”What the World Wants Today ... Is the Real Thing” , uusvilpittömyys ja onnellisten loppujen viettelykertomus

Matias Nurminen

Uutta tuloa tekevät viettelykertomukset päättyvät ajassamme onnellisesti ja haastaen lukijoita keskusteluun. Radikaali muutos aiempaan viettelykertomusten traditioon ja sen traagisiin loppuihin kaikuu uusvilpittömyyttä, postmodernismin jälkeistä kulttuurista olotilaa, jota on povailtu paljon, mutta jonka piirteitä osataan nimetä vain vähän. Draamasarjassa Mad Men postmoderni ironia puretaan ja avoimeksi jätetyt loppuratkaisut kutsuvat katsojan keskusteluun sekä tuomitsemaan viettelijän tekoja.

Artikkelini tarkastelee uusvilpittömyy- menee tämän hetken viettelykertomuk- 2015) ja sen kahta monitulkintaista lop- den (new sincerity), eli postmodernismin sessa? Mitä tarkoittaa uusvilpittömyy- pua. Nämä ovat viidennen kauden pää- seuraajana pidetyn kulttuurisen oloti- den valossa aiemmin traagisesti päätty- tösjakson loppukohtaus ja koko sarjan lan, ja 2000-luvulla viettelykertomuk- neiden viettelykertomusten muutos on- päättävä seitsemännen kauden viimei- siin palanneiden onnellisten loppujen nellisesti päättyviksi? Tarkastelen ar- nen jakso. Uusvilpittömyyden tunnus- suhdetta: kysyn, miten uusvilpittömyy- tikkelissani erästä 2000-luvun merkit- merkkejä on tieteellisessä keskustelus- delle tyypillinen avoimeksi jäävä ja siten tävimmistä viettelykertomuksista, pal- sa eritelty vähän, ja ehdotankin artikke- keskusteluun kutsuva loppuratkaisu il- kittua Mad Men -draamasarjaa (2007– lissani kahta tapaa, jolla ­uusvilpittömät

NURMINEN | "WHAT THE WORLD WANTS TODAY... IS THE REAL THING" KULTTUURINTUTKIMUS 35 (2018): 3–4, 63–75 63 teokset yrittävät­ käydä keskustelua luki- nyt nämä kertomukset tekevät paluutaan dy uuden aallon viettelykertomuksissa joidensa kanssa: nämä ovat fiktion ja to- muuttuneina. useinkaan parisuhteeseen, saati avioliit- dellisuuden rajoille kuljettava metalepti- Keskiajan lopulta saakka pääasias- toon. Viettelijät toimivat kertomuksissa nen liike, jossa eri kerrontatasot sekoit- sa onnettomasti päättyneet viettelyker- katalyyttina muiden onnelle sen sijaan, tuvat ja hämärtyvät keskenään, sekä iro- tomukset tarjoavat 2000-luvulla yhä että kylväisivät viettelykertomuksille nian purkaminen. useammin toiveikkaita ja jopa onnelli- uskollisesti tuhoa ympärilleen. Viette- Viettelykertomukset, eli viettelijän sia loppuja: Richard Masonin romaa- lijät itse kohtaavat viettelykertomusten toisessa ihmisessä herättämän seksuaali- nissa History of a Pleasure Seeker (2011) lopussa yhä useammin epävarmaa toi- sen halun kuvaukset eri taiteenlajeissa ja koti­opettajan viettelemä perheenäiti Ja- veikkuutta tai vapautuksen viettelyk- medioissa, ovat siirtyneet 2000-luvulla cobina löytää viettelyksen ja syrjähypyn sestä. Tämä viettelykertomuksen muu- populaarikulttuurin valokeilaan. Aihee- kautta aviomiehensä kanssa uuden into- tos kohti onnea ei ole luonnollisesti täy- seen ovat tarttuneet niin monet viime himon; sitcomin How I Met Your Mother dellinen tai kaikki viettelystä käsittelevät vuosikymmenen myynnillisistä kirjata- (2005–2014) koko viimeinen kausi ku- teokset kattava, mutta kyseessä on mer- pauksista, kuten E. L. Jamesin Fifty Sha- vaa Robinin ja viettelijähahmo Barneyn kittävä siirtymä vuosisatoja varsin staat- des -trilogia (2011–2012) ja siitä ohjattu hääpäivää, joka toimii kuitenkin lopul- tisesti traagisuuteen nojanneille kerto- elokuvasarja, kuin suositut sitcomit, pal- ta vain kimmokkeena sarjan päähenki- muksille. kitut draamasarjat sekä lukuisat tositele- lön Tedin ja tuon samaisen Robinin yh- Viettelijöiden kohtaamat loput kie- visio-ohjelmat. Viettelykertomus on val- teen päätymiselle; Stephenie Meyerin toutuvat usein ambivalenssiin ja tulkin- lannut eri esitysmuodot ja osaltaan myös Twilight-kirjasarjan (2005–2008) ja sen nallisuuteen, jonka teokset jättävät luki- todellisen maailman taiteen ulkopuolel- pohjalta tehdyn elokuvasarjan lopus- jan ratkaistavaksi ja pohdittavaksi. Ker- la: osa viettelykertomuksen suosiosta on sa kuolemattomat vampyyrit Edward tomukset pakottavat tulkitsemaan mo- syntynyt internetissä 2000-luvun alus- ja Bella jäävät ikuiseen onnen hetkeen. raaliltaan kyseenalaisten viettelijöiden sa muodostuneiden viettely-yhteisöjen Näissä uusissa viettelykertomuksissa on kohtaloita. Lukijan kutsuminen keskus- kautta, jotka jakavat ja myyvät viettely- kaikkien mahdollista voittaa ja löytää teluun kertomuksen lopussa liitetään vinkkejä käyttäjien kesken, ja ovat toi- onni. Aiemmin petomaisina kuvatuis- usein uusvilpittömyyteen, eli postmo- mineet inspiraationa monille aikamme ta viettelijöistä on tullut leikkisiä sanka- dernin jälkeiseen kulttuuriseen oloti- viettelykertomuksille. Kirjallisuushis- reita ja usein päähenkilöitä, joiden kyky laan, jossa siirrytään postmodernin fik- toriallisesti viettelykertomuksen kul- manipuloida ihmisiä ja tilanteita eduk- tion tiedostavaan vilpittömyyteen. (Kel- ta-ajaksi kutsutaan 1600- ja 1700-lu- seen on avain onneen. ly 2010, 132–134). Uusvilpittömyys on kuja sekä tuona aikana Euroopassa jul- Viettelykertomusten paradigmassa ironiasta irtisanoutuva jatkumo postmo- kaistuja tuhansia kertomuksia viettele- onkin tapahtumassa muutos onnetto- dernismille. Uusvilpittömyyttä on kehi- misestä. Tämän pitkähkön kirjallisen ja masta onnelliseen loppuun. Vaikka Twi- telty tieteellisesti nojaten kirjailija, es- taiteellisen innostuksen jälkeen kiinnos- light tarjoaa sääntöön poikkeuksen, viet- seisti David Foster Wallacen kirjoituk- tus viettelykseen teemana hiipui, mutta telijät ja vietellyt eivät kuitenkaan pää- siin, kuten esseeseen ”E Unibus Pluram:

64 KULTTUURINTUTKIMUS 35 (2018): 3–4, 63–75 NURMINEN | "WHAT THE WORLD WANTS TODAY... IS THE REAL THING" Television and U.S. Fiction” (Wallace mä pyyntö esitetään tarjoamalla avoin sarjan päättävän seitsemännen kauden 1993), jotka ennustelevat vilpittömyy- tai ambivalentti loppu teokselle, ja on- loppukohtauksissa, vaikka koko sarjas- den kulttuurisen arvon kasvua. Kuiten- kin merkillepantavaa, että juuri viettely- sa nähtävää Yhdysvaltojen 1960-luvun kin käsitteellisen syväluotaavan teoreti- kertomusten loput ovat vaihtuneet ajas- kuvausta voidaan pitää myös historiaan soinnin sijasta valtaosa tämän kulttuuri­ samme traagisista aiempaan verrattuna viittaavana keskusteluna optimismin ja suuntauksen käsittelyistä on listauk- onnellisiksi, mutta myös eettistä tulkin- pessimismin, tai jopa vilpittömyyden ja sia mahdollisesti uusvilpittömistä teok- taa vaativiksi. kapitalismin, suhteesta. Nämä Mad Men sista ja taiteilijoista (esim. Fitzgerald Mad Men tarjoaa edustavan esimer- -kausien loput hämärtävät fiktion ja to- 2012). Kilpailevat listaukset ja yhtenäi- kin uudesta viettelykertomuksesta ja mi- dellisuuden rajaa sekoittamalla kerron- sen teoria­pohjan puute tuntuvat johta- ten uusvilpittömyys toimii näissä kerto- nan tasoja metaleptisesti. Toisaalta sar- neen teoriakentän sisäiseen keskustele- muksissa. Yhdysvaltain 1960-luvun mai- jassa katsojaa kutsutaan keskustelemaan mattomuuteen. nosmaailmaan sijoittuvan periodidraa- rakentamalla ironisia asetelmia, mutta Uusvilpittömien tekstien on todet- man päähenkilö on mielen- purkamalla sitten näitä asemointeja esi- tu aktivoivan lukijoita keskusteluun vil- kiintoinen fuusio aiemman viettelyker- merkiksi kytkemällä niitä päähenkilön pittömällä epävarmuudella ja ikään kuin tomuksen elementeistä ja niiden viette- vilpittömiin unelmiin. kyvyttömyydellä ratkaista kertomusta lijöiden attribuuteista. Mainosmaailma, ilman lukijaa. Ne ”provosoivat” vastaan- päähahmon itselleen kehittämä vale­ Vilpillisten viettelykertomusten ottajaa tunnereaktioon ja päättämään identiteetti ja pakonomaisesti kertyvät onneton traditio sekä henkilöhahmojen että kirjoittajan rakastajattaret ajavat Draperin epätoi- sanojen vilpittömyydestä. (Kelly 2016, voon ja vaeltamaan ympäri Yhdysvalto- Erilaista viettelemistä, suostuttelua ja 205–206.) Uusvilpittömissä teksteissä ja. Don Draperin hahmo ja sarjan pää- manipulointia on kirjallisuuden-, tai- nähdään kaikuja postmodernille tyypil- tös ovat kutsu katsojalle keskusteluun: teen- ja draamanhistoria täynnä, ja viet- lisestä ironiasta, mutta ironia toimii yh- Mad Men päättyy kohtaukseen, joka an- telykertomusta on vaivalloista ja ongel- teistyössä vilpittömyyden kanssa (esim. taa katsojan tulkita tapahtumien merki- mallista erottaa omaksi lajikseen. Mää- Thorn 2006). Postmodernin ja uusvilpit- tyksen, vaikkakin tahot kriitikoista ai- rittelen viettelykertomusta sen piirtei- tömän fiktion välillä on yhteneväisyyk- na sarjassa mainittuihin yrityksiin liput- den kautta: viettelykertomus ottaa viet- siä, mutta tekstin asento vaihtuu näi- tivat Don Draperille onnellista loppua. telyksen yhdeksi pääteemakseen ja kä- den kulttuuristen olotilojen välillä. Uus- Draperia ja muita uusia viettelijöitä koh- sittelee ensisijaisesti viettelijän raken- vilpittömän tekstin tapauksessa ei ole taavat loput ja vastaanottajalle jätettävä tamaa, ruokkimaa ja hyväksikäyttä- postmodernin fiktion tapaan kyse pelis- tulkinnallinen vastuu ilmentävät näh- mää seksuaa­lista halua, jonka aktivoin- tä, pulmasta tai vitsistä lukijan kustan- däkseni kiinnostusta uusvilpittömyy- ti tapahtuu viettelijän suunnitelmallisen nuksella, vaan aidosta ja vilpittömästä den eetokseen länsimaisessa kulttuuris- toiminnan kautta. Viettelyksen keskiös- kysymyksestä ja pyynnöstä tulkita ker- sa. Mad Menissä uusvilpittömyys esiin- sä onkin aiemmin ollut vilpillisyys vilpit- tomusta sen tekijöiden kanssa. Usein tä- tyy erityisesti viidennen kauden ja koko tömyyden sijaan. ­Viettelykertomusten

NURMINEN | "WHAT THE WORLD WANTS TODAY... IS THE REAL THING" KULTTUURINTUTKIMUS 35 (2018): 3–4, 63–75 65 ­tutkijat määrittävät viettelemisestä val- kiisitar de Merteuil niin manipuloivat Uudet viettelykertomukset siirtävät heelliseksi, ja näkevät viettelijöissä hir- kuin raiskaavat keskinäisessä pelissään, aiemmin lähes varman onnettoman lo- viömäisiä sävyjä (esim. Bontatibus joka päättyy Valmontin kuolemaan ja de pun marginaaliin onnellisten, tai vähin- 1999). Erityisesti vanhempi viettelyker- Merteulin julkiseen häpäisyyn; Gustave tään ambivalenttien, ratkaisujen tieltä. tomus on kaavamaista, mutta Katheri- Flaubertin Madame Bovaryn (1857) las- Vanhemman viettelykertomuksen lu- ne Binhammerin mukaan tutkijat eivät kelmoiva Rodolphe ruokkii Emma Bo- vatessa henkilöhahmoille lähinnä kuo- myöskään problematisoi juonilinjaa tar- varyn romanttisia fantasioita, jotka aja- lemaa, on uuden viettelykertomuksen peeksi: sankaritar perinteisessä viette- vat Emman itsemurhaan; Thomas Har- onnellinen loppukin suhteellinen ja ai- lykertomuksessa on viaton, nuori ja hy- dyn romaanissa Tess of the d’Urbervilles lahtelevainen: Neil Straussin The Game veellinen, eikä osaa epäillä petollisen ja (1891) kuolevat niin viettelijä kuin vie- päättyy ymmärrykseen viettelyksen lo- petomaisia piirteitä saavan viettelijän sa- teltävä. puttomasta syklistä, josta kirjoittaja va- noja ansaksi, mikä johtaa viettelykseen Perinteinen viettelykertomus ei siis pautuu lopettamalla pelaamisen, eli ir- ja siitä seuraaviin väistämättömiin hylä- useinkaan pääty toiveikkaasti. Uusvil- tautumalla viettely-yhteisöstä ja löytä- tyksi tulemiseen ja sankarittaren kuole- pittömyys ja viettelykertomukset eivät mällä tyttöystävän. Alan Bissettin ro- maan (Bontatibus 1999, 1; vrt. Binham- tunnukaan sopivan tässä valossa yhteen. maani Death of a Ladies’ Man (2009) mer 2010, 1–5). Läpi viettelykertomuk- Kuitenkin 2000-luvun vaihteessa kiin- taas huokuu viettelykertomuksen on- sen historian tähän päivään viettelijät nostus viettelemiseen kasvaa internetis- nettomuutta, kun avioeron tuottamasta ovat yleensä miehiä – vieläpä lähes poik- sä viettelyvinkkejä jakavan ja myyvän surusta toipuva englanninopettaja Char- keuksetta varakkaita, valkoisia hetero- viettely-yhteisön avustuksella. Viettely­ lie Bain yrittää vietellä 17-vuotiaan op- miehiä – ja vieteltävät naisia, mikä tekee kertomus siirtyy populaarikulttuurin pilaansa, saa potkut ja päätyy humalas- viettelykertomuksista aina ja väistämättä keskiöön toimittaja Neil Straussin viet- sa hakatuksi. Vaikka romaanin nimi lu- pulmallisesti sukupuolittuneita. tely-yhteisöä kuvaavan paljastuskirjan paa kuolemaa, loppu ei ole yksiselittei- Viettelykertomukset ovat 1600-lu- The Game. Penetrating the Secret Society of nen: nimi on alluusio Leonard Cohenin vulta alkaen pääosin kuvauksia viatto- Pickup Artists (2005) myötä: The Game samannimiseen levyyn ja kappaleeseen, muuden tuhoamisesta. Keskiajan maa- kertoo kirjoittaja Neil Straussin matkas- joka kuvaa ennemmin melankolista eron laisia viettelevät oppineet ja viekkaat ta sosiaalisesta epävarmuudesta erääksi jälkeistä tilaa kuin varsinaista kuolemaa. kirkonmiehet väistyvät tuolloin yhä viettelijöiden arvostetuimmista guruis- Elina Loisan romaanissa Julkeat (2011) enemmän petomaisten viettelijöiden ta. Teoksessa kuvatun viettely-yhteisön miehiä ja naisia rahan toivossa viettele- tieltä: 1600-luvulla vaarallinen viette- strategiat, ihanteet ja jopa yksittäisten vä kertojanainen kulkee kohti henkistä lijä Don Juan on useissa adaptaatioissa hahmojen attribuutit levisivät populaa- kasvua, kunnes hän saa kiristettyä rahaa murhamies, jonka kohtalona on kuole- rikulttuuriin, ja esimerkiksiHow I Met viettelemänsä naisen ex-mieheltä. Pää- ma; Chordelos de Laclos’n kirjeromaa- Your Mother -sitcomin viettelijähahmon henkilön dekadentti elämä anniskelu­ nissa Les Liaisons Dangereuses (1782) Barney Stinsonin piirteet lainattiin suo- ravintoloissa jatkuu, ja teos päättyy häm- viettelijät varakreivi Valmont ja mar- raan The Gamen sivuilta. mentävän positiiviseen nuottiin pää-

66 KULTTUURINTUTKIMUS 35 (2018): 3–4, 63–75 NURMINEN | "WHAT THE WORLD WANTS TODAY... IS THE REAL THING" henkilön ihaillessa kuvajaisesta, kuinka led Piet Barol? (2016) tuntuu palaavan Mad Menin viidennen kauden lopun upeita hän ja viettelijäaisaparinsa Max kohti viettelykertomuksen onnetonta epävarmuus ja uusvilpittömyys ovat. Vaikka viettelijän narsistinen kat- loppua, mutta kysyy jo nimessään luki- se riitelee onnellisen lopun kanssa, viet- jaa teoksen lopussa haastavan kysymyk- Mad Men -televisiosarjan viidennen kau- telykertomuksen perinteinen toivotto- sen: sattumien sarja johtaa huonekalu- den päätösjakson ”The Phantom” loppu- muus katoaa teoksen lopussa. Lukija ais- yrittäjänä Etelä-Afrikassa toimivan Pie- kohtaus: Päähenkilö Don Draper, sarjan tii kuitenkin kertojanaisen onnen häily- tin kuolemaan salaman iskiessä häneen. keskiössä olevan Sterling Cooper -mai- väisyyden ja hetkellisyyden, jolloin teos Lukija joutuukin pohtimaan, johtiko jo- nostoimiston luova johtaja, seisoo vai- kutsuu lukijaa pohtimaan, voiko tuo on- kin viettelijän kyseenalaisista teoista – monsa Meganin kanssa keskellä Kau- ni kestää. Teokset tarjoavat erilaisia nä- paikallisen heimon pyhän metsän hak- notar ja Hirviö -teemaista mainoskulis- kemyksiä viettelykertomuksen lopusta, kuuttaminen tai hänen vaimonsa pettä- sia. Don on taistellut koko kauden löy- mutta aiemman tradition traaginen lop- minen – hänen kuolemaansa. Kuolin- tääkseen kadottamansa innostuksen pu sivuutetaan. syyn ollessa salamanisku romaanin ni- työhönsä ja saadakseen uuden avioliit- Richard Masonin romaani History men kysymykseen ”kuka tappoi” voi an- tonsa entisen sihteerinsä kanssa toimi- of a Pleasure Seeker (2011) tarjoaa posi- taa metaleptisen vastauksen ”kirjoittaja”, maan. Verrattuna aiempaan avioliittoon tiivisimman esimerkin, kun 1900-luvun sillä lopulta salaman teokseen kirjoitta- Draper on poikkeuksellisesti uskollinen alun Hollannissa kotiopettaja Piet viet- nut Richard Mason on Pietin tappaja. vaimolleen. Donin pettymykseksi Me- telee niin miehet kuin naisetkin, mut- Teoksen loppu ja nimi muodostavatkin gan on kuitenkin jättänyt lupaavan uran ta onnellisin seurauksin: Pietin viette- kysymyksenasettelun, ansaitseeko vuo- copywriterina, hänen kolleganaan, ja pa- lemä perheenäiti ja aisankannattajaksi roin hyveellisiä ja vuoroin moraalittomia lannut kokeilemaan siipiään näyttelijä- jäänyt aviomies löytävät uuden kipinän tekoja tekevä Piet kuolla. nä. Megan on pyytänyt Donilta apua ja suhteeseensa viettelyksen kautta. Kun Viettelykertomusten loppujen muu- annetaan olettaa, että Meganin unelmaa Piet lähtee etsimään onneaan Etelä-Af- tokset onnettomuudesta epävarmaan vastustanut Don varmistaa lopulta Me- rikasta, hän tulee vanhemman liikemie- onneen tuntuvat puhuvan uusvilpittö- ganille roolin mainoksessa. Kaunottaren hen viettelemäksi, joka myöhemmin lah- myyden eetoksen ja strategioiden siir- asussa Megan sanoo Donille: ”Kai tie- joittaa Pietille tuhat puntaa unelmiensa tymisestä viettelykertomukseen. Uudet dät, että rakastan sinua?” Sitten hän suu- tavoitteluun. Lopulta Piet liittoutuu toi- viettelykertomukset eivät useinkaan ra- kottaa Donia ja menee meikkaajien ym- sen viettelijähahmon kanssa perustaak- kenna loppujaan valmiiksi, vaan päättä- päröimäksi valmistautumaan. Don kat- seen liikeyrityksen – ja parisuhteen – yh- mättömyyden hetkellä ne annetaan lu- selee hetken Megania ja kävelee pois vä- distämällä heidän osaamisensa vietteli- kijalle ratkaistaviksi. Kyse ei ole täydel- rikkäästä kuvauskulissista keskelle ym- jöinä. Kirja päättyy sanoihin ”To be con- lisestä siirtymästä, vaan uuden kulttuu- päröivän hallin pimeyttä. Kameroiden tinued”, mikä on uusi, optimistinen lop- risen olotilan välkehtimisestä viettely- lomitse Draper kuin poistuu itse Mad pu viettelykertomukselle. Toisaalta taas kertomusten pinnalla, mitä myös Mad Men -sarjan lavasteista, jolloin fiktion Masonin kirjoittama jatko-osaWho Kil- Men osoittaa. rajat korostuvat metaleptisesti. Tunnetta­

NURMINEN | "WHAT THE WORLD WANTS TODAY... IS THE REAL THING" KULTTUURINTUTKIMUS 35 (2018): 3–4, 63–75 67 ei vähennä alluusio James Bondiin, kun sältää viettelykertomukselle olennaises- wers 2005, 141–145.) Siinä missä Megan Nancy Sinatran laulama Bond-tunnussä- ti sekä verhoilijan (draper) että raiskaa- on Mad Menin loppukohtauksessa Kau- velmä elokuvasta You Only Live Twice al- jan (rapist, to rape). Verhoilijan merki- notar, on Don Draperin osa olla Hirviö: kaa soida taustalla. tys on Donin toisen elämän piilottami- viettelijähahmo Don Draper näyttää kui- Kuva leikkaa tunnelmalliseen baa- sessa, johon myös Sinatran laulama kap- tenkin Prinssiltä, joten Hirviön on olta- riin, jossa Draper kävelee tiskille, ti- pale ”You Only Live Twice” viittaa:Mad va odottamassa hänen sisällään – erään- laa Old Fashioned -cocktailin, sytyt- Menin Don on oikealta nimeltään Dick lainen aiempien moraalittomien, väki- tää savukkeen ja tuijottaa kivikatseises- Whitman, juopon ja prostituoidun lapsi, valtaisten ja raiskaavien viettelijöiden ti eteensä. Kuva vie katsojat tarkaste- joka yrittää unohtaa köyhät ja traumaat- haamu.¹ lemaan sarjan muita tärkeitä henkilöi- tiset juurensa. Don Draper on kuolleelta Viidennen kauden lopetus ei tarjoa tä, tuoden päätökset heidän kausilleen. rintamatoverilta varastettu identiteetti, katsojalle todellista päätöstä, vaan kau- Kun kuva palaa Draperiin, nuori vaalea jonka turvin Dick on tullut kotiutetuksi si päättyy Draperin vaikeasti tulkitta- nainen pyytää Donilta tulta. Don tar- etuajassa Korean sodasta. Dickille Dra- vaan katseeseen, jota kuvataan läheltä ja joaa tulta katsomatta edes kunnolla nais- per on mahdollisuus aloittaa alusta ja ra- nuoren naisen olan takaa. Huomio kes- ta. Nainen rikkoo Donin välinpitämät- kentaa kokonaan uusi elämä. Monissa kittyy Draperin katseeseen ja päättämät- tömyyden kertomalla hänen baaritis- viettelykertomuksissa toisen identitee- tömään tilanteeseen, joka kutsuu katso- kin päädyssä istuvan tumman, näyttä- tin ottaminen on ikään kuin osa viette- jaa uusvilpittömyydelle tyypillisesti ar- vän ystävättärensä haluavan tietää, on- lijäksi tulemista: F. Scott Fitzgeraldin vioimaan Draperin moraalia. Adam Kel- ko Don yksin. Don tuijottaa hiljaa eteen- romaanin The Great Gatsby (1925) ni- ly esittää uusvilpittömien tekstien pyytä- sä hetken ja kääntyy tuijottamaan nuorta mihenkilö keksii itselleen uuden iden- vän lukijaa ”toimimaan tuomarina hah- naista intensiivisesti. Kuva leikkaa lop- titeetin tavoitellakseen niin nuoruuden- mojen vilpittömyyden ja kirjoittajan sa- puteksteihin. (Mad Men 5x12, 44:25.) rakkaansa sydäntä kuin amerikkalais- nojen suhteen”. Kutsu keskusteluun tai Don Draper ilmentää viettelykerto- ta unelmaa. Raiskaajan merkitys Don eettiseen päätökseen tapahtuu päättä- musta yhdistellen piirteitä niin vanhas- Draperin nimessä taas viittaa viettelijä­ mättömyyden kautta, eli usein kerto- ta kuin uudestakin viettelytraditiosta. hahmojen hirviömäisyyteen, joka raken- musten avointen loppujen kautta. (Kel- Bond-tunnussävelmä yhdistää Drape- tuu kaiuista aiempiin viettelijöihin. Esi- ly 2016, 205–206.) Don Draper on viet- rin James Bondiin, siinä missä puku ja merkiksi Iso-Britanniassa 1700-luvulla telijähahmona dilemma vastaanottajal- tapa tilata vakiodrinkki – tosin Donil- viettelykertomukset ottivat yhteiskun- le. Häntä loppukohtauksessa lähestyvien la Bourbon Old Fashioned, eikä Bondin nallisesti kantaa kosiskelun, viettelyn naisten esittämä kiusaus on sellainen, jo- vodkamartini – viimeistelevät yhteyden. ja raiskauksen rajoihin, sillä niiden aja- ta Don vaikuttaa ajoittain olevan kyvy- Tämä ei jää ainoaksi alluusioksi viettely- teltiin limittyvän toisiinsa. Raiskaus oli tön vastustamaan. Don Draper on anti- kertomuksiin: nimi Don Draper viittaa siis niin kertomuksissa kuin yhteiskun- sankari, joka ”tasapainoilee itsetuhon ja etunimellään yhteen Bondin esikuvis- nassa hyväksyttävä osa viettelystä ja jopa huiman menestyksen välillä” ja joka he- ta, eli Don Juaniin, mutta sukunimi si- osa kosintaan johtavaa seurustelua. (Bo- rättää siten katsojissa ”yhtä paljon järky-

68 KULTTUURINTUTKIMUS 35 (2018): 3–4, 63–75 NURMINEN | "WHAT THE WORLD WANTS TODAY... IS THE REAL THING" tystä kuin ihailua teoillaan” (Maloyed nat puhuttelevat viettelijää Donissa -yh noihin viitaten Kelly ehdottaa, että vil- 2014, 24). Naisen kysymys Donin yk- distämällä rakkauden houkuttelevaan pittömyyden ”täytyy sisältää aikomus, sinolosta onkin monitahoinen ja latau- muukalaiseen, jollaisia häntä baaris- mutta se ei voi sisältää motiivia”. (Kel- tunut: toisaalta Don Draper kantaa mu- sa lähestyvät naiset hänelle ovat. Laulu ly 2010, 140.) Loppu kaikkine vivahtei- kanaan kokonaista viettelykertomuksen suostuttelee Draperia toimimaan ilman neen esittää kysymyksen, johon vastaan- ja viettelijöiden traditiota, joka kummit- epäröintiä kahdesti elettävän elämän- ottajan tulee vastata. Draperin moraa- telee hänen nimessään ja joka syöpyy sä edessä, mutta se puhuu myös hinnas- lista päätöstä tiedustellaan vilpittömäl- häneen jopa taustamusiikin kautta. Yh- ta. Toisen elämän ja unelman valitsemi- lä kysymyksellä, jolla ei ole salaista mo- tä lailla Draperin yksinäisyyden rikko- nen on toisesta luopumista, ja Draperin tiivia – on vain ongelman rajapinnat, jot- vat katsojat, jotka seuraavat hänen kas- tapauksessa kyse on valinnasta vietteli- ka sarjan tekijät esittävät. vojaan kysymyksen jälkeen ja joita kohti jän ja aviomiehen roolin välillä. Mielen­ Mad Men -sarjan viidennen kau- hän metaleptisesti kävelee mainoskulis- kiintoiseksi valinnan tekee Donia vii- den lopetuksen voidaan nähdä toteut- sista. Fiktion ja toden rajojen ohentues- dennellä kaudella vaivaava kyllästymi- tavan uusvilpitöntä eetosta, mutta toi- sa ennestään intertekstuaalisten viit- nen työhönsä ja sulku hänen luovuudes- saalta kyseessä on televisiosarja, jonka tausten myötä katsojat pääsevät lähem- saan: sanat tuntuvat kietovan Draperin lopetukset poikkeavat konventioidensa mäs Donia. Latautuneen kysymyksen ratkaisuun myös hänen unelmansa mai- puolesta esimerkiksi romaanien lopuis- hetkellä he ovat läsnä pohtimassa Donin nosmiehenä. Päätöksen edessä herääkin ta. Mad Menin saavuttaessa viidennen reaktiota. Nämä katsojat lopulta tuomit- epäilys, estyykö Draperin menestys viet- kautensa lopun sarja oli suositumpi kuin sevat Draperin moraalin sekä arvioivat ja telykseen limittyvän mainonnassa, kos- koskaan, eikä seuraavan kauden ilmesty- arvailevat, minkä vastauksen hän antaa ka hän on uskollinen vaimolleen. On- misestä ollut epäilystä. Niinpä loppu ei naisen kysymykseen. ko viettelemisen kehään antautuminen ole tällöin oikea loppu, vaan televisiosar- Meganin pettäminen olisi aikaisem- hinta, jota Nancy Sinatran sanat tarjo- joille on tyypillistä yrittää kasvattaa sul- pien kausien Draperille luontaista, mut- avat Draperille? keuman sijaan kiinnostusta tulevaa kaut- ta koko kauden uskollisena vaimolleen Mutta eiköMad Men vihjaile, mi- ta kohtaan. Vaikka Mad Men -kausien lo- pysytellyt mainosmies on ehtinyt herät- ten Donin kohtaloa pitäisi tulkita? Ky- put päättyvät yleensä melankolisiin tuo- tää jo toiveen muutoksesta. Jopa taustalla se on ennemmin vastaanottajalle tehtä- kiokuviin, tuntuu ambivalentti loppu soiva Nancy Sinatra piikittelee Donia ja västä kysymyksenasettelusta. Kelly to- viettelykertomuksen uuden uusvilpittö- vaatii häneltä toimintaa: ”Ja rakkaus on teaa vilpittömyyden olevan aina ongel- myyden lisäksi toteuttavan televisiosar- muukalainen, joka kutsuu jatkamaan / mallista, ja esittää vilpittömyyden toi- joille ominaista cliffhanger-rakennetta. älä mieti vaaraa tai muukalainen katoaa mivan lahjan antamisen tavoin: lahja Don Draperin jyrkänne on kuitenkin / tämä unelma on sinulle, joten maksa ”voidaan aina tulkita manipuloinniksi”, kiinnostavasti moraalinen ja jollain ta- hinta / tee yhdestä unelmasta totta, sil- ja siten vilpittömyys sijoittuu ”ehdolli- paa irrallaan sarjan tapahtumista – ku- lä elät vain kahdesti” (Nancy Sinatra: sen ja ehdottoman muodostaman apo- ten vaikuttaa olevan koko lopun kohtaus ”You Only Live Twice”; suom. M.N.). Sa- rian väliin”. David Foster Wallacen sa- tunnelmallisessa baarissa.

NURMINEN | "WHAT THE WORLD WANTS TODAY... IS THE REAL THING" KULTTUURINTUTKIMUS 35 (2018): 3–4, 63–75 69 Donin valinta ja katsojalle esitetty meinen jakso ”Person to Person” päättyy Mad Menin loppu herätti ristiriitaisia moraalinen dilemma on siis ennalta rat- kohtaukseen, joka tarjoaa uusvilpittö- tulkintoja, ja sarjan loppua pidettiin niin kaistu: kuudennen kauden alkaessa kat- mille kertomuksille tyypillisiä piirteitä: idealistisena kuin kyynisenä, niin on- sojat saavat tietää, että Don on päätynyt Don on löytänyt tiensä tuttavansa kans- nellisena kuin surullisena (esim. Dean syrjähyppyyn, mutta rakastajatar ei ole sa hippiretriittiin Tyynenmeren rannal- 2015). Yleisin tulkinta lopusta lienee, kumpikaan viidennen kauden loppu- le ja, skeptisestä suhtautumisestaan huo- että Draper kokoaa itsensä henkisesti ja kohtauksen nuorista naisista, vaan Do- limatta, hän löytää rauhan kuunnelles- palaa hippiretriitistä takaisin mainos- nin ja Meganin naapurissa asuvan paris- saan ihmisten tarinoita keskusteluryh- maailmaan tekemään päätöskohtauk- kunnan rouva. Vaikka eettinen tulkinta missä. Istuessaan lootusasennossa val- sessa esitetyn Coca-Cola -mainoksen. onkin osaltaan peukaloitu, se ei vähen- koisessa kauluspaidassaan meren äärel- Tällaista tulkintaa ovat tukeneet katso- nä katsojan tekemän moraalisen poh- lä, meditaatio-ohjaaja lausuu niin banaa- jat, kriitikot ja näyttelijät, kuten Drape- dinnan arvoa. Katsoja joutuu tuomitse- lilta kuin lohdulliselta kuulostavat sanat, ria esittänyt . Jopa virvoke- maan Draperia vielä useasti, mutta sar- jotka ovat toiveikkaan merkitykselliset valmistaja Coca-Cola ja mainostoimis- jan lopussa, jolloin uusia jaksoja ei tule Donin kaksoiselämän ja valeidentitee- to McCann Erickson, joka on paitsi Do- enää lisää, päätös on todella katsojan. tin luoman epätoivon tähden: ”Äiti Au- nin uusi työnantaja sarjassa, myös to- rinko, me tervehdimme sinua ja olemme dellisuudessa yritys ”Hilltop”-mainok- kiitollisia Maan makeudesta. Uusi päi- sen takana, onnittelivat Draperia mai- Don Draperin Mona Lisan vä tuo uuden toivon. Elämät, joita olem- noksesta Twitter-mikroblogipalvelus- hymy ja purkautuva ironia me eläneet, elämät, jotka tulemme vielä sa. Toive onnellisesta lopusta Draperille Mad Men -sarjan viimeisellä, seitsemän- elämään. Uusi päivä, uusia ideoita, uu- on vallalla: Coca-Cola -mainos on sarjan nellä kaudella Draperin yritys on tullut si sinä.” Meditaation jatkuessa kuva tar- ajan Draperin tärkein unelma. Draperin kilpailijafirman ostamaksi, mikä avaa kentuu Donin kasvoihin. Don Draperin valheellisen elämäntarinan, viettelysten Donille oven yhä tärkeämpien asiak­ harhailu itsensä löytämiseksi huipentuu ja mainostekstien sekä niistä kumpua- kaiden, kuten hänen uransa Graalin mal- hänelle harvinaiseen, vapauttavaan hy- van epätoivon jälkeen Coca-Cola -mai- jaksi muodostuneen Coca-Colan, kans- myyn, jota säestää meditaatiokellon ki- nos on kertomus, joka voi vapauttaa hä- sa työskentelyyn. Donin ja Meganin rii- lahdus kuin ajatuksen merkiksi. Hymyi- net. ”Hilltop”-mainos on lohdullista tul- taisaksi muuttunut avioliitto päättyy kui- levän Donin kasvoista kuva leikkaa ikoni- kita Draperin tekemäksi ja siten katso- tenkin eroon, eikä Don sopeudukaan uu- seen Coca-Colan ”Hilltop”-mainokseen, ja voi pelastaa hänet ja antaa kaikki hä- teen massiiviseen mainostoimistoon, jos- jossa hippiliikkeestä vaikutteita ottanut nen kyseenalaiset tekonsa anteeksi. Ku- sa hän ei ole huomion keskipiste. Draper ryhmä laulaa Coca-Colan ilosanomaa ten Staffan Carlshamre kuitenkin tote- yksinkertaisesti kävelee ulos sanaakaan kohtauksen tapahtumapaikkaa muistut- aa Hayden Whitea mukaillen: ”onnelli- sanomatta luovan tiimin kokouksesta ja tavalla kukkulalla. Kuva leikkaa loppu- sen lopun onnellisuus ei ole oikeasti ole- ajelee viikkoja pitkin Yhdysvaltoja au- teksteihin iloisen mainosmusiikin jat- massa, vaan se on olemassa vain katso- tossaan kuin etsien itseään. Sarjan vii- kuessa. (Mad Men 7x14, 54:08.) jan silmissä” (Carlshamre 2012, 51).

70 KULTTUURINTUTKIMUS 35 (2018): 3–4, 63–75 NURMINEN | "WHAT THE WORLD WANTS TODAY... IS THE REAL THING" Mad Men ja Draper ohjautuvatkin kohti helppo sivuuttaa: Don kääntää selkänsä Katsojan oikeus tulkita aktivoituu onnellista tulkintaa uusvilpittömän ee- työnantajalle, joka on yrittänyt rekrytoi- avoimen lopun lisäksi metaleptisen het- toksen kautta. da Draperia aiemminkin sarjassa, kun ken vallatessa Mad Menin todellisen Mad Menin ambivalentti lopetus an- hän ymmärtää, ettei ole mainosmaa- mainoksen myötä. Päätösjakso on täyn- taa katsojalle luvan päättää Draperin ilman messias, vaan yksi kymmenistä nä muitakin vihjeitä ja asemointeja, jot- kohtalon, ja tällä kertaa päätös on lopul- mainosmiehistä kokoushuoneessa. On- ka kadottavat rajaa katsojan ja tekijän vä- linen. Lohdullinen tulkinta ja hyvä ker- kin kyseenalaista, haluaisiko työnanta- lillä. Viimeisessä jaksossa Don, joka on tomus voittavatkin todellisuuden: Don ja ottaa Donin takaisin tai että Draper -it kuullut ensimmäisen vaimonsa olevan Draper on fiktiivinen hahmo vuonna se edes palaisi. Don pakenee symbolises- kuolemassa syöpään, soittaa masentu- 2007 alkaneessa draamasarjassa, ja hän ti perinteisestä Idästä Yhdysvaltojen his- neena entiselle suojatilleen Peggylle hy- ei ole kirjoittanut Coca-Colan ”Hill­top”- torialle tärkeään ja toiveita kuvastavaan västelläkseen: vaikka Peggy lohduttaa mainosta vuonna 1971, vaan sen ­kirjoitti Länteen, jopa loppukohtauksessa aivan Donia, puhelusta jää kuva, että Don har- McCann Erickson -mainostoimistossa Tyynenmeren rantaan asti. Toisaalta al- kitsee itsemurhaa. Peggy nostaa esiin sa- työskennellyt Bill Backer. On kuitenkin kuperäisen Don Draperin leski, ja myö- man yksin olemisen tematiikan, joka ak- lohdullista toivoa Donin kirjoittaneen hemmin uuden Donin hyvä ystävä, asui tivoituu viidennen kauden lopun baari- mainoksen ja saavuttaneen unelmansa, Kaliforniassa ennen kuolemaansa, jo- kohtauksessa: ”En usko, että sinun pitäi- joten olemme valmiita katsomaan toi- ten kyse on myös eräänlaisesta paluusta si olla yksin juuri nyt.” (Mad Men 7x14, seen suuntaan ja antamaan sarjan teki- vale­identiteetin juurille. Kun viimeises- 43:23–43:30; suom. M.N.) Yksinäisyys jöiden ikään kuin vietellä meidät. Totuu- sä kohtauksessa hymy nousee Draperin kytkeytyy yleisön läsnäoloon Draperin della ei olekaan lopulta merkitystä, ker- huulille, hän tuntuu vapautuvan hänet merkittävissä, tulkintaa vaativissa pää- tomuksen kauneudella on. onnettomaksi tehneestä elämästä mai- töksissä ja lopuissa. Draper ei olekaan Staffan Carlshamre on verrannut ta- nosmiehenä. Vaikka viimeisessäkin jak- sarjan päättyessä yksin, vaan jälleen lä- rinoiden rakentumista lukijan niille an- sossa Draper taistelee masennusta ja it- hikuvassa lähellä katsojaa kuten viiden- tamien merkitysten kautta klassiseen il- setuhoisia ajatuksia vastaan, on vaikea nen kauden lopussa. luusiokuvaan, joka näyttää katsojasta jo- nähdä Draperin kohtalon olevan onne- Lähikuvan lisäksi yleisöä kutsutaan ko kaniinilta tai ankalta: lukijan tarkas- ton: ennen Donin loppukohtausta näh- lähemmäs Draperia jakson nimellä ”Per- tellessa tapahtumien sarjaa jonkin tari- dään myös muiden sarjan keskiössä ol- son to Person”. Nimi viittaa kaukopuhe- nan kautta, ”on vaikea nähdä sen ohitse, leiden hahmojen toivosta puhuvat loput. luissa käytettävään ”person-to-person” nähdä tapahtunut missään muussa va- Kiinnostavaa onkin, miten katsojia hou- -fraasiin, joka tarkoittaa puhelun lasku- lossa”. Lukija voi tietää muita tulkinto- kutellaan päättämään Donin kohtalosta tettavuutta ainoastaan, mikäli nume- ja ja näkökulmia olevan, mutta hän ha- ja miten niin hippiretriitti kuin sen kau- rosta tavoitetaan haluttu henkilö. Tä- luaa nähdä vain yhden tarinan. (Carls- pallistaminen Coca-Colan mainostuk- mä viittaa Donin jaksossa läheisilleen, hamre 2012, 50.) Draperin kohtalon ja seen onnistuvat olemaan lohdullisia. kuten Peggylle, tekemiin hyvästelypu- ”Coca-Cola -mainos”-tulkinnan uhat on heluihin. Jakson nimi kuvaa kuitenkin

NURMINEN | "WHAT THE WORLD WANTS TODAY... IS THE REAL THING" KULTTUURINTUTKIMUS 35 (2018): 3–4, 63–75 71 ­metaforisesti myös yritettyä yhteyttä seen ahdistukseen, eräs terapeutti hou- oikeuttaa retriitin. Katsoja joutuu kysy- katsojan ja tekijän välillä. Mad Men se- kuttelee Donin hellästi keskusteluryh- mään itseltään, onko tämä hyväksikäyt- kä Don Draperin moraalisesti hankala määnsä. Terapeutti toivoo, että lamaan- töä tai väärin, jos Leonard kohtaa tällä ta- ja kiehtova hahmo ovat tuo ihmiseltä ih- tunut Don yrittäisi kertoa tunteistaan, voin tunteensa. Samoin Don näkee ret- miselle tarkoitettu puhelu, jolla tekijä ha- mutta katsojille aiemmin vieras mies al- riitin arvon ja osallistuu vapaaehtoisesti luaa tavoittaa vastaanottajan. Adam Kel- kaakin puhua. Kamera kuvaa häntä en- aamumeditaatioon. Ironian purkautues- ly toteaa uusvilpittömien tekstien vaati- sin kauempaa, mutta monologin jatkues- sa myös meditaatio-ohjaajan banaalit sa- van ”kirjoittajan ja lukijan todella ole- sa mies päätyy lähikuvaan, kuten Draper nat ”uuden päivän tuomasta toivosta” ja van olemassa” ja heidän olevan enem- hetken kuluttua sarjan loppuessa: ”uudesta sinusta” saavat vilpittömyyttä. män kuin ”implikoituja” tai ”retorisia Nimeni on Leonard ja en tiedä onko Toiveikkuus tulevaan muuttuu sanaheli- kuvioita” (Kelly 2016, 206). Uusvilpitön minussa mitään kovinkaan monimut- nästä mahdolliseksi. Draperin hymy an- eetos rakentaa vilpitöntä yhteyttä tekijän kaista. Joten minun pitäisi varmaan taa olettaa, että itsemurhan uhka on väis- olla onnellisempi. [ … ] On kuin ku- ja vastaanottajan välille. tynyt, mutta lopulta Donin tulevaisuu- kaan ei välittäisi, että olen poissa. Hei- Mad Men herättää myös keskustelua dän pitäisi rakastaa minua. Ja siis, eh- desta ei anneta juuri todellisia vihjeitä. ja toteuttaa uusvilpittömyyttä, kun sar- kä he rakastavat, mutta minä en edes Myös sarjan lopetusta C­oca-Cola-­ jan tapahtumat purkavat postmodernis- tiedä mitä se on. Sitten ymmärrät, et- mainokseen voi tulkita kyynisesti, mut- mille tyypillistä ironiaa. Sarjan lopun tä he yrittävät ja sinä et edes tiedä mi- ta ironiaa purkautuu Donin Coca-Cola hippiretriitti vaatii jopa osoittelevasti tä se on. (Mad Men 7x14, 48:41–52:30; -unelmien kautta, jotka seuraavat häntä suom. M.N.) kyynistä ylenkatsetta, jota Don ei sääs- haamun lailla: esimerkiksi sarjan toisek- tele. Retriitin kurssit edustavat itämais- Leonard purskahtaa itkuun monologin- si viimeisessä jaksossa häntä pyydetään ten uskontojen appropriaatiota ja self- sa lopuksi ja Don, jonka lamaannus on korjaamaan Coca-Cola -automaatti. Lo- help -kulttuurilla rahastusta, eli irvokas- muuttunut kesken puheen tarkkaavai- pun mainosvideo ja -laulu osoittavatkin ta käännettä hyvinvoinnin ja henkisyy- suudeksi, menee halaamaan Leonardia uusvilpittömyyden kaksijakoista­ suhdet- den tavoittelussa. Seesteisessä ilmapiiris- itkien pian itsekin. Leonardin monologi ta ironiaan: Coca-Colan hippikulttuuria sä tavataan tekopirteitä hippejä ja kurs- vangitsee jotain Donin omasta elämäs- ja -aatetta hyödyntävä mainos kauniine seille osallistuu esimerkiksi koominen tä, mutta se toimii myös ironian purka- kuvastoineen on risti­riidassa kapitalisti- Daniel, joka lueskelee kirjaa alasti puu- jana. Hippiretriitti ja siihen kietoutu- seen koneistoon ja kyyniseen rahastuk- tarhatuolissa ja kertoo punaisessa koko- va kaupallisuus – ja ironinen katsanto- seen, mutta tällainen mainos on myös vartalohaalarissa korostetun objektii- kanta valkoisen ylemmän keskiluokan Draperin vilpittömästi tavoittelema tai- visesti parisuhdeongelmistaan. Retriit- henkisyyden projektiin – hajoavat Leo­ deteos. Mad Menin viimeinen kausi si- ti tuntuu ironiselta vitsiltä, jollaisena se nardin tunteellisen avautumisen osoit­ joittuu vuoteen 1969, jota on pidetty hip- näyttäytyykin Draperille aina pahim- taessa täydellistä haavoittuvuutta, jon- piliikkeen loppuaikoina. Kesään päät- paan ahdistuksen hetkeen asti. Kun pu- ka Don jakaa. Leonardin yllättävä ja ku- tyvä Mad Men edeltää puolella vuodel- helu Peggylle syöksee Donin katatoni- vakulmavalinnalla korostettu monologi la eräänlaisena päätepisteenä 1960-lu-

72 KULTTUURINTUTKIMUS 35 (2018): 3–4, 63–75 NURMINEN | "WHAT THE WORLD WANTS TODAY... IS THE REAL THING" vun viattomuudelle pidettyä väkivallan uus­vilpittömyyden eetosta: laulun soi- vilpittömyyden eetoksen kautta ei, sillä värittämää Altamontin rockfestivaalia. dessa ja katsojan kohdatessa Mad Menin sen katsantokannasta päätös on lopulta Toisaalta Coca-Colan ”Hilltop”-mainos lopun ei ole kysymys niinkään todellisen aina katsojan. Mad Men on lopulta yh- ilmestyi vasta pari vuotta myöhemmin, tai aidon asian – saati Coca-Colan – tah- tä kuin Draper, eli kutsu keskusteluun ja mikä lisää mainokseen latautuvaa kyy- tomisesta, vaan Don Draperin tarinan kysymyksenasettelu, mutta ei vastausta. nisyyttä ja ironiaa. YlipäätäänMad Me- houkutuksesta. Maailman tahto muut- nin kuvaamaa ja historiallista 1960-lu- tuu lopun tulkinnassa olennaisemmak- Uusvilpittömyyden kua voidaan pitää optimismin ja pessi- si kuin Coca-Cola -mainoksen kapitalis- elitistinen aikakausi? mismin kamppailuna sekä keskusteluna tinen tulkinta tai ymmärrys fiktiivisen vilpittömyyden mahdollisuudesta. His- Donin ja todellisen maailman mainok- Mad Men ja Don Draper ovat uusvilpit- toriallisesti voidaan katsoa hippiliikkeen sen kerrontatasojen erosta, sillä maail- tömyyden kannalta edustavia. Monet ja vuosikymmenen hengen päättyneen ma haluaa Don Draperille onnellisen lo- viettelykertomukset eivät saavuta näin kyynisyyden voittoon, mutta sarja tun- pun. Halu ja toive tekevät asiasta todelli- latautunutta suhdetta uusvilpittömyy- tuu kysyvän katsojalta, voiko Don Dra- sen, jolloin maailma ei tahdokaan todel- teen, vaan Mad Men käyttää näyttävästi perin vilpitön unelma muuttaa vääjää- lista asiaa, vaan maailman vilpittömäs- strategioita, joita kohti muut uudet viet- mättömän kyynisen kohtalon. tä tahdosta tulee tosi. Tällöin maailman telykertomukset, kuten Richard Maso- Jos Mad Meniä luetaan uusvilpittö- tahto on saattaa Draperin tarina loppuun nin History of a Pleasure Seeker (2011) tai mänä teoksena, mitä se sitten yrittää sa- toivomallaan tavalla. How I Met Your Mother -sitcom (2005– noa? Yhden vastauksen antavat ”Hill- Vaikka Draperin kohtalo jää avoi- 2014), vain flirttailevat. Uusvilpittömyy- top”-mainoksessa laulettavan laulun sa- meksi, voitaneen todeta lopun olevan den ja sen keinojen tutkimus on kesken- nat: ”Haluaisin opettaa maailman laula- viettelykertomukseksi onnellinen. Täs- eräistä, mutta eräs tuntomerkki uus- maan / täydellisessä harmoniassa / Ha- tä puhuvat myös muiden henkilöhahmo- vilpittömälle tekstille vaikuttaisi ole- luaisin ostaa maailmalle kokiksen / ja jen toiveikkaat loput: esimerkiksi sarjan van eettiseen keskusteluun vastaanot- pitää sille seuraa / se on todellinen asia toinen viettelijähahmo os. tajaa kutsuva loppu, jollaisen myös Mad / Mitä maailma tahtoo tänään / Co- Holloway perustaa tuotantoyhtiön ni- Men -sarja tarjoaa. Don Draper on seit- ca-Cola [taustalla]/ on todellinen asia” meltä Holloway Harris. Yrityksen ni- semän kautta jatkuva kysymyksenaset- (The New Seekers: ”I’d Like to Teach mi antaa olettaa osakkaita olevan kaksi telu katsojan omasta moraalista, toiveis- the World to Sing [In Perfect Harmo- ja tekee yhtiöstä vaikutusvaltaisemman, ta ja haluista. Kiinnostavaa onkin, kuin- ny]”; suom. M.N.). The New Seekersin ja tämä on silmänisku Draperin kaksoi- ka tekijä ja vastaanottaja saadaan koh- mainoslaulu on maailmaasyleilevä ja selämään.² Myös mainoslaulun sanoissa taamaan. Eräänä strate­giana olen esittä- toiveet yhtenäisestä maailmasta yhdis- on toiveikkuutta, mikä ruokkii tulkintaa nyt kerrontatasoja sekoittavan metalep- tetään Coca-Colaan. Kertosäkeen sa- onnellisesta lopusta. Mutta onkoMad tisen liikkeen, joka asettaa etualalle ja te- nat – ”Mitä maailma tahtoo tänään [ … Men ja Don Draperin kohtalo mahdol- matisoi fiktion rajoja. Uusvilpittömissä ] on todellinen asia” – voi lukea osana lista tulkita tyhjentävällä tavalla? Uus- ­teksteissä metalepsistä­ ei käytetä tuon

NURMINEN | "WHAT THE WORLD WANTS TODAY... IS THE REAL THING" KULTTUURINTUTKIMUS 35 (2018): 3–4, 63–75 73 rajan rikkomiseen, vaan vastaanottaja ja vaittu, uusvilpittömyys tuottaa omala- vukivuista, eriarvoisuutta kasvattavasta tekijä tuodaan lähemmäksi toisiaan. Toi- kista uusvilpittömyyttä. harharetkestä vai uuden alusta. saalta Mad Men osoittaa, miten uusvilpit- Kriittinen keskustelu uusvilpittö- VIITTEET tömyys purkaa ironiaa: ironinen katse myyden ympärillä on vilkastumassa: 1. Olen sivunnut aiemmin tätä samaista Mad mahdollistetaan, mutta pehmennetään Iain Williams (2015) on nähnyt uusvil- Menin kohtausta pro gradu -tutkielmassa- esimerkiksi haavoittuneisuudella ja vil- pittömyyden konservatiivisena, elitis- ni ”Tulossa viettelijäksi, halusta kirjoittajak- si. Viettelykertomusta ja kaunokirjallisuutta pittömällä halulla onneen. tisenä ja individualistisena käsitteenä. ohjaavien roolien ja halujen analoginen suhde 1800-luvun alun jälkeisessä viettelytraditios- Vaikka uusvilpittömyys on raken- David Foster Wallacea tarkastelleet Ed- sa” (2016) nimenomaan eräänlaisena viettely- kertomuksen tradition rakentamana taakkana: tunut David Foster Wallacen kirjoitus- ward Jackson ja Joel Nicholson-Roberts Hirviön rooli ja viettelijöiden hirviömäisyys ten ympärille, on viettelykertomusten (2017) ovat havainneet hänen teostensa väijyy Don Draperia pinnan alla ja ohjaa hänen tekojaan. Tämä artikkeli laajentaa tuota ana- ja Mad Menin uusvilpittömyys erillään uusvilpittömien piirteiden olevan seksis- lyysia eri urille ja antaa kiinnostavalle teoksel- le sen ansaitseman tilan. Tutkielman analyysi niistä uusvilpittömyyden pyrkimyksis- tisiä, rasistisia ja valkoisen miehen aukto- löytyy tutkielman alaluvusta 6.2 (https://tam- pub.uta.fi/bitstream/handle/10024/98882/ tä, joita Wallacea ihailevat teoreetikot riteettia pönkittäviä. Viettelykertomuk- GRADU-1461824565.pdf?sequence=1&isAl- hänen teksteistään löytävät (vrt. esim. sen ja uusvilpittömyyden suhdetta tar- lowed=y). 2. Mad Menin viettelijähahmojen Don Drape- Kelly 2010; Kelly 2016). Tutkimusken- kastellessa ei syytöksiä voi kiistää: su- rin ja Joan Hollowayn suhde tarjoaa myös kiin- tän aiempi haluttomuus rakentaa yhte- kupuolittuneessa viettelykertomusten nostavan lähtökohdan jatkotutkimukselle viet- telykertomuksesta: hahmojen tarinoissa on yh- näistä teoriapohjaa on tuottanut lähin- traditiossa viettelijät ovat lähes yksin- täläisyyksiä, sillä kumpikin esimerkiksi joutuu raiskauksen uhriksi – Don alaikäisenä nuorena nä listauksia mahdollisesti uusvilpittö- omaan valkoisia, varakkaita, heterosek- hänestä huolehtivan prostituoidun ja Joan avio- miehensä uhrina – mutta Joan on naisena pako- mistä teoksista, mutta ei selkeää käsitys- suaalisia ja cis-sukupuolisia vammatto- tettu ja painostettu viettelijättären asemaan jo- tä siitä, mikä noita teoksia yhdistää. Ny- mia miehiä, jolloin uusvilpittömien on- pa työnantajan toimesta, kun siitä on firmalle etua. Näiden hahmojen keskinäinen dynamiik- kyinen uusvilpittömyys onkin ennem- nellisten loppujen keskiöön viettelyker- ka ja eroavaisuudet tarjoavat mahdollisuuksia käsitellä viettelemisen ongelmallista sukupuo- min kulttuurista liikehdintää, joka on tomuksissa päätyy miltei aina tämä sama littuneisuutta. saanut vaikutteita postmodernismista etuoikeutettu miesjoukko. Mikäli onnel- irtautumisen ja sitä seuraavan uuden yh- lisesti loppuvat, mutta moraalisesti yhä teisen nimittäjän etsinnän metateoreet- usein arveluttavat viettelykertomukset tisen keskustelun popularisoitumisesta. toistavat uusvilpittömyyttä, sitä ei voita- Irrallinen teoreettinen keskustelu on va- ne pitää todisteena ainakaan uusvilpittö- lunut osaksi aikamme kertomuksia ja tai- män eetoksen oikeellisuudesta. Orastava detta, ja nyt päätään nostava uusvilpittö- onnellisuus viettelykertomusten lopuis- myys on erillinen monin tavoin David sa kielii kuitenkin suuremmasta – joskin Foster Wallacen käsityksistä. Eri taide- keskeneräisestä – liikkeestä länsimaises- muotojen taitajien käsitykset siitä, mi- sa kulttuurisessa olotilassa. Tyhjentävää tä on tämä vähän teoretisoitu, mutta sit­ siirtymää olisi aikaista juhlia, sillä on keästi 1990-luvun alusta teoksissa ha- kyseenalaista, onko kyse kulttuurin kas-

74 KULTTUURINTUTKIMUS 35 (2018): 3–4, 63–75 NURMINEN | "WHAT THE WORLD WANTS TODAY... IS THE REAL THING" AINEISTOLÄHTEET Jackson, Edward & Nicholson-Roberts, Joel Matias Nurminen (FM) on väitöskirjatut- (2017) White Guys: Questioning Infinite Jest’s kija Tampereen yliopistossa. Hän kirjoittaa Mad Men -televisiosarja, (2007–2015). Tuot. New Sincerity. Orbit: A Journal of American Li- , Scott Hornbacher, Andre Jac- terature 5:6, 1–28. väitöskirjaa viettelykertomusten ja -kulttuu- quemetton, Maria Jacquemetton & Janet Leahy, Kelly, Adam (2010) David Foster Wallace and rin valtavirtaistumisesta 2000-luvun alussa Lionsgate Television. the New Sincerity in American Fiction. Teok- ja tutkii tuon välineellisen tarinankerrontat- KIRJALLISUUS sessa David Hering (toim.) Consider David Fos- radition yhteyttä antifeminististen miesasia- ter Wallace. Critical Essays. Los Angeles & Aus- Binhammer, Katherine (2009) The Seduction tin: Sideshow Media Group Press, 131–146. liikkeiden, eli manosfäärin, kertomuskäsi- Narrative in Britain, 1747–1800. Cambridge: Kelly, Adam (2016) The New Sincerity. Teokses- tyksiin. Nurminen on työskennellyt aiem- Cambridge UP. sa Jason Gladstone, Andrew Hoberek & Daniel min Kertomuksen vaarat – Kokemuspuhe, ek- Bontatibus, Donna R. (1999) The Seduction No- Worden (toim.) Postmodern/Postwar and After: semplumin paluu ja aikalaiskriittinen narra- vel of the Early Nation. A Call for Socio-Political Rethinking American Literature. Iowa City: Uni- Reform. East Lansing: Michigan State UP. versity of Iowa Press, 197–208. tologia -hankkeessa (Koneen Säätiö, 2017– 2020) ja toiminut monitieteisen kertomus- Bowers, Toni (2005) Representing Resistance: Maloyed, Christie (2014) Mad Men and the Vir- British Seduction Stories, 1660–1800. Teok- tue of Selfishness.Journal of Popular Film & Tele- tutkimuskeskuksen Narraren koordinaat- sessa Paula Backsheider & Catherine Ingrassia vision 42:1, 16–24. torina. (toim.) A Companion to the Eighteenth-Century Thorn, Jesse (2006) A Manifesto for the New Oxford: Blackwell, 140–163. Novel and Culture. Sincerity. Maximum Fun 26.03.2006. URL ht- Carlshamre, Staffan (2012) Is There Ever a tp://www.maximumfun.org/blog/2006/02/ Artikkeli on kirjoitettu Koneen Säätiön ra- Happy Ending? Teoksessa Göran Rossholm manifesto-for-new-sincerity.html (vierailtu: & Christer Johansson (toim.) Disputable Core 13.2.2019). hoittamassa tutkimusprojektissaKertomuk - sen vaarat – Kokemuspuhe, eksemplumin pa- Concepts of Narrative Theory. Bern: Peter Lang, Wallace, David Foster (1993) E Unibus Plu- 45–56. ram: Television and U.S. Fiction. The Review of luu ja aikalaiskriittinen narratologia (2017– Dean, Will (2015) Mad Men: what does the fi- Contemporary Fiction 13:2, 151–194. 2020). nal scene mean? (Warning: spoilers). The Guar- Williams, Iain (2015) (New) Sincerity in Da- 18.5.2015. URL https://www.theguardi- dian vid Foster Wallace’s “Octet”. Critique: Studies in an.com/tv-and-radio/2015/may/18/mad-men- 56:3, 299–314. what-does-the-final-episode-scene-mean (vie- Contemporary Fiction railtu: 13.2.2019). Fitzgerald, Jonathan D. (2012): Sinceri- ty, Not Irony, Is Our Age’s Ethos. The Atlan- tic 20.11.2012. URL http://www.theatlantic. com/entertainment/archive/2012/11/sinceri- ty-not-irony-is-our-ages-ethos/265466/ (vie- railtu: 13.2.2019).

NURMINEN | "WHAT THE WORLD WANTS TODAY... IS THE REAL THING" KULTTUURINTUTKIMUS 35 (2018): 3–4, 63–75 75