Han Van Meegerin Tapaus Ja Ekspression Huume
Total Page:16
File Type:pdf, Size:1020Kb
HAN VAN MEEGERIN TAPAUS JA EKSPRESSION HUUMEALTTI KUUSAMO Taide ja rikos ovat usein joutuneet sukulaisuussuhteeseen, etenkin viimeisen parin vuosisadan aikana. Ajatus taiteesta itseilmaisuna ja salapoliisikertomukset syntyivät suunnilleen samoihin aikoihin, 1800-luvun alkupuolella. Väärennösten määrän kasvulla ja detektiivien suosiolla on myös ajallinen yhteytensä. Nykyäänkin nämä kaksi lajia hipovat toisiaan – siinä mielessä, että seuraamme taidokkaita detektiivejä eri medioista, samalla kun luemme jännittäviä kertomuksia siitä, miten huikean jäljitysseikkailun lopputuloksena on jälleen löydetty uusi Caravaggio, joka saattaa lopulta paljastua väärennökseksi. Käymme sankoin joukoin taidegallerioissa katsomassa aitoja maalauksia, joista osa saattaa yhtä hyvin olla väärennöksiä. ikoksen jäljet saattavat houkutella jopa jolloin oletettu alkuperäisyys ei enää ole autentti- taidemuseoon. Kun Leonardon Mona Lisa suuden mittari (vrt. Anton 2001, 8). Rvarastettiin elokuussa 1911 Louvresta, suunnattomat joukot ihmisiä tungeksi Louvreen Taiteentuntijat asialla katsomaan tyhjää paikkaa, josta Mona Lisa oli vie- Kriittinen vertailu ei kuitenkaan aina toimi – ja ty – monet ensimmäistä kertaa Louvressa. Myös syynä tähän saattavat olla voimakkaat toiveet, jot- Franz Kafka, joka sattumalta oli Pariisissa tuohon ka johtavat sokeaan ihailuun tai jopa kuvasokeu- aikaan, kävi katsomassa Louvressa tyhjänä am- teen. Ehkä ainutlaatuisin kertomus väärennösten mottavaa seinätilaa ystävänsä Max Brodin seuras- historiassa on useiden uusien Vermeerien yllät- sa. Vaikka Mona Lisan paikka oli tyhjä, Mona Lisan tävä ilmestyminen Hollannin taidemarkkinoille souvenier-kuvat olivat varkauden takia valloitta- 1930-luvun lopussa. Yhtäkkiä vuonna 1937 Hol- neet kaikki paikat museotilan ulkopuolella (ks. lannissa löydettiin uusi Vermeerin maalaus, jon- Leader 2002, 2–3, 66). ka aihe oli Illallinen Emmauksessa (kuva 1). Tapaus Tyhjä tila on sittemmin käynyt ”täydemmäk- herätti suurta mielenkiintoa jo siinä mielessä, että si”. Nykyään minimalismia ihailevat formalistiset Vermeeriltä ei juurikaan ollut tavattu uskonnolli- taidekriitikot etsivät gallerian seiniltä yksiväristen sia aiheita. Selitys keksittiin nopeasti. Ajateltiin, maalauslätkien ympäriltä ”positiivisia” ja ”nega- että kyseessä on nimenomaisesti puuttuva esi- tiivisia” tiloja. Myös sellainen ”negatiivinen tila” merkki nuoren Vermeerin maalaustavasta. Sen löytyi Mona Lisan paikalta Louvresta – eikä se ol- taidokkuutta ihailtiin monen asiantuntijan suulla. lut edes iso. Maalaus hankittiin oitis Museum Boijman- Maalausten aitous viehättää samalla tavalla siin, Rotterdamiin (nyk. Museum Boijmans Van kuin aito rikos. Nykyään aitouden spektaakkelit Beuningen). Myös Amsterdamin Rijksmuseum ovat siirtyneet huutokauppakamareihin. Ennen olisi halunnut teoksen. Boijmansin museon joh- modernia aikaa, jota olen tottunut nimittämään taja Dirk Hannema totesi myöhemmin, että vaik- taiteen aikakaudeksi – mielessä myös Nietzschen ka toimittiin nopeasti, hän ja konservaattori Luit- varhainen huomio siitä, miten taide alkoi korvata wieler eivät sekunttiakaaan epäilleet maalauksen uskontoa – kristikunnan eri kirkkoihin tulvi vuo- aitout ta (Kreuger 2007, 100–102). sisatoja väärennettyjä ”oikeita reliikkejä”. Niiden Melko pian maalauksen hankinnan jälkeen tehtailu muistuttaa nykyaikana taideväärennösten professori Abraham Bredius, jota pidettiin hol- massatuotantoa. Pyhä onkin aina houkutellut ym- lantilaisen taiteen parhaana asiantuntijana, ylis- pärilleen ”aitouden” kaupittelijoita. Kullakin ajal- ti maalauksen hienosti sommiteltuja värisävyjä ja la on ollut pyhät esineensä, joiden aitoutta on jou- murheellisen näköisen Jeesuksen karakterisoin- duttu tavalla tai toisella testaamaan. Renessanssin tia. Hänen pieni artikkelinsa Burlington Magazines- antiikkikultin aikana haluttiin jopa antaa vaikutel- sa (1937) oli täynnä tunteenomaisia ilmaisuja. Bre- ma, että ajan taiteilijan tekemä veistos onkin an- diuksen ylisanoista ei tahtonut tulla loppua. Hän tiikin ajoilta ja löytynyt maan sisältä. Michelange- kiinnitti erityistä huomiota maalauksen ”erin- lo yritti väittää, että hänen kuuluisa veistoksensa omaisiin valoefekteihin”, sen ”loistaviin värei- Kupido olisi antiikista peräisin – ja muutama taitei- hin” ja esitetyn Jeesuksen ”ainutlaatuiseen sini- lija saattoi jopa kuopata teoksiaan ja vasta löydön seen”. Brediuksen kuvailua dominoi tunteellinen, jälkeen kaupata niitä (ks. Kris ja Kurz 1979, 97). melkeinpä uskonnollinen sävy eikä superlatiiveja Taiteen ja taidokkaiden väärennösten äärellä säästelty. Hän puhui ”mestariteoksesta” ja julisti, astumme uskomusten maailmaan. Kulttuuri nos- että maalaus on ainutlaatuinen Vermeerin teosten taa eri aikoina hieman eri asiat aitouden piiriin. joukossa ja että Emmaus-maalaus saattaisi olla Ver- Varhaisissa kulttuureissa aitous liittyi kulttiesi- meerin ”upein teos”. (1937, 211.) Hieman myöhem- neisiin, valistuksen ajalta lähtien luonnollisuuden min Bredius väitti kirjeessään Mauritshuisin joh- kulttiin, kun taas1900-luvun puolivälin jälkeen au- tajalle W. Martinille, että maalaus on Vermeerin tenttisuudesta tulee kypsän subjektin ominaisuus, ”jokaiselta tuumaltaan ja niin täydellinen kuin se uudella tavalla kriittisesti vertailevana subjektina, vain voi olla” (Lammertse 2011, 14). 16 TIETEESSÄ TAPAHTUU 5 2020 ARTIKKELI Kuva 1. Han van Meege- ren: Illallinen Emmauksessa (1937). Öljy. Museum Boij- mans Van Neuningen, Rot- terdam. Bredius myös oletti, että Emmaus kuuluu sa- na (Lopez 2008, 140; Kreuger 2007, 104). maan varhaistöiden ryhmään kuin Vermeerin ai- Tämän iloisen tapahtuman jälkeen esiin nousi noa uskonnollisaiheinen maalaus Jeesus Martan lisää nuoren Vermeerin maalauksia – eikä kukaan ja Marian talossa (1654–55, Edinburgh). Ilmeises- epäillyt mitään, koska mitä ilmeisemmin niitä ha- ti Bredius näki Marthan yläluomissa jotain samaa luttiin lisää. Erikoista oli myös se, että uudetkin kuin Emmauksessa (1937, 211), vaikka Emmaus- vermeerit olivat kaikki aiheiltaan uskonnollisia. maalaukseen veltot ja isot yläluomet korostuvat Tämänkään ei juuri herättänyt vastalauseita tai- kasvoissa, joista puuttuu Vermeerin varhaistyön teentuntijoissa. Innostus oli suuri. sirous ja lineaarisuus. Vermeerin kiistanalaista Seuraus tästä sensaatiosta oli odotettu: löy- Santa Praksedis -maalausta ei vielä silloin ollut löy- dettyjen ”vermeerien” hinnat alkoivat hipoa pil- detty (ks. Wheelock 1986, 71–73). viä. Vermeerejä piti yksinkertaisesti saada lisää Bredius ei todellakaan ollut ainoa. Ylistystä sa- – ja niitä tuli kuin tilauksesta päivänvaloon. Pian toi eri puolilta. Oli melkeinpä vaikea löytää riit- kohun jälkeen esiin nousi pieni maalaus Jeesuksen tävästi superlatiiveja kuvailemaan Emmaus-maa- pää. Katsottiin, että se oli alustava maalaus Illal- lausta. Taidehistorioitsija Pieter Swillens kirjoitti linen Emmausta varten. Teos myytiin vuonna 1941 Utrechtsch Nieuwbladiin: ”En liioittele, kun koros- 500 000 guldenilla (20 miljoonalla nykydollaril- tan, että pidän tätä työtä eräänä voimallisimmista, la) D.G. van Beuningenille. Summa oli tuohon ai- kauneimmista, merkityksentäyteisimmistä taide- kaan valtava (Kreuger 2007, 115; Lopez 2008, 168). teoksista, joita maineikkaan hollantilaisen kou- Sodan aikana tuli markkinoille lisää ”vermeerejä”. lumme kultaisen ajan maalarit ovat tehneet. Se on Päivänvalon näki myös maalaus Iisak siunaa Jaaco- todella eräs suurimmista taideteoksista” (Lamme- bin, joka myytiin Wilhelm van der Vormille 1,275 rtse 2011, 9). miljoonalla guilderilla (sama, 169). Edelleen löy- Hanneman johdolla Emmaus laitettiin hyvin dettiin kaksi Viimeistä ehtoollista ja lopuksi Jeesus esille vuonna 1938 silloiseen Museum Boijman- ja langennut nainen (194; kuva 2). Löytäjä oli aina siin ja todisteltiin myös, että se on jopa Caravag- sama, Han van Meegeren (1889–1947), mutta se ei gion vastaavaa aihetta (Brera, Milano) parempi käynyt kovinkaan selkeästi ilmi, koska teokset os- maalaus. Teosta markkinoitiin suurena tapaukse- tettiin taidevälittäjältä. Parissa tapauksessa hän ARTIKKELI TIETEESSÄ TAPAHTUU 5 2020 17 natsille! Lopulta hän hakkasi sellin ovea ja tunnus- ti, että hän oli myynyt Göringille itse tekemänsä väärennöksen. Kukaan ei uskonut häntä! Van Mee- gerenin oli helppo paljastaa, mikä vanha maalaus oli ollut kankaalla Illallinen Emmauksen alla. Epäi- lykset eivät hevillä laantuneet. Oletettiin myös, että van Meegeren oli anastanut maalauksen jol- takin juutalaisperheeltä (Kreuger 2007, 144). Esitutkintaa johti Joop Piller, juutalainen, joka kiinnostui tästä sodan aikana keplotelleesta huija- rista. Piller oli nimittäin itse ollut vastarintaliik- keessä ja salakuljettanut pudonneita brittilentäjiä takaisin kotimaahan. Salaisuuksien varjelu yhdis- ti heitä – vaikka puoli oli ollut vastakkainen (vrt. Kreuger 2007, 150; vrt. Lopez 2008, 206). Vuonna 1945 järjestettiin koe: van Meegeren maalasi tutkintaviranomaisten läsnä ollessa maa- lauksen Nuori Jeesus synagogassa. Viimeistään sil- Kuva 2. Han van Meegeren: Jeesus ja langennut loin uskottiin, että Göring ei ollut saanut oikeaa nainen (1942). Öljy. Museum de Fundatie, Blij- vermeeriä – mutta eivät myöskään taidemuseot! markt. Ei auttanut muu kuin kärrätä väärät vermeerit taidemuseoiden kellareihin. Hänestä tuli hetkeksi sankari, koska hän oli huiputtanut huippunatsia! sanoi ostaneensa maalauksen ”köyhtyneeltä ita- Mutta vain hetkeksi. Lopun saneli täydellinen il- lialaisperheeltä” (Kreuger 2007, 143). Vähät siitä, luusioiden romahdus. kun vain saatiin markkinoille uusia vermeerejä! Oikeudenkäynnissä van Meegeren tunnusti Viimeisten