolella. Puhujat Vilkkumaan edellinen, viisi vuotta sitten tuntuvat olevan samalla kertaa tyttären, äidin ilmestynyt Kunnes joet muuttaa suuntaa oli ja isoäidin eivätkä silti kenenkään ikäisiä. Tässä keski-ikään eksyneen naisen kipeänsuloisella piilevätkin avaimet levyn teemaan: kaikki nämä nostalgialla ja rouvarooleihin mahtumattomu- tasot, kaikki ne tyypit, joita kerran olimme, della kyllästetty tilinpäätöslevy, joka jätti seu- kulkevat mukanamme. Nuoruus viedään, mutta raajalleen ovet ja mahdollisuudet auki. Ja ovista tarinoita ei. Ja silti: Sä et saa sitä kiinni.

26 | KÄKRIÄINEN ASTE SA L NKA ES MA IS R L IS L S A J A R I K

E L L K I A O IK IJ K L I K KE IR PIS JAT –2 0 % O

Hyppää Elieliltä P-junaan tai bussiin nro 411 ja suuntaa kohti Suomen suurinta antikvariaattia osoitteeseen Uomatie 13, Vantaa. Bussi tuo suoraan liikkeen eteen ja junaltakin on vain parisen sataa metriä ovelle. Valikoimissamme on yli 100.000 kirjaa, ja helpoimmin löydät etsimäsi selaamalla tuotteitamme osoitteessa antikka.net. Alennushinnat ovat voimassa vain myymälässä.

LÖYDÄT MEIDÄT NYT MYÖS FACE BOOKISTA!

Vantaan Antikvariaatti Oy • Uomatie 13, 01600 Vantaa 050 362 6620 • myynti@vantaanantikvariaatti.ﬁ

Vantaan Antikvariaatti Helsingin Kirja messuilla Messukeskuksessa 22.–25.10.

Tule tekemään opiskelijaystävällisiä löytöjä! Monipuolinen messuvalikoimamme kattaa € liki kolmetuhatta titteliä. KIRJAT 2 Messuilla ei ole voimassa muita alennuksia.

Vantaan Antikvariaatti Oy • Uomatie 13, 01600 Vantaa 050 362 6620 • myynti@vantaanantikvariaatti.ﬁ