Nro 371 SAMASE-PROJEKTI SAASTUNEIDEN MAA-ALUEIDEN

Nro 371

SAMASE-PROJEKTI

SAASTUNEIDEN MAA-ALUEIDEN KARTOITUS KESKI-SUOMEN VESI- JA YMPÄRISTÖPIIRISSÄ

Jaana Tyynismaa Esa Solismaa

VESI- JA YMPÄRISTÖHALLITUKSEN MONISTESARJA

Nro 371

SAMASE-PROJEKTI

SAASTUNEIDEN MAA-ALUEIDEN KARTOITUS KESKI-SUOMEN VESI- JA YMPÄRISTÖPIIRISSÄ

Jaana Tyynismaa Esa Solismaa

Vesi— ja ympäristöhallitus Keski—Suomen vesi— ja ympäristöpiiri Helsinki 1992 Tekijät ovat vastuussa julkaisun sisällöstä eikä siihen voida vedota vesi— ja ympäristöhaliituksen virallisena kannanottona

Julkaisua saa Keski—Suomen vesi— ja ynpäristöpiiristä, PL 1 10, 40101 Jyväskylä

ISBN 951—47—5574—X

ISSN 0783—3288

Painopaikka: Vesi— ja ympäristöhallituksen nonistamo Helsinki 1992 3 KUVAILULEHTI

Julkaisija Julkaisun päivämäärä Vesi— ja ympäristöhallitus 28.8.1992 Keski—Suomen vesi— ja ympäristöpiiri

Tekijä(t) (toimielimestä: nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Tyynismaa, Jaana ja Solismaa, Esa

Julkaisun nimi (myös ruotsinkielinen) Saastuneiden maa—alueiden kartoitus Keski—Suomen vesi— ja ympäristöpiirissä

Julkaisun laji Toimeksiantaja Toimielimen asettamispvm Selvitys SAMASE—projekti 27.11.1989

Julkaisun osat

IIIvistelmä Saastuneiden maa—alueiden kartoitus aloitettiin Keski—Suomen vesi— ja ympäristöpiirissä vuonna 1990. Mustavassa kartoituksessa koottiin tietoja eri viranomaislähteistä ja nämä tiedot toimitettiin kuntiin tarkastettaviksi ja täydennettäviksi. Kohteita luokiteltiin alustavasti saatujen tietojen perusteella. Keski—Suomen 32 kunnan alueelta merkittiin rekisteriin yhteensä 334 kohdetta, joista 118:ssa ns. riskikohteessa haitta— aineiden esiintymistä maaperässä, pinta— tai pohjavedessä tai ilmassa epäillään tai on todcttu. Kohteet kcskittyvät teollistuneimmille alueille ja eniten näiden riskikohteiden joukossa on kaatopaikkoja ja erilaisia puutuoteteollisuuden laitoksia. Tärkeillä pohjavesialueilla sijaitsee yhteensä 92 kohdetta, joista 39 on riskikohteita. Alustavan priorisoinnin jälkeen Keski—Suomessa katsotaan olevan 42 kohdetta, jotka täytyisi ensisijaisesti tutkia kunnostustarpeen selvittämiseksi. Näiden kunnostamisen voidaan arvioida maksavan yhteensä noin 17 milj.mk. IJ)pulliset kustannukset selviävät kuitenkin vasta tarkemman suunnittelun yhteydessä. -

Asiasanat (avainsanat) Saastunut, maaperä, kartoitus

Muut tiedot

Sarjan nimi ja numero ISBN ISSN Vesi— ja ympäristöhallituksen monistesarja nro 371 95 i—47—5574—X 0783—3288

Kokonaissivumäärä Kieli Hinta Luottamuksellisuus 42 5uorn i Julkinen

Jakaja Kustantaja Keski—Suomen vesi— ja ympäristöpiiri Vesi— ja ympäristöhallitus PL 110, 40101 Jyväskylä PL 250, 00101 Helsinki 4 ÄLKUSÄNÄT

Ympäristöministeriön toimeksiannosta on Kcski—Suomcn vesi— ja ympäristöpiirissä

tehty vuosien 1990 — 1991 aikana piirin alueella sijaitsevien saastun’ccksi epäiltyjen maa—alueidcn kartoitus. ‘Se on osa valtakunnallista hanketta, jonka tavoitteena on mm. selvittää saastuneista maa—alueista aihcutuvicn ongelmien määrää ja laatua Suomessa.

Kartoituksen toteutuksesta on vesi— ja ympäristöpiirissä vastannut Jaana Tyynismaa ja työtä on ohjannut Esa Solismaa. Jorma Mäkelä on arvioinut kohteidcn mahdollisia vaikutuksia pohjavcsiin. Vesi— ja ympäristöhallitukscn kuntatoimistossa työtä ovat suunnitelleet ja ohjanneet Outi Lääperi, Juhani Puolanne ja Ulrich Jeltsch. Tietojen keruuseen ja taliennuksecn ovat osallistuneet kuntien ympäristönsuojclu—, terveys—, kaavoitus—, palo— ja rakennusviranomaiset. Lisäksi tietoja on koottu mm. lääninhalli tuksen rekistercistä. Tallennusohjelman suunnittelusta ja toteutuksesta sekä tulosteiden valmistelusta ovat vastanneet Helsingin vesi— ja ympäristöpiirissä Mika Jalava, Esko Nylander ja Kirsi Merilehto. Saastuneiden maa—alueiden kartoitusta on tehty tiiviissä yhteistyössä vesi— ja ympäristöhallinnossa samaan aikaan käynnissä olevan Pohjavesien kartoitus— ja luokitus —projektin kanssa.

Selvityksen tekijät toivovat julkaisun edistävän saastuneiden maa—alueiden aiheuttaman ongelman selvittämistä ja ratkaisemista.

Jyväskylässä 2$. elokuuta 1992

Keski—Suomen vesi— ja ympäristöpiiri 5 SISÄLLYS

Sivu

1 JOHDANTO 7

2 KARTOITUKSEN TAVOITE . 7

3 SAASTUNEEN MAA-ALUEEN MÄÄRITELMÄ $

4 KARTOITUKSEN TOTEUTUS KESKI-SUOMEN VESI- JA YMPÄRISTÖPIIRISSÄ 9 4.1 Työnjako 9 4.2 Tietolähteet 10 4.3 Rajaukset 11

5 KÄRTOITUKSEN TULOKSET 12 5.1 Kuntakohtaiset kartoituksct 12 5.2 Kartoitctut kohteet 15 5.3 Kohteiden alustava priorisointi 17

6 JATKOTOIMET 19

7 YHTEENVETO 20

LIITFEET

LIITE 1. Eräitä ohjecllisia pitoisuuksia maan saastuneisuuden arviointia varten 23

LIITE 2. Ympäristöä vaarantavien alueiden tietokortti 25

LIITE 3. Likaantumista aiheuttavien toimintojen koodit 30

LIITE 4. Kuntakohtainen luettelo tärkeimmistä kartoitctuista kohteist3i 29

LIITE 5. Luettelo KSvy:n alueen ensisijaisesti tutkittavista kohteist39 37

7 1 JOHDÄNTO

Kemikaalien ja jätteiden saastuttamien maa—alueiden aiheuttamien haittojen toijunnasta on viime vuosina tullut keskeinen ympäristönsuojelun tehtävä monissa maissa. Syitä on

monia — päällimmäisenä kemikalisoitumincn. Erilaisia ympäristöllc ja terveydelle haitallisia aineita on käytetty pitkään. Niistä aihcutuvia ongelmia on alettu selvittää vasta jälkeenpäin. Tictämättömyydcn ja välinpitämättömyydcn seurauksena on vuosi kymmenien aikana monissa paikoissa ehditty muuttaa maaperän fysikaalisia, kemiallisia ja biologisia ominaisuuksia. Osa muutoksista uhkaa ympäristöä ja tcrvcyttämme.

Suomessa saastuneista maa—alueista aiheutuvia ongelmia on järjestelmällisesti ryhdytty toijumaan 1.980—luvun loppupuolelta lähtien. Valtioneuvosto antoi eduskunnalle 31. toukokuuta 198$ ympäristönsuojelua koskevan selonteon, jossa saastuneidcn maa— alueiden selvittämisestä ja kunnostamisesta on todettu seuraavaa:

“Kemikaalien ja öljyn saastuttamicn maa—alueiden ympäristöhaittojen torjunta sekä ongelmajätteiden sijoittamiseen aikaisemmin käytetty jcn kaatopaikkojen kunnostaminen ovat ympäristönsuojelun uusia tehtäviä. Näiden laajuutta ei ole vielä riittävästi selvitetty eikä maamassojen käsittelyyn myöskään ole riittävästi asianniukaisia käsittelyrnahdolli— suuksia.

Saastunect maa—alueet selvitetään ja niitä ryhdytään tarpeen mukaan suunnitelmallisesti kunnostamaan. Kiireelliset kunnostustyöt tehdään välittömästi, kun tarve niihin on todettu.”

Ympäristöministeriö asetti 27. marraskuuta 1 989 ympäristöhal linnon sisäisen Saastunei— den maa—alueiden selvitys— ja kunnostus —projektin. Sen tehtävänä on selvittää maassamme olevat saastuneet maa—alueet sekä ehdottaa, miten näiden puhdistaminen ja kunnostaniinen tulisi järjestää.

2 KARTOITUKSEN TAVOITE

Kartoituksen tavoitteena on selvittää saastunciksi epäiltyjä ja saastuneita niaa—alueita koko valtakunnan alueella. Sijainti— ja omistustieto en lisäksi kerätään mahdollisuuksien mukaan tietoja ko. alueella tapahtuvasta tai tapahtuneesta teollisen tms. toiminnan laadusta ja laajuuclesta, käytettyistä haitta—aineista ja niiden määristä, haitan esiintymi— sestä pinta— ja pohjavedessä, maaperässä ja ilman kautta sekä ympäristölle aiheutuvista vaaroista.

Tieto edellisten vuosikymmenien aikana toimintansa lopcttaneista yrityksistä on yleensä hyvin niukasti dokurncntoitu, mutta esimerkiksi yrityksen entisten työntekijöiden haastatteluiden kautta saatavissa.

Mahdollisten saastuneiclen kohteiden kattava kartoitus on välttämätöntä kunnostustoi— mintaan tarvittavien resurssien arvioimista, toiminnan pitkäjännitteistä suunnittelua ja saastumisesta aiheutuvien haittojen välttämistä varten. Kartoitukseji tuloksia jalostctaan edelleen siten, että kiireellisimmiksi arvioituja kohteita selvitetään tarkemmin ja 8

asetetaan tärkeysjärjestykscen. Tuloksia toimitetaan myös niuidcn ynipiristönsuoje1uvi— ranomaisten samoin kuin rakennus— ja kaavoitus— sekä tervcysviranornisten käyttöön.

Saastuneita maa—alueita koskevan tiedon kcräämiscn tärkeyttä korostaa myös valmis teilla oleva uusi jätelaki, johon on kaavailtu kiinteistön hallinnan tai omistusoikeuden luovuttamisen yhteyteen crityistä selontekovclvollisuutta kiinteistöllä harjoitetusta teollisesta tai muusta toiminnasta, joka on saattanut aiheuttaa maan saasturnista.

3 SAASTUNEEN MAA-ALUEEN MÄÄRITELMÄ

Saastunut maa—alue on alue, jonka haitallisen aineen tai tekijän pitoisuus ylittää huomattavasti kyseessä olevan alueen luontaisen pitoisuuden ja aineen kokonaismäärä maaperässä on merkittävä tai saastuminen aiheuttaa alueen maankäytöstä ja ympäristö— olosuhteista johtuen merkittävää välitöntä tai välillistii vaaraa luonnolle, ympäristölle tai terveydelle. TäHaiseksi alueeksi luetaan myös maalta vesistöön jatkuva saastunut alue.

Ympäristö— ja tervcysriskit voivat aiheutua saastuneen maaperän kemiallisista, fysikaa— lisista tai biologisista tekijöistä. Haitallisiin aineisiin ja tekijöihin sisältyvät haitallisten kemikaalien lisäksi mm. liaitalliset mikrobit ja radioaktiivinen säteily. Saastuneiden maa—alueiden kartoitus ja kunnostus kohdistuvat ainakin alkuvaiheessa lähinnä kemi— kaalien ja jätteidcn aiheuttamien, alueellisesti rajattujen saastumistapausten selvittämi seen.

Määritelmän ulkopuolelle jäävät alueet, joilla maaperän luontainen haitallisen aineen tai tekijän taustapitoisuus on korkea. Näiden alueiden ci yleensä katsota olevan saastuneita eikä edellyttävän toimenpiteitä. Poikkeuksen muodostavat tapaukset, joissa ihmisen toiminta tai luonnonilmiöt ovat muuttaneet olosuhteita niin, että ympäristö— tai terveys— riskit ovat lisääntyneet selvästi alkuperäiseen tilanteeseen verrattuna. Saastuminen edellyttää siis yleensä ihmistoiminnasta aiheutunutta pitoisuuclen kohoamista.

Saastuneeksi epäillyn maaperän haitallisen aineen ja tekijän pito)isuutta verrataan. ko. alueen ympäristön taustapitoisuuteen. Jos mitattu pitOisuuS on kertaluokkaa suurempi kuin taustapitoisuusarvo, on kyseessä huomattava ylittyminen. Vähäisempikin pitoisuu— den kohoaminen maassa tai pohjavedessä on otettava huomioon, mikäli paikalliset ympäristöolosuhteet, maankäyttö ja haitta—ainemäärä sitä edellyttävät.

Alueen luontaisen taustapitoisuuden lisäksi mittaustuloksia tulee verrata saastuiieisuudcn arviointia varten annettuihin o)hjeeilisiin pitoisuusrajoihin (liitc 1). Yhdenkin ohjearvon ylitys osoittaa, että maa—aines ja mahdollisesti myös pohjavesi alueella on saastunut. Pitoisuusrajoja tullaan tarvittaessa kehittämään ja tarkistamaan SAMASE—projektin aikana.

Haitalhsten aineiden yhteis— ja pilka ukais\ aikutukset sek i kulkeutummen, kertymmen ja muu.ntumincn luonnossa tulee myös ottaa huomioon.

Saasteiden aiheuttama vaara voi siis kohdistua luontoon, ympäristöön tai terveyteen. Se voi olla valitonta tai ‘alillista Lisaksi ukutukset oiat tulla esille ‘vasta luontaisten tai 9

ihmisen synnyttämicn fysikaalistcn, kemiallisten ja biologistcn olosuhteiden muutosten seurauksena.

4 KARTOITUKSEN TOTEUTUS KESKI-SUOMEN VESI- JA YMPÄRISTÖPIIRISSÄ

Saastuneiden maa—alueiden valtakunnallinen kartoitus on osa SAMASE—projektia. Sen rahoitti ympäristöministeriö ja sitä ohjasivat ministeriön nimittämä johtoryhmä ja projektiryhmä. Kartoituksen käytännön suunnittelusta ja koordinoinnista vastasi vesi— ja ympäristöhallituksen kuntatoirnisto. Vesi—ja ympäristöpiirit kokosivat, tallensivat ja käsittelivät tiedot saastuneiksi epäillyistä alueista.

Kartoituksen aikana kartoitettiin hallinnon eri alojen ja taso jen ylläpitärnien tictolähtei— den avulla mahdollisia saastuneita maa—alueita alueella olevan tai olleen toiminnan tyypin ja laajuuden mukaan. Yleispiirteisen selvityksen tavoitteena oli arvioida saastu— neista maa—alueista aiheutuvia haittoja sekä jatkotoimcnpiteitä ja niistä aiheutuvia kustannuksia.

Kartoituksessa kerättyjä tietoja tarkennetaan ja täydennctään jatkossa tarpeen mukaan lisäselvityksin ja kenttätutkimuksin.

4.1 Työnjako

Saastuneiden maa—alueiden kartoitus aloitettiin Keski—Suomen vesi— ja ympäristöpiiris— sä elokuussa 1990. Kartoittaja aloitti työt saman vuoden syyskuussa. Kolmen kuukauden aikana kerättiin tietoja mahdollisista maaperää saastuttavista tai saastuttaneista toimin— noista piirin oman aineiston lisäksi mm. Keski—Suomen lääninhallituksen ympäristön— suojelutoirnistosta, Keski—Suomen työsuojelupiiristä ja tielaitokselta. Esitäytetyt lomakkeet lähetettiin kuntiin täydennettäviksi 1 990 marraskuun lopussa. Tavoitteena oli, että kuntien vastaukset olisivat piirissä 31.12.199t) mennessä. Kartoittaja jatkoi työtä toukokuun 1991 puolivälissä, tuolloin täydennetyt lornakkeet oli palautettu 26 kunnasta. Jäljelle jääneiden kuuden kunnan vastaukset saapuivat kesän aikana, viimeisin loka kuussa 1991.

Valtaosa täydennctyistä lomakkeista oli edelleen puutteellisia. Kesän ja syksyn —91 aikana tietoja täydcnnettiin. Keski—Suomen 32 kunnasta käytiin 21 :ssa. Kunnissa kohteista täytetyt lomakkeet käytiin yksitellen läpi. Samassa yhteydessä käytiin katso massa tärkeimmiksi arvioituja kohteita paikan päällä. Työhön kunnassa osallistui yleensä ympäristönsuojelusihteeri tai muu kunnan SAMASE—yhteyshenkilöksi ilmoitettu viranomainen. Joissain kunnissa mukana oli myös palopääli ikkö, terveystarkastaja tai ympäristönsuojelutarkastaja. Yleensä kuntakäyntiin kului aikaa yhden työpäivän verran, mutta suuremmissa kunnissa kohteita käytiin tarkastamassa useampana päivänä. Kuntien SAMASE—yhteyshenkilöt olivat yleensä kiinnostuneita projektista ja antoivat kysyttäes sä vastauksia mahdollisuuksiensa mukaan. Oma—aloitteinen perehtyminen asiaan oli kunnissa kuitenkin harvinaista, mikä johtunee resurssien puutteesta.

Vuonna 1990 piirin projektin vastuuhenkitö käytti projektiin työaikaa noin kuukauden. Kartoittaja käytti työajastaan noin kaksi kuukautta kohteiden keräämiseen ja kuukauden 10

tietojen täydentärnisccn sekä kuntakysclyn järjestämiseen. Vuonna 1 991 vastuuhenkilön työaikaa projektiin kului noin yksi kuukausi. Kartoittaja käytti työajastaan noin kolme kuukautta lisätietojen hankkimiseen kunnista, kaksi kuukautta tietojen hankkimiseen muutoin ja tietojen tallentamisccn rckisteriin sekä noin kaksi kuukautta tictojcn käsitte— iyyn ja raportin valmisteluun. Kunnissa SAMASE—kartoituksecn käytctyn ajan määrää on vaikea arvioida kunticn koko—, clinkcinorakcnnc— ym. croista johtuen. Lisäksi paneutuminen projektiin vaihtcli hyvin paljon kunnittain.

4.2 Tietoläliteet

Alustavassa kartoituksessa tictolähtcitä Keski—Suonicn vesi— ja ympäristöpiirissä olivat jätehuoltosuunnitelmat, cnnakkoiimoituksct, valvontatapaukset, öljyvahinkoilmoitukset, teollisuuden vesicnsuojclurckisteri, vesihuollon ja ympäristönsuojelun toimialojen käsiarkistot, luettelo sinistykscn— ja lahoncstoaincidcn käytöstä sahoilla ja kyllästämöillä Keski—Suomessa (Männistö/KSvy 1 987) sekä vesihuollon ja ympäristönsuojelun toimialojen henkilöiden haastattelut. Kcski—Suomen lääninhallitukscn ympäristönsuoje— lutoimistossa tietolähteitä olivat kaatopaikkarekisteri, sijoituspaikkaluvat (korjaamot, romuttarnot), ilmansuojeluilmoituksct, aineistot selvityksen kohteina olleista saha— alueista, saastuneet maa—alueet Keski—Suomessa —kuntakyselyn tulokset (Yli—Kauppi la/KS lääninhallitus 1989) sekä ympäristönsuojelutoimiston henkilökunnan haastattelut. Lisäksi käytössä oli Keski—Suomen työsuojclupiirin toimipaikkarckistcri sekä seuraavat julkaisut:

— Saha Ä. 1990: Luettelo mahdollisesti maaperää saastuttancista teotiisuuslaitoksista eräiden toimialojen osalta.

— Seppänen Ä. 1986: Suomen mahdolliset riskikaatopaikat. Alustava kartoitus. YM/YSL, sarja D 17/1986.

— Keski—Suomen seutukaavaliitto: Keski—Suomen toimipaikkarckistcrin teollisuus— toimipaikat 1986 ja 1988, KS—skl:n julkaisut nro 19 ja 24, sarja C, 1987 ja 1990.

Edelleen Ticlaitokselta saatiin tiedot suolavarastoista Keski—Suomessa.

Valtaosa piirin kokoamista kohteista saatiin jätehuoltoilmoituksista ja sijoituspaikkalu— vista. Muista lähteistä saatiin yksittäisiä kohteita sekä täydentäviä tietoja. Yleensä lähteistä saatiin tietoa vain toiminnassa olevista kohteista, poikkeuksena olivat eräät vanhoja saastuneita alueita koskevat valvontatapauksct sekä sahoista yhiäpidettävä käsiarkisto.

Kunnissa tehtyjen täydennysten jälkeen merkittävin tietolähde lisätietojen hankinnassa oli työntekijöiden haastattclut. Yleensä haastattelussa sai tärkeitä, muualle tallentamatto— mia tietoja, mutta joissain tapauksissa ehkä lojaalisuus työnantajaa kohtaan tms. esti tarkempien tietojen saannin. Milloin tiedon saaminen oli hyvin vaikeaa, mutta koossa oli riittävästi informaatiota alustavaa priorisointia varten, jätettiin tarkempien tietojen hankkiminen myöhempään ajankohtaan, mikäli jatkoselvitys katsotaan tarpeelliseksi. LisäseIvityksen osalta tärkein tietolähde jatkossa tulee olemaan kohteiden nykyisten ja entisten työntekijöiden ja vanhojen kunnan virkamiesten haastattclut. ii

Tiedot kartoitukscn kohtcista koottiin ympäristöä vaarantavien alucidcn tietokortille (liite 2). Tietokorttiin täydennettiin yleistiedot aluccn sijainnista ja maanomistussuhteis— ta, mahdollisesti likaavista toiminnoista ja proscsseista, käytetyistä haitallisista aineista, haitta—aineiden kulkcutumismahdollisuuksista, uhanalaisista kohteista ja toiminnoista sekä riskien vähentämiseksi suOritctuista toimenpiteistä. Tietokortin kohdissa 17—20 on arvioitu haitan esiintyrnismahdollisuutta pohjavcdcssä, pintavedcssä, maaperässä ja ilnian kautta. Arvio on esitetty lukuarvona t)1—04 seuraavasti:

01 leviäminen ympäristöön ei ole mahdollista 02 leviäminen ympäristöön on mahdollista 03 leviämistä ympäristöön epäillään / tulisi tutkia 04 esiintyminen on todettu mittauksin.

Kunnille lähctctyssä tietokortticn täyttöohjeessa korostettiin, että kartoituksen alkuvai heessa on tärkeintä täyttää tiedot toiminnan laadusta ja toiminta—ajasta sekä —paikasta. Tästä huolimatta useista kunnista jouduttiin jopa näitä perustictoja kysymään useampaan kertaan.

Tietokorteilta tiedot tallennettiin piirissä ylläpidettävään Saastuneet maa—alueet — rekistcriin. Rekisterin tictokantaohjelrna on kirjoitettu Clipper—kiclellä ja käännetty suoraan DOSista ajettavaksi ohjelmaksi. Kaikki ohjelmat ja tiedostot on kirjoitettu Helsingin vesi— ja ympäristöpiirissä eivätkä ne sisällä kaupallisia osia.

4.3 Rajaukset

Saastuncidcn maa—alueiden kartoituksen ensisijaisena tavoitteena on huomioida kaikkein ongelmallisimmat alueet ja erityisesti ne, jotka niahdolliscsti tulevat kunnostettaviksi yhteiskunnan toimesta ja joilla maaperää saastuttava toiminta on loppunut. Myös toiminnassa olevia laitoksia on otettu mukaan rekisteriin.

Saastuneiksi epäillyt maa—alueet kartoitetaan niillä sijaitsevan tai sijainneen kuormitta— van toiminnan tyypin perusteella ts. kartoitetaan lähinnä toimintoja, joista on muualla todettu aiheutuneen kemikaalipäästöjä. Tällaisia ovat esimerkiksi

— mci jeri, teurastamo tmv. elintarviketeollisuus

— tekstiilien värjäys, valkaisu tai liotus, tekokuitu— ja nahkateollisuus

— sahat tai muut puun kylliistys— tai suojausaineita käyttävät laitokset

— selluloosa—, paperi—, pahvi—, kartonki—, vaneri—, lastutevy— tai kuitulevyteollisuus

— filmi—, kiia—, offsct—, silkki— tmv. paino

— kemikaaliteollisuus taikka tekokurnia, muoviraaka—aineita, torjunta—, puun— suojausaineita tai kasvihormooneja valmistava teollisuus, lääke—, pesuaine—, liima—, maali—, painoväri—, ruuti—, räjähdysaine—, lannoitc— trnv. teollisuus

— öljynjalostus tai —puhdistus taikka palavien ncsteiden varasto tai polttonesteiden jakeluasema, jossa säilytetään yli 100 m3 tällaista ainetta

— öljyä, kivihuiltä, puuta, turvctta tai muuta poltettavaa ainetta käyttävä voimalaitos, kattilalaitos tnw. 12

— asfaltti— tai öljysora—ascnia — rauta—, teräs— tai alumiinitcoliisuus, pcittaus—, galVanf)irniS—, nikkclöimis— tmv. metalliteollisuus

— rornuliike, jossa sulatctaan, poltctaan tai muulla tavalla kisitc11ään romua taikka korjaamo, konepaja, maalaamo tmv. — kaatopaikka, jätteenpolttolaitos, kompostointilaitos tmv. jättccnkäsittclylaitos

— viemäriverkosto, jätcvcdcnpuhdistarno, jätevcdcn maahanimeytys trnv.

— kemikaalivarasto

— öljy— ja kemikaalivahinkoalucct

— muut kohtect, jQissa on varastoitu tai käytetty merkittävässä määrin haitallisia kemikaaleja taikka joissa kcmikaalicn huolimattoman käytön vuoksi on syytä epäillä, että haitallisia kcmikaalcja on päässyt tai leviiinyt ympäristöön.

Keski—Suomen vesi— ja ympäristöpiirissä kohteet rajattiin vesi— ja ympäristöhallituksen ohjeiden mukaisesti. Tapauskohtaisen tarkastelun jälkeen osa kohteista karsittiin pois. Muun muassa graafisen teollisuuden ‘laitoksista poistettiin ne, joissa toiminta tapahtuu kokonaan sisätiloissa, myös kcmikaalicn ja ongclmajättcidcn varastoinnin osalta, sekä hyvin pienet painolaitoksct. Palavan nesteen varasto jätettiin rckistcriin, mikäli se onnettomuustilantccssa voisi aiheuttaa huomattavaa haittaa ympäristössä, lähinnä pohjavesissä. Äsfaltti—, öljysora— ja rnurskausascmat sekä maa—ainesten ottoalueet jätettiin rekisteriin, ‘jos toiminta alueella oli jatkunut pitkään, jos sen tiedettiin olleen varomatonta tai se sijaitsi tärkeällä pohjavesialueetia. Erilaiset romutiikkcet, korjaamot, konepajat,. maalaamot ja huoltoasemat arvioitiin toiminnan laajuuden ja sijainnin perusteella tapauskohtaisesti. Öljy— ja kemikaalivahinkoalueet poistettiin lucttclosta, mikäli alue oli siivottu viranomaisten ohjeiden mukaan ja heidän valvonnassaan. Jätevedenpuhdistamoja ei ole otettu mukaan, ellei siihen ole nähty erityistä tarvetta.

Kuntien välisiä eroja rajaukscssa esiintyy niiden kohteiden osalta, jotka kunnan ympä— ristönsuojeluviranomainen on lisännyt piirissä mainittuihin kohteisiin. Joissain kunnissa luetteloon oli lisätty kaikki ne lomakkeiden täyttöohjeissa mainittujen toimintatyyppien edustajat, jotka kunnassa esiintyivät. Toisissa kunnissa oli tehty alustavaa priorisointia, ja jätetty kartoituksen ulkopuolelle ne, joiden ei arvioitu aiheuttavan tässä tarkoitettua uhkaa maaperälle, pohjavedelle tai pintavedelle. Valintaperusteiden usein puuttuessa kunnissa lisätyt kohteet arvioitiin saatujen tietojen perusteella Samoin kuin piirissä mukaan otetut kohteet ja näin Qllen osa lisätyistäkin kohtcista karsittiin piirissä rekiste— ristä. 1yös kuntakäyntien yhteydessä tehdyt arviot kohteiden merkityksestä vaihtelivat kunnan ympäristönsuojeluviranomaisten näkemyseroista johtuen. Joissain kunnissa haluttiin lisätä jokainen korjaamo, huoltoasema yms. rekisteriin, toisissa taas ci nähty juuri minkäänlaista toimintaa uhkana.

5 KARTOITUKSEN TULOKSET

5.1 Kuntakohtaiset kartoitukset

Keski—Suonien vesi— ja ympäristöpiirin alueella on 32 kuntaa, joista seitsemän on kaupunkeja. Tilastokeskuksen vuoden 198$ tilastojen mukaan 51 ¾ väestöstä asuu kaupungeissa ja 49 % maalaiskunnissa. Työssäkäyvästä väestönosasta 12 ¾ työskente lee maataloudessa, 32 % teollisuudessa ja 56 % palveluammateissa (taulukko 1). 13

Keski—Suomen teollisuus on keskittynyt Jyväskylään ja sen lähiympäristöön sekä

Jämsän ja Äänekosken — Suolahden seuduillc. Teollisuus on ennen kaikkea puunjalos tus— ja metalliteollisuutta. Vaikka teollisuuden ja palveluelinkeinojen asema on vahvis— tunut, on maa— ja metsätalouden merkitys silti suuri useimmissa läänin kunnissa.

Taulukko 1. Keski—Suomen vesi— ja ympäristöpiirin alueen kuntien asukasluvut ja elinkeinorakenne. (Tilastokeskus 198$).

Kunta Asukasluku Työssäkäyvät maatalous teollisuus palvelu % % %

Jyväskylä 66387 2 30 69 Jämsänkoski 8130 8 48 44 Jämsä 12664 6 46 46 Keuruu 12687 13 26 61 Saarijärvi 10624 22 24 54 Suolahti 6202 i 42 57 Äänekoski 11825 8 47 45 Hankasalmi 6117 37 23 40 Joutsa 4578 2$ 17 55 Jyväskylän mlk 28131 4 45 51 Kannonkoski 1923 36 1$ 46 Karstula 5561 28 27 45 Kinnula 2292 4t) 25 35 Kivijärvi 2t)52 29 23 4$ Konginkangas 1597 34 22 44 Konnevesi 3471 38 17 45 Korpilahti 503t) 37 17 46 Kuhmoincn 3435 32 22 46 Kyyjärvi 1981 36 31 33 Laukaa 15493 14 35 51 Leivonmäki 1341 3t) 32 3$ Luhanka 1176 48 13 39 Multia 2433 3$ 2t) 42 Muurame 6351 5 41 54 Petäjävcsi 3763 29 29 42 Pihtipudas 5668 38 18 44 Pylkönmäki 1314 44 19 37 Sumiainen 1428 47 13 40 Säynätsalo 3482 1 42 57 Toivakka 2484 30 20 50 Uurainen 2895 33 26 41 Viitasaari $671 25 26 49

Yhteensä 251206 Keskiarvo 12 ¾ 32 ¾ 56 ¾ 14

Saastuneeksi cpäillyn kohteen merkityksen kannalta on tärkeää sen sijoittuminen vesistöihin ja pohjavesialueisiin nähden. Keski—Suomessa on vcdcnhankinnan kannalta

tärkeitä pohjavesialueita vuosina 1980 — $2 tehdyn inventoinnin ja siihen 1985 tehtyjen tarkistusten mukaan iii kpl. Esiintymien pinta—ala on yhteensä 256.55 km2. Merkittä vimmät harjumuodostelmat ovat piirin alueella Jämsästä Jyväskylän kautta Laukaaseen ulottuva Sisä—Suomen reunamuodostuma ja tästä luotccsccn suuntautuvat pitkittäishar— jut. Myös läänin kaakkoisosassa on merkittäviä haiujaksoja. Läänin itäosissa Konneve— den, Hankasalmen ja Viitasaaren alueella harjuesiintymiä on niukasti. Pohjavettä on myös sellaisissa harjuesi.intymissä, jotka toistaiseksi ovat jääneet luokitukscn ulkopuo lelle. Nämä tulevat mukaan käynnissä olevaan pohjavcsivarojcn inventoinnin tarkistuk— seen.

Kartoituksessa rckistcriin merkitty jen kohteiden määrä vaihtelee kunnittain välillä 2—33. Luokkiin 03 tai 04 kuuluvien kohteiden määrä vaihtelee t)—i 5 (kuva 1, liite 4). Kohtei den määrä oli suurin läänin suurimmissa ja samalla teollistuneimmissa kunnissa, Jyväskylässä ja sen lähiympäristössä sekä Jämsän ja Aänekosken seuduilla. Rekisteriin merkittyjen kohteiden kokonaismäärä on todennäköisesti vcrraniiollincn todellisten saastumistapausten määrään, mutta kuvaa osittain myös kunnan ympäristönsuojeluvi— ranomaisten resursseja ja paneutumista SAMASE—projektiin. Kohteiden Sijf)ittamiSeefl luokkiin 03 ja 04 on vaikuttanut alueen ympäristäolot sekä sijainti asutukseen, pintave— sun ja ennen kaikkea pohjavesiesuntymiin nähden. Eniten tutkimuksia vaativia kohteita löytyy niiltä alueilta, joiSSt! L)fl paljon tärkeitä pOhjaVCSiLtIUCita.

Kunta Kunta

HANKASALMI LAUK”

JOUTSA ‘,‘‘‘/H LEIVONMÄKI ‘ : JYVÄSKYLÅ LUHANKAP MLK f1t1t’1L1’’,’’’,’’’’» JYVÄSKYLÄN MULTIA $ $

JÄMSÄ ‘‘‘‘‘‘ MUURAME 1’’’’” JÄMSÄNKo.SKI’’’’’’’.» PETÄJÄVESIFZI KANNONKOSKI PIHTIPUDAS’’ KARSTULA-$ : PYLKÖNMÄKI KEURUU ‘•••‘•‘‘‘‘‘‘‘‘‘ SAARIJÄRVI KINNuLA: SUMIAINEN t K1V1JÄRVI SUOLAHTI KONGINKANGAS : : SÄYNÄTSALO : K0NNEVESI T0IVAKKA

KORPILAHTI UURAINEN “‘,““‘ KUHM0INENE VIITASAARI KYYJÄRVI ÄÄNEK0SKI:ZLL//1Å 0 5 10 15 20 25 30 35 0 5 10 15 20 25 30 35 40

Kpl Kpl

Kaikki kohteet 03- ja 04-kohteet VlKakki kohteet m03- ja 04-kohteet

Kuva 1. SAMASE—rekisteriin merkittyjen kohteiden määrä kunnittain sekä niiden kohteiden määrä, jotka on sijoitettu luokkiin 03 tai 04. 15 5.2 Kartoitetut kohteet

Keski—Suomen vesi— ja ympäristöpiirissä Saastuncct maa—alueet —rekisteriin on merkitty 334 kohdetta, joissa maaperässä on todcttu tai cpäillään esiintyvän haitta— aineita tai niiden esiintymistä pidetään mahdollisena. Ympäristöä vaarantavien alueiden tietokortissa on likaavan toiminnan tyyppiä kuvattu numeroilla 1—21, numeroiden selitykset ovat Iiittccssä 3. Suurimman yksittäiscn ryhmän kartoitctuista kohteista muodostavat kaatopaikat ja muut jättccnkäsittclylaitoksct (toimintotyypin nro 14), joita on 26 % kaikista kohteista. Kaksi muuta merkittävää toimintotyyppiä ovat puutuotete— ollisuus (nro 04 = sahat, kyllästämöt, mckaanincn puunjalostus, kaluste— ja talotehtaat, pylväsvarastot), joita on 22 %, sekä korjaarnot, konepajat, romuttamot, rornunkeräys— liikkeet ja maalaamot (nro 12), yhteensä 22 %. Muiden toimintatyyppien osuus

vaihtelee t) — 6 % välillä (kuva 2).

90-: 80 70..:

. 60H . /

/... / / 40- /

30 / /

4 40

Kaikki kohteet 03/04-kohteet

Kuva 2. SMVIASE—rckisteriin merkitty jen kohteiden määrä toimintatyypeittäin sekä luokkiin 03 tai 04 sijoitettujen kohteiden määrä.

Kaikista rekisterin 334 kohtccsta sellaisia, joissa jossain tictokortin kohdista 17—20 haitan esiintymismahdollisuus on t)3 tai 04 (ns. riskikohteita), On 118 kappaletta (35 %). Näistä riskikohteista kaatopaikkojen ja muiden jättccnkäsittelyfaitostcn osuus on vajaa kolmannes sekä puutuotcteollisuudcn laitosten osuus runsas kolmannes. Koijaa— mojcn ja muiden toimintotyypin numero 12 yritysten osuus jää alle kymmenen prosen tin, vaikka kaikista kohteista niitä on 22 %. Metalliteollisuuden osuus riskikohteista on 6 %, kemiallisen metsäteollisuuden 4 % ja asfaltti—, öljysora— ja murskausasemien sekä maa—ainesten ottoaluciden samoin 4 %. Muiden toimintatyyppien osuudet ovat pienem mät (kuva 2). 1.6

Kaikista kohtcista 103 sijaitscc 0 — Ilo metrin ctäisyydellä vesistöstä, näistä 62 tapauksessa haitan esiintyminen on todettu (04) tai sitä epäillään (03). Valtaosa (56 %) näistä on erilaisia puutuotctcollisuudcn laitoksia (toimintatyypin numero 04), mihin löytyy selitys teollisuudenalan historiasta ja uitosta merkittävänä puutavaran kuljetus— muotona.

Tärkeillä pohjavcsialucilla sijaitsee 92 kohdetta, joista 39 on edellä olevan luokittelun mukaisia riskikohteita (kuva 3). 0 — 300 metrin etäisyydellä pohjavedenottamosta sijaitsevista kohteista ainoastaan kaksi on riskikohtcita. Nämä ovat Kcuruun entinen tervatehdas, jolle on sanccraussuunnitclma valmiina sekä Hankalan ottamon alue Uuraisiila. Kesällä 1991 Hankalan alueelta otctuissa pohjavesinäytteissä kloorifenolien pitoisuudct olivat niin pienet, että vedenottarno on päätetty ottaa käyttöön, mutta kloorifenolipitoisuuksia tarkkillaan ainakin alussa kaksi kertaa vuodessa otettavilla näytteillä. Keuruulla n. 100 metrin päässä tcrvatehtaasta sijaitseva Tervan ottarno ei ole tällä hetkellä käytössä. Muut tärkciflä pohjavcsialueilla sijaitsevat kohteet ovat yli 300 metrin päässä lähfrnmästä pohjavedenottamosta.

. & . . •

O & . ø_

O<%ø

Pv.aIueeNa kaikki PvaiueeNa 03/04

Kuva 3. Tärkcillä pohjavesialueilla sijaitsevat kohteet sekä näistä ne, joissa haitan esiintymisniahdollisuus on 03 tai 04. Toimintatyyppien nimet ovat liittcessä 3.

Rekistcriin mcrkityistä kohteista 202 on edelleen toimivia yrityksiä, 132 lopettaneita. Riskikohteista on 49 sellaisia, joiden toiminta on aloitettu ennen tämän vuosisadan puoliväliä. Viidessä tapauksessa toiminnan aloittamisajankohta on epäselvä. Kohteista on 29 kappaletta sellaisia, joissa likaantuniista aiheuttava toiminta on lopetettu yli kymmenen vuotta sitten. 17 5.3 Kohteiden alustava priorisointi

Ensimmäinen riskinarviointi On tehty aivan kartoitukscn alussa, kun kohteet on valittu rekisteriin. Toisessa vaiheessa on arvioitu käytcttyjcn aineiden ja kohteen sijainnin perusteella tapauskohtaiscsti mahdollinen vaikutus maaperään, pohjavcsiin, pintavesiin ja ilmaan. Keskeistä riskicn arvioinnissa olisi tietää käytetyt haitta—aincct, niiden määrä ja ominaisuudet. Varsinkin vanhojen, jo toimintansa lopettancidcn laitosten osalta näiden tietojen hankkiminen on usein vaikeaa. Haitta—aineiden esiintymistä kyseessä olevan kiinteistön maaperässä sekä niiden mahdollista leviämistä ympäristöön on arvioitu numeroin 01—04. Numeroiden merkitykset on selitetty kappalccssa 4.2. Periaatteessa tämän kaltaisessa riskinarvioinnissa 02 on pienin arvo, jota Voi käyttää, sillä vain erittäin harvoin voidaan varmasti sanoa, että haitan esiintyminen ei ole mahdollista. Kaikki numerot ovat kuitenkin olleet käytössä ja niillä on arvioitu lähinnä riskin todennäköisyyttä. Pohjavesivaikutusten kohdalla on arvioitu lähinnä haitan esiintymis— mahdollisuutta tärkeiHä pohjavesialueilla ja vaikutusta alueiden vcclcnt)ttamoihin. Näin ollen vaikka on arvioitu, että haitan esiintyminen pohjavedessä ei ole niahdollista (01), saattaa vaikutuksia esiintyä jossain lähialueen yksittäisessä kaivossa. Yleensäkin on pyritty arvioimaan, onko toiminnalla laajempaa merkitystä ympäristön kannalta.

Jälkimmäisessä arviointivaiheessa on rekisteristä saatu erilleen liitteenä oleva luettelo ns. riskikohteista (luokitus 03 tai 04). Liitteessä ovat lisäksi mukana kaikki kaatopaikat luokituksesta riippumatta. Luettelon kohteet eivät ole keskenään samanarvoisia. Mukana on sellaisia alueita, jotka on jo saneerattu, sekä ne kohteet, jotka on tutkittu ja sanee— raustarve todettu tai joiden saneerausta ei ole ainakaan tässä vaiheessa katsottu tarpeel liseksi. Valtaosa luettelon kohteista on niitä, joiden saneeraustarve epäiltyjen ympäristö— vaikutusten vuoksi tulisi tutkia, sekä sellaisia, joissa maaperä saattaa olla paikallisesti saastunutta, mutta haitta—aineiden leviäminen ympäristöön on epätodennäköistä. Tällöin tutkimus on tarpeen, jos maankäyttö muuttuu sellaiseksi, että maan saastuneisuudesta voi olla huomattavaa haittaa (esim. asuinalueeksi). Luettelon ulkopuolelle on jäänyt kohteita, joista on saatu liian vähän tietoa, jotta voitaisiin tehdä lopullista riskinarvioin— tia. Tuolloin ci ole katsottu kohtuulliseksi “epäillä” (03) haitta—aineen esiintymistä, vaan arvio on 02. Tällaiset kohteet vaativat lisäselvityksiä ennen priorisointia.

Liiteluettelon kohtcista jo saneerattuja alueita ovat Pohjan Saha Oy Jyväskylän niaalaiskunnassa, Metsäkonepalvelu Oy Jämsänkoskella sekä Nurmisen saha Korpi— lahdella. Metsä—Sez-Ja Oy:n Riihivuoren sahalla on saastuneet maamassat kasattu ja kompostointikenttä valmisteltu. Mm. Laitisen sahan alueella Liukaassa on toteutettu kunnostus niin, että kohde on voitu jättää kohdeluettelosta pois.

Tutkittuja ja saneerattavia alueita Keski—Suomen vesi—ja ympäristöpiirin alueella ovat:

— Olkkolan saha Jämsässä. Yhtyneet Paperitehtaat Oy teettää konsultilla kunnos— tussuunniteinian vuoden 1991 loppuun mennessä. Suunnitelma käsitellään ympä— ristönsuojelulautakunnassa. Todennäköisesti saneeraus alkaa keväällä 1992. Suunnittelun ja sanccraukscn maksaa Yhtyneet Paperitehtaat Oy.

Holisevan saha Jämsässä. KSvy on vuonna 1987 tutkinut sinistymissuojaustoi— minnan vaikutusta alueen pohjaveteen. Pohjavesi oli selvästi pilaantunut, mutta pilaantumisen todettiin olevan paikallista. Vuonna 1991 Yhtyneet Paperitehtaat Oy 18

otti lisää näytteitä sahan alueelta. Tulokset olivat saniansuuntaisct aikaisempien tutkirnustulosten kanssa, eikä suurempiin saneeraustoimiin ilmeisesti ole tarkoitus ryhtyä tässä vaiheessa.

— Silkkiturkis Oy Kannonkoskella. Alueelle on tehty kunnostussuunnitelma. Sancerausta anOtaan tehtäväksi valtion jätchuoltotyönä, koska yhtiö on tehnyt konkurssin.

— Keuruun Tervatehdas Kcuruulla. Alueen kunnostussuunitelma on valmiina. Sanccraukscn kustannuksiin osallistLlu kaupunki ja osa anotaan tehtäväksi valtion jätchuoltotyönä. Kustannukset jakautuvat suunnitelman mukaan vuosille 1992 — 1995.

— Lievestuoreen entisen sellutehtaan jätealue Laukaan Licvcstuoreeila. Alueen kunnostusuunnitelma on yalmis. Sanccraus tehdään valtion jätchuoltotyönä. Kunta on valmis osallistumaan kustannuksiin, osuus on kuitenkin vielä epäselvä.

— Koskensaaren Oy:n lietealtaat Petäjävedcllä. Altaille on tehty kunnostussuunni— telma, mutta sanceraus ci ole edistynyt csitctyssä aikataulussa. Sancerauksen toteuttaa ja maksaa Koskeiisaarcn Oy.

— Sammallahden saha Jyväskylän niaalaiskunnassa Vaajakoskella. Alueelta on otettu maapcränäyttcitä keväällä 1991, tutkimuksia on jatkcttu saman vuoden syksyllä. Tutkimuksen ja sanceraukscn kustannuksiin osallistuvat SOK ja Metsä— liiton Teollisuus Oy.

— ER—Saha Oy Viitasaarella. Kastelualtaan alta on kesällä 1991 kaivettu maata, joka on peitetty muovilla. Alueen maaperää ei ole tutkittu, koska sahan taloudelli nen tilanne ja tulevaisuus on ollut epäselvä. Alueella on kuitenkin tarvetta sanccrauksecn, joka voidaan mahdollisesti toteuttaa sahan uusirniscn yhteydessä.

— Kuhmoisten Saha Oy Kuhmoisten kirkonkylässä. Piirin tekemien tutkimusten perusteella sahan kastelualtaan ympäristössä maaperä on voimakkaasti kloori— fcnolicn saastuttania, ja vaatii kunnostusta. Muualla saha—alueella kunnostustar— vctta ci ole.

KSvy:n vuosien 1991 ja 1992 tutkimusohjclmaan C)fl merkitty ainakin viisi kohdetta:

— Lievestuoreen Lipeälampi, jonka tyhjennyksen jälkeistä kuormitusta seurataan, alueen puhdistumista pyritään nopeuttamaan huuhtclupumppauksclla ja selvitetään muita keinoja alueelta tulevan kuormituksen vähentämiseksi.

— Iniatran Voima Oy:n Petäjäveden pylväskyllästärnön alue on jo tutkittu pohjavcsicn osalta. Pohjavedcssä näkyi jälkiä kreosoottikyllästcistä, mutta alue ei aiheuta uhkaa ympäristöllc eikä vedenotollc Hätälän pohjavedenottamolla. Alueen tutkimuksia jatketaan maaperän osalta. Raportti alueesta valmistuu vuonna 1992. Yhtiö on luvannut tehdä tarvittavat kunnostustoimenpitect.

— Kinnulan Kaakonpään entisen kaatopaikan vuonna 1991 aloitettuja tutkimuksia jatketaan vuonna 1992. 19

— Honkarakenne Oy Karstulan sahan tutkimukset on tarkoitus aloittaa vuonna 1993.

— Lisäksi pohjavesivaikutuksia selvitetään Kerkkolankankaan pohjavesialueen riskisclvityksessä mukana olevien kohteiden osalta Jämsässä ja Jämsänkoskella.

Muita kohteita, joissa haitta—aineiden esiintymistä tulisi tutkia niiden mahdollisesti aiheuttaman ympäristöriskin vuoksi on 42 kappaletta (liite 5). Liittccn luettelossa kohteet on pyritty esittämään kiircellisyysjäiicstykscssä, mutta järjestys ci suinkaan ole ehdoton vaan ohjeellinen siten, että ensimmäisellä sivulla esitetyt kohteet ovat kiireelli— sempiä kuin viimeisellä.

Edelleen Keski—Suomen vesi— ja ympäristöpiirissä on listattu sellaisia alueita, joissa maaperä saattaa olla paikallisesti saastunut, mutta vaikutukset ympäristöön ovat vähäiset tai oleniattomat. Näiden kohteiden tutkimus ja saneeraus tulee ajankohtaiseksi maan— käytön mahdollisesti muuttuessa. 11$ kohteen listan ulkopuolelle jää kohteita, joissa haitta—aineen csiintymismahdollisuus on arvioitu korkeintaan mahdolliseksi (02), mutta ne toiminnan laadun ja sijaintinsa puolesta voivat esim. onnettomuustilantccssa aiheuttaa huomattavaa haittaa lähinnä pohjaveden otolle tai niiden tutkimus voi olla tarpeellista maankäytön muuttuessa. On huomattava, että mitään rekisteriin merkityistä kohteista ei voida unohtaa ja toisaalta missään kohteessa ei voida sanoa maaperän olevan saastunut ennen kuin alue on tutkittu.

6 JÄTKOTOIMET

Keski—Suomen vesi— ja ympäristöpiirissä kaikki kunnat osallistuivat kartoitukscen ja täydensivät tietokortteja rcsurssiensa ja mielenkiintonsa mukaan. Muutaniaa kohdetta lukuun ottamatta tietoja saatiin niin paljon, että alustava priOrisointi voitiin tehdä. Joukossa on kuitenkin esim. muutama vanha saha, joista ci tiedetä edes tarkkaa sijaintia ja joitain muita kohteita, joiden toiminnasta on liian vähän tietoa riskinarviointia varten. Näiden lisäksi useimmista tutkittaviksi mcrkityistä kohteista täytyy hankkia lisätietoja lopullisen tutkimusjärjestyksen arviointia varten. Tähän tarvitaan lähinnä tietoa käyte— tyistä aineista, niiden määristä ja käsittelypaikoista. Lisätietojcn hankkiminen jatkossa tapahtuu pääasiassa kunnan entisiä ja nykyisiä virkamiehiä, entisiä ja nykyisiä työnteki jöitä sekä lähistön asukkaita haastattelemalla. Tähän ticdonhankintaan KSvy:ssä kuluu aikaa arviolta 20—30 htp. Saastuncet maa—alueet —rekisterin ylläpitäminen pitäisi sisällyttää piirissä jonkun työtehtäviin, jolloin rekisteriä pidcttäisiin ajan tasalla ja se säilyttäisi näin funktionsa.

KSvy:n alueella on tutkimuksia vaativia kohteita 42. Lisäksi on joukko alueita, joiden tutkimus ja mahdollisesti saneeraus tulee ajankohtaiseksi, mikäli maankäyttö muuttuu. Piirissä tehtävien tutkimus— ja sanceraustöiden maksimivauhti tällä hetkellä on kaksi kohdetta/vuosi. Tällä nopeudella kohteiden tutkimiseen ja kunnostamiseen kuluu aikaa noin 20 vuotta. Kaikki kohteet eivät kuitenkaan tule selvitettäväksi piiiin toimesta. Tämänhetkisen arvion mukaan noin 20 kohdetta voisi tulla hoidettavaksi valtion jätehuoltotyönä. Tämän määrän tutkimiseen ja kunnostukscen kuluisi piiriltä aikaa noin 10 vuotta. Jos lisäksi tutkittaisiin ja saneerattaisiin likaantumisen aiheuttajan, maan— omistajan tai kunnan toimesta vuosittain kaksi kohdetta, olisi ensisijaiset tutkimuskoh— 20

teet selvitetty noin 10 vuodcssa. Tuona aikana ilniaantuu todennäköisesti kartoituksen ulkopuoleltakin uusia kohteita ja osa tutkimustarvcluokitukscssa alcmpaan luokkaan merkityistä kohtcista nousce y1crnpän, kiircc1Iiscrnpäin luokkaan. Samoin joku niistä kohteista, joista on toistaiseksi liian vähän tietoa edes alustavaan priorisointiin saattaa ilmetä tutkimuksia ja sanccrausta vaativaksi. Toisaalta varsinkin nyt laaditun kiireelli— syysjärjestyksen loppupään kohteista osa on sellaisia, joissa sanccrauksccn ei tarvitse ryhtyä lainkaan tai mahdolliset sanecraustoimet ovat vähäisiä.

Piirissä tehdyn alustavan arvion mukaan keskimääräinen tutkimuksen, saneeraussuunnit— telun ja sancerauksen kustannusarvio olisi noin 400 olO mk/kohde. Tällöin ensisijaisesti tutkimusta vaativien 42 kohteen kunnostaminen maksaisi yhteensä 16,8 Mmk. Jos valtion jätehuoltotyönä kunnostettaisiin 20 kohdetta kahden kohteen vuosivauhdilla ja kunta osallistuisi kustannuksiin 5t) %, tarvitaan KSvy:ssä tähän työhön valtion rahaa 400 000 mk/vuosi, cli yhteensä 4 Mmk. Suunnilleen sanian vc;-ran kuluisi rahaa myös yksityisten toteutettavaksi jäävien kohteiden kunnostamiscen. Suurten yksittäisten kohteiden kunnostuskustannukset voivat kuitenkin olla useita miljoonia markkoja, mikä vaikuttaa oleellisesti rahoitustarpecscen ja saattaa myös helposti muuttaa keskimääräistä kunnostuskustannusta. Tarkat kustannukset selviävät vasta kunnostussuunnitelman laatimisen yhteydessä.

7 YHTEENVETO

Saastuneidcn maa—alueiden kartoitus aloitettiin Keski—Suomen vesi— ja ympäristöpiiris— sä elokuussa 1990. Loppuvuoden aikana kerättiin tietoja mahdollisista maaperää saastuttavista tai saastuttaneista toiminnoista aluehallinnon eri lähteistä. Vuoden lopussa esitäytctyt lomakkeet lähetettiin kuntiin täydennettäviksi. Vuonna 1 991 tietojen täyden— tärnistä jatkettiin käyrnällä kunnissa. Lisätietoja saatiin haastattelemalla nykyisiä ja entisiä kuntien virkamiehiä ja kohteiden työntekijöitä. Samalla pyrittiin käymään kaikissa merkittävimmiksi arvioiduissa kohtcissa. Vuoden loppupuoli käytettiin kerätty jen tietojen tallentamisecn Saastuneet maa—alueet —rekistcriin, tietojen käsittelyyn, kohteiden priorisointiin ja raportin kirjoittamiseen.

KSvy:n alueen 32 kunnan alueelta merkittiin rekisteriin yhteensä 334 kohdctta, joista 1 1$:ssa haitta—aineiden esiintyminen maaperässä, pohjavedessä, pintavcdessä tai ilmassa on todettu tai niiden esiintymistä epäillään. Kohteiden määrä oli suurin läänin suurim missa ja samalla teollistuneimmissa kunnissa, Jyväskylän, Aänekoskcn ja Jämsän seuduilla. Näistä 118:sta riskikohtecsta 34 % on erilaisia puutuoteteollisuuden laitoksia, 31 % kaatopaikkoja ja muita jätteenkäsittelylaitoksia sekä vajaa 1t) % korjaamoja, konepajoja, romuttamoja ja maalaamoja. Metalliteollisuuden osuus iskikohtcista on 6 %, kemiallisen metsäteollisuuden 4 ¾ ja asfaltti—, öljysora— ja murskausascmien sekä maa—ainesten ottoalueiden samoin 4 ¾. Muiden toimintatyyppien osuudet jäivät tämän alle. Tärkeillä pohjavesialueilla sijaitsee 92 kohdetta, joista 39 on cm. riskikohteita. Näistä vain kaksi sijaitsee alle 300 metrin ctäisyydellä pohjavedenottamosta. Vesistöjen

äärellä (0 — 100 m) sijaitsee 103 kohdetta, joista 62 on riskikohteita. 56 % näistä on erilaisia puutuoteteollisuuden laitoksia.

Kohteiden alustavan priorisoinnin jälkeen KSvy:n alueelta on 42 ensisijaisesti tutkimusta vaativaa kohdetta. Lisäksi on joukko alueita, joiden tutkimus ja mahdollisesti saneeraus 21 tulee ajankohtaiseksi, mikäli alueen maankäyttö muuttuu. Valtion jätehuoltotyönä on arvioitu tutkittavaksi ja mahdollisesti sanccrattavaksi 20 kohdctta. Jos vuosittain pystytään selvittämään kaksi kohdetta, ja jos lisäksi tutkittaisiin ja sanecrattaisiin likaanturnisen aiheuttajan, maanomistajan tai kunnan toimesta vuosittain kaksi kohdetta, veisi ensisijaisten tutkimuskohtcidcn sclvitystyö aikaa noin 1 t) vuotta.

Piirin alustavan arvion mukaan keskimääräinen tutkiniukscn ja sanccrauksen kustan— nusarvio olisi noin 400 000 mk/kohde. Ensisijaisesti tutkimusta vaativicn 42 kohteen kunnostaminen maksaisi tällöin 16.8 Mmk. Mikäli valtion jätehuoltotyönä kunnostettai— sun 20 kohdetta kymmenen vuoden aikana ja kunta osallistuisi näiden kustannuksiin 50 %, olisi valtion osuus kunnostuksista noin 400 000 mk/vuosi. Yksittäisissä hankkeissa kustannukset saattavat kuitenkin olla huomattavasti keskimääräistä korkeammat. Lopulliset kustannukset selviävät vasta tarkemman kunnostussuunnittclun yhteydessä.

23 LIITE 1/1

LIITE 1. ERÄITÄ OHJEELLISIA PITOISUUKSIA MAAN SAASTUNEISUUDEN ARVI OINTIA VARTEN

Haitta-aine Maa-aineksen luontaisia pitoisuuksia Saastuneen Talousvesinormit Sisäilman suofflalaisessa maan raja- (ja -suositukset) enitrmäispit. arvot * * useita eri viljelyifiaassa maaperässä kivi1aeissa hallitus yhdisteitä g/g ‘) 2) g/kg ) 4) fflg/l ‘) fflg/m3 6)

1. METALLEJA

Arseeni 2,6 0,5-13 50 0,04 *0,05 *0,001 Barium 570 20-750 2000 1 *0,05 Elohopea 0,016-0,029 0,004-0,1 10 0,001 *O,001..O,005 Kadium 0,04-0,76 0,04-0,4 20 0,005 *0,005 *0.001•O,002 Koboltti 0,62 mg/l 14,0 0,1-150 300 *0,005 Kromi 6-300 60,5 11-1600 800 0,05 *0,05 *0,005•O,05 Kupari 1-100 20,2 4-90 500 1,0 *(0,3) *0,02•0,1 Lyijy 1-60 0,05-20 600 0,04 *0,05 *O,0075..0,O1 Nolybdeeni 0,06 fflg/l 1,0 0,3-2,0 200 *0,5 Nikkeli 3-60 24,1 5-1400 500 0,05 *(0,05) *O,0007•O,1 Sinkki 3-100 57,0 20-100 3000 5,0 *(3,O) *4 Tina 0,1-3,6 300 *O,O1..O,5

2. EPÄORGAANISIA YHDI$TEITÄ

Bromi (yht.) 20 300 Fluoridit (yht. 200 2000 1,5 *1,5 0,25 Rikki(yht.) 2 200 *0, 025- 600 $yanidit (yht., vapaa) 1 100 Syanidit (yht. 5 500 0,05 *0,05 0,5

3. KLO0RÄTUT ALIFAATTISET YHDISTEET

1, 2-Dikloorietaani (1, 2DCEa) 0,1 50 4 1, 1-Dikloorieteeni (1, 1-DCE) 0,1 50 Hiilitetrakioridi (CC14) 0,1 50 0,003 *0,003 3,1 Kloroforifii 0,1 50 5 Trihalometaani 0,1 50 0,025 1,1, 1-Trikloorietaani (1,1, 1-TCEJ 0,1 50 0,025 54 Trikloorieteeni (TCEe) 0,1 50 0,025 Tetrakloorieteeni (TeCE) 0,1 50 0,025 Muut kloor. alifaatt, yhd. 0,1 50 Yht. kloor. alifaatt. yhd. 0,1 70

4. KLO0RATUT BENTSEENIT

1,2 diklooribentseeni 0,1 10 30 1,3 diklooribentseeni 0,1 10 1,4 diklooribentseeni 0,1 10 45 Heksaklooribentseeni 0,1 10 0, 00001 Muut klooribentseenit 0,05 10 *4•23 Yht. klooribentseenit 0,05 20 HITE 1/2 24

Haitta-aine Maa-aineksen luotaisia pitoisuuksia Saastuneen Talousvesinormit Sisäilman suomalaisessa maan raja- (ja -suositukset) enimmäispit. arvot lääkintö- useita eri vi1jelmaassa maaperssä kivflaeissa hallitus 2) yhdisteitä mg/kg mg/kg mg/kg - mg 4) mg/l 5) mg/m3 6)

5. KL0ORÄTUT FENOLIT

2,4,6-Trikloorifenoli 0,01 5 0,0001 Pentakioorifenoli 0,01 5 0,0001 0,05 Muut kloorifenolit 0,01 5 0,05 Yht. kloorifenolit 0,1 10 0,01 *0,01

6., ÄROMÄATTISIÄ YHDISTEIT

Bentseeni 0,01 5 0,01 1,5 Etyylibentseeni 0,05 50 43,5 Fenoli 0,05*) 10 0,0005 19 Ksyleeni 0,05 50 0,44 43,5 $tyreeni 0,1 50 8,5 Tolueeni 0,05 30 37,5 Yhteensä 0,1 70:

7. POLYÄROMÄÄTTISET YHDISTEET TS. PAllYHDISTEET Antraseeni 0,1 100 Bentso(a)antraseeni 0,1 10 Bentso (b) antraseeni 10 Bentso(k fluoranteeni 0,1 10 Bentso(a pyreeni 0,1 10 0,00001 0,001 1,2-bentsopyreeni 0,05 10 Dibentso(a,h)antraseeni 0,1 10 Fenanatreeni 0,1 50 Fluoranteeni 0,1 100 Fluoreeni 0,1 100 Indol(1,2,3)pyreeni 0,1 10 Kryseeni 0,1 10 3-Metyylikioranteeni 0,1 10 Naftaleeni 0,1 50 5 Pyreeni 0,1 100 Yht. PÄH-yhdisteet 1 200 0,0002

8. PESTISIDIT

Äldriini 5 0,00003 0,025 Dieldriini 5 0,0001 0,025 2,4-Dikioorifenoksietikkahappo: (2,4-D) 5 0,1 1 245-T 5 DDT 5 0,0001 0,1 Endriini 5 Q,0001 0,01 Heptaklooriepoksidi 0,0001 Kiordaani 5 0,0001 Lindaani 5 0,000.1 0,05 Metoksikioori 5 0,0001: 1 Organokiooriyhdisteet (yks.) 0,1 5 Organokiooriyhdisteet (yht.) 0,1 10. Yht. pestisidit 0,1 20 25 LIITE 1/3

Haitta-aine Maa-aineksen luontaisia pitoisuuksia Saastuneen Talousvesinormit Sisäilman suonalaisessa naan raja- (ja -suositukset) enifflffläispit. arvot * lääkintö- * useita eri vi1jeltuaassa maaperässä kivilaeissa hallitus yhdisteitä rn9/kg ng/kg 2) ng/kg ) mg/kg 4) mg/1 5) 6)

9. MUUT ORGAANISET HÄITTÄ-AINEET

Pyridiini 0,1 20 1,5 Tetrahydrofuraani 0,1 40 29 Tetrahydrotiofeeni 0,1 50 Sykloheksanoni 0,1 60 20 Nineraaliöljyt 50” 5000 0,01 *(0,05) 0,5 Bensiini 20 800 Klooratut ?ÄH-yhd. (yht.) 0,05 10 PCB-yhdisteet 0,05 10 0,0005 0,05 Uuttuvat orgaaniset klooriyhd. (EOC1) 0,1 80

Selitykset:

1) Erviö,R. ja Viii-i, K. (Maatalouden tutkimuskeskuksen Maantutkimuslaitos), Jlivciiaineista eteläisen Keski—Uudenmaan niaapet ässä. Annales Agiiculturae, vol. 4:178—184 (1965). Levinen, R. 1990. Puhdistamolietteen hyötykäytön edellytykset, Vesi— ja ynipäristöhallirinon julkaisuja —satja A aio 52, Helsinki 1990. Viljelymaiden uuttuvien metallien kcskimääiäincn pitoisuus vuonna 1987, Maatalouden tutkimuskeskuksen julkaisut (Mäkelä—Kurtto 1989a ja 1989b).

2) Me1alIiL Geologian tutkimuskeskus, Suomen Geokemian Allas osa 2, 1990. ‘laulukosta Maaiikuoien, eräiden yleisten kivilajien, moreenin hienoaineksen ( <0,06 mm) ja maaperän alkuaineidcn keskipitoisuuksia.

Muut yhdisteee Moen, J.E.’l., Cornet, J.P. and Eveis, C.W.A 1986. Soil piotection and remedial actions: crheiia loi decision making and standardization of requirements. Kiiassa Pioc. Ist TNO Conl. (‘ontaminated Soil, Uticcht, 11.—15.11.19$5. Alkupeiäinen lähde: Ministery of Ilousing, Physical Planning and the Environment. 1983. Implementation of the Soil (lean—up (lnterim) Act — assessing the severity 01 a case ol soil caiitamination in the Netherlands.

3) Geologian tutkimuskeskus, Suomen Geokeniian Atias osa 2, 1990. Taulukosta Maankuoren, eräiden yleisten kivilajien, moieenin hienoainekscn (o/ <0,06 mm) ja maaperän alkuaineiden keskipitoisuuksia.

4) Moen, J.E.T., Cornet, J.P. and Evers, C.W.A 198a. Soil piotcction and eniedial actions: critcria lor decisiun niaking and standatdization of requirements. Kirjassa Proc. lst ‘UNO Conf. (‘ontaminated Soil, Utrccht, 11—15.11.1985. Alkupeiäinen lähde: Ministety ot llousing. Physical Planning and the Environment. 1983. Implemcntation of the Soil Ckan—up (Inteiini) Act — assessiiig the severity ol a case ol soil contaniiiiation in the Nethcilands.

5) Välillisten ympäiistö— ja teiveystiskien arvioinnissa käytetään WIIO:n, lääkitilöhallituksen sekä Saksan liittotasavalLan ja USA:n talous— jajuomavesinormi— en yhdistelmää. Taulukon viidennen sarakkeen arvoksi on valittu pienin cm. ohjeaivoista. lääkintöhallituksen talousvedelle asetetut enimmäispitoisuudelja laatutavoitteet *:llä. on merkitty Lisäksi talousvcden taatutavoittcet on mci kitty sulkuihin. l.ukuai voi osoitta iii otijeeltisia emmmäispitoisuuksia. World Health Oiganisation. 1984. Guidlines toi drinking waiei quality. WIIO, Geneva. Sosiaali— ja terveyshallituksen yleiskhje n:c 1977 15 1991 Bundesministetium des Innerns. 1986. ‘I’rinkwasservcrordnung. The US. Environmental Piotection Agency announs diinking water standards and rnonituring rcquirements. 1985.

6) RakentamismääräyskokoelmaD 2, RTRakMK—20736, Kl1 RakMK—100X2, LVI RakMK—0tt032, Rakennusten sisäilmastoja ilnianvaihto,Ympätistöministe— riö, Helsinki 1987. IffP—arvot, Turvallisuustiedote 25, Työsuojeluhallitus, helsinki 1988. Asuntojen kuntoa ja hoito koskeva opas, lääkintöhallitus valtioneuvoston päätös no 537/84 ulkoilutan ohjeaivoisla (rikki— ja iyppidioksidit, hiilimonoksidit ja hiukkaset), lääkintöhallituksen ohjekirje DNo 5674/02/81 rakennusten lornialdetiydipitoisuuksista, lääkintöhallituksen ohjekirje nio 2/1986 (DNo 5740, 02185) rakennusten radonin enimniiiispitoisuuksista, valtioneuvoston päätös n:o 290i86 asbestin eriimmäispitoisuuksisla t)’öilrnassa, valtioneuvoston päätös n:o 355/82 bentseenin enimmäispitoisuuksiata työilmassa, valtioneuvoston päätös n:o 356J$2 lyijyn enimniäispitoisuuksista työilmassa sekä sosiaali— ja tervcysminislenön päätöksen 594,6$ mukaiset arvot suojaulumisesla iadioaktiivisilta aineilta.

‘) Hollantilaisia pitoisuusarvojen sijaan ilmoitettu Vll:n Kemian lahoratoriossa havaittuja mittaustuloksia suomalaisessa maaperässä LIITE 2/1 26

LIITE 2. YMPÄRISTÖÄ VAARANTAVIEN ALUEIDEN TIETOKORfl’i

VESI- JA YMPÄRISTÖHALLITUS UNTATOIIvilSTO ‘L250 00101 HELSINKI YMPÄRISTÖÄ VAARATÄVIEN ALUEIDEN TiETOKo 1. ALUEEN NIMI

2. ALUEEN OMISTAJA (OSOITE JA PUH.)

TUNNISTE- 3. KUNTA (NIMI JA KELL TUNNUS) 4. LÄÄNI 5. VESI- JA YMPÄRJTTOPILRI TIEDOT 6. KAUPUNGINOSA TAI KYLÄ (KA11JOSOITE) 7. KIINTEISTÖTUNNIJS

8. PERUSKARTrAENH-TI 9. AUJEENKOORDINAATIT x= Y= 10. LLKAM.TOJMISRISKEJÄ MI-IEIWFANEEN TOIMINNAN HARJOOTAJA (OSOtIEJA PUH.)

LIKAAVA II. LIKAAVAN TIIIf6INNAN TYYPPI 12. TOL-K000I (TEOLLISUUS) TOIMINTA 13.’TOIMU’fTA-AIKA t4.TOLMLNTOJENLAAIUUS

15. hAITTA-AINETTA TUOTTAVAT PROSESSTT SEKÄ NIIDEN MOTTflJMINEN

t6. HAITTA-AINEET. JOITA KÄSITELTY TAI VARASTOITU JÄ1EUJOKKA MÄÄRÄ

HAITTA-AINE TIEDOT

[IATTAN ESIINTYMISMMIDOLLISUUDET KOODI ARKENNUS 17. POHJAVEDESSÄ 18. PINTÄVEDESSÄ ESIINTYMINEN 19. MAAPERÄSSA 20. ILMAN KAUTTA

21. NYKYINEN MAANKÅYTTO 22. SUUNNITELTU MAANKÄYTTO 23. ET. ASUTUKSEEN

m 24. ET. POVOALUEESEEN 23. POV.ALUEEN NIMI 26. POV.ALUEEN NRO

YMPÄRISTÖ- m RISKIEN 27. POV.ALUEEN LUOKKA 22. ET. POV.OTTAMOON 29. POV.OTTAMO (NIMIJA TUNNUS) KOHDISTUMINEN 30. ET. VESISTOON 31.VESISTOALUEEN NIMI 32. VESISTOALUEEN NRO m 33. ET. MUUHUN UHANALAISEEN TOIMINTAAN 24. ALUEEN PÄAMAALPII

35.TOIMINTOJA KOSKEVAT UiVAT SEKÄ NIIDEN MYÖNTÄMISVUODET 1. VESIL. JÄTEHL. 3. TERVHL. 4. RAKL. 5. MUU 36. AIKAISEMMAT SELVTTYKSET TAUSTATEEDOT

37. AIKAISE (ATTOISJETRJSKISN VAHENTAMISEKSIJA NIIDEN SUORIITAJAT

ATKOTOIMENPTTEET 38. LIKAANTUMISEN AIHEUTTMA 39. KINTEISTÖN OMISTAJA TAI HALTIJA JATKOTOIMET W KUNTA JA NIIDEN SUORITFAJAT fl. VALTIO 2. JATKOTOIMENPTTEIDEN KUSTANNUSARVIO 43.iÄTKOTOIMENPflEIDEAJANKOI{TA

FAYTTMAT r

I.ASIItbLUAL 27 LIITE 2/2

01 Sijainnin, omistajan tms. perusteella vakiintunut teollisuuslaitoksen tmv. kohteen nimi.

02 Kiinteistön omistaja.

03—05 Kohteen sijaintikunta, kuntanumcro, lääninhallitus sekä vesi— ja ympäristöpiiri.

08—09 Peruskarttalehti, jolla ympäristöriskejä aihcuttava kohde sijaitsee sekä alueen keskipiste kartastokartastokoordinaattijärjestclmässä (peruskartan mustat viivat) mahdollisuuksien mukaan 10 m tarkkuudella. Tietokortin liitteeksi on suositeltava liittää kartta, josta ilmenee ko. kohteen sijainti ympäröivään maankäyttöön nähden (esim. kopio pcruskart— talehdestä).

10 Likaanturnisriskejä aiheuttavan taimiiman harjoittaja, myös aikaisemmat.

11—12 Likaantumisriskejä aiheuttavan toiminnan tyyppi sekä mahdollinen toimialaluokka (Tilastokeskuksen TOL—koodi) vuoden 1988 tt)imialaluokitukSen mukaan. Mahdollisia saastuneita maa—alueita voi syntyä mm. seuraavien toimintojen yhteydessä:

— Meijeri, teurastamo tmv. clintarvikctcollisuuslaitos, — tekstiilien värjäämö, valkaisu— tai liotuslaitos, tckokuitutchdas, nahkatehdas tmv., — saha tai muun puun kyllästys— tai suojausaineita käyttävä laitos, — selluloosa—, paperi—, pahvi—, kartonki—, vancri—, lastcilcvy— tai kuitulevytchdas, — filmi—, kirja—, offsct—, silkki— tmv. paino

— kemikaaleja valmistava tehdas taikka tekokumia, muoviraaka—aincita, toijunta—, puunsuojausaincita tai kasvihormooneja valmistava tehdas, lääke—, pesuaine—, liima—, maali—, painoväri—, ruuti—, räjähdysaine—, lannoitc— tmv. tehdas, — öljynjalostamo tai —puhdistamo taikka palavien nestcidcn varasto) tai polttonestei den jakcluasema, jossa säilytetään yli 1 00 m3 tällaista ainetta, — öljyä, kivihiiltä, puuta, turvetta tai muuta potettavaa ainetta käyttävä voimalaitos, kattilalaitos tmv.,

— asfaltti— tai öljysora—ascma,

— rauta—, teräs— tai alumiinitchdas, pcittaus—, galvanoimis—, nikkclöirnis— tmv. rnetallitcollisuuslai tos,

— romuliike, jossa sulatctaan, poltctaan tai muulla tavalla käsitellään romua taikka korjaamo, konepaja, rnaalamo) tmv., — kaatopaikka, jättcenpolttolaitos, kompostointilaitos tmv. jätteekäsittelylaitos, — viemäriverkosto, jätcvedenpuhdistamo, jätevcclen maahanimcytys tmv.,

— kemikaalivarasto,

— öljy— tai kemikaalivaliinkoalueet,

— kohteet, joissa on varastoitu tai käytetty merkittävässä määrin haitallisia kernikaa— leja taikka joissa kemikaalien huolimattoman käytön vuoksi on syytä epäillä, että haitallisia kcmikaalcja on päässyt tai levinnyt ympäristöön.

13 Toiminnan aloitus ja mahdollinen lopetusvuosi.

14 Toiniinnan laajuus esim. keskimääräiscnä työntekijämääränä, tuotantomääränä tai alueen pinta—alana (kaatopaikat, saha—alueet).

15 Teollisuusproscssit trnv., jotka o)vat vo)incet aiheuttaa myrkyllisten tai muuten haitallis— ten aineiden joutumista maaperään. LIITE 2/3 28

16 Maaperään joutuneet tai kohteessa käsitellyt tärkeimmät haitalliset aincct ja niiden koodit niielcllään Tilastokeskuksen vuonna 1 988 laatiman jätcluokituksen mukaan (vaihtochtoiscsti aineen koostumus tai kaupannimike) sekä mahdollinen arvio kohteessa käsitcllyistä tai varastoiduista määristä ja kemikaalien kokonaislukumäärästä.

17—20 Haitta—aineiden esiintymisen mahdollisuudet ja toteaminen ympäristössä ilmoitetaan koodein:

01 leviäminen ympäristöön ci ole niahclollista 02 leviäminen ympäristöön on niahclollista 03 leviäminen ympäristöön epäillään 04 esiintyminen on todettu mittauksin

Koodia tarkennetaan lyhyillä perusteluilla ja tuloksilla, mikäli niitä on käytettävissä.

21 Alueen nykyinen käyttö, esim. teollisuus— tai asutusalue.

22 Suunniteltu niaankäyttötarkoitus esim. rakennus— tai asemakaavan kaavamerkintä sekä mahdollisen käyttötarkoituksen muutoksen ajankohta.

23 Etäisyys lähimpään asuttuun rakennukseen linnuntietä.

24—27 Etäisyys kohteen reunasta lähimpään riskialttiiseen pohjavcsialueen reunaan sekä ko. pohjavesialueen nimi, numero ja luokka.

28—29 Mikäli kohde sijaitsee tärkeällä pohjavesialueella, sen etäisyys kohteen reunasta veden virtaussuunnassa lähimpään pohjavedenottamoon (liittynyt yli 10 kiinteistöä) sekä ko. ottamon nimi.

30—32 Etäisyys lähimpään vesistöön pintavesien päävirtactssuunnassa sekä vesistöalucen nimi ja numero.

33 Etäisyys muuhun uhanalaiseen toimintaan kuten käytössä olevaan talousvesikaivoon (liittynyt alle 10 kiinteistöä), peltoo]1, kaian juottopaikkaan tai luonnonsuojclualuecseen.

34 Kohteen pääasialliset pintarnaalajit geoteknisen luokituksen mukaan (Sr, Hk, Si, Sa, HkMr, SiMr, Tv, Lj, Ka, Tä jne.) sekä kcrroksellisuus (esim. Sa/Hk).

35 Kohdetta tai sen laitosta koskevat säädösten nojalla annetut, ympäristönsuojelun kannalta tärkeät luvat ja ilmoitukset sekä niiden inyöntämisvuodet (kohta 5. ‘Muita’ lupia esim. KeniikaaliL., MyrrkyL. tai IlmansuojL.).

36 Kohdetta koskevat aikaisemmat maaperä—, päästö— tmv. selvitykset sekä niiden suorittajat ja suoritusvu()si.

37 Haitta—aineisiin ja niiden leviamiseen hallinnolliset toimet, laitoksen tekniset suojatoi— met, kunnostus—, suojaus— tmv. turvatoimet ympäristössä sekä niiden tekijät ja ajankoh— dat.

38—41 Tarvittavat jatkotoimet sekä likaantumisriskin aiheuttajan, nykyisen kiinteistön haltijan tai omistajan, kunnan ja valtion mahdollisuus osallistua lisätutkimuksiin, kunnostusen suunnitteluun ja toteuttamiseen sekä seurantaan. 29 LIITE 2/4

42 Jatkotaimenpitcidcn kustannusarvio critcltynä tutkimus— ja kunnostuskustannuksiin.

43 Mahdollisten jatkotoimcnpitcidcn aikataulu. LIITE 3 3t)

LIITE 3. LIKAANTUMISTA AIHEUTTAVIEN TOIMINTOJEN KOODIT

01 = Turkistarhat

02 = Taimi— ja kauppapuutarhat

03 = Tekstiili— ja nahkateollisuus 04 = Puutuoteteollisuus, kuten sahat ja kyllästämöt 05 = Kemiallinen metsäteollisuus

06 = Kemian— ja muovitcollisuus

07 = Metalliteollisuus

0$ = Graafinen teollisuus

09 = Elintarviketeollisuus

10 = Asfaltti—, öljysora— ja murskausascniat 11 = Huoltoasernat 12 = Korjaamot, koncpajat, romuttamot, romunkcräys ja maalaamot 13 = Energialaitokset ja polttoncstcidcn varastot (tilavuus yli. 50 m3)

14 = Kaatopaikat ja muut jättcnkäsittclylaitoksct 15 = Jätevedenpuhdistamot, jätcvcdcn maahanimcytys tmv. 16 = Kemikaalivarasto

17 = Öljy— ja kcmikaalivahinkoalucct

1$ = Hautausmaat

19 = Betoni— ja scmcnttitcollisuus

20 = Teollisuusalue

21 = Muu

04 01

03 01 03 04

01 01

1L 02 01 01

YM?.

todettu

02 03 03 01 02 01

04 02 02

02 02 02 02

PERA

MÄHD. MAA:

02 01 01 02 01 02

02 04 04

04 02 04

02 04 02

ESIINT. PINTA-

VE$I

01 03 02

01 02 01 01 01 01

03 01 01 03

POHJA-

HAIT, VESI

ympäristössä

$IMR

TÄYTEMAATA

SIMR-TV

PAA-

MAALÄJI

AJJEEN

esiintyminen

2000 1000

600

700

50 400

300

SEEN

ETÄIS.

A$UTUK-

20 1000

0 0 0

50 1500 200 0 900

1500

1000

TOON

ETÄIS.

VIS-

600

2000 150 1600 1000 1800

2900

4000 800

2000 800 3900

4000 400 3300

4500 1950

3000

POHJA-

ETÄIS. OTTAM.

VEDEN-

haitta—aineiden

1100 1400 650

2300 2300 2800

0 1400 3300 3100 0

1450 0

ETÄIS. POHJA-

VESI-

ALUEES.

joissa

tai

POHJA- LUOKKA

VEsI-

ALUEEN

epäillään

TYONTEK.

TYONTEKIJAA

TYONTEKIJAA TYÖNTEKIJÄÄ

TYÖNTEKIJÄÄ

TYÖNTEKIJÄÄ TYÖNTEKIJÄÄ TYÖNTEKIJÄÄ

HÄ HA/2000

HÄ HA

291

676

1 1900 6?

1 1

1 91 40

100 400-600

TOIMINTOJEN LAAJUUS

ympäristöön

kohteistä. 1972

N.2000

? leviämistä

1946- 1965-1995 1970-198? 1980-2000 1949-

1950-L 1972-2000 1912- 1873- 1926-

1938- 1983-

1985- 1986-

TOIMIÄIKA 1987- 1963

N.1980-

kartoitetuista

41500

41500 12

AS.

ÄS.

haitta—aineiden

HAKASALNI

tärkeimmistä

joista

KARAJÄRVI

KYLÄ 41520

TAI.. KOVÄLANMÄKI, $CHÄUMÄNINKÄTU

KAUPUNGINOSA LUTAKKO TOURULANTIE

NIININIEMI, RAUTPOHJANKATU SEPELITIE KUDKKALANTIE

HANKASÄLMI HANKASALMI $AAK$VUORENTIE

METÄLL1MIEHENTIE $ELITIE RON$UNTÄIPÄLEENTIE

14 14

14 14 14

TOIM. 04

LIK. 04 07 12

05 0? 13 14 14

NRO 14

AlH.

luettelo

kohteet,

VANERI- 04

kaikki

SAHA

OY,

(NYKYINEN)

AB,

TEHDAS

KANKAAN

sekä

KÄATOPAIKKA

KAATOPÄIKKA

(03/04))

SAHA

KAATOPAIKKA

OY,

VOIMALA

TEHDAS

TRAKTORITEHDAS)

HANKASALMI

JOUTSÄ JYVÄSKYLÄ

Kuntakohtainen

SCHAUMAN

KUNNAN

KUNNAN .,SCHÄUMAN

SOHLBERG

VOIMA

KÄATOPAIKKA

PAPERIKONEET

YO,TOURULÄN

KUNTA:

KUNTA: L$TULEVYTEHDAS

KUNTA:

G.).

WILH.

IILHO

(VALMET

Liite KIRKONKYAN **

KOHTEEN ** KOVALANMAEN LIETTEENKAATOPAIKKA **

(Kaatopaikat ENNNEN JOUTSÄN KUNNAN

HÄNKASALMEN JYVÄSKYLÄ IMATRAN

NIMI JA

mittauksin METSA-SERLÄ SÄKO

OY OY PAPERITEHDÄS

OY RAUTPOHJAN

RIUHALAHDEN JATEKYVTI

MARA-OIL

MU$TANKORKEAN

VALMET Ä-ROMU KOHTEEN LIK.KAUPUNGINOSÄTOIMIAIKA TOIMINTOJEN POHJA-ETÄIS.ETÄIS.ETÄI$.ETÄIS.ALUEENHAIT.ESIINT.MAHD.YMP. NIMI AlH.TAI LAAJUUS VESI-POHJA-POHJA-VESIS-ASUTUK-PÄÄ- TOIM.KYLÄ ALUEENVESI- VEDEN-TÖÖNSEEN MAALÄJIPOHJA-PINTA-MAA-IL O LUOKKAÄLUEESOOTTÄM. VESI VESI PERÄMÄ

RUOKKEENVANHAKAATOPÄIKKA14 RUOK 1950-JA60-LUV. 7000 200 01 02 03 01 SIWÄ/ KELJONKANGAS 17 SAYNATSALONTIE6 JOULUKUU1989 3000 POLTTQLJYÄ 70 1400 1300 04 02 04 01 VR:NVARIKKO 20 IVKAUP.OSÄ,R37VALM.1897 20TYONTEKIJAÄ 2100 2500 200 200 01 02 03 01

** KUNTA:JYVÄ$KYJÄNMLK LINTTJKANKAANPYLVASKYLLASTAMO04 TERTTUMÄENKYLÄ 1951-1969 600PYLVÄSTÄ/A 0 1000 1400 20 KHT 03 01 03 01 METSAKOSKIOYVAAJAKOSKEN04 VÄAJAKOSKI N.1955—1985 3600 4600 0 MR 01 02 04 01 SAHA(SÄNMALLAHDENSAHA) POHJANSAHAOY(TORASOY) 04 VESANKA 1900-L.ALKU-1981 2000 50 100 04 04 04 01 VÄAJAKOSKENTEOLLISUUSTÄLO07 KONTTISENTIE8 1938-1984 139TYONTEKIJÄA 4000 5000 40 01 02 03 02 (ENT.NAULATEHDAS) VALMET-IVO+ SAKOOYTOURULAN07 JYSKÄNVUORI 1938- 3300 3500 800 50 MS 02 02 03 01 TEHDAS,JYSKANOSASTO ASFALTTI-HAKAOY(SIMLAOY) 10 1964-1990 47O12.,TÄ$F.1S8 0 1000 300 950 SR 02 02 03 01 1958-1990 KUORA:AUTOKESKU$OY, 10 JYVASKYLNKYLÄ 14TYONTEKIJAA 0 400 400 SR 02 02 03 02 SEPPALÄNKÄNKAANMURSKAUSASEMA KAAPELINPOLTTAJÄ” 12 KANÄWORI 1970-LLÄHTIEN 3600 50 01 02 03 02 4900 RANNANTEOLLISUUSKONEOY 12 VAAJAKOSKI 1920-LUKU 18TYONTEKIJAA 6000 0 01 02 03 01 (SOK:NKONEPAJA) KIVILÄNMENKAATOPAIKKÄ14 1959-2000 12HA/800000N3 5000 5000 500 500 MR,KA,TV01 02 02 01 200 K0HUN!ANHAKAATOPÄIKKA14 KUOHU -N.1980 0 03 02 02 01 KONTYSMAENKÄATOPAIKKA14 1966-79 iRA 0 800 1000 MOREENI03 01 03 01 PALOKANKAATOPÄIKKÄ(NYKYINEN)14 KORTTAJÄRVI 1979— 1400 2300 2500 500 MR 01 02 02 01 ?ALQKANVANHAKAATOPAIKKA14 -1978 1900 2800 700 200 SRMR(HS)01 01 02 01 PETAISPURONVÄRRENKAATOPAIKKA14 TIKKAKOSKI 1940-50 0 650 0 100 01 02 03 01 TIKKAKOSKI RAATOLANPI- KAATOPÄIKKA14 TIKKAKOSKI 1940-50-LUVULLA? 100 1450 300 01 03 03 01 RUUNALÄNMENMAANKAATOPAIKKA14 TIKKAKOSKI 1940-5O—L 800 1600 400 200 01 03 03 01 RUUNALÄNPI(“MYRKKYLAMPI”)14 1940-50-LUVUILLA 1350 2000 550 01 04 03 01

** KUNTA:JÄMSÄ LÄNNENTAPIQQY, 02 HAARALANKÄNGAS1980- 63HA 0 3000 2800 04 04 04 01 MIEKKAINPETAJANTÄIMITÄRHA HOLISEVÄNSAHAOY 04 KAUKIALÄ 1930-1982 0 0 SR,HK 04 02 04 01 OLKKOLANSAHA 04 OLKKOLÄ 1946.. 120TYÖNTEKIJÄÄ 6400 8300 0 04 03 04 01 HAARLANKATOPAIKKA 14 NIEMOA —1955 ‘2 0 2100 HK 03 01 02 01 METSA-KIVELANKAATOPAIKKÄ14 YIJÄLÄ 1976-2000 5HA 6650 7600 2000 500 01 02 02 01 KOHTEEN LIK. KAUPUNGINOSÄTOIMIAIKA TOIMINTOJEN POHJA-ETÄIS.ETÄIS.ETÄIS.ETÄI$.ALUEENHAIT.E$IINT.MAHDOYM?. NIMI AIMOTAI LAAJUUS VESI-POHJA-POHJA-VESIS-ASUTUK-PÄÄ- TOIM.KYLÄ ALUEENVESI- VEDEN-TÖÖNSEEN MAALAJIPOHJA-PINTA-MAA-IL NRO LUOKKAÄLUEES.OTTANO VESI VESI PERÄMÄ

PTKNIEMENPELOALUE 14 OLKKOLÄ 6700 8600 250 01 03 03 01 PAIJÄNTEESEENTÄYTETY 14 OLKKOLA 7100 9000 0 01 03 02 01 LIETEALTAAT RISTISUONKAATOPÄIKKA14 RUOTSULÄ 1970-2000 4 MÄ(VUOKRA-ÄLÄ) 1500 1300 TURVE 01 02 02 01 YPTOY:NKAIPOLÄNTEHDAS+ 14 KAIPOLÄ 1950-L- 8000 9700 0 400 SASI 01 03 03 01 KUORIKASA YPTOY:NKAIPOLANTEHTAAN14 KAIPOLA 1952-55- N.6 MÄ 7800 9600 700 SIMR 02 04 0301 KAATOPÄIKKA

** KUNTA:JÄNSÄNKOSKI YT QY:NTEHDÄSALE 05 KERKKOLÄ 1800-LLOPPU- 800 1700 0 100 01 04 0202 JÄN$NKOSKENMETSAOPPILAITOS12 KERKKOLA 1986 0 1000 800 100 02 02 03 01 METSAKONEPALVELUOY 12 MYLLYHARJUNTIE15 1977- 6 tETSÄK0TTÄ,2 o 2600 850 200 02 02 04 01 TYONTEKIJÄÄO. R$-ATOT:MI(RISTOSALONEN)12 REKKATIE4 N.1965- 1 TYONTEKIJA 0 2400 1100 03 02 02 01 (J 0 JÄN$ÄNKQSKENVANHAKAATOPÄIKKA14 KERKKOLA 1950-JA60-L 1400 1100 01 02 02 01 2800 KOSKENAANKAATOPÄIKKA14 PATALA.. 1970-2000 0.5MÄ 7000 400 TURVE 03 03 03 01 VIERELANKAATOPÄIKKA 14 VIERELÄ 1969— N.4MÄ 3800 2300 200 01 04 02 02

** KUNTA:KANNONKOSKI SILKKITURKISOY:NKETTUTARHA01 PUDÄ$JRVI 1983-1988 211A/500KETTUÄ 3700 4500 1300 1000 01 02 04 01 RAPAKONKORVENKAATOPÄIKKA14 PUDÄSJÄRVI 1.8.1990- 2700 29002200 2000 01 01 02 01 14 TERVÄNKÄNKAANKAATOPÄIKKA 1966-1990 1.5HA 4000 3700 500 300 MIEKKA04 02 04 01

** KUNTA:KARSTULÄ HONKARÄKNNEOYKAR$TULANSAHA04 43640HUMPPI 1971— 140TyÖNT./50000K-M3/Ä 0 3200 0 400 03 02 0301 RÄNTAKYLANSAHAKY 04 VAHANKÄ 1951—1990 19TYONT./83 0 50 01 02 03 01 ASENNUSLIIKEKIVIPUROKY 12 43520KIMINKI 1977— 3000 250 70 02 02 03 01 LÄNPISUONKAATOPÄIKKA14 KÄRSTULÄ 1969-2100 8HA 2500 200 500SIMR/TV01 04 02 01

** KUNTA:KEURUU KEURUUTÄIMITÄRHÄ 02 SUOLAHTI 1980- 25MÄKÄYTÖSSÄ 0 1500 1500 04 01 01 01 KOMINKOSKENSAHA 04 PIHLAJAVESI N.1960-1979 0 500 01 02 03 01 ?IHLAJÄVEPENO,SHA 04 ?IHLÄJVESIAS. 1800-LLOPPU-1968 8000 780 0 03 03 03 01 VR:NKYLLASTÄMO 04 HAAPÄMAKI 1956— 25TYöNT./26000K-M3/Ä 0 2500 1000 HK-MOREENI03 02 03 01 (-88) Li

YM?.

MA 01 01 01 01

01 01

01 01 01 01 01 01 01 01 01 01

MAHDO

?ERÄ MAA-

04 02 03

02 02

02 02 02 03 04 02 02 02 03

02 02

ESIINT.

PINTA-

VESI 02 04 03

02 02

01 02

01 02 02 02 0.2 03 01 02 02

HAIT. POHJA-

VESI

04 01 03

03 03

01 01

03 02 02 01 01 01 01

HKMR

PÄÄ-

ALUEEN MAALÄJI

MIEKKA MK-MR MK, MKMR

MK, SR,

TURVE

TURVE MK,rJ SRMR

RKMR

ETÄIS.

SEEN A$UTUK- 100 1000

800

400 100 200

100

500

600

100 70 1000 1000

1000

400

ETÄIS.

TÖÖN

VESI$- 1000 0 400 700

500 350 50

2000

200

4300 400 50 150 0 500 1000

0 1800 1000

ETÄIS. POHJA-

150 OTTAN. VEDEN-

900 600 ----

7000

3400

500 4600 5000

250 1450

5000 2300 3000

ETÄIS.

POHJA-

150 VESI- 2300 ÄLUEES. 5500

0 0 0

7000 1400

3500 300 5000

0 0 1150

2100 4200

.2700

POHJA-

LUOKKA VESI- ALUEEN

TÄRHAAJAA

MÄ

HA/95000

TYÖNTEK./-83

HA/20000

TOIMINTOJEN

LAAJUUS

3HA 4HA 5HA

0.1HA 1HA

2.1HÄ

2.5

iRA 3.2 iKÄ 48 0,5HA

1975

-1980 -

-LUKU

—1987

-95 50-60-L

-2050

1.97

TOIMIÄIKA

1907-1954+1970-L. 1980-1993 1955 1971-1990

1980 EHKÄ 1960-L

1967-2000 1980-L-

1950-L 1920-L-65 1940-70-LUKU 1970 50-60 1978-2050 1922-1985 1972-1990 195.5- 1906-

PERKAUS

LEUSTU

KYLÄ KYLÄ

VESI

KAUPUNGINOSÄ

TAI

KYLÄ

SUOLAHTI

PIHLAJAVESI HÄKKINEN SUOLAHTI

KINNULA SAAREN SAAREN

MEINOLAHTI, LIIMATTALA ILVESKYLÄ

KONNE

ILONIEMI KIRKKOLÄMDENTIE

$AAKO$KI, MONNIKONKORPI TÄRHATIE VIMTAKANGÄS

rnJÄRvI

LIK.

TOIM.

AlH. 14 NRO 14 06 14

14 14 14 14

14 14

04 04 14 14 14

04 14 14

KAATOPÄIKKA

KÄÄTOPÄIKKÄ

KAATOPAIKKA

KAATOPAIKKÄ

KAATOPÄIKKA

TERVÄTERDÄS

KÄATOPAIKKÄ

KUNNAN

“KÄATOPAIKKÄ”

KAATOPAIKKA

KÄATOPAIKKA +

KUNNAN

KAATOPAIKKA

ENTINEN

KUNNAN

ENTINEN

SAHA

KINNULA

KIVIJÄRVI KONGINKANGÄS

KONNEVESI KAÄTO?ÄIKKA

KOR?ILAHTI SAHA KAATO?AIKKA KUHMOINEN

KYYJÄRVI SAHA

ENTINEN

SAHA

ENTINEN

KUNT:

KUTA: KUNTA:

KUNTA:

KUNTA: KNTA:

KOHTEEN

NIMI KÄRKEISVUOREN KEURUUN

MÄNTYHÄRJUN KAÄKON?AÄN MHLAK0RVEN ** KAATOPÄIKKA KINNULAN TURKI$TÄRHAUSALUE ** KIVIJARVEN KONGINKANKAAN

KAATOPÄIKKÄ ILVESÄHON ** KONNEVEDEN ** ILONIEMEN KORPILAHDEN NURMISEN SAAKOSKEN ** KUHNOISTEN LIETTEENKAATOPAIKKA ** KYYJÄRVEN VIHTAKANKAAN

ANTII{KORVEN KOHTEEN LIK. KAU?UNGINO$ÄTOIMIÄIKÄ TOIMINTOJEN POHJA-ETÄI$.ETÄI$.ETÄIS.ETÄI$.ALUEENMAITOESIINT.MAHDOYM?. NIMI AlH. TAI LAAJUUS VESI-POHJA-POHJA-VESIS-ASUTUK-PÄÄ- TOIM.KYLÄ ALUEENVESI- VEDEN-TÖÖNSEEN MAALÄJIPOHJA-PINTA-MAA-IL NRO LUOKKAALUEESOOTTÄNO VESI VESI PER.Ä

OH-MIRSIOY(OIKARINsAHA) 04 OIKÄRI 1933-65+ 1980- 1.8HA 0 1100 0 0 01 02 03 01 LINTUKORVENKÄÄTOPAIKKA14 1963-2000 1.5MÄ 1400 5000 2000 2000 LJ 01 01 02 01

** KUNTA:LAUKAA KESKI-SUOMENSELLULOOSAOY:N05 41400LIEVESTUORE1926-1985 200TYÖNTEKIJÄÄ 0 02 02 03 01 TEHDASALUE K$-SINKKIOY 07 LIEVESTUORE 1988- 31TYONTKIJAA ---- 400 02 02 03 01 KESKI-SUOMENTIEPIIRIN 12 PETRUMA 1946- 57-34TYONTEK. 0 500 700 03 01 02 01 KONEKORJAAIIO KULJETUSLIIKEJUSSIKAUPPINEN12 AIJALA 1950- 11TYQNTEKIJ 0 800 600 03 01 03 01 LAUKAANAUTOHUOLTÄNO12 MK.PELLOSNIENI1959- 10TYONTEKIJÄÄ 0 400 100 04 02 04 01 KESKI-SUOMENSELLULOOSAOY:N14 LIEVESTUORE 1926-1985 ------0 01 04 04 01 TERTMNJATEÄLUE LIPELAMPI 14 LIEVESTUORE 1935-67 ---- 700 04 04 04 04 MXLSNKAATOPÄIKKÄ 14 PETRUMA 1980- 1900 650 01 02 02 01 MORKOKORVENKÄATOPAIKKA14 SÄVIO 1983- 8000 1500 01 01 02 01 SAARILAMMINKAATOPAIKKA14 1963-84 1 MÄ ---- 1230 55 MK,MR 02 01 02 01 VIHTÄVUORIOY(KEMIRAOY) 21 VIHTÄVUORI 1926- 460TYONTEKIJÄA 0 850 900 MK? 03 04 03 01

** KUNTA:OLEIVONMÄKI KIRKONKYLÄNKAATOPAIKKA14 1963-2020 1 MÄ 1500 1500 1600 300 MK 01 01 02 01 KIVISUONKAATOPÄIKKA 14 1978-2058 1.5MÄ 6000 ---- 1100 700 TURVE 01 01 02 01 RUTALAHDENKÄÄTOPÄIKKÄ14 RUTÄLÄHTI -1986 0.5 MÄ ------300 450 MR 01 01 02 01

KUNTA:LUHANKA KANKSVUORENKAATOPAIKKA14 1975-2000 1 MÄ 5200 5200 300 1000 (SUO) 01 01 02 01 LEMPAANKAATOPÄIKKA 14 1974-2000 0.8 MÄ 5800 800 1000 800 SLSR 03 01 02 01

** KUNTA:MULTIA *) PROFAROY 03 MULTANKIRKONKYLÄ1980- 0 400 200 500 MK 03 01 02 02 MAAPASENSAHA(MARKKULANSAHA)04 ISOJARVI 1921-1968 ------50 300 SIMR 01 02 03 01 KAUPPAJATUOTE,, 04 RIEKKO,SAHRAJARVI1928-1982 ------0 50 01 02 03 01 J.V.MEINONEN/SAHRAJARVENPUU JASAHA MULTIANSAHAOY 04 1951- 35TYÖNT./40000K-M3/A 0 700 100 300 MK 03 02 03 01 RAITALANSAHA 04 RAITANAKI 1947-1967 $INISTYMI$ENESTO 1700 2400 850 300 01 01 03 01 IL

YMP. 01 MÄ 01 01 01 01 01 01 01 01

01 01 01 01 01 01 01 01 01 01 01

MAHD. PERÄ MAA- 02 02 04 02 02 02

04 02

02 02 03 02 02 02 02 02 02 03 04 03 04

ESIINT.

PINTA-

02 02 VESI 04 02 01 02 04 02

02 02 04 02 01 01

01 02 02 02 02 02 02

HAIT. POHJA- 03 01 VESI 01 01 02

01 04 01 01 01 01 01 01 01 01 04 02 01 04 03 04

HKMR

PÄÄ-

ALUEEN MAALAJI HSMR MR, SIMR MK SIMR HK,

11,51 MOREENI SIMR+SUO

MK, SR MM

ETÄIS. 500 SEEN 1000 500 Ä$UTUK- 40 400

700 200 1000 200

300

500

ETÄIS. 1000 TÖÖN 200 VE$IS- 150 500 100 1000 1000

0 300 1500 300 700 2600 250 100 100 0 0

P100

ETÄIS. POHJA- 6000

lIIAN, 4500 1000 2000 VEDEN- 800 1300 1100 6700 3000 1700 1000 2400 3000 3000

750 400 350

ETÄISO POHJA- 0 150 3500 1500 0 ALUEES. VESI- 6500 400 0 3000 200 800 2600 2500 500 2000

O ------0 0 0 0 0

POHJA- LUOKKA

ALUEEN VESI-

25000 100000

(ÄLUEVARAUS)

M2/ M2/

MÄ

MÄ TYÖNTEKIJÄÄ

MÄ MÄ MÄ

TYÖNTEKIJÄÄ

TOIMINTOJEN LAAJUUS 5HA

7.75 1.5HA 8 0.5 iRA 100 1000 50 0.5HA 1.2 0.5 5OHA 0.2 50 11000 30000

1981—85 +

(-1985) (1965-)

-1990

TOIMIÄIKA 1976

1975- 1970- 1975—1981 1970-1977 —1975 1950- 1979-? 1969- 1970-1995 1908- 1984— 1970-2000 -1970-L -1985 1964- 1952-66 1952—78 1954-1979 1984- 1983-

KAUPUNGINOSÄ TAI KYLÄ RIUTTAKOSKI

TEOLLISUUSTIE KETUNKORVENTIE KINKOMÄA KINTÄUS KETUNKORVENTIE PETÄJÄVESI

KUKKO NIEMENHARJU LANNEVESI KOLKÄNLAHTI KALMÄRI KALMARI

MAHLU ÄHVENLÄMPI

LIK.

14 14 TOIM. NRO AlH. 12 14 14 14 14 04 14 11 04 14 14 14 14 10 10 02 04 04 04

PUU)

SORA-ALUE

MUUNTAMO

KAATOPAIKKA

KAATOPÄIKKÄ

OY:N

KAATOPÄIKKÄ OY:N KÄÄTOPAIKKA

KAATOPAIKKA

(SAARIJARVEN

KAATOPÄIKKA OY

VANHA TIMTRHA SAHA SORA-ALUE SAHA)

VANHA

KAATOPÄIKKÄ

KAATOPÄIKKA

SAIRAALAN MUURANE PETÄJÄVESI

PIHTIPUDAS

SAARIJÄRVI PYLKÖNMÄKI

KYLLÄSTÄMO,,

KUNTA:

KUNTA: KYLLASTÄMO

KUNTA:

KjNTA: KUNTA:

LÄNNEVEDEN

KOHTEEN

NIMI ** HULPANKORVENMÄEN IMATRÄN..VOM KETUNKORVEN KINKOMAAN ANNINSUON KAÄTOPAKKÄ LAMMINMÄEN

** KOSKENSAAREN ASEPÄ JA LIETTEENKAATOPÄIKKA (LEP?ASUO)

HALKOKANKAAN ** SEO-HUOTOASEMA PIHTIPUTÄÄN PIHTIPUTAAN NIEMENHARJU PITKATÄHON

MUURASJARVEN ** KALMARIN

** SÄARIJARVEN

MÄHLUN,,$ÄHA HAUKIAMMEN ÄHVENLÄMMIN AHVENLAMMIN-MANNILÄN KOHTEEN LIK. KAUPUNGINOSÄTOIMIÄIKA TOIMINTOJEN POHJA-ETÄI$,ETÄIS.ETÄIS.ETÄI$.ALUEENHAIT.ESIINT.MAFID.YM?. NIMI AlH.TAI LAAJUUS VESI-POHJA-POHJA-VESI$-ASUTUK- PÄÄ- TOIM.KYLÄ ALUEENVESI- VEDEN-TÖÖNSEEN MAALAJIPOHJA-PINTA-MAA-IL NRO LUOKKAALUEES.OTTÄN. VESI VESIPERÄ

HUKANMÄEN,OKAATOPAIKKÄ14 1964-1985 4000 4000500 1500 SIMR,TV 01 02 02 01 SANMAKKOMAEN1 KAATOPÄIKKA14 1976- 0.5HA 7500 7500 300 MKMR 01 02 02 01 SANMAKKONEVÄNKAATOPAIKKA14 1975- 0.2MÄ 7000 7000 600 2000 TV 01 0202 01

** KUNTA:SUMIAINEN SAÄRIKKAANKAÄTOPÄIKKA14 SUMIAISKYLA 1960-2000 0.5RA 2900 3500 800500 SANR 01 0202 01

** KUNTA:SUOLAHTI FINNFQRESTOY,VANERITEMDAS04 PAADENTAIPALE1922- 265TYÖNTEKIJÄÄ 600 1500 0 01 02 03 01 (METSA-SERLAOY) KALLOLAHDENSAHA 04 1920-L-N.1966 1300 0 01 02 03 01 METSÄ-SERLAOY,RIIMIVUOREN04 PAADENTÄIPALE1922- 90TYONTEKIJAA 1700 3300 0 400 04 02 04 01 SAHA SIRKKAHARJUNPUUNKYLLASTANO04 PAADENTAIPALE,N.1957- 4 TYONTEKIJAA 2500 3000 20001000 02 04 03 01 SIRKKAHARJU

SUOLAHDENTERVÄOY 06 LIKOLAHTI 1945-(-1980-L) . 600 2200 0 500 01 02 03 01 VALMETOY, TRÄKTORITEHDAS07 PAADENTÄIPÄLE1951- 515TYONTEKIJAA 2600 3000 200 1000 02 0203 01 SIRKKASUONKAÄTOPAIKKA14 1962-1985 1.25HA 2200 2000 2000TV 03 01 03 01

** KUNTA:SÄYNÄTSÄLO ENSO-GUTZIT.,O:N 04 MUURANE N.1897-80-LUKU500M2 700 1200 0 400 01 02 0301 PAINEKYLLASTANO ENSO-GUTZEITOY:NVANHASAHA04 MUURANE 1897-1982 600 1150 0 300 01 02 03 01 PRVAISENSAHA 04 MUURANE 1897-1982 750 1250 0 300 01 02 03 01 SAYNATSÄLONTALOTERDAS04 MUURANE 1960- 200TYONTEKIJAA 700 1200 0 200 01 02 03 01 (NSQ-GUTZEITOY) SAYNATSALONVANERITEHDAS05 MUURÄNE 1920- 350TYONTEKIJAA 750 1250 0 200 SÄ/MR 01 02 03 01 (EN$O-GUTZEITOY) ENSO-GUTZEITOY:N 14 1972-83 700 1200 0 500 01 02 03 01 KUORIJATTEENKÄATOPAIKKA ENSO-GUTZEITOY:NTUHKÄN 14 1972-83 650 1100 0 01 02 03 01 KAATOPAIKKA

** KUNTA:TOIVAKKA MUIKONKAATOPÄIKKA 14 MUIKKO 1967-1976 3250 3800 70 500MK 01 0202 01 KUIVAKOLUNKAATOPÄIKKA14 1976-2015 1.5MÄ 2000 3000 500 600HT,MK,MR01 02 0201 KOHTEEN LIK,KAUPUNGINOSÄTOIMIÄIKÄ TOIMINTOJEN POHJA-ETÄIS. ETÄIS.ETÄI$.ETÄIS.ALUEENHAIT.ESIINT.MPJID.YM?. NIMI AlH.TAI LAAJUUS VESI-POHJA-POHJA-VE$IS-ÄSUTUK-PÄÄ- 9 TOIM.KYLÄ ALUEENVESI- VEDEN-TÖÖNSEEN MAALAJIPOHJA-PINTA-MAA-IL 00 NRO LUOKKAÄLUEES.OTTAN. VESI VESI PERÄMÄ

** KUNTA:UURAINEN HANKALANVEDENOTTAMOÄU04 HANKALA,, 1948-64? 0 100 100 04 01 04 01 150 TERO-KALUSTEOY(KYYNAMOI$EN04 KUUKKAJARVEN(—1985) KYLA 7000 04 01 0301 SAHA) TOURUSENTERVÄTEHDÄS 06 KANGÄSMÄKKI1925- 1990:TERVÄ 96 T, 0 50 HK 02 01 0301 PUUHIILI12T KARVIANALUE 10 UURÄINEN 1920-L- 0 200 04 02 04 01 HIIROLANKAATOPÄIKKA 14 1962—2000 2500M2 1200 1700 1000 300 01 01 02 01

** KUNTA:VIITASAARI ER-SAHAOY(HAAPANIEMENSAHA04 KOKKILANTIE1-9 1900-LALKU- 9OTYÖNTEK./73000M3/A 0 300 01 03 0301 OY) (-89) MUIKUNLAHDENKAATOPAIKKA14 -1978 URA 300 500 01 02 0201 TAIMOKANKAANKAATOPÄIKKA14 —1964? 0.25MÄ 700 250 02 02 01 01 14 VARISKALLIONKÄATOPAIKKA 1978-2010 8.8MÄ 9000 850 1200 SIMR 01 02 02(J 01 00 ** KUNTA:ÄÄNEKOSKI METSÄ-KOSKIOYNSAHA 04 PAADENTÄIPALE1929-1986 38TYÖNTEKIJÄÄ 2500 26000 01 02 03 01 (METALflTONTEOLLISUUSOY) METSÄ-SELLUOY(METSA-BOTNIA05 PAADENTAIPALE1937— 2200 2300 0 01 02 03 01 OY)

MET$A-$ERLÄOY(METSALIITON05 ?AADENTAI?ALE1953— 2200 2300 0 01 02 03 01 TEÖLLi$UUSOY) ESSOHUÖLTPMO 11 HIRVASKANGAS 0 ---- 600 04 02 04 01 “KOUKKUNIEMENKADUN”ENTINEN14 1960-1974 5000 5000 600 01 02 02 01 KMTO?AIKKA 1971-2025 TATTARIHAENKAT0PÄIKKA 14 8 MÄ 4400 4500 300 200 HSMR 01 02 02 01 14 01 01 02 01 flNHAJATELIPEANKAATOPAIKKAPAADENTAIPÄLE1950-LUKU 1250 1400 1000 PAADENTAIPALE 01 02 AANEKOSKENTEHTAIDEN ENTINEN14 1920-L-1990 2800 2900 0 03 01 ATOPAIKKA AANEKÖ$’KENTEHTAIDEN 14 PAADENTÄIPALE1990- 20HA 1600 1700 100 01 02 0201 K?ÄTO?AIKKA NEKOSKENVANHAKAATOPAIKKA14 —1955 3200 3700 1000 0 01 01 0201 AANEKOSKENVANHAKAATOPÄIKKA14 1955—1960 3900 4500 750 01 01 0201 (LIKKIKENTTÄ) 39 LIITE 5/1

LIITE 5. LUETFELO KSVY:N ALUEEN ENSISIJAISESTI TUTKITTAVISTA KOHTEISTA

1. Köntysmäen kaatopaikka — Jyväskylän mlk

— sijaitsee Köntyslammcn pohjavesialucclla, etäisyys pohjavcdcnottamoon 800 m

2. Entinen Kuohun kaatopaikka — Jyväskylän mlk

— sijaitsee Vesangan tärkeällä pohjavcsialuccfla

3. Keuruun taimitarha — Keuruu

— sijaitsee Alalamrnen pohjavesialucclla, etäisyys pohjavcdenottamoon 500 m — alalammen ottamolla havaittu nitraattcja

— alueella tehdään v. 1992 alustavia tutkimuksia KSvy:n toimesta

4. VR kyllästärnö — Keuruu

— sijaitsee Haapamäcn pohiavcsialucclla

5. Pihlajaveden Saha — Keuruu

— Ky 5 käytetty n. 20 vuotta

6. Iloniemen Saha — Korpilahti

— aluetta ollaan kaavoittamassa asuntoaluccksi

7. Liimattalan kaatopaikka — Konginkangas

— sijaitsee alueella, joka tullaan merkitsemään pt)hjaVesialUeeksi uudessa pohjavesialuei— den tarkistukscssa

8. Kaatopaikka + turkistarhausaluc — Kinnula — sijaitsee osittain Muholan pohjavcsialueella, etäisyys pohjavcdcnottarnoon 600 m (ottamo ei käytössä)

9. Anninsuon kaatopaikka — Multia

— sijaitsee Lindankankaan pohjavesialucella

10. Sirkkasuon kaatopaikka — Suolahti

— kaatopaikalle on viety Valmetin entisen polkupyörLitchtaan ja nykyisen traktoritchtaan ja Rauma—Repolan vancritchtaan jiitteitä

— ollut käytössä yli 20 vuotta

11. Lintukankaan pylväskyllästämö — Jyväskylän mlk — sijaitsee Lintukankaan pohjavcsialucclla, ci vaikutusta Kimn pohjavedenottarnoon

12. Saakosken kaatopaikka — Korpilahti

— pohjavesivaikutuksia tulisi selvittää LIITE 5/2 40

13. K—S tie— ja vesirakennuspiirin konekorjaamo — Laukaa — sijaitsee Laukaan keskustan pohjavcsialueclla, etäisyys pohjavedenottamoon 500 rn

14. Kuljetusliike Jussi Kauppinen — Laukaa — sijaitsee Aijälän pohjavcsialucclla, etäisyys pohjavcdcnottam.oo.n %0() m

15. Profar Oy — Multia — sijaitsee rvlultian kirkonkylän .pohjavesialueella, etäisyys pohavcdenottamoon 400 m

16. Multian saha Oy — Multia — sijaitsee Multian kirkonkylän pohjavesiaiLleella, etäisyys .pohjavcdenottarnoon 700 m

17. Haapamäcn saha — Keuruu — tausta selvitettävä tarkemmin

— sijaitsee Haapamäen pohjavcsialueella, etäisyys pohjavedenottamoon n. 350 m

— jos kyllästeitä on käytetty, alue tulisi tutkia

1$. Tcro—Kaluste Oy, ent. Kyynämöisen saha — Uurainen — pohjavesinäytteestä mitattu : tolueeni 63.2 ug/1, ksylccni 12.1 ug/l, substituoituja bcntscenejä yhteensä 45.8 ug/1

19. Joutsan kunnan kaatopaikka (nykyinen) — Joutsa — haitta—aineiden esiintymistä pohjavedessä tulisi tutkia

20. A—Rornu — Jyväskylä

— sijaitsee Seppälänkankaan pohjavcsialucclla pahassa paikassa, ctiiisvys pohjavedenotta— moon 500 m

21. Kaipolan tehtaan kaatopaikka — Jämsä — lähialueen porakaivot tulisi tutkia

22. Sirkkaharjun puunkyllästämö — Suolahti — sijaitsee harjujaksolla 33 — käytetty: Kemira KC 73, Celcure A Oxid, Lahontuho K ja Kemira K 33

— pumpattu yhdestä putkesta pöhjavettLi ——> ei löytynyt mitään — tutkittava ainakin maankäytön muuttuessa

23. Koskenpään kaatopaikka — Jämsänkoski — haitta—aineiden esiintymistä pohjavcdessä, pintavedessä ja maaperässä tulisi tutkia

24. Siwa, Keljonkangas — Jyväskylä — öljyvahinkoalue sijaitsee ii. 70 metrin päässä Kcljonkankaan pohjavcsialuccri rajasta

25. Vapo Oy Hankasalmen saha — Hankasalmi

— käytetty Ky 5:ttä, Intaktolia, Silvanolia, K—33:a — ei vaikuta ympäristöön, mutta paikallista vaikutusta voi olla

26. Ruunalammen maankaatopaikka — Jyväskylän mlk — ei pohjavesivaikutusta, mutta haitta—aineiden esiintymistä maaperässä ja pintavedessä voisi tutkia

— mahdollisten asetehtaan jätteiden olemassaolo ja sijainti tulisi selvittää 41 LIITE 5/3

27. Ruunalampi “Myrkkylampi” — Jyväskylän mlk

— ei pohjavesivaikutuksia, pintavedcstä mitattu sinkki—, nikkcli— ja syanidipitoisuudet auttavat talousvedcllc asetetut enirnrnäispitoisuuclct

— jätetynnyreiden sijainti ja kunto olisi syytä selvittää

28. Petäispuron varren kaatopaikka — Jyväskylän mlk

— sijaitsee Luonetjärven pohjavesialuccn rajalla, etäisyys pt)hjaVcdCnottamoofl n. 650 m

— mahdollistcn jätetynnyrciden sijainti ja kunto tulisi selvittää

29. Raatolampi — Jyväskylän rnlk

— sijaitsee n. 100 metrin päässä Tikkakosken pohjavcsialuecn rajasta

— mahdollisten tynnyrcidcn sijainti ja kunto tulisi selvittää

30. Sako Oy lyskän osasto — Jyväskylän mlk

— haitta—aineiden esiintyminen pohjavedcssii on mahck)llista

— ainakin maankäytön muuttuessa tutkittava

31. Kaipolan tehtaan kuorikasa — Jämsä

— kuorikasaa aletaan polttaa uudessa voimalaitoksessa

— kasasta pitäisi ottaa näytteitä

32. Päijänteeseen täytetyt lietealtaat — Jämsä

— huhuja haudatuista ongelmajätteistä

— sijaitsee Päijänteen rannassa

33. Mahlakorven kaatopaikka — Keuruu

— ollut käytössä yli 30 vuotta

— viety mm. Orionin ja Otavan teollisuusjätteitä

— luokiteltu riskikaatopaikkaselvityksessä 2—luokkaan (=lisätictojcn ja valvonnan lisäksi kohdetutkimus tehtävä aikanaan)

34. Kinnulan kunnan entinen kaatopai kka — Kinnula

— sijaitsee Muoholan pohjavesialucclla

35. Lempään kaatopaikka — Luhanka

— yritetty joskus tutkia, mutta kivinen maaperä esti tutkimukset, voitaisiin jatkossa tutkia uudelleen

— 800 metrin päässä kaatopaikasta sijaitsee lähde, jota on suunniteltu alueen vcdcnottopai— kaksi

36. Kalmarin kyllästärnö — Saarijärvi

— sijaitsee Kalmarin pohjavesialueella

— tutkittu vähän 1980—luvun lopulla, voidaan tarvittaessa (csim. maankäytön muuttuessa) tutkia uudelleen

37. Ahvenlammin—Mannilan sora—alue — Saarijärvi

— sijaitsee Ahvenlammen pohjavesialueella, riskipaikka Ahvenlammcn pohjavcdenotta— molle

— ainakin seuranta LIITE 5/4 4.

3$. Haukilammen sora—alue — Saarijärvi

— sijaitsee Haukilammen pohjavcsialuceila

— pohjavesinäyttcestä. mitattu öljypitoisuus 762 mg/l

— pahiten öljyyntynyttä maata viety kaatopaikallc

— ainakin seuranta

39. Ahvenlammin tairnitarha — Saarijärvi — sijaitsee Ah’ cnlammin pf)h]d\ csialuccjLi, ctaisyvs pohd\ cclcnottdmoon n 750 m — pohjavesi pilaantunut (nitraaui)

40. Veljekset Tourusen tcrvatchdas — Uurainen

— sijaitsee Hirvaskankaan pohjavcsia.lucclla — aluetta on tutkitt aikaisemminkin, mutta voitajsiin tutkia uidcllecn., koska käytettävissä on uutta tekniikkaa

41. Taimokankaan kaatopaikka — Viitasaari

— haitta—aineiden esiintyminen maapcrLissä, pohja— ja pinta\cdcSSi on mahdollista ——-> voisi selvittää näkyykö vaikutuksia

42. Kivilammen kaatopaikka — Jyväskylän mlk — ei laajemmin pohjavsivaikutuksia,, mutta Mustaiahdcn omakotitalojen kaivot tulisi tutkia