2/2020

SUOMALAISUUDEN PUOLESTA

ELÄMÄ PALASI KLUBILLE

Taina Väisänen PÄÄKIRJOITUS

PASI-HEIKKI RANNISTO Julkaisija Ilmoitushinnat Puheenjohtaja Tampereen 1/1 sivua 600 euroa Suomalainen Klubi ry 1/2 sivua 400 euroa www.tampereen- 1/4 sivua 300 euroa suomalainenklubi.fi Ilmoitusmyynti Päätoimittaja Tampereen Suomalainen YHTEISÖLLISYYS RIKASTUTTAA Pasi-Heikki Rannisto Klubi

Toimitussihteeri llmoitusaineisto Arto Murtovaara [email protected] eväällä Suomi ja koko maailma tuneet olemaan. Jos pystymme toimimaan vas-

Ulkoasu Ilmestymisaikataulu tekivät hätäjarrutuksen. Tilai- tuullisesti ja välttämään tartuntoja, olen varma, Marjut Jouhki 2021 nro 1...... 1.4.2021 suudet kiellettiin ja yritykset että yhteisöt ja yhdistykset tulevat kokemaan Taitto nro 2...... 1.11.2021 siirtyivät etätöihin. Palvelualat uuden tulemisen. Työelämä varmasti jatkaa PunaMusta, Sisältö- ja Painopaikka ajettiin kurimukseen ja erityi- etätöitään tulevaisuudessakin, joka merkitsee, suunnittelupalvelut PunaMusta, Forssa 2020 Ksesti ravintolat ja matkailu joutuivat vaike- että yhteisöllisyydelle on lisääntyvää tarvetta. uksiin. Terveydenhuoltojärjestelmä suojasi itseään liialta kysynnältä sulkiessaan toimin- Klubimme voi toimia myös alustana laajemmin- toja, vaatien ihmisiä rajoittamaan sosiaalisia kin yhteisöllisyyden ja suomalaisen kulttuurin kontakteja ja lukiten riskiryhmiä sisätiloihin. edistämisessä. Kokousten ja tapaamisten li- Tampereen Suomalaisen Klubin toiminta- säksi meillä on paljon kerhoja ja ryhmiä, jotka Tavoitat 1500 elinkeinoelämän, tieteen, taiteen, kin oli pakko keskeyttää valtioneuvoston tuottavat hienoa ohjelmaa, mainio ravinto- julkisen hallinnon, puolustusvoimien, kirkon ja median piirissä toimivaa, alueellista ja valtakunnallista päätöksiin perustuen kevään ja kesän ajaksi. lamme edistää suomalaista ja pirkanmaalaista vaikuttajaa. Organisoimme myös apua jäsenillemme, mi- ruokakulttuuria, Pirkanmaan Musiikkiopisto käli he halusivat välttää ulkona asiointia tai (PMO) esittää tiloissamme oppilaskonsert- Lehti ilmestyy seuraavan kerran 1.4.2021. kaupassa käyntiä. Avun tarjoajia oli paljon teja ja meillä on yhteistyötä monenlaisten enemmän kuin tarvitsijoita. Hyvä niin. Kii- yhdistysten ja yhteisöjen kanssa. On omasta tos kaikille apuaan tarjonneille. Alkushokista aktiivisuudesta kiinni, miten paljon pystymme toivuttuamme huomasimme, että koronasta toiminnastamme ja tiloistamme saamaan irti. huolimatta elämä kuitenkin jatkuu. Tänään Luonnollisesti toiveena on, että jäsenemme 2/2020

SUOMALAISUUDEN PUOLESTA pystymme jo hieman keskustelemaan ja arvi- ja laajemminkin vieraamme tuovat omia ja oimaan erilaisten koronatoimien ja rajoitus- yritystensä tilaisuuksia tiloihimme. Yritämme ten järkevyyttä ja tarkoituksenmukaisuutta. puolestamme kehittää tilojamme ja palvelui- tamme vastaamaan tarpeitanne. Tampreen Suomalaisen Klubin jäsenissä on usei- Tampereen Suomalainen Klubi matkaa ELÄMÄ ta koronan riskiryhmään kuuluvia. Toisaalta jä- kohti 130 vuotisjuhlia. Ensi vuonna tulee jäl- PALASI senemme ovat riskiryhmää myös yksinäisyydel- leen pyöreitä vuosia täyteen. Tämän vuoden KLUBILLE le. Kotiin sulkeutuminen ja kontaktien välttely vuosijuhlat korvautuvat Klubinaisten järjes- heikentävät sekä fyysistä että psyykkistä kuntoa tämillä hienoilla pikkujouluilla. Juhlapuheen ja näin tuottavat uusia uhkia ja ongelmia. Itse pitää kansanedustaja Paula Risikko. Toivon- toivoisin, että voisimme jatkaa toimintaamme kin, että pääsette juhliin mukaan. 27. päivänä turvavälit, hygieniasuositukset ja maskien käyt- marraskuuta, jolloin on tarjolla hieno kattaus Taina Väisänen tö huomioiden. Yhteisöllisyydellä ja toistemme puheita, musiikkia ja ruokaa, joita tarjoilevat ja

T099394_1-3_TSK 2 2020.indd 1 13.10.2020 15:15:37 tapaamisella on meille arvoa. laittavat suomalaiset huippukokit ja sommelie- Kannen kuva: Arto Murtovaara: Klubitalo vuodelta Syyskuun alussa, kun vierailin erilaisissa rit – omat ravintoloitsijamme Christina, Teija 1961. Takakannen kuva: Arto Murtovaara klubikokoontumisissa, havaitsin, kuinka suuri ja Ilkka. Toivotankin kaikki jäsenemme mu- tarve ihmisillä on yhdessä olemiselle ja toi- kaan yhteisöllisyyden, suomalaisen ruokakult- minnalle. Väkeä oli paljon liikkeellä ja ihmiset tuurin ja iloiseen taiteen valkoiseen juhlaan. olivat iloisia toistensa tapaamisesta ja siitä yh- SUOMALAISUUDEN PUOLESTA teisöllisyydestä, jota ilman olimme kevään jou- Turvallista ja nautinnollista syksyä!

2 TAMPEREEN SUOMALAINEN KLUBI 2 | 2020 KOLUMNI

ARTO MURTOVAARA Varaesimies

Egyptin loistoa Amos Rexissä. 8 SATASET PAUKKUVAT

Koronaviruksen tuomista ongelmista huolimatta maailma jatkaa kulkuaan ja monia instituutiota juhlitaan tänä vuonnakin – tosin ei samalla tavalla kuin ennen koronaa. Sotakamreeri Timo Malmin Tampereen sotakirja, joka alaotsikkona on Kalevankankaan unelmia, ra- kentaa draamaa 1880 perustetulle hautausmaalle. Kirjanmerkkikerho kävi siellä Malmin opastuksella parituntisen kierroksen tarinoiden ja todistusten höystämänä.

Kansalliskirjailija Väinö Linnan satavuotisjuhla tuo syksyyn peräti kolme uutta kirjaa. Klubi syventyi Linnan isänmaakuvaan jo keväällä ennen korona- sulkua. Opastajana oli laajan elämäkerran (Väinö Linnan elämä, WSOY 2006) hänestä tehnyt, Linnan perhetuttava, emeritus professori Yrjö Varpio. Ruotsalaisen prikaatin muistomerkki.12 14 Tarina kietoutuu myös Ruutiukkoihin, sillä sen perustajan Finlaysonin sosiaalijohtaja, everstiluut- nantti, Mannerheim-ristin ritari Eero Kivelän polku osui yhteen nuoren kirjailijan kanssa, kun Linna vie- SISÄLTÖ 2/2020 lä työskenteli Finlaysonilla.

PASI-HEIKKI RANNISTO: TIMO MALMI VIE Satavuotisjuhlia viettää Tampereen taiteilijaseu- 02 YHTEISÖLLISYYS RIKASTUTTAA 12 KALEVANKANKAALLE rakin, jonka polku käy yllättäen myös Tampereen Suomalaiselle Klubille niin kuin etabloitunut kuva- taiteilija Teemu Saukkonen todistaa. ARTO MURTOVAARA: VÄINÖ LINNAN Pari vuotta evakossa olleet Väinö Aaltosen pirk- 03 SATASET PAUKKUVAT 14 ISÄNMAA kalaisveistokset palasivat Hämeensillalle. Klubin historian tuntevat tietävät hyvinkin, että patsaat lahjoittanut kauppaneuvos Rafael Haarla toimi klu- JAZZI SOI TUNTEMATON JA bimme esimiehenä vuodet 1925-1930. 04 AAPO HUHTA 18 OPPIKIRJAT Ooppera ja klassinen musiikki ovat jäsenistössäm- me kovassa kurssissa. Jokunen jazzin harrastakin TEEMU SAUKKONEN KOLMEN JAZZ-SÄVELLYKSEN taitaa löytyä. Heidän ilokseen ja toivottavasti uu- 05 ON HYVÄSSÄ SEURASSA 20 TARINAT JA TEKIJÄT sien houkuttelemiseksi lehdessä on juttu kolmesta klassisesta jazz-sävellyksestä taustoineen ja kuun- telusuotuksiin. TAMPEREEN TAITEILIJASEURA ELÄMÄ PALASI 06 SADAN VUODEN YHTENÄISYYS 24 KLUBITALOON Puheenjohtajaamme lainaten: Iloa syksyyn!

TAINA VÄISÄNEN 08 EGYPTIN LUMO

TAMPEREEN SUOMALAINEN KLUBI 2 | 2020 3 Kuva Karoliina Paappa Kuva

Minnakaisa Kuivalainen Kuva: Jari Kuusenaho/Tampereen taidemuseo. Jari Kuusenaho/Tampereen Kuva: JAZZ SOI TAAS

Tampere Jazz Happening soi Aapo Huhta on 36:s viikonlopun (29.10.-1.11.) tietyin reunaehdoin. Mitä tämä vuoden nuori taiteilija käytännössä tarkoittaa toimin- nanjohtaja Minnakaisa Kuiva- lainen? elsingissä asuva ja työskente- onni, joka aika katoaa yhtä nopeasti kuin on levä valokuvaaja Aapo Huhta ilmestynytkin.” ”Ravintola-aikataulujen muutosten takia on järjestyksessään 36. vuoden Aapo Huhta on valmistunut taiteen mais- siirsimme myöhäisiltojen yhtyeet lauan- nuori taiteilija. Haapajärvellä teriksi Aalto-yliopistosta 2015. Hän on opis- tai-illan ja sunnuntai-iltapäivien konsert- vuonna 1985 syntynyt taiteilija kellut myös New Yorkissa School of Visual teihin mukaan. Tiivistimme konserttien Hkeskittyy työssään kokeelliseen dokumenta- Arts-taidekoulussa, Lahden Muotoilu- ja aikataulua siten, että Tullikamarin Pakka- rismiin. taideinstituutissa 2009-12 sekä Jerusalemissa huoneella ja Telakalla ovet saadaan kiinni Valokuvakirjataide ja siihen liittyvät eri- Bezalel Academy of Arts and Design-kor- määräysten mukaan klo 23. Tässä vaiheessa laisten metodien ja narratiivien kokeilut ovat keakoulussa 2012. Hän on valmistunut kas- toivomme, ettei yleisötapahtumiin tule ko- koontumisrajoituksia.” merkittävä osa hänen toimintaansa, todetaan vatustieteen kandidaatiksi Helsingin yliopis- syyskuussa avatun palkintonäyttelyn tiedot- tosta 2009. Tällä kertaa esiintyjät ovatkin kotimaisia? teessa. Huhdan ansiolistalla on jo kaksi valo- Huhta on työskennellyt menestyksekkäästi ”Ensimmäistä kertaa Tampere Jazz Happe- kuvakirjaa ennen palkintoon liittyvää näyt- myös lehtikuvaajana. Vuonna 2014 hänet va- ningin 39-vuotisessa historiassa festivaalin telyjulkaisua: Block (2015) ja Omatandangole littiin maailmankuulun kuvatoimisto Mag- kaikki esiintyjät ovat Suomesta. Koska suo- (2019). num Photon alle 30-vuotiaiden lahjakkaiden malaisen jazzin taso on nykyään hyvin kor- Vuoden nuori taiteilija -näyttely koostuu valokuvaajien listalle. Hän on saanut Foto- kea, taiteellisella johtajalla Juhamatti Kauppi- neljästä valokuvasarjasta: Omatandangole grafiskan myöntämän Young Nordic Photo- sella ei ole ollut vaikeuksia löytää erinomaisia (Namibia 2016-18), Block (New York, 2014- grapher of the Year-palkinnon 2015 ja hänet kokoonpanoja festivaalillemme.” 15), A Bird In A Gage (Suomi 2011-12), En- on valittu 2016 Joop Swart Masterclassiin, counters (Suomi 2011-20) sekä uudesta, vuon- joka on World Press Photo Foundationin Osa konserteista välitetään striimattuina. Kuinka tämä toimii? na 2020 syntyneestä teoskokonaisuudesta. koulutusohjelma. ”Pakkahuoneen yhtyeiden konsertteihin ”Usein löydän itseni tekemästä kuvia, joissa Aapo Huhta on kuvannut muun muassa on myytävänä yksittäisiä striimilippuja, tuttu muuttuu tuntemattomaksi, arkipäiväi- seuraaville julkaisuille: The Guardian/The samoin tarjolla on striimipassi. Avajaiskon- nen epätodelliseksi tai asiat näyttävät muuten Observer, Bloomberg Businessweek, Stern, serttiimme on vapaa pääsy, joten illan strii- vain omituisilta. Usein kuvissani ihminen on The Washington Post, Financial Times, Die miliput ovat yleisölle maksuttomia. Music hukassa. Vaikka kaikki ympärillämme oleva on Zeit, Fotografia Magazine, APhotoEditor, Finlandin ja Suomen Jazzliiton kanssa tar- luonteeltaan kaoottista ja hajoavaa, on mahdol- Raymond, X, Suomen Kuvalehti, Image ja joamme kansainvälisille toimittajille ja jaz- lista luoda sellaisia valokuvia, jotka näyttävät Helsingin Sanomat. (TSK) zpromoottoreille mahdollisuuden nauttia sen kaiken kokonaisena ja ehjänä, hyvin toisen- Made in Finland -ohjelmasta striimausten Aapo Huhdan Vuoden nuori taiteilija 2020 näyt- laisena kuin todellisuus usein tuntuu olevan. tely on esillä Tampereen taidemuseossa 8.11. välityksellä.” (TSK) Eikö se täydellinen hetki, jonka kamera vangit- saakka ja Aboa Vetus & Ars Nova-museossa Tu- si, ollutkin hetken totta – kuin saavuttamaton russa 27.11.20-4.4.2021.

4 TAMPEREEN SUOMALAINEN KLUBI 2 | 2020 Teksti ja kuvat Arto Murtovaara

Teemu Saukkonen. Taustalla kaksi hänen suurikokoista maalaustaan vuodelta 1998. ”Rakas, hyvä seura”

aidemaalari Teemu Saukkonen nen on museon kokoelmista, toinen hänen (s. 1954) myhäilee tyytyväisenä omistaan. Aivan tuoreet teokset jännittävät Sara Hildénin taidemuseon ala- kaaren nykyhetkeen. kerrassa. Keväällä koronan tieltä ”Tämä on tärkeä talo, upea museo.” siirtynyt Tampereen taiteilija- Tseuran 100-vuotisnäyttelyn varttuneempien Vuonna 1978 Kankaanpään taidekoulusta ja meritoituneiden tekijöiden ”Seurassa” on valmistunut nuori, Savonlinnassa syntynyt juuri avannut ovensa. kuvataiteilija, muutti Tampereelle. Hän pyr- ”Kävi tosin hyvin”, Saukkonen korostaa ja ki ja pääsi 1979 nuorimpana ammattilaisten muistuttaa vielä, että kokonaisuus on esillä seuraan – taiteilijaseuraan siis. pitkälle tammikuulle asti. ”Siihen aikaan oli vielä hyvin tiukat kritee- mästä. Siitä kiitokset Suomalaiselle Klubille.” Hänelle puitteet ovat tuttuakin tutummat; rit, että täytyi olla tietyt näyttelyt, että pääsi ”Rakas, hyvä seura.” monien teemanäyttelyiden lisäksi hänellä oli seuraan jäseneksi.” Teemu Saukkonen huomaa äkkiä, että retrospektiivi Hildénillä 2002. Kertaalleen Vanhemmat jäsenet, kuten Gunnar Poh- hän on tässä näyttelyssä vanhin seuran jäsen. hän on esittäytynyt myös Markku Kivisen jola tai Matti Petäjä, olivat kovia staroja; ”Tuula Lehtinen ja Ilkka Väätti ovat tulleet kanssa. seuraan pääsy oli suuri kunnia, Saukkonen joitakin vuosia minun jälkeeni.” ”Se oli iso tietysti, kun sai koko museon. korostaa. Ja porukka oli siihen aikaan paljon Näyttelyssä Thomas Byström, Tuula Leh- Ei ole montaakaan suomalaista. Ja minä olin nykyistä pienempi. tinen, Ilkka Väätti ja Jyrki Siukonen hal- alle viisikymppinen”, Saukkonen muistuttaa. ”Kokoontumiset olivat Suomalaisella Klu- litsevat yläkertaa, Osmo Rauhala ja Teemu Hänen töitään on museon kokoelmissa rei- billa, hienot tarjoomukset ja kokoukset venyi- Saukkonen alakertaa. lusti yli kaksikymmentä. Hänen osuutensa vät pikkutunneille asti”, Saukkonen muistaa. alakerrassa avaa kahden suurikokoisen, vuo- ”Se oli hienoa. Ne olivat mukavia kokouksia. Seurassa, Sara Hildénin taidemuseo 12.9.2020- delta 1998 peräisin olevan teoksen pari. Toi- Drinkkejä otettiin. Puhuttiin taiteesta ja elä- 17.1.2021

TAMPEREEN SUOMALAINEN KLUBI 2 | 2020 5 Teksti ja kuvat Arto Murtovaara

Puheenjohtaja Juha Merta ja Matti Kurosen installaatio Pilvet karkaavat, 2020. Satavuotiaan seurassa

rittäin hienosti meni Vastaanotolla apulaispormestari Aleksi us juhlavuoteen ammuttiin kuitenkin jo viime ja tietenkin kattaus Jäntti muistuttikin, että tilaisuus oli ensim- vuoden puolella Taidehallissa Helsingissä pi- oli aikamoinen”, ke- mäinen Raatihuoneella sitten maaliskuun detyssä isossa näyttelyssä ”Satavuotias versoo.” huu puheenjohtaja alun jälkeen – sadan ihmisen porukalla. Hie- ”Se oli hyvä startti koko hommalle. Se osui Tampereen Taitei- non vastaanoton järjestäminen taiteilijoille on vuodenvaihteeseen (mikä oli jälkikäteen kat- ”Elijaseuran puheenjohtaja Juha Merta vain Merran mukaan osoitus arvostuksesta. sottuna onnekasta). Helsinki on aina Hel- muutamaa päivää sen jälkeen, kun juhlivan Juhlien suojelijana toiminut tasavallan sinki ja taidehallilla on positiivinen maine.” yhdistyksen 100-vuotisjuhlavastaanotto presidentti Tarja Halonen oli paikan päällä. Tampereen Taiteilijaseura on esittäytynyt Raatihuoneella sekä sitä seurannut iltajuhla Merta kiittelee häntä siitä, ettei pönötysosio aikaisemminkin siellä, mutta ei kymmeniin Hotelli Tornin kongressitiloissa olivat onnel- kiinnostanut, vaan näyttelyt sekä keskustelut vuosiin. Seura on itse asiassa ollut mukana lisesti muistojen kirjoissa. taiteilijoiden kanssa. perustamassa taidehallia. Johtokunnassa on ”Oli suuri tilaus tällaiselle yhteisölliselle ”Se oli meille arvokasta, että hän oli tällä yksi henkilö Tampereelta ikään kuin pitkän jutulle, etenkin näin korona-aikana, vieläpä tavalla läsnä ja suojelijan roolissa.” kumppanuuden merkiksi. Loppiaisena päät- kaupungin järjestämänä. Kymmenen plus tyneen näyttelyn kuratoivat taidekriitikko siitä tapahtumana,” hän kiittelee. ”Ihmiset Ennen juhlapäivää avattiin näyttelyt sekä Mäl- Pessi Rautio ja tamperelainen kuvanveistäjä käyttäytyivät fiksusti, korrektisti.” tinrannassa että galleria Saskialla. Lähtölauka- Matti Kalkamo.

6 TAMPEREEN SUOMALAINEN KLUBI 2 | 2020 Taija Goldblatt: teoskokonaisuus Orangerie, 2019.

Teemu Saukkonen: Savustettu rotta,2020.

Marja Pirilä: Teossarja Strindbergin huoneissa, 2017.

Edellä mainittujen näyttelyiden lisäksi juhlavuoteen kuuluivat syyskuun lopus- sa päättynyt puistonäyttely ”Paikan päällä” Finlaysonin Palatsin puistossa, elokuun lo- pussa päättynyt ”Sata vuotta hyvässä seurassa” Kulttuuritalo Laikussa sekä Sara Hildénin taidemuseossa tammikuulle asti avoinna ole- va ”Seurassa”, jossa on varttuneempia ja me- ritoituneita tekijöitä. Taidemuseossa avataan 28.11. 100-vuotisjuhlanäyttely, jossa esittäy- tyvät nuoremmat, tulevaisuuden nimet. ”Kaikki näyttelyt ovat erilaisia, jokaisella on oma teemansa”, Juha Merta huomauttaa. ”Se on hyvä läpäisy seuran toimintaan ja tai- Katri Mononen: teilijoihin.” Obscure Structures, 2020.

TAMPEREEN SUOMALAINEN KLUBI 2 | 2020 7 8 TAMPEREEN SUOMALAINEN KLUBI 2 | 2020 Teksti ja kuvat Arto Murtovaara

PALUU EGYPTIIN

Taina Väisänen palasi tänä syksynä kuvaannollisesti Egyptiin, mistä hänen komea näyttelyarkkitehdin uransa alkoi. Egyptin loistoa tarjoaa nyt jännittävä Amos Rex. Vuoden 1993 Tampereen taidemuseon Egypti-näyttely oli aikoinaan hänen harjoitustyönsä.

nsimmäinen kerta oli oikeastaan sattumaa, sil- kokoelma Egyptin ulkopuolella – yksi maailman parhaita. lä alun perin häntä pyydettiin vain avustamaan Amos Rexissä on kymmenen teeman kautta esillä mui- sen tekemisessä, mutta näyttely jäikin kokonaan naisen Egyptin elämän ja kuoleman koko kirjo, arkisista hänen vastuulleen. Siitä avautui kuitenkin uusi esineistä aina kultaisiin amuletteihin, eläinten muumioihin urapolku, sillä tähän mennessä hän on rakentanut ja suuriin veistoksiin saakka. Näyttelyssä pääsee tutkimaan Eperäti 92 näyttelyä muinaisten egyptiläisten vuodenkiertoa, maailmankuvaa ja Tuoreimman eli Amox Rexiin avatun Egyptin loistoa-näyt- valtiorakennetta. Se antaa tietoa jumalista ja egyptiläisten telyn suurin jarru oli korona, joka peruutti muun muassa harjoittamasta uskonnosta, sekä siitä, miksi ja miten vaina- tärkeän tutustumismatkan Italiaan. Itse taidemuseo on tilana jia muumioitiin. Yhdessä esineistö muodostaa kiehtovan ja Väisäsen mukaan todella haastava paikka näyttelyarkkiteh- elävän kuvan muinaisesta Egyptistä dille, kun siellä ei ole seiniä. Karanteeni tuotti ongelmia, Vuonna 2018 avattu Amos Rex on ollut huippusuosittu. mutta näyttely syntyi; Taina Väisänen kiittää museonjohtaja Taina Väisänen toimi näyttelyarkkitehtina jo viime tammi- Kaj Kartiota korvaamattomasta tuesta. kuulle avoinna olleessa, kehutussa Birger Carlsted Kultainen Näyttely on sikäli harvinainen, että se on samaan aikaan kissa -näyttelyssä. Myös Kansallismuseon vanhat ennätykset myös Tallinnan Kumu-taidemuseossa. Kaksoisnäyttely poh- 114 000 kävijällään lyönyt Barbie – The Icon vuonna 2018 oli jautuu Torinossa, Italiassa toimivan Museo Egizion kokoel- Väisäsen käsialaa. maan, joka on suurin muinaisen Egyptin taiteen ja kulttuurin Muumimuseon jälkeen Väisäsen kädenjälkeä on Tampere

TAMPEREEN SUOMALAINEN KLUBI 2 | 2020 9 9 -talossa saatu ihailla Andy Warhol Posters- se- edes hallitse: ”Ongelma on, että Suomessa ei kä viime kesän Keith Haringin ja Ralph ole näyttelysuunnittelijoita kovinkaan monta. Larmannin näyttelyissä. Sitä ei opeteta missään,” Taina Väisänen sum- maa. ”Aika paljon muotoilijan ja graafikot Mutta pelkkien muumioiden ympärillä Taina tekevät sitä.” Väisäsen viime kesä ei kulunut; hän on suun- Aikaisemmin suunnitteluhommia tehneet nitellut Tampereen poliisimuseoon väären- ovat jääneet eläkkeelle ja nuorempia ei ole. nettyä taidetta koskevaa näyttelyä (keväällä ”Minäkin olen ajatellut jääväni joskus eläk- 2021 Väritetty totuus - Taiderikoksia Suomes- keelle”, Väisänen hymähtää. sa), luonnontieteellisen näyttelyn Terranovan Hänen mukaansa työ on sellaista, että on uudistusta Vaasaan, uuden perusnäyttelyn pakko olla valmis matkustamaan ihan mihin arkkitehtisuunnittelua Kuopion museon pe- vaan. ”Ei voi istua vain täällä Tampereen seu- ruskorjaukseen ja laajennukseen (2019-21) dulla.” Ajatus eläkkeelle jäämisestä putkahtaa liittyen sekä Kastelholman linnan näyttelyä usein mieleen, kun eteen kasautuu ylipääse- Maarianhaminaan. mättömältä vaikuttavia ongelmia – niin kuin ”Mielenkiintoista nähdä, miten korona nytkin Amos Rexin näyttelyn rakentamisen vaikuttaa tuohon ohjelmaan”, Taina Väisä- yhteydessä. nen huomautti kuivasti, kun tätä haastattelua Näyttelyn tekeminen työllistää paljon vä- tehtiin elokuussa. keä, isoa kokonaisuutta on rakentamassa jopa Hän kuvailee useammallakin pohjimmil- toista sataa henkeä. Isot näyttelyt työllistävät taan melko teknisellä esimerkillä, minkälaisia myös teollisia yrityksiä ja tekijöitä majoi- vaikeuksia Amos Rexin kaltaisen näyttelyn TAINA VÄISÄNEN tetaan hotelleihin. ”Se ei siis ole ihan vaan rakentamisessa on ollut. Toisaalta vanha ko- kulttuuritätien puuhastelua.” Arkkitehti, toimitusjohtaja kemus Tampereelta on ollut hyvä koulu: tie- Parasta Väisäsen mielestä on, kun ison tii- tää, että ainakaan noita ei voi seinille laittaa. min työ toimii – huonointa, kun esimerkiksi Esimerkiksi hieroglyfien kanssa on syytä olla Syntynyt: 6.6.1958 hänen oman ammattikuntansa edustajat suh- hyvin tarkkana. Koulutus: Arkkitehdin tutkinto 1988 Tampereen tautuvat ylimielisesti tai eivät ymmärrä höy- Vuoden 1993 Muinainen Egypti-näyttely teknillinen yliopisto. Lukuisia ammatillisia sekä käsen pöläystä kohteen erityisvaatimuksista. yrittämiseen liittyviä lisäopintoja. siis putosi Väisäsen syliin. Parissa kuukau- Muumimuseo oli dessa se keräsi yli 50 000 kävijää ja sai jatko- Oho: Kouluttautunut myös tanssijaksi ja opettajaksi. ihan oma hankkeensa, Väi- aikaakin suosionsa takia. Väisänen kuitenkin sänen huitaisee, kun kysyn hänen lempipro- Työuraa: Toiminut opettajana ja johtajana jäi sille tielle. Melkein kaikki seuranneet Teatterikorkeakoulun Tampereen yksikön valo- jektejaan. Ykköseksi hän nostaa museokeskus Tampereen taidemuseon aikakauden suuret ja äänisuunnittelun laitoksella. Erikoistunut Vapriikkiin vuonna 2004 tekemänsä Samu- näyttelyt kulkivat hänen suunnittelupöytän- näyttelyarkkitehdiksi, tähän mennessä 92 rai-näyttelyn. suunnittelukohdetta. sä kautta. Kilpailutuksesta ei tuolloin ollut ”Kaikki näyttelyt – niissä on hyviä ja huo- tietoakaan. Muuta: Maailman ainoan muumimuseon noja puolia”, hän muistuttaa saman tien. näyttelyarkkitehtuuri. Hannon rautatieaseman Näyttelyarkkitehtuurin rakentaminen on uusimisesta käydyn kutsukilpailun voitto Japanissa 2017. ”Pyhä-Luoston luonto- ja kulttuurikeskus aika haastava työtehtävä, eikä kovin moni sitä Naava oli omanlaisensa projekti. Siinä olin

Kuva: Stella Ojala

Birger Carlstedt, Kultainen kissa, Amos Rex.

10 TAMPEREEN SUOMALAINEN KLUBI 2 | 2020 jo rakennushankkeessa mukana samoin kuin Muumimuseossa ja Finlandia-talossa.” Taina Väisänen korostaa, että näissä pro- Jo lukioikäisenä tiesin jekteissa ollaan ikään kuin tulkkina insinööri- haluavani arkkitehdiksi, ja en ja humanistien, arkkitehtien välissä. Mai- nitussa Finlandia-talon perusparannuksessa pääsinkin ensimmäisellä (2022-2024) on yhtenä osapuolena tietenkin yrityksellä opiskelemaan myös Alvar Aalto- säätiö. Tampereen teknilliseen Jokaisella näyttelyllä on oma luonteensa, yliopistoon. Olen aina ollut oma henkensä. Väisänen on sanonut, että yksi luova, ja lapsena piirsin hänen mieleenpainuvimmista töistään on ollut ” Tampere 1918-näyttely Vapriikissa. Pohdin- jatkuvasti. Jossain vaiheessa nan jälkeen raskas aihe aiheutti sen, että värit tavoittelin kuvanveistäjän katosivat ja näyttelystä tuli mustavalkoinen. uraa, mutta jälkeenpäin ajatellen on hyvä, ettei se Mutta tekee Taina Väisänen arkkitehdin töi- onnistunut. Arkkitehdin täkin välillä, oikein mielellään. Ne ovat hä- nestä kiinnostavia. Saneerausprojekteja tulee koulutus oli monipuolinen, kohdalle aina silloin tällöin. Häijään seudulla ja olen tämän ammatin on parhaillaan menossa maatalon korjauksia, puitteissa voinut tehdä joista hän pitää. vuosien varrella kaikenlaista. Hän suunnitteli 1990-luvulla Teatterikor- keakoulun laajennukset. Kun työt loppuivat Arkkitehtiuutiset 1/2020 kaikilta laman myötä, hän hakeutui Teat- terikorkeakoulun valo- ja äänisuunnittelun laitokselle. Hän työskenteli siellä opettajana ja myöhemmin johtajana. Kuva: @ Museo Egizio Taina Väisäsen toiveammatit olivat aikoi- Egyptin loistoa, Amos Rex. naan arkkitehti ja opettaja – ja niihin molem- Taina Väisänen johti suunnittelutoimisto piin hän pääsi. N.e.o Ark Oy:tä, joka lopulta nappasi voi- Yksi kiinnostava etappi hänen arkkiteh- ton isojen kilpailijoiden nenän edestä. Taina din urallaan on ollut Hannon rautatieaseman Väisästä juttu vähän naurattaakin; hänellä oli uudistamisen suunnittelukilpailun voitto Ja- nuoria opiskelijoita töissä ja he olivat” myö- panissa 2017. Japanilainen Seibu Railways ja hästyä koko kisasta. He pääsivät jatkoon, hei- Finpro järjestivät suomalaisille suunnitteli- dät kutsuttiin Tokioon kahden muun, ison joille (kaikkiaan 16) kohdennetun kilpailun suunnittelutoimiston kanssa ja hän oletti itse, asemasta, jonka kautta kuljetaan 2019 avat- ettei heillä ole ”mitään saumaa” – he olivat tuun Muumi-puistoon. onnellisia jo pääsystä Tokioon.

Kuva: Soile Tirilä, Museovirasto. Barbie @ Mattel.

Barbie – The Icon, Kansallismuseo.

TAMPEREEN SUOMALAINEN KLUBI 2 | 2020 11 Teksti ja kuvat Arto Murtovaara

Sotakamreeri Timo Malmin (kuva) kierros alkaa ruotsalaisen prikaatin muistomerkiltä, joka paljastettiin jo puolen vuoden päästä, 15.11.1918 – päivälleen 200 vuotta Kaarle XII menehtymisestä.

”Kalevankankaasta kasvoi karoliinien viimeinen kunnian sotakenttä, sillä ruotsalaisen prikaatin parhaat syöksyivät kärkenä kuolemaan parinsadan rauhan vuoden jälkeen. Vapaaehtoisjoukon henkinen johtaja Olof Palme tovereineen kaatui kaupungin puolustajien konekiväärituleen hautausmaan portilla.”

Kaikki sitaatit Timo Ensio Malmin kirjasta Tampereen sotakirja, Warelia 2020. Kalevankaan unelmia Tarinoita uuden ajan profeettakirjasta

Sotakamreeri Timo Malmi oikeassa paikassa. Muutama on kannettu jo- johdattelee kuulijansa – honkin monista Kalevankankaan sankarien ja lukijansa – ruotsalaisen haudoista.” Malmi on jakanut teoksensa osiin Van- prikaatin muistomerkiltä han testamentin tapaan profeettojen nimien pitkin hautausmaata tapaan. Kirjailijaprofeetat vastaavat: Miten Kalevankankaan unelmiin. Tampereen sodat koskettivat heitä ja heidän Se on hänen tuoreen unelmiaan? Kuinka Suomi pelastui? Kalevankankaan profeetallisia kirjailijoita kirjansa alaotsikko. on 13 Lauri Pohjanpäästä Mika Waltariin, Kävely ja tarina vie monen Viljo Kajavasta Juice Leskiseen, Lauri Vii- kirjailijan, profeetan dasta Erkki Lepokorpeen, Kari Aronpurosta haudalle. Mirkka Rekolaan. Heidän tarinoitaan joh- dattavat niin elävät kuin kuolleet oppaat ja to- distajat Roope Alftanista Raimo Seppälään. On heidän omaisiaan, tasavallan president- ti Sauli Niinistö, Mannerheim-ristin ritarit almi määrittelee Tampe- Aaro Pajari, Arvid Janhunen ja Paavo Koli, reen sotakirjan draamaksi ruotsalaisen prikaatin Olof Palme Upsalasta ja sanoo esipuheessa sen ja pitkä liuta muita aina Safa Ismaelin poi- kertovan 140-vuotiaan kaan Jaruliin. hautausmaan unelmista. Kertomuksen lopussa päädytään sankari- MTapahtumat liittyvät hautausmaahan, sen ristille, ”jonka takaa voi nähdä kunnaan, mis- päällä käytyyn sotaan ja taiteluihin Suomen sä tuuli on käynyt sukupolvien ylitse, paikan, rajoilla. ”Hautausmaan portin takana mustan paatensa edessä missä kotomaamme historia on juurevana odottaa Juice Leskinen…” ”Puhujat ovat eläneet tapahtumat ase kä- läsnä.” dessä, toisten hyppysissä on poltellut kynä. Kaikki ovat olleet läsnä oikeaan aikaan ja Kirjanmerkkikerho 2.9.2020

12 TAMPEREEN SUOMALAINEN KLUBI 2 | 2020 Suuri joukko klubilaisia osallistui Kalevankankaan kierrokseen.

Sisällissodan valkoisten muistomerkki. Evert Porila, 1921.

”Lauri Viita katsoo muistokivestä tiukasti tulijaa vas- 140-vuotiaan siimeksessä. Väinö Linnan muistomerkki. taan. Runoilija menehtyi auto-onnettomuudessa.”

TAMPEREEN SUOMALAINEN KLUBI 2 | 2020 13 Perhepotretti.

Edvin Laineen ohjaama elokuva Tuntematon sotilas on jo vuosikymmeniä kuulunut televisiossa itsenäisyyspäivän ohjelmistoon. Se on ollut television pitkäikäisimpiä vakio-ohjelmia. Elokuva tuntuu antavan itsenäisyyspäivälle ja Suomen itsenäisyydellekin aivan tietynlaista merkitystä – kuten varmasti antaakin. ”Mutta millaista isänmaata Linna rakasti, sitä käsittelen seuraavassa, en elokuvan pohjalta vaan Linnan teosten pohjalta. Ja yleisemmin hänen ajattelunsa pohjalta”, toteaa emeritus professori Yrjö Varpio. Väinö Linnan romaanien isänmaa

arpio huomauttaa, että isän- romaaneissa tai myös hänen esseissään. Eri- Silloin kyseeseen tulevat Varpion mielestä maa on tietysti tarkkoja mää- tyisesti hän pyrkii pohtimaan, onko Linnalla se, miten Linna pohti isänmaa-asiaa Tunte- ritelmiä pakeneva käsite. Hän jokin erityinen oma tulkintansa isänmaan kä- mattomassa sotilaassa, Pohjantähti-trilogiassa, pyrkii selittämään, miten isän- sitteestä tai ehdotus sellaiseksi. Ja millaisia kä- sotakirjallisuuskritiikissään, erityisesti Arvi Vmaan käsite ilmenee Linnan sityksiä vastaan hän mahdollisesti polemisoi. Järventauksen teoksesta Rummut. 14 TAMPEREEN SUOMALAINEN KLUBI 2 | 2020 Miten Linna pohti tätä aihetta? suhdettaan suomalaiseen yhteiskuntaan. Pro- Kuva: Arto Murtovaara ”Alkuun voidaan todeta se, että Linnan es- fessori Pertti Virtarannan tekemissä laajoissa seissä ja puheenvuoroissa isänmaan käsite on kirjailijahaastatteluissa Linna kertoi 1970-lu- tavan takaa esillä. Nämä puheet ja artikkelit vulla, että Tuntemattoman sotilaan lähtökohta ovat kaikki mukana Linnan Kootuissa teoksissa oli ”oikeastaan syvimmältään sitä, että oma (2000).” kokemus asettui vastarintaan sen yleisen nä- Varpio luettelee: ”Köyhän työmiehen isän- kemyksen ja selityksen kanssa, mikä sodasta maa”, joka julkaistiin Nuori oikeisto -lehdessä on. Se oli siis sen realismi ja sitten tämmöisen vuonna 1946; ”Itsenäisyydestä ja isänmaasta”, ylätason näkemyksen välinen ristiriita, joka joka oli puhe Keskustorilla 1964;”Isänmaas- minun piti siinä laukaista omassa itsessäni- ta”, Aikamme lukukirja 2. 1969; kin.” ‒ Loppuhuomautus omasta itsestä on ”Minun isänmaani”, Simo Talvitie (toim.); tässä tärkeä, toisin sanoen Linnan oma yh- Minun isänmaani. 1975; teiskuntanäkemys haki vielä ensimmäisinä ”Työväestö ja isänmaa”, Puhe 1977; Mur- sodanjälkeisinä vuosina muotoaan. roksia 1990. ”Toinen artikkeli, jonka nostan esiin Lin- ”Kaiken kaikkiaan voi sanoa, että Linna ei nan isänmaa-kirjoituksista on koulun luki- ollut välinpitämätön isänmaan suhteen, vaik- kirjaan kirjoitettu ”Isänmaasta”. Se ilmestyi ka Tuntemattoman sotilaan ilmestyttyä moni WSOY:n julkaisemassa koulun lukukirjassa lukija asetti kyseenalaiseksi hänen isänmaal- Aikamme lukukirja 2. Siinä kirjailijan Pette- lisuutensa.”, Varpio korostaa. ”Linnan esseissä ri-poika kyselee ja isä selostaa pojalle par- on yllättävän monta, jotka selvittävät hänen haansa mukaan, mitä isänmaa tarkoittaa. isänmaa-käsityksiään, joten ei kirjailija tätä Petteri oli tuolloin 7-vuotias.” YRJÖ VARPIO aihetta mitenkään vältellyt. Ehkä niitä pyy- ”Koulukirja-artikkelissa on rauhallisen Emeritus professori, tutkija dettiinkin häneltä, kun tiedettiin, että hänen opettavainen sävy ‒ mikä tietysti oli paikal- isänmaa -käsityksensä poikkesivat perintei- laankin koulun oppikirjassa. Isä selostaa Pet- Syntynyt: 7.11.1939. sestä.” teri-pojalleen, että isänmaata on se mitä lapsi ”Köyhän työmiehen isänmaa” on ensim- näkee ympärillään, kaupunkia tai maaseutua. Opinnot: 1960-luvulla Jyväskylän ja Bochumin (Länsi- Saksa) yliopistoissa. Väitöskirja Lauri Viidasta 1973. mäinen Linnan julkaistu teksti ja se ilmestyi Ei kuitenkaan pelkästään maisema, vaan myös jo ennen esikoisteosta Päämäärää. Ilmesty- ihmiset: ”Meidän tulee pitää kaikkia suoma- Työuraa: Tampereen yliopiston Suomen kirjallisuuden professori 1980-2002. misareenakin oli Linnalle poikkeuksellinen, laisia ystävinä ja tovereina ja kunnioittaa nimittäin Nuori oikeisto -albumi 1946. Ko- isänmaan lakeja.” Lakien kunnioitusta Linna Kirjat: Kirjoittanut parikymmentä teosta. Vuonna 2000 koomuksen Nuorten Liitto oli heti sodan painottaa erityisesti. ”Kun noudatat yhteisiä hänen johtamansa työryhmä sai Yrjö Jäntin palkinnon Suomen kirjallisuuden historia-teoksesta. jälkeen järjestänyt isänmaa-aiheisen kilpakir- sääntöjä, on omatuntosi vapaa. Silloin sinä joituksen. Linna lähetti kilpailuun kirjoituk- voit tuntea itsesi vapaaksi eikä sinun tarvitse Muuta: Väinö Linnan perheystävä. sensa nimimerkillä ”Työmies”. Se oli kilpailun koskaan pelätä mitään.” Artikkelin mukaan parhaimmistoa ja se julkaistiin Nuori oikeisto isänmaallisuus ei ole ristiriidassa muiden -albumissa 1946. valtioiden etujen kanssa: ”Vaikka Suomi on Kirjoituksen välitti kirjoituskilpailuun il- meille paras maa, täytyy meidän kunnioittaa meisesti Finlaysonin silloinen sosiaalijohtaja ja arvostaa muiden kansojen isänmaata.” Näin Eero Kivelä, joka toimitti myös tehtaan Yh- Linna siis vuonna 1969.” keastaan isänmaasta puhumiseen, vaan siihen dyslanka-lehteä. Kivelä oli Mannerheim-ris- ”Näissä molemmissa kirjoituksissaan Lin- että puhe saa julistuksellista sävyä: ti ritari, sodan jälkeen kansanedustajakin, ja na piirtää isänmaasta rauhanomaisen kuvan, ”He [rivimiehet] olivat valmiit haukku- Linna julkaisi useita kirjoituksia Kivelän toi- jossa omalla suvulla, omalla kotiseudulla ja maan ja irvistelemään isänmaata ja sen her- mittamassa Yhdyslangassa. suomalaisten sopimuksiin perustuvalla yh- roja milloin tahansa, mutta jos joku pyrki Linnan ensimmäinen julkaistu teksti on teistoiminnalla on tärkeä asema.” antamaan irvistelylle ohjelmallista sävyä, myöhempiä pateettisempi. Kirjailija torjuu Isänmaa Tuntemattomassa nujersivat he sen naurulla. Siinä oli sellainen ajatuksen, että isänmaallisuus olisi vain her- sotilaassa pieni aste totisuudessa, jonka yli ei saanut rojen asia ja köyhä isänmaan ystävä ”herro- mennä. Aivan samoin he tunsivat vasten- jen hännystelijä”. Joka tapauksessa nuorenkin ”Mutta meitä kiinnostaa tietenkin eniten mielisyyttä sellaista isänmaallisuutta kohtaan, Linnan kirjoituksessa isänmaa saa pehmeitä Linnan romaanien Tuntemattoman sotilaan ja jossa näkyi pienikin intohimon välähdys. arvoja: Pohjantähti-trilogian antama kuva isänmaas- ’Helvetin hihhuli’, sanoivat he valistusup- ”Ja miksi minä rakastan maatani? Siksi, ta. Linnan romaanit ovat levinneet tuhansina seerista, joka lankesi tuohon syntiin.” että lapsi rakastaa äitiään. Siksi että mies ja kymmeninä tuhansia painoksia lukijoille ja Varpio katsoo, että erityisesti Linna tuntuu kunnioittaa isiensä töitä. Ja siksi että vanhus olleet osaltaan muokkaamassa käsitystä siitä, kritisoivan sota-intoilua ja uhriajattelua. Tun- odottaa lapsiensa joskus hautaavan hänet mitä Suomi-isänmaasta nykyisin ajatellaan. temattomassa sotilaassa Linna antaa rivimies- samoin tuntein. Rakastan luonnon pakosta Voi kysyä, miten nämä kaksi sotia kuvaa- ten kommentoida kriittiseen sävyyn koulussa enemmän maani järviä, metsiä ja niittyjä, vaa romaania sopivat rauhallisen isänmaan oppimiaan kaunokirjallisia esityksiä sodasta. kuin esimerkiksi Italian sinistä taivasta, jota kuvaan?” Varsinkin Runebergin runoteos Vänrikki en ole ikimaailmassa nähnyt. Ja minä rakastan Käsitteet ”isänmaa” tai ”isänmaallisuus” ei- Stoolin tarinat, joka kuvaa Suomen sotaa, on isäni ja äitini hautaa. -- Tulkoon joku osta- vät Linnan romaanien henkilöiden puheissa sotilaiden pilkkapuheiden kohteena. Monissa maan kehtoani, sitä ei myydä.” ole korkeassa kurssissa. Tuntemattomassa soti- myöhemmissä esseissään hän arvostelee van- Pateettisiin sävyihin voi olla syynä sekin, laassa ne mainitaan 27 kertaa ja enimmäkseen hojen sodankuvausten kliseisiä sankarikuvia että Linna ei vielä ollut tehnyt selväksi omaa kriittisessä valossa. Kriittisyys ei kohdistu oi- ja uhrivalmiutta.

TAMPEREEN SUOMALAINEN KLUBI 2 | 2020 15 ”Nyt on taustaksi otettava huomioon se, Pohjantähti-trilogia ja isänmaa että sana ”isänmaa” oli 1920- ja 1930-luvulla Myös Pohjantähti-trilogiassa Linna kuvailee paljon ahkerammassa käytössä kuin aikai- sodan ja aatteiden suhdetta. Trilogian kol- semmin tai myöhemmin. Oman mausteen- mannessa osassa isänmaa-sana toistuu lähes sa siihen toi suomalainen kaunokirjallisuus sata kertaa, ja kertojan asenne isänmaasta pu-

‒ alkaen historiallisista viihderomaaneista Kuva: Wikimedia Commons humiseen on enimmäkseen kriittinen. Puhe ja päätyen suomalaisten runoilijoiden isän- isänmaasta on romaanissa yliviritettyä juhla- maalliseen runouteen. Ne muokkasivat voi- puhekieltä, joka on kaukana Pentinkulman makkaasti iänmaallisuuden käsitettä ja toivat ihmisten arkipäiväisistä kokemuksista. Väinö Linna kirjoittamassa omistuskirjoituksia Finlay- sodan sen tärkeäksi osaksi. Koulu vaikutti sonin työkavereilleen Tuntemattomaan sotilaaseen. Kaikki varmasti muistavat, kuinka innokas osaltaan, ilmestyi lukuisia lukukirjoja, joiden isänmaallisten puheiden pitäjä on opettaja nimenä oli ”isänmaallinen lukukirja”. Syntyi Rautajärvi. Mutta voidaan ottaa esimerkki poliittinen puoluekin, ”isänmaallinen kan- vastapuolelta. Punakaartilaisten pakomat- sanliike”.” saan Jumalalta voimaa ”suurimpiinkin uh- kan kuvaus Hämeenlinnasta kohti Lahtea ”Jälkikäteen meidän voi olla vaikea hah- reihin, sillä sinun nimessäsi käy sinun valittu keväällä 1918 vastaa pitkälti sodan todelli- mottaa, kuinka paljon tämän isänmaallisen kansasi kohtaloaan kohti”. sia tapahtumia ja perustuu mm. siihen, mitä kirjallisuuden ‒ myös monien poikien seik- Hyökkäysvaiheen taistelussa kaatuneen punakaartissa sotinut Juho Syrjä, kirjailija kailukirjojen tai esimerkiksi Vänrikki Stoolin sotamies Vuorelan kotiin vänrikki Kariluo- Jaakko Syrjän isä, oli kertonut Linnalle. Si- tarinoiden aatteet olivat aikanaan vaikutta- to kirjoittaa, että raskaatkin uhrit on pakko sällissodan ratkaisuvaiheessa, kun punaiset neet suomalaisten asenteisiin, mutta eivät ne kestää: tuskamme on ”uhri korkeimmalle pakenevat päätä pahkaa kertoja toteaa: vaille vaikutusta ole jääneet. Ja Linna kävi ja jaloimmalle inhimilliselle tarkoitukselle, ”Niin vaelsi tämä sarka- ja sarsikansa koulunsa sotienvälisenä aikana Urjalassa ‒ maamme ja kansamme vapaudelle.” tappionsa tiellä. Se oli ruvennut rehentele- ajan kirjallisuuden ajatuskulut olivat hänelle Myöhemmin pataljoonan pastori pitää sur- mään kohtalolleen, ja kohtalo löi sitä niin tuttuja.” kean puheen, jossa hän sanoo muuan ohessa kuin jumalien on tapana uhmaajilleen tehdä. Tuntemattoman sotilaan alussa asiaan viita- ”miten saatanan kätyrit nyt lyödään Jumalan He olivat nyt yksin. Dantonit, Robespierret, taankin suoraan: ”’Kaunis on kuolla kun jouk- ja Saksan armeijan avulla. Ja miten monet Marat’t, Babeufit [baböfit], kaikki he olivat kosi eessä urhona kaadut, taistellen puolesta tovereista jo ovat saaneet kantaa raskaan uh- poissa. Jäljellä olivat Koskela, Lepistö, Sa- maas.’ Kansakoulussa oli sillä yritetty jalostaa rinsa kansakunnan menestyksen alttarille”. lo, Kuoppamäki, Lahtinen ja Ruotiala. -- Ja tuota sankarimieltä, joka ilmeni tuvan tyhjen- Viimeisen sanan uhrikuolemasta saa ro- epätoivoisen vaelluksen yllä leijaili keväisten tämisessä. Kauniimmin oli tuon yltiöpäisyy- maanissa konekiväärikomppaniaan ilmoit- maanteiden pöly.” den tultava näkyviin. Mutta ei näiden miesten tautuva sotamies Honkajoki. Siinä romaanin ”Toisin sanoen ideologiat sodan johtotäh- mieli ottanut syttyäkseen sanoista, joita joku uhripuheen rengas sulkeutuu, lähestytään tinä ovat petollisia, siitä riippumatta kuka ontuva mies oli sepitellyt. ”Siellä Hellaassa, kertojan määrittelyjä romaanin alkusivuilla. niitä esittää, myös vallankumouksen aatteet”, silloin oikein vanhaan aikaan, meinaan, kun Puhe uhrista käännetään pilaksi: Honkajoki korostaa Varpio. ei Suomea vielä ollutkaan.” ”ilmoittautuu täten uudelleen sotilastehtä- Selkeimmin kertojan kritiikki arkipäivästä Herroille sellaiset laulut sopivat, sillä suo- viin, vakaasti päättäneenä uhrata oman sekä irrotettuun isänmaan käsitteeseen tulee esiin malainen kansanmies tietää tavallisen hyvin, sotasairaalassa pullosta saamansa veripalve- Pohjantähti-trilogian loppusivuilla. Koske- mitä herrojen päässä on. Paremmin heidän lun veren isänmaansa ja kansansa vapauden lassa käydään keskustelua Jussin aikanaan mieltään nostattivat kertomukset miehistä, hyväksi”. raivaamista pelloista. Vielä vanhana Akseli jotka hyppäsivät panssarivaunun päälle ja ”Linna siis selvästi vierasti ideologioita, kantaa huolta Koskelan tilusten hoidosta. vetelivät rautakangella konekiväärien piiput joilla sotaa ja sodassa kuolemista pyrittiin Viimeisellä peltokierroksellaan, ennen äkil- väärään. Se muistutti enemmän noita kotoisia perustelemaan. Tätä taustaa vasten on helppo listä kuolemaansa, hän miettii miten maita sankaritarinoita. ymmärtää kirjailijan tuohtumus, kun kustan- tulisi hoitaa. Ainakin turhat aidat olisi hä- Sellaisessa heidän suomalaisuutensa yle- taja Tuntemattoman sotilaan julkaisuvaiheessa vitettävä. vöityi. Sillä tavoin he olivat isänmaallisia. pyrki pyyhkimään teoksesta sodanjohdon ja Sitten vedetään lopullisesti yhteen maasta Oikeastaan hengeltään mahdollisimman so- militaristisen ajattelun kritiikkiä.” käydyn keskustelun langat. Pappilan maista veliaita siihen tehtävään, jota varten heidät Linna kirjoitti kustantajalle, että hän pel- raivattua lisäviljelysalaa on alettu nimittää oli koottu.” kää myöhempien lukijoiden tuomiota, sitä Pappilan pelloksi. Vanha Alma, Akselin äiti, Mielenkiintoinen on myös tapa, jolla Tun- ettei kirjailija ole riittävän selväsanaisesti on kuitenkin melkein vihaisena tokaissut: ”Ei tematon sotilas puhuu isänmaalle annetta- tuominnut sotaista ajattelua. Hän halusi an- se ole mikään pappilan maa. Se on isän maa, van uhrin merkityksestä. Uhri tulee puheeksi taa arvostuksensa niille ihmisille, jotka saivat yhtäläisesti kuin kaikki muukin täällä. Isä sen ensimmäisen kerran, kun romaanin kertoja kantaa harteillaan sodan onnettomuuden, teki.” Siitä alkaen peltoa alettiin puolileikillä pohtii, oliko talvisodassa kaatuneiden uhri mutta itse sodalta hän halusi kieltää arvon. nimittää Isänmaaksi. ollut turha. Kertojan mukaan sen asian poh- Hän kirjoitti pelkäävänsä tulevia lukijoita, ”Voi sanoa, että nimityksessä kiertyvät timinen jäi niille, joilla ei ollut toukotöitä, ja jotka joskus tulisivat ihmettelemään, ”eikö yhteen kaksi trilogian suurta tarinaa. Akseli ”se, että he sitä pohtivat, pani epäilemään, tällä miehellä todellakaan ollut ainoatakaan on aikanaan hävinnyt oman sotansa, min- ettei heidän uhrinsa niin järin suuri ollutkaan. sanaa sanottavanaan siitä mentaliteetista, jo- kä jälkeen voittajat ovat monopolisoineet Kertoja toteaa romaanin alussa vielä, että ka katsoo sodan jonkinlaiseksi inhimilliseksi isänmaan käsitteen. Mutta myös Akseli on uusi sotaan lähtevä ikäluokka oli ”Suomi-Äi- arvoksi”. saanut isänmaansa. Se ei ole pelkästään se din maailmanhistorialle valitsemat uhrit”. ”Tämä Linnan ajattelu selittää myös si- peltoala, jonka yhteiskunnallisen taistelun Alun jälkeen romaanissa sotilaiden kuole- tä tuohtumusta, jonka romaani synnytti sen tuoma uusi lainsäädäntö oli aikanaan hänel- maa nimittävät uhriksi vain papit ja upseerit. ensimmäisissä lukijoissa 1954-1955. Siihen le taannut, vaan myös vähitellen voimistunut Sotilaspastori toivoo paloaukealla puhues- palaan kohta.” tunne yhteisestä Suomesta, johon kaikilla on

16 TAMPEREEN SUOMALAINEN KLUBI 2 | 2020 yhtäläinen moraalinen omistusoikeus. Tässä täysin erilaisen kuvan kuin Tuntematon soti- on lempeästi ilmaistu sama ideologiakritiikki, las. Rummut rakentuu anakronistisesti, paljon jota kirjailija esittää monissa kohdin tuotan- myöhemmin luodun nationalistisen perusaja- toaan ja myös esseissään.” tuksen varaan. Tykkinsä venäläisille aselevon Linnan sotakirjallisuus-kritiikki ja myötä menettänyt tykkimies uhittelee: ”Vielä Arvi Järventauksen Rummut koetetaan kerran, vaikka kuluisi sata vuotta!” Ja Suomen sodan aikuiset parhaat miehet tie- Sodilla on ollut ilman muuta tärkeä rooli tävät romaanissa, että Suomi on ennen pitkää suomalaisten kansallisessa ajattelussa. Suuri- itsenäistymässä. Itse asiassa romaani ennakoi na kansallisina kertomuksina ensin vuosien Suomen vapaussodankin: ”Valtakunta, joka 1808‒1809 sota, sitten vapaussota ja lopuksi nyt oli voimakas ja suuri, menisi pirstaleiksi, toinen maailmansota ja varsinkin talvisota ja maa, joka nyt vaikeroi, huutaisi riemusta ovat saaneet vahvan symbolisen aseman suo- tervehtiessään vapauttaan”. malaisten ajattelussa. Näin Järventaus rakentaa näköalansa men- Näiden kansallisten kertomusten kriittinen neeseen vuoden 1917 tirkistysluukusta. Se oli käsittely synnytti Tuntemattoman sotilaan il- Linnalle kokonaan vieras ajatus. Tuntematon mestyessä monien upseerien ankaran vastare- sotilas torjuu jyrkästi Rumpujen ajatuksen aktion. Upseerit suunnittelivat alkuvuodesta Suomen kansan ikuisesta vapaussodasta, jota 1955 yhteistä julkilausumaa Tuntematonta on hengessä jatkettava loputtomiin. sotilasta vastaan. Linnan sodanaikaisen ”Tuntemattoman sotilaan lopulla on mie- rykmentin komentaja eversti Pietari Autti lenkiintoinen lause: ”Suomen Sota oli loppu- Kerttu ja Väinö Linnan kävivät hääkuvassa Tampe- kirjoitti Linnalle vihaisen kirjeen: ”Miksi hä- reella. nut”, joka on alkanut askarruttaa minua. Sota päisitte rykmentin maineen? Olisitte tulleet on kirjoitettu isolla kuten vuosien 1808-1809 ja ampuneet minut.” sota usein kirjoitettiin. Jatkosota oli tietenkin Ennen pitkää Linnan teosten alkuperäi- päättynyt, mutta tuossa lauseessa voi ehkä nen kriittisyys ikään kuin hävisi näkyvistä: raaliton ampuminen, ja erityisen kiinnostava nähdä viitteen, että Tuntematon sotilas voi- kun romaaneista tuli suuren kansan suosik- kohta on upseereiden ryypiskelyilta, jonka si jo olla päätepiste sille Suomi-keskeiselle kilukemistoa, niiden alkuperäinen kriittisyys aikana juopunut Oljemarck, tukka epäjär- heroismille, joka oli hallinnut suomalaisia hautautui niiden suosion alle. jestyksessä, ehdottaa provosoiden ”Suomen sodankuvauksia Runebergista toisen maail- ”Otan tässä vain yhden esimerkin siitä, mi- armeijan maljaa” ja joutuu käsirysyyn ”laula- mansodan päiviin asti. Se viittaa kaikkiin suo- ten Linna Tuntemattomassa sotilaassa arvos- ja-vänrikin” kanssa. Alkaako tuntua tutulta? malaissankareita ylistäviin sodankuvauksiin, telee aikaisempaa sotakirjallisuutta. Dosentti Oljemarck on itsenäinen ja omapäinen, joita varsinkin poikien seikkailukirjallisuus Martti Turtola mainitsi kerran keskustelles- eräällä tavalla upseereiden ja miehistön yh- on ollut tulvillaan.” samme, että Linnan Tuntematon sotilas muis- dysside. Hän on kansanmiesten ymmärtäjä, ”Mutta samalla tavalla voisi tietenkin tulki- tuttaa joissakin kohdin Arvi Järventauksen rivimiesten arvostama, istuskelee nuotio- ta romaanin lopullisenkin nimen Tuntematon romaanisarjaa Rummut (1929-1930). Kuka tulilla juttelemassa miesten kanssa. Peräy- sotilas: Linnan esittelemä sotilas oli tunte- tuntee romaanin Rummut? ” tymisretkellä Oljemarck kulkee miestensä maton niille, jotka olivat muodostaneet käsi- ”Tarkasti lukien Järventauksen romaanilla tavoin jalan. ”Se on kansan mies... sellaisia tyksensä suomalaisista sodassa aikaisemman on selkeä yhteys sekä Tuntemattomaan so- jos olisivat kaikki, niin toisin tämä retki olisi poikakirjallisuuden ja muunkin kirjallisuuden tilaaseen että Pohjantähti-trilogiaan, vaikka päättynyt.” varassa.” näitä yhteyksiä ei ole tähän mennessä mis- Linna on ehkä lukenut Järventauksen ro- Tiivistelmää sään käsitelty. Kahlasin Järventauksen yli maanin jo poikavuosinaan Urjalassa, tai sitten 800-sivuisen romaanin läpi. Katsotaanpa jatkosodan aikana, jolloin romaanista otettiin ”Jos vedetään lopuksi yhteen, mitä aikaisem- mitä löytyi.” uusi painos. Linnahan toimi joukko-osas- min olen esittänyt, niin voisi sanoa, että Linna Rummut on kuvaus Ruotsin armeijan tais- tossaan eräänlaisena ’kirjastonhoitajana’, jo- tuntuu torjuvan sellaiset isänmaa-käsitykset, teluista vuosina 1808-1809. Tapahtumat al- ka vastasi rintamalle lähetetyistä, aika ajoin joissa sukupolvesta toiseen siirtyvä yhtenäi- kavat Hämeenlinnan ja Tampereen tienoilta vaihtuvista kirjalaatikoista ‒ saattoi olla myös nen ajattelutapa on päällimmäisen,” profes- ja päättyvät viimeisiin taisteluihin kaukana kirjalaatikon kirjojen ainoita lukijoita. sori Yrjö Varpio summaa. Ruotsin puolella Länsi-Pohjassa, jonne venä- Tarinan yksityiskohtien siirtyminen Jär- ”Tällaisen ideologian materiaalisia merk- läiset olivat ahdistaneet rapakunnossa olleen ventaukselta Linnalle ei kuitenkaan ole niin kejä voisivat olla vuosipäivät, kunniamerkit, suomalais-ruotsalaisen armeijan. Romaanin dramaattista kuin miltä se saattaa alkuun vai- liput, isänmaalliset laulut. Tärkeämpiä Lin- loppusivuilla kerrotaan kotiin palaavista suo- kuttaa. Romaanejaan kirjoittaessaan Linna ei nalle hänen isänmaa-suhteessaan ovat peh- malaissotilaista ja maalataan näkymiä uuden ehkä edes muistanut Järventauksen tarinaa meät arvot, sellaiset kuin suku, kotiseutu, elämän alusta venäläisessä Suomessa. satojen lukemiensa romaanien joukosta. Kir- yhteiset muistot, keskusteleva ja keskenään Järventauksen romaanista löytyy useita jallisessa mielessä Linna ei ole mitään velkaa toimeentuleva yhteiskunta.” rinnakkaisuuksia Tuntemattomaan sotilaa- tälle romaanille ja aatteellisessa mielessä hän ”Riittääkö se isänmaan sisällöksi, on tieten- seen. On miestensä ihailema kansanomainen on Järventauksen kriitikko. Rummut liittyy kin keskustelun arvoinen kysymys.” upseeri Henrik August Oljemarck, jonka isä siihen kirjalliseen perinteeseen, jonka Lin- oli ollut Anjalan liiton maankavaltaja ‒ aivan na näki toisen maailmansodan jälkeenkin kuten Vilho Koskelan isä oli ollut punapääl- edelleen ohjailevan väärällä tavalla ihmisten Professori Yrjö Varpion alustuksesta likkö. On rähjäiset mutta humoristiset rivi- historiakuvaa. VÄINÖ LINNAN ROMAANIEN ISÄNMAA miehet, jotka puhuvat Suomen eri murteita. Yhtymäkohdista huolimatta Järventauksen Tampereen Suomalaisella klubilla 12.2.2020 Mukana on myös venäläisen sotavangin mo- teos antaa sodasta, maailmasta ja ihmisestä toimittanut Arto Murtovaara

TAMPEREEN SUOMALAINEN KLUBI 2 | 2020 17 kolumni

Mikko Turunen Esimies Aselajioppia ja ironiaa

lassikkoteosten voima piilee siinä, että ne ovat ”Varaa kuitenkin lukiessa käden ulottuville kunnon paketti jatkuvasti produktiivisia ja tuottavat uusia tul- nessuja tai muhkea rulla Lotus Soft Emboa. Tämän romaanin kintoja, tutkimuksia, teatteri- ja elokuvasovituk- pahin puoli on nimittäin se, että juuri kun olet kiintynyt joho- sia sekä päätyvät Suomalaisen Klubin esitelmiin kin henkilöhahmoon, lentää hän kappaleiksi tykkitulessa niin ja tietenkin kouluopetukseen. Väinö Linnan että suolet singahtelevat kuusten oksille.” KTuntematon sotilas -romaani on saanut oppikirjoissa tai muissa Teoksen taustoitus ja faktat ovat kohdallaan, mutta tyy- kouluihin suunnatuissa teoksissa vaihtelevia ja yllättäviäkin lilaji, jossa Haukia ”saa kuulan kalloonsa nopeammin kuin käsittelytapoja. Niiden rooli on ollut tarjota tuoreita näkökul- ehtii sanoa Frontside Ollie” (skeittaustermi) ei ole ollut kovin mia tai avata sellaisia ulottuvuuksia, jotka eivät ehkä muuten tavallista teoksen käsittelyssä’. Leikittely Mauri Kunnaksen nuorelle lukijalle hahmotu. Joskus taustalla on aistittavissa ide- Koiramäki-tyyppisillä variaatioilla saattaa olla lukijasta riip- ologista agendaa ja aiempien lukutapojen haastamista. Tässä puen tuoretta ja hauskaa tai jotain muutakin: ”Olisihan se ihan kirjoituksessa poimin tarkasteluun kaksi eriaikaista ja täysin kamalaa, kun hauva-Hietasen silmät räjähtäisivät ja sitten hän erityyppistä lähestymistapaa. palaisi kuoliaaksi pelastaessaan sirpaleesta haavoittunutta Hä- Seuraava sitaatti Keskikoulun lukukirjasta (Niinistö et al. mähäkki-Heikkiä liekehtivästä ambulanssista. Hyi olkoon!” 1965 s. 196) vyöryttää oppilaalle kysymyspatterin perustais- Laakso pohtii myös ”hupsua” konservatiivista suhtautumis- telumenetelmistä, sotilasorganisaatiosta ja muusta keskikou- ta Tuntemattoman merkitykseen: lulaiselle ehkä vielä vieraasta tematiikasta: ”Onkin ihan nurinkurista, että yltiöisänmaallisia ajatuksia ”Mikä tehtävä komppaniassa on komppanian päälliköl- ja puhetapoja ivaavasta romaanista on tehty isänmaallista pro- lä? Miten suuri osasto komppania on? Mikä on lähinnä sitä pagandaa. [–] Kaikki itseään kunnioittavat klassikontaltut- suurempi sotilasyksikkö? Mitä pataljoonaan kuuluu? Koneki- tajat nimittäin osaavat tämän luvun opiskeltuaan tunnistaa väärikomppanian kannalta pataljoona on sikäli tärkeä muo- romaanista muitakin teemoja kuin isänmaallisen hehkutuksen.” dostelma, että konekiväärikomppanian joukkueet liittyivät Aika suoraan annetaan muuallakin ymmärtää, että so- usein eri kiväärikomppanioihin, niin kuin tästä Linnan ker- dan uhreja kunnioittava tai kokoavaa kansallista merkitystä tomuksestakin voidaan havaita. Millainen osasto on joukkue? etualaistava lukutapa on propagandistista, huvittavan paatok- Minkä arvoiset upseerit johtavat joukkueita. Mitä tehtäviä on sellista tai toden ja fiktion yksioikoisesti sekoittavaa. Ilmeisesti alikersanteilla? Mikä tehtävä kuuluu komppanian vääpelille, konservatiivisen lukutavan taustalla oleva arvokoordinaatisto tässä tapauksessa vääpeli Korsumäelle? [– –] Mitä tehtäviä oli ja kollektiivikokemuksen luonne ovat jääneet etäisiksi tai ne on konekivääriryhmän eri miehillä? Mitä osia on konekiväärissä? mielletty arvottavasti. Mitenkähän esimerkiksi sodan käyneet Kertomuksesta näemme, miten taisteluosastot metsäises- miesopettajat olisivat aikoinaan kokeneet sä maastossa etenevät. Millaista järjestystä tarkoittaa ketju? näiden näkökulmien kohtaamisen? Miksi oli noudatettava ehdotonta hiljaisuutta? Miksi oli varot- Yhdestä teoksesta voi synnyttää tava tulta, niin että tupakkaakin oli kädellä suojattava? Miksi rinnakkaisia, täydentäviä tai poissul- tunnussana oli ehdottomasti muistettava?” kevia tulkintoja ja päätelmiä – onhan Ilmeisesti taustalla on ajatus, että Tuntemattoman soti- Linnan teos filmattu jo kolmesti, ja laan yksityiskohtien avaaminen syventää ymmärrystä teoksen teatterisovitusten repertoaarissa on kuvaamasta sodan arjesta. Käytännönläheisyys yllättää, sillä melkoisia eroja. Kirjan ja lukijan vuoro- lukukirjan tekijät ovat kielen- ja kirjallisuudentutkijoita sekä vaikutussuhde on aina persoonal- kirjailijoita – toisenlaiset kysymykset olisivat olleet odotuksen- lisella tavalla intiimi, ja merki- mukaisempia. Sodastakin on kulunut jo 20 vuotta, ja sitaatissa tykset muodostuvat ainakin kuvatut seikat eivät liene teoksen keskeisintä ydintä vaan osin subjektiivisesti. Siksi pikemminkin fiktioon valitun tilanteen kehystä. Mitenkähän onkin kiinnostavaa tör- esimerkiksi armeijaa käymättömät naisopettajat ovat kokeneet mätä lukutapaan, joka on näiden kysymysten käsittelyn? itselle vieras ja yllättävä. Toinen esimerkkini on tamperelaisen kirjallisuudentutkijan Tunnettujen ja vakiin- Maria Laakson teos Taltuta klassikko (2019), jossa Tuntema- tuneiden klassikoi- ton ja muita klassikkoteoksia avataan nuorille kepeällä ja iro- den kohdalla niitä nisoivalla otteella. Tuntemattoman esittely alkaa näin (s. 179): syntyy väistämättä.

18 TAMPEREEN SUOMALAINEN KLUBI 2 | 2020 Monipuoliset rakennuspalvelut Tampereella

RJP Rakennus on vakaa ja luotettava rakennusyritys Tampereella. Toimintamme alkoi Tampereella vuonna 1977. Asiakkaamme koostuvat pääasiassa taloyhtiöistä, yrityksistä, kunnista, seurakunnista ja muista kiinteistönomistajista. Olemme erikoistuneet korja- usrakentamiseen, mutta teemme vahvalla otteella myös uudisrakentamista. Vakituisia asiakkaita palvelemme myös huoltokorjaustöissä kohteen mukaan.

RJP Rakennus Oy Takojankatu 1 C B 9 03 260 5800 33540 TAMPERE [email protected]

Hämeen Kaivin Oy

TAMPEREEN SUOMALAINEN KLUBI 2 | 2020 19 Teksti Arto Murtovaara SÄVELLYKSET RAKKAIMMILLE Naima, Lumi & John and Mary

John Coltrane sävelsi Giant Steps -albumilla julkaistun Naiman vaimolleen ja Jaco Pastorius John and Maryn lapsilleen. Edward Vesalan tytär Lumi antoi nimen kokonaiselle albumille.

aikki nuo kolme ingressissä mainittua, jazzin genreen lu- ettavaa teosta on ilmiselvästi sävelletty ja omistettu tekijälle rakkaalle tai ainakin hyvin tär- Kkeälle henkilölle. Kun keskustelin teemasta ystäväni ja jaz- ziin perehtyneen kollegani Kauko Paksulan kanssa, kävi omistuksien, tribuuttien yllättä- vän laaja kirjo ilmi. Kappaleita on omistettu rakkaiden ja arvostettujen kollegojen lisäksi kivitalolle, hotellille ja jopa huumediilerille! Arvostusosaston kärjessä voisi olla legen- daarisen basistin ja orkesterinjohtaja Charles Mingusin sävellys Goodbye Pork Pie Hat, joka löytyy levyltä Mingus Ah Um (1959). Se on omistettu toiselle legendalle, tenoristi Lester Youngille ja on tunnettu myöhemmin myös nimellä Theme for Lester Young. Saksofonisti-huilisti Eric Dolphy omisti Hat and Beard -biisin jättiläiselle, pianisti-sä- veltäjä Thelonious Monkille ”uraauurtavalla” levyllään Out to Lunch (1964). Mielenkiin- toista kyllä Dolphy omisti kappaleen 245 isolle ruskeakivitalolle, jonka pasunisti ja or- kesterinjohtaja Slide Hampton omisti New

Yorkin Brooklynissä, osoitteessa 245 Carlton Kuva: Wikimedia Commons Avenue. John Coltrane vuonna 1963.

20 TAMPEREEN SUOMALAINEN KLUBI 2 | 2020 John Coltrane: Naima (Giant Steps, 1960, Atlantic)

Hamptonin vuokralaisina talossa majai- ”(John) Coltrane saattoi olla ikävystynyt aivan sen ainoa puupuhaltaja ja hänen sävellystyö- livat ajoittain muun muassa hänen vanhat virkakautensa lopulla (Miles) Davisin kanssa, tään ja soittamistaan pidettiin sillä erittäin soittokaverinsa Indianapoliksesta, trumpe- mutta matkan varrella hän oli havainnut ko- merkittävänä. Mutta varsinkin vaatelias ni- tisti Freddie Hubbard, kitaristi Wes Mon- kemuksensa suunnattoman arvokkaaksi, ku- miraita säväytti jazzia kuuntelevaa maailmaa. tgomery ja basisti Larry Ridley, tietenkin ten hän aina tunnusti. Tämä oli jännittävää Coltrane suunnitteli levyn kokonaisuuden Dolphy itse sekä John Coltranen serkku Ma- aikaa hänelle, ja hän loi runsaasti merkittävää hyvin huolellisesti tuottajalegenda Nesuhi ry Lyerly Alexander, jolle ”Trane” omisti sä- musiikkia toisen komennuksensa aikana vuo- Ertegunin avustuksella. Albumi äänitettiin vellyksensä Cousin Mary. Tuossa talossa asui desta 1958 läpi vuoden 1960. Kevään 1959 kahdessa eri sessiossa, joista ensimmäisen mu- myös kuvataiteilija Richard Jennings, ”Pro- aikana hän oli tekemässä kahta kuuluisinta siikkia julkaistiin vasta vuosia myöhemmin. feetta”, jonka surrealistiset teokset päätyivät koskaan tehtyä jazzalbumia, jotka edustivat Levy sisälsi kolme tribuuttia perheenjä- kahden Dolphyn albumin, Outward Bound kahta hyvin erilaista lähestymistapaa: Davisin senille. Serkulle omistettu Cousin Mary on (1960) ja Out There (1961), kanteen. Dolphy Kind of Blue ja hänen oma Giant Stepsinsä.” omintakeinen blues. Tuo hyvin läheinen serk- kirjoitti hänelle myös omistuksen The Prophet, Näin kuvaa Lewis Porter elämäkertakir- ku oli Mary Alice Elisabeth Lyerly (1927– joka löytyy livelevyltä At The Five Spot (1961, jassaan John Coltrane – His Life and Music 2019), joka muutti noin kolmevuotiaana asu- yhdessä trumpetisti Booker Littlen kanssa). (The University Of Michigan Press, 1998). maan Johnin kotiin. The Philadelphia Inquirer Thelonious Monk omisti Crepuscule with Muusikkona vielä tuntematon Trane oli liit- -sanomalehti kutsui 92-vuotiaana kuollutta Nellien vaimolleen Nellielle ja Little Roo- tynyt Miles Davisin kvartettiin syksyllä 1955 Mary Lyerly Alexanderia nekrologissa ”John tie-Tootien pojalleen. Charlie Parkerin tun- ja tuo jakso, joka päättyi vuonna 1957 potkui- Coltranen inspiraatioksi” ja ”Philadelphian netuksi tekemä Donna Lee (vuodelta 1947, hin hänen huumeongelmansa takia, oli rat- jazzin äidiksi”. oikeasti Miles Davisin sävellys) on omistettu kaiseva. Se oli hänen spottinsa läpimurtoon, Monk-tyylinen Syeena’s Song Flute on basisti Curly Russellin tyttärelle Donna Lee hänen maineensa alku – solistina. Pahin jarru puolestaan omistettu Coltranen ottotyttärel- Russellille, Kim Parkerin omalle tytärpuo- oli heroiiniriippuvuus. le. Kappaleen nimi viittaa tytön muoviseen lelle eli Chan Parkerin tyttärelle. Parkerin Coltrane kykeni kuitenkin perheensä ja ys- nokkahuiluun. Moose the Mooche (1946) puolestaan kerrotaan täviensä tukemana tekemään ns. cold turkeyn, Ja sitten itse Naima, joka on omistettu olevan omistettu hänen huumediilerilleen irtautumaan päihde- ja sokeririippuvuudes- Syeenan äidille Juanita Austinille (s. 1926); Emry Byrdille. taan omin voimin toukokuussa 1957. muslimiksi kääntynyt Austin oli ottanut Legendaarinen jazz-patruuna, ”bebopin Miles Davisin esiintyminen Newportin käyttöönsä nimen Naima. Coltrane ja Nita paronitar”, upporikkaaseen Rothschildin toisilla jazzfestivaaleilla vuonna 1955 oli lä- (joksi hän kutsui vaimoaan) olivat menneet sukuun kuulunut jazzmuusikoiden suojelija, pimurto ja johti levytyssopimukseen Colum- naimisiin vuonna 1955 todistajinaan koko englantilaissyntyinen Pannonica ”Nica” de bia-yhtiön kanssa. Vanhasta diilistä oli jäljellä Miles Davisin bändi. Naimalla oli tärkeä rooli Koenigswarter ”keräili” omistuksia lukui- neljä levyä ja niin kvintetti äänitti pikavauh- siinä, että Coltrane pääsi irti huumeista ja silta muusikoilta; Gigi Gryce: Nica’s Tempo, tia Prestige-levy-yhtiölle sittemmin klassiset löysi terveellisemmän elämäntavan. Sonny Clarke: Nica, Horace Silver: Nica’s hard bop -albumit Cookin’, Relaxin’, Workin’ Naima säilyi Coltranen ohjelmistossa pit- Dream, Kenny Dorham: To Nica, Kenny ja Steamin’. kään. Porter muistuttaa, että Tranen hitaat Drew: Blues for Nica, Freddie Redd: Ni- Samaiselle Prestigelle Coltrane teki ensim- sävellykset eivät yleensä kuulosta balladeilta – ca Steps Out, Barry Harris: Inca, Tommy mäisen albuminsa Coltrane (1957, myöhem- Naimakin on hänen mielestään enemmänkin Flanagan: Thelonica, Frank Turner: Nica ja min julkaistu nimellä First Trane). Vaikka hän hymni kuin balladi. Thelonius Monk: Pannonica. äänitti välissä muutakin, hänen toinen jul- Levyn omistuksista neljäs on Mr P.C. – ja Charlie Parker kuoli paronittaren hotelli- kaistu albuminsa oli Blue Note -levymerkille se osoittaa hänen tuolloista luottobasistiaan huoneeseen ja tämä joutui muuttamaan Bo- joulukuussa 1957 valmistunut Blue Train. Paul Chambersia, jonka kanssa hän soitti jo livar Hoteliin, josta hänen kenties läheisin Tammikuussa 1958 Coltrane palasi Davi- Davisin kvintetissä. Kyseisestä mollibluesista ystävänsä Monk teki sävellyksen Ba-lue Boli- sin ”leipiin” sekstettiin, joka äänitti alkuvuo- on sittemmin tullut standardi. var Ba-lues-are (1956). Myöhemmin, vuonna desta hienon albumin Milestones. Samaan John William Coltranen kuolemasta 1982 myös Monk kuoli Nican residenssissä. aikaan hän teki kolmannen oman levynsä (17.7.1967) tuli juuri kuluneeksi 53 vuotta. Pannonica löytyy hänen albumiltaan Monk Soultrane, jonka Prestige julkaisi syksyllä. Hän menehtyi maksasyöpään 40-vuotiaana. (1964). Davisin kanssa Coltrane soitti maalis-huh- Jazzin messiaaksi kutsuttu Coltrane oli vasta tikuussa vielä modaalisen jazzin klassikolla, väkevän uransa alkutaipaleella Giant Stepsin Kuriositeetin vuoksi: Monkin omalle musii- jo edellä mainitulla Kind of Bluella. ilmestyessä – ja hänestä tuli kenties maailman kille on omistettu yli 30 albumia. Tekniikkaansa ja musiikkiansa voimak- seuratuin jazzmuusikko. kaasti tuolloin työstäneelle Coltranelle Giant Kuunneltavaa Steps oli ensimmäinen albumi Atlantic-le- Kuunneltavaa • Eric Dolphy: Out to Lunch vy-yhtiölle yhtyeen johtajana. Kaikki sen seit- • Miles Davis: Kind of Blue • Charles Mingus: Mingus Ah Um semän sävellystä olivat hänen omiaan, hän oli • John Coltrane: A Love Supreme

TAMPEREEN SUOMALAINEN KLUBI 2 | 2020 21 Jaco Pastorius: John and Mary (Word of Mouth, 1981, Warner)

Jaco Pastorius ( John Francis Pastorius III), pali Bobby Colomby hommasi hänet levyt- 35-vuotiaana kuollut sähköisen jazz-basson tämään Epicille. Musiikillisesti kirjava deby- legenda teki omissa nimissään vain kolme yttialbumi Jaco Pastorius ilmestyi 1976. Hän albumia, mutta hän jätti lähtemättömät jäljet päätyi soittamaan Pat Methenyn esikoiselle fuusiojazzin sähköiselle kentälle. 1975, usealle lauluntekijä Joni Mitchellin Suomalaiset sukujuuret omanneen Pasto- albumeille sekä himoitsemaansa Weather riuksen murheellinen tarina on ajankohtai- Report -yhtyeeseen vuodesta 1976. Hän nen Ylen keväällä esittämän tv-dokumen- soitti sekä Black Market– (1976) että Heavy tin Jaco – basistin elämä ja kuolema (Paul Weather -levyillä (1977); jälkimmäinen oli Kuva: Wikimedia Commons Jaco Pastorius 1987. Marchand-Stephen Kijak: Jaco, USA 2014) jättimenestys ja siitä tuli fuusiojazzin kulma- ansiosta. Parituntinen dokumentti on kosket- kivi. Yhtyeen hän jätti 1980-luvun taitteessa. tava tarina lahjakkaasta muusikosta. Hän oli vain 19-vuotias, kun hänen vai- Pastoriuksen äiti oli Stephanie Haapala ja monsa Tracy sai ensimmäisen lapsen, Maryn. hänen kurssinsa uudelleen ylös. Pastorius isoäiti Kaisa Eriika Isojärvi Sallasta. Äidin Toinen lapsi John syntyi 1973. Ensimmäisel- kiersi pienemmällä kokoonpanolla maailmaa puolen isoisäkin oli toisen polven amerikan- lä omalla albumilla on vaimon nimeä kantava – soittaen muun muassa Porissa vuonna 1983. suomalainen Minnesotasta. Pastorius käytti soolobassokappale, Portrait of Tracy, sekä joh- Tuon yhtyeen Word of Mouth -nimisen al- kustannusyhtiönsä nimenä Haapala Music dannossa mainittu Donna Lee. Dokumentissa bumin päättää ensimmäisestä avioliitosta suomalaisten juuriensa kunniaksi. on viehättäviä filminpätkiä, joissa Pastorius syntyneille lapsille omistettu John and Mary. Pastorius syntyi Pennsylvanian Norristo- leikkii lastensa kanssa. Kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä kärsi- wnissa (1.12.1951), mutta muutti perheensä Mutta avioliitto alkoi rakoilla ja Pastorius nyt ja elämänsä viimeisiksi vuosiksi kadulle mukana varhain Floridaan. Hänen isänsä ja erosi Tracystä 1978. Vuonna 1979 hän sol- päätynyt Pastorius oli psykiatrisessa hoidossa isoisänsä olivat rumpaleita, joten hänkin alkoi mi avioliiton Ingrid Hornmüllerin kanssa. Bellevuessa 1986. Hän kuoli Fort Lauder- soittaa rumpuja. Teini-ikäisenä soitin vaihtui Avioliitosta syntyivät kaksospojat (1982), dalessa syyskuussa 1986 pahoinpitelyn seu- bassoon; lehden jakamisesta tienatuilla ra- mutta tätäkin liittoa sotki Pastoriuksen pa- rauksena. hoilla hän hankki Fenderin jazz-basson, posti heneva huume- ja alkoholiongelma. siitä veitsellä nauhat ja soitti loppuikänsä tätä Vuonna 1978 Jaco Pastorius voitti alan Kuunneltavaa: samaa yksilöä. raamatun Down Beat -lehden yleisö- ja krii- • Weather Report: Heavy Weather Pastorius hankki nopeasti hämmästyttävät tikkoäänestykset. Vuonna 1981 esiteltiin hä- • Pat Metheny: Bright Size Life valmiudet ja Blood, Sweat and Tearsin rum- nen big bandinsä Word of Mouth, joka nosti • Joni Mitchell: Mingus

Edward Vesala Sound & Fury: Lumi (ECM 1987)

Säveltäjä, lyömäsoittaja, yhtyeenjohtaja Ed- And Furyn kanssa ensimmäistä kiertuettaan Vesalan kansainvälinen ura käynnistyi ward Vesala (1945–1999) oli suomalaisen Englannissa. 1970-luvun alussa keikoilla sekä levyllä nor- jazzin rohkea oman tien kulkija ja ominta- ”Soitin rumpuja monta vuotta ennen kuin jalaisten saksofonisti Jan Garbarekin ja ba- keinen monipuolisuusmies. Vesalan 1980-lu- ryhdyin säveltämään. Tein muutamia kap- sisti Arild Andersenin kanssa (Triptykon), vulla organisoimista työpajoista syntyi lopulta paleita 1960-luvulla, pieniä ideoita. Mutta vuosikymmenen loppupuolella tärkeimpänä eräs hänen tärkeimmistä yhtyeistään Sound sen jälkeen soitin enemmän free-musiikkia”, yhteistyökumppanina oli puolalainen trum- & Fury. Yhtye lopetettiin Vesalan kuoleman Vesala jatkoi. petisti Tomasz Stanko, vaikka Vesala työs- jälkeen, mutta vuonna 2010 bändi koki uu- Vesala oli aloittanut uransa tanssimuusik- kenteli myös monien kansainvälisten huip- den alun. kona, opiskeli Sibelius-Akatemiassa teoriaa pumuusikoiden, kuten Paul Bleyn, Chick ”Soitin enemmän eurooppalaista free jazzia ja lyömäsoittimia, aloitti yhteistyön monen Corean, Archie Sheppin ja Gary Burtonin 1960-luvulla. Jopa nyt, jos soitan rumpuja, kotimaisen modernin jazzin silloisen kärki- kanssa. haluan soittaa vapaasti. Mutta nykyinen yh- nimen kanssa, esimerkiksi Eero Koivistoisen Andy Hamiltonin mukaan 1970-luvulle tyeeni on jonkinlainen kompromissi vapaan triossa ja Paroni Paakkunaisen kvartetissa. tultaessa Vesala ei enää halunnut toimia ri- soittamisen ja sävellyksen välillä”, Edward Hän vaikutti 1960-luvulla parissakin eturivin vimuusikkona ja katsoi varhaisen albuminsa Vesala kertoi Andy Hamiltonille Wire-leh- rock-yhtyeessä. Aika nopeasti free jazz imaisi Nan Madolin (1974) lähtölaukauksena he- den haastattelussa marraskuussa 1993. kuitenkin mukanaan. Tärkeä soittokumppa- delmälliselle yhteistyölle kunnianhimoisen Vesala, ”yksi Euroopan johtavista jazzrum- ni vuosikymmenen taitteessa Paakkunaisen ECM-levy-yhtiön kanssa. Shakespearelta paleista ja säveltäjistä”, oli aloittamassa Sound ohella oli Juhani Aaltonen. nimensä saanut Sound And Fury kasvoi Ve-

22 TAMPEREEN SUOMALAINEN KLUBI 2 | 2020 Kuva: Wikimedia Commons Edward Vesala 1984 Prahan jazzfestivaalilla.

salan organisoimasta kesämusiikkikoulusta; Invisible Storm (1994). Wire-lehti valitsi Lu- lopulta lähtien. Hän myös sovitti miehensä hänen soittokumppaninsa ovat 15–20 vuotta mi-albumin ilmestymisvuotensa parhaaksi musiikin. maestroa nuorempia. ja samalla yhdeksi vuosikymmenen tärkeim- ”Toinen tyttäremme Aniida syntyi (1 vuosi ”He ovat minun poikiani”, Vesala kertoo mistä jazz-levyistä. ja 2 kuukautta) myöhemmin ja hänellekin haastattelussa, ”eräänlainen perhe”. Hänen Lumi on äänitetty kesäkuussa 1986 Fin- Eetu sävelsi ja omisti kappaleen Aniida, mutta mukaansa yhtye on paljon enemmän kuin nvoxin studioilla Helsingissä. Sillä soittaa sitä ei ole levytetty (instrumentaatio on tehty musiikillinen summa, se ”ilmaisee elämänta- 11-henkinen orkesteri. Sävellykset on mer- bassoklarinetti- ja pasuunaduolle).” paa”. ”Opiskelemme kuinka elää.” kitty yhtä lukuun ottamatta Vesalan nimiin Aniidasta tuli rumpali. Vesala ehti nähdä Juttu summaa, että suurinta osaa Vesalan – poikkeus on Vesalan ja Stankon yhdessä kuinka lahjakkuutes periytyi hänen nuo- sävellyksistä ei ole vielä julkaistu. Vesala sa- säveltämä Together. rimpaan lapseensa ja oli siitä hyvin iloinen. noo Sound & Furyn olevan hänen tuotanton- ”Kyllä, albumi on nimetty ensimmäisen Aniida soittaa äitinsä yhtyeen Iro Haarla Ele- sa afroamerikkalaisessa päässä, mutta se ei ole yhteisen tyttäremme, Lumin mukaan”, vah- ctric Ensemblen syksyllä ilmestyvällä levyllä. oikeasti jazzia. Osassa sävellyksiä on vaikut- vistaa Vesalan silloinen puoliso Iro Haarla. Aniida soitti rumpuja myös Tomasz Stankon teita jazzista, toisissa on enemmän klassisen ”Levyllä olevan Lumi-kappaleen inspiraation ja Sound & Furyn esiintyessä Pori Jazzissa. tai kansanmusiikin vaikutteita. aiheena Eetulle oli juuri pieni Lumi-tyttä- Nykyisin talousjohtajana isossa yrityksessä ”En koskaan kopioinut ketään”, hän koros- remme.” toimiva Lumi Vesala toimi aikoinaan äitinsä taa. ”Tunnen monia rumpaleita. Mutta enim- ”Kun Lumi syntyi 22.12.1981, satoi mas- managerina järjestäen muun muassa hänen mäkseen katsoin saksofonisteja – vaikka en siivisesti lunta. Sairaalan ikkunasta katselin kvintettinsä Pohjois-Amerikan-kiertueen. koskaan kopioinut ketään edes aloittaessani suurten lumihiutaleiden loputonta tulvaa ja saoittamaan.” Coltranen vaikutus oli domi- maa oli niin kaunis, valkeiden kinosten peit- Kuunneltavaa noiva, niin kuin kaikilla muillakin Vesalan tämänä. Tuolloin ajattelin, että tyttäremme • Garbarek/Andersen/Vesala: Triptykon sukupolven muusikoilla. nimi voisi olla Lumi. Lumi on vaaleahiuk- • Vesala: Heavy Life Mutta alkuperäisyys on uskonkappale ja sinen, joten nimi sopii hänelle hyvin näin • Tomasz Stanko: Balladyna siihen törmää uusien pintarakenteiden levot- jälkikäteen ajateltunakin. Se oli silloin har- tomassa etsinnässä, joka kuvastaa Sound and vinainen nimi, enkä ollut sitä kenelläkään Furyn musiikkia, Andy Hamilton summaa. kuullut.” Yhtye on hänen mukaansa tuottanut ECM:l- Näyttävää uraa säveltäjänä, muusikkona ja le kolme klassista albumia: Lumi (1987), ”yksi yhtyeen johtajana miehensä kuoleman jäl- 1980-luvun hienoimmista albumeista” Cook keen tehnyt Iro Haarla (s. 7.11.1956 Tampe- & Mortonin Penguin Guide To Jazzin mu- re) soitti levyllä pianoa ja harppua – niin kuin Juttu on muokattu kulttuuritoimitus.fi:ssä kaan, Ode To The Death Of Jazz (1991) sekä oli soittanut miehensä levyillä jo 1970-luvun heinäkuussa julkaistusta versiosta.

TAMPEREEN SUOMALAINEN KLUBI 2 | 2020 23 Ensimmäinen kuukausikokous sitten koronasulun.

Kuukausikokous 21.9.2020

Johtokunnan jäsen, FT Viivi Villa-Nuottajärvi esitteli vetämänsä klubin verkkosivujen Puheenjohtaja Pasi-Heikki Rannisto. uudistuksen.

24 TAMPEREEN SUOMALAINEN KLUBI 2 | 2020 Professori Ilkka Nummela Ruutiukoissa Suomen sotalasku toisesta maailmansodasta

aassamme toimi syyskuusta 1939 vuoteen 1950 Kansanhuol- Mtoministeriö. Sota-aika nähtiin aikaisemmin vain menoeränä. Yhteiskuntamme sodan myötä tapahtunut rakenteellinen muutos nähtiin vasta myöhemmin. ”Yhteiskunnallisesta keskustelusta voisi tänä päivänä todeta vaikkapa opetusministeri Li Anderssonin esittämä höpölausunto siitä, että armeija-ajan lyhennys lisäisi työpaikkoja. Ei lisäisi, koska varusmiehet ja -naiset eivät nykylainsäädännön mukaan ole työt- tömiä vaan työllisiä.” Ilkka Nummelan mukaan Ranskan - Saksan sota 1870 loi uutta tuotantokapasiteettia. Suomi mobilisoi joukkoja talvisotaan noin 200 000 henkeä ja jatkosotaan noin 540 000, joista 38 000 naisia. ”Malli Kajander ei pidä paikkaansa, koska 1930-luvulla maam- me lisäsi valmiuttaan jatkuvasti maltillisesti”, hän toteaa. ”Toisen maailmansodan varustautumisesta voi todeta, että Saksa oli hyvin varustautunut ja Neuvostoliitto vielä enemmän. Ylivoimainen va- rustelussa oli kuitenkin Yhdysvallat, jonka varusteluapu pelasti myös Neuvostoliiton.” Suomen sotatalous oli 94 miljardia markkaa eli nykyrahassa 35 miljardia euroa. Puolustusministeriön menot kertoo tilinpäätös, ei- vät valtion budjetit. Sodan välittömät vaikutukset osuivat erityisesti vuosiin 1939–1952, jolloin viimemainittuna vuonna sotakorvaukset päättyivät. ”Sota-aikana saimme avustusta Ruotsista noin 2 prosenttia sodankäyntimenojemme kokonaisuudesta, Argentiinasta viljaa ja Etelä-Afrikasta 21 500 pulloa brandya mikä varmaan lämmitti. Alkuvaiheessa meillä oli materiaalia enemmän kuin miehiä, lop- puvaiheessa materiaalia vähemmän kuin miehiä.” ”Metalliteollisuus alkoi nousta sodan ja sittemmin sotakorvausten johdosta kvantitatiivisesti, mutta sen tuottavuus laski. Se johtui siitä, että tehtiin niin paljon käsin. Talvisodassa työmiehiä riitti, jatkoso- dassa tilanne oli toinen. Esimerkiksi kyntötaito agraarisessa Suo- messa ei käynyt keltä tahansa raavaiden miesten ollessa rintamalla.” Suomelle määrättiin 300 miljoonan dollarin sotakorvaukset syk- syn 1944 rauhansopimuksella. Se perustui dollarin vuoden 1938 kiinteään kurssiin. Suomen 6 miljardin velka Saksalle tuli makset- tavaksi Neuvostoliitolle. Se ei kuitenkaan ole sotakorvausta, vaan sillä oli ostettu tavaraa Saksasta. Neuvostoliitolle siis rahat. Saimme kyllä maksuaikaa.

Muokattu professori Ilkka Nummelan esitelmästä Ruutiukoissa 21.9.

TAMPEREEN SUOMALAINEN KLUBI 2 | 2020 25 TAMPEREEN Wagnerin ”Lentävä SUOMALAINEN KLUBI RY hollantilainen” ja Puutarhakatu 13, 33210 Tampere Toimisto avoinna maanantaisin klo 13.00–15.00 www.tampereensuomalainenklubi.fi Suomalaisen Klubin

Klubin johtokunta Teatterimenu • Johtokunnan puheenjohtaja hallintotieteiden tohtori Pasi-Heikki Rannisto, [email protected] Tampereen Suomalaisen Klubin 13. oopperaensi-ilta 29.1. • Johtokunnan varapuheenjohtaja klo 18.30 Tampere-talossa. Ja sitä ennen klubiravintolan mau- kenraalimajuri evp Kalervo Sipi, [email protected] kas Teatterimenu klo 16.00. Klubin paikkakiintiöön kuuluu • Klubin esimies paikkoja etu- ja takapermannon riveiltä 11–22. Ensi-iltapa- FT Mikko Turunen, [email protected] kettiin kuuluu ennen oopperaa Klubiravintolan Teatterimenu kera viinilasin klo 16.00, oopperalippu klo 18.30 näytökseen, • Klubin varaesimies vaatesäilytys, käsiohjelma, väliaikatarjoilu sekä bussikulje- • toimittaja Arto Murtovaara, [email protected] tus Klubilta Tampere-talolle. Paketin hinta on 135,00 €/hlö. Paikat täytetään edestäpäin varausjärjestyksessä perhe- ja • Johtokunnan muut jäsenet: seuruekokonaisuudet huomioiden. Filosofian tohtori Viivi Nuottajärvi Rakennusneuvos Seppo Mäkinen Ilmoittautumislomakkeen lopussa olevan ”Ilmoittaudu”-napin Opetusneuvos Jukka Sola Isännöitsijä Ilkka Saarinen painaminen käynnistää Svea Payments Oy:n verkkomaksu- Taloustieteen maisteri Varatuomari Riitta Sommarberg ohjelman, jossa maksun voi suorittaa useiden kotimaisten Jyrki Pentinlehto rahalaitosten maksukorteilla. Nyt käytettävissäsi ovat myös • Johtokunnan sihteeri vaihtoehdot lasku, erämaksu ja yrityslasku. Lasku-vaihtoeh- Jonna Hjelt, 040 737 3700, [email protected] dossa järjestelmä lisää automaattisesti maksettavaan sum- maan 2,95 €/lasku. Toimikuntien puheenjohtajat Tampereen Oopperan vuoden 2021 produktio on Richard Wagnerin • Biljardikerho ”Lentävä Hollantilainen”. Sen kantaesitys tapahtui vuonna 1843 Dres- Veijo Pitkänen, [email protected] denissä, Tampereella siitä on nautittu vuosina 1962 ja 1997. • Gastronominen kerho Teoksen ohjaa oopperadebyyttinsä tekevä, tamperelaisessa teatteri- Kalevi Nikkilä, [email protected] maailmassa vahvasti vaikuttanut ja vaikuttava kokenut teatteriohjaaja • Golfkerho Marika Vapaavuori. Tampere Filharmoniaa johtaa saksalainen kapel- Jorma Salovaara, [email protected] limestari Anja Bihlmaier. Teoksen lavastuksen suunnittelee Marjatta • Keskiviikkokerho Kuivasto ja puvustuksen Leena Rintala. Valosuunnittelusta vastaa Ville Seppo Leskinen, [email protected] Syrjä. Oopperan nimiroolin tulkitsee kokenut Wagner-tulkitsija, kana- dalainen bassobaritoni Nathan Berg (kuva), joka korvaa tehtävässä • Kirjanmerkki baritoni Tommi Hakalan. Mikko Turunen, [email protected] • Kirkkovenekerho Timo Tulosmaa, [email protected] • Klubinaiset Heidi Keso, [email protected] • Ruutiukot Jukka Sola, [email protected] • Juhlatoimikunta Satu Rannisto, [email protected]

Työryhmien puheenjohtajat • Hallinto- ja taloustyöryhmä Edellisen Hollantilaisen roolin Berg on laulanut Cincinnatin ooppe- Seppo Mäkinen, [email protected] rassa 2018. Bergin debyytti Lentävän hollantilaisen nimiroolissa Mos- kovan Bolshoi-teatterissa 2013 sai aikoinaan valtavasti kiitosta ja maa- • Jäsentyöryhmä ilmanlaajuista huomiota. Ylistystä ovat keränneet myös useat muut Jorma Salovaara, [email protected] Wagner-tulkinnat, kuten Reininkullan Alberich (Soulin Filharmonikot • Ohjelmatyöryhmä ja Minnesotan ooppera). Mikko Turunen, [email protected] Dalandin roolin laulaa Suomessa harvoin oopperanäyttämölle ehtivä • Tiedotustyöryhmä basso Mika Kares. Kareksen viimeaikaisiin huippukiinnityksiin lukeu- Arto Murtovaara, [email protected] tuvat muun muassa ”Parsifalin” Gurnemanz Canadian Opera Com- panyssa kuluvana vuonna, Giovanni da Procida Verdin oopperassa Jäsenrekisteri ”I Vespri Siciliani” Salzburgin festivaalilla ja Ivan Hovanskin rooli Mu- Sointu Lanki, 0400 684416, [email protected] sorsgin ”Hovantsinassa” Berliinin valtionoopperassa sekin tänä vuonna. Sentan tehtävään eläytyy Suomeen ensivierailulle tuleva sopraano Klubin taloudenhoitaja Martina Welschenbach, jonka kiinnityksiin kuuluu ”Fidelion” Leonora Ritva Tiainen, 050 376 0597, [email protected] Bonnin oopperassa ja Senta Deutsche Oper Berliinin ”Lentävässä hol- lantilaisessa”. Erikin tehtävän jakavat tenorit Tuomas Katajala ja Jussi Ravintola Myllys. Katajalaa kuullaan kevätkaudella 2020 niin Kansallisoopperan ”Don Giovannin” Don Ottaviona kuin Israelin Oopperan Idomeneona. armas C’atering Myllys laulaa kevään aikana muun muassa Kansallisoopperan ”Jevge- Christina Suominen, 010 231 5222, [email protected] ni Oneginin” Lenskin tehtävää.

26 TAMPEREEN SUOMALAINEN KLUBI 2 | 2020 PAIKKOJA ”TÄYSOSUMA” RAJOITETUSTI! -KATARIINA FLEMING, TAMPERELAINEN SIRKKU PELTOLA ”UPEAA AMMATTILAISJÄLKEÄ” -NINA LEHTINEN, AL MUMMUN

”NEROA SANATAIDETTA” -MATTI PULKKINEN, SAAPPAASSA RADIO SUN

”MEILLÄ OLI TODELLA SOI FOX OHJAUS & HAUSKAA” KÄSIKIRJOITUS -KATSOJAPALAUTE SIRKKU PELTOLA

MIIA AIMO MARIKA LEEVI TUUKKA SELIN RÄSÄNEN HEISKANEN RAUHALAHTI HUTTUNEN

Lapintie 3a, 33100 Tampere puh. 0207 288 388 komediateatteri.fi puh. hinta 8,35 snt/puh + 16,69 snt/min

Huoletonta Suomalainen asunto-osakeyhtiö on suomalaista asumista ainut laatuinen asumisen ja omistamisen ja omistamista malli. Me Isännöinti Ilkka Saarinen Oy:ssä olemme suomalaisen asumisen paikallisia, tamperelaisia asiantuntijoita. Huolehdimme tarkasti kiinteistöihin sijoittamastasi varallisuudesta.

Asumis- ja käyttömukavuus paranevat, kulut pysyvät kurissa ja omaisuutesi on hyvissä käsissä, kun kokenut ja ammatti- taitoinen porukkamme ottaa asiat hoitoonsa. Arvomaailmamme kulmakiviä ovat asukkaiden hyvinvointi, ajan tasalla olevat ammatti taito ja työvälineet sekä osaava, työssään viihtyvä henkilöstö.

n Pätevä n Ripeä Reilu

Insinöörinkatu 30 n 33720 Tampere n Puhelin (03) 3390 0100 O Y [email protected] www.iisoy.fi

TAMPEREEN SUOMALAINEN KLUBI 2 | 2020 27 Runoratsu – sotaratsu/ Yrjö Jylhän muistomerkki

Terho Sakin (1930-1997) pronssista veistä- mä neljä metriä korkea muistomerkki val- mistui 1964 ja se sijaitsee Yrjö Jylhän puis- tossa. Yrjö Jylhä (1903-1956) oli runoilija ja maailmanrunouden kääntäjä. Veistoksen aihe on hänen runostaan Aleksanteri ja Bukefalos.