SuonnRmrrurruVrRsr3 - FrrurursHHynnrus 3 tr SturorutruENsARJA [Symphonic Suite], Op. r4 7'54 JaakkoKuusisto 0r r,rrrurrnrrrern suLorsrN(Vk +o) [O sweetestname of atl] ToisintoPohjois-Savosto MA sl LMArLUoN yLOs TATvAASEEN (Vk 49o) [| cast my eyesto heavenlRudolf Lagi 867 LENSIMAAHAN ENKELT (Vk 88) [Wemay hurryto tell the tate] KaarloVoipio t96o PyHA,pyHA, pvrA (Vkr34) [Holy,holy, holy!] /.8. Dykes1361 tr KuttoN TURVAJumnnssn (Vk fSz) [When safe in God] 3'20 Ruotsissa1873, sov. Osmo Vdnskd E Me rttrAmMEsrNUA (Vk rz6) [We praise thee, O God] 3'09 RichardFaltin 1889, sov. Kari Tikka E HrnnR,KADELLASI (VkSrZ) [O Lord, I may dwetl in thy hand] 3'04 PekkaSimojoki 1982, sov. Jaakko Kuusisto E QunsrmoDocENtfl B'40 sov.Kari Tikka HyvyyoeruvorMAN tHMEELLtsEEN suoJAAN (Vk 600) [ln the miraculousprotection of the powerof goodness)Erkki Melortin ry23 KIITAHERRAA, YiJ ,A PAIVA(VK 46, lPraisethe Lord,night and day]Felix Mendelssohn t84j E Kilros suLLE,JumnmNr (Vk 34ra+b) [Thanks to God] 3'33 a) OskarMerikanto ryzl,b) G.C.Stebbins 1826, sov. Olli Kortekangas E MtruAvAtvAtNEN, vAtN MATo Uk6zz) [l ama towlyworm, a travelter]3'39 ToisintoLapuatta, sov. llkka Kuusisto E StruusuruTURVAAN, Jumen (Vkf8z) [lnthee I trust,my God] 7'77 ToisintoPohjois-Savosta, sov. Harri Ahmas E Srror.r,KUTSU KANsAT MAAN (Vk+zr) 3'18 [Zioncatted the peoples ofthe earth] Bcicimissd1541, sov. Harri Ahmas El Hnllelu;n! Nvr vlrsrvs (Vkrr:) [Hattelufah, praise the Lord] 2'54 Pia Cantiones15z8 I t9tt, sov.llkka Kuusisto E Nvr YLos,stELUNt (Vk 6f z) [Arise,my soul] 5'76 ToisintoKalannista, sov. Kalevi Aho @ Pots pELKo,HeRRRtt KANsA (vk rz6)[Fear not, 0 peopleof God] 4'79 Tanskassat5z7,sov. Osmo Vdnskd El llrn oN TULLUT,LuoJnrut (Vk s6f) [Eveninghas come, my Creator] 5'11 SofieLithenius vim. 1895, sov. Harri Ahmas tr Ot HennnsuuRt lHowgreatthou art] 3'4O Alkuperdtuntematon 1889, sov. Jaakko Kuusisto Tuultn Yl6ttEH klari netti / clarinet TT:65'38 SrrurorutRLnHrt LaHoer KAUPUNGTNoRKESTERI LnnrrSvrvrpHoHv OncHEsrnn &"r"rar"--%,12 johtaa/conductedby Osnno VArusrA BIS-CD-1369 Finnish Hymns 9/14/04 10:35 AM Page 4

Virsi soi 3 . Virsi lohduttaa ja yhdistää Lahden kaupunginorkesterin Suomalainen virsi 3 osoittaa, etteivät virsikirjamme kauniit ja suositut virret ole tyhjentyneet vielä kahteen orkesterin aiemmin nauhoit- tamaan levyyn. Kolmannelle virsilevylle on valikoitunut mm. kiitosaiheisia (126, 133, 134, 341, 461) ja lasten virsiä (88, 397, 490, 517, 563) sekä virsikirjan loppu- pään osastoista virsi 600 ja hautausvirret 622 sekä 632. Mitään yhtenäistä teemaa levyllä ei ole, mutta silti virsien kokonaisuudesta välittyy tietty perustunnelma; lohdutus, Jumalan lapsen turvallisuus, kiitollisuus eletystä elämästä. Nämä ovat juuri niitä suomalaisen virren sävyjä, jotka korostuvat yksityisessä hartauselämässä. Ne vastaavat Jumalan kaipuuseen ja turvallisuuden hakuun. Virsivalinnoista johtuen kolmannella virsilevyllä on erityinen hartaudel- linen ja meditatiivinen yleissävynsä, jota virsisovitukset hyvin tukevat. Sovitukset ovat edellisten virsilevyjen tapaan Lahden kaupunginorkesterin oman väen – kapellimestari Osmo Vänskän, konserttimestari Jaakko Kuusiston, fagotisti Harri Ahmaksen ja kotisäveltäjä Kalevi Ahon – sekä lisäksi Olli Korte- kankaan, Ilkka Kuusiston ja Kari Tikan käsialaa. Suomalainen uskonnollisuus elää vahvasti juuri virsien kautta. Valikoima virsiä osataan yleensä lapsuus- ja kouluajoilta. Virsien sanat pyörivät mielessä aamu- bussissa tai liukuhihnan äärellä ja niitä hyreksitään vielä iltalenkillä. Uuteen virsi- kirjaan (1986) tehdyt virsitekstien muutokset herättivät vastustusta uskoakseni juuri siksi, että ne koskettivat kansan uskonnollisuuden omaa aluetta, sen kulma- kiveä, tuttujen virsien osaamista. Runsaan 15 vuoden aikana on onneksi myös uusi virsikirja vähitellen ”laulettu sisään” ja otettu yhteiseksi omaisuudeksi. Siitä osoituksena ovat muutamat tämän levyn suosikkivirret, jotka ovat vasta uuden virsikirjan myötä tulleet jumalanpal- veluskäyttöön (Vk 88, 341, 397, 517, 600). Uudessa virsikirjassa virren kategoria on avartunut. Se sisältää aiempaa laajemmin eri tyyppisiä sävelmiä ja tyylilajeja. 4 BIS-CD-1369 Finnish Hymns 9/14/04 10:35 AM Page 5

Peruslähtökohta on sävelmän korkealaatuisuus, jota mittaa sen kestävyys käytössä ainakin vuosikymmeniä ellei vuosisatoja. Virret eivät ole joidenkin iskelmien tapaan päiväperhoja, jotka lakkaavat lentonsa yhden kesän jälkeen. Toiseksi virsisävelmällä tulee olla kyky tehdä virsiteksti puhuttelevaksi laula- jalle tai kuulijalle. Tämän toteutuessa virsisävelmä ja ihmissydän rukoilevat virsi- tekstiä samaan tahtiin, samoin tuntien. Virren puhuttelevuutta mittaa suomalaisen kirkkokansan tyyli- ja uskontaju, joka on kehittynyt vuosisatojen kuluessa uudis- tuen vähitellen musiikkityylien mukana. Tätä seulaa ei ole helppo läpäistä. Siksi virret ovat niin hyvää musiikkia. Oheisella levyllä on virsikirjan virsien lisäksi ”ylimääräisenä” myös virsikirjaan kuulumaton sävelmä Oi Herra suuri, joka saattaa mahdollisesti sisältyä johonkin tulevaan suomalaiseen virsikirjaan, mikäli läpäisee virsikirjakomitean, – valio- kunnan ja kirkolliskokouksen seulan. Mihin elämänmuotoon suomalainen virsi liittyy ja onko tämä elämänmuoto katoamassa? Kirkkossakäyntiluvut ovat viime vuosina pysyneet paikallaan tai pai- koin jopa hienokseltaan nousseet. Pitkällä aikavälillä kirkossa kävijöiden määrä on kuitenkin laskenut ja säännöllisesti kirkossa käyvien osuus on pieni, alle viidesosa kirkkoon kuuluvista. Tämä ei ole kuitenkaan suomalaisen kristillisyyden koko kuva. Ihmiset ovat elä- neet menneinä vuosisatoina usein kaukana kirkolta, syrjäkylissä ja metsätorpissa tiettömien taipaleiden takana. Kristitylle riitti vuodessa yksi merkintä rippikirjaan osoituksena Herran Pyhällä ehtoollisella käynnistä. Tämän ehdon moni täyttää edelleenkin. Lisäksi käydään ahkerasti suvun piirin kirkollisissa juhlissa, kasteissa, konfirmaatioissa, kirkkohäissä ja hautajaisissa. Myös päiväkodin ja koulun juhla- hetket kirkossa ovat yhä suositumpia. Suomalainen kristillisyys ei siis ole kuollut, eikä tarvitse tilalleen korvaavaa ”humanistista uskontoa”, vaikka sitä joku välillä ehdottaa. Itse asiassa uudet usko- mukset elävät muutoinkin kristinuskon rinnalla sekä tarjoavat korvaavaa maail- 5 BIS-CD-1369 Finnish Hymns 9/14/04 10:35 AM Page 6

manselitystä ja turvaa ”jatkuvasta talouden kasvusta” tai lupaavat yhteyttä ”aina, kaikkialla, kaikkien kanssa”. Kasvun taittuessa ja yhteyksien katketessa virsi tiivis- tää kristityn toivon: ”Hyvyyden voiman ihmeellisen suojaan olemme kaikki hiljaa kätketyt. Me saamme luottaa uskolliseen Luojaan, yhdessä käydä uuteen aikaan nyt” (Vk 600:1). Edellisen virren saksalaisen tekstin runoili Dietrich Bonhoeffer (1906-1945) morsiamelleen uuden vuoden kirjeessään vankilasta: ”Kun pahan valta kasvaa ympärillä, vahvista ääni toisen maailman.” Pastori Bonhoeffer uskoi Natsi-Saksan vankina ”toisen maailman” voittoon. Hänet itsensä teloitettiin ennen sodan päät- tymistä. Kari Tikka on käyttänyt virren 600 sävelmää (Erkki Melartin 1923) levyn laajim- massa teoksessa Quasimodogeniti. Sen nimi ei viittaa Victor Hugon romaanin kellojensoittajaan, vaan 1. pääsiäisen jälkeisen sunnuntain nimeen, joka on päivän Psalmin latinankielinen alku ”Niinkuin vastasyntyneet lapset…”. Yksinkertainen virsimelodia huilistin soittamana katkeaa väkivaltaisiin sointuihin kuin veitsen viiltoihin, joihin liittyy vähitellen marssirytmi. ”Toisen maailman ääni” hautautuu sotilassaappaiden alle. Lopussa melodiasta on jäljellä vain hajonneita fragmentteja ja yön hiljaisuus. Sävellyksen toinen osa perustuu Felix Mendelssohnin (1843) melodiaan Kiitä Herraa yö ja päivä (Vk 461). Alkuyön kaaoksessa taotaan elämää esiin, tunnelmat ovat kuin luomispsalmeissa tai Uuno Klamin Kalevala-sarjassa. Lopulta päivä koittaa huilun melodiassa. Kuolema on nielty ja voitto saatu. Tikan toisessa sovituksessa Richard Faltinin (1889) virrestä Me kiitämme sinua (Vk 126) on ylevää juhlavuutta. Suurin nousu tulee sanoille ”sinä yksin olet korkein, Jeesus Kristus”. Tätä latinalaiseen 300-luvun Laudamus-tekstiin perustu- vaa virttä veisataan erityisesti juhlapyhien kiitosvirtenä. Laudamus sopii kiitok- seksi Jumalalle, joka on lyönyt pahan ja antanut elämän voittaa. Jaakko Kuusiston Sinfoninen sarja hyödyntää neljän virren erilaisia tunnetiloja. 6 BIS-CD-1369 Finnish Hymns 9/14/04 10:35 AM Page 7

Kokonaisuudessaan sarja muistuttaa tyylillisesti sujuvaa Uuden mantereen elo- kuvamusiikkia. Virsi 40 Oi nimi kaikkein suloisin (Toisinto Pohjois-Savosta) on pohjana iskevälle ensiosalle. Seesteiset keskiosat perustuvat lastenvirsille. Vk 490 Mä silmät luon ylös taivaaseen ja yhteen käteni liitän on soitinnettu lastenhuoneen iltarukoushetken tunnelmaan. Jaakko Haavion lasten pääsiäisvirren 88 (sävel Kaarlo Voipio) sovitus taas kuvaa pääsiäissanoman eteenpäin menoa, ”Saamme rientää kertomaan: Nyt elää Jeesuksemme”. Sarjan lyhyt lopetus virteen 134 Pyhä, pyhä, pyhä! on fanfaarin omainen vastaus enkelin iloviestiin. Toinen Jaakko Kuusiston sovitus on tehty Pekka Simojoen suosittuun nuorten- virteen 517 Herra kädelläsi, asua mä saan, jonka sanat ovat Anna-Mari Kaskisen. Virressä korostuva Jumalan lapsen turvallisuus ja erityisesti sen neljäs säkeistö ”Herra kädelläsi uneen painan pään” on antanut aiheen käyttää virttä toisinaan hau- tajaisissa. Samaa turvallisuutta henkivät myös Osmo Vänskän sovittamat virret Kun on turva Jumalassa (Vk 397) ja Pois pelko Herran kansa (Vk 176). Ensimmäinen näistä on muunnelmasävellys, jossa virsiteema toistuu eri instrumenteilla alkaen Vänskän omasta soittimesta klarinetista. Olli Kortekankaan sovitus virrestä 341 Kiitos sulle Jumalani armostasi kai- keasta punoo yhteen saman virren a- ja b-melodian. Näistä ensimmäinen on lau- lullisempi Oskar Merikannon sävel, jälkimmäinen taas rytmisesti keinahteleva ja paljon suositumpi Stebbinsin sävel. Tällä b-sävelellä Kiitos sulle Jumalani laule- taan viikoittain lukuisia kertoja monen seurakunnan tilaisuuksissa; sairaalahartauk- sissa, vanhusten piireissä, syntymäpäivillä, hautajaisten muistotilaisuuksissa. Suo- sioon vaikuttanee osaltaan virren sanojen viisaus. Elämässään paljon kokenut ja saanut kiittää Jumalaa niin onnellisista kuin vaikeista päivistä. Ilkka Kuusiston sovituksista Halleluja, nyt ylistys (Vk 133) on alun perin koulupoikien hartaiden laulujen kokoelmasta (Piæ Cantiones 1582), joka on Suomen varhaisen musiikki- kulttuurin aarteita. Toinen sovitus on lapualaisesta kansantoisinnosta Minä vaivai- 7 BIS-CD-1369 Finnish Hymns 9/14/04 10:35 AM Page 8

nen vain mato matkamies maan (Vk 622). Se katsoo maanläheisesti ihmisen vaja- vaista elämänvaellusta kaivaten sinne ”missä on toivoni maa”. Harri Ahmaksen kolme sovitusta ovat lasten iltavirrestä (Vk 563), böömiläisestä sävelmästä Siion kutsu kansat maan (Vk 421) sekä pohjoissavolaisesta kansan- toisinnosta Sinuhun turvaan Jumala. Ahmas tavoittaa suomalaisen virren hiljaisen meditatiivisuuden ja sovitukset kehittyvät kuin varkain vaikuttaviin tehoihin. Körttivirsi Sinuhun turvaan Jumala on tunnettu mahtavana Paavo Ruotsalaisen virtenä Joonas Kokkosen oopperasta Viimeiset kiusaukset. Ahmas käsittelee samaa sävelmää hienovaraisemmin omassa sovituksessaan. Virren sanoja ”Minua kuule heikkoa ja häpeästä säästä” ei voisikaan laulaa korskein rinnoin. Kalevi Aho on tarttunut virsikirjan viimeiseen virteen, toisintoon Kalannista Nyt ylös sieluni, mullasta nouse tästä (Vk 632). Melodia nousee kuin huomaamatta sointukudoksesta. Sen sanat ovat 25-vuotiaaksi eläneen ruotsalaisen Johan Kahlin, joka runoili eräitä virsikirjamme vaikuttavimpia virsiä. Nuori mies kirjoittaa, kuinka hän ”puolittain, silmillä hämärillä” saa katsella kaukaa Herraa. Mutta sen juhlan autuus painaa hänet peräti maahan, kun hän saa laulaa ”uutta virttä kanssa pyhien” (Vk 632:3). Lahden kaupunginorkesterin virsilevy on useimpien sen muiden levyjen tavoin äänitetty Keski-Lahden seurakunnan pääkirkossa Ristinkirkossa, joka valmistui akateemikko Alvar Aallon suunnitelmien mukaan 1978. © Pekka Särkiö 2004

Kirjoittaja teol. tri Pekka Särkiö on Keski-Lahden seurakunnan kirkkoherra ja Tampereen tuomiokapitulin asessori.

8 Derurrrusrn eSALMEN, oel3 . PsRr-mensom rndsr ocHTRvGGHET

Den finska psalmen, del.3 visar att vir psalmbok innehiller psalmskatterf

Finnish Hymns 3 . Finding Comfort and Community in Hymns This third disc of Finnish hymns recorded by the Lahti Symphony Orchestra shows that the two previous discs had not yet exhausted the store of beautiful and beloved hymns in the Finnish hymnal. This disc includes hymns of rejoicing (Nos. 126, 133, 134, 341, 461), hymns for children (Nos. 88, 397, 490, 517, 563) and a selec- tion from the end of the hymnal, No. 600 and the funeral hymns Nos. 622 and 632. There is no theme as such in this selection, but the hymns featured share a cer- tain atmosphere: comfort, security under God’s guidance, gratitude for a life lived to the full. They are mostly solemn and meditative in mood, and the arrangements reflect this. As with the previous discs, the arrangements are by the orchestra’s own people – the conductor Osmo Vänskä, the leader Jaakko Kuusisto, the bassoonist Harri Ahmas and the composer-in-residence Kalevi Aho – with a handful of pieces by Olli Kortekangas, Ilkka Kuusisto and Kari Tikka. There is a strong religious feeling vested in Finnish hymns. Everyone is familiar with the best-known ones from childhood or from school. I myself believe that the opposition prompted by textual changes in the new Hymnal of 1986 was the result of what was seen as tampering with something very basic, the stock of time-hon- oured familiar hymns. Fortunately, over the past twenty years, the new Hymnal has found its place in the tradition, as is demonstrated by the popularity of some of the hymns on this disc that had never been used in church services before the new Hymnal (Nos. 88, 341, 397, 517, 600). As always, the main criterion in selecting hymns was the mu- sical quality of the tunes, measured by their durability over the decades and cen- turies. Unlike the pop hits of the day, hymn tunes endure. The second point is that a hymn tune must have the capacity to frame its text in such a way as to touch the singer or hearer. When this happens, the music and the heart join in prayer. The 12 effectiveness of a hymn is weighed by the stylistic and religious sensibilities of Finnish churchgoers,criteria which have evolved together with musical styles over the centuries and which are extremely difficult to satisfy. That is why hymns are musically of such high quality. What is the way of life with which Finnish hymns are associated,and is this way of life disappearing?Church attendancenumbers have remained stable or even increasedslightly in the past few years. In the long term, however, the number of churchgoershas declined, and the percentageof those who regularly attend church is minuscule, less than 2OVoof church members. This, however, is not a true picture of Finnish Christianity. Centuries ago, people lived in trackless wilds far away from the nearestchurch. A Christian might attend only one communion a year and still be considered a churchgoer. Many follow such a pattern even today. Family occasionssuch as christenings, first com- munions, church weddings and funerals are also well attended,and church services at day care centresand schools are also gaining in popularity. Christianity is thus not dead in Finland, even though new beliefs co-exist with Christianity all the time, offering alternative views of the world and security in 'in 'constant economic growth' or a community that is touch with everyone, every- where, all the time'. When growth falters and connectionsbreak, a Christian's hope 'Under finds expression in a hymn: the wonderful protection of the force of good we are all safeguarded.We may trust in the true Lord and enter a new era together' (No.600:1). This text was written by Dietrich Bonhoeffer (1906-1945) in a letter to his fianc6e 'When from prison: the forces of evil grow around you, strengthenthe voice of an- other world.' ReverendBonhoeffer, a prisoner of the Nazis, believed in the ultimate 'other victory of that world'. He himself was executedbefore the end of the war. Kari Tikka used the tune of hymn 600 (written by Erkki Melartin in 1923) for the most extensive work on this disc, Quasimodogeniti (tack 5). Its title alludes 73 not to the character created by Victor Hugo but to the first Sunday after Easter, 'Like known by the Latin incipit of its antiphon text, newborn infants'. The simple hymn tune on the flute is intemrpted by violent, incisive chords that gradually pick 'other up a martial rhythm. The sound of the world' is drowned by the sounds of marching. Finally, only fragments of the tune and the silence of the night remain. The second section of the work is based on the tune Kiitii Herraa yti ja piiivt) (Praise the Lord, night and da); No.461) by Felix Mendelssohn.Life emerges from the chaos of primeval night, in a mood comparable to that of the Creation psalms or the Kalevala Szile of Uuno Klami. Finally, day breakswith a flute melody: death is overcome and victory is gained. Tikka's second arrangement on this disc, of the hymn Me kiitiimme sinua (We praise thee,O God; No.126) by Richard Faltin (1889), is noble and festive (track 'thou 3). It reaches its climax with the words alone art highest, o Jesus Christ'. Based on a Inudamus hymn in Latin from the fourth century, this hymn is sung especially on major holidays. The Laudamus is a hymn of praise to God who has conqueredevil and allowed life to triumph. 'Ihe Symphonic Suite by Jaakko Kuusisto (track l) explores the different moods of four hymns. The suite comes across much like the polished film music of the New World. Hymn No.40, Oi nimi kaikkein suloisin (O sweetestname of all;hymn variant from northern Savonia), underlies the incisive first section. The tranquil middle sections are based on children's hymns: No.490, Mri silmcit luon ylos tai- vaaseen (I cast my eyes to heaven), evokes evening prayer in a nursery, while No.88, Saammerienttiti kertomaan (We may hurry to tell the tale; music by Kaarlo Voipio, lyrics by Jaakko Haavio), is a breathlessretelling of the Easter Gospel. The brief conclusion of the suite, from No. 134, Pyhri, pyhri, pyhii! (Holy, holy, holy!) ts a fanfare-like responseto the angel'sjoyous tidings. Jaakko Kuusisto's second arrangementon this disc (track 4) is a setting of the popular young people's hymn No. 517, Herra, kcidellcisiasua mri saan (O Lord, I 14 may dwell in thy hand; music by Pekka Simojoki, lyrics by Anna-Mari Kaskinen). 'Herra, The sense of being safe in God's care, and particularly the fourth stanza, kldelliisi uneen painan paiin' ('O Lord, in thy hand I lay my head down to sleep'), have led to this hymn being used at funerals too. A senseof security also permeatesthe hymns arranged by Osmo Viinskii, Kar on tun,a Jumalassa (When safe in God; No.397; track 2) and Pois pelko, Herran kansa (Fear not, o people of God; No. 176; track 12). The first of these is a set of variations rotating the hymn tune through various instruments,beginning with Vlinskii's own instrument, the clarinet. Olli Kortekangas wrote an arrangementof hymn No.34l, Kiitos sulle Jumalani (Thanks to God; track 6), combining both tunes entered for this hymn in the Hymnal: the more melodic tune by Oskar Merikanto and the swinging and much more popular tune by George C. Stebbins. This latter tune is heard countless times every week at hospital services, old people's meetings, birthday parties, funerals and so on. Part of its popularity is no doubt due to the wisdom of its text, the thanksgiving of a person who has lived long and experiencedmuch. Ilkka Kuusisto contributed two arrangementsto this disc: Halleluja, nyt ylistys (Hallelujah, praise the Lord;No.133), originally a tune from the Pie Cantiones collection (1582), one of the earliest surviving documents of Finnish music (track l0); and Minii vaivainen vain mato matkamies maan (I am a lowly worm, a traveller: No. 622), a folk hymn variant from Lapua in Ostrobothnia (track 7). It is 'the an earthy look at the human condition, with nostalgia for land where my hope lies'. The three arrangements by Harri Ahmas feature a children's evening hymn (No.563; track 13), Siion kutsu kansat maan (Zion called the peoples of the earth; No. 421, a tune from Bohemia; track 9), and Sinuhun turvaan Jumala (In thee I trust, my God; track 8). Ahmas captures the quiet meditation of the archetypal Finnish hymn, and his arrangementsgrow to effective climaxes almost by stealth. 15 Sinuhun turvaan Jumala is known as the monolithic hymn of Revivalist leader Paavo Ruotsalainen in the opera Viimeiset kiusaukset (The Last Temptations) by Joonas Kokkonen. Ahmas treats the tune somewhat more delicately. After all, one 'spare could not sing the words me from shame' with head held high. Kalevi Aho has taken up the last hymn in the Hymnal, Nyt ylds sieluni (Arise, my soul; No.632, hymn variant from Kalanti). The melody emergesimperceptibly from the texture (track 1l). The lyrics are by Johan Kahl, a Swedish poet who died at the age of 25 after writing some of the most effective hymns we know. Here, a 'halfway, young man writes how he contemplatesthe Lord with dim eyes'; but the 'sing bliss of the rejoicing when he will be able to a new hymn with the holy' over- whelms him. This disc was recorded in the Church of the Cross, the parish church of the Keski-Lahti parish, designedby Alvar Aalto and completed in 1978. @ Pekka Siirkiii 2004

Dr. Pekkn Siirkid is the Vicar of Keski-kthti parish and Canon, Legal Affairs, with the Tampere Cathedral Chapter. SrrurorurRLnnrr Lontoossa. Vuonna 2003 japanilaiset musiikkikrii- tikot valitsivat Sinfonia Lahden ja Ylioppilaskun- Sinfonia Lahden tavoite on tuottm konserteillam ja nm Laulajien Kallena-konsertin vuoden prhaaksi levytyksilliien kuulijoilleen eliimyksili ja tehdii klassisen musiikin konsertiksi Japmrssa. smalla tunnetuksi mielenkiintoista, korkeatasoista musiikkia. Vuosien mittainen tinkimatdn tyd ka- LnxrrSvmpnoNY ORcHESTRA pellimestri Osmo Viinskiin johdolla on nostanut (Sinfonia Sinfonia Lahden merkittavaksi eurooppalaiseksi The Lahti Symphony Orchestra Lahti) orkesteriksi. Sinfonia Lahden kotisali on Lahden was municipalized in 1949 to maintain the orch- in Lahti 1910. puisessa Sibeliustalossa,joka otettiin kayttdiin estral tradition that had existed since Under the direction of its conductor Osmo Viinskii maaliskuussa 2000. Sen piiiisali on akustiikaltaan the orchestra has in recent yeils developed into one maailman huippuluokkaa (Artec Consultants Inc., of the most notable in Europe. The Lahti Sym- New York). mikA tukee orkesteria sen oman ainur- phony Orchestra gives most of its concerts in the laatuisen soinnin kehittemisessa. wooden Sibelius Hall designed by Kimo Lintula Tinkimattjmyys ja ennakkoluulottomuus ilme- and Hannu Tikka, with acoustics designed by the nee Sinfonia Lalden levytyksisse.Se on smut mer- intemationally acclaimed Artec Consultants Inc. kifiavie tunnustuksia Sibeliuksen musiikin levytyk- from New York. Among the orchestra's achieve- sistiiiin: kaksi Gramophone Awxd -palkintoa (1991 ments have been Gramophone Awrds (1991 and ja 1996), Grmd Prix du Disquen (1993) sek6 kah- 1996), the Grand Prix du Disque from the Acad6- Awardin (1997 ja 2001). desti Cannes Classical mie Charles Cros (1993) and the Cannes Classical Kansainviilisesti ttntettu Grumophone-julkaisu on Award (1997 and 2002). In 2004 the orchestra 'Sibelius arvioinut orkesterin levytyksen Sibeliuksen kzr- gained a platinum disc for its recording dennesta sinfoniasra parhaaksi teoksesta koskaan Music from Timo Koivusalo's film'; it has also tehdyksi taltioinniksi. Useat levytykset on valittu emed several gold discs, for example for its re- myiis "Vuoden levyiksi" kansainviilisissii musiik- cordings of the original version of Sibelius's Vlalin kiuvosteluissa. Orkesteri on saanut vuonna 2004 Concerto (1992) and Finnish Hymns (2001). The platinalevyn aiinitteestaiinMrsic from Timo Koivu- orchestra has perfomed md recorded the music of salo's Film SIBELIUS seka useita kultalevyja, lm. its composer-in-residence, Kalevi Aho, and other Sibeliuksen viala,tonseton alkuperdisversion(1992) Fimish composers. The orchestra has perfomed at ensilevytyksestli sekd Suomalainen virui -levysta numerous music festivals, including the BBC Proms (2001). Sinfonia Lahdella on ollut kiertueita in London. The orchestra has also performed in Ranskassa,Ruotsissa ja Japmissa, ja sen lisiiksi se Germany, Russia, France, Sweden, Spain, Japan on esiintynyt m. Pietrissa Valkeat yOt -festivaa- md the USA. In 2003, Japmese music critics voted lilla, New Yorkissa, Biminghamissa, Amsterda- the orchestra's perfommce of Sibelius's Kalleruo missa ia Hmpurissa sekii BBC Proms -festivaalilla the best classical concert of the year.

1a SrurournLanoeru levvrvrstA, ionr. Ostvto VAnsrA A sELEcloN oF pREVrousRELEASES FRoM THE LaHrrSvrupnoHy Oncnesrnn nno OswtoVAtsrA

(MEL = maailmmensilevytys/ World hemidre Recording)

Jmn Sibelim Jean Sibelius Sinlbniamo 1,op.39; Sinfonia ro 4, op.63 Kulleryo, op.7 Brs-cD-861 Lilli Pqasikivi, meuosopraano; Raimo laukka, baitoni : Ylioppilaskunnan laulaj at Jean Sibeli$ BIS-CD-1215 Sinfoniamo 2, op.43; Sinfoniamo 3, op.52 BIS-CD-862 Jean Sibelius Musiikki Shakesperen neyteLnaiin Myrulcy, op. 109; Sibeliu Jean kokonaislevytys Sinfonia tro 5, op. 82 (alkuperiiisversio) Brs-cD-581 Sinfoniaro 5, op.82 (lopullinen versio) BIS-CD-863 Jean Sib€lius Jokamies,op.83 (MEL) Sibelim Jean Belszuin pidot op. 51; kokonaislevytys(MEL) Sinfoniaroo 6, op. 104; Sinfonianro 7, op. 105; Kreivittiiren muotokuva Tapiola,op.112 BIS-CD-735 BIS-CD-864 Jean Sib€lius Sibeliu Jean Metsiinhaltija,Sinfoninen runo ja melodrma, op. l5 Sinfoniaro 5, op. 82 (alkuperiiisversio,MEL) (MEL); Joutsikki:kokonaislevytys (MEL); Satu,op. 9 (alkuperiiisvesio,MEL) Yksiniiinen latu BIS-CD-800 Brs-cD-815 Jem Sibeliu (1865-1957) Jean Sibelius Viulukonsertto, op. 47 (alkuperiilsversio, MEL) Kuelia; kokonaislevytys (MEL) Viulukonsertto,op. 47 (lopullinenversio) Kuolema,op. 44; kokonaislevytys(MEL) lz onidas Kavakos, yiulu Valsetriste, op.44 tro I (lopullinen venio) BIS-CD-500 BIS-CD-915 Jean Sibeliu Jean Sibelius Leminkiiis-sa{a, op. 22 Kilelia-silja, op. I I (alkuperiiisversio) sis:iltaenosista I & 4 alLrupiiisversiot(MEL) KuningasKristim II, op.27; kokonaislevytys(MEL) Brs-cD-1015 Pelldasja M6lismde, op. 46; kokonaislevytys(MEL) BIS-CD-918 18 Sibelis - Lahti - Viirokii MNiikkia Timo Koirualon €lokuysta SIBELIUS Jem Sibeliu JaakkoKuusisto, viulu m. Finlmdia,op.26 Folke Gdsbeck, pimo Tuonelm joutsenLemink?iis-sujrota, op. 22 BIS-CD-1295 ,14 Valse triste, op. Robert Kajan6 (1856-1933) Tapiola,op.112 Suomalainenrapsodia ro 1; Kullervon smmilssissa; Brs-cD-1125 SinfoniettaB-duui; Aino, sinfoninenruno Yli oppilaskunnan laulaj at Finland Awakes BIS-CD-I223 Jem Sibelim m. Musiikkia Smomalehdistdn Kalevi Aho (s.1949) piiivien juhlanaytiintititn Sinfoniaro I (MEL); Hiljaisuus (MEL); Islossningeni Ulei iilv, op,30 Viulukonsertto(MEL) hsse Pdysti, kertoja M anfred G rii sb e c k, viu I u Yli op p i I a skunnan lau I aj at Brs-cD-396 BIS-CD-1ll5 Kalevi Aho mo 7 "Hyijnteissinfonia" Jean Sibeliu Sinfoniamo 2; Sinfonia SeYelrunGlmat orkesterille BIS-CD-936 lm. Satu,op.9; Pohjolantyt?ir, op.49; Kalevi Aho Oinen ratsastusja auringonnousu,op. 55; Sinfoniauo 3 viululleja orkesterille Bildi, op. 64; Aallottfet, oP.73 Kalevi Aho / Modest Muorgski (1839-1881) Brs-cD-1225 Kuolemanlauluja ja tusseja Jaakko Kuusisto, viulu; Matti Salminen, basso Rondo of the Waves BIS-CD-I186 Jen Sibeliu lm. Aallottuet, op.73, Yalenversio (MEL) ja Kalevi Aho lopullinen versio Sinfoniauo 4; Kiinalaisia lauluja Cassuione,op. 6 (alkrperiiisversio,MEL) Tiina Vahevaara, sopraano Music zu einer Scdne(MEL) BIS-CD-1066 Varseng(Kevetlaulu), 1895 versio (MEL) Kalevi Aho BIS-CD-lzl45 Sinfoniaro 8 (MEL); Pergamon(MEL) H ans- 0 la Eric sson, urut Jean Sibeliu BIS-CD-646 Snijfrid op.29; Alkusoitto a-molli JS 1,14; Kruunajaiskiltetti JS 104;Rakastava, op. 14; Kalevi Aho Oma maa,op. 92; Ardante festivo JS34b Sinfoniaro 9; Sellokonsedto Jubilate-kuoro ChristianLindberg, pasuuna; Gary Hofrun, sello Brs-cD-1265 BIS-CD-706 19 Kalevi Aho Joulun Ihmemaa Sinfoniauo l0; Syvien vesienjuhla Joulusiivelmiii(Vogler, Sibelius, Kotilainen, Kiiski BIS-CD-856 Bemud, Kokkonen,Anderson, Sominen, Mmsalo Halonen, Gruber, Turunen, Viinska, Pratorius) Kalevi Aho lsfulen musiikkiluol*ien edustuskuoroltulupuu, Sinfoniauo 11 kuudellelyiimiisoittajalle ja orkesterille BIS-CD.947 Sinfonisiatmsseja, Hommage d Uuno Klmi K r o umat a - ly dmis o it iny htye Music! Brs-cD-1336 Jqakko Kuusisto, viulu PekkaKuusisto, viulu - a Festival of Fimish Muic" "Finlandia Trio Tdykeiit m. Mmelaulu (Robert Kajiluksen ork. sov MEL) BIS-NL-CD-5015 Porilaistenmussi (RobertKajmuksen ork. sov.MEL) Jem Sibelius:Finlandia Suomalainen Virsi - Vi$i Soi I Viiinii Raitio: Joutsenet BIS-CD.I149FIN Einr Englund:Valkoinen peura (MEL) Suomalainen Vimi - Einojuhmi Rautavatra:Cantus ilcticus 2 Virsi Soi 2 BIS-CD-575 BIS-CD-1349 Suomalainen Kmanlaulu BIS-CD-1327 BIS-CD-1369 Finnish Hymns 9/14/04 10:35 AM Page 21

Osmo Vänskä Sinfonia Lahden ylikapellimestari Osmo Vänskä Osmo Vänskä (b. 1953) (s. 1953) on viime vuosien aikana noussut kansain- began his professional musi- välisesti merkittävimpien kapellimestareiden jouk- cal career as a respected clari- koon. Sinfonia Lahden kanssa Vänskä on tehnyt nettist, occupying the co-prin- määrätietoista ja tavoitteellista työtä vuodesta 1988 cipal’s chair in the Helsinki lähtien (päävierailija 1985-88). Vänskä on ollut Philharmonic Orchestra for vuosina 1996-2002 myös BBC:n Skottilaisen sin- several years. After studying foniaorkesterin ylikapellimestari. Hän on niin ikään conducting at the Sibelius toiminut myös Tapiola Sinfoniettan sekä Islannin Academy in Helsinki, he sinfoniaorkesterin taiteellisena johtajana. Vuonna won first prize in the 1982 Besançon International 2003 Osmo Vänskä aloitti Yhdysvaltojen parhaim- Young Conductor’s Competition. His conducting piin kuuluvan Minnesotan orkesterin taiteellisena career has featured substantial commitments to johtajana. such orchestras as the Tapiola Sinfonietta, Iceland Osmo Vänskä suoritti kapellimestarin tutkin- Symphony Orchestra and BBC Scottish Symphony non Sibelius-Akatemiassa 1979. Hänen kansain- Orchestra. Currently he is principal conductor of the välinen uransa käynnistyi Ranskassa Besançonin Lahti Symphony Orchestra in Finland and, since kansainvälisen kapellimestarikilpailun voiton myötä 2003, musical director of the Minnesota Orchestra. vuonna 1982. Vänskä on kuluneen vuosikym- He is increasingly in demand internationally to menen aikana johtanut kaikkialla Euroopassa sekä conduct orchestral and operatic programmes, and Japanissa, Yhdysvalloissa ja Australiassa. Muusi- his repertoire is exceptionally large – ranging from konuransa hän aloitti klarinetistina. Hän on tehnyt Mozart and Haydn through the Romantics (in- yli 50 levytystä, joiden joukossa on runsaasti pal- cluding Nordic composers such as Sibelius, Grieg kittuja Sibeliuksen levytyksiä Sinfonia Lahden and Nielsen) to a broad span of contemporary kanssa BIS-levymerkille. Vänskä palkittiin Pro music; his concert programmes regularly include Finlandia -mitalilla vuonna 2000 ja vuonna 2001 world première performances. His numerous record- Glasgow’n yliopisto nimitti hänet musiikin kunnia- ings for BIS continue to attract the highest acclaim. tohtoriksi. Toukokuussa 2002 Osmo Vänskälle In December 2000 the President of Finland awarded myönnettiin yksi Britannian arvostetuimmista mu- Osmo Vänskä the Pro Finlandia medal in recogni- siikkipalkinnoista, Royal Philharmonic Society tion of his achievements with the Lahti Symphony Music Award, tunnustuksena hänen ansioistaan Orchestra, and in May 2002 he was given the Sibeliuksen ja Nielsenin musiikin tulkkina. Royal Philharmonic Society Music Award in Lon- don in recognition of his work with the music of Sibelius and Nielsen.

21 BIS-CD-1369 Finnish Hymns 9/14/04 10:35 AM Page 22

Virsi Soi 3 levyn sovittajat Harri Ahmas (s. 1957) on Ilkka Kuusisto (s. 1933) tunnettu sekä säveltäjänä että aloitti muusikonuransa jazz- fagotistina. Tällä hetkellä pianistina 1940-luvun lopulla. hän toimii Sinfonia Lahden Monipuolisten, niin Sibelius- soolofagotistina. Hänen tuo- Akatemiassa kuin New tantonsa sisältää teoksia sin- Yorkissa ja Wienissä suoritet- fonia- ja puhallinorkesterille, tujen musiikkiopintojen mm. kaksi sinfoniaa, sinfo- myötä hän asettui 17 vuo- niettan puhallinorkesterille, deksi Helsingin Meilahden kolme konserttoa, sovituksia sinfoniaorkesterille, seurakunnan kirkkomuusikoksi. Sittemmin Kuusisto kamarioopperan Sydänvirrat sekä paljon kamari- on toiminut Yleisradion apulaismusiikkipäällikkönä, musiikkia eri kokoonpanoille. Suomen Kansallisoopperan kuoronjohtajana, Hel- singin Kaupunginteatterin I-kapellimestarina, Kalevi Aho (s. 1949) opis- Radion sinfoniakuoron johtajana, Klemetti-Opiston keli Sibelius-Akatemiassa sä- rehtorina ja Sibelius-Akatemian lehtorina. vellystä Einojuhani Rauta- Vuonna 1981 Kuusisto kiinnitettiin Fazer-Mu- vaaran oppilaana ja Länsi- siikin taiteelliseksi johtajaksi ja 1984-92 hän johti Berliinissä Boris Blacherin Suomen Kansallisoopperaa. Vuonna 1992 Tasa- luokalla. Vuosina 1974-1988 vallan Presidentti myönsi Ilkka Kuusistolle profes- hän toimi Helsingin yliopis- sorin arvonimen. Kuusisto on johtanut useita kuoroja ton musiikkitieteen lehtorina, sekä vieraillut suomalaisten orkestereiden kapelli- 1988-1993 Sibelius-Akate- mestarina; Kansallisoopperassakin hän on johtanut mian vs. sävellyksen professorina ja syksystä 1993 lähinnä omia oopperoitaan. Monipuolista muusi- lähtien hän on työskennellyt vapaana taiteilijana. konkuvaa täydentää runsas sävellystuotanto, joka Vuonna 1992 Lahden kaupunginorkesteri nimesi käsittää 13 oopperaa, kaksi balettia, juhlakantaatteja, Ahon nimikkosäveltäjäkseen, ja tälle soittajistolle yksinlauluja, kuoromusiikkia ja soitinsävellyksiä. hän on kirjoittanut kaikki uusimmat orkesteriteok- sensa. Kalevi Aho lukeutuu Suomen merkittävim- Jaakko Kuusisto (s. 1974) on viulisti, kapellimes- piin nykysäveltäjiin. Hänet tunnetaan laajan sinfoni- tari ja säveltäjä. Hän on opiskellut Sibelius-Akate- sen tuotantonsa lisäksi konsertoistaan, oopperois- miassa sekä Indianan yliopistossa Yhdysvalloissa. taan sekä huomattavista sovitustöistään. Hänen teoksiaan on esitetty lukuisilla festivaaleilla Pohjoismaissa, sekä mm. Yhdysvalloissa ja Britan- niassa. Kuusiston ensimmäinen ooppera, lapsille suunnattu Prinsessan och vildsvanarna kantaesitet- 22 BIS-CD-1369 Finnish Hymns 9/14/04 10:35 AM Page 23

tiin Espoossa tammikuussa nissä Dieter Schnebelin oppi- 2003, ja koko perheen ooppe- laana. Kortekangas on myö- ran Koirien Kalevala kanta- hemmin työskennellyt opetta- esitys oli suurmenestys jana sekä Teatterikorkeakou- Savonlinnan Oopperajuhlilla lussa että Sibelius-Akate- 2004. miassa. Kortekangas on toimi- Esiintymiset solistina ja nut musiikkialan keskeisissä kamarimuusikkona ovat vie- järjestöissä. Hän on saanut neet Kuusiston eri puolille useita palkintoja ja apurahoja. maailmaa; viimeisimpiin kuuluvat esiintymiset Kortekangas on säveltänyt lähes sata teosta Minnesotan orkesterin sekä Sinfonia Lahden solisti- pienimuotoisista soolokappaleista laajamuotoisiin na, ja tulevalla kaudella häntä kuullaan mm. Islannin oopperoihin. Kortekangas toimii Oulun kau- sinfoniaorkesterin, Rheinland-Pfalzin orkesterin punginorkesterin nimikkosäveltäjänä. sekä Keski-Pohjanmaan kamariorkesterin solistina. Kapellimestarina Kuusisto nousee kaudella 2004-05 Kari Tikka (s. 1946) on suorittanut oboensoiton ja mm. Lontoon BBC Concert Orchestran, Sinfonia orkesterinjohdon diplomit Sibelius-Akatemiassa. Lahden, Radion sinfoniaorkesterin, Oulun kau- Sävellystä hän on opiskellut Joonas Kokkosen ja punginorkesterin sekä Tapiola Sinfoniettan eteen. Einojuhani Rautavaaran johdolla. Tikka on toimi- Jaakko Kuusisto on levyttänyt ahkerasti; hiljat- nut kapellimestarina Radion Sinfoniaorkesterissa tain ilmestyneet levytykset Kalevi Ahon sinfo- sekä Suomen Kansallisoopperassa, jossa hänen yli niasta nro 3 viululle ja orkesterille sekä Einojuhani 30 vuotta kestänyt kapellimestariuransa jatkuu Rautavaaran viulukonsertosta ovat saaneet erittäin edelleen. Lisäksi hän on johtanut runsaasti Tukhol- myönteisen vastaanoton. Kuusiston kiinnostus mu- man Kuninkaallisessa Oopperassa, toiminut Sinfo- siikin koko kirjoon on poikinut levytyksiä myös niaorkesteri Vivon taiteellisena johtajana sekä vie- mm. jazzin ja tangon saralla. Viimeisin näistä oli raillut ympäri maailmaa. Kari Tikan tuotannon aihe- Sinfonia Lahden ja Trio Töykeiden kanssa toteu- piiri pohjautuu usein Raa- tettu Music-levytys jolla Kuusisto esiintyi niin so- mattuun ja muihin hengel- listina, säveltäjänä kuin sovittajanakin. Kuusisto lisiin teksteihin. Tuotannon nimitettiin Sinfonia Lahden konserttimestariksi pääteoksia ovat oopperat vuonna 1999. Hän on veljensä Pekan kanssa Tuu- Frieda ja Luther. Ehkäpä sulanjärven kamarimusiikin taiteellinen johtaja. tunnetuin yksittäinen sävel- lys on Armolaulu, joka on Olli Kortekangas (s. 1955) opiskeli musiikin- käännetty 10 kielelle. teoriaa sekä sävellystä Sibelius-Akatemiassa Eino- juhani Rautavaaran sekä Eero Hämeenniemen johdolla. Hän jatkoi opintojaan mm. Länsi-Berlii- 23 BIS-CD-1369 Finnish Hymns 9/14/04 10:35 AM Page 24

1 1. VIRSI 40 VIRSI 490 1. Oi nimi kaikkein suloisin, 1. Mä silmät luon ylös taivaaseen mainittu ihmiskielin, ja yhteen käteni liitän. kiitetty kielin tuhansin Sua Herra, ystävä lapsien, ja palavaisin mielin. nyt hartain mielin mä kiitän. Oi Jeesus Kristus, kuinka me 2. Sua riemullista on ylistää, nyt edessäsi voisimme ja mielelläni sen teenkin. kylliksi kumartua! Ei sulta pieninkään unhoon jää, 2. Iäksi kuolon tuskista vaan katsot myös vähäiseenkin. ja tuomiosta säästit, 3. Oi kiitos lahjoista, joita suot, oi maailman Vapahtaja, niin paljon hyvyyttä riittää. synnistä meidät päästit. Ja aina iloa uutta luot, Nimesi luja linna on, en osaa kaikesta kiittää. on siinä turva verraton. Ken muu voi meitä auttaa? 4. Mä taimi olen sun tarhassas ja varten taivasta luotu, 3. Jo ennen aikain alkua, sun armollisehen huomahas kun maa ei ollut luotu, jo syntymästäni suotu. Isäsi suunnitelmassa jo olit meille suotu, 5. Mua suojaa sä, Isä armoinen, valkeudesta valkeus, sun Henkes voimalla vielä Jumalan puhtain rakkaus ja tieni johdata taivaaseen, ja kaikkivoipa voima. iäiseen elohon siellä. Johan Ludvig Runeberg 1857. Suom. 1863. 4. Olethan korkein kaikista, Virsikirjaan 1886 viimeinen, ensimmäinen, ja kuningas ja profeetta VIRSI 88 ja pappi ylimmäinen. 1. Lensi maahan enkeli, On sinun syvyys, korkeus, joutuisampi tuulta. on sinun valta, kirkkaus Suuren kiven vieritti ja kaikki, Jeesus Kristus. hän syrjään haudan suulta. Johann Caspar Lavater Apt. 4:12 pohjalta 1780. Suuren kiven vieritti Suom. Julius Krohn 1880. Virsikirjaan 1886. hän syrjään haudan suulta. 24 BIS-CD-1369 Finnish Hymns 9/14/04 10:35 AM Page 25

2. Kivelle hän istahti, kiitoksensa antaa, puhui iloisesti: herrojen Herra iankaikkinen. Jeesus nousi haudastaan 3. Pyhä, pyhä, pyhä! ja elää ikuisesti. Kirkkautes loistaa, Jeesus nousi haudastaan vaikka silmä syntisen ei näe kunniaas. ja elää ikuisesti. Pyhä olet yksin, 3. Jeesus, taivaan kuningas, vertaistas ei toista, kuolon vallan voitti. rakkaus, voima kaikkivaltias. Jälkeen pitkäperjantain 4. Pyhä, pyhä, pyhä! näin pääsiäinen koitti. Kiitoslaulu suuri Jälkeen pitkäperjantain kaikuu halki taivaan, maan ja merten äärien. näin pääsiäinen koitti. Pyhä, pyhä, pyhä, 4. Niin kuin taivaan enkeli armon vahva muuri, mekin iloitsemme. oi Jumalamme kolmiyhteinen! Saamme rientää kertomaan: Reginald Heber Jes. 6:2-3 ja Ilm. 4:8-11 pohjalta 1826. Nyt elää Jeesuksemme. Suom. Mikael Nyberg säk. 1 1920, säk:t 2-4 1921. Saamme rientää kertomaan: Virsikirjaan 1938. Nyt elää Jeesuksemme. 2 Säk:t 1-3 Jaakko Haavio Matt. 28:1-8 pohjalta 1961. VIRSI 397 Säk. 4 Niilo Rauhala 1979. Virsikirjaan 1986. 1. Kun on turva Jumalassa, turvassa on paremmassa VIRSI 134 kuin on tähti taivahalla, 1. Pyhä, pyhä, pyhä! lintu emon siiven alla. Suuri Jumalamme, 2. Herra seurakunnassansa aamun tullen sinulle me tuomme kiitoksen. aina hoitaa lapsiansa. Pyhä, pyhä, pyhä, Armonsa hän heille antaa, armon antajamme, käsillänsä heitä kantaa. laupias Herra kolmiyhteinen! 3. Käsistä ei väkevistä 2. Pyhä, pyhä, pyhä! mikään heitä irti riistä. Autuaat ne kantaa Omakseen hän heidät osti, kultakruunut eteen Herran valtaistuimen. kuolemasta eloon nosti. Enkeleiden kuoro 25 BIS-CD-1369 Finnish Hymns 9/14/04 10:35 AM Page 26

4. Milloin murheet heitä kohtaa, sinä yksin olet Herra, niiden alla Herra johtaa, sinä yksin olet korkein, ilon, lohdun antaa heille, Jeesus Kristus, uuden voiman uupuneille. Pyhän Hengen kanssa 5. Iloitse siis auttajasta, Isän Jumalan kunniassa. Herran kansa, Jumalasta! Aamen. Maahan lyö hän vainoojamme, Latinalainen 300-luvulta. Ruots. Olavus Petri 1531. Suom. sanansa on voimanamme. Mathias Westhin käsikirjoituksessa 1540-luvulla, Mikael Agricola 1549. Virsikirjaan 1938. 6. Käyköön myöten taikka vastaan, eipä Isä hylkää lastaan. 4 VIRSI 517 Herra ohjaa parhaaksemme kaikki vaiheet päiviemme. 1. Herra, kädelläsi asua mä saan, Lina Sandell 1855. Suom. 1886. Uud. virsikirjaan 1986. turvallisin käsi päällä maan. Siellä kaikki saavat uuden sydämen, 3 VIRSI 126 rauhan annat haavat sitoen. Me kiitämme sinua, Onneni on olla me sinua rukoilemme, Herraa lähellä, me ylistämme ja kunnioitamme sinua. turvata voin yksin Jumalaan. Me sinua kiitämme Onneni on olla sinun suuren kunniasi tähden. Herraa lähellä, Oi Herra Jumala, tahdon laulaa hänen teoistaan. taivaallinen kuningas, 2. Herra, kädelläsi Isä, kaikkivaltias Jumala! iloita mä saan, Oi Herra, kaikkein korkeimman ainoa Poika, se on rikas käsi antamaan. Jeesus Kristus! Siellä armahdusta Oi Herra Jumala, meille tarjotaan Jumalan Karitsa, eikä kadotusta milloinkaan. Isän Poika, Onneni on olla… joka pois otat maailman synnit, armahda meitä! 3. Herra, kädelläsi Sinä yksin olet pyhä, itkeä mä saan, 26 BIS-CD-1369 Finnish Hymns 9/14/04 10:35 AM Page 27

kohonnut ei käsi kostamaan. 5. Hyvyyden voiman uskollinen suoja Sitä naulat pisti, piirittää meitä, kuinka käyneekin. pahuus ihmisten, Illasta aamuun kanssamme on Luoja. anteeksi soi risti kaiken sen. Häneltä saamme huomispäivänkin. Onneni on olla… Dietrich Bonhoeffer 1944. Suom. Anna-Maija Raittila 4. Herra, kädelläsi 1980. Virsikirjaan 1986. uneen painan pään, VIRSI 461 kutsut ystäväsi lepäämään. Käsi minut kantaa 1. Kiitä Herraa, yö ja päivä, uuteen elämään, pimeys ja valokin! ikirauhan antaa, valoon jään. Aurinko ja kuu, myös kiitä, Onneni on olla… hän on tehnyt teidätkin. Anna-Mari Kaskinen 1982. Virsikirjaan 1986. Taivaan tähdet, hiljaisella matkallanne kiittäkää. Lähde, virta, meren laine, 5 VIRSI 600 ylistykseen yhtykää. 1. Hyvyyden voiman ihmeelliseen suojaan 2. Maailman te vuoret, laaksot, olemme kaikki hiljaa kätketyt. Herraa kunnioittakaa! Me saamme luottaa uskolliseen Luojaan, Aamun kirkkaat kastehelmet, yhdessä käydä uuteen aikaan nyt. Luojaa saatte heijastaa. 2. Jos ahdistuksen tie on edessämme, Kiitä Herraa, pienin kukka myös silloin Kristus meitä kuljettaa. laakson laajan liepeellä. Annamme Isän käsiin elämämme. Metsän puut, te huminoikaa Hän itse meille rauhan valmistaa. Herran suurta nimeä. 3. Suo, Herra, toivon kynttilöiden loistaa, 3. Kiitä Herraa, sadepilvi, tyyneksi, lämpimäksi liekki luo. salama ja ukkonen! Valaiset pimeän, voit pelot poistaa. Kiittäkää, te kidetähdet Jää keskellemme, Kristus, rauha tuo! tuiman talvipakkasen. 4. Kun pahan valta kasvaa ympärillä, Kiitä, lumi, raekuuro, vahvista ääni toisen maailman, kiitä, myrsky mahtava, niin että uuden virren sävelillä kiitä, leuto lännen tuuli, kuulemme kansasi jo laulavan. illan rusko hehkuva. 27 BIS-CD-1369 Finnish Hymns 9/14/04 10:35 AM Page 28

4. Kiittäkää, te Luojan linnut, olen saanut tuntea. erämaiden eläimet, Kiitos sulle kirkkahista, retkillänne, loukoissanne, keväisistä päivistä. kesyt, villit, nälkäiset! Kiitos myöskin raskahista Merten, virtain kalaparvet, syksyn synkän hetkistä. valasparvet, laulakaa, 2. Kiitos, että rukoukset kaikki luodut laadullanne monet, monet kuulit sä. Herraa kunnioittakaa. Kiitos, että pyynnöt toiset 5. Kiittäkää jo Korkeintanne, eivät saaneet täyttyä. kansat, kansain ruhtinaat, Kiitos, kun mä hädässäni lapsukaiset, vanhat, nuoret, avun saan sun kauttasi. pienet, heikot, voimakkaat! Kiitos, että synneistäni Halleluja, kiitoksenne vapahtavi Poikasi. nouskoon maasta taivaaseen, 3. Kiitos sulle jokaisesta yhtyköön se enkeleitten elämäni hetkestä. taivaalliseen kiitokseen. Kiitos päivän paistehesta 6. Sieluni, nyt kiitä Herraa, niin kuin pimeydestä. lunastajaa, luojaasi! Kiitos sulle taisteluista, Lapsekseen hän sinut osti, rististäkin, Jumalain. orjuudesta vapaaksi. Kiitos, että aina muistat, Hän on aina auttajasi, autat mua tuskissain. armossaan vie autuuteen. 4. Kiitos sulle kukkasista, Kiitä riemuiten siis Herraa jotka teilläin kukoisti. nyt ja aikaan iäiseen! Kiitos myöskin ohdakkeista, Lina Sandell psalmin 148 ja Kolmen miehen kiitosvirren jotka mua haavoitti. (apokr.) pohjalta 1879. Suom. 1886. Virsikirjaan 1938. Uud. Kiitos, että tahdot mulle ja säk:n 4 suom. Anna-Maija Raittila 1984, virsikirjaan 1986. elon antaa iäisen. Kaikesta, oi Herra, sulle 6 VIRSI 341 annan ikikiitoksen! 1. Kiitos sulle, Jumalani, August Ludvig Storm 1891. Suom. Kaarlo J. Rahikainen armostasi kaikesta, 1900. Virsikirjaan 1986. jota elinaikanani 28 BIS-CD-1369 Finnish Hymns 9/14/04 10:35 AM Page 29

7 VIRSI 622 Sä linnani, saan turviisi 1. Minä vaivainen, vain mato, matkamies maan, paeta taistellessa. monet vaellan vaikeat retket. Isänmaatani outona etsiä saan, 2. Herrani, olet toivoni pian ehtivät ehtooni hetket. ja ainut auttajani, Surutonta, ah, matkalla en majaa saa, hamasta nuoruudestani sinne kiirehdin, missä on toivoni maa, väkevä vartijani. lepo iäinen missä mun kätkee. Kun varjelit ja suojelit 2. Kuka lie kodin, kaupungin löytänytkään, jo synnyinhetkelläni, joka säilyä voisi maan päällä! niin turvassa Ilo häipyy vain hetkisen kestettyään, on parhaassa kuten kuihtuvi kukkanen täällä. myös koko elämäni. Elo täällä kuin unta ja varjoa on, kuten kuohuva koski se on levoton, 3. Jos sallit, Isä, vanhaksi veden lailla se hiekkahan haihtuu. ja heikoksi mun tulla, myös silloin ole tukeni 3. Tämä ruumis kun kylmäksi jäähtyvä on ja sauva vahva mulla. ja kun kuolema silmäni sulkee, Vihollinen ilo taivaassa lahjoita loppumaton, petollinen pyhät minne sun tielläsi kulkee. kasvosi tahtoo peittää Isä, Poika ja Henki, sun kunniatas ja kiusatun, joka paikka on täynnä ja kirkkauttas. ahdistetun Sinun kiitos ja kunnia. Aamen. niin epätoivoon heittää. Ruotsalainen 1656. Suom. virsikirjaan 1701. 4. Voimasi anna voimaksi tietäsi käydäkseni. 8 VIRSI 382 Sanasi anna oppaaksi, 1. Sinuhun turvaan, Jumala, valoksi vaiheitteni. jo vaivan alta päästä. Kun pelastit Minua kuule heikkoa ja opetit ja häpeästä säästä. jo varhain nuoruudessa, Armollinen, myös varjele nyt rukoilen, ja suojele armahda Kristuksessa. heikossa vanhuudessa. 29 BIS-CD-1369 Finnish Hymns 9/14/04 10:35 AM Page 30

5. Ken hyvyyttäsi milloinkaan 9 VIRSI 421 voi mitata maan päällä! Sen tahdon muistaa ainiaan 1. Siion, kutsu kansat maan ja kiittää siitä täällä. Herrallesi veisaamaan. Hyvyytesi, Hän on hyvä kuningas, totuutesi hallitsija laupias. nyt sydämeeni paina, 2. Suuri hän on voimassaan, niin että myös suuri viisaudessaan. väkevät työs Suuri Herran armo on, voin julki tuoda aina. muuttumaton, pohjaton. 6. Voimaasi tahdon julistaa 3. Hän on uhrin antanut, ja kiittää armostasi, lunnaat kaikki maksanut. niin että lastenlapset saa Yksin hänen voitostaan myös nähdä kunniasi. kasvaa toivo päällä maan. Ei ääriä, 4. Rauhaa täynnä saapuu hän ei määriä lailla virran väkevän. sun viisaudellasi. Oikeutta vaatien Jos syvyyteen hän on turva köyhien. viet hirmuiseen, 5. Monille on maailma taas nostat voimallasi. kylmä, kova, kavala. 7. Suot suuriakin suruja, Heitä Herra holhoaa, oi Herra, minun maistaa. sorrettuja puolustaa. Et silti ole kaukana, 6. Omansa hän kokoaa, suot päivän uuden paistaa. alttiutta odottaa, Näin toivoni heitä kutsuu, herättää, ja voimani palvelukseen lähettää. uudistat armollasi. 7. Kerran kaikki kansat maan Siis riemuitsen notkistavat polviaan, ja kiitoksen valtiaatkin mahtavat tuon pelastuksestasi. Herran eteen vaipuvat. Haqvin Spegel psalmin 71 pohjalta 1688. 8. Kautta maiden äärien, Suom. virsikirjaan 1701. yön ja päivän piirien 30 BIS-CD-1369 Finnish Hymns 9/14/04 10:35 AM Page 31

kerran hänen edessään Hän kristikunnan pyhittää, polvistumme kiittämään. sen uuteen toivoon synnyttää 9. Saavu, Kristus, joudu jo, ja eksymästä estää. riennä, armon aurinko! Pyhä, pyhä! soikoon maassa, Vie jo voittoon valtasi taivahassa. Halleluja! maailmalle valoksi. Herra liitossaan on luja. Haqvin Spegel psalmin 72 pohjalta 1694. Uud. Johan Saksalainen 1698. Ruots. Gunilla Grubb 1739, suom. Elias Ludvig Runeberg 1857, suom. Elias Lönnrot 1864. Lagus 1790, uud. komitea 1836. Virsikirjaan 1886. Virsikirjaan 1886. 11 VIRSI 632 10 VIRSI 133 1. Nyt ylös, sieluni, 1. Halleluja! Nyt ylistys, mullasta nouse tästä, kunnia, voima, väkevyys jo riennä eteen taivaan valtaistuimen! Isälle, luojallemme! Ja vaikkei silmäni On hänen yksin kirkkaus, valoa Herran kestä, on hänen valta, viisaus. luo Jumalan ja Karitsan käy riemuiten. Kunnia Herrallemme! Iäiseen iloon Pyhä, pyhä! soikoon maassa, ja juhlaan jaloon taivahassa. Halleluja! Karitsan suuriin häihin olet kutsuttu. Herra liitossaan on luja. Armosta Jumalan 2. Halleluja! Nyt kunnia saat taivaan kunnian, Pojalle olkoon korkea, aarteesi kauniin, perintösi ikuisen. Jumalan Karitsalle. Siis taivaan juhlaan kiiruhda jo kiittäen. Hän osti meidät pyhällä, 2. Saan kerran herätä kalliilla liiton verellä Herrani kaltaisena, kansaksi Jumalalle. saan kirkastetuin silmin nähdä Jumalan. Pyhä, pyhä! soikoon maassa, En enää ikänä taivahassa. Halleluja! vaikerra janoisena, Herra liitossaan on luja. kun häissä valmis morsian on Karitsan. 3. Halleluja! Myös Hengelle Saan kruunun siellä ylistys nouskoon Pyhälle ja puvun vielä, täydestä sydämestä. tuon pyhäin vaatteen, Kristuksen vanhurskauden. 31 BIS-CD-1369 Finnish Hymns 9/14/04 10:35 AM Page 32

Saan syntisyyteni, 12 VIRSI 176 syyn kyyneleihini, pois heittää, vaihtaa kunniaan ja pyhyyteen 1. Pois pelko, Herran kansa! ja kyyneleni kiitosvirteen iäiseen. Ken voisi peljättää, kun Herra armollansa 3. Kun täällä puolittain laumansa piirittää. silmillä hämärillä Nimemme Jumalalla saan Herraa kaukaa katsella jo riemuiten, on aina muistissaan, kun taivaan ihanain ajalla ahtaimmalla äänien sävelillä hän rientää auttamaan. jo täällä voimaa on – oi päivää Kristuksen! Hetkeni täyttää, 2. Pois ihmispelko heitä voimansa näyttää ja pelkää Jumalaa. jo täällä taivaan ihmeellinen rakkaus. Ken kulkee Herran teitä, Vaan milloin aavistan häneltä avun saa. sen juhlan korkean, Maailman nytkin voittaa kun uutta virttä laulan kanssa pyhien, vain usko Kristukseen, niin aivan maahan painaa juhla autuuden. hän antaa armon koittaa, tuo rauhan kansalleen. 4. Siell’ kaunis kannel soi, veisaamme virttä uutta, 3. Hän, Herra, voimassansa ei koskaan lopu se, ei koskaan vanhene. rakentaa kirkkoaan Täällä en lauluun voi Hengellään, sanallansa saada sen ihanuutta, ja armolahjoillaan. kuitenkin laulan ylistystä Herralle. Hän ihmeitänsä näyttää Hän verellänsä voi vielä kansassaan, ja hengellänsä sen toivon kerran täyttää, myös minut Jumalalle lunastanut on. sen nostaa kunniaan. Kunnia, kirkkaus, 4. Nyt nouskoon, kristikansa, voima ja ylistys ylistys Herran luo. sinulle, Jeesus, ikuisesti kaikukoon. Hänelle kiitostansa Ja taivas, maa ja meri aamen vastatkoon. sanoilla, töillä tuo! Johan Kahl 1745. Suom. 1790, uud. Wilhelmi Malmivaara Hän kotkan siivin kantaa 1893. Virsikirjaan 1938. sinua taivaaseen,

32 BIS-CD-1369 Finnish Hymns 9/14/04 10:35 AM Page 33

ja vaivan jälkeen antaa Mä tahdon riemuin hän levon lapsilleen. Herraa ylistää. Säk:t 1-3 Michael Weisse (?) 1544. Ruots. ja säk. Hän suuri on, 4 Isak August Björklund 1903, suom. Martti Ruuth 1903. Hän suuri on. Virsikirjaan 1938. 2. Kun luon mä katseen ylös, siellä huomaan 13 VIRSI 563 Nuo tähdet kirkkaat, 1. Ilta on tullut, Luojani, kuun ja auringon. armias ole suojani. Ne asetit Sä Anteeksi synnit antaen valkeutta luomaan. rauhalla siunaa Jeesuksen. Sun työsi kaikki 2. Jos vielä uuden päivän saan, hyvin tehty on. lapsenas auta kasvamaan, Mä tahdon riemuin… niin että taivaan kirkas sää 3. Kun myrsky riehuu, täällä jo saisi lämmittää. ukkosilma pauhaa 3. Lapsena hoida taivahan Ja pilvet tummat keskellä vieraan maailman. peittää taivahan, Täällä jo taivas rintaan luo, Mä tunnen rinnassani nukkua helmaas nyt mun suo. suurta rauhaa, Säk. 1 englantilainen viim. 1800-luvun alkupuolelta. Suom. Kun sateenkaaren 1860. Säk:t 2 ja 3 suomalainen viim. 1947. Virsikirjan näen loistavan. lisävihkoon 1963. Mä tahdon riemuin… 4. Oi, kohta Jeesus saapuu, 14 OI HERRA SUURI päivä koittaa. 1. Oi Herra suuri, Mä silloin taivaan Luoja maan ja taivaan, kotiin muuttaa saan. Sä kerran kaiken On tuskat pois, sanallasi loit. yön varjot valo voittaa, Ei kukaan toinen Ei kuolemaa, tällaista saa aikaan. pois haihtuu murheet maan. Sä aina luotujasi Mä tahdon riemuin… auttaa voit. Carl Boberg 1885. Hengellinen laulukirja. 33 BIS-CD-1369 Finnish Hymns 9/14/04 10:35 AM Page 34

Lahden kaupunginorkesteri Lahti Symphony Orchestra

Ylikapellimestari / Principal conductor: Osmo Vänskä Säveltäjät / Composers: Joonas Kokkonen (1921-1996), kunniajäsen / honorary member Kalevi Aho, Lahden kaupunginorkesterin nimikkosäveltäjä / composer-in-residence Intendentti / General manager: Tuomas Kinberg Osoite / Address: Lahden kaupunginorkesteri, Sibeliustalo, 15140 Lahti www.lahti.fi/symphony 34 IDDDI REcoRotNGDATA Recordedin,anuary 2ooj [tracks6, 7 & loi,une2oo2] at thechurch ofthe cross (Ristinkirkko), Lahti, Finland Recordingproducer: Ingo Petry ltracks 6, 7 & 10:Rita Hermeyer] Soundengineer: Rita Hermeyer ltracks 5, Z & 10:Martin Nagorni] Digitalediting: Michael Sjlberhorn [tracks 6, 7 & 10:Rita Hermeyer] Recordingequipment: Neumann microphones; Studer Mic AD microphone pre-amlifier; Yamaha O2R mixer; GenexGX8ooo MOD recorder, stax headphones Executiveproducer: Robert von Bahr BookLETANo GRAPHTc DESTGN Covertexts: O PekkaSarkiii and Sinfonia Lahti 2oo4 Translations:The English Centre/Jaakko Mantyiervi and Nicholas Mayow (English); Jan-Erik Lindqvist (Swedish) Frontcover concept : oy Fg'NaxosAb/lan Vaaka Bookletpreparation: Oy Fg-Naxos Ab/Heidi Partti Frontcover painting: Albert Edelfelt, Ruokolohden eukkojo kirkonmo-ello- 1887, Ateneum, Helsinki. Photo:Kuvataiteen keskusarkisto / HannuAaltonen Photographsofthe orchestra and osmo Vanskar O Eastpressoy / seppoJ.J. Sirkka, Porvoo, Finland Otherphotographs: Maarit Kytttharju/FlMlC (llkka Kuusisto, Olli Kortekangas); Soile Siltanen (Haili Ahmas); GhadiBoustani (Kalevi Aho) Typesetting,lay-out: Andrew Barnett, Compact Design Ltd,, Saltdean, Brighton, England BIScDs can be ordered from our distributors worldwide. lfwe haveno representation inyour country please contact: BISRecords AB, Stationsvegen 2o, SE-184 5o Akersberga, Sweden Tel.:08 (lnt.+468) 5441 02 30 Fax:08 (lnt.+468)54 410240 [email protected],bis.se Underperioden 2oo2-2oo5 erhaller BIS Records AB stdd till sinverksamhet fren Statens kultuilAd.

BIS-cD-1369 O & @ 2004,BIS RecordsAB,Akersberga.