Pelkosenniemen Kyläesite

Lapin Sydämessä 2013 Sisällys Pääkirjoitus

”Kokeile ensin vuosi” ...... 3 Pyhä-Luoston asuinalue sulautuu luontoon ...... 4 Monitoiminainen Kairalasta ...... 6 Kahvila kirjojen juurella ...... 7 Pelkosenniemi Painu suolle! ...... 8 Luontokeskus on myös kulttuurikeskus ...... 10 on kunta Rinteet kansallispuiston reunalla ...... 11 Kahden sukupolven kauppa ...... 12 Suomen Kahvila on kohtaamispaikka ...... 14 Osta pala Pelkosenniemeä ...... 15 Sydämessä! Sykkeen väki siivoaa ja haravoi ...... 16 Apteekki palvelee kirkolla ja tunturissa. 17 Tervetuloa Pelkosenniemen kylien, Puuhun juossut hirvi ja muita tarinoita 18 tarinoiden ja henkilöiden pariin. Kolumni: Viritys kahden Näillä sivuilla saat sukeltaa elä- männyn varaan ...... 19 mään Suomen Sydämessä, Pelko- Hyvä arki ja muutama juhlahetki ...... 20 senniemellä. 2501 kilometriä Suvantoon ...... 22 Elävä museokylä Suvanto ...... 23 Luonto Suomen Sydämessä Kairalassa liikkui asukkaita jo kivikaudella ...... 24 Arki kunnassamme muotoutuu Manolaissaaren kumma kuorsaaja ...... 25 sitä määrittävän luonnon mukai- Rieskoilla rakennettu talo ...... 26 sesti. Suo-, joki- ja tunturiluonto Kivi kertoo tarinaa ...... 27 ovat ainutlaatuista Pelkosennie- Pelkosenniemi ja sen kyliä ...... 28 mellä. Pyhä-Luoston kansallispuis- Pyhämaalta Pyhälle ...... 30 to ja Pyhän matkailukeskus vaellus- ja latureitteineen kutsuu niin Lehmän hinta ...... 30 matkailijoita kuin paikkakuntalaisia. Pelkosenniemen vesistöt hou- Perinneruokia Pelkosenniemen kyliltä.. 32 kuttelevat kalastajia ja melojia luonnonkauniille reiteille. Kemihaaran, Lampaat hoitavat maisemaa, MLL lampaita ...... 34 Luiron ja Pyhä-Luoston aapasuot ovat suosittuja lintukohteita. Marttojen makkarakurssi piti uusia ...... 35 Kulttuuri Suomen Sydämessä

Pelkosenniemen kulttuurihistoria ja –ympäristö ovat juurevia. Su- vannon, Kairalan ja Luiron kylien rakennusperinnehistoria, alueen sotahistoria sekä Pyhätunturin matkailun kehitys värittävät Pelko- senniemen nykyistä kulttuurielämää, jossa arvostetaan perinteitä, uu- 2013 sia tuulia unohtamatta. Alueen lukuisat kulttuuritapahtumat, kuten Pyhä Unplugged, Luosto Classic ja Ruska Swing tarjoavat elämyksiä luonnon helmassa. Onpa kairojen keskellä kasvanut kulttuuripersoo- Julkaisija: nia, kuten Andy McCoy, jonka patsas löytyy kirkonkylältä, ja Juhani Pelkosenniemen Kylät -hanke Karila, jonka kolumni on luettavissa sivulla 19. www.pelkosenniemi.fi/kylat_hanke Facebook: Pelkosenniemi ja sen 13 kylää Palvelut Suomen Sydämessä Päätoimittaja: Marianne Anttila Pelkosenniemellä voit unohtaa ruuhka-Suomen jonot: palvelut tuo- tetaan Sinulle aidosti, yksilöllisesti. Kunnan painopisteenä ovat laa- Lehden toimitus: Elina Teerijoki dukkaat peruspalvelut ja tärkeimpinä asiakasryhminä lapset, nuoret ja perheet ja sitä kautta tulevaisuuden tekijät. Arvojamme ovat asu- Kuvat: kaslähtöisyys ja kestävä kehitys kaikessa toiminnassamme. Pelkosen- Elina Korpi niemellä, Suomen Sydämessä, on hyvä elää. Ulkoasu ja taitto: Viestinet, Maire Mattila Sydämellisesti tervetuloa. Painopaikka: Joutsenmedia Oy, Oulu Erkki Parkkinen Esite on painettu soijapohjaisilla kunnanjohtaja painoväreillä fsc-sertifioidulle Galerie art silk painopaperille. 2 ”Kokeile ensin vuosi”

Teksti Elina Teerijoki

Kuusamolaissyntyinen Silja Tyrväinen tuli Pelkosennie- melle opettajaksi Jämsästä. - Olin jo jonkin aikaa ajatellut, että voisin asua vuoden Lapissa, Silja sanoo. - Olen syntyisin Kuusamosta, ja etelässä välillä tuntui, että olen poissa pohjoisesta. Tuumasta toimeen: Silja haki taideaineiden opettajan tehtäviin Pelkosenniemen kouluun. Hänen omaa alaansa ovat kuvaamataito ja käsityöt, mutta pienessä koulussa toimenkuvaan kuuluvat myös musiikin ja kotitalouden opettaminen. Hän opettaa kaikkia peruskoulun luokka-asteita yk- kösistä yhdeksänteen luokkaan. - Opin tuntemaan kaikki koulun oppilaat, mikä on hauskaa. Olen viihtynyt hyvin, sanoo Silja, kun ensim- mäisestä Pelkosenniemi-vuodesta on noin puolet takana. Muuttaessaan Silja ei tuntenut Pelkosenniemeltä ke- tään. - Monet ihmettelivät, miksi minä tänne lähden, mutta halusin rauhoittaa elämää. Nyt minulla on aikaa käsi- töille ja taideprojekteille. Ei ole vapaa-ajan pulmia, Silja nauraa. Opettaja Silja Sattumalta Silja oli ajanut kaverin kanssa autolla Pel- Tyrväinen viihtyy kosenniemen läpi pari vuotta sitten. tunturin juurella - Mietimme, onko tämä tosiaan näin pieni, missä se villasukat jalassa. keskusta oikein on? Pyhätunturin läheisyydestä päätte- limme, että on täällä oltava elämää. Työn kautta Silja pääsi sisään paikkakunnan maailmaan. Pelkosenniemeläiset ovat ottaneet uuden opettajan ystävällisesti vastaan. Palvelut ovat ensi näkemältä kaukana, mutta Silja sanoo muuttaneensa omaa asennet- sa viikonloppuna. Hiljaisuutta on, sitä kaipasin etelässä. taan niihin. Juuri sanoinkin ystävälleni, että stressitasoni on nyt var- - Täällä ei voi odottaa, että kaikki olisi heti saatavilla. maan nolla. Mitään erityistä en kuitenkaan ole kaupungista kaivan- Kun kauppoja on vähän, ei niissä tule vietetyksi aikaa- nut, perusarki riittää. kaan kuten ennen. Asuntonsa, rivitalohuoneiston Pyhällä, Silja löysi ne- - Mietin, millä kaikella turhalla olenkaan täyttänyt tistä. Hän otti yhteyttä erään myynnissä olleen asunnon aikani ennen. Käyn nyt kaupassa ehkä kahden viikon vä- omistajaan ja kysyi, voisiko vuokrata sen. lein. - En hoksannut kysellä vuokra-asuntoja lähempää ky- Muuttoa pohjoiseen suunnittelevaa Silja kannustaa lää, koska asuntoja on eniten tarjolla tunturissa. kokeilemaan avoimin mielin, ensin vaikka vuoden ver- Tullessaan Pelkosenniemelle Silja sanoi itselleen, että ran. pääseehän viikonloppuna pois, jos kaipaa menoa. Käytän- - Vuosi on lyhyt aika ihmi- nössä hän ei juuri ole käynyt muualla. sen elämässä, ja kaamosaikana - Täällä on niin hyvä olla, voi olla vain villasukat jalas- on lupa ottaa rennosti. 3 Pyhälaakson asuinalue sulautuu luontoon Pelkosenniemen kunta alkaa kesällä 2014 toteuttaa Pyhätunturille uutta asuinaluetta. Pyhälaaksoksi nimetty Teksti Elina Teerijoki alue on suunniteltu Jos kaikki hyvin käy, Pyhä-Luoston tien ja Pelkosennie- mentien risteyksen tuntumaan nousee vuoteen 2030 ympäristö ja energia- mennessä uusi uljas asuinalue. Pyhälaaksoksi nimetyn alueen ensimmäisen vaiheen rakennustyöt aloitetaan tehokkuus tärkeimpinä vuonna 2014, kertoo Pyhä-Luoston elinkeinojohtaja Jari Luoma-aho. arvoina. - Pyhä-Luostolla tarvitaan asuntoja monenlaisiin tarpeisiin: pysyvään asumiseen, opiskelijoille, kausi- työntekijöille ja monipaikka-asujille, eri-ikäisille ja eri Yhtenäisyyden vuoksi alueen värikartta on valittu ym- elämänvaiheissa oleville asukkaille. Myös lähiseutujen päröivästä luonnosta: marjoista, kanervista, havuista ja kaivannaisteollisuus lisää asuntojen tarvetta alueella, sammalista. Luoma-aho sanoo. Moni Pyhälaakson talotyyppi on luonnosteltu mo- Koska Pyhälaakson alueella ei ole lainkaan aiempaa ra- dulirakenteiseksi, jolloin rakennuttajan on helppo valita kennuskantaa ja alue on kokonaan kunnan omistuksessa, saman talon suurempi tai pienempi versio. Uudenlainen, suunnittelu saatettiin aloittaa laajoista yhtenäisistä rat- muissakin matkailukeskuksissa kiinnostusta herättänyt kaisuista. Rakentamaan lähdetään ympäristö edellä. asuntotyyppi on siirrettävä asuinmoduli, joka liitetään Ilmansuunnat ja jopa auringonvalon suunta on huo- kunnallistekniikkaan sille varatulla paikalla. mioitu rakennusten sijoittamisessa mielekkääksi, suojai- saksi kokonaisuudeksi. Alueella on lukuisia pieniä luonto- Palvelut mukana jo alussa kohteita kuten pienvesistöjä, jotka otettiin huomioon ja säilytettiin rakennuspaikkojen valinnassa. Asukkaiden palvelujen tarpeet otetaan Pyhälaaksossa Maastoa muokataan mahdollisimman vähän. Py- huomioon alusta alkaen. Ensimmäisessä rakennusvai- hälaakson asunnoista on esteetön näköala luontoon, ja heessa, joka käynnistyy kesällä 2014 ja päättyy vuonna laavupolkuja pitkin pääsee rakentamattoman luonnon 2018, rakennetaan liikekeskus, etätyökeskus ja liikunta- ääreen vaikka rollaattorilla. tilat. - Etätyökeskusta voivat hyödyntää sekä osan aikaa Auringon energia hyödyksi vuodesta alueella asuvat etätyöntekijät että paikalliset yritykset, Jari Luoma-aho sanoo. Ekologinen ajattelu on vaikuttanut energiaratkaisuihin. Asuinrakennuksista ensimmäisessä vaiheessa raken- Pyhälaaksosta tulee matalaenergia-alue, jolle Jari Luoma- netaan alueen ydintä lähinnä olevat kytketyt pientalot ahon mukaan kaavaillaan myös oman energiayhtiön pe- korttelirakennuksineen ja kelkkavarikkoineen sekä yksi rustamista. pienkerrostalo. Matalaenerginen asuminen saavutetaan paitsi ener- Vuonna 2016 alkavassa toisessa vaiheessa rakentami- giatehokkaalla rakentamisella, myös aurinkopaneeleilla, nen laajenee Pyhä-Luoston tien varteen sijoittuvilla mo- maalämmöllä ja mahdollisesti biokaasuvoimalalla. Alu- dulirivitaloilla ja –pientaloilla sekä palveluasumiseen tar- een autokatosten katoille sijoitetaan aurinkokeräimet, koitetuilla pienkerrostaloilla. Viimeisessä, vuosiin 2020-30 jotka lataavat talon omaa akkua ja mahdollistavat myös sijoittuvassa vaiheessa Pyhälaakso täydentyy lopulliseen sähköauton käytön. kokoonsa, kun rakennetaan lisää palveluasumista ja kyt- Alueen arkkitehtuuri on pienieleistä ja maastoon su- kettyjä pientaloja. lautuvaa. Pyhälaaksosta tulee puutaloalue, johon raken- Varauksia Pyhälaakson ensimmäisen rakennusvaiheen netaan niin kerrostaloja, rivitaloja kuin omakotitalojakin. asuntoihin voi tehdä jo nyt. 4 5 Monitoiminainen Kairalasta

Teksti Elina Teerijoki - Kunnan pitää ehdottomasti säilyttää hyvät peruspalvelut, ja se on mahdollista vain, jos kunta säilyy itsenäi- Pelkosenniemen kunnanhallituksen puheenjohtaja An- senä. Pyhätunturin alueen kehitys on tärkeää, mutta ei nika Kostamo syntyi Kemissä, mutta hänen äitinsä on muita kyliä saa unohtaa. Kylissä on upeita jokivarsitont- syntyisin Pelkosenniemen Kairalasta. Annika vietti lap- teja, viljavat maat ja toimiva infra. suudessaan ja nuoruudessaan paljon aikaa mummolassa, Ylitornion Pessalompolossa sekä pappansa luona Pelko- Kotoisan pieni paikkakunta senniemen Kairalassa, josta sai sielunmaiseman. - Tunnen tämän paikan vahvasti kodikseni. Kairalassa Kylien lapsiluku on vähenemään päin. Koulukyyti hoitaa tuntee yhteyden menneisiin aikoihin. Täällä on vahvaa lapset opin äärelle, mutta vapaa-aikana on vanhempien kulttuurihistoriaa, joka tuntuu niin tarinoissa kuin mai- oltava aktiivisia ja autettava kaverien luo pääsemisessä. semassakin. Metsät, ainutlaatuiset suot, erämaiset joet ja Kairalasta ei löydy leikkikavereita Annika Kostamon 2-, hyvät marjamaat ovat minun silmissä niitä vahvuuksia, 7- ja 10-vuotiaille lapsille. jotka saivat asettumaan tänne. Hyvinä puolina lapsiperheelle sen sijaan ovat pieni Annika Kostamo muutti pysyvästi Pelkosenniemelle idyllinen päiväkoti, johon pääsee jonottamatta, sekä ter- vuonna 1999 nuorena eräoppaana ja kouluttautui myö- veyskeskus, johon lääkäriajan saa aina nopeasti. hemmin porotalouteen erikoistuneeksi agrologiksi. En- - Pelkosenniemi on myös pienuudessaan kotoisa. simmäinen työpaikka oli Pyhällä luontokeskuksen oppaa- Luonto, marjastus, metsästys ja kalastus ovat täällä mo- na ja ensimmäinen koti Kairalassa papan luona. nelle tärkeitä asioita, Annika Kostamo sanoo. - Näin, että hänen tietotaitonsa ja elämänkokemuk- Vaikka viihtyisi kotiseudullaan, Kostamo pitää tär- sensa oli arvokasta. Olen oppinut papalta paljon, sota- keänä myös sitä, että nuoret näkevät maailmaa. Menee historiaa, poronhoitoa ja potun viljelyä, elämän arvoja ja ja reissaa, kehittää näkemystään. Hän teki itse nuorena asenteita. Hillasuolla pappa opetti, että kannattaa jättää muun muassa vuoden lenkin Lahdessa opiskelemassa reppu merkiksi näkyvään paikkaan, ettei eksy jängälle. teatteri-ilmaisua. Toinen vuosi kului Barentsin alueella Edelleen Kostamo harrastaa marjastusta, poronhoi- location manager –koulutuksessa. toa, metsänhoitoa ja halontekoa – tosin kolmilapsisessa Tällä hetkellä Annika Kostamo työskentelee Pohjoi- perheessä ei ole vapaa-ajan ongelmia, etenkin kun hoidet- simman Lapin Leader ry:n hankeneuvojana. Työn tähtäin tavana on kunnan tärkein luottamustoimi. on harvaan asuttujen alueiden elinvoiman lisääminen Politiikka tuli elämään vähän sattumalta. Kostamo ei omaehtoisella kehittämisellä. Yhdistys myöntää maaseu- ole ollut poliittisesti aktiivinen, mutta kylläkin omien sa- turahastosta yritystukia alkaville ja laajentaville yrityk- nojensa mukaan kantaaottava. Hän lähti pyynnöstä eh- sille sekä investointi- ja kehittämistukia yhdistyksille. dolle viime kunnallisvaaleihin ensimmäistä kertaa. Synnyinseudulta hän kaipaa ainoastaan merta. Monet meriseikkailut ovat nuoruus- muistoissa vailla vertaa.

Kairalassa asuva Annika Kostamo johtaa puhetta Pelkosenniemen kunnanhallituksessa ja neuvoo alkavia yrittäjiä Leader-hankkeessa. 6 Pienenkin kirjaston profiili voi olla monipuolinen. Kirjastovirkailija Elisa Tolppanen pitää Pelkosenniemen kirjastossa kirjakahviloita ja käsityöiltoja.

Kahvila kirjojen juurella

Pelkosenniemen kirjallinen elämä on ollut harvinaisen Eräkirjat ja käsityöt kiinnostavat vilkasta viime aikoina. Esikoisteoksensa ovat julkaisseet sekä Kairalasta syntyisin oleva Juhani Karila että Pyhä- Pelkosenniemen kirjasto kuuluu Sompion kirjastoon, joka tunturilla asuva Tapio Uusitalo. Ja totta kai kirjaston Eli- perustettiin vuonna 2009 ja johon kuuluvat myös Sodan- sa on pyytänyt kumpaakin kirjakahvilaan puhumaan. kylän ja Savukosken kirjastot. Yhteistyö on merkinnyt Kirjakahvila on eräs kirjastovirkailija Elisa Tolppasen kokoelmien laajenemista ja asioinnin helpottumista. tapa tehdä kirjastoa eläväksi. Iltoja järjestetään kerran - On kätevää, kun voi palauttaa Sodankylästä lainatut kuukaudessa, aiheet ja vetäjät ovat hyvinkin erilaisia. kirjat tänne. Muista Sompion kirjastoista voi myös tilata - Ikinä ei tiedä, tuleeko kirjakahvilaan neljä vai kolme- kirjoja ilman kaukolainamaksua, Elisa Tolppanen kertoo. kymmentä ihmistä. Suosituimpia ovat olleet tukkilaisilta Pelkosenniemellä suosittua lukemista ovat erä- ja so- ja huuliharppuilta, Elisa kertoo. takirjat, dekkarit ja käsityökirjat. Monia on kiinnostanut Pelkosenniemen kirjastossa tehdään myös käsitöitä. myös kirjastossa selattava kotiseutukokoelma, jossa on Kirjaston käsityökerhoon saa tulla minkä tahansa käsi- Pelkosenniemi-aiheista kirjallisuutta ja vanhoja lehtileik- työn kanssa juomaan kahvia ja jutustelemaan – kirjoista keitä vuosikymmentenkin takaa. tai jostain aivan muusta. Kirjastotyöhön kuuluu myös tiedonhaun opastus, Kirjasto sijaitsee koululla, joten joka usein laajenee kirja-alan ulkopuo- yhteistyö koulun kanssa on itses- lelle: Elisa on usein opastanut esimer- Lue Pelkosenniemestä - tään selvää. Pienille koululaisille on kiksi nettipankin käyttöön. Elisa Tolppasen satutunteja, ja koululaiset pääsevät kirjavinkit - Mielelläni palvelen aina, kun opettajineen kirjastoon myös au- osaan! kioloaikojen ulkopuolella, jos Elisa Suur-Sodankylän historia 1 ja 2 Kirjastosta kysytään koko ajan vain on paikalla. Tapani Niemi: Lapin ja lannan rajalla enemmän myös kopiointi-, skannaus- - Kulttuurimatka Pelkosenniemelle ja - Pienten lasten tapahtumiakin Itä-Lappiin ja tulostuspalvelua. Ekstrana Pelko- olisi hauska järjestää, mutta pitäisi Pelkosenniemeläiset isänmaan puolus- senniemen kirjastossa on näyttelysei- olla enemmän silmiä ja käsiä apu- tajina (sotaveteraanimatrikkeli) nä, jossa paikalliset taiteen harrastajat na, sanoo Elisa, joka on kirjaston Suvannon kylä Antti Pihkala, Anna-Liisa voivat pitää näyttelyitä. ainoa työntekijä. Sippola ja Lauri Yli-Tepsa - Meillä on ollut kuvataide-, valo- Kari Tallavaara - Kairavuopiolaiset : 300 kuva-, esine- ja käsityönäyttelyitä, Eli- vuotta Kairalan kylähistoriaa sa Tolppanen kertoo. Isojen pirttien kylät - Pelkosenniemen kulttuuriympäristöohjelma. Tiina Elo ja Sirkka-Liisa Seppälä. (Sarjassa Suomen ympäristö 1 / 2013) 7 Jos on vain vähän aikaa Tapio Rautiaisen mielestä Pelkosenniemen luonnon ainutlaatuisinta antia ovat suot. - Aapa ja täysikuu ovat uskomaton yhdistelmä. Olen itse nukkunut 30 asteen pakkasessa Kilpiaavan lintutornissa tähtitaivaan alla. Hän veisi vieraansa mielellään myös veneellä joel- le, esimerkiksi Keminsaariin. Eero Fisk inspiroituu kerta toisensa jälkeen pa- tikoinnista. Talvella hän saattoi kiertää saman reitin sekä asiakkaiden kanssa että vapaa-ajalla. - Ei ole tärkeää, että kuljetaan pitkiä matkoja, vaan se, että pysähdytään kuulostelemaan ja tarkkai- 8 lemaan luontoa ympärillä. Pelkosenniemen suot ovat ainutlaatuisia luontokohteita. Ohjelmapalvelun avulla kokematonkin Teksti Elina Teerijoki luonnossakulkija pääsee nauttimaan niistä. Painu suolle!

Sataviisikymmentä kilometriä vapaata Kemijokea, kointi, kanoottiretket ja leirikoulut, joihin kuuluu myös paljon pienempiä jokia, 80 pikkujärveä ja suuria suo- retkeilytaitojen opettamista, Fisk kertoo. alueita. Nämä voisivat olla Pelkosenniemen kesäkauden Kyläretkiä voi tehdä ympäri vuoden. Kairankutsun matkailuvaltteja, kunhan joku veisi turisteja niille, uskoo kyläkierros vie Suvannosta Kairalaan, kirkonkylälle ja projektipäällikkö Tapio Rautiainen. Pyhäjärven kautta Pyhätunturille. Matkalla tutustutaan Rautiainen työskentelee vesistömatkailun tuotteista- kylien elämäntapaan, historiaan ja arkkitehtuuriin. Bo- misen ja markkinoinnin parissa. Hänen projektissaan on nuksena on luonto: monelle ulkomaalaiselle aavalla ulvo- mukana noin 40 yritystä ja yhteisöä Itä-Lapin kuuden va tuuli, pöllyävä lumi ja eläinhavainnot ovat uskomat- kunnan alueelta. tomia elämyksiä. - Lintu- ja kalastusmatkailulle on täällä loistavat edel- - Olisi hyvä, että kylissä olisi joku pistäytymiskohde, lytykset. Pyhätunturi ei enää ole liian kaukana vesistöistä, esimerkiksi hieno vanha rakennus. Kirkonkylän kotiseu- turistit liikkuvat mielellään tunturista kauemmas tutus- tumuseo, vanha Martinin kievari ja Luiron kievari voisi- tumaan kiinnostaviin kohteisiin. Kunnan kylät sijaitsevat vat olla tällaisia kohteita, Fisk sanoo. vesistöjen äärellä, Rautiainen muistuttaa. - Myös Kemijoessa olisi kehitettävää potentiaalia. Voi- Lintumatkailusta kysellään usein, ja lintukohteista si olla veneenlaskupaikkoja ja laitureita myös esteettö- onkin tekeillä aluksi netissä julkaistava yli sata kohdetta mästi toteutettuna ja pilkkipaikkoja, joiden kohdalla olisi esittelevä opas. Linturetkitarjontaa on jo, mutta Rautiai- laavu ja WC. nen kaipaa lisää tuotteistamista. - Hiljaisin matkailukuukausi Lapissa on toukokuu. Sil- Kairankutsu on toiminut täydellä teholla vasta marras- loin voisi pienelläkin panostuksella lisätä lintumatkailua. kuusta 2012 alkaen. Yhteistyö toisten alueen toimijoi- Soiden merkityskin voisi kasvaa. Ne ovat tuhansia vuosia den kanssa mahdollistaa laajan tuotevalikoiman ja tekee koskemattomina säilynyttä luontoa, joihin voi tutustua myös toimintaa tunnetuksi. Uusia ideoita tulee jatkuvas- vaikkapa keväällä lumen sulettua jäätä pitkin kävellen, ti ja tuotevalikoima elää. Rautiainen visioi. - Kesävalikoimaan tulee uusi naisille suunnattu tuo- Luostolla oppaana työskennelleen Rautiaisen mukaan te, jossa yhdistyy kasvibongaus, luonnossa liikkuminen kalastusreissut ovat olleet asiakkaiden mielestä kiehtovia. ja luonnonkasvien käyttö. Yhteistyökumppanina on Luostolta on kuljettu kesällä veneellä ja talvella moottori- harjoitteluaan tekevä opiskelija (mistä oppilaitoksesta?), kelkoilla Suvantoon ja aterioitu kahvila Säpikkäässä. Eero Fisk kertoo. Tapio Rautiainenkin kannustaa etsimään yhteistyö- Onnistuneessa elämystuotteessa on kyse pienistä asi- kumppaneita toisista pienyrittäjistä. Esimerkiksi kalas- oista. Esimerkiksi kalastusretkellä on oltava kokenut opas tusmatkailussa ohjelmanjärjestäjä voi tehdä yhteistyötä ja kunnon välineet, vaikka kokijat olisivatkin asiasta tie- kalastusliikkeen ja matkanjärjestäjän kanssa. tämättömiä ensikertalaisia. Rautiainen on edistänyt Kemijoen kalastusmatkailua Kairankutsu-ohjelmapalvelua pyörittävä Eero Fisk työskentelemällä puolalaisen televisiotuotantoyhtiön järjestää runsasta palettia erilaisia luonto-, historia- ja kanssa, joka oli Lapissa tekemässä kalastusaiheista ohjel- kulttuuriretkiä Pelkosenniemellä. Hänellä on taustanaan masarjaa. pitkä ura puolustusvoimissa ja Pyhä-Luoston kansallis- - Sarjan suosituimmalla jaksolla oli 900 000 katsojaa. puisto-oppaan koulutus. Puolasta on tullutkin jo mat- - Täällä on rikas luonto ja kulttuuri, josta on helppo kailijaryhmiä, mutta nyt löytää ideoita matkailutuotteiksi. Laaja tuotevalikoima kannattaisi suunnata mark- mahdollistaa ympärivuotisen toiminnan ja tavoittaa mo- kinointia sinne. nenlaisia matkailijoita. Kesän suosikkeja ovat olleet pati- 9 Luontokeskus on myös kulttuurikeskus

Teksti Elina Teerijoki

Kesällä 2012 ovensa avannut luontokeskus Naava Pyhän juurella on vielä uudenkarhea, mutta löytänyt jo matkailijoiden sydämiin. - Lomalaiset tulevat tänne viihtymään. Viipymä on pitkä ja lapset haluavat tulla uudelleen, kertoo luontokes- Naavassa toimivat myös Pelkosenniemen ja Kemi- kuksen hoitaja Eila Pesonen. järven matkailuneuvonta sekä Pyhä-Luoston kansallis- Kansallispuiston luontoreiteille pääsee helposti suo- puiston opastus. Saman katon alla valmistuu Itä-Lapin raan Naavan pihasta, mutta luonnosta saa kokonaisval- ammattiopiston kouluttamina matkailupalveluyrittäjiä. taisen käsityksen myös Naavan moniaistisessa perus- Kansallispuistoon tiiviisti kytkeytyvä koulutus on herät- näyttelyssä. Suoluontoon voi tutustua paitsi katsoen ja tänyt kansainvälistäkin mielenkiintoa. lukien, myös haistellen ja kuunnellen. Dioraamojen purot Tiloissa on 200 hengelle mitoitettu auditorio, jota voi ja hankeen kiepin tehneet linnut ovat kuin eläviä. vuokrata kokouksiin ja jossa on järjestetty - Japanilaiset turistit istuvat usein pitkään kuuntele- muun muassa elokuvaesityksiä ja isoja massa metsän ääniä. Oma dioraamasuosikkini on vanha seminaareja. Naavan toimintaa tu- metsä, Eila Pesonen sanoo. kee viereinen kahvila-ravintola Loimu, joka on auki lähes aina Naavan aukioloaikoina. Erikoistapahtumat Naavassa voi kuten joulumyyjäiset ja konsertit ovat tuoneet tuoksutella suoluontoa Naavaan paljon paikal- lisiakin kävijöitä, Eila tai kuunnella Pesonen kertoo. - Tavoitteena on konsertteja. tehdä Naavasta sekä matkailijoiden että kuntalaisten kokoontumis- ja viihtymispaikka.

10 Rinteet kansallispuiston reunalla

Teksti Elina Teerijoki kestää niin rinteessä kuin maastossa jopa puoli vuotta. Pelkosenniemen kunta hemmottelee koululaisiaan Kun hiihtokeskuksessa on neljätoista rinnettä, on selvää, ilmaisilla kausilipuilla rinteisiin. Lähes kaikki tarttuvat että profiililtaan paikka sopii monenlaisille hiihtoharras- tarjoukseen. tajille. Alueelta löytyy jopa FIS-standardit täyttävä pu- jottelu- ja suurpujottelurinne, jossa vuosittain järjeste- Kotoisa hiihtokeskus tään kilpailuja. Pyhätunturi onkin yksi Suomen alppi- ja freestylemaajoukkueen virallisista harjoituspaikoista. Hannu Oikarisen mukaan Pyhätunturi on hiihtokeskus, - FIS-rinne ja vanha tuolihissirinne sopivat hyvin ak- jossa hiihto on pääasia. tiivilaskijoille. Pohjoispuolen Sininen rinne taas on pitkä - Tämä on perheystävällinen paikka, johon tullaan fiilistelyreitti, joka sopii myös perheille. Keväisessä aurin- enemmän hiihtämään kuin katsomaan, ketä muita tääl- gonpaisteessa se on hieno kokemus, kertoo Pyhätunturil- lä on. Vähän niin kuin tulisi kylään naapuriin, Oikarinen la hiihtokeskustyöntekijänä toimiva Hannu Oikarinen. kuvailee. Neljästätoista rinteestä peräti viidellä on mittaa yli ki- Kotoisuus ei tarkoita palveluiden puuttumista. Rintei- lometri, ja vaativuustaso vaihtelee pienille sopivista per- den välittömässä läheisyydessä on kuusi ravintolaa, joista herinteistä vaativiin kilparinteisiin. jokaisella on oma profiilinsa. Toiset tarjoavat nuorison Pyhätunturin hiihtokeskus uudistettiin kaudella 2010- makuun nopeaa hiukopalaa, toisissa on a la carte –listat. 11 perusteellisesti. Uudistuksen myötä koko Pyhän hiih- Majoituksen voi löytää keskusvaraamo PyhäBookingin toalue on entistä helpommin saavutettavissa. Vauhtia kautta; vuodepaikkoja on tunturissa ja sen välittömässä menoon tuo uusi Express-hissi, joka puolitti nousuajan: läheisyydessä tuhansia. se vie hiihtäjän Kultakeron 500 metrin korkuiselle huipul- Hiihtokeskuksen viihdetarjonta painottuu hotelli le vain neljässä minuutissa. Pyhätunturin ravintoloihin, mutta esimerkiksi elokuun Pyhätunturin rinteet liippaavat aivan läheltä kansal- alussa järjestettävän Pyhä Unplugged –tapahtuman lispuiston upeita maisemia. Off-pis- konsertteja on myös Aittakurussa te-laskijat vierailevat usein myös ja tunturin huipulla ravintola Tso- kansallispuiston alueella. Se on sal- kassa. Ruskakautta elävöittää Ruska littua, kun liikkumisessa ei käytetä Pyhätunturin hiihtofaktat Swing. moottoriajoneuvoja. 9 hissiä, 14 rinnettä Kansallispuiston läheisyys on suu- Murtomaahiihtolatuihin on Korkeusero 280 m, huippu 500 m ri etu myös hiihtomatkailulle. Pyhä- myös panostettu viime aikoina. La- Pisin rinne 1800 m Luostolla panostetaankin kestävään tuverkosto ulottuu Luostolle saakka, Hissikapasiteetti 10400 hiihtäjää matkailuun. Alueen ympäristöohjel- mutta reiteissä on myös lyhyempiä tunnissa man painopistealueet ovat energia, ja profiililtaan myös sunnuntaihiih- Hiihtokausi 2012-2013 alkoi 27.10. liikenne,jätehuolto, rakentaminen ja täjälle sopivia latuja. Hiihtokausi 2012 ja päättyi 5.5.2013 luonnonsuojelu. Murtomaahiihtolatuja Pyhä-Luos- ton alueella yli 150 km (Lähde: ski.pyha.fi) Kuva Marianne Kuva Anttila

Pyhätunturin hiihtokeskuksessa on haastetta sekä aloittelijoille että kokeneille laskijoille. 11 Kahden sukupolven kauppa

Teksti Elina Teerijoki

Erikoisliikkeitä näkee enää harvoin pienillä paikka- kunnilla. Pelkosenniemellä pysyy kuitenkin sinnikkäästi Asuste-Kenkä Pesonen, jolla on toimintaa jo toisessa su- kupolvessa. Kaupan perustaja Aarne Pesonen, 80, työskentelee yhä kirkonkylän liikkeessään päivittäin, kahdeksan tuntia päivässä. Saman ikäinen Sirkka-rouva on myös usein kaupalla. - Virallisesti olemme eläkeläisiä, mutta työ pitää vir- keänä, Aarne Pesonen sanoo. Pesosen liikemiesura alkoi varhain. Hän tilasi jo poi- kasena Pohjois-Karjalan Kiihtelysvaarassa asuessaan pos- timyynnistä pikkutavaraa, jota kauppasi eteenpäin. Me- nestyvä liikeidea oli myös tupakan viljely ja pakkaaminen oikeaksi pillitupakaksi. - Isännät tulivat kyselemään, onko sinulla Aarne vielä sitä klubitupakkaa. Pelkosenniemelle Aarne Pesonen päätyi sattumalta, kun Pelkosenniemelle opettajaksi muuttanut veli kertoi, että paikkakunnalla olisi osuuskaupan hoitajan paikka auki. Kauppakoulun käynyt Aarne haki paikkaa ja sai sen. Oma kauppa syntyi liikekumppanin ehdotuksesta: tarkoitus oli perustaa kolmen kemikalikaupan ketju. Tila kunnassa on 960 asukasta, mutta vastoin todennäköi- oli jo varattuna, kun liikekumppani saikin töitä muualta. syyttä Pesosen kauppa jatkaa yhä. Pienoistavarataloksi Aarne Pesonen päätti perustaa kaupan itse. Elettiin vuot- kutsutulla kaupalla toimii nykyään myös Veikkauksen ta 1955. piste. - Edustajien mukaan tämä on Suomen ainoa erikois- Pesosen ensimmäinen kemikali-, lelu- ja tupakkakaup- liike näin pienessä kunnassa. Saamme olla kiitollisia, että pa oli huone omakotitalossa kirkonkylän raitilla. Kun toi- asiakkaita riittää, sekä pitäjän omasta väestä, naapuri- minta vakiintui, tilat vaihtuivat isompiin ja valikoimiin kuntalaisista että matkailijoista, Aarne Pesonen sanoo. lisättiin tekstiilit ja kengät. Nykyisessä osoitteessaan - Rouvavaatteita löytää täältä kuulemma paremmin Asuste-Kenkä Pesonen on toiminut vuodesta 1961. kuin Kemijärveltä. Silloin Pelkosenniemellä oli 2600 asukasta, ja maitoti- Aarne ja Sirkka tapasivat töissä ja avioituivat vuonna lin ja uiton palkkapäivät näkyivät myynnissä. Nykyisin 1959. Liitto on ollut onnellinen ja rauhallinen, Aarne Pe- sonen kiittää. - Sirkan osuus kaupanteossakin on suuri. Hän on niin Asuste-Kenkä Pesonen ystävällinen ja palvelualtis. Kun Sirkka ei ole kaupalla, on palvellut häntä kysellään. Pesosen kaupan omistaa nykyisin Riitta Pesonen, toinen Aarnen ja Sirkan kahdesta lapsesta. Vuosi sitten hän vuodesta 1955 avasi toisen kaupan Pyhätunturin liikekeskukseen. Ilona- myymälä tarjoaa periaatteessa saman kattauksen kuin 12 kirkonkylän kauppa: jos jotain ei löydy toisesta, sen saa tilaamalla toisesta. - Ilona tarjoaa ihanuuksia ennen kaikkea naisille. Vali- koiman on kuitenkin oltava monipuolinen. Kaikkea löy- tyy vauvanvaatteista metsurien turvahousuihin, Riitta Pesonen kertoo. Riitta Pesosesta ei pitänyt tulla kauppiasta. Hän opis- keli Oulussa rakennustekniikkaa ja valmistui insinööriksi. Kun vanhempien kaupassa tuli työpaikka auki, hän palasi kotikuntaan. Päätös oli helppo. Perhe asuu Pyhäjärven kylällä. - Täällä on hyvä asua, jos ei kaipaa paljon erikoisia sa tehtävissä kunnallispolitiikasta urheiluelämään. Eräs harrastuksia tai kulttuurimenoja. merkittävä asia on ollut Pyhätunturi Oy:n perustami- Riitta Pesonen näkee tapahtumien järjestämisen tär- nen, jossa Pesonen oli mukana. keäksi osaksi kaupan pitoa. Varsinkin kesäkaudelle pitäisi - Hiihtokeskuksen synty on ollut tärkeä asia koko saada toimintaa, jossa mukana olisivat sekä alueen liik- kunnalle. Se lähti silloin ensimmäisen hiihtohissin ja kah- keet että paikalliset asukkaat myymässä tuotteitaan to- vilan perustamisesta. Oman pitäjän hyväksi toimin vie- rin tapaan. läkin mielelläni, lähden vaikka - Tapahtumat kuten Pyhä Unplugged ja Ruska Swing lumenluontiin jos pyydetään, ovat tärkeitä elävöittäjiä. Aarne Pesonen sanoo. Aarne Pesonen on toiminut Pelkosenniemellä monis- 13 Vappu Mettiäisen huoltoaseman baari on Pelkosenniemen kirkonkylän kahvikeidas.

Kahvila on kohtaamispaikka

Teksti Elina Teerijoki kapaikka, jonka suosituin annos on klassinen grilliherk- Vanhassa mustavalkokuvassa tie on vielä sorapintainen ja ku, makkarakori. Autoille on tarjolla polttoaineen lisäksi harvat autot Pelkosenniemen Shellin pihassa liikuttavan huoltopalvelua; Mettiäinen työllistää itsensä lisäksi au- ikääntyneen näköisiä. Huoltoasema oli tulevaisuuden ala, tonasentajan. kun Vappu Mettiäisen isä päätti perustaa sellaisen van- Vappu Mettiäinen hoitaa huoltoasemallaan myös Mat- hempiensa matkakodin viereen Pelkosenniemen kylänrai- kahuollon ja tilaus-Alkon palveluja ja myy kalastuslupia. tille vuonna 1964. Huoltoasemalla toimivat myös kylän postipalvelut. - Isä oli taksimies, ja näki, että autoiluun kannattaa Talvisin Pelkosenniemen Seolla pörisee moottorikelk- panostaa, vuodesta 2002 huoltoasemayrittäjänä toiminut koja. Kelkkareitti Pyhältä Savukoskelle kulkee kirkonky- Vappu Mettiäinen kertoo. län kautta, ja moni pysähtyy välietapilla tankkaamaan. Vappu on käytännössä kasvanut huoltoasemalla, pyö- Vanha matkakoti huoltoaseman vieressä on tällä het- rinyt sisaruksineen vanhempien ympärillä, kun päiväko- kellä taloa rakentavan Mettiäisen perheen kotina, mut- tia ei aikoinaan ollut. Nyt hänen omat lapsensakin ovat ta kun talo valmistuu, Vappu voisi hyvinkin nähdä siinä kasvaneet ja mukana huoltoaseman toiminnassa. Miehel- taas retkeilymajatoimintaa. lä on oma yritys. Pihapiirissä seisoo myös vanha navetta. Asema toimi pitkään Shellin kilvillä, mutta nyt muu- Vappu Mettiäinen haaveilee, että se taman vuoden se on ollut SEO. voisi joskus olla ravintolatila. Huoltoasemalla vilkkain vuodenaika on kesä. Loma- - Jos järjestäisimme tapah- laisia kulkee paljon; etenkin ennen huomasi, kun Ruot- tumia, olisi kiva, että olisi siin muuttaneet palasivat kesäksi kotiseudulleen. Ruokaa suurempi tila niitä varten. ja kahvia tarjoileva baari laajenee kesäisin terassiksi. Olen joskus pitänyt ka- - On kiva, että ulkomaalaisiakin käy. Saksan tai venä- raokeiltoja ja ne olivat jän taidosta olisi usein hyötyä, Vappu Mettiäinen sanoo. suosittuja, mutta tila- nahtaus tuli vastaan. Makkarakori maistuu monelle

Huoltoaseman palvelut ovat tärkeitä tietysti myös kylä- läisille. Baari on Pelkosenniemen kirkonkylän ainoa ruo- 14 Osta pala Pelkosenniemeä Etsitkö unelmiesi taloa tai mökkiä Lapista? Voit löytää sen vaikkapa Pelkosenniemen kiinteistö- ja tonttipörssistä.

Pelkosenniemen uusi ja innovatiivinen yksityishenkilöi- Pörssin käyttö on sekä ostajille että myyjille täysin il- den kiinteistö- ja tonttipörssi esittelee kunnan alueella maista. Jos myyjä ei halua omia tietojaan näkyviin sivuil- myynnissä ja vuokrattavissa olevat tontit ja kiinteistöt la, yhteystiedoiksi voi ilmoittaa Pelkosenniemen kunnan sekä tärkeät luontokohteet ja palvelut. teknisen toimen. Pörssin käytössä avustaa tarpeen tullen Pörssin kohteet näkyvät kartalla, ja kiinnostavan koh- Kari Karppinen teknisestä toimesta. teen symbolia klikkaamalla saa esiin kohteen tiedot sekä Toistaiseksi suurin osa kohteista on tunturiseudulta, myyjän yhteystiedot. Kartta näyttää myös asunnon tai mutta myös kirkonkylällä on kohteita tarjolla. Vaikka loma-asunnon hankkijoita mahdollisesti kiinnostavat kyse on periaatteessa osto- ja myyntitoiminnasta, voi palvelut kuten tankkauspisteet, ruokailupaikat ja jatkos- pörssiin ilmoittaa myös vuokrattavia kohteita. sa myös erilaiset ulkoilureitit. Pelkosenniemen yksityishenkilöiden kiinteistö ja Pelkosenniemen yksityishenkilöiden kiinteistö- ja tonttipörssi on tehty Pelkosenniemen kylät – hankkeessa. tönttipörssi esittelee myös Pelkosenniemen kyliä ja kyli- Kiinteistö ja tonttipörssin suunnittelusta ja toteutukses- en historiaa tekstein, valokuvin ja videoin. Julkistamis- ta vastaavat hankkeen projektipäällikkö Marianne Ant- hetkellä palvelussa oli jo myynnissä nelisenkymmentä tila ja pelkosenniemeläinen ohjelmistoalan yrittäjä Vesa kohdetta, kertoo Pelkosenniemen kylät –hankkeen pro- Koskela Kooditehtaasta. jektipäällikkö Marianne Anttila. Pelkosenniemen yksityishenkilöiden kiinteistö- ja - Pörssin merkitys kasvaa vähitellen, kun tietoisuus tonttipörssi osoitteessa www.pelkosenniemi.fi/tontti- siitä lisääntyy ja kohteita ilmoitetaan enemmän. porssi

Kuva Matti Hulkko 15 Sykkeen väki siivoaa ja haravoi Tarvitsetko käsiä Työpaja Sykkeen olohuoneessa on muhkeat plyysisoh- vat ja ruskeat retroverhot. Niin kuin sopiikin projektille, jonka eräänä toimintamuotona on pyörittää kirpputoria. ruohonleikkuuseen, - Sykkeen työpajalla tehdään myös korjausompelua ja pieniä puutöitä, kertoo pajaohjaaja Päivi Romo. lumenluontiin, - Kunnalle teemme esimerkiksi kukkaistutuksia, sii- vousta, vanhusten viriketoimintaa ja talvisin jääkiekko- siivoamiseen? kaukalon kunnossapitoa. Tapahtumien järjestämisessä meiltä saa kantoapua. Ulkotyöt ja raivaukset ovat monelle sykeläiselle mieluista työtä, koska joukossa on metsä- Ota yhteyttä työpaja alan ammattilaisia. Työtehtävien tarjonta riippuu jossain määrin Sykkeen Sykkeeseen toiminnassa olevien ihmisten taidoista ja voinnista. Syke on suunnattu vaikeasti työllistettäville pitkäaikaistyöttö- Pelkosenniemen mille, joista joillakuilla on päihdeongelmia. - Osa sykeläisistä on kuntouttavassa työtoiminnassa, osa työllistettyjä palkkatuella. Minulla on ollut onni löy- alakoululla. tää hyviä työntekijöitä. Jotkut ovat kuntoutuneet meillä niin, että ovat päässeet opintojen ja työelämän syrjään kiinni, Päivi Romo kertoo. -Töitä riittää varsinkin kesäaikaan ja keskitalvella, Joskus työelämään palaamista voi joutua opettele- syksy on hiljaisempaa aikaa. Palveluja voivat tilata myös maan aivan alkeista. Asiakaspalveluun pääsee, kun on muut kuin kuntalaiset, esimerkiksi kesäasukkaat. kuntoutunut riittävästi. Syke toimii elokuun loppuun saakka Itä-Lapin Työ- Yksityinen voi tilata Sykkeeltä palveluja kymmenen hönvalmennussäätiön hankkeena, mutta hankkeen jat- euron tuntihintaan. Kysytyimpiä ovat siivous, polttopui- kosta ei ollut tätä kirjoitettaessa vielä tietoa. Päivi Romo den teko ja nurmikon leikkuu. Etenkin vanhusasiakkaat kertoo, että Syke saattaa jatkaa syksyllä kunnan työpa- ovat tyytyväisiä, kun palvelun ohessa saa juttuseuraa. jana.

16 Taka-alalla työskentelemässä Pelkosenniemen apteekkari Eeva Huovinen. Apteekki palvelee kirkolla ja tunturissa Teksti Elina Teerijoki Apteekkari Eeva Huovinen muutti Pelkosenniemelle Lahdesta, jossa hän toimi proviisorina. Pelkosenniemen ja Savukosken apteekit ovat hänen ensimmäiset omat yrityksensä. - Työvälineet ovat samat kuin Lahdessakin, mutta itse työ on hiukan erilaista täällä. Ihmiset ovat kiireettö- mämpiä. Asiakkaiden kanssa jutellaan paljon kaikenlaista. Heidät oppii tuntemaan ihan eri tavalla kuin isossa kaupungissa. Huovisella on apteekissaan kaksi työntekijää. Kirkon- kylällä sijaitsevalla liikkeellä on lääkekaappi myös Pyhä- tunturin K-kaupassa. Turistikausi näkyy myös apteekin kävijämäärissä, etenkin lääkekaapilla. - Varsinkin tunturissa menekki on silloin suurempi. Hiihtäjät kaipaavat esimerkiksi kipugeelejä ja tukisiteitä, Eeva Huovinen kertoo. Vaikka pieni väestöpohja välillä askarruttaa liiketoi- minnan kannalta, kuntalaiset käyttävät apteekkarin mukaan kiitettävästi oman kylän apteekkia. - Kärsivällinen asenne ilahduttaa. Meillä ei voi olla suurta lääkevarastoa, mutta kaiken saa tilaamalla. Tila- tut tavarat tulevat yleensä seuraavan arkipäivän aamu- na, mutta joskus se vie pari päivää. Huovinen käyttää myös itse mielellään kylän palveluita. - Haluan tukea toisia yrittäjiä. Pienet ja keskisuuret yritykset ovat tärkeitä työllistäjiä. Kemijärvellä syntynyt Huovinen viihtyy Pelkosennie- mellä. Hän liikkuu luonnossa, marjastaa ja hiihtää. - Luonto on täällä asuessa tärkeä asia, mutta pääsee- hän täältä halutessaan myös teatteriin ja muuten tuulettu- maan. Sosiaali- ja terveyspalve- lut kylällä ovat aivan huiput, Farmaseutti Tanja Sittnikow niitä ei edes voisi parantaa! 17 Pelkosenniemeläinen monitoimimies Tapio Uusitalo julkaisi seudun juttuihin perustuvan kirjan, jossa totuus on tarua ihmeellisempää – kuten juttu hirvestä, joka tappoi itsensä juoksemalla päin puuta.

Puuhun juossut hirvi ja muita tarinoita

Teksti Elina Teerijoki tumuksia ja kylän miesten tarinoita, joita olen lapsesta saakka kuunnellut. Niiden ympärille syntyi kehyskerto- Mihin täältä enää lähtisi? Tapio ja Arja Uusitalon oma mus, Uusitalo kuvailee. tupa, hirsihuvila, on seissyt Pelkosenniemen Pyhätuntu- Kirjan Näätävaara on rintamamieskylä, jossa asuu rilla jo pari vuosikymmentä. Aina ei elämä seudulla ole juonikasta väkeä. Valhe ja tosi sekoittuvat, nautinnon ha- kuitenkaan ollut yhtä leppoisaa. keminen viinasta voittaa eteenpäin pyrkimisen tahdon. Tapio Uusitalon elämänkaari on kulkenut Suvannon Lapset jäävät aikuisten rellestämisen jalkoihin. kylästä isovanhempien talosta Saukkoaavalle, jonne per- Tapio Uusitalo sanoo, että Näätävaaran karussa elä- he rakensi asutustilan. Olot olivat hyvin vaikeat, ja perhe mässä on paljon totta hänen omasta lapsuudestaan. teki lopulta monelle 1960-luvun lappilaisperheelle tyypil- - Isäni oli sodan käynyt mies, joka käyttäytyi väkival- lisen ratkaisun: muutettiin Ruotsiin työn perään. taisesti. Vanhempani päätyivät lopulta avioeroon. Tapio oli tuossa vaiheessa jo opettajaseminaarissa Totta on myös se tapaus, jossa hirvi juoksee päin puu- Kemijärvellä, mutta lähti perheen perään ja työskenteli ta ja kuolee. Kokijana oli sienimetsällä ollut Tapio itse. parikymmentä vuotta Ruotsissa opettaen suomalaisten siirtolaisten lapsia. Ruotsissa hän tapasi myös Arja-vai- Monta rautaa tulessa monsa, joka on Pohjanmaalta kotoisin. Paluu Pelkosenniemelle oli ajankohtainen, kun omat Kirjan Näätävaara hiljenee lopulta – väkeä kuolee ja lapset lähtivät kouluun. Tapio Uusitalo työskenteli Pel- lähtee Ruotsiin. Hiljaiseksi on käynyt myös tosielämän kosenniemen koulussa luokanopettajana, myöhemmin Saukkoaapa. myös kuvataiteen ja musiikin opettajana, kunnes jäi eläk- Uusitalojen perheen kolmesta pojasta vanhin työsken- keelle vuonna 2012. Yhtäkkiä olikin paljon vapaata aikaa, telee Ruotsissa, kaksi muuta Suomessa. Tapion lapsuu- ja kirjoittaminen alkoi kiinnostaa. denperheen sisaruksista kolme on palannut Kemijärvelle, - Kirjoittanut olen aina, opiskeluaikoina sketsejä ja muut asuvat yhä Ruotsissa. Ruotsin-aikoina yhden palkitunkin siirtolaisaiheisen näy- Pelkosenniemelle paluun jälkeen Tapio Uusitalolla on telmän. Eläkkeellä aloin kirjata muistiin omituisia sat- ollut opetustyönsä lisäksi jatkuvasti monta rautaa tules- 18 KOLUMNI Viritys kahden männyn varaan

Juhani Karila

Kirjoitan romaania, joka sijoittuu Pelkosenniemelle. Prologi on melkein valmis. Siinä kertojankatse syöksyy kesäiltana strato- sfääristä kuin Felix Baumgartner yhä lähemmäs Koillis-Kairaa, kunnes tömähtää suohon. Katse nousee, saa ruumiin ympärilleen; sankari alkaa kamp- pailla kohti romaanin näyttämöä pajukon ja sääskipuuron läpi. Kirjoitin tätä neljän liuskan mittaista taistelua luonnon- Tapio Uusitalon voimia vastaan Brysselissä ja myöhemmin Helsingissä. Jostain syystä ei tuottanut mitään vaikeuksia eläytyä kiven ja betonin Näätävaara-kirjaa keskellä piruparkaan, joka tarpoo mieltä vailla kosteikolla. Sen voi ostaa mm. verran usein toimitin itseni virvelin kanssa jollekin syrjäiselle Asuste-Pesosen lampareelle väijymään laihoja haukia ja ahvenia. myymälästä. Silloin, reisiä myöten suonsilmässä, vielä sadan metrin pääs- sä maalista, kirosin Lapin kesää. Nyt kaipaan sitä. Hullun puhetta! Sanovat, että tulee aika, kun alan katsella Kitisen jokivart- ta talonpystytysmielellä. Jossain vaiheessa elämäänsä ihminen alkaa kuulemma hirmuisesti haluta takaisin sinne, mistä on tullut. Pelkään sitä hetkeä. Pimahtaako ihminen kerrasta? Onko heti jätettävä työ ja lähdettävä? Ehtiikö pakata ja sanoa tutuil- le hyvästit, kääntää postin? sa. Hän on pyörittänyt oh- Joka päivä odotan, että Lappi syöksyy esiin kulman takaa jelmapalvelua, joka järjesti Helsingin Kalliossa kuin kaukaa tuttu humalikko. Lapin kasteita matkailijoille, Lohduttavat: syttyy vasta varttuneemmalla iällä takaisin- pitänyt matkamuistokios- kaipuu. En ole varma. Niin mielelläni käyn edelleen Kairalassa kia, soittanut tanssiyhtyees- kylässä! On oltava valppaana sä ja veistänyt sekä puuta Helsinkiläinen haastattelija kysyi, miksi pohjoisesta tulee että lunta. omaäänisiä kertojia. Syytin maata, joka pukkaa kitsaasti elä- Uusitalojen koti ja piha mää - ja jätin mainitsematta verenimeväiset, joita Lappi toki ovat täynnä Tapion taitavi- syytää kaikista huokosistaan pitkin lyhyttä suvea. en kätten töitä. Herkät kuk- Se mikä kasvaa, on vahvaa. Sellainen saa arvostamaan ole- kaveistokset, pahkareliefit, massaoloa yleensä, sen päättäväisyyttä. kannoista moottorisahalla Lisäksi tekee mieli vähän koristella maastoa ja sen kannatte- muotoillut karhut ja metsot lemaa elonkuhinaa, jatkaa mie- ovat näyttäviä ja omaperäi- likuvituksella siitä mihin kaner- siä. Lumiveistoksia hän on van kasvu päättyy. tavannut tehdä Pyhän lasten Kaksi laihaa mäntyä sei- rinteeseen vuosittain. soo rämeellä. Niiden välissä on - Jos en tee veistosta tuo- aukko taivaanrantaan asti, ja hon meidän tienhaaraan, ih- kun siihen ei-mihinkään katsoo miset alkavat kysellä, miksei tarpeeksi kauan, tyhjyys ei ai- siinä ole sellaista. Kerrankin noastaan ala tuijottaa takaisin eräs lapsi pettyi niin paljon, vaan se ryhtyy liikahtelemaan, että piti sitten tehdä siihen muuttua joksikin aivan kauhe- edellisen talven tapaan Muu- aksi tai hyvin kauniiksi, saada mi-veistos. muotoa... Lappilainen mystiikka syn- tyy tuijotuskisoista iäisyyden kanssa.

Kuva Suomen Kuvapalvelu Oy

Kuva19 Marianne Anttila Hyvä arki ja muutama juhlahetki

Teksti Elina Teerijoki Palvelukoti Onnelan hyvän vanhuuden resepti koostuu jalkahoitajan ja terveydenhoitajan palveluita; lisäksi seu- perushoivasta ja pienestä ekstrasta. rakunta järjestää hartauden, yhteislauluakin kuullaan ja Monen ikäihmisen onni löytyy Pelkosenniemellä On- vetreytetään jäseniä liikuntatuokiossa. nelasta. Pienessä vanhustenhoidon yksikössä pitkä elämä - Viimeksi oli arpajaiset, joihin henkilökunta järjesti saa rauhallisen illan. pieniä palkintoja. Siinä oikein näki, miten ihminen ilah- Kun Onnela valmistui vuonna 1985, paikkoja oli 14. tuu, kun voittaa jotain pientäkin. Se on helppo tapa tuot- Vuonna 2010 valmistui uusi muistisairaiden osasto, ja taa iloa, Hämäläinen kertoo. asukaspaikkamäärä nousi 22:een. - Meillä on lisäksi kaksi vuorohoitopaikkaa omaishoi- Muistelu palauttaa menneen tajien lomia varten, Onnelan johtaja Sirpa Hämäläinen kertoo. Moni vanha ihminen palaa mielellään muistoihin elämän Nykyasukkaat elävät entistä pitempään ja ovat aiem- varrelta. Sirpa Hämäläinen kertoo Lapin alueteatterin paa huonokuntoisempia, joten perushoito vie aikaa. Vä- Jätkän balladi -esityksestä, jonka yhteydessä muisteltiin lillä on kuitenkin tilaa pienelle ekstralle. Kuten vappuna, savotta-aikoja. kun hoitajat vetivät vappujuhlaa täydessä naamiaisva- - Moni naisasukkaistamme on ollut savotalla kokkina rustuksessa. ja tehnyt pitkää päivää, miehille piti olla poronkäristys Vaihtelua arkeen tuovat myös kuukausittain järjestet- valmiina jo aamukuudelta. Osa on löytänyt puolisonkin tävät palvelupäivät, joihin kutsutaan myös itsenäisesti savotasta. Naisten tarinoita oli kiinnostava kuulla, se asuvat vanhukset. Palvelupäivissä saa parturi-kampaajan, puoli savottaperinteestä on vähemmän tunnettua. 20 Päivähoito Pelkoseniemen kunnan päivähoitoa tarjoaa kirkonkylällä toimiva vuoropäiväkoti, jossa hoitoa järjestetään tarvittaes- Muistelutyö on vanhustenhoidon ny- sa myös ilta-, yö- ja viikonloppu aikoina. Päiväkoti tarjoaa kypäivää, johon panostetaan yhä tietoi- perheen pienimmille koko- ja osapäiväpäivähoitoa, kerhotoi- semmin. Soveltavaan taiteeseen erikoistu- mintaa, aamu- ja iltapäivätoimintaa ja päiväkodissa järjeste- nut draamaohjaaja Erja Kärkkäinen aloitti tään myös Pelkosenniemen kunnan esiopetus. Onnelassa kesällä 2013 työpajasarjan, jossa kuvataiteen ja draaman keinoin tallenne- Liikunta- ja nuorisotoimi taan asukkaiden elämänkaarta ja muistoja. Pelkosenniemen liikunta- ja nuorisotoimi tarjoaa kuntalaisil- - Muistisairaan identiteetti rakentuu le heidän tarpeitaan vastaavia liikunta- ja nuorisopalveluja. muistoihin. Muistisairaan maailmaan me- Liikunta- ja nuorisopalvelut tuottavat laatua ja hyvinvointia nemällä heidän elämäänsä voi tuoda onnen lasten, nuorten, työikäisten ja ikääntyvien sekä erityisryh- hetkiä. Ei haittaa, vaikka ne unohtuisivat mien elämään. Tarjoamme asiakaslähtöisiä ja monipuolisia saman tien. palveluja asiakkaillemme. Kärkkäinen on esimerkiksi valokuvan- nut vanhusten käsiä. Elämäntyö on tehty Kulttuuripalvelut käsillä, ne kantavat muistoja. Kulttuuritoimisto tarjoaa kuntalaisten kulttuuritarpeiden - Taiteen keinoin voi tehdä näkyväksi tyydyttämiseksi virikkeellisiä korkeatasoisia kulttuuripalve- sitä tosiasiaa, että vanhuksen elämä on ol- luja, sekä luo edellytyksiä omaehtoisille kulttuuriharrastuk- lut arvokasta ja merkityksellistä, Erja Kärk- sille. käinen sanoo. 21 Rolf Dünker 2501 kilometriä Suvantoon Missä mahtaa Teksti Tiina Heinänen sijaita tienviitta, Saksalaisen Rolf Dünkerin kotipihalla Meppehin kylässä on valtava kivilohkare, joka näyttää suunnan ja kertoo jonka mukaan matkaa pitkästä välimatkasta Suvantoon. Dünker on Suvannon kylän ja Suomen ystävä, joka palaa vuosi toisensa jälkeen Suvantoon on 2501 kilometriä? Mettiäisen Kelomökeille koirineen ja ystävineen useam- maksi viikoksi kerrallaan. Sen pystyttäjä vierailee Meppehin kodista löytyy tietysti myös Harvia-kiu- kaalla varustettu sauna. Ja niin myös matkakumppa- Suvannossa vuosittain. neiden kotoa: Ralf Linzenmeierin luota Simmerathista ja Tina ja Gerd Kalmuudin luota Wittmundista. Ralfin ja Lumilinna. Lumikki palaa isäntänsä Rolfin kanssa syn- pihalla on myös kota. nyinkotiinsa aina kevättalvella, kun päivä on pidentynyt, Lappiin rakastuneet ystävykset ja heidän kolmetoista pakkanen hellittänyt ja lumihanget hohtavat. valjakkokoiraansa ovat reissussa tänä vuonna, kuten mo- Suvannon retkillä on ollut mukana myös Rolfin Afri- nena vuonna ennenkin. kassa asuva sukulaistyttö. Lumi ja lumileikit ovat hänelle - Vuonna 1995 seisoin ensimmäisen kerran Kitisen riemukkaita ja eksoottisia. Mutta miten selittää kotona rannalla ja katsoin Suvannon kylää. Siitä pitäen olen tul- kavereille, mitä se lumi on? Aivan mahdotonta. Luulevat lut joka vuosi. Kuin kotiin. Sielu on jäänyt tänne, sanovat valkeaksi hiekaksi. Rolf ja Ralf. Yhtä innoissaan lumesta ovat huskyt Honey, Que- Hiljaisuus, rauha ja harmonia viehättävät koiraihmi- xe, Liina, Lola, Einstein, Luna, Tikaani, Imiak, DunNo, siä. Tunturikeskukset eivät ole heitä varten. Shonya ja Ash ja tietenkin Lumikki ja Ralfin lapinkoira Tapio. Ihmepennut syntyivät saunassa Koiravaljakon johtajakoira on naaras, koska naarailla pelaa strateginen ajattelu, uroskoirat antavat voimansa Vuoden 2008 reissulla Tinan ja Gerdin jo aikaa sitten yhteiseksi hyväksi. Niinpä Einsteinkin (ein Stein) pätee steriloitu narttukoira synnytti neljä pentua aivan kuin lihaksillaan. tyhjästä kelomökin saunassa Tinan toimiessa kätilönä. Hännät heiluvat ja aivan selvästi karvaporukka hy- Nimiksi annettiin Lumikki, Lapin Kulta, Lapin Ukkonen myilee. Ensi vuonna nähdään taas!

Pelkosenniemen kirjoittajaporukka kir- joitti näytelmän Suvannon historiasta Miksi Suvantoa ei poltettu? nimeltä Tanssikirves, ja näytelmäryhmä Suvanto on yksi harvoista Lapin kylistä, joita saksalaiset eivät polt- Tulikot teki sen esitykseksi. Näytelmän taneet sodassa. Mutta miksi juuri Suvanto säästyi? Oikeaa vastaus- punaisena lankana kulki mysteeri Su- ta ei tiedetä, mutta teorioita on monia. vannon säilymisestä polttamatta Lapin 1) Kylä oli liian kaunis poltettavaksi. sodassa. Suvanto erottuu nykyisin harvinaisen kauniina perinteisen ark- kitehtuurinsa vuoksi, mutta ennen sotaa kaikki Lapin kylät olivat varsin samantyylisiä. 2) Suvantoa ei löydetty syrjäisen sijainnin takia. Suvannon kylälle oli valmistunut tie jo ennen sotia. Saksalaiset olivat myös käyneet Suvannossa ja kaataneet pylväitä puhelinlinjas- ta, joka kulki Suvannon kautta Sodankylääm. 3) Herkuttelu kiinnosti sotilaita enemmän kuin tuhotyöt. Suvannon alueella kasvaa paljon vadelmia, ja talojen portailta löy- tyi tyhjäksi syötyjä hillopurkkeja, kun väki palasi evakosta. 4) Polttajat ammuttiin veneisiin, kun he ylittivät Kitistä. Kuka olisi ollut ampuja? Kaikki kyläläiset olivat evakossa. 5) Kylän miehet olivat saksalaisille tuttuja. Suvantolaiset palvelivat rajavartiojoukoissa ja todella tutustuivat saksalaisiin. Eräs jo edesmennyt kyläläinen kommentoi aikoinaan, että saksalaiset eivät halunneet polttaa tuttaviensa kylää. 6) Polttamiskäskyä ei koskaan annettu. Rolf Dünker Tilanne oli sekava, ja olisi helppo uskoa, että käsky ei mennyt perille tai jäi kokonaan antamatta. Todisteita tästäkään vaihtoehdosta ei kuitenkaan22 ole. Rolf Dünker

Markku Kujala Elävä museokylä Suvanto

Kitisen varressa sijaitseva Suvanto nousi tunnetuksi yhdistelmä palvelee esimerkiksi kyläyhdistyksen kokoon- 1970-luvulla, kun taiteilija Eero Kumpula työskenteli ky- tumisissa. lässä ja maalasi sen kauniita, perinteisen lappilaisia mai- Parhaimmillaan koulussa oli kolmisenkymmentä semia. Samalla vuosikymmenellä perustettiin myös Su- oppilasta, mutta koulu lakkautettiin jo 1960-luvulla. vannon kyläseura, joka 1980-luvulla muuttui Suvannon 1980-luvulla koululla oli vuokralaisena Taidemaalariliitto, kyläyhdistys ry:ksi. nykyinen Suomen Taiteilijaseura, joka järjesti tiloissa Art Suvanto valittiin Lapin kauneimmaksi kyläksi vuonna Suvanto –näyttelysarjaa. 1987, ja vuonna 1991 kylä sai Europa Nostra –tunnustuk- Taiteellinen historia näkyy edelleen Suvannon kylällä: sen kulttuuriperinnön säilyttämisestä. Silti Suvanto oli Anja Mettiäisen pitämä kahvila-taidegalleria Säpikäs on vielä 80-luvulla vähällä hukkua Kokkosnivan voimalai- avoinna ympäri vuoden. toksen altaan alle. Suvannon säilymisessä suuri merkitys oli kunnostus- - Tuntuu hurjalta, kun ajattelee, miten vähästä siitä talkoilla, joita pidettiin 1980-luvun ajan joka kesä. Niissä oltiin valmiit luopumaan. Suvanto on säästynyt sodalta, kunnostettiin taloja Museoviraston palkkaaman arkki- mutta taloudellinen hyöty oli viedä sen, kyläyhdistyksen tehdin asiantuntemuksen avulla. puheenjohtaja Tiina Heinänen sanoo. Kyläyhdistys elvytti talkooperinnettä kesällä 2011, Kamppailu kylän puolesta oli kova. Lopulta altaan pin- jolloin päreenteko- ja naulaustalkoisiin tuli osanottajia ta määritettiin niin matalaksi, että Suvanto selvisi. Vain ulkomaita myöten. rannan latoja varten piti rakentaa keinotekoinen saari. Tiina Heinänen asuu Suvannon koululla, joka nykyisin on museoitu. Keittolan, jumppasalin ja veistoluokan Myllytonttu neuvoi jauhattajaa Suvannon kylän jauhot jauhettiin aikanaan Keino-ojan varressa kahdeksan kilometrin päässä kylältä. Syrjäiseen paikkaan, jossa käytiin yleensä yksin, liittyy mystisiä tarinoita. - Kun alettiin jauhaa, pantiin myllyn tratti täyteen jyviä ja jauhatta- ja saattoi ottaa vaikka nokoset, Markku Kujala kertoo. - Erään kerran isäni havahtui kuullessaan jonkun sanovan, että mylly pyörii tyhjää. Ketään ei näkynyt, mutta kun isä meni katsomaan, viimeiset jyvät olivat juuri menossa tratista jauhinkiville. Myllytonttu oli käynyt herättämässä. Toinen tarina kertoo Suvannon kylän toisesta asukkaasta, Ha- losesta, jolla oli yliluonnollisia kykyjä. Tarinan mukaan Halonen oli lentänyt myllyltä Kitisen joen yli vaaralle, joka tapauksen mukaan sai nimekseen Lentovaara. Nykyisin Keino-ojalla on yksi Härkäjoelta siirretty, entisöity mylly, kaksi kämppää ja tulentekopaikka. Paikalla voi yöpyä, jos haluaa selvittää, vieläkö myllytonttu on voimissaan. Vanhempi myllykämp- pä on Suvanto-Kairan metsästysseuran hallinnoima autiotupa, toista saunallista mökkiä voi vuokrata Suvannon kyläyhdistykseltä. Sähköttömille kämpille pääsee autolla perille, ja yöpyjiä mahtuu Kolmas lasten ympäristötaideleiri koululla vuonna 2009. Ve- saunamökkiin noin viisi, autiotupaan kolme. Pihapiirissä on kompos- täjänä oli kuvanveistäjä Kaija Kiuru. Aiheena olivat Eläinten tivessa. Paikka on ollut esimerkiksi kalastajien suosiossa. jäljet. Etualalla näkyy Helka Kujalan tekemät joutsenen jäljet Myllykämpän yhteyshenkilö on Elsi Muhujärvi, puh. 040 820 6215. ja leiriporukkaa. 23 Näkymä itäpuolen Tallavaaralta joen länsipuolelle, taustalla Pyhätunturi.

Marttiini (rak. 1909). Kairalassa liikkui asukkaita jo kivikaudella Teksti Elina Teerijoki Pelkosenniemen kirkolta Kairalassa on pidetty kesäisin perinneaitatalkoita, ja pohjoiseen sijaitseva Kairala on sellaiset on luvassa myös kesälle 2013. Lampaita laidun- kahden joen, Kitisen ja Luiron, väliin sijoittuva alue ja taa esimerkiksi perinteisellä laidunalueella Kotiniemessä, Pelkosenniemen suurimpia kyliä. Asutus sijoittuu kahden jotta jokinäkymä pysyy avoimena. puolen Kitistä. Kairalan kylän itäpuoli tuhottiin Lapin sodassa lähes Kairalan alueelta on löydetty viitteitä jopa kivikau- täysin; länsipuoli taas säästyi, ja siellä voi nähdä monia tisesta asutuksesta. Ensimmäiset talonpoikaisasukkaat komeita vanhoja rakennuksia. Esimerkiksi vanha Marti- tulivat Kairalaan jo 1600-luvulla, ja erätalouden lisäksi nin talo kylän läpi kulkevan maantien varressa on näyt- kylään kehittyi vahva maatalouskulttuuri. Nykyisin lyp- tävä, kaksikuistinen talo, jossa aikanaan pidettiin myös sykarjatalous on lakannut kylältä kokonaan, mutta sen kestikievaria. kautta muodostunutta kulttuurimaisemaa pidetään ak- Kairalan kylästä kertova infotaulu on vanhan Ollilan tiivisesti yllä. aitan luona. Aitalla on ikää jo 250 vuotta, mutta Kairalan Kairalan kylä on määritelty valtakunnallisesti mer- kyläseura pitää sitä kunnossa. kittäväksi maisemakokonaisuudeksi. Vuonna 2009 val- Kyläseuran puheenjohtaja Kari Tallavaara pitää itä- mistui kylän maisemanhoitosuunnitelma, jonka pohjalta puolen Kairavuopiontiellä kotigalleriaa, jossa on mah- Kairalan ja Luiron kylien alueelle on 2010 perustettu ym- dollisuus sovittaessa kuulla tarkemmin Kairalasta ja sen päristöministeriön toimesta erityinen luonnonsuojelu- historiasta ja tutustua vanhoihin valokuviin alueesta. lain mukainen maisema-alue. Tällaisia valtakunnallisesti Lähteenä käytetty Kari Tallavaaraa ja hänen kirjaan- merkittäviä maisema-alueita on Suomessa toistaiseksi sa Kairavuopiolaiset – 300 vuotta Kairalan kylähistoriaa vain kolme. (2000) 24 Manolaissaaren kumma kuorsaaja

TEKSTI JA KUVAT Kari Tallavaara ”Olisikohan juuri tuossa Moukku-Ollin hauta?”, tuu- Kairalan kyläläisille Yliuopajassa sijaitseva Manolaissaa- masimme kuin yhdestä suusta. Siispä polkaistiin lapiot ri on merkinnyt tuonpuoleisuutta, manalle menneitten punamultaiseen maahan. rauhattomuutta väliaikaisessa leposijassa. Saari toimi ke- Kaivuun edetessä luultavasti meidän kaikkien valtasi sähautausmaana 1910-luvulle saakka. omituinen tunne: ikään kuin uteliaisuus ja pelko alkoivat Saaressa ei mielellään käyty muuten kuin pakottavas- käydä sisällämme Jaakobin painia. Odotus lapion kolah- sa tarpeessa, kesällä hautaamassa ja talvikelien alkaessa tamisesta arkun jäänteisiin tai vainajan luihin sai kylmät nostamassa vainajat poisvietäviksi Sodankylän kirkko- väreet kaivajien selkäpiihin. Ilma oli hiostavan lämmin ja maahan, jonne matka oli kesäaikaan pitkä ja hankala. taivaalle oli nousemassa ukkospilviä. Outoja puuhiamme Joskus vainaja saattoi jäädä siirtämättäkin, kuten olivat tulleet ihmettelemään saaren lampaatkin. kävi 1800-luvun loppupuolella etelästä kylään eksyneelle Sitten tapahtui jotain aivan merkillistä ja samalla Moukku-Ollille. Hän sai renginpaikan Ollilan talosta ja lamaannuttavaa. Haudasta alkoikin kuulua raskasta, ta- kuoli aikanaan kaikessa hiljaisuudessa pitkän päivätyön saista kuorsausta! tehtyään. Ollilan isäntäväki jätti renkinsä siirtämättä ja Kun yksi kuuli kuorsauksen, niin kohta sen sanoivat näin Manolaissaaresta tuli Moukku-Ollin lopullinen le- kuulevansa kaikki muutkin. Joukkosuggestio oli täy- posija. dellinen. Olimme kaikki hetken järkytyksestä jäykkinä. Ollilan väellä oli tapana käydä tekemässä heinä omis- Sitten joku meistä huusi melkein itkunsekaisella äänel- tamallaan saarella. Tarina kertoo, että kerrankin vanha lä, että lähetään pois. Ja pian juosta vilistimme veneelle. isäntä oli haravalla kopistellut entisen renkinsä hautaa ja Hädissämme jätimme lapiotkin haudalle, kun lähdimme lausunut isolla äänellä: ”Oo, nousehan sinäkin Moukku- soutamaan kokka kohti Lahtelan rantaa. Sinä kesänä ja Olli luovolle, kun on näin hyvä heinäpouta!” tokko seuraavanakaan emme tuossa kummitussaaressa 1950-luvulla meitä koulupoikia alkoi kiinnostaa tarina käyneet – muuta kuin lapiot pikaisesti hakemassa. Moukku-Ollista niin paljon, että päätimme mennä erää- Lähteet: Kari Tallavaara, Kairavuopiolaiset. 300 vuotta nä kauniina heinäkuun päivänä meille jo tutuksi tullee- Kairalan kylähistoriaa (2000) seen Manolaissaareen, nyt oikein kahden lapion kanssa. Miikka Tallavaara, Kairalan ja Luiron maisema-alueen arkeologinen inventointi (2008) Panimme merkille, että saaressa oli hätäisesti tarkastel- tuna ainakin yksi sellainen hautapaikka, jossa oli Talvensaari matala kumpu, muttei kuoppaa vieressä. (rak. 1830).

Kairalan kylässä on rikas historia ja komea jokimaisema.

Lampaat maiseman- hoitajina Kotiniemellä. 25 Rieskoilla rakennettu talo

Teksti Elina Teerijoki Maistiaisetkin saadaan: rieskaa Perjantai oli aina leipomispäivä, heti on aina vähintään pakastimessa. koulun jälkeen piti alkaa leipomaan. Leipäjuustot, ohrarieskat, kuivaliha- Maidon ja suolalohen kanssa se on Rieska oli tavallinen leipä silloin, tar- keitot. Kaikki nämä syntyvät Maila taivaallinen herkku. Maistellessa saa jolla ei ollut muuta, Maila kertoo. Pyhäjärven taitavissa käsissä. tutustua lehtileikkeisiin, joissa emän- Elämä Kairalassa oli ankaraa. - Nuorena leivoin rieskoja ja tein tä esiintyy muonittamassa kyläläisiä Maatilaa hoidettiin ilman sähköjä juustoja K-kaupallekin myyntiin. hirvipeijaisissa tai muissa riennoissa. ja vesijohtoja 1960-luvun puoliväliin Melkein olen tämän talonkin tie- Maila Pyhäjärvi syntyi Sodanky- asti. Perheeseen syntyi viisi lasta, hoi- nannut rieskoilla, veneen ja kelkan län Orajärven kylässä, josta 19-vuoti- dettavana oli myös kolme vanhusta. ainakin, nyt 77-vuotias pirteä Maila aana tuli vaimoksi Kairalaan. Kun kuopus oli neljävuotias, mies kertoo. - Opin jo lapsena rieskanteon. kuoli. Kaikenlaista on yritetty: kuuden lehmän lisäksi tilalla on ollut poroja ja minkkitarhakin. - Lapset kävivät koulut, saivat Ohrarieskat (10 kpl) ammatit, perustivat perheet. Sitten 4 kg ohrajauhoja tuli erorytäkkää ja uusia häitä, Maila 4 jrkl suolaa summaa. 2 tl leivinjauhetta Lapset ja lapsenlapset asuvat kau- 1 tl soodaa kana: kolme lasta on Vaasassa, yksi vettä näppituntumalta Ivalossa ja yksi Rovaniemellä. Neljät- Kaada jauhot suureen taikina- täkin sukupolvea on jo syntynyt. kulhoon ja lisää kaikki ainek- - Kyllä se surettaa, että he ovat set. Lisää vettä siten, että tai- kaukana ja Kairalan kylä tyhjenee. kinasta tulee sopivan paksua. Toivottavasti joku lapsista muuttaa Älä vaivaa. Paista 300-asteises- tänne ainakin sitten, kun jäävät eläk- sa uunissa noin 5 minuuttia. keelle. Tykkäävät kyllä käydä täällä ja lämmittää rantasaunaa, Maila Py- häjärvi kertoo.

Kuuma uuni, kylmät ainekset

Kun jälkikasvu tulee kylään, Maila majoittaa heidät kunnostettuun vanhaan taloonsa, joka palvelee nykyisin Kairalassa asuva myös juhlatilana. Yllättäen vanhasta maalaistalosta tulee vastaan täysin Maila Pyhäjärvi nykyaikainen saarekkeellinen keittiö. Sielläkin on tietysti leivinuuni ries- leipoo rieskoja koille. Rieskanpaistoa ja myymistä Mai- aina, kun kylillä la Pyhäjärvi aikoo jatkaa niin kauan kuin jaksaa. Hän on rieskoineen tut- tapahtuu. tu näky myös erilaisissa tapahtumis- sa. Hän käy silloin tällöin myymässä Pyhätunturillakin, jossa paistaa ries- kansa kotaan pystytetyssä uunissa. Rieskareseptejä on monenlaisia, mutta Maila luottaa puhtaaseen oh- rajauhoon. Aineksissa niksi on, että ne ovat mahdollisimman kylmiä; uunin taas pitää olla tulikuuma. Leivin- uuni pysyy riittävän kuumana vain parin paistoerän ajan, sitten on pol- tettava lisää koivuhalkoja. 12 Eeva-Liisa Polson taiteessa saavat materiaalin muodot näkyä. Kivi kertoo tarinaa Pyhätunturintien varressa on vanha Tuvassa voi leikkiä kotia talo, jonka ilmeikäs pihapiiri houkut- telee katsomaan tarkemmin. Vanhat Sisällä tuvassa on viehättävä, hämyi- ruostuneet työkoneet ja kivelle maa- sä vanhan ajan tunnelma. Vanerikat- latut taideteokset eivät ole ihan tästä to on harvinaisuus, jota ei monessa tavallisesta arkisesta maailmasta. talossa enää ole. Leivinuuni hohkaa Talossa asuu kuvataiteilija Eeva- lempeää lämpöä. Liisa Polso, jota talon henki puhutteli Maali hilseilee vanhoista kalus- jo ennen kuin hän itse siihen muut- teista, mutta emäntä pitää niistä ti. juuri sellaisina kuin ne ovat: ajan - Katsoin aina ohi kulkiessani, muokkaamina. että onpa iloisen näköinen pihapiiri, - Piti ihan rautalangasta vääntää Polso kertoo. tuttaville, että ei, en halua, että ne Itse talo rakennettiin sodassa maalataan uudelleen! Täällä on hert- poltetun tilalle vuonna 1947, mutta taisen kodikas tunnelma, voi vähän pihapiirin pikkumökki on huomatta- kuin leikkiä kotia. vasti vanhempi, ehkä 1800-luvulta. Pohjanmaalla kasvanut ja työs- Pieniruutuiset ikkunat ja matalat kennellyt Eeva-Liisa Polso tutustui ovenkarmit viestivät rakennuksen Lappiin Suvannossa vietettyjen ke- iästä. sien aikana. Lopullisesti hän muutti - Kutsun tätä mummonkamma- Lappiin vasta eläkkeelle jäätyään. riksi, Polso sanoo ja esittelee paikko- Mukana oli aviomies, jonka muis- ja: somisteena on muun muassa oma tisairaus oireili jo. Edessä oli vielä vanha morsiuspuku ja anopin kihla- muutama hyvä vuosi ennen kuin jaislahjaksi virkkaama verhokappa. puolison tila huononi lopullisesti. Mummonkammari ja kivinavetta Eeva-Liisa Polso jäi leskeksi maa- toimivat myös gallerioina ja varastoi- liskuussa 2012. Nyt hän asuu yksin; na Eeva-Liisa Polson laajalle tuotan- tosin miesystävä on kuvioissa ja toi- nolle. Tontut, enkelit ja kukka-aiheet mii innokkaasti ”päätonttuna”, ku- ovat viehättäneet Polsoa jo pitkään. ten hän itse ilmaisee. Hän käyttää mielellään alustoina - Olen hyvin onnekas, kun löysin luonnonmateriaaleja kuten kiviä ja vielä kumppanin, jolla on herkkyyttä puunpalasia ja aloittaa maalaamisen ja silmää taiteelle. alustassa valmiiksi olevista muodois- Vakituisia vieraitakin on paljon: ta. lapset, lapsenlapset, ystävät ja tut- - Kivi kertoo usein tarinaa jo tavat. Kesäisin poikkeaa myös sa- valmiiksi. Morsiusparin kuva alkoi tunnaisia kulkijoita, joita erikoinen hahmottua kaarevasta viivasta, josta pihapiiri kiinnostaa. Vanhan tuvan muotoutui morsiamen siluetti. Jos- ulkonäkö hämää, sillä kotoa löytyy sain vaiheessa minulle alettiin kantaa fibromyalgiaa sairastavan Eeva-Liisan kaiken maailman klapeja maalaus- oloa helpottavia nykymukavuuksia alustoiksi, Eeva-Liisa Polso hymyilee. kuten infrapunasauna ja potkupyörä. Navetan ovensuuta vartioi Yr- Taiteen tekemisen lisäksi Eeva-Liisa myksi ristitty suuri kivitonttu, jon- nauttii vaeltamisesta ja laulamisesta. ka materiaali tuotiin selkärepussa - Järjestäisin mielelläni lauluiltoja Eeva-Liisa Polson Puolangalta. Kuljetuksessa se lipsahti niin kuin ennen vanhaan. Olisi nyyt- näyttely kahvila-galleria käsistä ja hattu katkesi, tikestit ja laulettaisiin Säpikkäässä Suvannossa mutta liimaamalla siitä- yhdessä, Eeva-Liisa Polso avattiin 15.6. kin selvittiin. haaveilee. 13

Pelkosenniemi ja sen kyliä

1. Pelkosen- niemen kirkon- kylä ja kunta Pe l k o s e n n i e m e n kunta sijaitsee Lapin maakunnan itäosas- sa. Kunnan asukas- 6. Kiemunkivaara luku on 963 (31.8.2012) ja väestötiheys on 0,52 asukasta/ Kiemunkivaaran kylä sijaitsee 12 km kirkonkylältä ete- km2. Pelkosenniemi on asukasluvultaan Lapin maakunnan lään Pelkosennniemen kunnan ja Kemijärven pienin kunta. Pelkosenniemen pinta-alaa kunnalla on 1 kaupungin rajalla. Kiemunkivaaran kylä on 881,73 km2, josta 45,39 km2 on vesistöjä. asutettu molemmin puolin Kemijokea ja Pelkosenniemen naapurikunnat ovat Kemijärvi, Rovaniemi, kylä on tunnettu venehuoneistaan. Salla, Savukoski ja Sodankylä. Pelkosenniemi sijaitsee kolmen joen risteyksessä (Kemijoki, Kitinen ja Luiro), josta jokivedet jatkavat Kemijokena Kemi- järvelle ja siitä edelleen Perämereen asti. Pelkosenniemen kunnan eteläraja oli Lapinmaan rajana noin 500 vuoden 2. ajan. Lapin ja Lannan rajan ylitti ensimmäisenä 1660-luvulla Paavali Pelkonen, jonka asuinkentän mukaan kunta on saa- nut nimensä. 7. Luiro Luiro sijaitsee noin 7 km Kairalan 2. aapajärvi kylästä itään. Kylä on muodostunut Aapajärven kylä si- Luirojoen varrelle noin 5 km pitkälle jaitsee 20 km kirkon- kannakselle. Luiron kylämaisemaa kylältä pohjoiseen ja leimaa tasaisuus ja kylän ympärillä sen asuttaminen alkoi on kymmeniä kilometrejä vaikeakul- 1900 –luvun alussa ja kuisia soita, jotka suojasivat asutusta suurin osa tiloista asutettiin sotien jälkeen eli kylä on tyypil- myös sotien aikana. Luiron kylälle linen asutuskylä. 1946 perustetussa koulussa opetusta jat- on ominaista vanha kylätie, hoi- kettiin vuoteen 1971 ja enimmillään oppilaita oli yli 100. detut pihapiirit sekä näitä ym- päröivät pellot. 3. arvospuoli Arvospuolen kylä sjaitsee 7 km kirkon- kylältä Kemijokea alavirtaan joen itä- puolella. Arvospuo- lella on kyläkumpu ja Kemijokeen laskeva voimakkaasti mutkitteleva Arvosjoki, jonka varrella on yksi Pelkosennie- men suosituimmista lintujen tarkkailu- ja retkeilypaikoista. 9. 4. härkäjoki Härkäjoen kylä sijaitsee 38 km kirkon- kylältä pohjoi- 10. seen.

5. Kairala (ent. Kairavuopio) Kairalan kylä sijaitsee 10 km kirkonkylältä pohjoiseen. Ky- 8. moitaselkä län läpi virtaa Kitinen (yksi kolmesta Kemijoen päävirrasta). Moitaselän kylä si- Kairalan kylään ensimmäiset asukkaat saapuivat 1600 -1700 jaitsee 30 km kirkon- –lukujen vaihteessa. Lapin sodan aikana kylä itäpuolen ra- kylältä etelään. kennukset tuhottiin, mutta länsipuolen rakennukset säilyi- vät täysin. 28

9. Pyhäjärven 10. Pyhätunturi Kylä Pyhätunturi on Pelko- Pyhäjärven kylä si- senniemen ja Kemi- jaitsee 15 km kirkon- järven kuntien alueilla kylältä lounaaseen sijaitseva lähes kym- Pyhätunturin kai- menen kilometrin nalossa Pyhäjärven pohjoisrannalla. Pyhäjärven kylältä on pituinen tunturijono, joka on muodostunut yli kaksi miljar- hienot näkymät kaakkoon Soutajatunturille sekä etelään dia vuotta sitten. Tunnetuin huippu on itäinen Kultakero ja Pyhätunturille. Pyhäjärvellä on alueen kylistä eniten uudis- muut laet (kerot) länteen päin ovat Ukonhattu sekä korkein rakentamista, koska sijainti on lähellä Pyhätunturia. huippu Noitatunturi (540 m) ja Seitakero, joiden jälkeen ovat matalammat Laakakero ja Peurakero. Tunturijono jat- kuu luoteeseen Luostolle saakka. Koillispuolella Pyhäjärven itärannalla on 370-metrinen Soutaja.

11. SAUKKOAAPA 4. Saukkovaapa sijaitsee noin 15 km Py- hätunturilta. Kylä on malliesimerkki jäl- leenrakennuskauden 2. asutuskylästä. Kylän asuttaminen alkoi vuonna 1951. Kylä hiljeni 1960- ja 1970-lukujen vaihteessa, kun Ruotsiin muut- to ja yleensäkin maaltamuutto lisääntyi.

12. SAUnavaara Saunavaaran kylä sijaitsee 6 km kirkonky- lältä etelään Kemijoen 7. rannalla. Saunavaara on Pelkosenniemen vanhimpia kyliä ja se on yksi valtakunnallisesti merkittä- vimmin rakennetuista kulttuuriympä- 5. ristöistä.

13.

11. 12.

8. 13. Suvanto Suvannon kylä sijaitsee Kitisen (yksi kolmesta Ke- mijoen päävirrasta) varrella noin 11 kilometriä Pel- kosenniemen kirkonkylästä luoteeseen. Suvannon kylä on Lapin ainoa sodilta säästynyt Perä-Pohjol-

Kuva: Jaakko Pyykönen laista rakennustyyliä edustava kyläkokonaisuus, jonka rakennuskanta on osin jopa 1600 –luvulta. 29 Lähiruokaa tunturissa

Ravintolayrittäjä Ahti Isojärveä, kokki Marilotta Kunna- ria ja tarjoilija Teija Hiltusta yhdistää työpaikka. Nuoret naiset ovat työskennelleet Isojärven omistamassa ravintola Huttu-Uulassa Pyhätunturilla jo monta vuotta. Sekä Hiltunen että Kunnari ovat syntyisin pohjoisesta – Hiltunen Pelkosenniemen Aapajärveltä, Kunnari Kemi- järveltä. He ovat halunneet perustaa myös omat perheen- sä Pelkosenniemelle. - Ei ole koskaan ollut hinkua etelään. Kiva siellä on käydä, mutten haluaisi siellä asua, Teija Hiltunen sanoo. Teija Hiltusen tytär Tea on kaksivuotias ja vielä kotona isän hoivissa. Marilotta Kunnarin 5-vuotias Alina käy kunnan päiväkotia Pelkosenniemen kirkonkylällä. Päivä- kodilla on tarjota vuorohoitomahdollisuus, mikä on ra- Jos nuori perhe haluaa jäädä paikkakunnalle, on tärkeää, vintolatyöntekijälle tärkeää. että edes jompikumpi aikuisista työllistyy siellä. Kuten Lapset ovat pieniä eivätkä kaipaa vielä ohjattuja har- Teija Hiltusen ja Marilotta Kunnarinkin, myös monen rastuksia, mutta niitäkin olisi tarjolla jo tässä ikäluokas- muun nuoren pelkosenniemeläisen työ on matkailusek- sa: juttua tehtäessä oli juuri alkamassa vanhempi-lapsi- torilla. jumppa. Huttu-Uulan ravintoloitsija Ahti Isojärvi pitää - Pelkosenniemi on rauhallinen ja hyvä kasvuympäris- arvossa työhönsä sitoutuneita, paikallisia työnte- tö lapselle, Hiltunen sanoo. kijöitä. Ravintola on kiittänyt uskollisuudesta ja Muitakin samanmielisiä löytyy: Hiltusen lähinaapu- tukenut esimerkiksi työntekijöiden opintoja tar- reina Pyhätunturilla asuu kolme muutakin lapsiperhettä. joamalla joustoja työaikaan ja mahdollisuuden tehdä koulun etäpäiviä töissä. Teija Hiltunen tekee parhaillaan restonomitutkintonsa opinnäy- tetyötä Huttu-Uulassa ravintolan asiakaspalve- Pyhätunturilla sijaitseva luprosesseista. Vuonna 2002 perustetulle Huttu-Uulalle ravintola Huttu-Uula myönnetyt Paistinkääntäjien killan kilvet kerto- vat, että paikka tunnetaan tasokkaasta ruoastaan. tarjoaa paikallista ruokaa Ruoan peruskivenä ovat lähellä tuotetut raaka-ai- neet. paikallisten työn- - Periaate on, että mahdollisimman paikallista. Po- ronliha tulee Sodankylän Tanhuasta, leipomotuotteet Ke- tekijöiden voimin. mijärveltä, kalat Lokasta. Marjoja ostetaan paikallisilta poimijoilta, Ahti Isojärvi kertoo.

Lehmän hinta teksti: matti hulkko ”Minä annan lehmän sille, joka tähän taloon saa veden juok- lehmän hinta vesi- ja viemärijohtojen hankintaan. Talon semaan”, sanoi Haapaharjun kovia kokenut topakka Senja poika oli edellisenä talvena kaivanut uuden kaivon noin 60 emäntä vuonna 1961. Olin tuolloin sukuloimassa Haapa- metrin etäisyydelle alarinteeseen. Kaivoon oli pulpunnut harjussa, siskoni oli talossa miniänä. Kyllä Senjan syvältä hyvää vettä. rinnasta tulleet sanat koskettivat ja ajatteluttivat, varsinkin Sähkömiehenä tiesin, että ainoa este veden saannille oli kun tiesin, että yli 20 vuotta ruoka- ja pyykkivesi oli noudet- erittäin heikko sähkö. Haapaharju oli kaukana muuntajasta, tu Pyhäjoesta. Milloin kelkalla, milloin hevosella ja milloin hoikkasen johdon perässä. Teräksen kauppa Kemijärvellä ämmänlänget harteilla, kahta sankoa riiputtaen. Pihassa oli myi vesijohtotarvikkeita. Sieltä löytyi valovirralla toimiva kaksi kaivoa, mutta vesi niissä niin kovaa, että kelpasi vain Simo- merkkinen vesipumppu ja esitteessä mainostettiin elukoille. sen toimivan alijännitteelläkin. Senjan kanssa sovittiin, että teen laskelman riittääkö Tein päätöksen yrittää lähteekö pumppu pyörimään 30 Kauden mukaan elävä kiksi lakkaviiniä, mutta variksenmarjaviiniä ei saatu sopi- ruokalista tuo kesällä pöy- maan lihan kanssa, Isojärvi kertoo. tään paljon kalavaihtoeh- Hän näkee yrittäjyyden kuten liha- ja marjatuottei- toja. Ahven, siika, rautu ja den valmistamisen yhtenä keinona työllistyä kylillä, joilla muikku ovat jatkuvasti à la työpaikkoja on muuten vähän. carte –listalla. - Myös ohjelmapalveluita voisi olla pienilläkin kylillä. Ihan kaikkea ei paikalli- Esimerkiksi Suvanto on hyvä retkikohde kelkkamatkan sesti saa: viinilistalla pysyvät päässä Pyhätunturilta, Isojärvi sanoo. yhä tuontiviinit. Kun kotimaisia marjaviinejä kokeiltiin muutama vuosi sitten, ne eivät saavuttaneet ruokailijoiden suosiota. - Jälkiruokaviineinä niitä toki menee, esimer-

Haapaharjun kaivolla. Keräsin vesi- ja viemäritarvikkeet pettymyksestä. Kävin pumpun kimppuun, herkistin pum- Morriksen kyytiin ja sähkötarvikkeet sähkölaitoksen va- pun pesää löysäämällä vähän ruuveja. Uusi yritys ja luojan rastolta. Seuraavana lauantaina aloitin asennukset. Tein kiitos, pumppu lähti pyörimään. Kyllä kangas raikui iloisista pumpulle petin kaivoon ja sieltä tuuman Napo-putken liki huudoista, kun vesi alkoi lorista tynnyriin. maanpintaa pirtin nurkassa ylhäällä olevaan 200 litran avo- Minulla oli hyvä mieli, kun katsoin kuinka Senjalla leuka tynnyriin. Putki tyhjeni automaattisesti, kun tynnyri oli täysi, väpätti hänen laskiessa raanasta vettä kahvipannuun. näin putki ei jäätynyt talvellakaan. Viemärille Eino oli kaivanut kivisilmän muutaman met- Pitkän päivätyön jälkeen oli jännittävä hetki edessä, rin päähän rinteeseen. Tiskipöytään aukko kaatoaltaalle, sii- lähteekö pumppu pyörimään. Juoksin kaivolle, Eino isäntä tä kahden tuuman Napo kivisilmään. jäi kytkimelle ja Senja sananvälittäjäksi puoliväliin. Huusin Näin tuli Haapaharjun talouteen suuri helpotus, kun vesi käskyn: ”Sähkön voi kytkeä!”. Ei kuulunut kuin haavan leh- tuli ja meni. Lehmästäkään ei Senjan tarvinnut luopua, kun tien havinaa, kun seurasin jännässä lähteekö pyörimään. Ei Eino löysäsi kukkaron nyöriä ja maksoi laskun. lähtenyt, vain murina kuului. Huusin Senjalle: ”Sähkö poikki, Monina seuraavina talvina Vuostimon Sahayhtiön mie- ei pyöri!”. Senja huusi samat sanat Einolle, kankaan raikues- hiä kortteerasi talossa. Senja ja Eino huolehtivat muonituk- sa ja kaiun vastatessa. Kyllä siinä minullakin veret kuohahti sesta ja vedestä ei ollut puutetta. 31 Perinneruokia Pelkosenniemen kyliltä

Perinteinen poronkäristys 4:lle ruokailijalle 1 kg jäistä poron paistia tai lapaa 250 g kylkisilavaa suolaa Paistetut tammukat vettä (pannullinen tammukoita) Veistele jäinen poronliha lastuiksi. Viipaloi kylisi- 1dl vehnä-ohrajauhoseosta lava. 1tl suolaa Kuumenna valuurautapata ja käristä siinä silavaa, ½ tl valkopippuria kunnes rasva irtoaa. Lisaa pannuun pieni erä li- 50g voita halastuja ja käristä niitä sekoittaen, kunnes liha alkaa kiiltää ruskean kahvipavun värisenä ja kaa- Ota kalat ja pyyhi ne kuivaksi. Leivitä suolalla ja da lastut pataan. Jatka, kunnes kaikki lihalastut valkopippurilla maustetussa vehnä-ohrajauho- on käristetty. seoksessa. Lisää käristykseen tilkka vetta ja anna lihojen Laita voi rautapannuun, anna voin hiukan rus- hautua, kunnes neste on haitunut. kistua ja laita kalat pannuun. Paista tammukoita Jos haluat saada runsaammin kastiketta, lisää noin 3min/ puoli eli kunnes paistopinta on kau- pataan jokaisen ruskistamikerran jälkeen pais- niin ruskea ja hampaissa hieman rusahtava. tinpannun huuhdeliemi. Nestettä saa olla lop- puvaiheessa käristyksen pintaan saakka. Käristys saa hautua kannen alla, ja mitä pidemmän ajan haudutat, sitä herkullisempaa tulee. Pidä käristys tarjoilun ajan kiehuvan kuumana.

32 Isoäidin hanhipaisti 1 hanhi 1 sitruuna 1 1/2 rkl suolaa 1 tlk valkopippuria (hiven inkivääriä) 100 g silavaa levyinä Huttu-Ukon keitto Täyte: annosmäärä n. 7-8 2-3 happoista omenaa 700 g hirvikäristyslihaa 200 g kivettömiä luumuja 5 ml suolaa 150 g sipulia Kastike: 7,5 dl vettä 4 dl paistolientä 1 kpl lihaliemikuutio 1 1/2 rkl vehnäjauhoja 500 g perunoita suikaleina 1 dl kuohukermaa 500 g kasvissuikaleita sitruunamehua 250 g viherpippurisulatejuustoa mustaherukkahilloa 2,5 dl kermaa Hiero hyvin puhdistettu lintu sitruunalla sisältä ja 1 dl persiljasilppua päältä. Mausta suolalla ja valkopippurilla. Mausta ruohosipulilla ja rakuunalla. Kuori ja lohko omenat. Täytä vatsaontelo luumuil- la ja omenalohkoilla. Ompele täyttöaukko kiinni Ruskista aluksi käristysliha pannulla ja kuullota tai sulje se cocktailtikuilla. Sido lintu niin, että koi- samoin pilkottu sipuli. Lisää suola käristykseen. vet ja siiventyngät pysyvät vartaloa vasten. Kaada kattilaan ja lisää joukkoon lihaliemi ja pe- Aseta lintu uuniritilälle vatsapuoli ylöspäin. Le- runat sekä kasvissuikaleet. Sulata juusto kerman vitä rintalastan päälle silavaviipaleet. Kiinnitä ne kanssa ja lisää sekin kattilaan. cocktailtikuillla. Kun perunat ja juurekset ovat kypsiä pyöräytä Pane lintu uunnin (160°). Aseta ritilän alle uuni- joukkoon ruohosipuli ja rakuuna. Keiton päälle pannu, jossa on n. 2 dl vettä. Valele lintua pais- koristeeksi persiljaa. tamisen aikana uunipannuun valuvalla paisto- liemellä. Kypsennä 2-3 tuntia. Kokeile kypsyyttä linnun paksuimmasta kohdasta. Pistä hammasti- kulla: jos valuva neste on kirkasta, lintu on kypsä. Poista silavat paistumisen lopulla ja valele pintaa kylmällä vedellä, jätä uunin luukku raolleen, niin saat rapean paistopinnan. Siivilöi paistoliemi kastiketta varten. Sekoita jauhot kermaan ja suurusta liemi. Mausta sitruunalla ja mustaherukkahillolla. Irrota linnun lihat luista ja leikkaa lihat viipaleiksi lämpimälle vadille. Tarjoa lisänä paistettuja perunoita ja mustaherukkahilloa tai keitettyjä ruusukaaleja.

Kampanisu 1/2 kg margariinia tai voita 2 kkp sokeria 2 prk punaista viiliä tai kermaviiliä 2 tl soodaa 1 kg karkeita vehnäjauhoja

Huoneen lämpöinen rasva ja sokeri sekoitetaan Leipäjuustoa lakkahillon kera hyvin, lisätään jauhot ja viili, johon on sekoitettu 4:lle ruokailijalle sooda. Vältä liikaa sekoitus ettei muodostu sit- 300 g ohutta, vähäsuolaista leipäjuustoa koa. Anna taikinan levätä viileässä noin 1h. Kauli 2 dl kuohu- ja vispikermaa taikina noin. 2-3 cm paksuiseksi ja jaa taikinapyö- 1/2 dl kide- tai fariinisokeria rällä10 cm suokakaiteiksi, joista otat 5 cm pätkiä 1-2 dl lakkahilloa ja teet niihin kuhunkin 3-4 sakaraa eli kampaa. (tilkka lakkalikööriä) Paista kampanisut kuumassa uunissa 250-280 Paloittele leipäjuustoa lusikkapaloiksi piirasvuo- astetta kauniin kullan ruskeiksi. kaan. Kaada päälle kerma ja sirottele pinnalle sokeri. Kuumenna ruokaa uunissa 225°:ssa 7-12 minuuttia. Lusikoi pinnalle lakkahilloa ja lorauta tilkka lak- kalikööriä . Likööri korostaa lakan makua. Tarjoa lämpimänä.

Kuva: Jaakko Pyykönen 33 Lampaat hoitavat maisemaa, MLL lampaita Maisemaa hoitavat Teksti Elina Teerijoki Lappilainen luonnonläheinen elämäntapa näkyy myös kesälampaat toivat Mannerheimin Lastensuojeluliiton Pelkosenniemen yhdistyksen toiminnassa. Kun kaupungeissa pyöritetään Mannerheimin perhekahviloita, on Pelkosenniemen toiminta painottu- nut viime vuosina perinnemaisematalkoisiin. Lastensuojeluliiton Yhdistys saa maisemanhoidosta rahaa toimintaansa: se solmi vuonna 2010 viisivuotisen luonnon ja maiseman Pelkosenniemen monimuotoisuuden edistämistä koskevan hoitosopimuk- sen kirkonkylän tuntumassa olevalle alueelle. yhdistykselle - Tavoitteena oli saada lampaat kylälle tuomaan iloa lapsille ja vanhuksille, saada maisemanhoidolla rahaa yhdistyksen toimintaan ja hoitaa umpeen kasvanutta mai- laatupalkinnon. semaa, kertoo yhdistyksen puheenjohtaja Annika Kosta- mo. järjestänyt lapsiperheille kylpyläreissuja Leville ja pinta- Lampaita varten rakennettiin talkoilla aitaa, jota ke- remontoinut päiväkodin olohuoneen. Tämän kesän pro- sällä 2011 valmistui peräti 470 metriä. Lisäksi on raken- jekteihin kuuluu maisemanhoidon lisäksi korkeushyppy- nettu lampaille suojaa, tehty hoitoraivausta ja tutustu- patjan hankkiminen monitoimikentälle. tettu lapsia luontoon esimerkiksi ötökkäpäivänä, jonka - Se on yhdistykselle suuri investointi, vaikka julkista rasteilla lapset saivat tutkia elinympäristönsä pienimpiä rahoitusta onkin saatu Leader-yhdistykseltä. Patja oli kui- asukkaita. tenkin nuorten toive, joten ostamme sen mielellämme. Toimintamalli sai tunnustusta Maaseutuverkoston Yhdistys antaa myös kaikille uusille Pelkosenniemen Parhaat käytännöt 2012 –kilpailussa, jossa yhdistyksen vauvoille tilkkupeiton. luonnon ja maiseman monimuotoisuuden edistämistä - Mannerheimin lastensuojeluliitto tekee vaikuttavaa koskeva sopimus valittiin Esimerkillinen ympäristöpa- ja näkyvää työtä lapsiperheiden ja nuorten hyväksi. Uu- nostus -kilpailusarjan finalistiksi. det jäsenet toivotetaan meillekin tervetulleiksi, Annika Maisemanhoitotuloilla yhdistys on muun muassa Kostamo sanoo.

LAMPAAN KUVA

Kari Tallavaara 34 Marttojen makkarakurssi piti uusia Teksti Elina Teerijoki Pelkosenniemen Martat on uunituore yhdistys, jonka Ikeaan ja Kemissä olleeseen Marimekko-näyttelyyn myy- tapahtumat ovat heti kiinnostaneet kuntalaisia. Mak- tiin myös loppuun. karakurssi piti jopa järjestää uudelleen, kun tulijoita oli - Yhdessä ideointi ilmeisesti tuotti sellaista toimintaa, jonoksi asti. jota paikkakunnalle on kaivattu, Salmela sanoo. - Myös muissa tilaisuuksissa on ollut hyvin väkeä. Nyt Pelkosenniemen Martoilla on yli 30 jäsentä. Tapaami- on juuri tulossa alkukesään sopiva villiyrttikurssi, kertoo siin eli marttailtoihin, joissa kahvitellaan ja tehdään vaik- yhdistyksen sihteeri Janni Salmela. kapa käsitöitä, osallistuu yleensä kymmenisen aktiivia. Toimintaa aloiteltiin joulun 2012 alla. Perustavassa Ikähaitari on laaja, parikymppisistä eläkeläisiin. kokouksessa heiteltiin paljon toimintaideoita, joista en- Yhtään Marttia ei marttojen joukossa vielä ole, mut- simmäisenä toteutettiin askartelutalkoot Naavan joulu- ta jos rohkeita miehiä ilmaantuu, heidätkin toivotetaan myyjäisiä varten. Kevättalvinen bussiretki Haaparannan tervetulleiksi.

35 Pelkosenniemen kylät -hanke

Toiminta–aika: 1.6.2012 -31.12.2013 Toiminta-alue: Pelkosenniemi

Pelkosenniemen kylät–hanke on Pelkosenniemen kunnan hanke, jota rahoitetaan Pohjoisemman Lapin LEADER ry:lle myönnetyistä Euroopan Unionin maaseuturahaston ja Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman kiintiöistä.

Hankkeen tavoitteena on Pelkosenniemen kunnan ja sen kylien elinvoimaisuuden lisääminen sekä positiivisen Pelko- senniemi–kuvan vahvistaminen.

Yhteystiedot Postiosoite Kuva: Tapio Rautiainen Projektipäällikkö Pelkosenniemen kylät -hanke Marianne Anttila Pelkosenniemen kunta puh. 040 120 7926 Sodankyläntie 1A 98500 PELKOSENNIEMI

Käyntiosoite: Sodankyläntie 16

www.pelkosenniemi.fi/kylat_hanke Facebook: Pelkosenniemi ja sen 13 kylää Kuva: Tapio Rautiainen Tapio Kuva: