KOTIKAUPUNKINA HELSINKI Asumisen ja siihen liittyvän maankäytön toteutusohjelma 2016

KOTIKAUPUNKINA HELSINKI Asumisen ja siihen liittyvän maankäytön toteutusohjelma 2016 Helsingin kaupungin keskushallinnon julkaisuja 2016:19

Toimitus: Riikka Karjalainen

ISBN 978-952-331-146-6 (painettu julkaisu) ISBN 978-952-331-147-3 (verkkojulkaisu) ISSN-L 2242-4504 ISSN 2242-4504 (painettu julkaisu) ISSN 2323-8135 (verkkojulkaisu)

Piirroskuvat: Ilja Karsikas Taitto: Mainostoimisto Visuviestintä Oy, Taina Ståhl

Paino: Edita Prima Oy, 2016 Esipuhe

Helsinki kasvaa vauhdilla. Astikainen Maija Kuva: Helsinkiin muuttaa ihmisiä niin maan rajojen ulkopuolelta kuin muualta Suomesta. Kaupunki kasvaa myös ilman muuttovoittoa, koska Helsingissä syntyy niin paljon lapsia vuosittain. Meitä helsinkiläisiä on nyt 630 000. Viimeisen seitsemän vuoden aika- na uusia asukkaita on tullut kaupunkiin yli 50 000. Uusien asuntojen tarve voimakkaan kasvun aikana on selvä. Kunnianhimoisen asuntorakentamisen puolesta puhuvat selvää kieltään niin asuntojen hintojen nousu kuin vuok- ratason nopea nousu. Helsingin asuntopolitiikka on tärkeää myös koko maan talouspoliittis- ten tavoitteiden kannalta. Ihmisten pitää pystyä muuttamaan opiskelujen ja työn perässä pääkaupunkiseudulle. Tämän tähden valtio osallistuu Helsingin asuntotuotantotavoitteen nostamiseen rahoittamalla osan Helsingin ensim- mäisestä pikaratikkahankkeesta, Raide-Jokerista. Tässä ohjelmassa Helsingin asuntotuotantotavoite nousee 6 000 asun- toon vuodessa. Tämän tavoitteen tärkeydestä on kaupunkilaisten valitsemas- sa valtuustossa hyvin laaja yksimielisyys, mikä antaa hyvän selkänojan tavoit- teen toteuttamiselle. Halvaksi asuminen Helsingissä ei tule edes 6 000 asunnon rakentamisel- la vuosittain, mutta riittävä asuntorakentaminen on välttämätöntä hintojen nousun hillitsemiseksi. Helsinki jatkaa työtä hyvien, monipuolisten ja hyvän elinympäristön kaupunkilaisille tarjoavien kaupunginosien rakentamiseksi. Uusissa kau- punginosissa on eri-ikäisiä ja -tuloisia ihmisiä, vuokra-asuntoja ja omistus- asuntoja, monipuolista asuntotuotantoa, jolla on kunnianhimoiset ympä- ristötavoitteet. Kaupunginosia rakennetaan kaikenlaisille ihmisille, mukana ovat kaiken ikäiset ihmiset, erikokoiset perheet, erituloiset ihmiset. Helsinki on aina ollut muuttajien kaupunki. On hienoa, että meillä on kaupunki, jonne tullaan tekemään töitä ja opiskelemaan, rakentamaan omaa elämää, toteuttamaan unelmia. Tämän ohjelman tavoitteet auttavat kaupun- gin nykyisiä ja tulevia asukkaita löytämään kodin, josta käsin oman hyvän elämän rakentaminen toivottavasti onnistuu.

ANNI SINNEMÄKI apulaiskaupunginjohtaja

Sisältö

ESIPUHE…………………………………………………………………………………………………… 5

ASUMISEN JA MAANKÄYTÖN VISIO…………………………………………………… 9

KOTIKAUPUNKINA HELSINKI -OHJELMAN ASUNTO- JA MAAPOLIITTISET PÄÄMÄÄRÄT (I-V) JA TAVOITTEET (1-12)………… 11

ASUMISEN JA MAANKÄYTÖN LÄHTÖKOHDAT HELSINGISSÄ…………… 17 Helsingin asuntokanta on pienasunto- ja kerrostalovaltaista…………… 17 Helsingin väestö kasvaa, ikääntyy ja monikulttuuristuu…………………… 19 Muuttovoittoa ulkomailta ja muualta Suomesta……………………………… 22 Asuntojen suuri kysyntä kiristää asuntomarkkinoita………………………… 25 Helsingistä entistä ympäristöystävällisempi kaupunki……………………… 30 Maankäytön, asumisen ja liikennesuunnittelun seudullinen yhteistyö………………………………………………………………………… 31

I MAANKÄYTTÖ…………………………………………………………………………………… 33 Tavoite 1 Maapolitiikka……………………………………………………………………… 35 Tavoite 2 Tontinvaraus ja -luovutus………………………………………………… 36 Tavoite 3 Yleissuunnittelu………………………………………………………………… 39 Tavoite 4 Asemakaavoitus ja asemakaavavaranto…………………………… 42

II ASUNTOTUOTANTO…………………………………………………………………………… 45 Tavoite 5 Asuntotuotannon määrä…………………………………………………… 47 Tavoite 6 Hallinta- ja rahoitusmuodot ……………………………………………… 50 Tavoite 7 Kaupungin oma asuntotuotanto ……………………………………… 54 Tavoite 8 Asuntotuotannon huoneistotyyppijakauman ohjaaminen.. 58

III ASUINALUEET…………………………………………………………………………………… 61 Tavoite 9 Asuinalueiden elinvoimaisuus…………………………………………… 63

IV ASUNTOKANTA………………………………………………………………………………… 67 Tavoite 10 Asuntokannan ja asuntorakentamisen kehittäminen……… 69 Tavoite 11 Kaupungin oma asuntokanta…………………………………………… 72

V ASUKASRAKENNE …………………………………………………………………………… 75 Tavoite 12 Asukasrakenteen monipuolisuus …………………………………… 77 Kaupunginvaltuuston hyväksymät toivomusponnet…………………………………87 Kaupunginhallituksen päätös………………………………………………………………………89 Liite 1. Sihteeristön kokoonpano 2015–2016………………………………………… 93 Liite 2. Ohjelman seurantamittarit ja toteutumisen arviointi………………… 95 Kuvailulehti……………………………………………………………………………………………… 96

Asumisen ja maankäytön visio 99

ASUMISEN JA MAANKÄYTÖN VISIO

Helsinki on hyvinvoivan ja kasvavan metropolin ydin, joka tarjoaa asukkailleen laadukasta asumista viihtyisässä urbaanissa ym- päristössä.

Kaupunginosista muodostuu kaupunkikuvallisesti ja toiminnallises- ti vetovoimainen Helsinki, jossa asuminen, arjen palvelut ja työpaikat ovat hyvin saavutettavissa.

Asuinalueiden suunnittelun, rakentamisen ja ylläpidon keskeisiä peri- aatteita ovat sosiaalinen, taloudellinen ja ekologinen kestävyys. Helsin- ki on edelläkävijä kestävän kaupunkikehityksen edistämisessä.

Kuva 1. Ohjelman teemakokonaisuudet ja vision linjaukset.

MAANKÄYTTÖ

ASUNTOTUOTANTO

ASUINALUEET

Hyvinvoiva ja kasvava Helsinki

Elinvoimainen urbaani ympäristö

ASUNTOKANTA

ASUKKAAT

Sosiaalinen, taloudellinen ja ekologinen kestävyys 10 KOTIKAUPUNKINA HELSINKI Asumisen ja siihen liittyvän maankäytön toteutusohjelma 2016

Kotikaupunkina Helsinki -ohjelman asunto- ja maapoliittiset päämäärät ja tavoitteet 11

KOTIKAUPUNKINA HELSINKI -OHJELMAN ASUNTO- JA MAA- POLIITTISET PÄÄMÄÄRÄT (I-V) JA TAVOITTEET (1-12)

PÄÄMÄÄRÄ I MAANKÄYTTÖ Tavoite 2 Tontinvaraus ja -luovutus Maankäytön periaatteena on tiivis jouk- koliikenneyhteyksiin tukeutuva yhdys- Kaupunki luovuttaa vuosittain asuntotuotan- kuntarakenne. Asuntorakentamisen edel- toon tontteja vähintään 380 000 kem2. lytykset taataan aktiivisen maa- ja tont- Tontinluovutusta käytetään aktiivise- tipolitiikan avulla sekä huolehtimalla na työkaluna asuntotuotannon laatutason ja asuntotuotannon edellyttämän kaavava- hallintamuotojen toteutuksen ohjauksessa. rannon riittävyydestä. Tontinvarauskanta pysyy tasolla, joka mahdollistaa vähintään neljän vuoden asun- torakentamisen kaupungin omalla maalla Tavoite 1 ohjelmassa määritellyn hallinta- ja rahoitus- Maapolitiikka muotojakauman mukaan. Maapolitiikalla varmistetaan kysyntää vastaa- Kaupunki edellyttää luovuttamiensa ker- va asuntotonttitarjonta sekä eheä yhdyskun- rostalotonttien osalta, että rakennusluvan tarakenne. edellytyksenä oleva C-luokan energiatehok- Kaupunki hankkii aktiivisesti yhdyskun- kuusvaatimus täyttyy selkeästi ja alittaa E-lu- tarakentamiseen soveltuvaa maata omistuk- vun 120 kWh/m²/vuosi. seensa vapaaehtoisin kaupoin kohtuulliseen käypään hintatasoon. Tarvittaessa kaupunki Tavoite 3 voi turvautua myös muihin lainsäädännön Yleissuunnittelu suomiin maanhankintakeinoihin kuten lu- nastukseen ja etuosto-oikeuteen. Vuonna 2016 tuodaan kaupunginvaltuustoon Asemakaavojen muutosalueilla tehdään päätettäväksi uusi yleiskaava. Uuden yleiskaa- tarvittaessa maankäyttösopimuksia. Asema- van tulee mahdollistaa riittävän kaavavaran- kaavoittamattomilla alueilla maankäyttöso- non ylläpitäminen sekä vuosittaisen asema- pimuksia tehdään vain poikkeustapauksissa, kaavatavoitteen toteutuminen ohjelman mu- esimerkiksi tilanteissa, joissa merkittävä osa kaisen asuntotuotantotavoitteen toteuttami- sopimuskorvauksesta suoritetaan kaupungil- seksi. le tärkeänä raakamaana. 12 KOTIKAUPUNKINA HELSINKI Asumisen ja siihen liittyvän maankäytön toteutusohjelma 2016

Helsinki sitoutuu maankäytön, asumi- PÄÄMÄÄRÄ II ASUNTOTUOTANTO sen ja liikenteen MAL-sopimuksen toteutta- miseen ja edellyttää, että eri osapuolet (valtio Asuntotuotannolla vastataan kaupungin ja muut Helsingin seudun kunnat) toimivat kasvun tarpeisiin ja tuotannon tavoiteta- samoin. so pidetään korkeana. Asuntotuotannos- sa varmistetaan monipuolinen hallinta- ja rahoitusmuotojakauma sekä tarvetta Tavoite 4 ja kysyntää vastaava asuntojen kokoja- Asemakaavoitus ja asema- kauma. Asuinalueiden eriytymistä ehkäis- kaavavaranto tään poikkihallinnollisin keinoin. Vuosittain laaditaan asemakaavoja asunto- tuotantoon vähintään 600 000 kem2. Tavoite 5 Asemakaavojen tulee mahdollistaa ta- Asuntotuotannon määrä voitteiden mukainen hallinta- ja rahoitus- muotojakauma sekä tuettava kohtuuhintai- Helsingissä rakennetaan uudistuotantona ja sen asuntotuotannon edellytyksiä. Asemakaa- käyttötarkoituksenmuutoksin vuosittain vä- vojen toteuttamiskelpoisuuteen tulee kiin- hintään 6 000 asuntoa. Luodaan edellytykset nittää erityistä huomiota. Asuntotuotannon nostaa asuntotuotannon määrä 7 000 asun- sujuvoittamiseksi asemakaavavaatimusten toon vuoteen 2019 mennessä. yksityiskohtaisuutta tulee välttää, jotta poik- keamispäätöksiä voidaan vähentää. Tavoite 6 Asemakaavavarannon on mahdollistetta- Hallinta- ja rahoitusmuodot va vähintään viiden vuoden asuntotuotanto määritellyn hallinta- ja rahoitusmuotojakau- Hallinta- ja rahoitusmuototavoite vuosittain man mukaan. on 6 000 asunnon vuositavoitteella laskettu- na seuraava: • 25 prosenttia ara-vuokra-asuntoja (1 500 asuntoa, joista 300 opiskelija- ja 100 nuorisoasuntoja), • 30 prosenttia välimuodon asuntoja (1 800 asuntoa), • 45 prosenttia sääntelemättömiä vuokra- ja omistusasuntoja (2 700 asuntoa)

Mikäli välimuodon asuntoja on vuotuisesta toteumasta 30 % tai yli, tavoite nousee seu- raavalle vuodelle automaattisesti 35 pro- senttiin ja sääntelemättömien osuus laskee 40 prosenttiin. Valtion edellytetään sitoutuvan omalla ja luovuttamallaan maalla noudattamaan oh- jelman mukaista hallinta- ja rahoitusmuoto- jakaumaa. Yksityisen maanomistuksen osalta hallintamuotojakauman toteutumista ohja- taan maankäyttösopimuksilla.

Kotikaupunkina Helsinki -ohjelman asunto- ja maapoliittiset päämäärät ja tavoitteet 13

Alueellisesta hallinta- ja rahoitusmuotojakau- Huoneistotyyppijakauman ohjaus perus- masta päätetään tontinluovutus- tai maan- tuu ensisijaisesti tontinluovutusehtoihin. Val- käyttösopimusvaiheessa hallintokuntien yh- tion ja yksityisten tahojen omistamalla maalla teistyönä siten, että huomioidaan alueelli- voidaan käyttää asemakaavamääräyksiin pe- nen tasapaino. Yksipuolisia asuinalueita pyri- rustuvaa ohjausta sääntelemättömän omis- tään välttämään. Asuntokannassa tapahtuvat tustuotannon osalta. muutokset huomioidaan kokonaistarkaste- lussa. PÄÄMÄÄRÄ III ASUINALUEET Tavoite 7 Erilaiset kaupunginosat kehittyvät hou- Kaupungin oma asuntotuotanto kuttelevina asuinalueina, ja niistä muo- Kaupungin oman asuntotuotannon tavoite dostuu toiminnallisesti eheä Helsinki. Uu- on 1 500 asuntoa vuodessa. sista alueista rakentuu persoonallisia ja Tavoitteena on rakentaa 750 ara-vuok- asukasrakenteeltaan monipuolisia kau- ra-asuntoa (50 prosenttia tuotannosta) ja 750 punginosia. Olemassa olevien alueiden välimuodon eli Hitas-, asumisoikeus- tai osa- elinvoimaisuutta ja viihtyisyyttä tuetaan omistusasuntoa. täydennysrakentamisella. Sääntelemättömiä asuntoja rakennetaan vain alueiden tasapainoisen rakenteen var- Tavoite 9 mistamiseksi. Asuinalueiden elinvoimaisuus Hallintokuntien yhteistyöllä turvataan kaupungin oman tuotannon edellytykset. Edistetään kestävää kaupunkikehitystä tie- dostaen alueiden erilaisuus ja eriytymiske- hitys. Tavoite 8 Keskeisimmät aluerakentamiskohteet Asuntotuotannon huoneistotyyppi- seuraavina vuosina ovat Länsisatama, Kala- jakauman ohjaaminen satama, Pasila, Kruunuvuorenranta, Kunin- Perheasunnoiksi soveltuvien eli vähintään kaantammi ja Honkasuo. Tulevan asunto- kahden makuuhuoneen asuntojen riittävä tuotannon näkökulmasta suunnittelun ete- osuus omistusasuntotuotannosta turvataan. nemistä edistetään Malmin lentokentän, Koi- Varmistetaan omistustuotannon perheasun- vusaaren ja Östersundomin alueilla. Näiden tojen määrä, tuotannon laatu ja muuntojous- alueiden osuus asuntotuotannosta on noin tavuus. 60 prosenttia. Kerrostalotuotannossa Hitas-omistus- Asuntorakentamisesta 40 prosenttia to- asuntotuotantona toteutettavien tonttien teutuu täydennysrakentamisena. Tuotantota- asuinrakennusoikeudesta keskimäärin 60–70 voitteen turvaamiseksi täydennysrakentami- prosenttia toteutetaan perheasuntoina. Ker- sen koordinaatiota vahvistetaan, kehitetään rostalotuotannossa sääntelemättömään omis- prosesseja ja kannusteita sekä poistetaan täy- tusasuntotuotantoon luovutettavilla tonteilla dennysrakentamisen esteitä mm. yhteistyössä tontin asuinrakennusoikeudesta keskimäärin valtion kanssa. 40–50 prosenttia toteutetaan perheasuntoi- Asuntotuotantotavoitteen toteuttamisek- na. Lautakunta voi perustelluista syistä poike- si tulee huolehtia riittävästä eri puolilla kau- ta tästä rajasta alueilla, joilla perheasuntojen punkia olevasta asemakaavavarannosta sekä määrä on jo riittävä. varmistaa tonttien rakentamisedellytykset. 14 KOTIKAUPUNKINA HELSINKI Asumisen ja siihen liittyvän maankäytön toteutusohjelma 2016

Konepajan aluetta Vallilassa. Kuva: Kimmo Brandt.

Kotikaupunkina Helsinki -ohjelman asunto- ja maapoliittiset päämäärät ja tavoitteet 15

Täydennysrakentamisalueen asemakaavoi- Edistetään uusiutuvien ja ympäristöä tusta ohjelmoidaan nykyistä järjestelmälli- mahdollisimman vähän kuormittavien ra- semmin. kennusmateriaalien ja tuotantotapojen käyt- Alueilla, joiden asuntokanta on yksipuo- töä sekä mahdollistetaan kiinteistökohtaisten lista ja uudistuotanto vähäistä, uusi asunto- energialähteiden käyttöönotto. kantaa monipuolistava täydennysrakentami- nen on tärkein tavoite. Tavoite 11 Jatketaan autopaikattomien ja vähäau- Kaupungin oma asuntokanta topaikkaisten asuntokohteiden toteuttamis- ta erityisesti hyvien joukkoliikenneyhteyksien Kaupungin omistaman asuntokannan yllä- läheisyydessä. Tehokkaaseen ja edulliseen py- pidosta, arvon ja kunnon säilymisestä sekä säköintiin pyritään keskitetyn pysäköinnin, vuokran ja käyttövastikkeen kohtuullisena vuorottaispysäköinnin sekä pysäköintipaik- pitämisestä huolehditaan. Kaupungin asun- kojen vaiheittaisen toteuttamisen avulla. tokannassa edistetään uusia asumisratkaisuja ja asukaslähtöisiä asumiskonsepteja. Vuokra-asuntojen asukasvalinnassa pyr- PÄÄMÄÄRÄ IV ASUNTOKANTA kimyksenä on monipuolinen ja alueellisesti tasapainoinen asukasrakenne. Huolehditaan asuntokannan kunnos- Asuntokannan peruskorjaustoiminnas- ta sekä edistetään energiatehokkuutta sa pyritään tavoitteellisesti D-energialuok- asuntorakentamisessa ja olemassa ole- kaan. Energian ominaiskulutusta vähenne- vassa asuntokannassa. Asuntorakenta- tään kaksi prosenttia vuodessa. mista kehitetään tukemalla erilaisten ta- Kaupungin asunto-omaisuuden hallin- lotyyppien rakentamista, omatoimista ra- nan kehittämistä jatketaan. Helsingin kau- kennuttamista sekä erilaisten asumiskon- pungin asunnot Oy:n hallinnon kehittämis- septien toteuttamista. Parannetaan asun- tä jatketaan. tojen soveltuvuutta elinkaariasumiseen sekä edistetään hissien rakentamista van- haan asuntokantaan. PÄÄMÄÄRÄ V ASUKASRAKENNE

Turvataan eri väestöryhmien mahdolli- Tavoite 10 suudet asua pääkaupungissa. Asumisen Asuntokannan ja asunto- suunnittelussa kiinnitetään erityistä huo- rakentamisen kehittäminen miota asuntomarkkinoille tulevien nuor- Jatketaan monimuotoisen kerrostaloasumi- ten, lapsiperheiden, ikääntyneiden ja eri- sen kehittämistä: lisätään vanhan rakennus- tyisryhmiin kuuluvien asukkaiden asumis- kannan uusiokäyttöä, ullakko- ja lisäkerros- mahdollisuuksiin sekä maahanmuuttaja- rakentamista sekä mahdollistetaan seka- ja taustaisen väestön ja pienten asuntokun- hybriditalojen rakentaminen. tien määrän kasvuun. Kaupungin toimin edistetään hissien ra- kentamista vanhaan asuntokantaan. Tavoite 12 Edistetään omatoimista rakentamista ja Asukasrakenteen monipuolisuus rakennuttamista, kaupunkimaisten pientalo- jen rakennuttamista sekä ryhmärakennutta- Lapsiperheille sopivia asuntoja rakennetaan mista. riittävästi uusille alueille sekä täydennysra- 16 KOTIKAUPUNKINA HELSINKI Asumisen ja siihen liittyvän maankäytön toteutusohjelma 2016

kentamiskohteisiin. Huoneistotyyppiohjauk- Vieraskielisen väestön asumisen tukemi- sella varmistetaan perheasuntojen rakenta- seksi kehitetään edelleen asumisneuvontaa ja minen. parannetaan eri asumisvaihtoehdoista tiedot- Lisätään asuntomarkkinoille tulevien tamista. nuorten sekä yksinasuvien kaupunkilaisten Huolehditaan riittävästä vanhusten, ke- kohtuuhintaisen vuokra-asumisen tarjontaa. hitysvammaisten, päihde- ja mielenterveys- Ikäihmisille kohdennettuja asumisvaih- kuntoutujien ja asunnottomien asuntotuo- toehtoja toteutetaan kaikkiin hallinta- ja ra- tannosta. hoitusmuotoihin. Esteettömiä asumisvaihto- ehtoja lisätään täydennysrakentamisalueilla. Asumisen ja maankäytön lähtökohdat Helsingissä 17

ASUMISEN JA MAANKÄYTÖN LÄHTÖKOHDAT HELSINGISSÄ

Asumisen ja siihen liittyvän maan- set erot ovat kasvaneet hintatasonkin osalta. käytön toteutusohjelmassa linjataan Helsin- Asuntotuotannon hallinta- ja rahoitusmuo- gin kaupungin asunto- ja maapoliittiset peri- tojakauman ohjaamisella koko kaupungin ja aatteet. Helsinki kasvaa tällä hetkellä voimak- aluetasolla pyritään varmistamaan tasapai- kaasti ja kaupunkirakenne on suuressa mur- noisen kaupungin rakentuminen. roksessa. Satamatoiminnot ovat siirtyneet Asuntopoliittisen ohjauksen ensisijainen Vuosaareen ja asuntorakentaminen on käyn- tarkoitus on turvata tavallisten helsinkiläis- nissä toiminnoilta vapautuneilla alueilla Län- ten asumisen mahdollisuudet, ja kaupungin sisatamassa, Kalasatamassa ja Kruunuvuo- tulee omilla toimillaan edistää kohtuuhin- renrannassa. Asuntorakentaminen on käyn- taista asumista. Asuntotuotantoa ja asuin- nistynyt myös Keski-Pasilassa ja Kuninkaan- alueita suunniteltaessa tulee huomioida myös tammessa, ja suunnittelussa ovat Malmin asumisen erityistarpeita. Suunnittelussa tulee lentokentän alue, Koivusaari ja Östersundom. ottaa huomioon lapsiperheiden, ikääntynei- Esikaupunkivyöhykkeen kaupunginosat ke- den ja asuntomarkkinoille tulevien nuorten hittyvät ja muuttuvat. Näillä alueilla täyden- tarpeet sekä pienten asuntojen kysyntä, jota nysrakentamisella on merkittävä rooli. Myös vauhdittaa yhden hengen kotitalouksien kas- asuntokannan peruskorjaukset ovat esikau- vava määrä. Kaupungin velvollisuutena on punkialueella edelleen ajankohtaisia. huolehtia myös asumisessaan tukea tarvitse- Asuntotuotannon korkean tason ylläpi- vien erityisryhmien asumisen järjestämisestä. täminen edellyttää Helsingiltä riittävää yleis- Ohjelmassa tarkastellaan Helsinkiä pait- ja asemakaavatasoista varantoa, korkeaa ra- si kasvavana pääkaupunkina, myös osana nel- kentamiskelpoisen maan tontinvaraustasoa, jän kaupungin muodostamaa pääkaupunki- hyvää hallintokuntien ja yhteistyökumppa- seutua sekä 14 kunnan muodostamaa Helsin- neiden yhteistyötä sekä myönteistä talous- ja gin seutua. Seudullisen yhteistyön tarve kas- rahoitustilannetta. Samanaikaisesti kun uusia vaa jatkuvasti kun alueen väestö sekä liiken- kaupunginosia rakennetaan, on jatkettava pa- nevirrat kasvavat. nostamista esikaupunkialueen rakentamiseen ja kehittämiseen. Kaupungin sisällä eriarvois- Helsingin asuntokanta on tuminen on lisääntynyt yhteiskunnallisten pienasunto- ja kerrostalovaltaista erojen kasvaessa, ja eriytymiskehitys on hei- jastunut myös asuinalueille. Asumisen hin- Helsingissä oli vuoden 2014 lopussa 346 751 tataso on korkealla, ja kaupunginosien väli- asuntoa. Vuodesta 2013 asuntojen määrä kas- 18 KOTIKAUPUNKINA HELSINKI Asumisen ja siihen liittyvän maankäytön toteutusohjelma 2016

voi noin 1,3 prosentilla. Eniten asuntoja ra- kahdeksan prosenttia. Omistusasuntoja on kennettiin 1960-luvulla ja vähiten 1990-lu- 43 ja vuokra-asuntoja 46 prosenttia asunnois- vulla. Eniten asuntoja on Etu- ja Taka-Töölön ta. Vuokra-asunnoista ara-vuokra-asuntoja kaupunginosissa. 1990-luvun asuntotuotan- on 43 prosenttia. Asumisoikeusasuntoja on nosta merkittävä osa (74 %) oli valtion tuke- 2,5 prosenttia. maa vuokra-asuntotuotantoa. Helsingin asuntokanta on pienasunto- Helsingin asuntokanta on kerrostalo- valtainen. Yleisin huoneistotyyppi on kaksio, valtainen, sillä 86 prosenttia asunnoista on joita on 36 prosenttia asunnoista. Yksiöitä kerrostaloissa. Erillispientalojen osuus on on 23 ja kolmioita 22 prosenttia asunnoista.

Kuva 2. Asuntojen ja kotitalouksien koko Helsingissä 2014 (%).

10 % 18 % 23 % 10 %

48 % 22 % 31 % 36 %

1 h + k 2 h + k 3 h + k 4 tai yli 1 hlö 2 hlöä 3 hlöä 4 tai yli

Lähde: Helsingin tilastollinen vuosikirja 2015.

Kuva 3. Asuntokunnat henkilöluvun ja huoneluvun mukaan 2014.

Yksiöt (69 166)

Kaksiot (116 181)

Kolmiot (71 810)

Neliöt (39 894)

Viisiöt tai sitä suuremmat (20 030) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %

1 hengen asuntokunnat 2 hengen asuntokunnat 3 hengen asuntokunnat 4 hengen asuntokunnat 5 hengen tai suuremmat asuntokunnat

Lähde: Helsingin tilastollinen vuosikirja 2015. Asumisen ja maankäytön lähtökohdat Helsingissä 19

Suhteellisesti eniten pieniä asuntoja on Tork- muassa siksi, että asuntokunnista jo nyt puo- kelinmäessä, Harjussa ja Alppilassa. Suuria let koostuu yksin asuvista. asuntoja on suhteellisesti eniten Landbossa, Yhden hengen asuntokuntia on Hel- Kuusisaaressa ja Karhusaaressa. singissä 48 prosenttia asuntokunnista. Kah- den hengen asuntokuntia on 31 prosenttia ja Vuonna 2014 Helsingin asumisväljyys oli kolmen hengen asuntokuntia kymmenesosa 33,9 m² henkilöä kohden. Asumisväljyys asuntokunnista. Yhden hengen asuntokun- vaihtelee osa-alueittain. Osa-alueita, joissa nista asuu kaksioissa 44 prosenttia ja yksiöis- on melko paljon asuntoja, mutta pieni asu- sä 38 prosenttia. Kahden hengen asuntokun- misväljyys ovat esimerkiksi Torkkelinmäki nat asuvat pääosin kaksioissa ja kolmioissa. (28 m²) ja Harju (28,2 m²). Helsingin keskimääräinen asuntokun- Helsingin väestö kasvaa, takoko on 1,9 henkeä. Asuntokuntien keski- ikääntyy ja monikulttuuristuu koon ennustetaan pienenevän tulevaisuudes- sa. Muutoksen johdosta asuntokuntien luku- Helsingin väkiluku oli vuoden 2015 lopus- määrä kasvaa suhteellisesti nopeammin kuin sa lähes 630 000 henkeä. Väestö kasvoi vuo- väestö, mikä myös osaltaan vaikuttaa asunto- sina 2012−2013 lähes 9 000 asukkaan vuosi- jen määrälliseen tarpeeseen. Kokonaisuudes- vauhtia. Vuonna 2014 väestönkasvu hidastui, saan asuntokuntien keskikoon pienenemisen mutta oli edelleen yli 8 000 asukasta. Vuon- ennakoidaan kuitenkin toteutuvan hitaam- na 2015 väestönkasvu hidastui edelleen ja jäi min kuin edellisinä vuosikymmeninä muun hieman alle 8 000 asukkaan. Helsingin väes-

Kuva 4. Helsingin väkiluvun muutos vuosina 2000−2015.

Henkilöä

2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

äkiluun muutos

okonaisnettomuutto

uuttotaio Helsingin seudulle

Lähde: Tilastokeskus ja Helsingin kaupungin tietokeskus. 20 KOTIKAUPUNKINA HELSINKI Asumisen ja siihen liittyvän maankäytön toteutusohjelma 2016

tönkasvu perustuu muuttovoittoon, jota se Aurinkolahden, Jätkäsaaren, Arabianran- saa muualta Suomesta ja ulkomailta. Väes- nan, Myllypuron, Vallilan sekä Kalasataman tönkasvuun on 2010-luvulla vaikuttanut osa-alueilla. Alueilla on ollut käynnissä mer- myös muuttotappion pieneneminen suhtees- kittäviä asuntorakentamishankkeita. Aluei- sa ympäröivään Helsingin seutuun. Vuosina den väestölisäys on vaihdellut ajanjaksolla 2014−2015 muuttotappio suhteessa Helsin- 1 500−4 900 henkilön välillä. Esikaupunki- gin seutuun on jälleen hieman kasvanut. alueella väestö on lisääntynyt eniten Kona- Viimeisen kymmenen vuoden aika- lassa ja Siltamäessä, joissa on ollut käynnissä na väestö on kasvanut eniten Latokartanon, merkittäviä täydennysrakentamishankkeita.

Kuva 5. Väestömuutos 2005−2014 väestönkasvun merkittävimmillä alueilla.

alasatama

allila

yllyuo

ätkäsaai

Auinkolahti

atokatano

Aaiananta

Lähde: Helsingin seudun Aluesarjat.

Kuva 6. Helsingin väestö 1.1.1980−2015 ja väestöprojektion vaihtoehdot 2016−2050.

850 000

750 000

650 000

550 000

450 000 1980 1990 2000 2010 2020 2030 2040 2050

Nopea Perusvaihtoehto Hidastuva Väkiluku 1980–2015

Lähde: Helsingin kaupungin tietokeskus. Asumisen ja maankäytön lähtökohdat Helsingissä 21

Väestön väheneminen on ollut voimakkain- tön ennustetaan kasvavan määrällisesti eni- ta Ylä-Malmin, Ruoholahden, Etelä-Haagan ten Myllypurossa, Mellunmäessä, Meri-Rasti- ja Kallahden osa-alueilla. lassa ja Maunulanpuistossa, joissa väestömää- rälisäyksen ennustetaan olevan 1 800−3 000. Helsingin väkiluvun ennustetaan kasvavan Väestön ennustetaan kymmenvuotiskaudel- yli 130 000 uudella asukkaalla vuoteen 2050 la vähenevän reilulla 60 osa-alueella. Voimak- mennessä, jolloin väkiluku olisi lähes 760 000 kainta väestön vähenemisen ennustetaan ole- asukasta. Nopean kasvun ennusteen mukaan van Linjoilla, Etu-Töölössä ja Kallahdessa, asukkaita olisi vuonna 2050 lähes 870 000. joissa väestö vähenee 700−1 100 asukkaalla. Väestönkasvun ennustetaan vuosina Viime vuosina keskeisimpiä asumisen ja 2015−2025 olevan määrällisesti suurinta nyt palveluiden suunnitteluun vaikuttavia väes- rakenteilla olevilla suurilla projektialueilla Jät- tönmuutostrendejä ovat Helsingissä olleet käsaaressa, Kalasatamassa, Kruunuvuorenran- väestön ikääntyminen ja vieraskielisen väes- nassa sekä Kuninkaantammessa. Voimakkain- tön osuuden kasvu. Toisaalta myös etenkin ta kasvun ennustetaan olevan Jätkäsaaressa, päivähoitoikäisten, mutta myös ala-asteikäis- joka kasvaa 10 000 uudella asukkaalla. Kalasa- ten lasten määrä on kasvanut 2010-luvulla. tamaan ennustetaan runsaan 6 000 asukkaan Monilla Helsingin esikaupunkialueilla väes- kasvua. Täydennysrakentamisalueella väes- tönkehitys on tullut elinkaaressaan tilantee-

Kartta 1. Ennustettu väestönmuutos osa-alueittain vuosina 2015−2025.

Kartta: Kaupunginkanslia. Lähde: Helsingin seudun Aluesarjat. 22 KOTIKAUPUNKINA HELSINKI Asumisen ja siihen liittyvän maankäytön toteutusohjelma 2016

seen, jossa väestö vähenee. Näiden asuinaluei- punut Suomeen vuoden 2016 ensimmäisel- den kehittäminen sekä asumisen että palvelu- lä kolmanneksella merkittävästi vähemmän jen näkökulmasta tulee olemaan Helsingissä kuin syksyllä 2015 keskimäärin. Mikäli tur- yksi keskeisistä haasteista lähivuosina. vapaikanhakijoiden määrä kääntyy uudelleen Helsingin väestönkasvu perustuu suu- nousuun, asettaa se lisähaasteen myös Helsin- rimmaksi osaksi vieraskielisten eli äidin- gin asuntomarkkinoille. kielenään muita kuin kotimaisia kieliä pu- huvien asukkaiden määrän kasvuun. Vie- Muuttovoittoa ulkomailta raskielisten asukkaiden määrä kasvaa sekä ja muualta Suomesta maahanmuuton että maan sisäisen muuton johdosta. Ennusteen mukaan vieraskielisen Helsingin väestönkasvuennuste pohjau- väestön kasvu tulee jatkossa muodostamaan tuu pitkälti oletukseen kaupungin saamasta noin 70−80 prosenttia väkiluvun kasvus- muuttovoitosta. Muuttovoittoa Helsinki saa ta. Asukkaista vieraskielisiä oli vuoden 2016 erityisesti ulkomailta, ja muuttotappiota syn- alussa 14 prosenttia. Vieraskielisten osuuden tyy muuttoliikkeestä kehyskuntiin. Muutto- on ennustettu kasvavan Helsingissä vuoteen liikkeen on havaittu olevan selvästi yhteydes- 2030 mennessä yli 20 prosenttiin ja koko sä seudun työmarkkinoihin, ja työpaikkojen, Helsingin seudulla noin 18 prosenttiin väes- työllisten määrän, työikäisen väestön sekä töstä. nettomuuton välillä on vahva keskinäinen riippuvuus. Vuodesta 2007 eteenpäin Helsin- Turvapaikanhakijoiden määrä lisääntyi voi- gistä poismuutto on vähentynyt, mutta aivan makkaasti Suomessa vuonna 2015, jolloin viime vuosina 2014−2015 muuttoliike kehys- Suomeen saapui noin 32 500 turvapaikanha- kuntiin on ollut taas pienessä kasvussa. To- kijaa. On arvioitu, että noin 2 300 oleskelu- dennäköistä on, että Helsingin seudun sisäi- luvan saanutta henkilöä päätyisi Helsinkiin nen muuttoliike pysyy jatkossakin Helsingille vuonna 2016. Turvapaikanhakijoita on saa- tappiollisena.

Kuva 7. Helsingin ja kehyskuntien väestörakenne ikäryhmän mukaan 1.1.2015. Kehyskuntiin kuuluvat Kirkkonummi, Vihti, Hyvinkää, Nurmijärvi, Tuusula, Kerava, Järvenpää, Mäntsälä, Pornainen ja Sipoo.

Helsinki Kehysalue

0 0

0 0

0 0

606 606

0 0

0 0

0 0

202 202

101 101

0 0 0 000 20 000 10 000 0 10 000 20 000 0 000 1 000 10 000 000 0 000 10 000 1 000

Naiset iehet Naiset iehet

Lähde: Tilastokeskus. Asumisen ja maankäytön lähtökohdat Helsingissä 23

Muuttajien ikärakenne on pysynyt pit- Muuttoliikkeellä ja pendelöinnillä on vahva kään samanlaisena. Lähtevät ovat nuoria yhteys. Helsingin seudun kunnista vain Hel- aikuisia ja pieniä lapsia. Tulomuuttajissa singin ja Vantaan työpaikkaomavaraisuus 18−30-vuotiaiden osuus on erittäin korkea ylittää sata prosenttia. Helsingissä käy päivit- huipun ollen 20–21-vuotiaiden ikäryhmässä. täin töissä lähes 170 000 henkeä, joista noin Väestön ikärakenne on muuttoliikkeen joh- 95 000 tulee pääkaupunkiseudulta ja loput dosta hyvin erilainen kuin kehyskuntien. Päi- 75 000 ympäröiviltä alueilta enimmäkseen väkoti- ja kouluikäisten lasten määrän kään- noin 100 kilometrin säteeltä. Viime vuosi- tyminen kasvuun antaa viitteitä siitä, että ni- na pääkaupunkiseudulle sukkuloivien mää- menomaan lapsiperheiden poismuutto Hel- rässä on tapahtunut pientä laskua. Erityises- singistä on hieman vähentynyt. Alle koulu- ti kauempaa Helsingin seudulta sukkuloivien ikäisten lasten määrän arvioidaan kasvavan määrä on vähentynyt voimakkaasti. 2020-luvun jälkipuolelle ja kouluikäisten Osasyynä kaupungista poismuuttoon tai 2030-luvulle asti. Asuntopolitiikan kannalta sen suunnitteluun on monilla kotitalouksil- on olennaista, millaisella asuntotarjonnalla ja la haave pientaloasumisesta. Helsinkiläisten asuinympäristöillä mahdollistetaan lapsiper- toteutuvat asumisurat ovat kuitenkin varsin heiden asuminen Helsingissä. moninaisia ja vain harva päätyy lopulta asu-

Kartta 2. Pääkaupunkiseudulla sukkuloivien osuus työllisistä vuonna 2013.

Kartta: Kaupunginkanslia. Lähde: Tilastokeskus, Väestötilastopalvelu, Elinkeinorakenne ja työssäkäynti. 24 KOTIKAUPUNKINA HELSINKI Asumisen ja siihen liittyvän maankäytön toteutusohjelma 2016

maan pientaloon. Helsingin kaupungin vas- Latokartanon, Jätkäsaaren ja Arabianrannan taus erityisesti lapsiperheiden asumistoivei- osa-alueet. Alueet ovat saaneet myös eniten siin on kaupunkiympäristöön sopivien pien- muuttovoittoa. Projektialueiden ulkopuolisia talo-konseptien kehittäminen, joiden avulla merkittäviä muuttovoittoalueita ovat Poh- kaupunkiin on saatu lisää kaivattua pientalo- jois-Haaga ja Linjat. Näistä Pohjois-Haagaan asumista. Myös kerrostaloasumista on pyrit- on rakentunut jonkin verran uusia asuntoja. ty kehittämään lapsiperheiden asumistoivei- Linjoilla muuttovoitto on perustunut lähes ta vastaavaksi. Viime vuosina on ollut merk- yksinomaan olemassa olevan asuntokan- kejä ns. urbaanin kaupunkiasumisen suosion nan asukasvaihtuvuuteen. Alle kouluikäisis- kasvusta etenkin lapsiperheiden keskuudessa. sä muuttovoittoa on projektialueiden lisäksi Asumisvalintoja tehdään monen eri tekijän kertynyt pientaloalueille, määrällisesti eniten summana, ja usein valinta sijoittuu jonnekin Länsi-Pakilaan ja Paloheinään. Muuttotap- unelmien, käytännöllisyyden ja taloudellisten piosta on kärsinyt yli 50 osa-aluetta. Suurinta resurssien välimaastoon. muuttotappio on ollut Kallalahden, Ylä-Mal- min ja Tapulikaupungin osa-alueilla. Helsin- Muuttoliikkeessä vuosittaiset vaihtelut ovat gin ulkopuolelta muuttovoittoa ovat eniten suuria. Vuosina 2005−2014 väestömäärään- saaneet Etu-Töölö, Taka-Töölö ja Kamppi. sä ovat eniten kasvattaneet Aurinkolahden, Muuttotappio on ollut suurinta kuntien vä-

Kuva 8. Nettomuutto 2005−2014 osa-alueilla, joille kertynyt eniten muuttovoittoa tai -tappiota.

Auinkolahti Latokatano ätkäsaai Aaiananta yllyuo allila Kalasatama PohjoisHaaa Linjat iikinmäki Konala EtuTöölö Kami TakaTöölö Taaninvainio Paloheinä almin lentokenttä alminkatano uoholahti Puistola Kivikko Taulikauunki läalmi Kallahti 000 000 2 000 1 000 0 1 000 2 000 000 000

Ulkoinen muuttovoittotaio 200201 Sisäinen muuttovoittotaio 200201

Lähde: Helsingin seudun Aluesarjat. Asumisen ja maankäytön lähtökohdat Helsingissä 25

lisessä muuttoliikkeessä Puistolassa, Tapanin- naapuriosa-alueiden osuus on selkeästi muita vainiolla ja Paloheinässä. alueita korkeampi, neljännes muuttajista. Alp- pikylään on muuttanut selkeästi enemmän Helsingin sisäisessä muuttoliikkeessä muut- usealta alueelta, naapuriosa-alueen Jakomäen tovoittoa ovat eniten ajanjaksolla saaneet La- osuus on vain kymmenesosa. Myös Hertto- tokartano, Aurinkolahti, Arabianranta ja Jät- niemen yritysalueella naapuriosa-alueilla on käsaari. Sisäinen muuttotappio on ollut suu- suuri merkitys, niiltä on muuttanut alueelle rinta Taka-Töölön, Etu-Töölön ja Kampin noin viidennes muuttajista. Kunnan ulkoinen osa-alueilla. muuttoliike on vaihdellut osa-alueilla. Vattu- Kaupungin sisäisen muuttoliikkeen tar- niemeen ja Herttoniemen yritysalueelle on kastelussa on todettu, että muutoissa suosi- tullut eniten muuttajia Uudenmaan ulkopuo- taan omaa kaupunginosaa tai lähialueita. Täy- lelta ja Alppikylään Vantaalta. dennysrakentamisalueelle valmistui eniten asuntoja vuosina 2012−2014 Vattuniemeen, Asuntojen suuri kysyntä Alppikylään ja Herttoniemen yritysalueelle. kiristää asuntomarkkinoita Alueet saivat ajanjaksolla myös muuttovoit- toa. Vattuniemessä osa-alueen sisäisen muut- Suomen talous kääntyi laskuun vuonna 2009 toliikkeen osuus on korkea, kolmasosa. Myös ja sillä on ollut vaikutuksia muun muassa ku-

Kuva 9. Tulo- ja lähtömuuton lisäksi Helsingissä muutetaan myös paljon kaupungin sisällä.

Lähde: Helsingin seudun Aluesarjat. 26 KOTIKAUPUNKINA HELSINKI Asumisen ja siihen liittyvän maankäytön toteutusohjelma 2016

Kuva 10. Tulokymmenykseen kuuluvan väestön osuus (%) Helsingin seudulla 2013.

1 tulokymmenys ienituloisin Kehyskunnat 2 tulokymmenys

tulokymmenys antaa tulokymmenys

tulokymmenys

Helsinki 6 tulokymmenys

tulokymmenys

tulokymmenys Esoo tulokymmenys

0 20 0 60 0 100 10tulokymmenys suuituloisin

Lähde: Tilastokeskus.

Kuva 11. Yleistä asumistukea saavat asuntokunnat Helsingissä perhemuodoittain 2010−2015.

000 0 000 000 0 000 2 000 20 000 1 000

Asuntokuntien määä Asuntokuntien 10 000 000 0 2010 2011 2012 201 201 201

ksin asuvat Lasieheet uut Lähde: Kela.

Kuva 12. Vanhojen asuntojen hinnat (euroa/m2) 2010−2015 Helsingin eri kalleusalueilla, pääkaupunkiseudulla ja koko maassa.

€/m2 000

6 000 Helsinki 1

000 Helsinki 2 Helsinki 000 Helsinki 000 Pääkauunkiseutu PKS 2 000 Helsinki 1 000 Koko maa

0 2010 2011 2012 201 201 201 Lähde: Tilastokeskus. Asumisen ja maankäytön lähtökohdat Helsingissä 27

luttajien käyttäytymiseen asuntomarkkinoil- sinkiläisten asuntokuntien määrän kasvu on la, joskin vähemmän kuin muualla Suomes- linjassa koko maan kehityksen kanssa: koko sa. Helsingin seutu on suurista talousalueista maassa yleistä asumistukea saavien asunto- ainoa, jonka työttömyysaste on 2000-luvulla kuntien määrä kasvoi 20 prosentilla. Tukea ollut selvästi koko kansantaloutta alhaisempi saavien talouksien määrän kasvun taustalla samalla, kun työllisten osuus työikäisistä on on sekä pitkäaikaistyöttömyyden lisääntymi- pysynyt koko maata korkeampana. nen että vuoden 2015 alussa voimaan tullut Helsingin tulotaso on koko Suomea kor- lainmuutos, joka mahdollisti tuen saamisen keampi, ja vuonna 2014 kolmeen ylimpään aiempaa suuremmilla tuloilla etenkin lapsi- tulokymmenykseen kuului 39 prosenttia perheissä. asukkaista. Verrattuna naapurikuntiin Hel- Helsingin yleistä asumistukea saavis- singissä korostuu kuitenkin kolmeen alim- ta asuntokunnista yksin asuvien osuus oli 55 paan tulodesiiliin kuuluvan väestön suuri prosenttia ja lapsiperheiden 34 prosenttia. osuus. Helsingin tulotaso on muuhun maa- Vuokra-asuntoihin yleistä asumistukea saa- han verrattuna 1,1-kertainen, mutta asunto- neista 47 prosenttia asui valtion tukemissa jen hinnat ovat kaksinkertaiset. Korkeamman vuokra-asunnoissa ja 53 prosenttia vapaara- asumisen hintatason vuoksi Helsingin tulo- hoitteisissa vuokra-asunnoissa. Vapaarahoit- tasolla saadaan vähemmän asumisneliöitä teisiin vuokra-asuntoihin yleistä asumistu- kuin koko maassa keskimäärin. kea saavien asuntokuntien osuus on kasvanut voimakkaasti viime vuosina. Suomen asuntolainamarkkinat ovat kansain- välisesti tarkasteltuna terveellä pohjalla. Lai- Helsingin asuntojen hintakehitys on vuosina namäärät ja -ajat ovat kohtuulliset, lainoja 2010–2013 ollut nopeampaa kuin muun Suo- maksetaan säännöllisesti takaisin, maksuhäi- men asuntojen hintakehitys, minkä jälkeen riöitä ja maksamattomia luottoja on vähän. hintakehitys on tasaantunut. Samalla kun 2000-luvun aikana asuntolainakäyttäytymi- koko maassa on tapahtunut maltillista asun- nen on Suomessa kuitenkin muuttunut lai- tojen hintojen nousua, on erityisesti Helsin- na-aikojen pidentyessä ja lainamäärien suu- gin kalleusalue 1 eriytynyt voimakkaasti mui- rentuessa. Vuonna 2012 Suomen asuntove- den alueiden hintakehityksestä. Myös kalleus- lallisilla kotitalouksilla oli asuntovelkaa keski- alue 2 on eriytymässä yhä enemmän. määrin hieman yli 92 000 euroa, ja yhdeksällä prosentilla velkaa oli vähintään 200 000 euroa. Asuntojen hintakehitys vaihtelee myös osa- Pääkaupunkiseudun asuntovelallisilla asunto- aluetasolla. Vanhojen asuntojen keskimääräi- kunnilla asuntovelkaa oli keskimäärin 120 000 nen neliöhinta on vuosien 2005−2015 aikana euroa ja 17 prosentilla yli 200 000 euroa. Eni- kohonnut eniten Pikku-Huopalahdessa, Kai- ten velkaa on 25–44-vuotiaiden, ja seuraavaksi vopuistossa, Ruoholahdessa, Kruununhaassa eniten 45–54-vuotiaiden asuntokunnilla. ja Eirassa. Nousu neliöhinnassa on ollut noin Vuoden 2015 lopussa Helsingissä oli 2 600 euroa neliötä kohden tarkasteluajan- 40 197 yleistä asumistukea saavaa asuntokun- jaksolla. Vähäisintä hinnannousu on vuosina taa, mikä vastaa noin 12,4 prosenttia asunto- 2005−2015 ollut Kontulassa, Tammisalossa, kunnista. Yleistä asumistukea saavien asun- Jakomäessä, Suurmetsässä ja Malminkarta- tokuntien määrä kasvoi Helsingissä vuoden nossa, 450−850 euroa neliötä kohden. Eniten 2014 lopusta vuoden 2015 loppuun 7 332 asuntokauppoja tehtiin vuosina 2005−2015 asuntokunnalla, mikä tarkoittaa noin 22 pro- Kalliossa, Sörnäisissä ja Lauttasaaressa. Ker- sentin vuotuista kasvua. Tukea saavien hel- rostalovaltaisista alueista vähiten kauppoja 28 KOTIKAUPUNKINA HELSINKI Asumisen ja siihen liittyvän maankäytön toteutusohjelma 2016

Kuva 13. Asuntojen hintakehitys eniten ja vähiten hintojaan kasvattaneilla postinumeroalueilla 2005−2015.

€/m²

8 000 Kaivopuisto

Eira 7 000 Kruununhaka 6 000 Ruoholahti 5 000 Pikku-Huopalahti

4 000 Tammisalo

Suurmetsä 3 000 Malminkartano 2 000 Kontula

1 000 Jakomäki

0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Lähde: Tilastokeskus.

Kartta 3. Vanhojen osakehuoneistojen kauppahintojen keskiarvo (€/m²) postinumero- alueittain Helsingissä 2015.

Kartta: Kaupunginkanslia. Lähde: Tilastokeskus. Asumisen ja maankäytön lähtökohdat Helsingissä 29

tehtiin Malminkartanossa ja Pikku-Huopa- simmat valtion tuella rakennetuissa vuokra- lahdessa. asunnoissa. Vuonna 2015 vanhojen osakehuoneis- tojen kauppahinnat vaihtelevat postinume- Uutena toimijana vuokra-asuntomarkkinoil- roalueittain reilusta 2 100 €/m² aina lähes le ovat viime vuosina tulleet asuntorahastot. 7 000 €/m². Helsingissä on siis hyvin erihin- Rahastoja ovat perustaneet mm. pankit, va- taisia alueita. Korkeimmat vapaarahoitteisten kuutusyhtiöt, varainhoitajat ja kiinteistösi- asuntojen hinnat ovat ydinkeskustassa ja sen joittajat, ja ne ovat sijoittaneet sekä kiinteis- läheisyydessä. Hinnat madaltuvat etäisyyden töihin että asuntoihin. Rahastojen omista- kasvaessa keskustaan, idässä ja pohjoisessa on mien asuntojen lukumääräksi arvioidaan länttä hieman edullisempaa. Ydinkeskustasta Helsingissä noin 5 000 asuntoa. Rahastot löytyy myös hitas-asuntoja, jotka ovat alueen omistavat erityisesti pieniä asuntoja keskei- vapaarahoitteiseen hintatasoon nähden edul- siltä alueilta, eli toimivat sillä asuntomark- lisempia. Helsingistä löytyy hyvin erihintaisia kinasegmentillä, jossa kysyntä on suurinta omistusasuntoja, vanhassa kannassa kauem- eikä tarjonta ole vastannut kysyntää. Rahas- paa keskustaa on myös kohtuuhintaista tot ovat mahdollisesti saaneet liikkeelle koh- tarjontaa. teita, jotka asuntomarkkinatilanteessa eivät olisi muuten lähteneet liikkeelle. Toisaalta ra- Vuokramarkkinatilanne on pysynyt Helsin- hastot saattavat osaltaan voimistaa hintakehi- gissä vaikeana. Asuntojen kysyntä on tarjon- tyksen eriytymistä alueellisesti ja asuntokoon taa suurempaa ja vuokra-asuntojen käyttö- mukaan. Epävarmuuksia liittyy myös siihen, asteet ovat erittäin korkeat. Vuokratasossa on mitä asuntokannalle tapahtuu ns. kymme- Helsingissä suuret erot niin alueellisesti kuin nen vuoden sijoitushorisontin jälkeen, kun rahoitusmuodonkin mukaan tarkasteltuna. asuntoja tulee samanaikaisesti merkittävästi Keskimääräiset kuukausivuokrat ovat edulli- myyntiin rahastojen määräajan umpeutuessa.

Kuva 14. Keskimääräiset kuukausivuokrat rahoitusmuodon mukaan Helsingissä ja vertailualueilla 2010−2015 (euroa/m²).

Kokom2 maa aaaaho Pääkauu20 1 aaaaho 10 110 111 Helsinki AA 102 10 101 10 106 106 10 Helsinki 161aaaahoitteinen16 1 16 aaaaho 11 1 11 1 112 126 16 1 Pääkauunkiseutu PKS aaaahoitteinen 12 Koko maa 10 aaaahoitteinen

Helsinki AA 6 Pääkauunkiseutu PKS AA

2 Koko maa AA 0 2010 2011 2012 201 201 201

Lähde: Tilastokeskus. 30 KOTIKAUPUNKINA HELSINKI Asumisen ja siihen liittyvän maankäytön toteutusohjelma 2016

Kaiken kaikkiaan pääkaupunkiseudun tasosta ja uudenlaisten ympäristö- ja ener- kohdalla on ollut näkyvissä viitteitä siitä, että giateknologioiden käyttöönoton edistäminen asumisen kohtuuhintaisuus ei ole enää vain rakentamisen kehittämishankkeissa. pienituloisten huoli, vaan se on kytköksis- Strategiaohjelman lisäksi Helsingin il- sä yhä voimakkaammin osaavan työvoiman mastotyötä ohjaavat Helsingin kaupungin saatavuuteen ja koko seudun kilpailukykyyn. ympäristöpolitiikka ja energiapoliittiset lin- Asumisen kohtuuhintaisuutta on vaikea mää- jaukset sekä pääkaupunkiseudun ilmasto- ja ritellä yksiselitteisesti, koska asuinneliöiden sopeutumisstrategia. Lisäksi Helsinki on si- lisäksi maksetaan myös sijainnista, saavutet- toutunut useisiin sopimuksiin ja julistuk- tavuudesta, laadusta ja kunnosta, asuinym- siin, kuten valtion kanssa tehtyyn kaupun- päristöstä sekä asuinalueen statuksesta. Koh- kien energiatehokkuussopimukseen (KETS), tuuhintaisuus määrittyy lisäksi aina suhteessa valtionhallinnon ja RAKLI ry:n väliseen käytettävissä oleviin tuloihin ja varallisuuteen, vuokra-asuntojen energiatehokkuutta kos- ja tarkoittaa siten eri asiaa eri asukasryhmille. kevaan sopimukseen (VAETS) ja Covenant Pieni- ja keskituloisten palkansaajien asu- of Mayors kaupunginjohtajien ilmastosopi- mismahdollisuuksien turvaaminen edellyttää mukseen. Helsinki on myös liittynyt maail- kohtuuhintaisten vuokra-, asumisoikeus- ja manlaajuiseen Compact of Mayors -ilmasto- omistusasuntojen tuotannon edellytyksistä aloitteeseen. huolehtimista. Kohtuuhintaisen vuokra-asu- Vuoteen 2050 mennessä Helsinki tavoit- misen tarjonnan lisäämiseksi on säänneltyjen telee hiilineutraaliutta. Energiatehokkuuden vuokra-asuntojen tuotanto pidettävä Helsin- osalta tavoitteena on vähintään 20 prosentin gissä korkealla tasolla. Kaavoitusvaiheessa on asukaskohtaisen energiankulutuksen alenta- tehtävä arvioivaa kustannustarkastelua ja väl- minen vuoteen 2020 mennessä vertailuvuo- tettävä lähtökohtaisesti liian kalliita ratkaisu- den ollessa 2005. Vuodelle 2030 on asetettu ja ara-vuokra-asuntotuotannolle. Markkina- pääkaupunkiseudun ilmastostrategiassa ta- hintoja edullisemman omistusasumisen tur- voitteeksi asukaskohtaisten päästöjen alen- vaamisessa Helsingin keskeisin asuntopoliit- taminen 39 prosenttia vuoden 1990 tasos- tinen ohjauskeino on kaupungin oma Hitas- ta. Tavoite saavutettiin Helsingissä vuonna järjestelmä. 2014. Kaupunginvaltuusto päätti kokoukses- saan 2.12.2015 hyväksyä Helen Oy:n kehitys- ohjelman toteutettavaksi erilliseen lämmön- Helsingistä entistä ympäristö- tuotantoon perustuvan hajautetun ratkai- ystävällisempi kaupunki sun mukaisena. Samalla kaupunginvaltuus- Ilmastonmuutosta lisäävistä päästöistä raken- to käsitteli Hajautetun energiantuotannon tamisen ja rakennusten käytön osuus on noin edistämisen selvittäminen sekä kaupungin 40 prosenttia. Rakennusten energiankäyttö kiinteistöjen ja kaupunkirakenteen energia- aiheuttaa kaikkiaan kolmanneksen kasvihuo- tehokkuuden tavoitteiden ja seurannan laa- nekaasujen päästöistä. Helsingin kaupungin timinen -raporttia, jossa esitettiin mm. että voimassa olevassa strategiaohjelmassa linja- suunniteltavalle kaupunkirakenteelle tulee taan hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen, strategiaohjelman yleiskaavalle asetetun energiatehokkuuden edistämiseen ja uusiutu- energiatehokkaan kaupunkirakenne -tavoit- van energian käytön edistämiseen liittyviä ta- teen mukaisesti asettaa energiatehokkuus- voitteita ja toimenpiteitä. Tavoitteena on mm. tavoite. Ilmastosopimusten sekä kotimais- hiilidioksidipäästöjen vähentäminen 30 pro- ten energiapoliittisten strategioiden toteut- senttia vuoteen 2020 mennessä vuoden 1990 taminen edellyttääkin Helsingissä ilmaston- Asumisen ja maankäytön lähtökohdat Helsingissä 31

muutosta hillitsevien toimien sisällyttämistä konaistavoitteesta. Vastaavasti 40-vuotisen asumisen ja siihen liittyvän maankäytön oh- korkotukivuokra-asuntotuotannon osuus jaukseen. tulee pääkaupunkiseudun kunnissa olla 20 prosenttia ja KUUMA-kunnissa 10 prosent- tia. Alueellisesti asuntotuotanto ohjataan Maankäytön, asumisen ja liikenne- kunnissa sopimuksessa määritellyille ensisi- suunnittelun seudullinen yhteistyö jaisille kohdealueille. Helsingin seudulla on pitkä historia asumi- MAL-sopimuksessa määritellään myös sen, maankäytön ja liikennesuunnittelun kuntien maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) seutuyhteistyöstä. Helsingin seutu suunnitteluyhteistyön jatko. Ohjelmakaudella ja erityisesti pääkaupunkiseutu muodosta- 2016–2019 syvennetään edelleen kuntien yh- vat yhtenäisen asuntomarkkina-alueen, jossa teistyötä. Helsingin seudun maankäyttösuun- asuntotarjonnan rakenteella on suuri merki- nitelmaa MASU 2050, asuntostrategiaa 2025 tys koko seudun ja yksittäisten kuntien me- ja liikennejärjestelmäsuunnitelmaa HLJ 2015 nestykseen. toteutetaan kuntarajoista riippumattomana Valtion ja Helsingin seudun 14 kunnan toiminnallisena kokonaisuutena ja maankäy- välisestä uudesta MAL-sopimuksesta vuo- tön, asumisen ja liikenteen yhteissuunnittelua sille 2016–2019 saavutettiin neuvottelutulos jatketaan suunnitelmien pohjalta. huhtikuussa 2016. Sopimuksen allekirjoit- Valtion asuntopoliittisilla toimilla on taminen ja voimaantulo tapahtui neuvotte- vaikutuksia helsinkiläisten asumiseen. Sipi- lutulosten kuntakäsittelyn jälkeen kesäkuun län kesäkuussa 2015 hyväksytyssä hallitusoh- 2016 alkupuolella. Osapuolten yhteisenä ta- jelmassa esitetään monia toimia asuntopoli- voitteena koko sopimuskaudeksi on 60 000 tiikan muuttamiseksi hallituskauden aikana. asunnon rakentaminen Helsingin seudul- Ensimmäiset lakiesitykset ovat olleet jo lau- la siten, että asuntotuotanto on yhteensä suttavana kunnissa. Valtio esittää mm. että 13 500 asuntoa vuonna 2016 ja kasvaa vuo- vuokra-asuntotuotannon lisäämiseksi luo- sittain 1 000 asunnolla ollen vuonna 2019 daan uusi vuokratalojen rakentamislainojen yhteensä 16 500 asuntoa. Helsingin osuus lyhytaikainen korkotuki ja että vuokra-asun- seudun asuntotuotannosta on keskimäärin totuotantoa koskevaa yleishyödyllisyyslain- 6 000 uutta asuntoa vuosittain. Valtion tuke- säädäntöä muutetaan. Valmistelussa on myös man tavallisen 40-vuotisen korkotukivuok- asumisoikeuslainsäädännön uudistaminen ra-asuntotuotannon, erityisryhmien vuok- sekä muutokset asp-järjestelmään. Valtio on ra-asuntotuotannon, asumisoikeusasunto- esittänyt myös, että ara-vuokra-asuntojen tuotannon ja uuden lyhyen korkotukivuok- asukasvalintaan palautetaan tulorajat. Halli- ra-asuntotuotannon tuotantotavoite on tusohjelmassa esitetään lisäksi, että ara-vuok- koko sopimuskaudella pääkaupunkiseudun ra-asuntojen asukasvalintaa muutetaan toi- osalta yhteensä noin 30 prosenttia pääkau- meentulotuki- ja asumistukiasiakkaita suo- punkiseudun ja KUUMA-kunnissa yhteen- sivaksi. Lakimuutokset olivat vielä keväällä sä noin 20 prosenttia KUUMA-seudun ko- 2016 valmisteluvaiheessa. 32 KOTIKAUPUNKINA HELSINKI Asumisen ja siihen liittyvän maankäytön toteutusohjelma 2016 I Maankäyttö 33

I MAANKÄYTTÖ

Maankäytön periaatteena on tiivis joukkoliikenne- yhteyksiin tukeutuva yhdyskuntarakenne. Asuntorakentamisen edellytykset taataan aktiivisen maa- ja asuntopolitiikan avulla sekä huolehtimalla asuntotuotannon edellyttämän kaavavarannon riittävyydestä.

33 34 KOTIKAUPUNKINA HELSINKI Asumisen ja siihen liittyvän maankäytön toteutusohjelma 2016

Helsingin alueiden käytön suunnit- lisäämällä poikittaisyhteyksiin tukeutuvaa telun keskeinen tavoite on riittävän ja moni- maankäytön suunnittelua. Kaupungin tavoit- puolisen asuntotarjonnan edellytysten tur- teellisen kehittämisen edellytys on kaavava- vaaminen. Kaupungin tulee rakentua siten, rantojen riittävyys. että asuinalueet, työpaikat, liikenneyhteydet Kaupunki pyrkii olemaan pääasiallinen ja palvelut muodostavat itsenäisesti toimivan asuntotonttien omistajataho kaikilla laajan kokonaisuuden, joka liittyy osaksi laajempaa uustuotannon alueilla. Tonttien rakentamis- Helsingin seutua. Tehokkaan maankäytön ta- kelpoisuudesta huolehtiminen tulee toteut- voitetta toteutetaan tukemalla monikeskuk- taa kaupungin eri toimijoiden välisellä tiiviil- sisen kaupunkirakenteen vahvistumista sekä lä yhteistyöllä.

Kruunuvuorenrannan esirakentamista. Kuva: Simo Karisalo. I Maankäyttö 35

Tavoite 1 MAAPOLITIIKKA Maankäytön ja asumisen suunnittelun sekä teutettujen vapaaehtoisten kauppojen perus- toteutuksen yhtenä keskeisenä lähtökohtana teella. Kaupungin johdonmukai­silla toimil- on merkittävä kaupungin maanomistus. Raa- la pidetään yllä maanomistajien luottamusta kamaan hankinnalla voidaan varmistaa tule- kaupungin asemaan luotettavana ja tasapuo- vien asuntoalueiden kaavoittaminen kaupun- lisena neuvottelukumppanina. gin omistamalle maalle sekä myös riittävien Kaupungin omistamalla ja omistukseen- ja oikein sijoittuneiden virkistysalueiden to- sa hankkimalla maalla asemakaavoituksen teutuminen. tuoma arvonnousu kanavoidaan alueraken- Kaupunki hankkii maata ensisijaises- tamisen sekä liikenneinvestointien ja uusien ti vapaaehtoisin kaupoin, ja maata pyritään asukkaiden tarvitsemien kunnallisten pal- hankkimaan hyvissä ajoin ennen niiden ase- veluinvestointien toteuttamiseen. Tiivistyvä makaavoitusta. Muita maanhankintakeinoja, yhdyskuntarakenne edellyttää maapoliitti- kuten etuosto‑oikeutta ja lunastusta, voidaan sia toimia myös jo olemassa olevan kaupun- käyttää poikkeustapauksissa. Vapaaehtoisiin kirakenteen sisällä. Niillä alueilla maanomis- kauppoihin perustuvaa maanhan­kintaa voi- tajien kanssa maankäyttösopimuksia tehdään daan tarvittaessa täydentää raakamaan lu- lähinnä vanhassa kaupunkirakenteessa ase- nastamisella, jotta eheän ja taloudellisen yh- makaavojen muutosalueilla, joilla kunnallis- dyskuntakehityksen mahdollisuudet voidaan tekniikan ja palveluiden järjestämisestä kau- varmistaa. Mahdollisissa lunastustilanteissa pungille aiheutuvat toteuttamiskustannukset maan käypä hintataso määräytyy alueella to- jäävät uudisalueita selvästi vähäisemmiksi.

Maapolitiikalla varmistetaan kysyntää vastaava asuntotonttitarjonta sekä eheä yhdyskuntarakenne.

Kaupunki hankkii aktiivisesti yhdyskuntarakentamiseen soveltuvaa maata omistukseensa vapaaehtoisin kaupoin kohtuulliseen käypään hintatasoon. Tarvittaessa kaupunki voi turvautua myös muihin lainsäädännön suomiin maanhankintakeinoihin kuten lunastukseen ja etuosto-oikeuteen.

Asemakaavojen muutosalueilla tehdään tarvittaessa maankäyttösopimuksia. Asemakaavoittamattomilla alueilla maankäyttösopimuksia tehdään vain poikkeustapauksissa, esimerkiksi tilanteissa, joissa merkittävä osa sopimuskorvauksesta suoritetaan kaupungille tärkeänä raakamaana. 36 KOTIKAUPUNKINA HELSINKI Asumisen ja siihen liittyvän maankäytön toteutusohjelma 2016

Tavoite 2 TONTINVARAUS JA -LUOVUTUS Kaupungin maan asuntotonttien luovutus- sittain. Tämä vastaa noin 4 320 asunnon ra- prosessi käsittää sekä varauksen että varsi- kentamista. Luovutetuille tonteille asetetaan naisen luovutuksen. Tontit varataan pää- tontin suunnittelun ja rakentamisen keskeiset sääntöisesti 1,5−2,5 vuodeksi ennen niiden ehdot, kuten hallinta- ja rahoitusmuoto sekä varsinaista luovutusta hankkeen rakennut- kerrostalotonttien osalta energiatehokkuut- tajalle. Varauskäytännön tarkoituksena on ta koskevat ehdot. Ympäristöministeriö on yhtäältä taata hankkeeseen ryhtyvälle riittä- keväällä 2016 lähettänyt lausuntokierroksel- västi aikaa hankkeen suunnitteluun, mutta le ehdotuksen maankäyttö- ja rakennuslain toisaalta varmistaa, että varauksen saanut muuttamisesta siten, että uusien rakennus- edistää hankettaan aktiivisesti ja toteuttaa ten rakentamisessa siirrytään lähes nollaener- sen viipymättä. Kun hankkeen ajoitukses- giarakennuksiin EU:n yhteisten vaatimus- sa päästään rakennuslupavaiheeseen tontti ten mukaisesti. Maankäyttö- ja rakennuslain vuokrataan rakennuttajalle lyhyellä vuokra- muutoksella säädetään lähes nollaenergia- sopimuksella, joka päättyy varsinaiseen luo- rakennuksiin siirtymisestä uudisrakennuk- vutukseen. Varsinaisessa tontinluovutukses- sissa, täsmennetään siirtymisen aikataulu ja sa kaupunki luovuttaa tontin rakennuttajal- annetaan puitteet tarkemmalle asetuksilla ta- le joko myymällä tai tekemällä pitkäaikaisen pahtuvalle sääntelylle. Energiatehokkuuden vuokrasopimuksen. määrittämistä koskevat tekniset säädökset an- Kaupunki myy tai vuokraa tontteja asun- netaan asetuksina, joista järjestetään oma lau- totuotantoon vähintään 380 000 kem2 vuo- suntokierroksensa syksyllä 2016. Tavoitteena

Kaupunki luovuttaa vuosittain asuntotuotantoon tontteja vähintään 380 000 kem².

Tontinluovutusta käytetään aktiivisena työkaluna asuntotuotannon laatutason ja hallintamuotojen toteutuksen ohjauksessa.

Tontinvarauskanta pysyy tasolla, joka mahdollistaa vähintään neljän vuoden asuntorakentamisen kaupungin omalla maalla ohjelmassa määritellyn hallinta- ja rahoitusmuotojakauman mukaan.

Kaupunki edellyttää luovuttamiensa kerrostalotonttien osalta, että rakennusluvan edellytyksenä oleva C-luokan energiatehokkuusvaatimus täyttyy selkeästi ja alittaa E-luvun 120 kWh/m²/vuosi. I Maankäyttö 37

on, että lainmuutos ja asetukset saataisiin voi- hallinta- ja rahoitusmuotojakauman toteutu- maan vuoden 2017 alussa, ja uudisrakennus- misen tavoitteiden mukaisesti. ten energiatehokkuusvaatimukset tulisivat Tontinluovutuksen laatu- ja hintakilpai- sovellettaviksi vuoden 2018 alusta vireille tu- luissa käytetään vakioituja kilpailuohjelma- leviin rakennuslupahakemuksiin. Aikataulu malleja, jolloin jokaista kilpailuohjelmaa ei toteuttaa EU-direktiivin aikataulun siitä, että tarvitse hyväksyttää erikseen. Projektialueilla uudet rakennukset ovat entistä energiatehok- aloituskortteleissa järjestetään laatukilpailu kaampia vuoden 2020 loppuun mennessä. tai aloitustonteille tehdään suoravaraus, jossa Helsingissä asuntorakentamisen energiate- velvoitetaan arkkitehtuurikilpailun järjestä- hokkuusvaatimukset ovat hieman kireämmät miseen. Laatukilpailujen tuloksia tulee hyö- kuin kulloinenkin lainsäädäntö. Tavoitteena dyntää nykyistä laajemmin. on nykylainsäädännön mukainen C-luokka Keväällä 2016 kaupungilla on varattuna sekä E-luvun 120 kWh/m²/vuosi alittuminen. tontteja noin 20 160 asunnon rakentamisek- Suurin osa tonteista varataan säännölli- si. Laskennallisesti tonttivaranto mahdollis- sesti järjestettävään yleiseen asuntotonttiha- taa 4,6 vuoden tavoitteen mukaisen raken- kuun perustuen. Yleisellä hakukierroksella tamisen kaupungin maalla. Varauksista noin varataan tontteja hakemusten perusteella etu- 79 prosenttia on kohdistettu eri rakennutta- päässä säännellyn asuntotuotannon hankkeil- jille tai rakentajille ja 21 prosenttia varattu le, mutta tavallisesti samassa yhteydessä vara- erillisillä kilpailuilla tai ilmoittautumisme- taan lähinnä sääntelemättömään tuotantoon nettelyillä luovutettavaksi. Kaupungin omal- osoitettuja tontteja ilmoittautumis- ja neu- le rakennuttajalle Att:lle varauksista on koh- vottelumenettelyjä sekä hinta- ja laatukilpai- dennettu tontteja noin 6 600 asunnon ra- luja varten. kentamiseksi. Tontinvarauksista lähes kolme Kaupungin maan asuntotuotantotavoit- neljäsosaa sijaitsee aluerakentamisprojektien teiden turvaamiseksi tontinvarauskantaa yl- alueilla. Merkittävimmät varatut alueet sijait- läpidetään neljän vuoden rakentamisen mah- sevat Kalasatamassa, Jätkäsaaressa sekä Poh- dollistavana. Varauskanta mahdollistaa myös jois-Pasilassa (Postipuiston alue).

Kuva 15. Tontinvarauskanta hallintamuodoittain.

ääntätön ät ka äätty

M aknnttaa

a

Lähde: Kaupunginkanslian asuntotuotantorekisteri, tilanne 31.3.2016. 38 KOTIKAUPUNKINA HELSINKI Asumisen ja siihen liittyvän maankäytön toteutusohjelma 2016

Asuntotontit varataan pääsääntöisesti vasta, suunnittelu ja kaupungin infrastruktuurin kun asemakaava on lainvoimainen ja tont- rakentaminen tapahtuvat heti kaavan lain- tien rakentamiskelpoisuus on riittävällä voimaistumisen jälkeen, rakentaminen voi- tarkkuudella selvillä. Suurimman poikkeuk- daan aloittaa varausajan puitteissa. Tämä sen tekevät kumppanuuskaavoitushank- edellyttää infran suunnittelun aloittamista jo keet, jolloin tontti tai alue varataan toimijal- ennen kaavan lainvoimaistumista. Tonttien le, joka osallistuu aktiivisesti kaavoitukseen. oikea-aikaiseen rakentamiskelpoiseksi saat- Tämänhetkisestä tontinvarauskannasta noin tamiseen tulee kaupungin toimijoiden vä- 69 prosenttia sijaitsee lainvoimaisella kaa- lisessä yhteistyössä kiinnittää jatkossa suu- valla. Kun tontinvaraajan varauksenaikainen rempaa huomiota.

Kartta 4. Tontinvarauskannan alueellinen jakaantuminen projektialueilla ja kaupunginosissa.

Kartta: Kaupunginkanslia. Lähde: Kaupunginkanslian asuntotuotantorekisteri, tilanne 31.3.2016. I Maankäyttö 39

Tavoite 3 YLEISSUUNNITTELU Helsingin yleiskaavan laatiminen aloitet- Yleiskaava tuodaan valtuuston käsittelyyn tiin vuonna 2012. Yleiskaavaluonnos valmis- vuoden 2016 aikana. tui vuoden 2014 aikana ja oli nähtävillä tam- Valtion ja Helsingin seudun 14 kunnan mi-helmikuussa 2015. Yleiskaavaluonnosta välisestä uudesta MAL-sopimuksesta vuo- tarkennettiin yleiskaavaehdotukseksi muun sille 2016–2019 saavutettiin neuvottelutulos muassa saadun palautteen, vaikutusten ar- huhtikuussa 2016. Sopimuksen allekirjoitta- viointien ja tehtyjen selvitysten perusteella. minen ja voimaantulo tapahtui neuvottelutu- Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti yleis- losten kuntakäsittelyn jälkeen kesäkuun 2016 kaavaehdotuksesta 10.11.2015. Yleiskaavaeh- alkupuolella. dotus oli nähtävillä 27.11.2015−29.1.2016.

Vuonna 2016 tuodaan kaupunginvaltuustoon päätettäväksi uusi yleiskaava. Uuden yleiskaavan tulee mahdollistaa riittävän kaavavarannon ylläpitäminen sekä vuosittaisen asemakaavatavoitteen toteutuminen ohjelman mukaisen asuntotuotantotavoitteen toteuttamiseksi.

Helsinki sitoutuu maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL-sopimuksen toteuttamiseen ja edellyttää, että eri osapuolet (valtio ja muut Helsingin seudun kunnat) toimivat samoin. Keski-Pasilan työmaa helmikuussa 2016. Kuva: Suomen Ilmakuva Oy.

42 KOTIKAUPUNKINA HELSINKI Asumisen ja siihen liittyvän maankäytön toteutusohjelma 2016

Tavoite 4 ASEMAKAAVOITUS JA ASEMAKAAVAVARANTO Tavoitteellinen asuntorakentaminen edellyt- le, Länsisatamaan, Kalasatamaan ja Kruunu- tää aktiivista kaavoitusta. 2000-luvun kaavoi- vuorenrantaan. Muilla alueilla kaavavaran- tus on keskimäärin vastannut asuntoraken- noltaan merkittäviä kaupunginosia ovat Mel- tamista, joten olemassa oleva asemakaavava- lunkylä, Vuosaari, Herttoniemi ja Suutarila. ranto on ollut suhteellisen vakaa. Helsingin laskennallinen asumisen asemakaavavaranto Asuntotuotannon tavoitetason turvaami- oli vuoden 2016 alussa 2,86 milj. kem². Va- seksi asemakaavavarantoa on oltava vähin- rannon rakentumisen kannalta on kuiten- tään viiden vuoden asuntotuotantoa vastaava kin suuri merkitys tontin rakentamisasteel- määrä. Varannon on mahdollistettava tavoit- la. Koko kaupungin varannosta tyhjillä tai teiden mukainen hallinta- ja rahoitusmuoto- lähes tyhjillä tonteilla, jotka rakentuvat huo- jakauma kaikilla alueilla. Erityisesti on huo- mattavasti nopeammin ja varmemmin, oli lehdittava, että kaavavaranto mahdollistaa 1,79 milj. kem² rakentamatonta rakennusoi- kohtuuhintaisen asuntotuotannon ja kaikissa keutta. Tämä kaavavaranto mahdollistaa las- kaavoissa on huomioitu taloudellisuus ja to- kennallisesti noin 3,3 vuoden tavoitteen mu- teuttamiskelpoisuus. kaisen rakentamisen. Tyhjien tai lähes tyhjien Vuosina 2012–2015 sai lainvoiman lähes tonttien varannosta 69 prosenttia on osoitet- 1,9 miljoonaa kem2 asemakaavoitettua ker- tu kerrostalorakentamiseen. rosalaa asuntorakentamiseen. Tästä noin 1,14 miljoonaa kem2 (60 %) sijaitsee aluerakenta- Edellä mainitusta kerrostalovarannosta 59 misprojektien alueella. Eniten kerrosalaa lain- prosenttia sijoittuu merellisille projektialueil- voimaistui Kruunuvuorenrannassa, Kalasata-

Vuosittain laaditaan asemakaavoja asuntotuotantoon vähintään 600 000 kem2.

Asemakaavojen tulee mahdollistaa tavoitteiden mukainen hallinta- ja rahoitusmuotojakauma sekä tuettava kohtuuhintaisen asuntotuotannon edellytyksiä. Asemakaavojen toteuttamiskelpoisuuteen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Asuntotuotannon sujuvoittamiseksi asemakaavavaatimusten yksityis- kohtaisuutta tulee välttää, jotta poikkeamispäätöksiä voidaan vähentää.

Asemakaavavarannon on mahdollistettava vähintään viiden vuoden asuntotuotanto määritellyn hallinta- ja rahoitusmuotojakauman mukaan. I Maankäyttö 43

Kuva 16. Kaavoituksen ja rakentamisen määrä 2000-luvulla kumulatiivisesti esitettynä. Arvoina lainvoimaistuneiden kaavojen asuinkerrosala sekä valmistunut kerrosala rakennuksissa, joiden pääkäyttötarkoitus on asuminen.

6 000 000

000 000

000 000

000 000

2 000 000

1 000 000

0 2001 200 200 200 200 2011 201 201

Kaavoitettu akennettu

Lähde: Facta-kuntarekisteri ja kaupunkisuunnitteluvirasto.

Kartta 5. Tyhjien ja lähes tyhjien tonttien kaavavaranto projektialueilla ja kaupunginosissa.

Kartta: Kaupunginkanslia. Lähde: SeutuRamava 1/2016, HSY. 44 KOTIKAUPUNKINA HELSINKI Asumisen ja siihen liittyvän maankäytön toteutusohjelma 2016

massa, Länsisatamassa ja Kuninkaankolmion taan ja rakentamistapaohjeen käyttötarvetta aluerakentamisprojektin alueella. Näiden arvioidaan tapauskohtaisesti. Kaavamerkin- osuus lainvoimaistuneista on 55 prosenttia. nöissä tulee huolellisesti harkita merkinnän Projektialueiden ulkopuolella eniten asu- vaikutus toteuttamiseen. Kaavoitusprosessin misen kerrosalaa muodostui Herttoniemen, sujuvuus edellyttää hallintokuntien välistä Mellunkylän, Haagan ja Lauttasaaren kau- yhteistyötä jo prosessin alkuvaiheessa. Kaa- punginosiin. Lainvoimaistuneesta asumisen vatuotantoa seurataan kaupunginvaltuuston kerrosalasta 90 prosenttia on osoitettu ker- hyväksymistä asemakaavoista vuosittaiset rostalorakentamiseen. vaihtelut huomioiden. Helsingissä toteutetaan edelleen myös Jotta kaavavaranto pysyy tavoitteen mukaise- kumppanuuskaavoitushankkeita. Kumppa- na, uusia asemakaavoja laaditaan vuosittain nuuskaavoituksen kehittämistä jatketaan vähintään 600 000 kem2. Kaavojen laatimi- mm. kustannustietoisuuden ja kustannus- sen yhteydessä arvioidaan kaupungin inves- ohjaavuuden parantamiseksi. Kumppanuus- tointikulut kaavan toteuttamiseksi sekä kaa- kaavoituksen tavoitteeksi tulee asettaa kaavan varatkaisujen kustannusvaikutukset asun- hyvä toteuttamiskelpoisuus. Huomiota tulee torakentamisessa. Kaavojen toteuttamisen kiinnittää myös kaavamääräysten yksityis- tulee olla kokonaistaloudellisesti perustel- kohtaisuuden tasoon. tua. Kaavamääräysten harmonisointia jatke-

Kuva 17. Uusi asuinkerrosala (1 000 kem2) kaupunkisuunnittelulautakunnan puoltamissa sekä lainvoimaistuneissa asemakaavoissa 2004–2015.

700

600

500

400

300

200

100

0 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

Kslk:n puoltamat kaavaehdotukset Lainvoimaistuneet kaavat

Kslk:n puoltamat, 5 v. liukuva keskiarvo Lainvoimaistuneet, 5 v. liukuva keskiarvo

Lähde: Kaupunkisuunnitteluvirasto. II Asuntotuotanto 45

II ASUNTOTUOTANTO

Asuntotuotannolla vastataan kaupungin kasvun tarpeisiin ja tuotannon tavoitetaso pidetään korkeana. Asuntotuotannossa varmistetaan monipuolinen hallinta- ja rahoitusmuotojakauma sekä tarvetta ja kysyntää vastaava asuntojen kokojakauma. Asuin- alueiden eriytymistä ehkäistään poikkihallinnollisin toimin.

45 46 KOTIKAUPUNKINA HELSINKI Asumisen ja siihen liittyvän maankäytön toteutusohjelma 2016

Helsingin väestö kasvaa erityises- Asuinalueiden eriytyminen on asia, johon ti muuttovoiton ansiosta, mutta myös syn- tulee Helsingin asuntopolitiikassa kiinnittää tyneiden lasten määrä on kasvanut vuodes- huomiota. Hallinta- ja rahoitusmuodoiltaan ta 2008 alkaen. Helsingissä ahtaasti asuminen monipuolinen asuntotuotanto tukee kau- koskee 2000-luvulla enää lähinnä monilapsi- pungin tasapainoista kasvua. Asukasraken- sia perheitä. Asuntotuotannossa perheasun- teen alueellista yksipuolistumista tulee eh- noiksi soveltuvien asuntojen määrää pyri- käistä huolehtimalla erilaisten asumisvaih- tään aktiivisesti kasvattamaan, jotta lapsi- toehtojen tarjonnasta. Asuntopoliittisten va- perheiden asumisvaihtoehdot paranisivat ja lintojen tulee lisäksi tukea työvoiman saata- jotta perheiden muuttoliike kehyskuntiin ei vuutta ja elinkeinoelämän mahdollisuuksia kiihtyisi. sijoittua Helsinkiin.

Jätkäsaarta. Kuva: Antti Pulkkinen. II Asuntotuotanto 47

Tavoite 5 ASUNTOTUOTANNON MÄÄRÄ Asuntotuotannon määrä vaihtelee voimak- mistuneiden asuntojen määrä vuosittain vuo- kaasti vuosittain. 1970-luvulta lähtien Helsin- desta 1972 lähtien. Rakentamisen trendin ha- kiin on valmistunut yli 5 000 asuntoa neljä- vainnollistamiseksi kuvassa on esitetty myös nä vuonna. Toisaalta taas alle 3 000 asunnon asuntojen määrä viiden vuoden liukuvana vuosia on ollut seitsemän. On huomioitava, keskiarvona. Kuvassa näkyy lisäksi kullakin että käyttötarkoitusten muutoksilla valmis- vuodella voimassa ollut asunto-ohjelman tai tuneet asunnot ovat tilastoissa vasta vuodes- kaupungin strategian mukainen asuntotuo- ta 2000 eteenpäin. Kuvassa 18 on esitetty val- tantotavoite.

Helsingissä rakennetaan uudistuotantona ja käyttö- tarkoituksenmuutoksin vuosittain vähintään 6 000 asuntoa. Luodaan edellytykset nostaa asuntotuotannon määrä 7 000 asuntoon vuoteen 2019 mennessä.

Kuva 18. Valmistuneiden asuntojen määrä, niistä laskettu liukuva keskiarvo sekä asuntotuotantotavoite vuosina 1972–2015.

8 000

7 000

6 000

5 000

4 000

3 000

2 000

1 000

0 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

Asuntotuotantotavoite Valmistuneiden asuntojen määrä Valmistuneiden asuntojen liukuva keskiarvo (4 v.)

Lähde: Facta-kuntarekisteri ja asuntotuotanto-ohjelmat. 48 KOTIKAUPUNKINA HELSINKI Asumisen ja siihen liittyvän maankäytön toteutusohjelma 2016

2000-luvulla asuntotuotannon trendi on ollut ränä seurataan vuosittain alkaneiden ja val- laskusuuntainen aina vuoteen 2010 asti, jol- mistuneiden asuntojen lukumäärää sekä loin rakentaminen kääntyi voimakkaaseen asuntojen määrää myönnetyissä rakennus- nousuun. Rakentamisen suhdanteilla sekä ra- luvissa. Rakentamisen tilannetta seurataan hoitus- ja taloustilanteella on vahva merkitys rakennusvalvonnan ylläpitämästä kuntare- tuotantomäärien muutoksiin, mutta tuolloin kisteristä. tapahtui myös merkittävä muutos rakenta- Maanomistussuhteista johtuen suu- misen edellytyksissä, kun satamatoiminnoil- rin osa asuntotuotannosta toteutetaan kau- ta vapautuneiden Jätkäsaaren ja Kalasataman pungin omistamalle maalle. Tavoitteena on, projektialueiden rakentaminen alkoi. Vuonna että kaupungin omistamalle ja luovutta- 2014 alkoi asuntorakentaminen myös Kruu- malle maalle rakennetaan vuosittain 4 320 nuvuorenrannan alueella. asuntoa. Valtion omistaman ja luovuttaman maan osalta tavoite on 480 asuntoa ja yksi- Tavoitteena on, että Helsinkiin rakennetaan tyisen maan osuus on 1 200 asuntoa. Viime vuosittain vähintään 6 000 asuntoa. Tarkoi- vuosina (2008–2015) yksityiselle maalle on tuksena on vuoteen 2019 mennessä luoda rakentunut suhteellisesti enemmän asun- edellytykset nostaa tavoite 7 000 asuntoon. toja, mutta rakentamisennustetarkasteluis- Tuotannoksi lasketaan sekä uudisrakenta- sa kaupungin maan osuus seuraavan kym- misena että käyttötarkoitusten muutoksina menen vuoden jaksolla tulee olemaan noin toteutetut asunnot. Asuntotuotannon mää- 70–75 prosenttia.

Kuva 19. Alkanut ja valmistunut asuntotuotanto sekä myönnettyjen rakennuslupien asuntojen määrä 2000-luvulla.

7 000

6 000

5 000

4 000

3 000

2 000

1 000

0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 alkanut 4 099 3 871 3 148 3 379 3 317 2 671 3 068 2 892 2 483 2 341 4 824 4 925 4 258 3 582 3 497 5 967 valmistunut 5 098 4 569 3 137 3 812 3 218 2 854 2 497 3 308 2 787 2 512 2 261 4 081 5 174 4 687 4 050 4 059 luvat 4 504 2 974 3 553 2 845 3 539 2 306 3 233 2 791 2 849 2 943 4 390 5 046 3 454 3 555 5 419 5 717

Lähde: Facta-kuntarekisteri. II Asuntotuotanto 49

Seuraavan kymmenen vuoden aikana ra- rakennettu Konepajan alueella ja Ilmalassa). kentamisen painopistealueina jatkavat sata- Näiden viiden alueen osuus rakentamisen- malta vapautuneet alueet Länsisatama, Kala- nusteessa vuosille 2015–2025 on kaikkiaan satama ja Kruunuvuorenranta. Näiden ohel- 46 prosenttia. Täydennysrakentamisalueel- la rakentaminen on juuri alkamassa Kunin- la ennustekauden erityishuomio kohdistuu kaantammen–Honkasuon alueella sekä Pasi- Raide-Jokeri-vyöhykkeeseen. lan projektialueella (Pasilan projektissa on jo

Kartta 6. Rakentamisennuste vuosille 2015–2025, projektimaisesti johdetut alueet sekä niiden ulkopuoliset alueet.

Kartta: Kaupunginkanslia. Lähde: Kaupunginkanslian asuntotuotantorekisteri. 50 KOTIKAUPUNKINA HELSINKI Asumisen ja siihen liittyvän maankäytön toteutusohjelma 2016

Tavoite 6 HALLINTA- JA RAHOITUSMUODOT Asuntojen hallinta- ja rahoitusmuodot jae- asuntojen keskeiset ominaisuudet ovat oma- taan kolmeen ryhmään; ara-vuokra-asuntoi- kustannusperusteinen vuokrataso, säännelty hin, välimuodon asuntoihin ja sääntelemät- asukasvalinta sekä velvollisuus pitää asunnot tömiin asuntoihin. vuokrakäytössä laina-ajan (40 vuotta). Asuntorakentamisennusteen mukaan Ara-vuokra-asuntotuotantoon lasketaan Helsinkiin valmistuu vuosina 2016−2025 yh- kaikki valtion pitkän korkotuen turvin ra- teensä 60 000 asuntoa, joista 15 000 on valtion kennetut asunnot (laki vuokra-asuntolaino- tukemaa vuokra-asuntotuotantoa (sis. myös jen ja asumisoikeustalolainojen korkotues- opiskelija- ja nuorisoasunnot). Vuoteen 2025 ta 604/2001). Ryhmään lasketaan niin tavan- mennessä sääntelystä vapautuu reilut 11 000 omaiset, opiskelija- ja nuorisoasunnot kuin valtion tukemaa vuokra-asuntoa. Vuoden erityisryhmille kohdennetut asunnot. Näiden 2025 lopussa Helsingissä ennustetaan olevan

Hallinta- ja rahoitusmuototavoite vuosittain on 6 000 asunnon vuositavoitteella laskettuna seuraava: • 25 prosenttia ara-vuokra-asuntoja (1 500 asuntoa, joista 300 opiskelija- ja 100 nuorisoasuntoja), • 30 prosenttia välimuodon asuntoja (1 800 asuntoa), • 45 prosenttia sääntelemättömiä vuokra- ja omistusasuntoja (2 700 asuntoa).

Mikäli välimuodon asuntoja on vuotuisesta toteumasta 30 % tai yli, tavoite nousee seuraavalle vuodelle automaattisesti 35 prosenttiin ja sääntelemättömien osuus laskee 40 prosenttiin.

Valtion edellytetään sitoutuvan omalla ja luovuttamal- laan maalla noudattamaan ohjelman mukaista hallinta- ja rahoitusmuotojakaumaa. Yksityisen maan- omistuksen osalta hallintamuotojakauman toteutu- mista ohjataan maankäyttösopimuksilla.

Alueellisesta hallinta- ja rahoitusmuotojakaumasta päätetään tontinluovutus- tai maankäyttösopimus- vaiheessa hallintokuntien yhteistyönä siten, että huo- mioidaan alueellinen tasapaino. Yksipuolisia asuin- alueita pyritään välttämään. Asuntokannassa tapahtu- vat muutokset huomioidaan kokonaistarkastelussa. II Asuntotuotanto 51

410 800 asuntoa, joista 20 prosenttia on val- jestelmän tavoitteiden toteutumista koskeva tion tukemaa tuotantoa. AM-ohjelman tavoi- selvitys on tehty vuonna 2013. Selvitys käsi- tetaso turvaa ara-vuokra-asuntokannan säily- teltiin AM-ohjelman seurantaraportin 2014 misen 20 prosentin tasolla. yhteydessä. Välimuodon asuntotuotantoon kuu- Selvityksessä todettiin, että varsinkin luvat Hitas- ja hintakontrolloidut omistus- kalleimmilla alueilla Hitas-järjestelmällä on asunnot, asumisoikeusasunnot, osaomistus- pystytty tarjoamaan muihin sääntelemättö- asunnot sekä takauslainan turvin toteutet- miin vapaarahoitteisiin omistusasuntoihin tavat vuokra-asunnot (laki vuokra-asunto- nähden, sekä uudistuotannossa että vanho- jen rakentamislainojen valtiontakauksesta jen asuntojen jälleenmyynnin yhteydessä, sel- 856/2008) ja korkotukilain (604/2001) tur- keästi alueen markkinahintaa edullisempia vin toteutettavat omaksi lunastettavat asun- asuntoja. Hitas-järjestelmällä pystytään aina to-osakeyhtiömuotoiset vuokra-asunnot. lähtökohtaisesti tarjoamaan kauppahinnal- Välimuodon asuntoihin kohdentuu sään- taan edullisempia asuntoja, koska asuntojen telyä, mutta vähäisempää kuin ara-vuokra- hinnassa ei ole mukana tontin hintaa, vaik- asuntoihin. Mikäli valtion tukijärjestelmään kakin vuokratontti korottaa osaltaan asumis- tulee ns. lyhyen korkotuen rahoitusmuoto, kustannuksia omistustonttiin verrattuna. Eri- on tarkoituksenmukaista laskea ne kuulu- tyisesti kalleusalueilla 1 ja 2 Hitas-järjestelmä vaksi välimuodon tuotantoon kevyemmän mahdollistaa selvästi alueellista markkina- sääntelyn, vapaan vuokranmäärityksen ja ly- hintaa halvempien asuntojen tarjonnan, joka hyen rajoitusajan vuoksi. osaltaan auttaa alueiden asukasrakenteen pi- Vuoden 2016 talousarvioraamin käsit- tämisessä kaupungin asuntopoliittisen tavoit- telyn yhteydessä tehtiin kirjaus, että maalis- teen mukaisesti monipuolisena. kuun 2016 loppuun mennessä tehdään selvi- Lisäksi selvityksen mukaan Hitas-asun- tys Hitas-järjestelmän vaihtoehdoista ja sisäl- noissa asuu lapsia enemmän kuin Helsingin lytetään esityksen, mukaan lukien asuntotuo- kaikissa asunnoissa keskimäärin. Erityisesti tannon jakaumat, AM-ohjelmaan. Hitas-jär- uudet Hitas-asunnot houkuttelevat lapsiper-

Kuva 20. Ohjelman tavoitteellinen hallinta- ja rahoitusmuotojakauma sekä toteutunut hallinta- ja rahoitusmuotojakauma vuosina 2012–2015 (valmistuneet asunnot).

AM-ohjelma 2016 Toteutunut 2012–2015

ARA-vuokra- Vapaarahoitteiset ARA-vuokra- asunnot vuokra- asunnot (sis. opiskelija- ja asunnot 13 % nuorisoasunnot) Opiskelija- 25% 22 % Vapaa- ja nuoriso- rahoitteiset 7 % asunnot omistus- ja 45 % vuokra- asunnot

38 % 20 % Hitas-, 30 % asumisoikeus- Hitas-, Vapaa- ja osaomistus- asumisoikeus- ja rahoitteiset asunnot osaomistusasunnot omistusasunnot

Lähde: Kaupunginkanslian asuntotuotantorekisteri. 52 KOTIKAUPUNKINA HELSINKI Asumisen ja siihen liittyvän maankäytön toteutusohjelma 2016

heitä. Lasten ja lapsiperheiden korkeaa osuut- Omistusasuntovaltaisimmat osa-alueet ovat ta Hitas-asunnoissa voidaan pitää positiivise- pientalovaltaiset Landbo, Paloheinä ja Pirk- na tuloksena Helsingin asuntopoliittisiin ta- kola. Vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen voitteisiin nähden, kun huomioidaan Helsin- osuus asuntokannasta on suurin Santaha- gin asukasrakenteen painottuminen voimak- minassa, Suomenlinnassa, Torkkelinmäel- kaasti pieniin kotitalouksiin. lä, Harjussa, Linjoilla, Niemenmäessä, Silta- Lisäksi Hitas-järjestelmästä on teetet- saaressa, Meilahdessa, Alppilassa ja Kampis- ty historiikki vuoden 2015 aikana. Hitaksen sa. Asumisoikeusasuntovaltaisin asuntokan- merkitys on siis keskeinen hintatasoltaan kal- ta on Alppikylässä, Viikinmäessä ja Kivikos- leimmilla uudisalueilla. Näillä alueilla asun- sa, joissa asumisoikeusasuntojen osuus on yli tojen hinnannousunodote on merkittävää. 30 prosenttia. Ara-vuokra-asuntojen osuus Helsingin sekoitetun hallintamuotojakau- vaihtelee osa-alueiden asuntokannasta 0−80 man yksi keskeisistä periaatteista on ollut tur- prosentin välillä. Yhteensä 60 osa-alueella vata erilaisten kotitalouksien mahdollisuu- ara-vuokra-asuntojen osuus ylittää 20 pro- det asua kaikilla asuinalueilla. Hitaksen kes- senttia alueen asuntokannasta. keinen kohderyhmä on aina ollut keskiluok- Alueellisessa hallinta- ja rahoitusmuoto- kaiset palkkatyötä tekevät kotitaloudet. Hitas tarkastelussa on tärkeää kiinnittää huomiota mahdollistaa myös lapsiperheille laajemmat sekä olemassa olevaan kantaan, siinä tulevai- vaihtoehdot asumisen suhteen. Hitaksen vai- suudessa tapahtuviin muutoksiin sekä tule- kuttavuus ei kuitenkaan ole kaikilla alueilla vaan asuntotuotantoon. Hallinta- ja rahoitus- samanlainen. Esikaupunkivyöhykkeellä van- muotojakauman toteutumista tarkastellaan hojen asuntojen hintataso on selkeästi alhai- koko kaupungin tasolla, maanomistuksen sempi kuin uudistuotannon hinta. Hitaksen mukaan sekä alueellisesti. Koko kaupungin sijaan sääntelyltään kevyempi hintakontrol- tasolla tarkastelu tehdään vuosittain seuran- loitu asuntotuotanto on riittävä. Tässä tuo- nan yhteydessä sekä luovutettaessa kaupun- tantomuodossa on säännelty vain asunnon gin maalta tontteja. ensihinta. Myös näiden asuntojen hinnan ja Sekoitettu hallinta- ja rahoitusmuotora- laadun suhdetta arvioidaan normaalin Hitas- kenne on pitkään ollut keskeinen asuntopo- prosessin tavoin. liittinen periaate Helsingissä. Sekoittamisen Sääntelemättömiä asuntoja toteutetaan periaatetta tullaan jatkamaan, ja huolehti- sekä omistus- että vuokra-asuntoina. Ton- maan siitä, että sekä uudis- että täydennysra- tit luovutetaan käypään arvoon myymäl- kentamisalueella, myös muulla kuin kaupun- lä. Vuokra-asuntotontteja voidaan luovuttaa gin maalla, tullaan hallinta- ja rahoitusmuo- myös vuokraamalla siten, että ne sisältävät toja sekoittamaan. Hallinta- ja rahoitusmuo- osto-option. doista päättäminen tapahtuu kaupungin maalla tontinluovutusvaiheessa, valtion ja yk- sityisen maalla neuvotteluin ja maankäyttöso- Alueellinen hallinta- ja pimuksin. Jakaumaa päätettäessä kaupungin- rahoitusmuotojakauma kanslia ja kiinteistövirasto valmistelevat asiaa Omistusasuntojen osuus asuntokannasta yhteistyössä ja kutsuvat muita hallintokuntia on Helsingissä noin 43 prosenttia ja vuok- tarvittaessa neuvotteluihin. Asemakaavoituk- ra-asuntojen osuus noin 46 prosenttia. Asu- sen tulee mahdollistaa kaikkien hallinta- ja misoikeusasuntojen osuus on 2,5 prosenttia. rahoitusmuotojen toteuttaminen tonteille. II Asuntotuotanto 53

Taulukko 1. Hallinta- ja rahoitusmuodot.

Ara-vuokra- • korkotukilain (laki vuokra-asuntolainojen ja asumis- asunnot oikeustalolainojen korkotuesta 604/2001) nojalla rakennettavat asunnot ◊ valtion korkotuki sekä käyttö- ja luovutusrajoitukset ◊ asukasvalintaan liittyvä säädökset, omakustannus- perusteinen vuokranmääräytyminen sekä velvollisuus pitää asunnot laina-ajan vuokrakäytössä. ◊ asuntotuotannon kohdentuessa erityisryhmille on näiden asuntojen rakentamiseksi mahdollisuus hakea investointiavustusta, jonka suuruus vaihtelee 10–50 prosenttiin kohderyhmästä ja hankkeesta riippuen. • opiskelija- ja nuorisoasunnot, korkotukilaki (604/2001)

Ara-vuokra-asuntotuotanto • tontin vuokra hyväksytään ARA:ssa, enimmäistontti- hinnat määritelty

Asumisoikeus- • asumisoikeusasunnot; vapaarahoitteisia tai korkotuki- asunnot lain nojalla rakennettuja, voidaan rajata senioreille • tontin vuokra hyväksytään ARA:ssa, enimmäistontti- hinnat määritelty

Lyhyen • laki vuokratalojen rakentamislainojen lyhytaikaisesta korkotuen korkotuesta (574/2016) asunnot • valtion korkotuki ja takaus, vapaa vuokranmääritys, rajoitusaika 10–30 vuotta

Muut • takauslainan turvin toteutettavat vuokra-asunnot säännellyt (laki vuokra-asuntojen rakentamislainojen valtion- asunnot takauksesta 856/2008) • korkotukilain (604/2001) turvin toteutettavat omaksi lunastettavat asunto-osakeyhtiömuotoiset vuokra- asunnot

Hitas- ja • hinta- ja laatusäännellyt Hitas-omistusasunnot Välimuodon asuntotuotanto muut ◊ rakentamisvaiheen Hitas-käsittely säännellyt ◊ jälleenmyynnin rajoitukset omistus- ◊ kaupungin vuokratontti (Hitas-hintainen) asunnot • hintakontrolloidut omistusasunnot ◊ rakentamisvaiheen Hitas-käsittely ◊ jälleenmyynti vapaa ◊ kaupungin vuokratontti (vapaarahoitteinen) • osaomistusasunnot ◊ rakennuttajien mallit ◊ kaupungin oma malli

Sääntele- • vapaarahoitteiset vuokra- ja omistusasunnot mättömät ◊ kaupungin maalta tontti myydään tai vuokrataan vuokra- ja osto-optiolla omistus- asunnot Sääntelemätön asuntotuotanto omistus- ja vuokra- 54 KOTIKAUPUNKINA HELSINKI Asumisen ja siihen liittyvän maankäytön toteutusohjelma 2016

Tavoite 7 KAUPUNGIN OMA ASUNTOTUOTANTO Kaupungin oman asuntotuotannon raken- ganisaation ulkopuolisten tahojen rakennut- nuttamisesta vastaa asuntotuotantotoimis- tajana. to (Att). Att toteuttaa Helsingin kaupungin Att:n tavoitteen toteuttamiseksi tehdään asunnot Oy:n (Heka) ja Helsingin asumis- säännöllisesti kaupungin hallintokuntien yh- oikeus Oy:n (Haso) sekä tarvittaessa muiden teistyötä. Talousarvion sitovaksi tavoitteek- yhtiöiden uudistuotannon. Lisäksi Att toteut- si on vuodesta 2016 alkaen nostettu asunto- taa hintasäänneltyjä, niin Hitas- kuin hinta- tuotantotoimiston tavoitteeksi 1 500 asunnon kontrolloituja omistusasuntoja. Att:n tuotan- rakentaminen. Kaupungin oman tuotannon non määrää arvioidaan vuosittain aloitettu- määrätavoitteen saavuttamiseksi on tehostet- jen ja valmistuneiden asuntojen osalta sekä tu hallintokuntien välistä yhteistyötä. neljän vuoden takautuvana keskiarvona. Att:n tuotannon varmistamiseksi on Att tekee pääsääntöisesti vain säännel- huolehdittava riittävästä tonttivarannosta tyä asuntotuotantoa, jolloin rakentamiskus- siten, että asuntotuotantotoimistolla on mah- tannusten tulee pysyä ara-vuokra-, asumis- dollisuus ottaa suunnitteluun vuosittain vä- oikeus- ja Hitas-tuotannon edellyttämäl- hintään tavoitteiden mukainen määrä hank- lä tasolla. Tällöin asemakaavoista johtuvien keita ja vastaavasti asuntotontteja tulee saat- kustannusten tulee pysyä maltillisina, jotta taa rakentamiskelpoisiksi 1 500 asunnon ver- hankkeita voidaan edistää sujuvasti. ran asuntotuotantotoimistolle varatuista Att on vastannut myös Hekan isoimpien tonteista. Jotta asuntotuotantoprosessi olisi peruskorjaushankkeiden rakennuttamisesta. sujuva, on tonttien asemakaavojen toteutta- Att on toiminut ajoittain myös kaupunkior- miskelpoisuus varmistettava.

Kaupungin oman asuntotuotannon tavoite on 1 500 asuntoa vuodessa.

Tavoitteena on rakentaa 750 ara-vuokra-asuntoa (50 prosenttia tuotannosta) ja 750 välimuodon eli Hitas-, asumisoikeus- tai osaomistusasuntoa.

Sääntelemättömiä asuntoja rakennetaan vain alueiden tasapainoisen rakenteen varmistamiseksi.

Hallintokuntien yhteistyöllä turvataan kaupungin oman tuotannon edellytykset. II Asuntotuotanto 55

Kuva 21. Kaupungin oma asuntotuotanto (valmistuneet asunnot) hallintamuodoittain vuosina 2000–2015.

taot

uu tuotanto aton tua aauoatuotanto

Lähde: Facta-kuntarekisteri ja kaupunginkanslian asuntotuotantorekisteri.

Jätkäsaarenkalliota rakennetaan. Kuva: Antti Pulkkinen. 56 KOTIKAUPUNKINA HELSINKI Asumisen ja siihen liittyvän maankäytön toteutusohjelma 2016

Kalasatama. Kuva: Suomen Ilmakuva Oy. II Asuntotuotanto 57 58 KOTIKAUPUNKINA HELSINKI Asumisen ja siihen liittyvän maankäytön toteutusohjelma 2016

Tavoite 8 ASUNTOTUOTANNON HUONEISTOTYYPPIJAKAUMAN OHJAAMINEN Helsingin 2000-luvun asuntotuotannossa vien asuntojen määrää tuotannossa sekä pa- on tietoisesti pyritty kasvattamaan asumis- rantaa huoneistojen kokojaukauman ohjaus- väljyyttä asumisen laadun parantamiseksi. ta paremmin kysyntää vastaavaksi. Kysynnän Asuntotuotannossa olennaisinta on vastata mukaan voidaan uudiskohteita rakentaa mm. erilaisten asuntokuntien asuntotarpeeseen. eri alueille hieman eri tyyppisellä asunto- Asuntotuotannon ohjauksessa on kokeiltu jakaumalla. Perheasunnolla tarkoitetaan vä- edellisellä ohjelmakaudella joustavaa huo- hintään kahden makuuhuoneen asuntoa. neistotyyppijakauman ohjausmallia, ja käy- Joustava huoneistotyyppiohjaus on ulotettu täntöä jatketaan myös tällä ohjelmakaudella. koskemaan Hitas- ja sääntelemätöntä omis- Joustavan huoneistotyyppiohjauksen tavoit- tusasuntotuotantoa. Ohjaus ei koske vuokra- teena on kasvattaa perheasunnoiksi soveltu- eikä asumisoikeusasuntoja.

Perheasunnoiksi soveltuvien eli vähintään kahden makuuhuoneen asuntojen riittävä osuus omistus- asuntotuotannosta turvataan. Varmistetaan omistus- tuotannon perheasuntojen määrä, tuotannon laatu ja muuntojoustavuus.

Kerrostalotuotannossa Hitas-omistusasuntotuotantona toteutettavien tonttien asuinrakennusoikeudesta keski- määrin 60–70 prosenttia toteutetaan perheasuntoina. Kerrostalotuotannossa sääntelemättömään omistus- asuntotuotantoon luovutettavilla tonteilla tontin asuin- rakennusoikeudesta keskimäärin 40–50 prosenttia toteutetaan perheasuntoina. Lautakunta voi perustelluista syistä poiketa tästä rajasta alueilla, joilla perheasuntojen määrä on jo riittävä.

Huoneistotyyppijakauman ohjaus perustuu ensisijaisesti tontinluovutusehtoihin. Valtion ja yksityisten tahojen omistamalla maalla voidaan käyttää asemakaavamääräyksiin perustuvaa ohjausta sääntelemättömän omistustuotannon osalta. II Asuntotuotanto 59

Kuva 22. Huoneistotyyppisääntely kohdistuu vain omistusasuntotuotantoon (kuvassa rasterilla).

Vapaarahoitteiset vuokra-asunnot ARA-vuokra-asunnot (sis. opiskelija- ja nuorisoasunnot)

Vapaarahoitteiset omistusasunnot Asumisoikeus- ja osaomistusasunnot

Hitas-asunnot

Kuvio: Kaupunginkanslia.

Kuva: Tero Pajukallio. 60 KOTIKAUPUNKINA HELSINKI Asumisen ja siihen liittyvän maankäytön toteutusohjelma 2016 III Asuinalueet 61

III ASUINALUEET

Erilaiset kaupunginosat kehittyvät houkuttelevina asuinalueina, ja niistä muodostuu toiminnallisesti eheä Helsinki. Uusista alueista rakentuu persoonallisia ja asukasrakenteeltaan monipuolisia kaupunginosia. Olemassa olevien alueiden elinvoimaisuutta ja viihtyisyyttä tuetaan täydennysrakentamisella.

61 62 KOTIKAUPUNKINA HELSINKI Asumisen ja siihen liittyvän maankäytön toteutusohjelma 2016

Hallinta- ja rahoitusmuoto- tantoa, on valikoitunut heikommin koulutet- ohjauksen lisäksi tärkeä keino monipuolisen tua sekä pienituloisempaa väestöä. Alueelli- asukasrakenteen ylläpitämiseksi on asumisen sia hyvinvointieroja ei voida kaventaa pelkäs- ja asuinalueiden yleisestä laadusta ja kiinnos- tään asuntokantaa monipuolistamalla eikä tavuudesta huolehtiminen. Laadukkuuteen asuntopolitiikka tarjoa ratkaisuja tuloeroi- sisältyvät esimerkiksi hyvät liikenneyhteydet hin, työttömyyteen tai sosiaalisiin ongelmiin. sekä alueen palvelut kuten päiväkodit, koulut, Aluesuunnittelulla ja asuntopolitiikalla voi- terveydenhuolto sekä muut julkiset palvelut. daan kuitenkin vaikuttaa väestörakenteen Asuinalueiden toiminnalliseen monipuoli- muodostumiseen sekä edesauttaa muiden ta- suuteen sekä saavutettavuuteen tulee kiinnit- hojen toimintaedellytyksiä pitämällä asuin- tää erityistä huomiota, jotta yksikään alue ei alueet elinvoimaisina ja estämällä liian yksi- jäisi erilliseksi saarekkeeksi kaupunkiraken- puolisen asukasrakenteen muodostuminen. teen laidalle tai toiminnoiltaan pelkästään Täydennysrakentamisella voidaan vai- asumisen paikaksi. kuttaa sekä kaupunginosien fyysiseen raken- Helsingin kaupunginosat ovat erilaisia, ja teeseen että asukasrakenteeseen. Täydennys- väestön sosioekonominen rakenne on pitkälti rakentamiseen sisältyy ajatus jatkuvasta ke- sidoksissa asuntokannan rakenteeseen. Pien- hittämisestä alueilla. Kaupunginosat muuttu- talo- ja omistusasuntovaltaisilla alueilla sekä vat ja edellyttävät erilaisia toimia eri aikakau- tulo- että koulutustaso ovat keskimääräis- sina. Tavoitteena on, että kaikki asuinalueet tä korkeampia. Vastaavasti alueille, joilla on säilyttävät kilpailukykynsä suhteessa toisiinsa paljon valtion tukemaa vuokra-asuntotuo- ja naapurikuntien alueisiin.

Kuva: Simo Karisalo. III Asuinalueet 63

Tavoite 9 ASUINALUEIDEN ELINVOIMAISUUS Projektialueille on vuosien 2012−2015 aikana vuosina 2016−2025 vilkkainta Jätkäsaaressa valmistunut keskimäärin 51 prosenttia asun- ja Kalasatamassa. noista. Eniten asuntoja valmistui ajanjaksolla Vuosina 2012−2015 täydennysrakenta- Jätkäsaareen ja Kalasatamaan. Väestönkasvun misen osuus valmistuneesta asuntotuotan- ja asuntotuotannon ennustetaan olevan myös nosta on ollut keskimäärin 48 prosenttia. Eni-

Edistetään kestävää kaupunkikehitystä tiedostaen alueiden erilaisuus ja eriytymiskehitys.

Keskeisimmät aluerakentamiskohteet seuraavina vuosina ovat Länsisatama, Kalasatama, Pasila, Kruunuvuorenranta, Kuninkaantammi ja Honkasuo. Tulevan asuntotuotannon näkökulmasta suunnittelun etenemistä edistetään Malmin lentokentän, Koivusaaren ja Östersundomin alueilla. Näiden alueiden osuus asuntotuotannosta on noin 60 prosenttia.

Asuntorakentamisesta 40 prosenttia toteutuu täydennys- rakentamisena. Tuotantotavoitteen turvaamiseksi täyden- nysrakentamisen koordinaatiota vahvistetaan, kehitetään prosesseja ja kannusteita sekä poistetaan täydennys- rakentamisen esteitä mm. yhteistyössä valtion kanssa.

Asuntotuotantotavoitteen toteuttamiseksi tulee huolehtia riittävästä eri puolilla kaupunkia olevasta asemakaava- varannosta sekä varmistaa tonttien rakentamisedellytykset. Täydennysrakentamisalueen asemakaavoitusta ohjelmoi- daan nykyistä järjestelmällisemmin.

Alueilla, joiden asuntokanta on yksipuolista ja uudistuotanto vähäistä, uusi asuntokantaa monipuolistava täydennys- rakentaminen on tärkein tavoite.

Jatketaan autopaikattomien ja vähäautopaikkaisten asunto- kohteiden toteuttamista erityisesti hyvien joukkoliikenne- yhteyksien läheisyydessä. Tehokkaaseen ja edulliseen pysäköintiin pyritään keskitetyn pysäköinnin, vuorottais- pysäköinnin sekä pysäköintipaikkojen vaiheittaisen toteuttamisen avulla. 64 KOTIKAUPUNKINA HELSINKI Asumisen ja siihen liittyvän maankäytön toteutusohjelma 2016

ten asuntoja on valmistunut Vattuniemeen, misalueen asunnoista merkittävä osa valmis- Alppikylään, Kamppiin ja Herttoniemen yri- tuu vuodesta 2020 eteenpäin omalle maalle. tysalueelle. Asuntorakentamisennusteessa Yksityisen maan tuotannon ennustetaan tip- 2016−2025 täydennysrakentamisalueen osuu- puvan jopa puoleen nykyisestä. den valmistuvasta asuntotuotannosta ennus- Näyttäisi siltä, että täydennysrakentamis- tetaan olevan 33−44 prosenttia. Täydennysra- alueen kaavoitussuunnitelmat laaditaan ly- kentamisalueen osuus asuntotuotannosta on hyemmällä aikajänteellä kuin projektialueil- ollut perinteisesti ennustettua korkeampi. la. Investointien ennakointi on hankalampaa, Asuntorakentamisennusteessa täyden- koska kaavoituksen ja sitä kautta tontinluovu- nysrakentamisalueen osuus asuntotuotannos- tuksen aikajänne on projektialueita lyhyempi. ta ja tontinvarauskannasta laskee vuoden 2020 Investointisuunnittelua ja väestöennusteita tienoilla. Rakentamisennusteen mukaan pro- laaditaan seuraavalle 10 vuodelle ja sen vuok- jektialueiden kaavoitus on ohjelmoitu pidem- si täydennysrakentamisalueen kaavoitustakin mälle kuin täydennysrakentamisalueen. Pro- pitäisi pystyä ohjelmoimaan paremmin pro- jektialueille on ohjelmoitu vuosille 2020−2025 jektialueiden tapaan. Kaupungin tulisi suun- asemakaavaluonnoksien ja -ehdotuksien laa- nitella oman maansa kaavoitusta pidemmäl- timista. Täydennysrakentamisalueelle vuosina lä aikajänteellä, jotta tarvittaessa yksityisen 2020−2025 kaavoitetuksi suunnitellut asunto- maan tuotantoa voidaan paikata oman maan rakentamisen kerrosalat eivät ole noina vuo- tuotannolla. sina asemakaavaluonnoksina tai -ehdotuksi- Kaavoituksessa tulee ottaa huomioon na, vaan vain suunnitteilla, 78−90 prosenttia alueen asuntojen nykyinen hintataso ja ar- suunnitellusta kaavoituskerrosalasta. Raken- vioida miten luodaan uusia viihtyisiä asumis- tamisennusteen mukaan täydennysrakenta- ratkaisuja vaikeuttamatta toteuttamiskelpoi-

Täydennysrakentamista Maunulassa. Kuva: Simo Karisalo. III Asuinalueet 65

suutta esimerkiksi kalliilla pysäköintiratkai- asuntojen osuus asunnoista on melko korkea, suilla. Vähäisen asuntotuotannon ja alhaisen joten alueiden ara-vuokra-asuntojen osuus hintatason alueilla, joilla on paljon ara-vuok- on kaupungin hallintamuototavoitteen mu- ra-asuntotuotantoa, asemakaavaratkaisujen kainen tai korkeampi. Projektialueilla pääosa tulee tukea asuntotuotannon toteutumista tuotannosta valmistuu kaupungin maalle ja sääntelemättömässä tai välimuodon tuotan- valmistuneen asuntuotannon jakauma nou- nossa. Toisaalta alueilla, joilla ei ole ennestään dattelee kaupungin hallintamuototavoitetta. ara-vuokra-asuntotuotantoa, tulee erityi- Täydennysrakentamisalueella uudistuo- sesti kaupungin maan hankkeissa luovuttaa tannossa kaupungin maalla tehdään aina hal- tontteja myös ara-vuokra-asuntotuotantoon. lintamuototarkasteluja ja otetaan huomioon Helsingissä on myös rakennuskantaa, jonka ympäröivä rakenne. Tasapainoisen kaupun- kohdalla on tarkoituksenmukaista peruskor- kikehityksen kannalta ara-vuokra-asunto- jauksen sijaan tutkia purkavaa saneerausta ja tuotannolla ei haluta kuormittaa alueita, joil- samalla tontin käytön tehostamista. la on vaarana eriytymiskehitys. Viime vuosina Täydennysrakentamisalueella yksityisel- ara-vuokra-asuntotuotantoa on valmistunut lä maalla ja erillispientaloilla on toteutunees- alueille, joiden ara-vuokra-asuntotuotannon sa asuntotuotannossa projektialueita suurem- osuus asunnoista on yli 30 prosenttia. pi merkitys. Koska yksityiselle maalle ei juuri Kaupungin maan täydennysrakentamis- valmistu ara-vuokra-asuntotuotantoa, täy- hankkeissa sekä kaupungin kiinteistöyhtiöi- dennysrakentamisalueella sääntelemättömän den lisä- ja täydennysrakentamissuunnitel- omistus- ja vuokratuotannon osuus on pro- mien yhteydessä tulee laatia alueen hallinta- jektialueita korkeampi. Toisaalta täydennysra- muototarkastelu tasapainoisen kaupunkira- kentamisalueella monilla alueilla ara-vuokra- kenteen turvaamiseksi. Kohteita toteutetaan

Juutinraumankatu 6 Jätkäsaaressa. Kuva: Antti Pulkkinen. 66 KOTIKAUPUNKINA HELSINKI Asumisen ja siihen liittyvän maankäytön toteutusohjelma 2016

monipuolisesti eri hallintamuotoihin myös tien yhteistyönä pelisäännöt autottomien ja olemassa olevan ara-vuokra-asuntotuotan- vähäautoisten kohteiden toteuttamiselle. Kau- non lomaan. punginhallitus antoi myös toimeksi päivittää Kaupunki on tehnyt viime vuosina mää- työpaikka-alueiden autopaikkamäärien las- rätietoisesti työtä täydennysrakentamisen kentaohjeet seudullisesti, laajentaa asukaspy- edistämiseksi. Täydennysrakentamismahdol- säköintijärjestelmää uusille alueille sekä korot- lisuuksia on kartoitettu kaupungin kiinteis- taa asukaspysäköintitunnuksen hintaa. Kau- töyhtiöissä ja yleisten rakennusten tonteilla, punginhallitus totesi myös, että autopaikka- prosesseja on kehitetty ja täydennysrakenta- määrät määrätään jatkossakin asemakaavassa misen haasteita on selvitetty. Täydennysra- ja toteutetaan samassa tahdissa rakentamisen kentamisen koordinointia on tarkoituksen- kanssa, pysäköinti voi perustua myös keskitet- mukaista vahvistaa. Kaupunki on kehittänyt tyyn pysäköintiin, jossa eri toimijoiden roo- kannusteita täydennysrakentamisen edistä- lit, rahoitusvastuut ja tehtävät tulee selvittää. miseksi. Tulevalla ohjelmakaudella arvioi- Asuintonttien sekä toimisto- ja liiketilo- daan kannustimien vaikuttavuutta sekä nii- jen pysäköintipaikkojen uudet laskentaohjeet den edelleen kehittämistä. on hyväksytty kaupunkisuunnittelulautakun- Kaupunginhallitus hyväksyi 17.2.2014 nassa 15.12.2015. Kaupunkisuunnittelulauta- Helsingin pysäköintipolitiikan ja antoi päätök- kunnassa on käsitelty myös Helsingin pysä- sessään suuntaviivoja jatkovalmistelulle. Kau- köinnin maksamisen kehittämistä sekä asu- punginhallituksen päätöksen mukaan tulisi kas- ja yrityspysäköintijärjestelmän ehtojen laatia selvitys pysäköintipaikkojen monikäyt- tarkistamista. Tietoa kokemuksista koskien töisyydestä, tunnistaen ja poistaen vuorottais- autopaikattomia ja vähäautopaikkaisia koh- käytön esteet. Lisäksi tulisi laatia hallintokun- teita ei ole koottu yhteen.

Kalasatama on yksi Helsingin tärkeimmistä aluerakentamis- kohteista lähivuosina. Kuva: Tero Pajukallio. IV Asuntokanta 67

IV ASUNTOKANTA

Huolehditaan asuntokannan kunnosta sekä edistetään energiatehokkuutta asuntorakentamisessa ja olemassa olevassa asuntokannassa. Asuntorakentamista kehitetään tukemalla erilaisten talotyyppien rakentamista, omatoimista rakennuttamista sekä erilaisten asumiskonseptien toteuttamista. Parannetaan asuntojen soveltuvuutta elinkaari- asumiseen sekä edistetään hissien rakentamista vanhaan asuntokantaan.

67 68 KOTIKAUPUNKINA HELSINKI Asumisen ja siihen liittyvän maankäytön toteutusohjelma 2016

Helsingin asuntokanta käsitti tannossa että vanhan kannan korjaus- ja pe- vuoden 2014 lopussa 346 751 asuntoa. Asun- rusparannustoiminnassa lähtökohtana tulee tokannasta yksiöiden ja kaksioiden osuus on olla rakennusten pitkän käyttöiän mahdol- lähes 60 prosenttia ja asunnoista 86 prosent- listaminen laadukkailla ja kestävillä materi- tia sijoittuu kerrostaloihin. Helsingin asun- aalivalinnoilla sekä rakentamistavoilla. Myös tokanta kasvaa vuosittain reilun prosentin asuntokannan muuntojoustavuus ja esteet- vuosivauhdilla ja muuttuu hitaasti huoneis- tömyyden huomioiminen ovat keskeisiä pe- totyyppijakaumaltaan ja talotyypeiltään mo- riaatteita. Helsingin asuntorakentamisen nipuolisemmaksi. monipuolisuutta, moni-ilmeikkyyttä sekä Vanhemmassa asuntokannassa perus- asukaslähtöisyyttä tuetaan erityisillä kehittä- korjaustarve kasvaa, kun voimakkaan esikau- mis- ja pilottihankkeilla sekä tukemalla oma- pungistumisen aikana rakennetut asuinker- toimista rakennuttamista. rostalot tulevat korjausikään. Sekä uudistuo-

Kuva: Simo Karisalo. IV Asuntokanta 69

Tavoite 10 ASUNTOKANNAN JA ASUNTORAKENTAMISEN KEHITTÄMINEN Väestönkasvu ja asuntojen suuri kysyntä vaa- opiskelijat tarvitsevat erilaisia asumisratkai- tivat asuntokannan ja asuntorakenteen kehit- suja. Elinkaariasumiseen soveltuvaa asunto- tämiseltä uusien ratkaisujen löytämistä. Van- kantaa tulee laajentaa. Hisseillä on suuri mer- han rakennuskannan uusiokäyttö ja uuden- kitys asumismukavuuteen kaikkien asukas- laisten seka- ja hybriditalojen rakentaminen ryhmien kannalta. Esteetöntä rakentamista monipuolistavat asuntorakentamista. Uusio- tavoitellaan rakentamismääräyskokoelman käyttöä tulee edistää elinkeinopolitiikan nä- vaatimustason mukaisesti. Myös asuinympä- kökulmat huomioiden. Pientaloasujien toi- ristöjen suunnittelussa tulee laajemmin huo- veisiin vastataan kaupunkimaista pientalo- mioida esteettömyysnäkökulma. Tilaratkai- asumista kehittämällä. Vanhan asuntokannan sut tulee suunnitella asukaslähtöisesti. Asun- houkuttelevuus säilytetään huolehtimalla torakentamisen kehittämisessä tulee edistää kunnossapidosta ja laatutason nostamises- myös erilaisia rakentamisen tapoja tukemalla ta mahdollisuuksien mukaan. Asemakaaval- mm. omatoimista rakennuttamista ja raken- linen rakennuskannan suojelu toteutetaan tamista sekä ryhmärakennuttamista. siten, ettei se vaikeuta asunto- ja rakennus- Kaupunki on turvannut rakennusmark- kannan kehittämistä. kinoiden toimivuutta mahdollistamalla uu- Asuntokannan kehittämisessä on huo- sien toimijoiden tulon asuntorakentamis- mioitava väestöryhmät, joilla on erilaiset markkinoille tontinluovutuksen keinoin. asumisen tarpeet. Ikääntyvät, lapsiperheet ja Asuntotuotantotason pitäminen korkealla

Jatketaan monimuotoisen kerrostaloasumisen kehittämistä: lisätään vanhan rakennuskannan uusio- käyttöä, ullakko- ja lisäkerrosrakentamista sekä mahdollistetaan seka- ja hybriditalojen rakentaminen.

Kaupungin toimin edistetään hissien rakentamista vanhaan asuntokantaan.

Edistetään omatoimista rakentamista ja rakennutta- mista, kaupunkimaisten pientalojen rakennuttamista sekä ryhmärakennuttamista.

Edistetään uusiutuvien ja ympäristöä mahdollisimman vähän kuormittavien rakennusmateriaalien ja tuotanto- tapojen käyttöä sekä mahdollistetaan kiinteistö- kohtaisten energialähteiden käyttöönotto. 70 KOTIKAUPUNKINA HELSINKI Asumisen ja siihen liittyvän maankäytön toteutusohjelma 2016

edellyttää monipuolista kokonaisuutta asun- keitä kehittämistavoitteita. Ilmastonmuutok- torakennuttajia ja -rakentajia. seen varaudutaan kaavoituksella ja erilaisilla Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi tii- rakennetun ympäristön teknisillä ratkaisuilla. vis kaupunkiympäristö, tehokkaasti käyte- Asuntorakentamisen kehittämisen tu- tyt tilat, energiatehokkaat rakennukset, vii- kemiseksi jatketaan hallintokuntien välisenä sas energian käyttö, uusiutuvien energialäh- yhteistyönä Kehittyvä kerrostalo -ohjelmaa. teiden käytön lisääminen ja uusiutuvien sekä Ohjelma mahdollistaa systemaattisen asun- ympäristöä mahdollisimman vähän kuormit- torakentamisen kehittämisen sekä tulosten tavien rakennusmateriaalien käyttö ovat tär- hyödyntämisen myöhemmissä hankkeissa.

Konepajan aluetta Vallilassa. Kuva: Kimmo Brandt. IV Asuntokanta 71

Kuva: Antti Pulkkinen 72 KOTIKAUPUNKINA HELSINKI Asumisen ja siihen liittyvän maankäytön toteutusohjelma 2016

Tavoite 11 KAUPUNGIN OMA ASUNTOKANTA Helsingin kaupunki omistaa noin 60 000 omistuksessa on 1 600 ara-rahoitteista vuok- asuntoa. Kaupungin asunto-omaisuus voi- ra-asuntoa. daan jakaa hallinta- ja rahoitusmuodon mu- Vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja on kaan kolmeen luokkaan: ara-rahoitteiset asu- yhteensä noin 7 000. Vapaarahoitteiset vuok- misoikeusasunnot, ara-rahoitteiset vuokra- ra-asunnot on pääosin keskitetty Koy Auro- asunnot sekä vapaarahoitteiset vuokra-asun- ranlinnaan, jolla on suorassa omistuksessaan not. noin 2 250 asuntoa. Lisäksi yhtiö hoitaa Oy Kaupungin ara-rahoitteisten asumisoi- Helsingin Asuntohankinta Ab:n 1 900 asun- keusasuntojen omistus on keskitetty Helsin- toa, Kkoy Korkotukiasunnot -yhtiön 1 600 gin asumisoikeus Oy:öön (Haso). Asuntoja asuntoa sekä ns. lyhyen korkotuen asunto- on yhteensä noin 3 500. osakeyhtiöiden noin 400 asuntoa. Kaupun- Ara-rahoitteisia vuokra-asuntoja on yh- gin suorassa omistuksessa on lisäksi noin 700 teensä noin 49 000. Ara-vuokra-asuntojen asuntoa, mm. yksittäisiä Hitas-asuntoja. omistus on keskitetty Helsingin kaupungin Vuokra-asuntoja käytetään tavanomai- asunnot Oy:öön (Heka). Vuoden 2016 alus- sessa vuokra-asuntokäytössä, palvelussuhde- ta Hekaan siirtyivät noin 500 Helsingin kau- asuntoina ja erityisryhmien asuntoina. Pal- pungin 400-vuotiskotisäätiön käytössä ollut- velussuhdeasuntoina on noin 3 250 asuntoa, ta asuntoa sekä 52 Koy Ruskeasuon asuntoa. ja niitä käytetään ensisijaisesti rekrytoinnin Lisäksi Oy Helsingin asuntohankinta Ab:n tukena. Palvelusuhdekäyttöön liittyy virasto-

Kaupungin omistaman asuntokannan ylläpidosta, arvon ja kunnon säilymisestä sekä vuokran ja käyttö- vastikkeen kohtuullisena pitämisestä huolehditaan. Kaupungin asuntokannassa edistetään uusia asumis- ratkaisuja ja asukaslähtöisiä asumiskonsepteja.

Vuokra-asuntojen asukasvalinnassa pyrkimyksenä on monipuolinen ja alueellisesti tasapainoinen asukasrakenne.

Asuntokannan peruskorjaustoiminnassa pyritään tavoitteellisesti D-energialuokkaan. Energian ominais- kulutusta vähennetään kaksi prosenttia vuodessa.

Kaupungin asunto-omaisuuden hallinnan kehittämistä jatketaan. Helsingin kaupungin asunnot Oy:n hallinnon kehittämistä jatketaan. IV Asuntokanta 73

jen vuokrasubventioita, ja asuntoja on varat- Erityisryhmien käytössä on sekä normaalin tu virastoille tarpeen mukaan. Merkittävä osa asunnonvälityksen kautta haettavia asuntoja asunnoista, noin 1 900 asuntoa, on sosiaali- ja että sosiaali- ja terveysviraston käyttöön väli- terveysviraston käytössä. vuokrattuja asuntoja. Välivuokrattujen asun- Erityisryhmien käyttöön varattu on noin tojen määrä ja sijainti sovitaan hallintokun- 9 000 kaupungin omistamaa asuntoa tai asun- tien yhteistyönä. Asuntojen asukasvalinnas- topaikkaa. Lisäksi on kilpailutettu ostopalve- ta vastaa sosiaali- ja terveystoimi. Kaupungin lutoimintaa ja välivuokrattu ulkopuolisilta asumisoikeusasuntoja ei käytetä palvelussuh- toimijoilta asuntoja erityisryhmien käyttöön. de- tai erityisryhmien asuntoina.

Jälkirakennettu hissi Museokatu 3:ssa. Kuva: Simo Karisalo. 74 KOTIKAUPUNKINA HELSINKI Asumisen ja siihen liittyvän maankäytön toteutusohjelma 2016 V Asukasrakenne 75

V ASUKASRAKENNE

Turvataan eri väestöryhmien mahdollisuudet asua pääkaupungissa. Asumisen suunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota asuntomarkkinoille tulevien nuorten, lapsiperheiden, ikääntyneiden ja erityisryhmiin kuuluvien asukkaiden asumismahdollisuuksiin sekä maahanmuuttajataustaisen väestön ja pienten asuntokuntien määrän kasvuun.

75 76 KOTIKAUPUNKINA HELSINKI Asumisen ja siihen liittyvän maankäytön toteutusohjelma 2016

Helsingin asunto -ohjelmoinnin siaalisen eheyden ja asukasrakenteen moni- keskeinen periaate on sosiaalinen kestävyys, muotoisuuden takaamiseksi Helsingissä tue- joka tarkoittaa paitsi tasapainoisen kaupunki- taan myös ulkomaalaistaustaisten asukkaiden ja asukasrakenteen tukemista myös asukas- tasaisempaa sijoittumista alueellisesti sekä lähtöistä asumisen kehittämistä. Kaupungin asuntojen eri hallintamuotoihin. vastuulla on asuntotuotannon ohjaus siten, Erityisryhmien asumisessa on meneil- että erilaisilla asukkailla ja asukasryhmillä on lään merkittävä valtakunnallinen muutos- mahdollisuus löytää tarpeensa ja maksuky- prosessi uudistettaessa palvelurakenteita ja kynsä mukainen asunto. purettaessa laitosrakenteita. Palveluja järjes- Helsingin asunto-ohjelmoinnissa huo- tettäessä tavoitteena on kotona asumisen tu- mioidaan asuntopoliittisesti merkitykselliset keminen asiakaskohtaisesti räätälöityjen pal- asukasryhmät, joita ovat opiskelijat ja nuo- velujen avulla. Palvelurakennemuutoksen ta- ret, lapsiperheet sekä pääkaupungin erityis- voitteena on mahdollistaa kotona tai kodin- piirteenä yhden hengen asuntokunnat. Asun- omaisessa ympäristössä asuminen kaikille topoliittisissa toimenpiteissä kiinnitetään niille ryhmille, jotka tarvitsevat apua arki- huomiota myös väestön ikääntymiseen. So- päivässään.

Kuva: Simo Karisalo. V Asukasrakenne 77

Tavoite 12 ASUKASRAKENTEEN MONIPUOLISUUS Helsingissä asui vuoden 2014 alussa noin Helsingissä asuvat opiskelijat ja nuoret 57 000 lapsiperhettä. Perheitä on noin viidennes muodostavat suuren ryhmän pienituloisia asuntokunnissa. Perheitä, joissa oli vähintään kaupunkilaisia. Nuorten asumispreferensseis- yksi alle kouluikäinen lapsi, on reilut 30 000. tä tiedetään, että etenkin perheettömät nuo- Neljännes alle 18-vuotiaista lapsista asuu ret ja opiskelijat asuvat mielellään keskeisel- yksinhuoltajaperheissä. Helsingissä perheet lä paikalla ja tinkivät mieluummin asunnon ovat hieman pienempiä kuin Suomessa keski- koosta ja laadusta kuin sijainnista. määrin, perheissä on keskimäärin 1,6 lasta. Nuorilla asukkailla on vaikutusta kau- Lapsiperheet asuvat muuta väestöä ah- pungin ja sen alueiden elinvoimaisuuteen. taammin, kolmanneksella lapsiperheistä oli Vuonna 2014 Helsingissä opiskeli 23 500 am- vuonna 2010 käytössään vähemmän kuin mattikorkeakouluopiskelijaa ja 45 500 yliopis- huone henkilöä kohti. Ahtaasti asuminen on to-opiskelijaa eli yhteensä noin 69 000 opis- lapsiperheissä yleisempää vuokralla asuvilla kelijaa korkea-asteella. Yhteensä nuoria kau- avio- ja avopariperheillä, joilla on alle 3-vuo- punkilaisia (20−34-vuotiaita) oli Helsingissä tias lapsi. vuonna 2014 noin 165 500 eli noin 27 pro-

Lapsiperheille sopivia asuntoja rakennetaan riittävästi uusille alueille sekä täydennysrakentamiskohteisiin. Huoneistotyyppiohjauksella varmistetaan perhe- asuntojen rakentaminen.

Lisätään asuntomarkkinoille tulevien nuorten sekä yksinasuvien kaupunkilaisten kohtuuhintaisen vuokra- asumisen tarjontaa.

Ikäihmisille kohdennettuja asumisvaihtoehtoja toteutetaan kaikkiin hallinta- ja rahoitusmuotoihin. Esteettömiä asumisvaihtoehtoja lisätään täydennys- rakentamisalueilla.

Vieraskielisen väestön asumisen tukemiseksi kehitetään edelleen asumisneuvontaa ja parannetaan eri asumisvaihtoehdoista tiedottamista.

Huolehditaan riittävästä vanhusten, kehitys- vammaisten, päihde- ja mielenterveyskuntoutujien ja asunnottomien asuntotuotannosta. 78 KOTIKAUPUNKINA HELSINKI Asumisen ja siihen liittyvän maankäytön toteutusohjelma 2016

senttia kaikista helsinkiläisistä. Merkittävä osa mennessä, mutta suhteellinen osuus on kään- Helsingin pienistä asunnoista onkin opiskeli- tynyt hienoiseen laskuun (48,4 %). joiden ja nuorten vuokraamia. Yksinasuvia on eniten 25−29-vuotiaiden Viime vuosina opiskelija- ja nuoriso- ikäryhmässä. Yksin asuvista yli puolet on nai- asuntoja on valmistunut yli tavoitetason, ja sia. Nuorissa ikäluokissa sekä naiset ja miehet asuntoja on rakenteilla lisää mm. uusiin me- ovat hyvin edustettuina yksin asuvien kes- rellisiin kaupunginosiin. Opiskelija- ja nuo- kuudessa. Keski-iän jälkeen yksin asuminen risoasuntojen rakentaminen on perusteltua, yleistyy naisilla. Vanhuksilla yksin asuminen sillä opiskelijoiden ja nuorten sijoittumis- on merkittävää erityisesti naisten kohdalla, ta muuhun asuntokantaan on viime vuosina 75 vuotta täyttäneistä naisista reilut 60 pro- heikentänyt asumisen hintataso, joka on nä- senttia asuu yksin. kynyt erityisesti pienten asuntojen vuokrata- Kantakaupungissa yksin asuvat ovat hie- son voimakkaana nousuna. man nuorempia kuin 20 vuotta sitten. Kan- Valtakunnallisiksi tavoitteiksi on asetettu takaupungin ulkopuolella vanhemmat yksin opiskeluaikojen lyhentäminen ja nopeampi asuvat ovat kasvattaneet osuuttaan. Yksinasu- valmistuminen korkeakouluista. Kohtuuhin- minen on erityisen yleistä keskusta-alueella, taisen asumisen tarjoaminen on yksi keino paikoitellen joka toinen kantakaupungin asu- tukea tätä tavoitetta mahdollistamalla toi- kas asuu yksin. meentulo vähäisemmällä ansiotulomäärällä. Syitä yksinasumisen lisääntymiseen Suo- Opiskelija-asuntojen sijoittamisessa pyritään messa on useita. Keskeisimpiä niistä ovat pääkaupunkiseudulla noudattamaan kam- nuorten kotoa muuton aikaistuminen, keski- pusperiaatetta eli sijaintia joko oppilaitosten ikäisten miesten yksinasumisen lisääntymi- tai hyvien liikenneyhteyksien varrella. nen sekä eliniän piteneminen. Väestönmuu- Myös työssäkäyvien ja työmarkkinoille tosennusteet ennustavat asuntokuntakoon tulevien nuorten asunnontarpeesta huoleh- yhä pienenevän ja yksinasumisen lisääntyvän timinen on tärkeä osa Helsingin asuntopoli- seuraavien vuosikymmenien aikana. Pienten tiikkaa. Nuorisoasuntojen suunnittelussa kes- asuntojen kysyntä ylittää Helsingissä selväs- keistä ovat samat asiat kuin opiskelijoiden- ti tarjonnan. Tällöin myös pienten asuntojen kin asunnoissa eli asuntojen koon ja sijainnin kysynnän jatkuvuus tulee huomioida asunto- tulee vastata nuorten tarpeita. Nuorisoasun- tuotannossa. tojen rakentamisen ja ylläpidon taustalla on Helsingissä asui vuoden 2015 alussa lähes myös tavoite nuorten asunnottomuuden en- 102 000 henkilöä, jotka olivat täyttäneet 65 naltaehkäisemisestä. Nuorisoasuntojen mää- vuotta. Ikäihmisten väestöosuus oli 16 pro- rää lisäämällä tuetaan sekä työssäkäyvien senttia. 75 vuotta täyttäneitä oli 7 prosenttia nuorten itsenäistymismahdollisuuksia että väestöstä ja 85 vuotta täyttäneitä kaksi pro- syrjäytymisvaarassa olevien nuorten asumis- senttia. Vuoteen 2025 mennessä 65 vuotta ta ja toimeentuloa. täyttäneiden määrän ennustetaan kasvavan Lähes puolet Helsingin 318 000 asunto- noin 124 000, mikä tarkoittaa 18 prosentin kunnasta on yhden henkilön asuntokuntia. väestöosuutta. 75 vuotta täyttäneiden väestö- Vielä 1970-luvun alussa yksinasuvien osuus osuus nousee yhdeksään prosenttiin, 85 vuot- oli alle 30 prosenttia, mutta kasvoi jatkuvasti ta täyttäneiden osuus säilyy noin kahdessa vuoteen 2008 asti, jolloin osuus oli 49,8 pro- prosentissa. senttia asuntokunnista. Senkin jälkeen yk- Pääosa ikäihmisistä asuu asuntokannas- sinasuvien määrä Helsingissä on kasvanut sa muiden ikäryhmien joukossa. Helsingis- 154 000 asuntokuntaan vuoden 2015 alkuun sä on Hitas-omistusasuntoja, asumisoikeus- V Asukasrakenne 79

asuntoja, vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja Helsinkiin on viime vuosina rakennettu sekä valtion tukemia vuokra-asuntoja, jotka useita ikäihmisten yhteisöllisiä asumiskohtei- on suunnattu ikäihmisille. Ikäihmisten asun- ta. Yhdistysten ryhmärakennuttamiskohteita, tokohteeseen muuttavasta asuntokunnasta jotka ovat Hitas-omistusasuntoja, on valmis- yhden tulee yleensä olla täyttänyt 55 vuotta. tunut Arabianrantaan, Kalasatamaan ja Jät- Helsingin kaupunki omistaa muun käsaareen. Kaupunki on luovuttanut yhdis- muassa valtion tukemia vuokra-asuntoja, tykselle tontin Hitas-ehdoin ja yhdistys on jotka on suunnattu ikäihmisille. Asuntoi- hankkinut tontille rakennuttajan. Kohteen hin on asukasvalintakriteerit. Näitä asuntoja asukkaat ovat sitoutuneet yhdistykseen mää- on Helsingin kaupungilta mahdollista hakea rittelemiin yhteistoimiin talossa. Rakennut- myös ryhmänä, joka mahdollistaa ystävien tajilla on myös omia yhteisöllisyyttä tukevia kanssa asumisen yhdessä. Sosiaali- ja terveys- toimintamalleja. Yhtenä esimerkkinä palkat- virasto on keskittänyt ikäihmisille suunnattua tu henkilö, joka tukee yhteisöllisyyttä ja asuk- toimintaansa monipuolisiin palvelukeskuk- kaat maksavat palkan vuokrassaan tai vastik- siin, joissa esimerkiksi erilaisissa harrasteryh- keessaan. missä voi tavata ikäihmisiä. Käynnissä olevassa Stadin ikäohjelmas- Ikäihmisten asumisen kehittämisen yh- sa on yhtenä teemakokonaisuutena valmis- teydessä on puhuttu paljon yhteisöllisyydes- teltu Iätöntä asumista -osiota. Stadin ikäoh- tä. Yhteisöllisyys merkitsee eri ihmisille eri jelma on sosiaali- ja terveyspalveluista sääde- asioita: osalle yhteistä asuntoa, toisille omas- tyn lain mukainen toimeenpanosuunnitelma sa asuintalossa sijaitsevia yhteistiloja, osalle ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemi- ikäihmisille suunnattua toimintaa ja toisille seksi. Stadin ikäohjelmaa on valmisteltu sekä alueellisia palveluita. toimeenpanoa edistetty ja seurattu verkos-

Kuva: Simo Karisalo. 80 KOTIKAUPUNKINA HELSINKI Asumisen ja siihen liittyvän maankäytön toteutusohjelma 2016

tossa, jossa on ollut mukana kaupungin vi- Vieraskielisen väestön määrä Helsingis- rastoja ja liikelaitoksia, Helsingin vanhus- sä ja Helsingin seudulla on kasvanut tasaisesti neuvosto, palvelukeskusten asiakasneuvosto 1990-luvun alkupuolelta lähtien. Vieraskielisiä ja järjestöjä. Iätöntä asumista -työryhmän ta- oli vuoden 2016 alussa 14 prosenttia helsin- voitteena on parantaa ikääntyneiden asumis- kiläisistä. Eniten ulkomaalaistaustaisia asuk- ta ja lisätä kotona asumisen mahdollisuuksia kaita Helsingissä on EU-maista sekä muualta Helsingissä. Iätöntä asumista -työryhmäs- Euroopasta. Sen jälkeen suurimmat ryhmät sä on paneuduttu ikäihmisten asumisen ti- ovat aasialais- sekä afrikkalaistaustaiset. lanteeseen, kerätty tietoa ja hyviä kokemuk- Vieraskielisen väestön asumisen tarkas- sia. Lisäksi edistetään monipuolisten asu- teleminen yhtenä ryhmänä hävittää ryhmän misvaihtoehtojen toteuttamista Helsinkiin. sisäiset erot, jotka ovat huomattavia kuten Työryhmä jatkaa toimintaansa aktiivisesti ja kantaväestönkin keskuudessa. Vieraskielis- huolehtii osaltaan ikäihmisten asumismah- ten asuminen on kuitenkin Helsingissä eriy- dollisuuksien turvaamisesta. tynyt asuntojen hallintamuodon sekä asu- Sosiaali- ja terveysministeriö ja Suomen misväljyyden suhteen. Vieraskielisistä selväs- Kuntaliitto ovat julkaisseet vuonna 2013 laa- ti kantaväestöä suurempi osa asuu vuokra- tusuositukset hyvän ikääntymisen turvaami- asunnossa, ja lähes puolet vieraskielisistä ta- seksi ja palvelujen parantamiseksi. Palvelura- louksista asuu ara-vuokra-asunnoissa. Usein kennetavoitteet koskevat 75 vuotta täyttänei- syynä säänneltyihin vuokra-asuntoihin ha- tä ja tähtäävät vuoteen 2017. Palveluraken- keutumiseen on kotitalouksien heikko tulo- netavoitteiden mukaisesti 91−92 prosenttia taso sekä tietyillä ryhmillä myös suuret per- 75 vuotta täyttäneistä asuu kotona itsenäises- hekoot. Omistusasumisen pieni osuus vieras- ti tai arvioinnin perusteella myönnettyjen so- kielisillä selittyy osin taloudellisten resurssien siaali- ja terveyspalvelujen turvin. pienuudella sekä Suomessa vietetyn ajan ly- Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelu- hyellä kestolla. Vieraskieliset asuvat selvästi rakenneuudistus tulee mahdollisesti muut- ahtaammin kaikissa asuntojen hallintamuo- tamaan myös ikäihmisten asumista. Tämän doissa verrattuna muuhun väestöön. Maa- hetkisen esityksen mukaan sosiaali- ja ter- hanmuuttajataustaisen väestön alhaisempi veyspalveluiden järjestämisestä vastaisivat asumisväljyys ja vuokra-asuntoihin keskitty- kuntaa suuremmat itsehallintoalueet. Tällä minen voivat pitkällä aikavälillä luoda jakoa, hetkellä sosiaali- ja terveysvirasto vastaa Hel- joka vaikuttaa negatiivisesti sosiaaliseen ko- singissä helsinkiläisten erityisryhmien asu- heesioon. misen ja palveluiden järjestämisestä, tähän Vieraskielisen väestön osuuden kasvu on kuuluu myös ikäihmisten ympärivuorokau- ollut selvästi nopeampaa tietyillä Helsingin tinen hoiva. Osan erityisryhmien käyttöön osa-alueilla. Vuoden 2016 alussa vieraskieli- suunnatuista asunnoista omistaa Helsin- sen väestön osuus ylitti Helsingissä 26 pro- gin kaupunki ja osa hankitaan ostopalvelui- senttia kahdeksalla kaupungin osa-alueella na yksityisiltä toimijoilta. Jos sosiaali- ja ter- ja 20 prosenttia 11 osa-alueella (Viikin kam- veyspalvelut siirtyvät itsehallintoalueen vas- pusalue poislukien). Monilla näistä alueis- tuulle, helsinkiläisten ikäihmisten ja erityis- ta maahanmuuttajien osuus on merkittävän ryhmien asumista ei mahdollisesti ole enää suuri kaupungin omistamissa kiinteistöissä, sidottu kuntarajoihin. Tämä voi muodostaa mutta myös muussa, etenkin vuokra-asun- haasteita nykyisen kannan käytölle tulevai- tokannassa. Ulkomaalaistaustaisten asukkai- suudessa. den suuri osuus alueella vaikuttaa peruspal- velujen kuten koulujen ja terveydenhuollon V Asukasrakenne 81

toimintaan vaatien palveluilta enemmän re- listen liikkuvuuteen asuntomarkkinoilla vai- sursseja esimerkiksi tulkkauspalvelujen, kiel- kutetaan tukemalla työllistymistä. tenopetuksen sekä ajallisten resurssien muo- dossa. Kaupungin vuokra-asuntojen välitys Erityisryhmien asumisen järjestäminen on on keskeisessä asemassa kun pyritään tuke- kunnan lakisääteinen tehtävä. Erityisryhmiin maan alueellisen asukasrakenteen monipuo- lasketaan kuuluviksi päihdeongelmaiset ja lisuutta. Kaupungin toimin tulee lisäksi huo- mielenterveyskuntoutujat, kehitysvammaiset lehtia kaikkien asuinalueiden kokonaisval- ja vammaiset, lastensuojeluasiakkaat, asumi- taisesta kehittämisestä, joka pitää sisällään sessaan tukea tarvitsevat nuoret, hoivapalve- alueelliset palvelut, peruskorjaukset, kaupun- luja tarvitsevat vanhukset sekä kuntapaikan ginosatapahtumat sekä toiminnan, jolla py- saaneet pakolaiset. Erityisryhmiin luetaan ritään lisäämään yhteiskunnallista osallistu- myös pitkäaikaisasunnottomat. mista. Keskeinen kokonaisuus maahanmuut- Erityisryhmien asumisessa merkittä- tajien asumisurakehitystä ajatellen on tiedon vä muutos on meneillään oleva laitosmai- jakaminen asumisen eri vaihtoehdoista ja sen asumisen purkaminen ja painopisteen asumisneuvojatoiminta. Parhaiten vieraskie- siirtyminen kohti kotona ja kodinomaisessa

Kartta 7. 65 vuotta täyttäneiden väestömäärän muutos vuoteen 2025 osa-alueittain.

’

Kartta: Kaupunginkanslia. Lähde: Helsingin seudun Aluesarjat. 82 KOTIKAUPUNKINA HELSINKI Asumisen ja siihen liittyvän maankäytön toteutusohjelma 2016

ympäristössä asumista erikseen tuotettavien Pitkäaikaisasunnottomuutta pyritään palveluiden avulla. Suuret erityisryhmien lai- edelleen vähentämään. Ympäristöministeriön tokset eivät ole nykyisten tavoitteiden mu- valmistelema uusi kansallinen asunnotto- kaisia, vaan asuminen tullaan pääasiallisesti muuden ennaltaehkäisyyn keskittyvä toimen- järjestämään pieninä yksiköinä tai erillisinä pideohjelma vuosiksi 2016−2019 käynnistyy asuntoina tavallisissa asuintaloissa. Sosiaa- vuoden 2016 aikana. Erillisten hankkeiden ja liviraston järjestämisvastuulla olevat asu- tukiasuntojen lisäksi kaupungin oman asun- mispalvelut tulevat painottumaan nykyistä nonvälityksen kautta pyritään huolehtimaan enemmän vaativiin, ympärivuorokautisiin pitkäaikaisasunnottomien pääsystä tavallisil- asumispalveluihin. Asuntojen ja lähiympä- le asuntomarkkinoille. Nuorten asunnotto- ristöjen suunnittelulla ja toteutuksella tue- muutta voidaan ennaltaehkäistä, kun kiin- taan asukkaiden mahdollisuutta kotona asu- nitetään erityistä huomiota lastensuojelun miseen, omatoimiseen liikkumiseen ja nor- asiakkaana olleiden sekä todellisessa asun- maalipalvelujen käyttöön. nottomuusuhassa olevien nuorten asunnon saamiseen. Asunnottomuuden vähentäminen

Kartta 8. Vieraskielisten väestöosuus 1.1.2016 osa-alueittain.

Kartta: Kaupunginkanslia. Lähde: Helsingin seudun Aluesarjat. V Asukasrakenne 83

Helsingissä edellyttää kohtuuhintaisen vuok- alaisesti siten, että heidän palvelutarpeensa ei ra-asuntotuotannon tason pitämistä korkea- jatkossa eroa muiden kuntalaisten palvelutar- na. Asunnottomuuden vähentämiseen ja eh- peista. Haasteena Helsingissä on pakolaisten käisemiseen tähtäävää työtä pyritään teke- siirtyminen tilapäisestä asumisesta tavallisille mään aktiivisesti myös asumis- ja velkaneu- asuntomarkkinoille. vonnan avulla. Kaupungin yleisenä linjana on jo pitkään Valtakunnallisen KEHAS-ohjelman ta- ollut, että ikääntyneet ovat tavallisia asukkai- voitteena on, että vuonna 2020 kehitysvam- ta eikä kaupungilla ole tarvetta rakentaa heille maisia ei asu enää laitoksissa. Helsingin ke- erikseen asumista. Sosiaali- ja terveystoimen hitysvammaisten laitospurku- ja asumisen tavoitteena on rakentaa eri puolille Helsin- kehittämishankkeen, ASU-hankkeen, puit- kiä monipuolisia vanhusten palvelukeskuksia, teissa on toteutettu useita hankkeita vuosien joissa on pysyvän ja kuntouttavan väliaikaisen 2008−2015 aikana. Hankkeita tarvitaan jat- asumisen lisäksi tarjolla päivätoimintaa sekä kossa lisää laitospurun ja kotona vielä asuvien muita palveluja, joita koko alueen asukkaat kehitysvammaisten asumisen järjestämiseksi. voivat käyttää. Näiden palvelukeskusten verk- Erilaisin kehittämishankkein voidaan lisäk- koa pyritään laajentamaan tulevaisuudessa. si tukea vähemmän tukea tarvitsevien kehi- Ikääntyneiden asumispalveluissa tavoitellaan tysvammaisten asumista. Helsingin kaupun- kotona asumisen mahdollistamista valtaosal- gin asunnot Oy:n vapautuvien esteettömien le asukkaista, jolloin erillisten palveluasun- vuokra-asuntojen jaossa huomioidaan liik- tojen rakentamistarve katsotaan tällä hetkel- kumis- tai toimintarajoitteiset sekä pysyvästi lä melko pieneksi. Hoiva-asumisen paikkojen vammaiset. tarve kuitenkin kasvaa Helsingissä 2020-lu- Pakolaisten osalta kunnan asuttamisvel- vulla, kun ikääntyneiden määrä kasvaa. vollisuus koskee valtion ja kaupungin välisen Lähitulevaisuudessa eniten tuetun asu- pakolaisten vastaanoton sopimuksen perus- misen tarpeita on arvioitu olevan asunnot- teella kuntapaikan saaneita pakolaisia. Hel- tomilla, ikääntyneillä asukkailla, kehitysvam- sinki on viime vuosina myöntänyt kuntapaik- maisilla ja mielenterveyskuntoutujilla. Elin- koja lähinnä Helsingin ylläpitämistä vastaan- iän piteneminen sekä vanhimpien ikäluok- ottokeskuksista oleskeluluvan saaneille turva- kiin kuuluvien asukkaiden määrän kasvu paikanhakijoille sekä yksittäisille kiintiöpako- vaikuttavat selvästi ikääntyneiden asumi- laisille. Kuntaan vastaanotetulle pakolaiselle sen tukipalveluiden kysyntään. Ikääntynei- järjestetään asianmukaiset palvelut sekä en- den sekä kehitysvammaisten palveluasumi- siasunto. Asuminen voidaan halutessa jär- sen tarpeeseen vaikuttavat myös meneillään jestää suoraan pysyvään kaupungin vuokra- oleva laitosmaisen asumisen purkamispro- asuntoon omalla vuokrasopimuksella. Tällä sessi sekä tavoite parantaa asumisen laatua. hetkellä Helsingistä kuntapaikan saaneet pa- Myös mielenterveysongelmaisten ja asumi- kolaiset asutetaan välivuokrattuihin asiakas- sessaan tukea tarvitsevien asukkaiden mää- asuntoihin. Välivuokrattu asiakasasunto toi- rän arvioidaan tulevaisuudessa kasvavan. Pal- mii tilapäisenä asuttamisvaihtoehtona siihen velujen tarpeessa arvioidaan tulevaisuudessa saakka kunnes ensiasunto järjestyy. Pakolai- olevan entistä moniongelmaisempia ja entis- set eivät pääsääntöisesti alkuvaiheen asumis- tä enemmän nuoria mielenterveyskuntoutu- opastuksen jälkeen tarvitse erityistä tukea jia. Jatkossa kaupungin on olennaista koota ja asumiseensa. Kotoutumispalvelujen avul- priorisoida vuosittain tilatarpeet kunkin eri- la edistetään pakolaisten kotoutumista laaja- tyisryhmän osalta. 84 KOTIKAUPUNKINA HELSINKI Asumisen ja siihen liittyvän maankäytön toteutusohjelma 2016 V Asukasrakenne 85

Roihuvuoren Kirsikkapuistossa vietetään keväisin hanami-juhlaa. Kuva: Simo Karisalo. 86 KOTIKAUPUNKINA HELSINKI Asumisen ja siihen liittyvän maankäytön toteutusohjelma 2016 Kaupunginvaltuuston hyväksymät toivomusponnet 87

Kaupunginvaltuuston hyväksymät toivomusponnet

Kaupunginvaltuusto hyväksyi 22.6.2016 seuraavat kolme toivomuspontta.

1 Kaupunginvaltuusto edellyttää, että kunnallistekniikan rakentaminen aikataulute- taan kaavojen vahvistumiseen niin, että tontit ovat rakennettavissa mahdollisim- man pian kaavojen vahvistuttua. (Kauko Koskinen)

2 Valtuusto edellyttää, että kaupunginhallitukselle tuodaan maaliskuuhun 2017 mennessä selvitys siitä, miten pienempien kokonaisuuksien tarjoaminen rakenta- mishankkeissa ja tontinjaoissa toteutettaisiin, jotta taataan useampien pienempien ja keskisuurten toimijoiden osallistumismahdollisuus tarjouskilpailuihin. (Silvia Modig)

3 Hyväksyessään AM-ohjelman ja sen myötä kohdassa 75 mainitun seuraavan sel- vityskehotuksen ”Kaupunginhallitukselle tuodaan maaliskuuhun 2017 mennessä selvitys syistä, miksi ARA- ja välimuodon tuotannon tavoitteita ei ole saavutettu ja ehdotetaan toimenpiteitä tavoitteisiin pääsemiseksi” kaupunginvaltuusto edellyt- tää, että selvitetään myös, miten tontinluovutusehtoja voidaan hyödyntää kyseis- ten tavoitteiden saavuttamiseksi. (Kaarin Taipale) 88 KOTIKAUPUNKINA HELSINKI Asumisen ja siihen liittyvän maankäytön toteutusohjelma 2016 Kaupunginhallituksen päätös 89

Kaupunginhallituksen päätös

Kaupunginhallitus päätti 27.6.2016 kehottaa kaikkia kaupungin lauta- ja johtokun- tia sekä virastoja ja liikelaitoksia noudattamaan kaupunginvaltuuston 22.6.2016 hy- väksymää asumisen ja siihen liittyvän maankäytön toteutusohjelmaa 2016. Samalla kaupunginhallitus päätti kehottaa perustuen päätökseensä 6.6.2016 seuraavaa: Kaupunginkanslia, kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistövirasto selvittävät ennen valtuustostrategian käsittelyä yhteistyössä seudun tutkimuslaitosten kanssa uusia malleja ja keinoja varmistaa kohtuuhintainen omistusasuntotuotanto (ns. “Hitas- selvitys”). Kaupunginhallitukselle tuodaan maaliskuuhun 2017 mennessä selvitys syistä miksi ARA- ja välimuodon tuotannon tavoitteita ei ole saavutettu ja ehdotetaan toi- menpiteitä tavoitteisiin pääsemiseksi. Kaupunkisuunnittelulautakunnan 11.12.2012 tekemä päätös huoneistotyyp- pien ja kokojen ohjaamisesta asemakaavoissa tuodaan 2016 loppuun mennessä uu- delleen kaupunkisuunnittelulautakunnan käsiteltäväksi. Lisäksi kaupunginhallitus päätti kehottaa kaupunkisuunnittelulautakuntaa mahdollistamaan kokeiluja ja ottamaan käyttöön erilaisia malleja asuintonttien py- säköintipaikkojen rakentamiseksi niin, että pysäköintipaikoista tarvitsee toteuttaa tontin rakentamisen yhteydessä tapauskohtaisesti määritelty osuus. Lisäksi kaupun- ginhallitus toteaa, että käyttötarkoituksenmuutoksissa ja täydennysrakentamisessa alueilla, joissa asukaspysäköintitunnukset ovat käytössä kaupunkisuunnittelulauta- kunta voi perustelluista syistä poiketa autopaikkanormista. Kaupunginhallitukselle valmistellaan virastojen yhteistyössä selvitys, miten voidaan järjestää erilaisia asuntorakentamisen kokeiluja, joissa voidaan poiketa AM-ohjelman linjoista ja kaupungin omista normeista. Selvitys tuodaan lautakun- tiin ja kaupunginhallitukselle maaliskuuhun 2017 mennessä. Selvitetään toimintamallia, jossa kaupunki takaisi ryhmärakennuttamiskohtei- den lainat siihen asti, kunnes rakennus kelpuutetaan vakuudeksi. Selvitys, arvio ris- keistä ja mahdollinen toimintaehdotus tuodaan kaupunginhallitukselle 2016. Kaupunginhallitukselle tuodaan maaliskuuhun 2017 mennessä selvitys siitä, miten voidaan vaatia suurten kerrostalokohteiden elinkaaren aikaisen hiilijalanjäl- jen laskenta. Tiedon tulee olla myös julkisesti saatavilla. Vielä kaupunginhallitus päätti kehottaa seuraavassa mainittuja tahoja toimi- maan seuraavasti ohjelman tavoitteiden toteuttamiseksi. 90 KOTIKAUPUNKINA HELSINKI Asumisen ja siihen liittyvän maankäytön toteutusohjelma 2016

OHJELMAN TOTEUTUMISEN SEURANTA Kaupunginkanslia huolehtii ohjelman toteutumisen seurannasta ja raportoinnista kaupunginvaltuustolle sekä erillisten selvitysten koordinoinnista kaupunkitasoisesti.

Päämäärä I MAANKÄYTTÖ Kiinteistövirasto hankkii yhdyskuntarakentamiseen soveltuvaa maata kaupun- gin omistukseen sekä vastaa tarvittaessa maan lunastuksista sekä etuosto-oikeu- den käyttämisestä. Kiinteistövirasto huolehtii kaupunkisuunnitteluviraston kaava- valmistelun yhteydessä maankäyttösopimusten tekemisestä ohjelman periaatteiden mukaisesti niin, että hallinta- ja rahoitusmuotojakauma vastaa ohjelmassa päätettyä. Kiinteistövirasto huolehtii vuosittaisista tontinvarauksista ja -luovutuksista sekä menettelytapojen kehittämisestä. Kiinteistövirasto huolehtii yhteistyössä kau- punginkanslian kanssa tontinvarauskannan riittävästä tasosta sekä varauskannan hallinta- ja rahoitusmuotojakauman toteutumisesta. Kiinteistövirasto huolehtii tontinluovutusehdoissa ohjelman mukaisen ener- giatehokkuusvaatimuksen toteutumisesta. Kaupunginkanslia ja kaupunkisuunnitteluvirasto huolehtivat valtion ja Hel- singin seudun kuntien välisessä maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimuksessa (MAL) sovitusta MAL-suunnitteluyhteistyöstä. Kaupunginkanslia vastaa MAL-so- pimuksen seurannasta. Kaupunkisuunnitteluvirasto kiinnittää asemakaavoja laatiessaan erityisesti huomiota kohtuuhintaisen asuntotuotannon edellytyksiin ja siihen, että ohjelman mukaiselle asuntotuotannon hallinta- ja rahoitusmuotojakauman toteuttamiselle on asemakaavalliset sekä teknis-taloudelliset toteuttamisedellytykset alueelliset eri- tyispiirteet huomioiden. Kaupunkisuunnitteluvirasto tuo päätöksentekoon riittä- västi asuntokerrosalaa ohjelman mukaista asuntotuotantoa varten huomioiden ta- voitteen kaavojen yksityiskohtaisuuden välttämisestä.

Päämäärä II ASUNTOTUOTANTO Kaikki kaupungin lauta- ja johtokunnat sekä virastot ja liikelaitokset luovat edel- lytykset ohjelman tavoitetason mukaiselle asuntotuotantomäärälle huolehtimalla prosessin sujuvuudesta ja rakennuskelpoisten tonttien viiveettömästä toteutuksesta sekä uusilla asuinalueilla että täydennysrakentamisalueella. Kaupunginkanslia huomioi asuntotuotantotavoitteen vuosittaisen talousar- vion laatimisen yhteydessä ja vastaa alueiden rakentamiskelpoisuudesta koordinoi- malla eri virastojen ja laitosten toimenpiteitä. Kiinteistövirasto vastaa yhteistyössä kaupunginkanslian ja kaupunkisuunnitte- luviraston kanssa eri tavoin siitä, että koko kaupungin asuntotuotannon hallinta- ja Kaupunginhallituksen päätös 91

rahoitusmuotojakauma vastaa ohjelmassa esitettyä tavoitetta ja että tavoitteet toteu- tuvat myös valtion ja yksityisen omistamalla maalla. Kaupunginkanslia ja kiinteistövirasto vastaavat yhteistyössä muiden hallinto- kuntien kanssa asuntotuotannon hallintamuotojakauman alueellisesta tasapainoi- suudesta ja siihen liittyvästä valmistelutyöstä tontinluovutusten yhteydessä. Kau- punginkanslia vastaa hallintamuotojakauman toteutumisen seurannasta myös val- tion ja yksityisen maan osalta. Asuntotuotantotoimisto huolehtii sille varattujen tonttien rakennuttamisesta ja yh- teistyössä kaupungin omistamien yhtiöiden kanssa rakentamisen suunnittelusta. Kaupunginkanslia yhdessä hallintokuntien kanssa turvaa kaupungin oman asuntotuotannon toteuttamisedellytykset ja tonttivarannon riittävyyden ohjelmas- sa määriteltyjen tavoitteiden mukaisesti. Kaupunginkanslia yhdessä kiinteistöviraston ja kaupunkisuunnitteluviraston kanssa huolehtii perheasuntojen määrästä ja alueellisesta painotuksesta ohjelman tavoitteiden mukaisesti. Kiinteistövirasto toteuttaa tontinluovutuksessa ohjelman- mukaista huoneistotyyppijakauman ohjausta. Kaupunkisuunnitteluvirasto toteut- taa huoneistotyyppijakauman ohjausta valtion omistamalla ja yksityisellä maalla asemakaavamääräyksillä. Virastojen tulee yhteistyössä huolehtia, että huoneisto- tyyppijakauman ohjaus tontinluovutuksessa ja asemakaavamääräyksillä noudattaa samoja periaatteita.

Päämäärä III ASUINALUEET Kaupunginkanslia koordinoi toimia asuntotuotannon edellytysten varmistamisek- si sekä asuinalueiden kehittämiseksi eri alueilla. Kaupunkisuunnitteluvirasto huo- lehtii kaavoituksen ohjelmoinnista siten, että vuosittaisen asuntotuotantotavoitteen edellytykset varmistuvat ja ohjelmointi vastaa aikajänteeltään muuta kaupungin pitkän aikavälin suunnittelua (investointiohjelma, asuntorakentamisennuste, väes- töennuste). Kaupunginkanslia koordinoi täydennysrakentamista ja vastaa prosessien ke- hittämisestä yhteistyössä hallintokuntien kanssa. Kaupunginkanslia edistää täyden- nysrakentamisen esteiden poistamista yhteistyössä eri tahojen, mm. valtion kans- sa. Kiinteistövirasto laatii yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston ja kaupungin- kanslian kanssa selvityksen nykyisten täydennysrakentamisen kannusteiden vaikut- tavuudesta ja tekee ehdotukset kannusteiden kehittämisestä. Kaupunkisuunnitteluvirasto huolehtii riittävästä sekä alueen teknis-taloudelli- set että sosiaaliset lähtökohdat huomioivasta asemakaavatuotannosta täydennysra- kentamisalueella. Kaupunginkanslia huolehtii yhdessä kiinteistöviraston kanssa, että täydennys- rakentamisalueen uudistuotannon hallinta- ja rahoitusmuodot tukevat tasapainois- ta kaupunkikehitystä. Kaupunginkanslia laatii kaupungin kiinteistöyhtiöiden täy- 92 KOTIKAUPUNKINA HELSINKI Asumisen ja siihen liittyvän maankäytön toteutusohjelma 2016

dennysrakentamishankkeista hallinta- ja rahoitusmuototarkastelut ja yhteistyössä kiinteistöviraston kanssa määrittelee uustuotannolle nykyrakennetta monipuolista- van hallinta- ja rahoitusmuotojakauman. Kaupunkisuunnitteluvirasto laatii yhteistyössä kiinteistöviraston ja kaupungin- kanslian kanssa selvityksen toteutuneista autopaikattomista ja vähäautopaikkaisista asuntokohteista sekä laatii selvityksen pohjalta periaatteet autopaikattomien ja vä- häautopaikkaisten kohteiden toteuttamiselle.

Päämäärä IV ASUNTOKANTA Asunto-osakeyhtiöille tarjottavaa neuvontaa jatketaan kaupungin hissiprojektin sekä rakennusvalvontaviraston ja kiinteistöviraston tarjoaman neuvonnan avulla. Kaupunginkanslia vastaa yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston, kiinteistö- viraston, ja rakennusvalvontaviraston kanssa asuntorakentamisen kehittämisen ta- voitteiden toteuttamisesta asuntotuotannossa mm. jatkamalla Kehittyvä kerrostalo -ohjelmaa, edistämällä kaupunkimaiseen ympäristöön soveltuvan pientalorakenta- misen ja puurakentamisen lisääntymistä. Helsingin kaupunki ja kaupungin omistamat asuinkiinteistöyhtiöt huolehtivat omistamansa asuntokannan suunnitelmallisesta peruskorjaamisesta sekä muusta kiinteistöjen arvon säilymiseen sekä asumisen laatuun vaikuttavasta huoltotoimin- nasta. Helsingin kaupungin asunnot Oy vastaa Heka-konsernin hallinnon kehittä- mistä sekä vuokratason kohtuullisena pitämisestä. Kaupunginkanslia vastaa Helsingin kaupungin asunnot Oy:n ulkopuolelle jää- vän kaupungin asunto-omaisuuden hallintaa koskevan kehittämisehdotuksen laa- timisesta. Asuntotuotantotoimisto pyrkii kaupungin omassa asuntotuotannossa suosi- maan ympäristöä mahdollisimman vähän kuormittavia rakennusmateriaaleja sekä lisäämään puurakentamista. Kaupungin kiinteistöyhtiöt huolehtivat, että niiden omistamassa kannassa energian ominaiskulutus vähenee 2 % vuodessa.

Päämäärä V ASUKASRAKENNE Kaupunkisuunnitteluvirasto, kiinteistövirasto, asuntotuotantotoimisto sekä kau- punginkanslia vastaavat siitä, että erilaisten kotitalouksien tarpeita ja toiveita vas- taavia asumismahdollisuuksia toteutetaan uusilla alueilla sekä täydennysrakenta- miskohteissa. Kaupunginkanslia, kaupunkisuunnitteluvirasto ja kiinteistövirasto huolehtivat yhteistyössä esteettömien asuntokohteiden toteuttamisen edistämisestä eri puolille kaupunkia. Erityisesti tulee huolehtia ikäihmisille sopivien kohteiden rakentamises- ta myös täydennysrakentamisalueelle. Liite 1. Sihteeristön kokoonpano 2015–2016 93

Liite 1. Sihteeristön kokoonpano 2015–2016

Asunto-ohjelmapäällikkö Mari Randell (pj.) Kanslia

Yleiskaavapäällikkö Rikhard Manninen Ksv

Yleiskaava-arkkitehti Marja Piimies Ksv

Asemakaavapäällikkö Olavi Veltheim Ksv

Asemakaava-arkkitehti Annukka Lindroos Ksv

Toimitusjohtaja Sisko Marjamaa Att

Kehittämispäällikkö Ifa Kytösaho Att

Osastopäällikkö Markku Leijo Kv

Osastopäällikkö Sami Haapanen Kv

Toimistopäällikkö Pekka Saarinen Kv

Johtava tonttiasiamies Miia Pasuri (16.2.2016 alkaen) Kv

Kaupunginsihteeri Tanja Sippola-Alho Kanslia

Aluerakentamispäällikkö Kari Pudas Kanslia

Toimitusjohtaja Jaana Närö Heka

Yliarkkitehti Henna Helander Rakvv

Kehityspäällikkö Minna Maarttola Kanslia

Johtava asiantuntija Kimmo Heinonen Kanslia

Hankepäällikkö Juha Viljakainen Kanslia

Kehittämisinsinööri Ville Vastamäki Kanslia

Tutkija Ari Niska Tieke

Tutkija Eija Rauniomaa Tieke

Ympäristötarkastaja Anu Haahla Ymk

Ympäristösuunnittelija Petteri Huuska Ymk

Suunnitteluinsinööri Timo Meuronen Kanslia

Suunnitteluinsinööri Anu Turunen Kanslia

Suunnittelija Riikka Henriksson Kanslia

Suunnittelija Riikka Karjalainen (siht.) Kanslia 94 KOTIKAUPUNKINA HELSINKI Asumisen ja siihen liittyvän maankäytön toteutusohjelma 2016 Liite 2. Ohjelman seurantamittarit ja toteutumisen arviointi 95

Liite 2. Ohjelman seurantamittarit ja toteutumisen arviointi

Tavoitteiden toteutumista seurataan vuo- pyrkiä vaikuttamaan asuntotuotantoon sitasolla sekä pääosin neljän vuoden kes- pitkällä tähtäimellä. Ohjelman seuranta kiarvona. Asuntotuotannon vuosivaihte- koostuu määrällisistä mittareista ja muus- lut ovat merkittäviä ja suhdannetilantees- ta tavoitteiden toteutumisen arvioinnista. ta riippuvaisia. Ohjelman tavoitteena on Alla olevaan taulukkoon on koottu ohjelman keskeiset määrälliset mittarit.

Ohjelman keskeiset määrälliset Tavoite/ Toteutu- 2016 2017 2018 2019 mittarit vuosi nut/kausi Valmistuneet asunnot 6 000 Ara-vuokra-asunnot 1 500/25% • opiskelija-asunnot 300 • nuorisoasunnot 100 • kaupungin ara-vuokra-asunnot 750 Välimuodon asunnot 1 800/30% • kaupungin toteuttamat 750 Sääntelemättömät asunnot 2 700/45% Alkaneet asunnot 6 000 Ara-vuokra-asunnot 1 500/25% • opiskelija-asunnot 300 • nuorisoasunnot 100 • kaupungin ara-vuokra-asunnot 750 Välimuodon asunnot 1 800/30% • kaupungin toteuttamat 750 Sääntelemättömät asunnot 2 700/45% Asunnoille myönnetyt 6 000 rakennusluvat Luovutetut tontit (kem2) 380 000 • tonttivaranto 4 vuotta • varatut tontit (kem²) 380 000 Lainvoimaistuneet asemakaavat 600 000 (kem²) • kaupunginvaltuuston hyväksymät 600 000 asemakaavat (kem²) • lautakunnan hyväksymät asema- 600 000 kaavat (kem²) • asemakaavavaranto 5 vuotta Täydennysrakentamisalueen 40% valmistuneet asunnot • täydennysrakentamisalueen 40% asemakaavat KUVAILULEHTI

Julkaisija Helsingin kaupungin kaupunginkanslia

Tekijät Toimintayksikkö Kaupunginkanslia/talous- ja suunnitteluosasto AM-ohjelmasihteeristö

Nimeke KOTIKAUPUNKINA HELSINKI Asumisen ja siihen liittyvän maankäytön toteutusohjelma 2016

Sarjan nimeke Sarjan numero Helsingin kaupungin keskushallinnon julkaisuja 2016:19

Julkaisuaika Sivuja, liitteet Kieli Syyskuu 2016 92 sivua, 2 sivua suomi

ISBN, painettu ISBN, verkkojulkaisu ISSN 978-952-331-146-6 978-952-331-147-3 2242-4504

ISSN, painettu ISSN, verkkojulkaisu ISSN-L 2242-4504 2323-8135 2242-4504

Avainsanat asunto-ohjelma, asuntopolitiikka, asuminen, asuntotuotanto, asuntokanta, asuinalueet, maankäyttö, maankäytön suunnittelu

Tiivistelmä Kotikaupunkina Helsinki -ohjelma on kaupungin valtuuston 22.6.2016 hyväksymä asunto- rakentamista ja siihen liittyvää maankäyttöä ohjaava strateginen asiakirja. Ohjelma laaditaan Helsingissä valtuustokausittain. Ohjelmaan sisältyvät maankäytön ja asumisen visio, päämäärät sekä 12 tavoitekohtaa, joiden toteutumista seurataan vuosittain. Julkaisuun sisältyy myös kaupunginhallituksen ohjelmaa koskeva täytäntöönpanopäätös. Helsinki on väestöltään ja asuntokannaltaan kasvava pääkaupunki, jossa maankäytön suunnitelmallisuuden sekä asuinalueiden kokonaisvaltaisen kehittämisen kautta rakennetaan viihtyisää ja asumisvaihtoehdoiltaan monipuolista kotikaupunkia. Helsingin asuinalueiden suunnittelun, rakentamisen ja ylläpidon keskeisiä periaatteita ovat sosiaalinen, taloudellinen ja ekologinen kestävyys. Ohjelman tavoitteissa korostuvat asuntotuotannon määrän pitäminen korkealla tasolla, erilaisiin elämäntilanteisiin sopivan urbaanin asumisen tarjonnan riittävyys sekä tasa- painoisen ja eheän kaupunkirakenteen periaatteet. Ohjelman tavoitteena on tukea uusien aluerakentamiskohteiden sujuvaa, tarkoituksenmukaista ja arkkitehtonisesti korkealaatuista toteuttamista sekä jo olemassa olevien kaupunginosien aktiivista kehittämistä ja täydennys- rakentamista.

Hinta Jakelu Kaupunginkanslia, talous- ja suunnitteluosasto KUVAILULEHTI KOTIKAUPUNKINA HELSINKI

KOTIKAUPUNKINA HELSINKI Asumisen ja siihen liittyvän maankäytön toteutusohjelma 2016

Helsinki on kotikaupunki jo noin 630 000 asukkaalle. Kaupungin väestö kasvaa yhä vauhdikkaasti ja asuntoja tarvitaan lisää sekä pienille kotitalouk- sille että lapsiperheille. Kaupungin asuntotuotantotavoite onkin nostettu 6 000 asuntoon vuodessa. Kaikille kaupunkilaisille tärkeitä ovat myös kotiin vievät liikenneyhteydet, lähipalvelut sekä kohtaamisen paikat, joiden suunnittelulla luodaan kaupunginosista eläviä ja kiinnos- tavia kaupunkiympäristöjä. Samalla kun uusia, innovatiivisia asumisen vaihtoehtoja kehitetään, huolehditaan myös koh- tuuhintaisen asumisen edellytyksistä.

Kotikaupunkina Helsinki 2016 on kaupunginval- tuuston hyväksymä asumisen ja siihen liittyvän maankäytön toteutusohjelma. Ohjelmas- sa määritellään kaupungin tavoitteet maa- politiikalle, kaavoitukselle, tontinluovu- tukselle, asuntotuotannon määräl- le ja monimuotoisuudelle, asunto- tuotannon hallinta- ja rahoitus- muodon mukaiselle rakenta- miselle, talotyyppien kehit- tämiselle sekä erityisryhmien asumisen järjestämiselle. Ta- voitteiden toteutumista seu- rataan vuosittain.

Helsingin kaupunki

ISBN 978-952-331-146-6