Porvoon Maalaiskunnan Haja-Asutusalueen Tiennimet

PORVOON MAALAISKUNNAN HAJA-ASUTUSALUEEN TIENNIMET

Helsingin yliopiston suomen kielen laitos Pro gradu -työ Toukokuu 1999

TONI SUUTARI URN:NBN:fi-fe19991306 SISÄLLYS 0ALUKSI 3 1 JOHDANTO 4 2 SEUDUN HISTORIAA 6 3 HAJA-ASUTUSALUEIDEN OSOITEJÄRJESTELMÄ 9 4 NIMISTÖNSUUNNITTELUSTA 10 4.1 HISTORIAA 10 4.2 TEORIAA 11 4.3 TERMEJÄ 15 5 NIMEÄMISTYÖ PORVOON MAALAISKUNNASSA 17 5.1 TOIMIKUNNAN TYÖ 17 5.2 YLEISÖN SUHTAUTUMINEN 22 5.3 YHTEENVETO 26 6 TIENNIMISTÖN RYHMITTELY JA ESITTELY 26 6.1 VANHAAN PAIKANNIMISTÖÖN PERUSTUVAT TIENNIMET 27 6.1.1 Kunnannimen sisältävät tiennimet 27 6.1.2 Kylännimen sisältävät tiennimet 28 6.1.3 Asuinalueennimen sisältävät tiennimet 39 6.1.4 Tilannimen sisältävät tiennimet 43 6.1.5 Maastonimen sisältävät tiennimet 58 6.1.5.1 Mäennimen sisältävät tiennimet 58 6.1.5.2 Suonnimen sisältävät tiennimet 61 6.1.5.3 Pellon- tai niitynnimen sisältävät tiennimet 62 6.1.5.4 Maa-alueennimen sisältävät tiennimet 65 6.1.5.5 Ranta-alueennimen sisältävät tiennimet 66 6.1.5.6 Saaren-, luodon- tai karinnimen sisältävät tiennimet 67 6.1.6 Vesistönimen sisältävät tiennimet 69 6.1.6.1 Merenlahdennimen sisältävät tiennimet 69 6.1.6.2 Merensalmennimen sisältävät tiennimet 70 6.1.6.3 Järven- tai lammennimen sisältävät tiennimet 71 6.1.6.4 Joen- tai ojannimen sisältävät tiennimet 72 6.1.7 Muun vanhan paikannimen sisältävät tiennimet 72 6.2 PAIKKAAN MUUTEN KUIN VANHAN PAIKANNIMISTÖN PERUS- TEELLA LIITTYVÄT TIENNIMET 73 6.2.1 Virallisen henkilönnimen sisältävät tiennimet 73 6.2.2 Kutsumanimen sisältävät tiennimet 75 6.2.3 Sukulaisuustermin sisältävät tiennimet 76 6.2.4 Yrityksen tai laitoksen toimintaan liittyvät tiennimet 77 6.2.4.1 Neste Oy:n toimintaan liittyvät tiennimet 77 6.2.4.2 Muun yrityksen tai laitoksen toimintaan liittyvät tiennimet 77 6.2.5 Maastoappellatiivin sisältävät tiennimet 78 6.2.6 Vesistöappellatiivin sisältävät tiennimet 79 6.2.7 Infrastruktuuriappellatiivin sisältävät tiennimet 79 6.2.8 Muun appellatiivin sisältävät tiennimet 80 6.3 PAIKKAAN VÄLJÄSTI LIITTYVÄT JA HARKINNAISET TIEN- NIMET 81 7 TIENNIMISTÖN ARVIOINTIA 83 7.1 TIENNIMIEN SUHDE VANHAAN PAIKANNIMISTÖÖN 85 7.2 NIMIEN RAKENNE 94 7.3 MUUTOKSET JA KORJAUKSET 98 7.4 NIMIKKOJEN KAKSIKIELISYYS 101 7.5 ONGELMALLISET TIENNIMET 104 7.6 YHTEENVETO 106 8 TIENNIMISTÖN VERTAILUA 107 8.1 KOKO SUOMI 107 8.2 MUUTAMIA KUNTIA 108 8.3 YHTEENVETO 114 9 LOPUKSI 115 10 LÄHTEET 118 11 NIMIHAKEMISTO 121 LIITTEET 152 Osoitenimet (liite 1) 152 Asiakirjaote (liite 2) 159 Kirje tiekunnille (liite 3) 160 Muistutus tiekunnille (liite 4) 161 Kartta (liite 5) 165 IRTOLIITE Porvoon osoitekartta 1999 (1 : 40 000) 0ALUKSI

Vuosikymmenen puolimaissa käytiin silloisessa Porvoon maalaiskunnassa kiivasta nimistö- keskustelua, kun pitkään tekeillä ollut haja-asutusalueen tiennimistö alkoi olla hyväksymistä vaille valmiina. Kotikunnan tapahtumat ovat aina mielenkiintoisia, mutta tämä asia kiinnosti tietysti aivan erityisesti; niinpä aloitin tutkimukset osana suomen kielen opintojani. Syksyllä 1997 valmistui tämän tutkimuksen edeltäjä, nimistöntutkimuksen praktikumtyö. Siihen jäi laajentamisen ja parantamisen varaa, joten päätin muokata sen pro gradu -työksi. Esittelen siis pääpiirteet Porvoon maalaiskunnassa vuosikausia kestäneestä haja- asutusalueen teiden nimeämistyöstä ja sen tuloksista. Rauni Kanervan (1998) tutkimuksen ansiosta vertailevankin näkökulman käyttö on ollut mahdollista. Eri kunnissa nimeämistyö ja luonnollisesti myös työn tulokset eli tiennimistö poikkeavat toisistaan, mutta eroja on tutki- muksellisissa lähtökohdissakin. Koska kaksikielisten haja-asutusalueiden teiden nimeämiseen liittyy paljon sellaisia ongelmia, joita ei ole aiemmin juuri käsitelty, tutkimuksessani ovat vahvasti esillä Porvoon maalaiskunnan tapahtumien ja tulosten lisäksi nimistönhuolto ja sen teoriat. Tarkoituksenani on ollut tehdä tutkimuksesta sellainen, että siitä on iloa niin kielitieteilijälle kuin paikalliselle maallikollekin. Varsinkin jälkimmäistä silmällä pitäen olen esitellyt nimien alkuperää monesti sangen tarkkaan. Nimien ryhmittely ja esittely muodostaakin työn laajimman osan, johon olen pyrkinyt kokoamaan sellaista tietoa, joka muuten jäisi arkisto- jen kätköön tai vain muistitiedon varaan. Pääpaino on paikannimen sisältävissä tiennimissä, mutta pyrin selittämään myös muiden nimien taustoja. Rajoittavana tekijänä on ollut se, että pöytäkirjojen ja tiekuntien ehdotusten tiedot ovat usein hyvin niukat. Muiden lähteiden laaja- mittainen käyttö tai kenttätutkimus puolestaan olisivat paisuttaneet työmäärän ylettömäksi. Tärkeinpänä olen pitänyt kokonaiskuvan luomista, jotta työ hyödyttäisi haja-asutusalueiden tiennimistön ja muunkin nimistön tulevaa tutkimusta mahdollisimman hyvin. Erityinen kiitos siitä, että työni on ollut ylipäätään mahdollinen toteuttaa, kuuluu kadunnimitoimikunnan sihteerille, maanmittausteknikko Kalervo Pajulalle. Häneltä olen saanut paljon sellaista tietoa, jota pöytäkirjoista ehdotuksista, valituksista ja muista kirjallisista lähteistä ei löydy. Antoisia ovat olleet keskustelut myös Castrenianumin ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen nimistöntutkijoiden kanssa.

3 1 JOHDANTO

Kymmenkunta vuotta sitten, 1980- ja 1990-luvun vaihteessa monissa Suomen kunnissa jouduttiin suureen nimeämistyöhön, kun kuntien keskusjärjestöt suosittivat osoitejärjestelmän luomista myös haja-asutusalueille. Aiemmin virallisen nimen olivat saaneet vain asema- ja rakennuskaava-alueiden tiet. Kunnat saivat ohjeita osoitejärjestelmän luomiseksi vuonna 1985 ja 1988, mutta viime kädessä työn suunnittelu ja totetuttaminen jäivät täysin kunnallisten luottamus- ja virkamieselinten harkinnan varaan. Kunnissa tehtiin monenlaisia ratkaisuja, ja se näkyy niin nimeämistyön kulussa kuin lopputuloksessakin. Vaikka tutkimuksia on ilmestynyt tähän mennessä niukasti, uskon, että jo muutamien kuntien toimien tarkastelu antaa kohtuullisen hyvän kuvan siitä, mitkä olivat yleiset suuntaukset ja millaisiin ongelmiin törmättiin. Tässä tutkimuksessa keskityn Porvoon maalaiskuntaan, mutta vertaan tuloksiani niihin, joita Kanerva (1998) esittää tutkimuksessaan Pohjan, Tammisaaren, Karjaan, Inkoon, Karjalohjan ja Nummi-Pusulan kunnista. Vaikka Porvoon maalaiskunnan noin kahdeksansataa tiennimeä voi tuntua pieneltä aineistolta, totuus on toinen. Koska valmiita malleja ei ole, koko aineisto on tutkittava juurta jaksain, jotta siihen sisältyvä problematiikka ylipäätään tulisi esiin ja tarjoutuisi tutkittavaksi. Oman lisänsä tutkimukseen tuo havainto nimistönsuunnittelun linjan erikoisesta häilymisestä: entinen ruotsinkielisten paikannimien suomentamista ja mukauttamista suosiva linja muuttuu koko maassa meneillään olevan nimeämisprosessin kuluessa lähes päinvastaiseksi, mutta jälkeenpäin harva osaa sanoa, miten kaikki tapahtui. Kaupunkien katujen nimiä on kyllä tutkittu paljonkin1, mutta lähtökohdat ovat niin erilaiset kuin haja-asutusalueiden teiden tutkimuksessa (ks. lukua 7), että en ole ryhtynyt vertailuihin Espoon nimistönsuunnittelua ja kadunnimiä (Viljamaa-Laakso 1986) lukuun ottamatta. Yleistä nimistönhuollon ja -suunnittelun tutkimusta toki tarkastelen. Ennen haja-asutusaluiden osoitejärjestelmään (luku 3) ja nimistönsuunnitteluun (luku 4) paneutumista katsastan kuitenkin seudun historiaa varsinkin siksi, että se tuo esiin työn kannalta aivan keskeisen asian eli kaksikielisyyden. Historian ja teorian jälkeen siirryn Porvoon

1 Katujen nimistä ovat kirjoittaneet esimerkiksi Laila Lehikoinen (Lappeenrannan kadunnimet; 1982), Riitta Lepistö (Katukiviin isketyt ilmeet. Tutkielma Vammalan kadunnimistä; 1997) sekä Anna Carpelan ja Harry Schulman (Helsinki kadunnimissä; 1996). Helsingin kadunnimet I (1970) ja II (1979) -monografiat on myös mainittava.

4 maalaiskunnassa toteutettuun nimeämistyöhön (luku 5). Poliittisten elinten ja virkamiestyön lisäksi tarkastelen yleisön suhtautumista lehtikirjoittelun ja tiekuntien lausuntojen avulla. Nimeämistyön kuvauksen jälkeen esittelen koko haja-asutusalueen tiennimistön määriteosien perusteella ryhmiteltynä (luku 6). Mahdollisuuksien rajoissa liitän mukaan tietoja nimen alkuperästä. Katson tämän aiheelliseksi ensinnäkin osoittaakseni, kuinka monipolvista paikannimistö voi olla, ja toiseksi saattaakseni sen tiedon, jonka olen hajanaisista lähteistä eli kirjoista, asiapapereista, kartoista ja kortistoista kerännyt, myös muiden asiasta harrastuneiden tietoon. Esittelyn jälkeen arvioin ja analysoin nimistöä eri kannoilta (luku 7). Arvioin tiennimien suhdetta vanhaan paikannimistöön paitsi monista lähteistä poimitun ja ryhmittelylu- vussa pääosin esitellyn virallistamattoman paikannimiaineiston perusteella myös vertaamalla niitä tiekuntien nimiin ja postin osoiterekisterin sisältämiin osoitenimiin. Käsittelen myös tiennimien rakennetta ja nimiin eri vaiheissa tehtyjä muutoksia ja korjauksia. Nimikkojen kaksikielisyyden ja ongelmalliset eli totunnaisten normien vastaiset nimet otan esiin niin ikään omissa alaluvuissaan. Yleisesti ottaen pyrin osoittamaan, että haja-asutusalueiden teitä nimettä- essä oltiin aivan uudenlaisen tilanteen edessä: kaavanimiin sovelletut teoriat ovat suurelta osin haja-asutusaluiden tiennimiin sopimattomia, eikä haja-asutusalueiden tiennimistön tutkimuskaa- n voi lähteä samoista asetelmista kuin kaava-alueiden nimistön tutkimus. Toisaalta on vaaral- lista sotkeutua vanhan paikannimistön pauloihin, koska osoitejärjestelmää koskevat erityiset vaatimukset ja koska osoitenimistön ja vanhan paikannimistön käyttöalojen ja -tapojen suhde on sangen monimutkainen. Vertaillessani Porvoon maalaiskunnasta saamiani tuloksia Kanervan (1998) tutkimukseen (luku 8) pysyttelen nimeämisprosessin kulun, nimeämisperusteiden ja tiennimien rakenteen pääpiirteissä. Lopuksi-luvussa (luku 9) luon kokonaiskuvan tutkimukseni tuloksista ja jatkan pohdintojani, jotka ovat saaneet alun aiemmissa luvuissa. Jälkiviisauteen en malta olla lankea- matta, sillä monta asiaa olisi varmasti voitu tehdä tosin. Haluan kuitenkin olla puolueeton ja tuoda esiin kuntien ratkaisujen lisäksi kuntien keskusjärjestöjen ja nimistönsuunnittelun toiminnan. Lähdeluettelon (luku 10) jälkeen työssä on nimihakemisto (luku 11), jonka avulla on mahdollista löytää kohdat, joissa jotakin tiettyä tiennimeä käsitellään. Hakemisto sisältää myös muuta tietoa. Liitteiksi olen pannut listan postin osoitetietojärjestelmän sisältämistä vanhastaan käytössä olleista osoitenimistä (liite 1), pöytäkirjaotteen kunnanvaltuuston ko-

5 kouksesta, jossa päätettiin osoitejärjestelmähankkeen aloittamisesta (liite 2), kaksi kadunnimitoimikunnan tiekunnille lähetettämää kirjettä (liitteet 3 ja 4) sekä Porvoon maalaiskunnan kartan (liite 5). Liitteenä olevaa karttapohjaa olen käyttänyt työssä myös muuten, mutta vain liitekarttaa on täydennetty paikannimistön osalta. Irtoliitteenä työhön kuuluu vuoden 1999 Porvoon osoitekartta (1 : 40 000).

2 SEUDUN HISTORIAA

Porvoon maalaiskunta oli Uudenmaan läänin toiseksi suurin kunta. Vuonna 1995 asukkaita oli 22 340, ja heistä noin 36 % puhui äidinkielenään ruotsia. Maapinta-ala oli 644 km2 ja vesipinta- ala 1 100 km2. Rantaviivan pituus oli 900 kilometriä. Ensimmäiset merkit entisen Porvoon pitäjän alueen asutuksesta ovat kivikaudelta noin seitsemän vuosituhannen takaa. Tuolloin on asuttu ainakin nykyisessä Henttalassa mereen pistävällä niemekkeellä. Myöhempiä kivikautisia löytöjä on tehty Munkkalan Bölestä, Ilolan Vävarsbackasta ja Tamminiemestä. (Selén 1996: 16—30.) Toinen ristiretki vuonna 1239 päättyi mahdollisesti Porvoonjoen suulle. Ruotsa- laisen voudin hallintopaikkana oli keskiajalla Linnanmäki ja myöhemmin Saksala, jonne muodostui hyvin merkittävä kauppapaikka. Saksalassa kaupankäynti jatkui aina 1800-luvulle saakka. Myös Husholmenissa on ollut linna, ja kauppaa on käyty ehkä myös Ilolassa ja Sannai- sissa. Kaupungin synty ajoittuu 1300-luvulle. Tarkkaa perustamisvuotta ei tiedetä. Porvoon kaupungista muodostui jo varhain kaupan keskus, mutta se joutui kilpailemaan asemastaan Saksalan kanssa. (Selén 1996: 35—48.) Osa vanhasta suomenkielisestä tai suomalaislähtöisestä paikannimistöstä lienee peräisin keskiaikana seudulla vaellelleilta hämäläisiltä. Tjusterby puolestaan voisi viitata Smålannin Tjustin kihlakuntaan. Ristiretkiajan ruotsalaisasutus saattaa olla sieltä peräisin. (Selén 1996: 49—51; myös Hiltunen 1986.) Porvarisammatit ja teollisuus keskittyivät kaupunkiin, ja maalaiskunta kehittyi maa- ja metsätalouden sekä kalastuksen varassa. Maalaiskunnan keskellä sijaitseva kaupunki oli sijaintinsa ja luonteensa puolesta hallintopaikka. Koska tärkeimmät peruspalvelut olivat aiemmin kylissä, kunnalle ei muodostunut omaa vahvaa keskusta. Yhteiskuntarakenteen muuttuessa kaupungin asema korostui entisestään paitsi hallinto- myös kauppapaikkana. (Selén 1996: 108—110.)

6 Ratkaiseva muutos seudun kehityksessä tapahtui 1962, kun Sköldvikin kartano siirtyi Neste Oy:lle. Kunnassa oli pian Suomen suurin teollisuuskombinaatti ja tuontimäärältään Suomen suurin satama. 1960-luvulla maalaiskuntaan syntyivät Gammelbackan ja Eestinmäen lähiöt, kun valtavasti väkeä muutti seudulle Nesteen työläisiksi. Suomenkielisten osuus seudun väestöstä nousi nopeasti, mutta on syytä huomata suomenkielisten keskittyminen pienelle alueelle: haja-asutusalue on yhä hyvin ruotsinkielinen. Esimerkiksi tämän kevään eduskuntavaa- leissa Ruotsalainen kansanpuolue (RKP) sai yli puolet äänistä Grännäsin (83,7 %), Nygårdin (73,1 %), Yli-Vekkosken (68,2 %), Emäsalon (67,7 %), Epoon (52,3 %), Pirttisaa- ren–Sannaisten (54 %) ja Pellingin (87,5 %) äänestysalueilla. Alueita on koko uuden Porvoon alueella yhteensä 28. (Uusimaa 25.3.1999.) Vanhastaan suomalaisasutusta on ollut kunnan luoteis- ja pohjoisosissa. Kaarenky- lä, Vanhamoisio ja Kerkkoo ovat olleet aina asujaimistoltaan suomalaisenemmistöisiä. Tuorilan koulun ja Kerkkoon äänestysalueilla, joihin nämä kylät kuuluvat, RKP:n kannatus olikin melko pientä (14,0 % ja 5,7 %). Huomattavan pieni kannatus RKP:lla oli myös monella lähiön ja taajaman äänestysalueella eli Kevätkummun koulu II:ssa (16,7 %), Hamarissa (14 %), Gamme- lbackassa (6,5 %), Eestinmäessä (19 %) ja Peippolassa (14,1 %). (Nylander 1950: 16; Selén 1996: 178; Uusimaa 25.3.1999.) Tuorila, Teissala ja Saksala ovat olleet kaksikielisiä, ja eteläisemmissäkin kylissä lienee asunut yksittäisiä suomenkielisiä perheitä. 1700-luvulla suomalaiseen seurakuntaan laskettiin Virtaalan, Tuorilan, Vanhanmoision, Kaarenkylän, Henttalan, Kerkkoon, Kallolan ja Teissalan kylät. Ne kaikki sijaitsevat Porvoonjoen laaksossa. (Selén 1996: 322—323.) Kielirajan kulkua on käsitelty kirjallisuudessa yllättävän vähän. Koko ruotsinkielisen rannikon kattaa vain Holger Wallénin teos Språkgränsen och minoriteterna (1932), jota pidetään kielitaistelun värittämänä ja jossa kielirajan kulku esitetään ainoastaan hyvin epä- selvissä 1 : 1 000 000 -mittakaavaisissa karttaliitteissä. Olen kuitenkin hahmotellut 1600- ja 1800-luvun kielirajan kulkua Wallénin kartan perusteella (kartta 1 seuraavalla sivulla) ja todennut tuloksen nykyisen karttanimistön valossa melko paikkansapitäväksi. Samansuuntaisia tuloksia saa myös tiennimien määriteosia tarkastelemalla (kartat 9 ja 10 s. 102 ja 103). Eniten kielirajan kulku on muuttunut Porvoonjokilaaksossa. Hiltusen (1986: 98—100) mukaan alajuoksulle oli vakiintunut suomalaisasutusta jo ennen ruotsalaiskolonisaatiota, mutta tulokkaat asettuivat samoille seuduille. Kielirajan siirtymistä Kerkkoon rajoille saakka selittänee parhaiten se, että Saksala toimi merkittävänä kauppapaikkana 1800-luvulle asti.

Porvoon pitäjän alue on muuttunut sitten 1200-luvun hyvinkin paljon. Alun perin pitäjä ulottui Vantaanjoen suulta Kymijokeen, mutta jo keskiajalla Sipoo, Pernaja ja Porvoo erottautuivat omiksi, itsenäisiksi seurakunnikseen. (Selén 1996: 182.) Myöhemmin Porvoon kaupunki on laajentanut aluettaan useaan otteeseen. Kuntaliitoksesta alettiin puhua jo 1960- luvulla, mutta seuraavat kaksi vuosikymmentä hanke oli vastatuulessa. Viime vuosina suhtautuminen muuttui, ja vuoden 1997 alussa Porvoon kaupunki ja Porvoon maalaiskunta lakkautettiin. Syntyi uusi Porvoo. Tässä työssä käytän kuitenkin lakkautettujen kuntien nimiä selvyyden vuoksi.

3 HAJA-ASUTUSALUEEN OSOITEJÄRJESTELMÄ

Suomen kunnallisliitto, Suomen kaupunkiliitto ja Finlands svenska kommunförbund asettivat vuonna 1986 projektiryhmän laatimaan ohjeet haja-asutusalueiden osoitejärjestelmien ja -karttojen luomiseen. Projektiin ottivat osaa kuntien keskusjärjestöjen lisäksi posti- ja tele- hallitus, väestörekisterikeskus, tie- ja vesirakennushallitus, sisäasiainministeriön palo- ja pelastusosasto, maanmittaushallituksen karttapaino, Kalannin ja Kuusamon kunnat, Oulun maanmittaustoimisto ja Suunnittelukeskus Oy. Haja-asutusalueiden osoitejärjestelmä ja osoitekartta -ohjekirjanen (= HOO 1988) valmistui syksyllä 1988, mutta jo aiemmin, vuonna 1985 Suomen kaupunkiliitto julkaisi "Ohjeet osoitenimien ja -numeroiden antamisesta" (= OONA 1985). Ne oli tarkoitettu etupäässä kaupunkien tarpeisiin, mutta sisälsivät osin samoja asioita kuin uudemmatkin ohjeet. Niissä oli jonkin verran tietoa nimenannosta toisin kuin uudemmissa ohjeissa, jotka olivat luonteeltaan tekniset. Haja-asutusalueiden osoitteistamista korostivat erityisesti postilaitos ja palo- sekä pelastuspalvelu. Selkeät osoitteet katsottiin välttämättömiksi aluehälytyskeskusten toiminnan kannalta. Postilaitos oli puolestaan uusimassa järjestelmiään ja siirtymässä automaattisiin tietokantoihin. Ylipäätään yhteiskunnan toiminnot olivat muuttuneet niin paljon, että vanhaan paikannimistöön ja kotitienoon tuntemiseen perustuva käytäntö kaipasi uudistamista. Osoitejärjestelmän tavoitteena oli se, "että jokaisella rakennuspaikalla, käyttö- tarkoituksesta riippumatta, tulee olla osoite, joka muodostuu tien nimestä ja [rakennuspaikan etäisyyttä tien alkupäästä osoittavasta] numerosta taikka poikkeustapauksessa alueen nimestä ja numerosta". "Lisäksi osoitteen tulee olla esitettynä osoitekartalla [jollainen tulee olla kaikkien tarvitsijoiden saatavilla joko ilmaiseksi tai kohtuullisella hinnalla]." (HOO 1986: 3 ja haka- sulkeiden osalta KVP 12.6.1989 [liite 2].)

9 Ohjeissa annetut nimeämisneuvot ovat seuraavat: "Teiden nimistössä kannattaa mahdollisuuksien mukaan pyrkiä tiettyyn yhtenäisyyteen. Ilman erityisiä syitä ei teiden hallin- nollista luokkaa ilmaisevia käsitteitä (maantie, paikallistie, yksityistie, metsäautotie) kannata sisällyttää teiden nimiin. Kaikkien teiden nimien ei tarvitse päättyä sanaan tie, vaan erityisesti pienemmillä teillä ja kyläalueilla myös esim. raitti, polku, kuja, kaari jne. sopivat tiestön nimistöksi. Myös kaava-alueilla joskus käytetyt tiennimet ilman tiesanaa tai sen synonyymejä (esim. Leppärousku, Koivuviita) voivat tulla kysymykseen myös haja-asutusalueiden tien niminä. Talonnimet, jotka viittaavat tiettyyn yksittäiseen taloon (esim. Mattila) eivät yleensä ole tarkoituksenmukaisia teiden niminä, [--]." (HOO 1988: 12—13.)

4 NIMISTÖNSUUNNITTELUSTA

Paikannimistön kulttuurihistoriallisen arvon ovat tajunneet ainakin kielentutkijat. Nimistöä tutkitaan, huolletaan ja suunnitellaan. Ei ole samantekevää, mitä olemassa olevalle nimistölle tehdään tai miten uutta kehitetään. Paikannimissä voivat heijastua asutushistoria, kielisuhteet, kansankulttuuri ja monenlaiset muut paikkaan liittyvät seikat ja tapahtumat, jotka ilman nimien suomaa turvaa saattaisivat jäädä tyyten pimentoon. (Esim. Paikkala 1999: 8–14; Slotte 1995: 7.) Seuraavassa luon lyhyen katsauksen paikannimistöntutkimuksen ja -huollon historiaan. Sen jälkeen pohdin nykytutkimuksen valossa haja-asutusalueiden nimistön kehittä- misen teoriaa. Paikannimiä ei voi tarkastella vain historiallisesta näkökulmasta: kielenkäyttäjä- yhteisön ja yhteiskunnan muuttuminen merkitsee myös nimistön muuttumista.

4.1 HISTORIAA

Paikannimistön keruu ja huolto virisivät Suomessa vasta viime vuosisadan lopulla, kun kuntien ja tilojen nimiä alettiin vakiinnuttaa. Hiljalleen edettiin myös muihin paikannimiin. Varsinkin karttojen nimistöä mietittiin, koska siinä oli runsaasti virheitä, jotka olivat syntyneet etupäässä tahattomien erehdysten ja kömpelöiden normaalistamispyrkimysten vaikutuksesta. Kirjurit ja kartantekijäthän olivat usein ruotsinkielisiä. (Nissilä 1965: 31–32, 40–42.) Vaikka nimistön keruu alkoi 1800-luvun lopussa, nimistönhuolto vakiinnutti asemansa vasta 1950-luvulla. Toki jo ennen sitä Viljo Nissilä sekä muutamat muut tukijat virittelivät artikkeleillaan keskustelua nimien normaalistamisesta, mutta vuonna 1952 asiaan puuttui myös Suomen Akatemian kielilautakunta laatimalla ohjeet eräiden yhdyspaikannimien

10 oikeinkirjoituksesta. Pian nimistönhuollosta ja -suojelusta kirjoittivat myös Martti Rapola, Veikko Anttila ja Terho Itkonen. (Nissilä 1965: 42–44.) Vuonna 1957 eduskunta nimesi toivomuksessaan Sanakirjasäätiön nimistöjaoksen asiantuntijaelimeksi, joka antaa lausuntoja julkiskäyttöön otettavista suomenkielisistä nimistä. Käytännössä nimistönhuoltotyö oli alkanut jo vuonna 1945 maanmittaushallituksen ja pääesi- kunnan topografikunnan laatimien karttojen nimistön tarkistamisella, mutta toisaalta kesti melko pitkään ennen kuin eduskunnan toivomusta alettiin muissakin virastoissa yleisesti noudattaa. (Närhi 1975: 33, 47; 1976: 3.) Vuonna 1966 nimistöjaos muuttui Suomen nimiar- kistoksi ja 1976 opetusministeriön alaisen Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen nimistö- yksiköksi, kun monia erillään olleita tutkimus-, arkistointi- ja sanakirjahankkeita koottiin yhteen. Suomalaisen nimistönhuollon perusteoksena voidaan pitää Viljo Nissilän Pai- kannimistömme huolto ja suojelu -kirjaa, joka ilmestyi 1965. Se sisältää katsauksen vanhimpaan viralliseen paikannimistöön sekä nimistömme huoltoon ja suojeluun, mutta perusteellisimmin kirjassa käsitellään paikannimien kieliasun normaalistamista ja oikeinkirjoitusta — asioita, jotka jokaisen nimistöä suunnittelevan olisi tunnettava. Iästään huolimatta kirja ei ole vanhentunut, koska paikannimistön oikeinkirjoituksen muutoksia vältetään: karttojen miljoonalukuisen nimistön läpikäynti olisi suunnaton urakka puhumattakaan siitä vaivasta, jonka virallisessa käytössä olevaan nimistöön tehtävät muutokset aiheuttaisivat. Paikannimistön oikeinkirjoitusta ovat toki esitelleet muutkin (esim. Närhi 1976: 3–6; Sinisalo 1989: 349–352).

4.2 TEORIAA

Vaikka virallisten nimien antajien ulottuvilla on nykyään runsaasti nimitietoa, selkeät oike- inkirjoitussäännöt, kattavat paikannimiarkistot, peruskartat ja erilaiset nimirekisterit, moni on silti pulassa. Tärkeimmästä asiasta eli nimenantoperusteista yksiselitteisiä neuvoja ei enää olekaan tai ainakin niiden soveltaminen on käytännössä hankalaa. Monessa tapauksessa voidaan etsiä nimeämismalleja, mutta aina niitäkään ei ole tarjolla. Ongelmat tulevat selvästi esiin juuri haja-asutusalueiden osoitteistamisprosessissa. Haja-asutusalueilla on elävä vanha paikannimistö, jota on hyödynnetty myös tiekuntien nimissä ja ennen uudistusta käytetyissä osoitenimissä. Toisenlaisen mallin tarjoavat taajamien kadut. Kaksikielisillä seuduilla erityisen ongelman luo se, että vanha paikannimistö on yleensä yksikielistä. Karkeistaen tilanteen voi kitetyttää kahdeksi vastakohtapariksi. Haja-

11 asutusalueiden perinteinen nimeämiskäytäntö suosii vanhoja paikannimiä, mutta kaava-alueiden nimeämiskäytäntö keksittyjä, harkinnaisia ja väljästi paikkaan liittyviä nimiä kuten muistonimiä. Vastakkain ovat myös vanhojen paikannimien kääntäminen ja kääntämättä jättäminen. Vanhan paikannimistön hyödyntäminen haja-asutusaluiden teitä nimettäessä lienee jo intuitiivisestikin selvä tavoite, mutta sijansa on myös kaava-alueiden mallin vaikutuksella. Vanhaa tärkeää nimistöä ei ole välttämättä riittävästi, jos jokainen tienpätkä ja metsäautotie halutaan nimetä. Toisaalta vanha paikannimi joudutaan ehkä hylkäämään tiekunnan jäsenten erimielisyyksien tai nimen pejoratiivisuuden takia (ks. esim. Viljamaa-Laakso 1995: 31). Lisäksi nimi voi olla jo käytössä toisaalla saman aluehälytyskeskuksen alueella, joten toisinaan on pakkokin nimetä teitä muuten kuin vanhaan paikannimeen perustuvasti. Kaavanimistö voi vaikuttaa myös siihen, miten vanhoja paikannimiä hyödynnetään: millaisia perusosia käytetään, miten suhtaudutaan liitynnäisiin, millaisia paikannimiä suositaan tai millaisia paikannimiä ei käytetä lainkaan. Kaksikielistyvän alueen nimistön huollon linjauksissa on tapahtunut viime vuosikymmenillä suuria muutoksia. Viime vuosikymmenelle asti suositeltiin ruotsinkielisten nimien mukauttamista suomeen. Kaavanimistön suunnitteluun annettiin seuraavanlaisia ohjeita (ks. esim. Bjarland 1976: 18—19; Kielikello 1/1979: 14—15; Mallat 1987: 608): 1) Ruotsinkielinen nimi riittää, jos se on helposti äännettävissä ja ääntämyksen mukaan kirjoitettavissa (esim. Kilo, Tali). 2) Jos ruotsinkielisestä nimestä on olemassa yleisesti tunnettu mukautettu asu, se voidaan hyväksyä (esim. Lovisa–Loviisa). Poikkeuksena ovat tunnetun erisnimen sisältävät paikannimet. 3) Jos ruotsinkielisestä nimestä ei ole suomenkielistä mukaelmaa, nimi voidaan a) kääntää, jos nimi on etymologialtaan selvä (esim. Dal–Laakso), b) mukailla osittain (esim. Skatsfjärden–Skatanselkä, Kårböle–Kaarela), c) mukailla kokonaan (esim. Gumbö- le–Kumpyöli). Mukaelmat ovat kääntämistä suositeltavampia. 4) Jos ruotsinkielisen nimen mukaileminen tai kääntäminen ei onnistu, on luotava suomenkielinen nimi ilman ruotsinkielisen nimen vaikutusta (esim. Gamlas–Kannelmäki). Vallitsevaa linjaa arvosteltiin jo varhain (esim. Zilliacus 1972), mutta virallisesti linja muuttui vasta viime vuosikymmenen vaihteessa. Vielä 1980-luvun lopulla Kaija Mallat joutuu kyseenalaistamaan vallitsevan käytännön (1987: 611): Enemmistökieltä puhuvat muuttajat saattavat lyhytnäköisyyttään pikkuhiljaa poistaa käytöstä kaksikielisten alueiden ruotsinkielisen nimistön. Tämä on jyrkästi

12 riidoin nimistönsuunnittelun keskeisten periaatteiden kanssa. Vai koskevatko suojelupyrkimykset vain suomenkielisiä nimiä? Niin ei asia saisi olla. Vanhojen ruotsalaisseutujen nimistön omaleimaisuus säilyy vain jos säilytetään myös nimien kieli. Suomalaistamisen pitäisi olla pikemmin poikkeus kuin sääntö. Vajaan kymmenen vuoden aikana asenteet ovat muuttuneet ja on huomattu, että kaikki mukaelmat eivät vakiinnu kielenkäyttöön. Espoossa 1950-luvulla tehdyt mukaelmat Kumpyöli ja Puotinen sekä niiden pohjalta muodostetut Kumpyölintie ja Puotistentie jouduttiin muuttamaan vuonna 1995 Gumböleksi ja Bodomiksi sekä Gumbölentieksi ja Bodomintieksi. (Paikkala 1996: 17.) Espoon nimistönsuunnittelija Marja Viljamaa-Laakso kuvaa tilannetta osuvasti (1995: 30): Vanhoille ruotsinkielisille alueille muutti 60—70-luvulla suomenkielinen e- nemmistö, joka piti itsestään selvänä, että vanhat nimet saatetaan valtakulttuurin kielelle eli suomalaistetaan. [--] Ajatukset ovat kuitenkin muuttuneet mm. koulu- tustason nousun mukana: on opittu kieliä, on matkusteltu ja totuttu erikielisiin nimiin. Samaan aikaan on alkuperäis- ja vähemmistökulttuuriarvoja alettu kaikkialla maailmassa vaatia säilytettäviksi. Niinpä jotkin mukaelmat ja suomennokset on alettu kokea väkinäisiksi, vääriksi nimiksi, ja esimerkiksi Espoossa ollaan useissa tapauksissa palaamassa käyttämään vanhoja ruotsinkielisiä nimiä sellaisinaan. Nykyiset periaatteet ovat selvät (Slotte 1995: 5): "En grundprincip i all namnplanering är numera att existerande ortnamn inte slentrianmässigt översätts när de utnyttjas som förled i vägnamn på det andra språket; Korsnäsvägen blir inte Ristiniementie." Huomioon on tosin otettava myös nimistön, käyttäjäkunnan ja aluerakenteen vakiintuneisuus (Paikkala 1996: 17): Suuri osa kaksikielisistä kunnista onkin sellaisia, että Slotten esittämä ohjeisto sopii niihin sellaisenaan. [--] Jos sen sijaan kaavoitetaan asumisen ja elämisen mahdollisuuksia suurelle ihmisjoukolle alueella, johon useimmilla ei ennestään ole kotiseutusidoksia, ohjetta ei voi — eikä ehkä pidäkään — soveltaa mekaani- sesti. Vanhaan paikannimistöön perustumattomia nimiä luotaessa on tietysti sopivaa muodostaa nimipareja, joiden nimet ovat täydelleen joko suomea tai ruotsia. Tällaisia kaava-aluille tyypillisiä nimipareja olisivat esimerkiksi Puistotie–Parkvägen ja Kuusipolku–Granstigen. (Slotte 1995: 5.) Vaikka suhtautuminen vanhan ruotsinkielisen nimistön suomentamiseen ja mukauttamiseen muuttui jyrkästi, kukaan ei ole toistaiseksi nostanut murrosvaiheen tapahtumia

13 esiin. Itse asiassa ajoituskin on vaikeaa, koska asiaan on otettu kantaa 1980-luvun lopun jälkeen (Mallat 1987) vasta tämän vuosikymmenen puolimaissa (esim. Paikkala 1996; Slotte 1995). Merkittävää apua ajoittamiseen antaa se, että Ritva Liisa Pitkänen ja Kurt Zilliacus suosittelivat Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen edustajina Porvoon maalaiskunnan nimitoimikunnalle jo vuonna 1991 (ks. lukua 5.1) kääntämättä ja mukauttamatta jättämistä. Jää kuitenkin epäsel- väksi, onko kyse yleisesti hyväksytystä linjasta vai enemmän suosittelijoiden omasta mielipitee- stä. Keskusteltuani tänä keväänä useiden nimistöntutkijoiden kanssa, olen saanut sen käsityksen, että hämärän peitossa oleva aika oli kilpailevien mielipiteiden aikaa ja että uuden suuntauksen mukaisia näkemyksiä on esitetty jo 1980-luvun lopussa. Kuntien vuonna 1985 saamat ohjeet ovat kuitenkin vanhan mallin mukaiset (OONA 1985: 91), ja uudemmissa ohjeissa nimeämistä ei käsitellä juuri lainkaan. Niissä tosin viitataan vanhempien ohjeiden olemassaoloon (HOO 1988: 2), ja lienee vieläpä niin, että samat ohjeet olisi saanut Kotimaisten kielten tutkimuskeskukselta vielä vuosikymmenen vaihteessa, kun nimeämistyö monessa kunnassa alkoi. Porvoon maalaiskunnan nimitoimikunta muutti tiennimistön saamiensa suositus- tensa mukaiseksi (ks. lukua 5.1), ja lähetti sen keväällä 1992 nimitoimistoon lausunnon saamista varten. Kanta (29.4.1992) oli aiempaa pidättyvämpi: "Parhaiten näyttää suomenkielisen nimistön valinta onnistuneen Porvoon maalaiskunnan pohjoisosassa, [--]." Lausunnon loppukappaleessa todetaan: "Ruotsinkielisten paikannimien käyttöön suomalaisissa osoiteni- missä nimitoimisto ei ota kantaa, koska ehdotusten perusteluja ei ole esitetty." Käytännössä tarkoitettaneen sitä, että ruotsinkielisten paikannimien käyttö suomalaisissa osoitenimissä on mahdollista vain, jos siihen on erityisiä syitä. Jos kanta olisi ollut varauksettomasti vanhan paikannimistön muuttamatta jättämisen puolella, asia olisi voitu sanoa suoraan. Porvoon maalaiskunnan kuuluminen niihin kaksikielisiin kuntiin, joihin Slotten edellä mainittu ohjeisto (1995: 5) sopii Paikkalan (1996: 17) mielestä sellaisenaan, lienee seudun historiasta kertovan luvun 2 valossa aivan selvää, mutta koskaan ei pidä unohtaa käyttäjien mielipiteitä. Käsittelen niitä yleisönosastokirjoittelun ja tiekuntien kirjelmien perusteella luvussa 5.2, mutta sanottakoon jo tässä, että nimistönsuunnittelun näkemykset ovat melko yhteneväisiä yleisen mielipiteen kanssa. Vastakkaisista kannanotoista nousee selkeimmin esiin joidenkin suomenkielisten huoli siitä, että ruotsinkielen fonotaksi ja äänteet b, d ja g tuottavat vaikeuksia. Käsittelen ääntämisasiaa hieman seuraavassa sen periaatteellisen luonteen takia. Joihinkin nimenantoperusteisiin (esim. muistonimet) ja yksittäisiin nimiin liittyvät

14 periaatteet ja mahdolliset ongelmat tulevat esiin tiennimien käsittelyn lomassa ja lopun yhteenvedossa (6, 7 ja 9). Tiennimet eivät ole ainakaan Porvoon maalaiskunnassa ensisijaisille käyttäjilleen eli tien varrella asuville kieleltään ongelmallisia, koska asukkaat ovat tiekuntien kautta olleet itse niistä päättämässä (ks. lukuja 5.1 ja 5.2) ja koska haja-asutusalueen asukkaat ovat enim- mäkseen joko ruotsinkielisiä tai kaksikielisiä (ks. lukua 2). Pulaan voisivat joutua lähinnä sa- tunnaiset, ulkopuoliset kulkijat, jotka yllättäen joutuvat lausumaan määriteosaltaan ruotsinkielisen nimen vaikkapa hälytysajoneuvoa tilatessaan. Edellinen tuntuu ehkä saivartelulta, mutta juuri hälytysajoneuvon tilaamisen vaikeus on ollut suomentamista vaativien tärkein argumentti. Paitsi että tilanne on aika epätodennäköinen, uskon, että ymmärrettävyyttä suomalainen ääntäminen ei paljon haittaisi. Samalla tavalla kuin ymmärretään murteellisesti äännetyt sanat, joissa voi olla geminaatiota, diftongireduktiota, liudennusta ja muuta, ymmärretään sanat, joissa esimerkiksi b, d ja g -äänteet on lausuttu soinnittomina. Pelko siitä, että suomenkielinen ei osaa lausua ruotsin kieleen kuuluvia b, g ja g - äänteitä tai suomen fonotaksille vieraita konsonanttiyhtymiä, on aliarvioimista. Joutuuhan jokainen kansainvälisen median ympäröimänä eläessään päivittäin tekemisiin vähintään kymmenien vieraskielisten nimien tai lainasanojen kanssa. Eikä siinä ole mitään hävettävää, jos nimet ääntää suomalaisittain, sillä niin on aina tehty ja niin ovat monet vanhat suomenkieliset paikannimet syntyneet. Suomen kielelle vieraan fonotaksin aiheuttamista ongelmista puhuttaessa on hyvä pitää mielessä myös ne ongelmat, joita vanhan paikannimistön suomentaminen aiheuttaisi. Kulttuurihistoriallisen turman lisäksi syntyisi vaara, että nimet vakiintuvat huonosti käyttöön tai niistä syntyy muunnelmia (ks. lukua 7.1), jotka voisivat olla vielä "vaarallisempia" kuin suomalaisittain lausutut ruotsinkielisen määriteosan sisältävät nimet.

4.3 TERMEJÄ

Käytän työssäni enimmäkseen vakiintunutta nimistöntutkimuksen termistöä, mutta joidenkin käsitteiden merkitystä on silti syytä selventää. Tiennimellä tarkoitan tielle annettua (virallista) nimeä, mutta osoitenimellä mitä tahansa osoitteessa esiintyvää nimiainesta. Vanhalla osoitenimellä tarkoitan sellaisia osoitteissa käytettyjä nimiä, jotka eivät ole virallistettuja tien- tai kadunnimiä. Tiennimen jaan totunnaisesti määriteosaan eli alkuosaan ja perusosaan eli jälkiosaan, mutta rajaan jälkiosan merkitsemään vain tietä tai muuta väylää tarkoittavaa sanaa

15 (esim. tie, kuja, polku). Näin esimerkiksi mäki-loppuiset tiennimet katson perusosattomiksi, vaikka toisinkin voisi tulkita. Kanerva (1998: 8) käyttää termiä huvudled som inte betecknar väg, mutta mielestäni se on turha, koska vanhaan paikannimistöön perustuvissa tiennimissä tiehen rinnastettava nimenosa kuuluu yleensä paikannimeen. Lisäksi mäki voi aina saada jatkokseen tietä merkitsevän perusosan, joten ne eivät edes voi olla toisiinsa rinnastettavia (Karlebynmäki ~ Karlebynmäentie). Määriteosaa on se osa tiennimestä, joka ei ole perusosaa, vaikka toki määriteosa- kin saattaa jakautua edelleen ja vaikka Vanha Söderbyntie -tyyppisiin nimiin jako sopii huonosti. Vaihtoehtoiset termit alku- ja jälkiosa ovat tässä suhteessa perinteisiä ongelmattomapia. Tavoitteena onkin luoda välineet koko tiennimistöön yleiseen ja selkeään kuvaukseen. Sen on perustuttava yleisiin tendensseihin (määriteosa + perusosa = Söderby(n) + tie), mutta käsittelyä voi tarpeen mukaan tarkentaa lisämäärittelyjen avulla. Samatarkkoitteisen suomen- ja ruotsinkielisen nimen joukkoa on kutusuttu nimipariksi, mutta käytän tässä työssä kehittämääni nimikko-termiä, koska nimikko ei ota kantaa siihen, kuinka monta nimeä yhdellä kielenulkoisella tarkoitteella eli tässä tapauksessa tiellä on (vrt. koivikko ~ koivisto). Tarvittaessa nimikko-sanan alle voi koota sekä tiennimen viralliset että puhekieliset variantit (Helsingintie–Helsingforsvägen, Hesantie). Parista puhuminen on harhaanjohtavaakin, koska nimikon nimet eivät välttämättä ole pareja kuin kielenulkoisen tarkoitteen samuuden vuoksi. Mielestäni esimerkiksi nimikkoa Lohijärventie–Gäddträsksvägen voi hyvin kutsua eripariseksi, koska 'lohi, lax' £ 'hauki, gädda'. Omalla tavallaan eriparisia ovat myös sellaiset nimikot, joissa toinen nimi perustuu viralliseen nimeen ja toinen virallisen nimen epäviralliseen suomennokseen. Tällaisia nimiä sisältyi Porvoon maalaiskunnan tiennimistön ensimmäiseen luonnokseen (esim. *Varissaarentie–Kråkövägen < Kråkö [maarekisterikylä]). Vakiintuneessa merkityksessään nimikko tarkoittaa a) oliota tai esinettä, joka on määrätty, omistettu jollekulle, jota joku pitää omanaan, hoidossaan, käytössään, nimissään tai b) jotakin jollekulle omistettua ja jonkun mukaan nimettyä (Nykysuomen sanakirja). Nimistön- tutkimuksessa nimikkoa on käytetty nimikkokaduista ja -teistä puhuttaessa, mutta sekaantu- misen vaaraa tuskin on.

16 5 NIMEÄMISTYÖ PORVOON MAALAISKUNNASSA

Porvoon maalaiskunnan kaavoituslautakunta käsitteli osoiteasiaa 27.4.1989 ja esitti kunnan- valtuustolle kunnanhallituksen kautta, että hankkeelle määrätään vastuullinen virkamiesvalmistelija, "joka toimii koko hankkeen vetäjänä ja yhteyshenkilönä" sekä "ryhtyy suunnittelemaan ja laatimaan osoitekarttaa". Nimistö ja "katunimirekisteri" jätettiin jo olemassa olevan kadunnimitoimikunnan käsiteltäväksi.2 Nimistön piti valmistua lokakuun 1989 loppuun mennessä, jotta osoitekartta olisi voitu painaa jo vuoden 1990 alussa. Kuntalaisia ajateltiin tiedottaa nimeämisasiasta vasta tämän jälkeen. Muu tekninen toteuttaminen haluttiin jakaa kolmelle vuodelle kustannussyistä. Kunnanhallitus hyväksyi kaavoituslautakunnan ehdotuksen 22.5.1989 ja kunnanvaltuusto 12.6.1989. Virkamiesvalmistelijan nimeäminen annettiin ympäristöosaston tehtäväksi. Valtuutettu Wahrman puuttui pöytäkirjamerkinnän mukaan kaksikielisyyteen jo tässä vaiheessa: "käytössä olevia nimiä [ei] aina välttämättä tarvitse kääntää suomeksi tai ruotsiksi". (KVP 12.6.1989 [ks. liitettä 2].) Porvoon maalaiskunnan tiennimistön suunnittelu ei siis alkanut kovin vakuutta- vasti. Aikataulu suunniteltiin epärealistisen tiukka, eikä työn periaatteista tai tavoitteista nimistön kannalta edes puhuttu. On suorastaan huvittavaa, että osoitekartta, tolpat, kyltit ja numerokilvet kiinnostivat luottamus- ja virkamiehiä enemmän kuin pääasia eli nimet. Valtuu- tettu Vaniala kiinnitti huomiota jopa kilpien kunnossapitoon.

5.2 TOIMIKUNNAN TYÖ

Porvoon maalaiskunnan kunnanvaltuuston päätöksen mukaisesti ympäristöosasto nimesi maanmittausteknikko Kalervo Pajulan osoitejärjestelmähankkeen vastuumieheksi. Hän aloitti työnsä kadunnimitoimikunnan kanssa 12.9.1989. Kadunnimitoimikuntaan kuului neljä luotta- musmiestä. Puheenjohtajana toimi Bertil Sveholm (RKP). Muut jäsenet olivat Maijaliisa Alatalo (toimikunnan varapuheenjohtaja, SDP), Sinikka Gröndahl (SKDL, myöhemmin Vasemmisto- liitto) ja Kauko Karjalainen (kokoomus). Pajula oli toimikunnan sihteeri. Kadunnimitoimikunta oli luotu rakennuskaava-alueiden teiden nimeäjäksi. Jäsenet edustivat tasapuolisesti oikeistoa ja vasemmistoa. Jäsenillä oli hyvä paikallistuntemus, vaikkei-

2 Kadunnimitoimikunta perustettiin alkujaan jo 1960-luvulla nimeämään asemakaavoitettuja taajamia. Uudestaan se asetettiin 1977. Toimikunnan nimi on sikäli virheellinen, että Porvoon maalaiskunnassa ei ole koskaan ollut katuja. (Selén 1996: 210.)

17 vät he välttämättä olleetkaan syntyperäisiä kuntalaisia. Jokainen osasi molempia kotimaisia kieliä sujuvasti. Kenelläkään ei kuitenkaan ollut kielitieteellistä koulutusta, eikä kukaan ollut perehtynyt nimeämistyön teoreettisiin taustoihin. Tästä huolimatta toimikunta aloitti työnsä ilman ennakkosuunnittelua ja asiantuntija-apua. Ainoa selvä periaate oli se, ettei yhden aluehä- lytyskeskuksen alueella voi olla monta samannimistä tietä. Toimikunta lähetti 29.9.1989 jokaiselle maalaiskunnan tiekunnalle3 (249) kirjeen (ks. liitettä 3), jossa pyydettiin "tiekunnalta nimiehdotuksia tiekunnan kaikille teille". Liitteinä olivat yksityistien kartta ja mallikartta. Tiekunta sai ehdottaa nimiä myös muille kartassa näkyville teille. Vastausta pyydettiin 16.10.1989 mennessä. Suurin osa tiekunnista lähetti ehdotuksensa ajallaan. Loppuja muistutettiin asiasta 29.1.1990 (ks. liitettä 4). Kaikkiaan vastaus saatiin 215 tiekunnalta (86 %). Ensimmäinen ehdotus valmistui vuoden 1991 alussa. Se sisälsi 758 tiennimeä. Valtaosa oli tiekuntien teitä, mutta mukana olivat myös yleiset tiet ja muut tiekunnattomat tiet. Yleiset tiet kadunnimitoimikunta nimesi ensimmäiseksi, ikään kuin koko tiennimistön rungoksi. Enimmältään yleiset tiet nimettiin kylien ja yhdyskuntien mukaan. Vaikka perustana oli vanha ja erittäin vakiintunut nimistö, yltiösuomentaminen pääsi heti valloilleen. Ehdotus oli nähtävillä 21.1.—1.2.1991, ja nähtävilläolosta tiedotettiin seudun lehdissä. Paikallislehdille ja -radioille järjestettiin tiedotustilaisuus 17.1.1991. Nähtävilläo- loaikana yhteyttä otti noin 210 henkeä ja nähtävilläoloajan jälkeen noin 50 henkeä. Nimenmuu- tosehdotuksia ja muita huomautuksia tuli kirjallisesti 126 kappaletta. Suurin osa huomautuksista koski tiennimien kääntämistä. Kirjallisissa huomautuksissa vaadittiin useimmiten tiennimen vaihtamista (ks. lukua 5.2). Tässä vaiheessa toimikunta turvautui asiantuntija-apuun. Pajula kävi 28.2.1991 Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa puhumassa käännösasioista Ritva Liisa Pitkäsen ja Kurt Zilliacuksen kanssa. Seuraavassa kokouksessaan 7.3.1991 toimikunta keskusteli käännösa- sioista ja päätti, että tiennimet tarkastetaan nimitoimiston suositusten mukaisiksi. Maijaliisa Alatalo jätti pöytäkirjaan liitettäväksi eriävän mielipiteen. Lähinnä Alatalon vaikutuksesta toimikunta oli pyrkinyt kääntämään tai mukautta- maan kaikki ruotsinkieliset nimet suomalaisiksi (esim. Kråkö (kylä) Kråkövä-

3 Julkisin varoin ylläpidetään yleisiä teitä. Muut tiet ovat maanomistajien, tienkäyttäjien ja tiekuntien hoidossa. Tiekuntaa ei ole pakko perustaa, mutta yleensä tiekunta perustetaan, jos tienkäyttäjiä on useita. Näin tien ylläpidosta aiheutuvat (taloudelliset) rasitteet on helpompi jakaa ja päätöksenteko tapahtuu virallisissa puitteissa.

18 gen–Varissaarentie, Kroksnäs (tila) Kroksnäsvägen–Kurvikannaksentie). Suomenkielinen nimi ruotsinnettiin vain poikkeustapauksessa. "Katunimitoimikunnan" varapuheenjohtaja Alatalo toteaa eriävässä mielipiteessään 7.3.1991, että toimikunta ei "kunnioita suomenkielisiä nimien antamisessa". Hän on kuitenkin muiden "jäsenten kanssa samaa mieltä siitä, että erisnimiä [!] ei tule kääntää eikä muuntaa". Vain muut nimet tulisi mukauttaa "kummallekin kieliryhmälle helposti äännettäviksi". Alatalon mukaan suomenkielinen lukee nimen niin kuin se on kirjoitettu, niinpä hälytysajoneuvojen tilaamisessa voi olla ongelmia, kun nimestä tulee luettuna "erehdyttävästi erilainen". Erisnimillä Alatalo tarkoittanee henkilönnimiä, sillä muuten eriävä mielipide olisi mieletön. Perinpohjaiseksi jarrunaiseksi Alatalo ei ryhtynyt, vaan hän ilmoitti toimikunnalle 7.3.1991, että "[n]yt kun käymme lopullisesti nimilistaa läpi, en tule yksityiskohtiin jättämään eriävää mielipidettä, vaan vasta työn päätyttyä sitten jätän kannanotto- ni". Eriävän mielipiteen aika koitti 25.11.1992, kun kadunnimitoimikunta päätti työnsä: "En hyväksy suomenkielisenä monia tiennimiksi jääneitä ruotsinkielisiä nimiä, jotka ovat vaikeasti lausuttavia ja helposti erehdyksiä aiheuttavia." (KNTP 7.3.1991, 8.8.1991, 25.11.1992.) Alatalo on ottanut aktiivisesti osaa nimikeskusteluun myös yleisönosastoissa. Tukijoita hänellä on kuitenkin ollut vähän. Eniten käännösasiat ovat kuohuttaneet ruotsinkie- lisiä, jotka eivät ole nähneet mitään mieltä vanhan paikannimistön tärvelemisessä, semminkin kun haja-asutusalueen asujaimisto on yleensä vähintäänkin kaksikielistä. Monet suomenkieliset ovat yhtyneet ruotsinkielisten kantaan, eikä painetta nykyistä suurempaan suomenkielistämiseen ole juuri ollut. Tarkemmin yleisön mielipiteitä käsittelen seuraavassa luvussa 5.2. Vuosina 1991 ja 1992 toimikunta käsitteli muutosehdotukset ja tarkisti käännösta- paukset, joista se vielä keskusteli kokouksessaan 10.7.1991 Pitkäsen ja Zilliacuksen kanssa. Lukuisia nimiä jouduttiin muuttamaan oikeinkirjoitussyistä, sillä alun perin toimikunta hyväksyi nimet ehdotetussa asussa ilman mitään yhtenäistämistä. Ruotsinkielisten nimien määriteosia jouduttiin muuttamaan genetiiviin, yhteen- ja erilleenkirjoittamissäännöt tuottivat vaikeuksia, eikä aluksi ollut selvyyttä edes määräisen muodon käytöstä. Noin puoleen nimikkoista jouduttiin tekemään jonkinlaisia korjauksia (ks. lukua 7.3). Jälkikäteen tarkasteltaessa kääntämis- ja mukauttamisinto saattaa tuntua oudolta, mutta kuten luvussa 4.2 mainitsin (s. 11) nimistönsuunnittelun aikaisempi virallinen linja ja kuntien saamat ohjeet puolsivat moista toimintaa. Suhtautumiseen vaikuttavat tietysti voimakkaasti myös asenteet ja arvot, mutta mielestäni tosiseikat puhuvat selkeästi nykyisen linjan puolesta — kuten uskon pystyväni työn edetessä osoittamaan (ks. lukuja 5.2, 7 ja 9). Oma

19 kysymyksenä on se, pitääkö kuntien noudattaa nimeämisasioissa nimistönsuunnittelun linjauksia vai sallitaanko itsenäisiä ratkaisuja. Tähänkin seikkaan palaan loppuluvussa. Toimikunta sai työnsä päätökseen syksyllä 1992 ja luovutti tiennimiluettelon työkarttoineen kunnanhallitukselle 11.12.1992. Vuoden 1992 lopussa valmistuneessa esityk- sessä oli tarkoituksellisesti nimiä käännetty vain yleisen käytännön perusteella. Tässä vaiheessa tiennimistö oli hyvällä tolalla, ja monissa 16.12.1996 ja 17.9.1997 hyväksytyissä muutoksissa palataan vuoden 1992 nimikkoihin. Esityksestä oli pyydetty lausunnot eri lautakunnilta, naapurikunnilta, palo- ja pelastustoimelta, postilta sekä Kotimaisten kielten tutkimuskeskukselta (ks. lukuja 4.2 ja 7.5). Perusteellista asiantuntija-arviota ei hankittu ilmeisesti kustannussyistä. Ehdotusta käsiteltiin kunnanhallituksessa vasta 19.12.1994. Kunnanjohtaja halusi kuitenkin muutoksia. Kylännimiä olisi käytettävä enemmän (ks. lukua 6.1.2), samoin kunnan pohjoisosan vanhoja suomenkielisiä nimiä. Kokouksessa kiinnitettiin huomiota myös merkkihenkilöiden nimien käytön vähyyteen ja siihen, ettei kuntaan sijoittuneita karjalaisia ole muistettu kuin Karjalaiskyläntiellä. (KHP 19.12.1994.) Kunnanhallitus hyväksyi kunnanjohtajan esityksen ja antoi Pajulan tehtäväksi muuttaa nimistöä niin, että kunnanhallituksen näkökohdat otetaan huomioon. Edellinen valtuustokausi oli loppunut 1992 ja säästösyistä kadunnimitoimikunta oli lakkautettu. Muu- tokset jäivät Pajulan valmisteltaviksi. Tarkistukset tehtiin ripeästi, eivätkä nimet olleet uudellee- n nähtävillä. Seuraavan kerran kunnanhallitus käsitteli asiaa jo 24.4.1995 ja päätti asettaa nimet nähtäville, vaikka jäsenet Pessala ja Otollinen ehdottivat, "että nimiluetteloa käytäisiin yhä läpi, jolloin tutkittaisiin, mitkä tiennimet vielä pitäisi saada kaksikielisiksi". Pessalan ja Otollisen puolesta äänestivät Andersson, Järvinen ja Vaniala. Vastaan olivat Broman, Dahlqvist, Henttala, Högström, Söderberg ja Talsi-Sirkka. (KHP 24.4.1995.) Nähtävilläoloaikana tehtiin kirjallisia huomautuksia 28. Ne koskivat 56:ta tietä. Kunnanhallitus käsitteli huomautuksia 22.8.1995 ja teki 55 muutosta. Kunnanjohtaja esitti osoitejärjestelmän hyväksymistä, mutta kunnanhallitus päätti ilman perusteluja palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi. (KHP 22.8.1995.) Uudelleen valmisteltu esitys palasi kunnanhallitukseen 30.10.1995, jolloin osoitejärjestelmä hyväksyttiin, vaikka valtuuston puheenjohtaja Alatalo "esitti, että ehdotus sisälsi vielä joitakin tiennimiä, jotka on vaikea lausua etenkin suomenkieliselle väestölle". Jäsen Otollinen kannatti Alataloa ja esitti asian palauttamista uudelleen valmisteltavaksi. Ehdotusta ei kannatettu, joten Otollinen jätti pöytäkirjaan merkittäväksi eriävän mielipiteen: "Osa luetteloon

20 sisältyvistä tiennimistä tulisi vielä kääntää suomen kielelle." Esitystä varten oli suomennettu noin 130 tiennimen määriteosaa. Enimmäkseen oli kyse maastokohteista. Suurin osa käännök- sistä oli kadunnimitoimikunnan työnsä alkuvaiheessa tekemiä. (KHP 30.10.1995.) Osoitekartta ilmestyi keväällä 1996, ja kyltit asetettiin paikoilleen loppukesällä. Läheskään kaikki eivät olleet vieläkään tiennimiin tyytyväisiä, joten kunnanhallitukselle osoitettiin 125 ehdotusta tiennimen muuttamiseksi ja noin 25 ehdotusta uuden tien nimeämise- ksi. Pajula valmisteli niiden pohjalta kunnansihteeri Hans Sandströmin kanssa esityksen, joka käsiteltiin kunnanhallituksessa 16.12.1996. (KHP 16.12.1996.) Ehdotuksen laadinnassa oli noudatettu seuraavia periaatteita (KHP 16.12.1996): 1) Suurilla läpikulkuteillä tulisi olla yhtenäiset nimet. 2) Muutosehdotukset on otettu huomioon varsinkin, jos tienvarren väestö on ne yhteistuumin tehnyt. 3) Muut kuin henkilöiden ja (suurten) tilojen nimet on käännetty. 4) Uusia teitä ei ole nimetty. 5) Niihin heikkouksiin, joihin ei ollut ajanpuutteen vuoksi paneutua, voidaan palata myöhemmin. — Suurin osa ehdotuksista hyväksyttiin. Osa muutosesityksistä ja uudet tiennimet jäivät käsiteltäviksi vuonna 1997 uuden Porvoon kaupungin kaavoitus- ja kiinteistölautakunnassa. Porvoon kaupunginhallitus käsitteli 16.12.1996 tehtyjen päätösten oikaisuvaati- muksia 10.2.1997. Kaksi oikaisuvaatimusta käsiteltiin, mutta kaksi jätettiin käsittelemättä, koska ne koskivat sellaisia teitä, joihin kunnanhallitus ei vielä 16.12.1996 ehtinyt ottaa kantaa. Kokous päätti muuttaa Hinthaarantie–Hindhårvägen-nimikon Kuninkaantie–Kungsvägen- ehdotuksen mukaiseksi, mutta pysyttää Holstintien entisen päätöksen mukaisena. Loput muutosesitykset käsitteli kaavoitus- ja rakennuslautakunta kokouksessaan 17.9.1997. Samalla nimettiin 24 uutta tietä. Alatalo oli lautakunnassa kaupunginhallituksen edustajana, mutta monen nimen määriteosa ruotsinkielistettiin. Muutoksilla pyrittiin yhtenäistä- mään nimistöä. Kunnanhallituksen hyväksymän periaatteen mukaan tilannimet näet voitiin säilyttää muuttamattomina. Koska tiloja on paljon ja ne on usein nimetty luonnonpaikkojen mukaan, monen luonnonpaikan nimi säästyi niiden ansiosta väkivallalta. Yhteensä muutoksia tehtiin kokouksessa 44. (KRLP 17.9.1997.) Yksittäisiä uusia nimiä (Gärdebontie, Netaksentie, Nuottaniityntie) ja nimenmuu- toksia (Mjölnarsintie Molnarsintie, Holstientie Kaarenkylänkuja, Veistämöntie Bodöntie, Uusi-Saksalantie Uuden-Saksalan tie) on tullut lautakuntakäsittelyyn vuoden 1998 aikana, mutta voidaan sanoa, että varsinainen nimeämisprosessi päättyi 17.9.1997. Juhlavenee- ntie ja Sorakuopankuja on poistettu tarpeettomina niminä virkamiespäätöksenä vuoden 1996 osoitekartan painamisen jälkeen. (KRLP 14.5.1998, 22.10.1998, 12.11.1998.)

21 5.2 YLEISÖN SUHTAUTUMINEN

Tässä luvussa käsittelen tiekuntien jäsenten, tiekunnattomien teiden asukkaiden ja muiden porvoolaisten suhtautumista teiden nimeämiseen tiekuntien lähettämien nimiehdotusten, nähtävilläolojen ja hyväksymisen jälkeisten huomautusten sekä lehtikirjoittelun valossa. Ensin on kuitenkin syytä nostaa esiin tiestön rakenne ja luonne. Päätiet ovat yleisiä ja julkisin varoin ylläpidettyjä. Ne on nimetty enimmältään tärkeimpien ja vakiintuneimpien paikannimien perusteella. Nimettäessä on hyödynnetty etupäässä kuntien ja kylien nimiä (luvut 6.1.1—6.1.2). Muut tiet ovat yksityisiä, mutta kaikilla ei ole tiekuntaa, koska sen perustaminen on vapaaehtoista. Tie saattaa kulkea vaikka vain yhden tilan mailla. Ylisummaan yksityisille teille on tyypillistä, että ne ovat sangen harvoin yleisen liikenteen kannalta tärkeitä. Enim- mältään ne ovat yleisiltä teiltä erkanevia umpiperiä, jotka palvelevat vain tien varrella asuvia. Yleistä liikennettä rajoittavat myös kiellot ja rajoitukset, mikä on aivan ymmärrettävää, koska esimerkiksi Porvoon maalaiskunnan alueellakin moni yksityistie kulkee maalaistalon pihapiirin läpi. Turha moottoriliikenne olisi tietysti muutenkin häiritsevää. Usein tietä ei voida sulkea muulta kuin omalta liikenteeltä kokonaan, koska useat tiet saavat julkista avustusta, mutta on selvää, että ne ovat aivan toisentyyppisiä kuin taajamien tiet ja kadut. Koska haja-asutusalueen tiestö jakautuu edellä kuvatulla lailla selvästi kahtia ja eroaa taajama-aluiden tiestöstä, nimeäminenkään ei voi sujua yksioikoisesti — saati kaavateistä opitun tutun mallin mukaan. Yleiset tiet ovat lähimpänä kaavateitä, ja niitä nimettäessä pitää ottaa huomioon se, että niille annettavat nimet ovat yleisen käytännön mukaisia ja kaikille tietä käyttäville riittävävän helppoja. Mielestäni Porvoon maalaiskunnan haja-asutusalueen yleisten teiden nimet täyttävät niille asetetut vaatimukset sangen hyvin (esim. Emäsalontie –Emsalövä- gen, Jakarintie–Jackarbyvägen, Loviisantie–Lovisavägen, Pornaistentie–Borgnäsvägen). Yksityisteitä nimettäessä sananvalta pitää antaa ensi sijassa tien omistajille ja tien varrella asuville eli niille, jotka nimeä todella tarvitsevat. Toki huomioon on otettava osoite- järjestelmän yleiset vaatimukset, jotka mahdollistavat postinkannon ja aluehälytysjärjestelmän toimivuuden, sekä vakiintuneet periaatteet, joiden mukaan virallisessa nimeämisessä ei käytetä ainakaan elävien henkilöiden nimiä muistonimitarkoituksessa, sopimattomana pidettyjä nimiä tai sellaisia nimiä, jotka voivat vaikuttaa vahingollisesti muuhun nimistöön. Viimeksi maini- tuilla nimillä tarkoitan käytössä olevien paikannimien teennäisiä mukaelmia, virheellisiä käännöksiä ja näennäisnimiä, jotka ovat keksittyjä, mutta vanhoihin paikannimiin sekoittuvia.

22 Periaatteellista keskustelua haja-asutusalueiden teiden nimeämisestä ei ole Suomessa juuri käyty. Edellä esitetyt näkökohdat perustuvatkin osin yleiseen nimistönsuun- nittelun teoriaan ja osin tämän tutkimuksen tuloksiin. Perinteisesti tiekunnat ovat siis saaneet päättää asioista lähes oman mielensä mukaan. Tiekunta saa edelleenkin antaa itselleen minkä nimen hyväksi näkee, koska tiekunnan nimi ja tiekunnan tien tai teiden nimet ovat täysin erilliset asiat. Ennen osoitejärjestelmähanketta monet tiekunnat olivat kuitenkin ottaneet käyttöön tiekunnan nimen virallisena osoitteena sovittuaan asiasta postin kanssa (esim. Heikintie, Holsteininkuja, Mikontie). Tiekuntien nimiehdotusten ja muutosesitysten perusteella näyttää siltä, että ainakin jotkin tiekunnat luulivat, että tiekunnan päätös on osoitejärjestelmää luotaessakin ratkaiseva. Aina ei ajateltu sitäkään, että nimi pitää hyväksyä sekä suomen- että ruotsinkielisenä, koska tiekunnalle olisi riittänyt vain toiskielinen nimi. Tiekunnathan eivät saaneet juuri mitään tietoa osoitejärjestelmähankkeesta, kun niiltä pyydettiin nimiehdotuksia (ks. liitteitä 3 ja 4). Suurin osa tiekunnista pääsi ehdotettavasta nimestä yhteisymmärrykseen, mutta muutamassa tapauksessa syntyi vakavia riitoja (ks. Kaarenkylänkujaa, luku 6.1.2; Maaseututie- tä, luku 6.3 ja Albert Edelfeltin rantatietä, luku 6.2.1). Muutamassa tiekunnassa ensimmäisen nimiehdotuksen teki puheenjohtaja muiden mielipidettä kysymättä, joten jäsenet joutuivat vaatimaan muutosta saadakseen mielipiteensä esiin. Vastausaikaa ehdotuksen antamiseen annettiin kovin vähän, vain muutaman viikon verran. Eniten tiekunnat ehdottivat jo käytössä olleita tai vanhojen paikannimien perusteella muodostettuja tiennimiä, mutta muutamassa ehdotuksessa on esitetty aivan toisen- tyyppisiä nimiä. Erikoisina voi pitää ehdotuksia Avenue d'Urpo, Bjurbölen Bulevardi–Bjurböle Bulevard, Kollikatinpolku, Paisukarvepolku, Slalom-vägen, Umpikuja–Återvändsgränd, Viipervaapertie. Lyhyyden ja selvyyden vuoksi ehdotettiin sellaisia nimiä kuin Soputie, Taikatie, Tuiskutie, Vesitie. Muistonimiä ehdottivat lähes ainoastaan hermanninsaarelaiset kulttuuriaktivistit (ks. lukua 6.2.1) ja Porvoon maalaiskunnan kulttuurilautakunta (KNTP 3.11.1992). Muuten muistonimiä etupäässä vastustettiin hankalina ja maalaismaiseen ympäristöön sopimattomina. Kiivainta keskustelua herätti se, miten pitäisi suhtautua vanhaan ruotsinkieliseen paikannimistöön suomenkielisiä tiennimiä muodostettaessa. Kadunnimitoimikunnan ja poliittisten päättäjien näkemykset tulivat esiin edellisessä luvussa, joten tarkastelen seuraavassa tiekuntien edustajien ja paikallislehdissä kirjoitelleiden muiden porvoolaisten kantoja.

23 Olen jakanut keväällä 1991 kirjallisesti tehdyt 126 muutosehdotusta, keväällä 1995 kirjallisesti tehdyt 28 muutosehdotusta ja vuonna 1996 kirjallisesti ja suullisesti tehdyt 98 muutosehdotusta pääsisällön mukaan pääryhmiin. Laskennan perusteena ovat muutosehdotuksi- ssa esiintyvät yksittäistapaukset. Joissakin ehdotuksissa käsitellään yhtä nimeä ja joissakin kolmeakymmentä.

määriteosa määriteosa nimi vaihdetta- muut suomennettava ruotsinnettava va toiseksi muutokset suom. ruots. suom. ruots. 1991 0 % 1,5 % 23,3 % 0,5 % 50,5 % 24,3 % 1995 6,6 % 0 % 3,3 % 0 % 49,2 % 41,0 % 1996 0 % 0 % 32,4 % 2,1 % 35,2 % 30,3 % keskim. 1,0 % 0,7 % 23,5 % 1,0 % 44,9 % 28,9 % Taulukko 1. Muutosehdotusten sisältö (suom. = suomenk. nimi, ruots. = ruotsink. nimi)

Osa määriteosan suomennosvaatimuksista perustuu vallitsevaan käytäntöön, joten varsinaisesti suomentamista suomentamisen vuoksi vaaditaan vain kahdessa ehdotuksessa (0,5 %). Nekin ovat saman henkiön tekemiä. Toisaalta muutamassa ehdotuksessa määriteosaltaan yksikielinen nimikko halutaan vaihtaa sellaiseen, jossa määriteosa on kahdella kielellä (esim. Siltaniityntie–Siltaniittyvägen Kesäniityntie–Sommarängsvägen). Toisaalta hyvin monessa nimenvaihtoehdotuksessa esitetään määriteosaltaan kaksikielistä nimikkoa vaihdettavaksi määriteosaltaan yksikieliseen (esim. Tullitie–Tullvägen Bonäsintie–Bonäsvägen). Pai- kannimien kääntämättä jättämisen puolesta vetosivat myös Ruotsalaisen kansanpuolueen paikallisosasto ja Svenska Finlands folkting. Vaikka asianosaisia eli tiekuntien jäseniä suomenkielisten tiennimien määriteosien ruotsinkielisyys ei juuri haitannut, asiasta nousi lehtien yleisönosastoilla suuri kohu, joka oli kiivaimmillaan vuonna 1996 ja 1997, kun tiennimikilvet pystytettiin maastoon. Borgåbaldetissa pysyteltiin asiallisilla linjoilla ja oltiin huolissaan seudun kulttuuriperinnön säilymisestä. Uusimaassa kirjoittelu puolestaan lipsahti jopa asiattomuuksiin, kuten seuraavista katkelmista voi päätellä: Minä (ja vaimoni) puhumme ja luemme mitä tahdomme, te mitä osaatte. (Uusimaa 20.8.1996.)

24 Satojen vuosien ajan ovat harvaa poikkeusta lukuunottamatta em. vähemmistön edustajat kuvitelleet olevansa "parempaa väkeä" ja ylimielisellä käytöksellään sen myös osoittaneet monella eri tavalla. Tästä johtuen on valtaväestö aikansa nieltyään ruvennut reagoimaan ainoalla oikealla tavalla, eli "hurrittelemaan" ja piikittelemään heille mielikuvituksen koko kirjolla ja aivan oikeutetusti, ts. maksettu potut pottuina. (Uusimaa 23.8.1996.) En tohti etes ajatella, miten monta turhaa uhria on tullut vaikka vain Uttaksessa, pääkaupunkin Töpelninkatulla, Rantseeninkatulla, Nortensöltinkatulla ja muissa vastaavissa paikoissa, mihin apua ei ääntämisvaikeuksien takia saata ajoissa. (Uusimaa 4.10.1997.) Toki monet kirjoitukset olivat asiallisia, mutta syvällisesti asiaan ei monikaan paneutunut. Ne, jotka moittivat määriteosaltaan kääntämättä jätettyjä nimiä (esim. Borgåbladet 23.7.1996), tarkastelivat tiennimistöä yleisellä tasolla, eivätkä ehdottaneet konkreettisia vaihtoehtoja. Nimistöntutkimuksellista näkökulmaa keskustelussa edusti Peter Slotte (Borgåbladet 15.8.1996). Alatalon mukaan suomenkielisiä ei kunnioiteta, kun annetaan nimiä, joissa on ruotsinkielinen määriteosa. Kärjistäen voisi kysyä, olisiko se todella kunnioittamista, jos suomenkieliset pakotetaisiin käyttämään teennäisiä nimiä, jotka pahimmassa tapauksessa tärvelisivät ajan myötä paikallisen kulttuuriperinnön? Tasa-arvona voi pitää sitä, että molemmilla kieliryhmillä on oikeus vanhan ja alkuperäisen paikannimistön käyttöön. Odottamaton havainto oli se, että jotkut pelkäsivät yksityistien statuksen muuttuvan virallisen nimeämisen myötä. Kaikkein kärkevimmästä päästä ovat seuraavat kommentit: OBS!!! Det skall absolut inte vara något finskt namn på vägen. Vägen [--] är privat. [--] Vägen är privat och det lyftes inget kommunalbidrag för den. [--] Vägen är inte heller någon allmän trafikled där det skall få köras hur som helst, med vilken fart som helst och av vem som helst. Yleisesti ottaen uudistusta pidettään kuitenkin hyvänä asiana, ja monet ovat tiedustelleet kärsimättöminä osoitenumeroinnin valmistumista. Kenties virallisen lähiosoitteen puuttuminen koetaan hankalana asiana, koska se saattaa herättää kummeksuntaa tilanteissa, joissa osoite on ilmoitettava.

25 5.3 YHTEENVETO

Porvoon maalaiskunnan hallintoelinten laatima ja hyväksymä suunnitelma petti pahasti. Vajaan vuoden sijasta hanke veikin vajaan vuosikymmenen. Eväät olivat suunnitelmien mukaiset. Poliittinen toimikunta aloitti työn ilman harkintaa ja ennakkovalmisteluja, ja periaatteet selkiytyivät vasta työn edetessä asukkaiden ja poliittisten päättäjien ristipainostuksen myötä. Paljon työtä meni eräällä tavalla hukkaan, mutta nyt lienee opittu monessa Suomen kunnassa kantapään kautta aivan perustavanlaatuisia asioita. Ehkä humanistisiin arvoihin osataan kiinnittää tulevaisuudessa enemmän huomiota. Asukkaiden ja poliitikkojen myöhäinen valpastuminen lienee merkki siitä, että radikaalilla tavalla paikannimistöön puuttuvat hankkeet ovat ihmisten normaalin kokemuspiirin ulkopuolella. Nimistön merkitys tajutaan vasta sitten, kun jokin menee vikaan. Tästä pitäisi ottaa opiksi: monipuolinen etukäteistiedottaminen panisi ajatukset liikkeelle ennen kuin on jo turhan myöhäistä.

6 TIENNIMISTÖN RYHMITTELY JA ESITTELY

Olen ryhmitellyt tiennimet, 790 nimikkoa, kolmeen pääluokkaan. Suurimman ryhmän muodostavat vanhaan paikannimistöön perustuvat tiennimet (luku 6.1; 632 kpl; 80,6 %). Nimet jakautuvat edelleen seitsemään alaryhmään, kunnannimen, kylännimen, asuinalueennimen, tilannimen, maastonimen, vesistönimen ja muun vanhan paikannimen sisältäviin tiennimiin. Toisena pääryhmänä ovat paikkaan muuten kuin vanhan paikannimistön perusteella liittyvät tiennimet (luku 6.2; 118 kpl; 14,9 %). Ne jakautuvat puolestaan kahdeksaan alaryhmään eli virallisen henkilönnimen, kutsumanimen ja sukulaisuustermin sisältäviin tiennimiin, yrityksen tai laitoksen toimintaan liittyviin nimiin sekä maastoappellatiivin, ve- sistöappellatiivin, infrastruktuuriappellatiivin ja muun appellatiivin sisältäviin tiennimiin. Kolmannen pääryhmän muodostavat paikkaan väljästi liittyvät ja harkinnaiset tiennimet (luku 6.3; 35 kpl; 4,4 %). Tarkat ryhmittelyperusteet selviävät alaluvuista. Niissä on esitetty myös lasken- nallista tietoa, mutta tarkat analyysit esitetään vasta arviointiluvussa (luku 7). Kvantitatiivisen aineksen avulla arvioinnissa edetään etenkin tiennimien ja vanhan paikannimistön suhteeseen, kaksikielisyyteen ja ongelmallisiin tiennimiin. Loppuluvussa (luku 9) näkökulma laajenee koko työn tulokset sisältäväksi synteesiksi.

26 Jos ryhmittelystä haluaa löytää jonkin tietyn tiennimen, apuna voi käyttää työn loppuosan aakkosellista nimihakemistoa (luku 11). Hakemisto sisältää nimien ja sivujen lisäksi myös muuta tietoa (kartan hakuruudut, muutetut nimet, täysin muuttamattomat nimet, vain oikeinkirjoitukseltaan korjatut nimet, uudet nimet). Tiennimien ryhmittelyn perustana ovat nykyiset nimet. Jos nimeä on muutettu nimistön hyväksymisen (30.10.1995) jälkeen, entinen nimi ja muutoksentekopäivämäärä on ilmoitettu suluissa nimen perässä. Kukin nimikko on vain yhdessä ryhmässä.

6.1 VANHAAN PAIKANNIMISTÖÖN PERUSTUVAT TIENNIMET

637 nimeä; 80,6 % kaikista nimistä.

Vanhaan paikannimistöön perustuvissa nimissä kolme ensimmäistä ryhmää ovat ensisijaisia, koska virallista nimeä eli kunnan-, kylän- tai tilannimiä ei ole pakkokäännetty. Niinpä esimerkiksi Orrbynlahdentie kuuluu kylän- eikä lahdennimen sisältäviin tiennimiin: Koska kylän virallinen nimi on Orrby, lahdesta ei ole tehty *Teerikylänlahtea. Kylän nimi on siis vaikuttanut nimeämisessä aivan ratkaisevasti.

6.1.1 Kunnannimen sisältävät tiennimet

6 nimeä; 0,8 % kaikista nimistä; 0,9 % vanhaan paikannimistöön perustuvista nimistä.

Tämän ryhmän tiennimissä esiintyy osa naapurikuntien nimistä, mutta Sipoo, Askola ja Pernaja puuttuvat. Kaukaisemmista kunnista ovat päässeet mukaan Helsinki, Loviisa ja Viipuri. Viimeksi mainitun nimen esiintyminen on perua sotia edeltäneeltä ajalta, jolloin Viipuri oli rannikkoa pitkin itään kulkeneen tien merkittävä pääte. Muut tiet ovat suurehkoja yleisiä teitä, ja nimeäminen on mukaillut vallitsevaa käytäntöä. Syyskuussa 1997 pidettyyn kaavoitus- ja rakennuslautakunnan kokoukseen asti Helsingintie, Loviisantie ja Pornaistentie olivat vain pääteiden osia, ja esimerkiksi arkipuheen (Vanha) Helsingintie koostui maalaiskunnan alueella Helsingintiestä ja Kulloontiestä, mutta selvyyden takia Kulloontie liitettiin Helsingintiehen ja Ilolantie Loviisantiehen.

27 Helsingintie–Helsingforsvägen (Helsingintie–Helsingforsvägen + Kulloontie–Kullovägen 17.9.1997 asti) Helsinki–Helsingfors Loviisantie–Lovisavägen (Loviisantie–Lovisavägen + Ilolantie–Illbyvägen 17.9.1997 asti) Loviisa–Lovisa Myrskyläntie–Mörskomvägen Myrskylä–Mörskom Mäntsäläntie–Mäntsälävägen Mäntsälä Pornaistentie–Borgnäsvägen Pornainen–Borgnäs Vanha Viipurintie–Gamla Viborgsvägen Viipuri–Viborg

6.1.2 Kylännimen sisältävät tiennimet

91 nimeä; 11,5 % kaikista nimistä; 14,3 % vanhaan paikannimistöön perustuvista nimistä.

Porvoon maalaiskunnan alueella on ollut 55 kylää ja 28 yksinäistaloa. Yksinäistalot on muutettu vuonna 1977 hyväksytyn kylännimiuudistuksen jälkeen maarekisterikyliksi, joten kyliä oli Porvoon maalaiskunnassa ennen kuntaliitosta yhteensä 83. Noin puolella kylistä (42) on sekä suomen- että ruotsinkielinen nimi (esim. Klemetti–Klemetsby, Kiiala–Kiala, Voolahti–Vålax). Joissakin tapauksissa ero on näennäinen yhteneväisen ääntöasun vuoksi. Vain suomenkielinen nimi on kantatalon mukaan nimetyillä Henttalalla ja Kallolalla. Norike ja Ylike ovat alkuperältään epäselviä, mutta suomen fonotaksin mukaisia (Nordling 1974: 37; Pitkänen 1997: 224). Muiden 37 kylän nimi on ruotsinkielisessä asussa (esim. Bosgård, Kroksnäs, Virvik), mutta nimet voivat olla ainakin osin suomalaisperäisiä (esim. Kalax, Virvik). Suomenkieliset nimet ovat 1977 virallisesti hyväksyttyjä käännöksiä tai ään- teellisiä mukaelmia.4 Parhaiten ovat vakiintuneet käyttöön ne nimet, joita lienee käytetty jo ennen virallista suomentamista (esim. Ilola, Haikkoo, Pappilanmäki, Sikilä). Keinotekoiset

4 Rinnakkaisnimiä ei ollut käytössä ennen vuotta 1977. Kaksikielistämisen ohella kylännimien kirjoitusasua ajanmukaistettiin. Kolmessa tapauksessa suomalainen nimi ruotsinnettiin: Kaarenkylän kylä Karsby, Torasbacka eller Tuorila by Torasbacka, Vanhamoisio by Gammelgård. (Uudenmaan läänin maanmittauskonttorin lausunto 18.1.1977.)

28 suomennokset ovat jääneet osittain ruotsinkielisten nimien varjoon (esim. Eriksdal pro Eerola, Sköldvik pro Kilpilahti, Strömsberg pro Virtaala). (Selén 1996: 209–210.) Ensimmäiseksi rinnakkaisnimet otettiin käyttöön 1925 rautatieasemien ja -py- säkkien nimissä. Myöhemmin myös posti otti käyttöön rinnakkaisnimiä, ilmeisesti käyttöön jo hyvin vakiintuneita. (Selén 1996: 209.) Maarekisterikylien nimiä on käytetty varsinkin yleisten teiden nimeämisessä. Vaikka kadunnimitoimikunta jo alun perin hyödynsi työssään kylännimiä, kunnanhallitus halusi kunnanjohtaja Per-Håkan Slotten aloitteen mukaisesti korostaa entisestään niiden asemaa. Syinä olivat kylännimien tunnettuuden ja kotikuntatietoisuuden säilyttäminen. (KHP 19.12.1994.) Nyt 62:n Porvoon maalaiskunnan, yhden Askolan, yhden Pornaisten ja yhden Sipoon kylän nimeä on käytetty myös Porvoon maalaiskunnan haja-asutusalueen tiennimissä. Alkuperäistä suurempaan kylännimien käyttöön on päästy jakamalla yleisiä teitä osiin ja antamalla tielle nimi lähinnä sen sijaintipaikan eikä määränpään mukaan. Nimeämistavan hyvinä puolina voidaan pitää kunnanhallituksen näkökohtien lisäksi informatiivisuutta ja paikannettavuutta. Ongelmia voi aiheuttaa totunnaisen ja virallisen nimistön eriävyys: esimerkiksi arkikielen Sondbyntie kattaa Tarkistentien, Bjurbölentien, Vessööntien ja Sondbyntien. Osa kylännimistä kuitenkin poistui tiennimistöstä, kun kunnanhallitus käsitteli muutosehdotuksia: Anttila, Hummelsund, Piirlahti, Vaarlahti ja Yli-Vekkoski saivat väistyä 16.12.1996, Hinthaara puolestaan 10.2.1997. Yleisen mielipiteen vuoksi periaatetta oli jouduttu muuttamaan: "Niillä yleisillä teillä, jotka samalla ovat suurehkoja läpikulkuteitä, tulisi – jos mahdollista – olla yhtenäiset nimet." Lisää muutoksia ryhmän nimiin tehtiin 17.9.1997 kaavoitus- ja rakennuslautakunnan kokouksessa, kun Kulloontie liitettiin Helsingintiehen, Ilolantie Loviisantiehen ja Seitlahdentie Voolahdentiehen. Kulloo, Ilola ja Seitlahti eivät kuitenkaan kadonneet tiennimistöstä, koska ne esiintyvät useassa eri nimessä. (KHP 16.12.1996 ja 10.2.1997; KRLP 17.9.1997.) Monessa tapauksessa yhden kylän nimi on usean tiennimen määriteosana. Näin maarekisterikylän nimi esiintyy kaikkiaan 91:ssä haja-asutusalueen tiennimessä. Lisäksi Gammelbackan (< Gammelbackan kartano), Eestinmäen ja Kortisbackan kylän nimeä on käytetty taajamateiden nimissä (Gammelbackantie–Gammelbackavägen; Eestinmäen- tie–Estbackavägen; Kortisbackantie–Kortisbackavägen). Entisen kaupungin alueellakin on hyödynnetty maalaiskunnan kyliä: Pellingistä (Pellinge) ja Peippolasta (Pepot) on saatu Pellingintie–Pellingevägen ja Peippolantie–Pepotvägen. Kaupungissa on myös Jernböle-

29 ntie–Jernbölevägen, joka on nimetty laitakaupungin kylän, Järnbölen mukaan. Maalaiskunnan puolella sijaitsevan Järnbölen kylän nimi on luonnollisesti samaa perua.5 Tiennimissä esiintymättömät kylät ovat Anttila–Andersböle (< Galnandersböle 1541 < Galna Anders 'Hullu Anders'), Baggböle (< henk.nimi Bagge + by), Boe (Boe gård < bo : boet 'asumus, talo' tai boda 'aitta'), Hummelsund (Hummelsund gård < humbla 'kimalainen', humble 'humulus lupulus, humala' tai hummel 'kuhmu'), Kallola (Kallolan kartano ² suom. henk.nimi Kalle), Kilpilahti–Sköldvik (Sköldvik gård < *skiolder 'sköld = kilpi' kaartuvien rantakallioiden mukaan), Kuris, Onas (< henk.nimi *Une), Pappilanmäki–Prästgårdsbacka, Piirlahti–Pirlax (Pirlax gård, suom. alkuperä), Ramsholm (Ramsholmin tila), Teissala–Teisala, Vaarlahti–Varlax (suom. alkuperä) ja Västermunkby (ks. Munkkala). Sundö esiintyy tie- nnimissä Suni-asuisena paikallisen käytännön mukaisesti. (Granlund 1979: 109, 117–118, 142–143, 148–149, 297, 338–339, 372.) Seuraavassa luettelossa olen alleviivannut rinnakkaisnimistä vanhastaan käytössä olleen muodon. Kaksipäinen nuoli ( ) jättää kylän ja tilan nimen suhteen avoimeksi, vaikka kylännimi perustuu usein tilannimeen. Nuolenkärki (< tai >) osoittaa muotojen äänteellistä kehittymistä ja nuoli (²) väljempiä suhteita, esimerkiksi nimeämisperustetta tai assosiaatiota. Olen esitellyt kylännimien historiaa, jos sopivia lähdetietoja on ollut saatavilla. Kylännimien taustat eivät ole tutkimukseni kannalta keskeisiä, mutta etymologiointi osoittaa kielitiedettä harrastamattomalle lukijalle sangen selvästi sen monipolvisuuden, joka vanhojen paikannimien alkuperään liittyy. Yleisimmät kylännimissä esiintyvät ruotsin sanat olen jättänyt kääntämättä (berg 'mäki', (båt)drag 'venevalkama', by, böle 'kylä', gård 'kartano', näs 'niemi', strand 'ranta', sund 'salmi', vik 'lahti', å 'joki' ja ö 'saari').

Ali-Vekkoskentie–Söderveckoskivägen Ali-Vekkoski–Söderveckoski Bengtsbynpolku–Bengtsbystigen Bengtsby < Beintzby 1592 < ? Bengts (ent. tila) < henk.nimi Bengt (Granlund 1979: 201.) Bengtsbyntie–Bengtsbyvägen —"—

5 Kuntaliitoksessa vuoden 1997 alussa kaupungin ja maalaiskunnan Järnböle yhdistettiin samoin kuin Pappilanmäen kylätkin. (Uudenmaan maanmittaustoimiston päätös kuntajaon muuttamisesta johtuvasta kyläjaotuksen muuttamisesta 29.10.1996.)

30 Bjurbölentie–Bjurbölevägen Bjurböle Bjurböle (tila) < bjur m. 'kokkapuun ala- osa' tai 'majava', mahd. henkilönnimenä (Granlund 1979: 301– 302.) Bosgårdintie–Bosgårdsvägen Bosgård Bosgård (kno) < henk.nimi Bo + gård (Selén 1996: 215.) Brattnäsintie–Brattnäsvägen Brattnäs < *bratt(r) 'jyrkkä' (Granlund 1979: 101.) Emäsalontie–Emsalövägen (Emäsalontie–Emsalövägen + Vaarlahdentie–Varlaxvägen 16.12.1996 asti) Emäsalo–Emsalö Emsalö gård Epoontie–Ebbovägen Epoo–Ebbo < Ebbom 'hos Ebbe och hans familj eller husfolk' < Ebbe i Skogom 1404 (Granlund 1979: esim. 348, 381.) Eriksdalintie–Eriksdalsvägen (Eerolantie–Eriksdalsvägen 16.12.1996 asti) Eerola–Eriksdal, Eriksdalinjärvi–Eriksdalträsket Eerola haluttiin tiennimessä muuttaa Eriksdaliksi, koska tie vie Eriksdalin kar- tanolle. Eriksdal on kuitenkin yksinäistila, jonka nimen suomennos Eerola on hyväksytty virallisesti 1977. Tältä kannalta nimenmuutos ei olisi perusteltu, mutta Eerola on vakiintunut huonosti yleiseen käyttöön. (Selén 1996: 218.) Fagerstantie–Fagerstadsvägen Fagersta < Fagerstad < henk.nimi Fager tai fager 'kaunis' + stad 'paikka' tai 'venevalkama' (Granlund 1979: 153–156.) Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen ruotsin kielen toimiston lausunnon (12.3.1992) mukaan ruotsinkielisen nimen suositeltava muoto olisi Fagerstavägen. Sama koskee muita vanhoja -sta(d)-loppuisia paikannimiä. Grännäsintie–Grännäsvägen Grännäs Grännäs (tila) Gäddragintie–Gäddragsvägen (Piirlahdentie–Pirlaxvägen 16.12.1997 asti) Gäddrag < tod.näk. *Gäddvik + (båt)drag (Granlund 1979: 164–165); Gäddragfjärden Piirlahti muutettiin Gäddragiksi, koska jälkimmäinen on tunnetumpi kylä. Piir- lahti on tien pohjoispäässä ja Gäddrag eteläpäässä kauempana kaupungista, joten enemmistön näkökulmasta tie vie Gäddragiin. Uusi nimi on siis yleisen nimeämiskäytännön mukainen. Aiempi Gäddragintie (tiekunnan tie) muutettiin Bökarsintieksi.

31 Haikkoontie–Haikovägen Haikkoo–Haiko Haiko gård < suom. Haiko- (Granlund 1979: 372.) Henttalantie–Henttalavägen Henttala < Häntälä (yks.talo) < Hentola ~ Hentala 1542 < suomal. henk.nimi Hent(t)o ~ Hent(t)u (Gra- nlund 1979: 49.) Nykyinen Henttalan kylä oli vuoteen 1977 Häntälä enstaka–Häntälän yksinäista- lo (Uudenmaan läänin maanmittauskonttorin lausunto 18.1.1977). Alkuperäinen Henttala lienee säilynyt paikannimistössä (Henttalankoski, Henttalanmäki) alkuperäisenä. Lisäksi Selénin (1996: 233) mukaan kartanon omistaja Gunnar Bryggman vaihtoi 1900-luvun alkuvuosikymmenillä sukunimekseen talonsa nimen Henttala. Hommanäsintie–Hommanäsvägen Hommanäs Hommanäs (tila) < hofman '(ratsu)- sotilas', myös sukunimenä (Granlund 1979: 137.) Hommanäsin kartano sai rinnakkaisnimen Löfvings, kun sissipäällikkö Tapani (Stefan) Löfving kuoli siellä vuonna 1777. — Joulukuussa 1996 kunnanhallitus yhdisti Löfvingintien Hommanäsintiehen yksittäisten henkilöiden ehdotuksen perusteella. Syyskuussa 1997 kaavoitus- ja rakennuslautakunta perui kunnanhallituksen päätöksen, koska siitä oli valitettu tiekunnan nimissä. Ks. Löfving- intietä ja Tapaninkujaa (luku 6.2.1). Ilolan kartanon tie–Illby gårds väg Ilola–Illby Illby gård < henk.nimi Ille < ilder ~ ill 'ilkeä, paha' (Granlund 1979: 224–225.) Jakarin kartanon tie–Jackarby gårds väg Jakari–Jackarby Jackarby gård < aker 'åker = pelto' + by, jossa *i Akerby > *i Jakerby -kehitys hia- tuksen vuoksi (Granlund 1979: 187–188.) Jakarintie–Jackarbyvägen —"— Kaarenkylänkuja–Karsbygränden (Holstintie–Holstivägen 12.11.1998 asti) Kaarenkylä–Karsby < ruots. henk.nimi Karse tai Kar(i) < mahd. kars(e) ~ kärsa 'niini- tai narukori, pieni pussi' Karsby-nimen ensimmäiset kirjalliset esiintymät ovat 1300-luvun lopulta. Suomenkielisestä Kaarenkylästä on tietoja 1500-luvun puolivälistä. Ojansuu (1920: 98) ajattelee, että suomenkieliset olisivat yhdistäneet ruotsin Kari-nimen

32 [kaari] suomen kaari-appellatiiviin, jota on käytetty pitkien köyryselkäisten miesten lisänimenä. Näin selittyisi taivutus kaari : kaaren pro kaarin. Granlund ei pidä selitystä kuitenkaan uskottavana. (Granlund 1979: 231–233.) Tiennimeä on muutettu useaan otteeseen. 16.12.1996 (KHP) silloi- nen Holstintie muutettiin Muuntajankujaksi (6.2.7) ja osa Alhontaustantiestä muutettiin Holstintieksi. Tiekunta oli kuitenkin riitainen, eikä päässyt nimiasiasta yksimielisyyteen, ja niinpä asiaa on käsitelty myös 10.2.1997 (KHP) ja 14.5.1998 (KRLP). Lopulta sopu syntyi ja Holstintie muutettiin nykyiseksi Kaarenkylänku- jaksi (12.11.1998 KRLP). Kaarenkyläntie–Karsbyvägen —"— Kalaxintie–Kalaxvägen Kalax ² suom., mahd. < *Kahilalaksi 'kaislalahti' (Pitkänen 1990: 149.) Kardragin rantatie–Kardrags strandväg Kardrag Kardrag gård < karve 'eräänlainen ke- vytkulkuinen alus' tai kar 'kirstu, rasia, astia' maaston mukaan + (båt)drag Granlund (1979: 164–166) pitää etymologiaa epäselvänä. Karlebyn kartanon tie–Karleby gårds väg Karleby Karleby gård Karlebynkantti–Karlebykanten Karleby, Karlebykanten [asuinalue]

Karlebynmäki–Karlebybacken Karleby, Karlebynmäki–Karlebybacken Karlebynmäki–Karlebybacken nimikkoa on käytetty alueennimenä ainakin 1960–luvulta lähtien. Kerkkoontie–Kerkovägen Kerkkoo–Kerko < mahd. suom. henk.nimi Kerkko- (Granlund 1979: 372.) Kiialankuja–Kiala allén Kiiala–Kiala Kiala gård Klemetintie–Klemetsbyvägen Klemetti–Klemetsby < Klemets (tila) < lat. (Clemens :) Clementis ² Klœmit(ter) tai Klemet (Granlund 1979: 233.) Kreppelbyntie–Kreppelbyvägen Kreppelby Kreppelby (tila)

33 Kroksnäsintie–Kroksnäsvägen Kroksnäs Stor- ja Lill-Kroksnäs (tila) < *krogher 'kapakka', kroker 'koukku, haka' tai henk.nimi Kroker (Granlund 1979: 138–139.) Kråkön puistotie–Kråköallén Kråkö Nimi hyväksyttiin uudeksi tiennimeksi kaavoitus- ja rakennuslautakunnan kokouksessa 17.9.1997 kirjallisen esityksen perusteella. Kråköntie–Kråkövägen —"— Kråkönympyrä–Kråkösvängen —"— Kulloon kartano–Kullo gård Kulloo–Kullo Kullo gård < henk. nimi Kulle tai kulle 'kukkula' + *á 'joki' (Granlund 1979: 89–91.) Kulloon kartanon tie–Kullo gårds väg —"— Kulloonkylän rantatie–Kullobys strandväg —"— Kulloonlahdentie–Kulloviksvägen Kulloo–Kullo, Kulloviken Kurbölentie–Kurbölevägen Kurböle < henk.nimi Kure, kura 'soppi' tai kur 'kasa, läjä' (Granlund 1979: 319–321.) Linnanpellontie–Borgbyvägen (Anttilantie–Andersbölevägen [osa] 16.12.1996 asti) Linnanpelto–Borgby [kylä Sipoossa] Osa Anttilantiestä liitettiin Linnanpellontiehen ja osa nimettiin Jokimäentieksi. Londbölentie–Londbölevägen Londböle < lund 'metsikkö' (Granlund 1979: 325–326.) Mickelsbölentie–Mickelsbölevägen Mickelsböle < henk.nimi (Granlund 1979: 298.) Munkkalantie–Munkbyvägen Munkkala–Munckby ² luostaritoiminta (Allardt 1925–1930: 57, 66.) Mustijoentie–Svartsåvägen Mustijoki–Svartså < henk.nimi Svart Mustajoki on ollut vanhastaan käytössä joen yläjuoksulla. Se lienee käännetty ruotsinkielisestä Svartså-nimestä. Päinvastainen käännössuunta on mahdoton, koska tuloksena olisi *Svartå. (Granlund 1979: 35, 56, 60–61.) Myllykylänpolku–Molnbystigen Myllykylä–Molnby Molnbo gård < *molna 'mylly' (Granlund 1979: 188–189.) Vaikka kylä on nimeltään Myllykylä–Molnby, kartano on Molnbo gård. Molnbontie–Molnbovägen (luku 6.1.4) on nimetty tilan mukaan. Myllykyläntie–Molnbyvägen —"— Nietoontie–Nietoovägen Nietoo [kylä Askolassa]

34 Norikentie–Norikevägen Norike (suom. [noorike]) Norike (tila) < noorik 'nuorikko' (Nordling 1974: 37) tai < *Naarajoki (Pitkänen 1997: 223–225) Usko Nordlingin selityksiin Noriken ja Yliken virolaisperäisyydestä on Porvoon seudulla vahva, mutta tieteellisesti hänen teoriaansa ei pidetä pätevänä. Esimer- kiksi Selén (1996: 271, 300) tarjoaa vaihtoehtoista selitystä, jonka mukaan -ike- loppu tulisi suomen joki-sanasta. Samalla kannalla on Ritva Liisa Pitkänen (1997), jonka mukaan Noriken kantamuoto lienee ollut *Naarajoki. Nygårdintie–Nygårdsvägen Nygård Orrbynlahdentie–Orrbyviksvägen Orrby < Orras (ent. tila) < henk.nimi Orre < orr 'teeri' (Granlund 1979: 247–248); Orrbyviken Orrbyntie–Orrbyvägen —"— Renumintie–Renumvägen Renum < *Hrynhæim(r) (*hrynia-verbin 'falla = kaa- tua, pudota, laskeutua' johdos + nyk. hem 'koti') tai *Riihiniemi Renum kuuluu Itä-Uudenmaan ongelmallisimpiin paikannimiin. Yllä on esitelty kaksi varteenotettavinta selitystä. Edellinen on Hugo Pippingin, joka arvelee *Hryn-aineksen esiintyneen myös kylän muussa nimistössä (*Hrynberg, *Hryn- strand). Jälkimmäinen selitys on Granlundin. (Granlund 1979: 426–429.) Saksalantie–Saxbyvägen Saksala–Saxby < sax 'kallio', 'pyyntiväline' tai 'sakset', käytetty myös henk.nimenä tai suom. saksa (ruots. saxare) 'saksalainen', 'kauppias' (Granlund 1979: 251–253.) Sannaistentie–Sannäsvägen Sannainen–Sannäs Sannäs gård Sikilänraitti–Siggbölestråket Sikilä–Siggböle < henk.nimi Sigge (Granlund 1979: 298.) Sikiläntie–Siggbölevägen —"— Skavarbölentie–Skavarbölevägen Skavarböle < skav tai skava + -are, kantasanan merkitys liittyy puun (kuoren) käsittelyyn ja -are on tekijännimijohdos (Granlund 1979: 339–341.) Sondbynpolku–Sondbystigen Sondby < *sond 'sund = salmi" (Granlund 1979: 339–341.) Sondbyntie–Sondbyvägen —"—

35 Stensbölentie–Stensbölevägen Stensböle Stensböle gård < henk.nimi Sten (Granlund 1979: 293–295.) Sunintie–Sunivägen Sundö Sundö (tila) ² saari on salmessa Virallisen Sundön sijasta käytetään yleisesti Suni-nimeä. Se sopisi jopa viralliseksi ruotsinkieliseksi nimeksi (KKTK:n nimitoimiston lausunto 3.3.1977). Suni esiintyy myös Sundön kylän peruskarttanimistössä (Sunisundet ja Suniviken). (Ks. myös SOF 1984: 76). Suomenkyläntie–Finnbyvägen Suomenkylä–Finnby Granlundin (1979: 214) mukaan Finnby on tyypillinen nimi ruotsinkielisen seudun suomenkieliselle asutuskeskittymälle. Svartbäckinkuja–Svartbäcksgränden Svartbäck < svart 'musta' ² alueen läpi virtaava Dy- bäcken 'mutaoja' (Granlund 1979: 122–123); Svartsbäckfjärden Svartbäckintie–Svartbäcksvägen —"— Tamminiemenraitti–Eknässtråket (Rinkimäentie–Brinkbackavägen 17.9.1997 asti) Tamminiemi–Eknäs < *eke 'tammimetsä' (Granlund 1979: 194.) Nimi on muutettu tiekunnan ehdotuksesta. Tamminiementie–Eknäsvägen —"— Kylässä on Tamminiemi-niminen tila, mikä osoittaa Tamminientä käytetyn jo ennen virallista suomentamista. Tarkkistentie–Tarkisvägen Tarkkinen–Tarkis Tirmonpolku–Tirmostigen Tirmo ²suom. henk.nimi *Tirm- (Granlund 1979: 372.) Tirmonranta–Tirmostranden —"— Tirmontie–Tirmovägen —"— Treksilän kartanon tie–Drägsby gårds väg Treksilä–Drägsby Drägsby gård < *drægh 'veto, vetäminen' tai henk.nimi *Dræghi Treksilä sijaitsee Mustijoen varrella. Joki oli jo keskiajalla tärkeä kulkureitti, mutta kosket piti kiertää vetämällä veneitä maitse. Treksilän etymologia jää kuitenkin epävarmaksi. (Granlund 1979: 163–164.) Treksiläntie–Drägsbyvägen —"—

36 Tuorilanmäki–Torasbacken Tuorila–Torasbacka Tuorilantie–Torasbackavägen —"— Tyysterintie–Tjusterbysvägen Tyysteri–Tjusterby < mahd. Tjust- < *þióstr 'melu; väkivalta, viha' (Granlund 1979: 261–266.) Uuden-Saksalan tie–Nysaxbyvägen (Uusi-Saksalantie–Ny-Saxbyvägen 17.9.1997 asti; Uuden- Saksalantie–Ny-Saxbyvägen 12.11.1998 asti) Saksala–Saxby [ks. Saksalantie] Koska uusi-sana määrittää Saksalaa (Uusi-Saksala), tuntuu luontevalta, että se on genetiivissä. Varsinkin paikallissijoissa nominatiivimääritteisyys käy korvaan (?Uusi-Saksalassa käydään sienessä), mutta paikallinen käytäntö lienee horjuva. Paikannimistön oikeinkirjoitussäännöt edellyttävät yhdysviivallisen määriteosan kirjoittamista erilleen perusosasta (esim. Nissilä 1965: 94–111), mutta sääntö on ongelmallinen. Käsittelen yhteen- ja erilleenkirjoittamisasiaa tarkemmin ongelmallisten tiennimien yhteydessä (luku 7.5). Vanha Kulloontie–Gamla Kullovägen Kulloo–Kullo [ks. Kulloon kartano] Vanha Saksalantie–Gamla Saxbyvägen Saksala–Saxby [ks. Saksalantie] Vanha Seitlahdentie–Gamla Seitlaxvägen Seitlahti–Seitlax ² suom. (Granlund 1979: 173.) Selénin (1996: 281) mukaan Seitlahti-asua ei ole virallistettu. Se esiintyy kuitenkin esimerkiksi maarekisteritietoihin perustuvassa kyläluettelossa, joka on kunnan virkakäytössä. Selén siis lienee väärässä. Vanhamoisiontie–Gammelgårdsvägen Vanhamoisio–Gammelgård Vanha Veckjärventie–Gamla Veckjärvivägen Veckjärvi ² Veckjärvi [järvi] < veker 'pehmeä, taipuisa' + järvi (Selén 1996: 295) tai < *Vehkajärvi (Pitkänen 1990: 150) Veckjärventie–Veckjärvivägen —"— Virtaalantie–Strömsbergsvägen Virtaala–Strömsberg Virvikintie–Virviksvägen Virvik < Vir- < ? suom. Viro (Granlund 1979: 124.) Voolahden Ylikylä–Vålax Övre by Voolahti–Vålax, Övre byn Ylikylässä on "perinteinen, taaja kylärakenne". Ylikylään kuuluvat Baggaksen, Hommasin ja Nybondasin tilat. (Korvenmaa 1980: 72.) Selénin (1996: 299) mukaan Voolahti-asua ei ole virallisesti vahvistettu. Se esiintyy kuitenkin myös

37 virallisessa käytössä kuten Seitlahti. Selén lienee väärässä. Voolahden etymologia voisi olla seuraavanlainen: Vuolaksi > Vålax > Voolahti. Voolahdentie–Vålaxvägen (Voolahdentie–Vålaxvägen + Seitlahdentie–Seitlaxvägen 17.9.1997 asti) Voolahti–Vålax, Vålaxfjärden Vähä-Laukkoskentie–Lill-Lövkoskivägen Vähä-Laukkoski–Lill-Lövkoski [kylä Pornaisissa] Nimitoimikunnan alkuperäinen ehdotus ruotsinkieliseksi nimeksi oli nykyinen Lill-Lövkoskivägen, mutta Kurt Zilliacuksen antaman Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen ruotsin kielen toimiston lausunnon (13.2.1992) takia se muutettiin asuun Lillövkoskivägen. Nimestä kuitenkin valitettiin: Zilliacuksen seuraaja Peter Slotte oli suositellut kirjoitusasua Lill-Lövkoskivägen. Vähä-Pellingintie–Lillpellingevägen (Katuvarpintie–Katuvarpsvägen 17.9.1997 asti) Pellinki–Pellinge, Vähä-Pellinki–Lillpellinge Ks. myös Gråbondaksentie (Vähä-Pellingintie 17.9.1997 asti). Ylikentie–Ylikevägen Ylike < vir. ülg(äv) 'ylkä' (Nordling 1974: 37) tai < *Ylijoki (Pitkänen 1997: 223—225) Nordlingin selitykseen voi suhtautua epäillen. Pitkänen puolestaan edustaa yleisesti hyväksyttyä kantaa. Ks. Norikentie. Ylä–Haikkoontie–Övre Haikovägen (Nuohoojantie–Sotarevägen 16.12.1996 asti) Haikkoo–Haiko [ks. Haikkoontie] Vain osa Nuohoojantiestä nimettiin Ylä-Haikkoontieksi. Ruotsinkielinen nimi on oikeinkirjoitukseltaan ongelmallinen, koska tarkka suomennos olisi *Haikkoon Ylätie. Åbyn kartano–Åby gård Åby Åby gård < tilan läpi virtaava Åbybäcken (Granlund 1979: 174.) Åminsbyntie–Åminsbyvägen Åminsby < *amynne 'joensuu' (Granlund 1979: 181.) Kylän läpi virtaa Mustijoki–Svartså.

38 6.1.3 Asuinalueennimen sisältävät tiennimet

48 nimeä; 6,1 % kaikista nimistä; 7,5 % vanhaan paikannimistöön perustuvista nimistä.

Asuinalueennimen sisältäviä tiennimiä on siis 48. Tiedot asuinalueennimistä ovat peräisin peruskartoista, kadunnimitoimikunnan asiakirjoista ja osoittain tiekuntien kirjeistäkin. Monessa tapauksessa asuinalueen nimen taustalla on alueen merkittävimmän tilan nimi. Yleensä nimi on muuttunut tai täydentynyt tai saanut rinnalleen toiskielisen parin. Joissain tapauksissa tilan- ja asuinalueennimet ovat täysin samanlaiset ja jako eri ryhmiin perustuu peruskartan tietoihin: asuinalueennimeen perustuviksi tiennimiksi on laskettu vain aivan selvät tapaukset. Nimien etymologiaa selvitän vain suurimpien, kylämäisten yhdyskuntien osalta.

Alhontaustantie–Alhontaustavägen Alhontausta Osa tiestä nimettiin 16.12.1996 Holstintieksi, mutta tiekunnan riitojen vuoksi asiaa on käsitelty uudelleen 14.5.1998 ja 12.11.1998. Nykyään uuden nimen saanut tien osa on Kaarenkylänkuja. Backaksentie–Backasvägen Backas [tila] Backaksenlenkki (luku 6.1.4) on eri osassa kuntaa ja perustuu siten toiseen Backas-nimiseen tilaan. Saman määriteosan käyttö eri puolilla kuntaa voi aiheuttaa ongelmia (luku 7.5). Bergstan kartanon tie–Bergsta gårds väg Bergsta [tila] Nimi hyväksyttiin kaavoitus- ja rakennuslautakunnassa uudeksi tiennimeksi 17.9.1997. Ehdotus on tehty kirjallisesti. Bergstantie–Bergstavägen —"— Blinkoninkuja–Blinkonsgränden Blinkon Blinkoninpolku–Blinkonsstigen —"— Blinkonintie–Blinkonsvägen —"— Brasaksentie–Brasasvägen Brasas [tila] Ekohumlantie–Ekohumlavägen (Kaikuhumlantie–Ekohumlavägen 16.12.1996 asti) Humla [tila] Ekohumla lienee muodostettu Humla-tilannimen pohjalta, kun alueelle alettiin suunnitella ekologista yhdyskuntaa. Kunnanhallitukselle osoitetussa valituksessa

39 (5.8.1996) todetaan seuraavaa: "Me Ekohumlan neljä perhettä emme voineet villeimmissä unissammekaan kuvitella, että tiemme nimeksi voitaisiin antaa muu kuin EKOHUMLANTIE - EKOHUMLAVÄGEN. [--] Kun soitin nimiasiasta niin minulle kerrottiin, että KAIKUHUMLANTIE oli herättänyt hilpeyttä käsi- ttelijöissä. [--] Me täällä asuvat henkilöt emme voi hyväksyä sitä kunnallista ilkivaltaa mikä on johtanut siihen, että tiemme nimeksi on annettu KAIKU- HUMLANTIE. Teille asia voi olla hyvä vitsi, mutta me joudumme asumaan täällä ja olemaan päivittäisessä tekemisessä osoitetietojemme kanssa. [--] Meillä ei ole aikomustakaan hyväksyä Teidän antamaa nimeä KAIKUHUMLANTIE." Vaikka kadunnimitoimikunnan antama Kaikuhumlantie-nimi ei olekaan asiallinen, Ekohumlan asukkaat ovat sen itse eräällä tavalla jopa kahteen kertaan hyväksyneet, koska siitä ei valitettu ensimmäisen eikä toisen nähtävilläo- lon aikaan. Tiekunta oli kyllä tietoinen nimeämistyöstä, koska se oli ehdottanut nimeä Ekohumlantie. Nähtävilläoloistakin tiedotettiin laajasti (luku 5.1). Ernestantie–Ernestasvägen Ernestas Suomenkielinen virallinen nimi on Ernestantie, mutta sen rinnalla käytetään muotoa Ernestasintie. Esimerkiksi postin osoiterekisterissä (POTJ 8.4.1999) on kaksi viralliseksi merkittyä muotoa: Tie kulkee kahdella postinumeroalueella. Toisessa (06450, taajamaa) tie on rekisterin mukaan Ernestantie ja toisessa (06100, haja-asutusaluetta) Ernestasintie! Jälkimmäinen kuvannee vallitsevaa käytäntöä, koska postin rekisteriin päätyneet haja-asutusalueen tiennimet ovat asukkaiden itsensä ilmoittamia (luku 7.1). Essvikintie–Essviksvägen Essvik [tila], Essviken [asuinalue], Estviken [lahti] Hagantie–Hagavägen Hagaborg Karttaan on merkitty kylänosan nimeksi Hagaborg, mutta tiekunnan tietojen mukaan sekä kylänosasta että eräästä sen tilasta on käytetty nimeä Haga. Haksinniitynkuja–Haxängsgränden Haksi–Hax Haksinniityntie–Haxängsvägen —"— Haksintie–Haxvägen —"— Jutaksentie–Jutasvägen Jutas Järvikyläntie–Träskbyvägen Järvikylä–Träskby, Renstrandsträsket Karhukorventie–Karhukorpivägen Karhukorpi, Karhukorpiskogen

40 Karjalaiskyläntie–Karelarbyvägen Karjalaiskylä–Karelarby Karjalaiskylä on saanut nimensä seudulle muuttaneiden evakkokarjalaisten muistoksi. Kesärannantie–Sommarstrandsvägen (Sommarstrandintie–Sommarstrandsvägen 16.12.1996 asti) Kesäranta–Sommarstrand Kinnarintie–Skinnarsvägen Kinnari–Skinnars Knaperstantie–Knaperstadsvägen Knaperstad Kristenäsintie–Kristenäsvägen (Kristenäsinkuja–Kristenäsgränden + Väyläniemen- tie–Farnäsvägen 16.12.1996 asti) Väyläniementie–Farnäsvägen poistettiin, koska "något Farnäs har aldrig funnits på denna plats, så detta namn är nog helt 'taget ur luften'". (TK.) Kristenäs Lammiskärrintie–Lammiskärrsvägen Lammiskärr Linnanpekintie–Linnanbäcksvägen (Linnanpekintie–Linnanpekkivägen 16.12.1996 asti) Linnanpekki [asuinalue], Linnanpuro [tila] Peruskartassa ei ole nimivarianttia Linnanbäck, vaikka se vakiintuneisuutensa vuoksi haluttiin ruotsinkieliseen tiennimeen. Tien alussa on ollut jo pitkään kyltti Linnanpekki–Linnanbäck. Linnanbäck voisi olla jopa primaari Linnanpekki- nimeen nähden. Linnanpuro-tilannimi lienee melko tuntematon. (TK.) Mensaksenkuja–Mensasgränden Mänsas [!] Mensaksentie–Mensasvägen —"— Mosankuja–Mossagränden Mossakrog Mosanpolku–Mossastigen —"— Edellisten nimien määriteosaan kuuluva ss-geminaatta on alistettu astevaihteluun klusiilien tapaan (kukka : kukan), vaikka oikea taivutus olisi kissa : kissan -tyyppinen. On hyvin mahdollista, että perusteena on yleinen käytäntö, jolloin Mosan-määritteiset tiennimet ovat luontevia ja hyväksyttäviä. Mossakrogintie–Mossakrogsvägen —"— Nikubyntie–Nikubyvägen Nikuby [tila], Nikuviken Nybyn rantatie–Nyby strandväg Nyby Nybyntie–Nybyvägen —"— Papinniitynpolku–Prästängsstigen Prästängen [tila], Papinniitty–Prästängen [asuinalue]

41 Papinniityntie–Prästängsvägen —"— Pirskerintie–Birsskärsvägen [Neste Oy:n virkitysalue] "Namnet Pirskeri har applicerats på Nestes fritidsområde av bolaget självt. Nam- net är ursprungligen en förfinskning av Birsskär, i det här fallet troligen ett Birsskär i trakterna av Nådendal eller södra Satakunda (enligt fil. dr. Gunilla Harling-Kranck, Folkkultursarkivet, 29.1.1991)." (TK.) Pitkäniityntie–Långängsvägen Pitkäniitty–Långäng Pohjakkaankuja–Pohjakkagränden Pohjakka [asuinalue], Pohjakka, Taka–Pohjakka [tiloja] Pohjakkaantie–Pohjakkavägen —"— Puntaralhontie–Puntaralhovägen Laurinalho Peruskartan Laurinalhon pitäisi olla Puntaralho, mikä käy ilmi tiekunnan nimiehdotuksesta. Rajahaka–Gränshagen Kaupunginhaka–Stadshagen Rajahaka–Gränshagen lähentelee keksittyä nimeä. Se on tuskin juuri vakiintunut, mutta tuntuu sopivalta parilta kaupungin Kaupunginhaalle. Ritamäentie–Ritabackavägen Rita [tila] Alueen nimi perustuu Ritabackan tilaan. Ritamäki–Ritabacka nimikko lienee ollut käytössä jo ennen tiennimen antoa, koska se sisältyy tiekunnan tekemään ehdotukseen (luku 11). (TK.) Sillvikintie–Sillviksvägen Sillvik [tila] Spjutsundintie–Spjutsundsvägen Spjutsund Söderbyntie–Söderbyvägen Söderby, Söderbyviken Tolkkistentie–Tolkisvägen Tolkkinen–Tolkis Tolkkinen on kylämäinen yhdyskunta, joka syntyi Tolkkisten höyrysahan (alkuaan Svartså ångsåg) perustamisen, vuoden 1875 jälkeen. Saha ja tiiliruukki raken- nettiin saareen, mutta saaren mantereesta erottaneet salmet kasvoivat umpeen ja ne täytettiin. Tolkis-nimi tullee 1400-luvulla seudulla eläneen venäjän tulkin Henrik Tolkin nimestä. Suomen Tolkkinen vahvistettiin Selénin mukaan viralliseksi nimeksi vuonna 1977. Oikeammin lienee kyse vain suomenkielisen nimen käyttöönotosta. Tolkkinen ei ole maarekisterikylä, vaan se kuuluu Mustijoen ja Haikkoon kyliin. Selén mainitsee myös Karlebyn ja Boen kylät, mutta niiden

42 Tolkkisissa sijainneet kaukomaat on liitetty jo vuosia sitten Mustijokeen ja Haikkooseen. (Selén 1996: 305.) Vanha Söderbyntie–Gamla Söderbyvägen Söderby, Söderbyviken Österbyntie–Österbyvägen Österby, Österbyfladan, Österbyviken

6.1.4 Tilannimen sisältävät tiennimet

263 nimeä; 33,3 % kaikista nimistä; 41,3 % vanhaan paikannimistöön perustuvista nimistä.

Tilannimen sisältäviä tiennimiä on 263. Tiedot tilojen nimistä on kerätty pääasiassa peruskartoista ja tiekunnilta tulleista tiennimiehdotuksista tai muutosesityksistä. Kartoista on otettu mukaan myös ne paikannimet, joissa tilannimi esiintyy. Ryhmä on kasvanut huomattavasti 16.12.1996 ja 17.9.1997, kun suomennoksia on karsittu pois. Moni paikannimi on säästynyt suomentamiselta sen vuoksi, että tiloja on paljon ja ne on usein nimetty luonnonpaikan mukaan. Kunnanhallituksen hyväksymän periaatteen mukaanhan tilannimiä ei tarvinut kääntää toisin kuin luonnonpaikkojen nimiä (luku 5.1).

Aholantie–Aholavägen Ahola Alastuvantie–Alastupavägen Alastupa Ankarvikintie–Ankarviksvägen (Ankkurilahdentie–Ankarviksvägen 17.9.1997 asti) Ankarviken Antaksentie–Antasvägen Antas Apanäsintie–Apanäsvägen Aparnäs [!], Aparnäsbötet, Aparnäsholmen "Vägen kallas allmänt Apanäsvägen. [--] På Apanäs fanns på 1890-talet ett stenbrott som gjorde namnet Apanäs känt." (TK.) Backaksenlenkki–Backasrundan Backas Backaksentie on eri osassa kuntaa ja perustuu asuinalueen nimeen (luku 6.1.3). Badstukobbenintie–Badstukobbsvägen (Nevapolku–Kärrstigen 16.12.1996 asti) Badstukobben Bastuhamnintie–Bastuhamnsvägen Bastuhamn Bastuhamn (< bast 'niini') tunnetaan kirjallisissa lähteissä vuodesta 1764, ja se on Turun ja Viipurin välillä kulkeneen laivaväylän vanha ankkuripaikka. "Sedan

43 1929 har en av de lägenheter bestående av gamla fisketorp som finns i byn dit vägen leder [--] hetat BASTUHAMN." (TK.) Bergvikintie–Bergviksvägen Bergvik Ruotsinkielinen tiennimi on vakiintunut käyttöön jo kauan ennen virallista nimeä- mistä. (TK.) Björknäsintie–Björknäsvägen Björknäs Brisingantie–Brisingavägen Brisinga Vuoden 1996 osoitekarttaan Ukinpolku oli merkitty väärään kohtaan, nykyisen Brisingantien paikalle. Ukinpolku siirrettiin oikealle paikalleen ja nimettä jää- neelle tienpätkälle annettiin nimi Brisingantie kaavoitus- ja rakennuslautakunnan kokouksessa 17.9.1997 kirjallisen ehdotuksen perusteella. Bromaninmäki–Bromansbacka Bromans Bryggarsintie–Bryggarsvägen Bryggars Brännäsintie–Brännäsvägen Brännäs "På udden dit vägen leder finns sedan 1870-talet respektive 1896 två torp som kallats Brännäs." (TK.) Bysmedsintie–Bysmedsvägen Bysmeds Båtvikintie–Båtviksvägen (Venelahdentie–Båtviksvägen 17.9.1997 asti) Båtviken [tila, ei peruskartassa], Båtviken [lahti], Bå- tviksåkrarna Bäckkärrintie–Bäckkärrsvägen Bäckkärr Bökarsintie–Bökarsvägen (Bökarsintie–Bökarsvägen + Gäddragintie–Gäddragsvägen 16.12.1996 asti) Bökars Bölsintie–Bölsvägen Böhls Böhls-on tilannimen maarekisteriin merkitty muoto. Vanhan ortografian mukainen h on jätetty tiennimestä pois Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen ruotsin kielen toimiston ehdotuksesta (12.3.1992). Tarkoituksena lienee ollut yksinkertaistaa kirjoittamista (ja ääntämistä), semminkin kun h puuttuu paikannimistä Bölsviken ja Bölsängen (ks. Bölsinlahdentietä ja Bölsinniityntietä). Dalaksentie–Dalasvägen Nedre Dalas, Övre Dalas Dalgårdintie–Dalgårdsvägen Dalgård

44 Dampbackantie–Dampbackavägen Dampbacka Djupsundintie–Djupsundsvägen Djupsund Enkullantie–Enkullavägen Enkulla, Österkulla, Bergkulla [tiloja] Erikantie–Erikasvägen Erikas Erikas-tilannimestä on muodostettu Erikantie kauneussyistä. Erikaksentie kuu- lostaisi kömpelöltä. Ratkaisu ei ole huono, sillä onhan Erikas Erika-henki- lönnimen genetiivi. Fagervikintie–Fagerviksvägen Fagervik, Klemetsviken [merenlahti] Fallaksentie–Fallasvägen Fallas Fejarsintie–Fejarsvägen Fejars Finnaksentie–Finnasvägen Finnas Fogdaksentie–Fogdasvägen (Potkuritie–Propellervägen 16.12.1996 asti) Fogdas Frankasintie–Frankasvägen (Dankelmanintie–Dankelmansvägen 16.12.1996 asti) Frankas Fågelvikintie–Fågelviksvägen (Linnunpesäntie–Fågelbovägen 16.12.1996 asti) Nord–Fågelvik, Syd–Fågelvik Fårbergetintie–Fårbergetsvägen (Lammasniementie–Fåruddsvägen 17.9.1997 asti) Fårberget [tila, ei peruskartassa] Fölisöuddintie–Fölisöuddsvägen (Seuraniementie–Fölisuddsvägen 17.9.1997 asti) Fölisöudden [tila, ei peruskartassa], Fölisudden Seuraniemi-käännös lienee ollut virheellinen. Todennäköisesti Fölis(ö)udden on saanut nimensä saaresta, jossa on pidetty varsoja (nykyruotsin föl 'varsa'). Getnäsintie–Getnäsvägen (Vuohiniementie–Getnäsvägen 17.9.1997 asti) Getnäs [tila, ei peruskartassa], Getnäs [niemi] Getvikintie–Getviksvägen (Vuohilahdentie–Getviksvägen 17.9.1997 asti) Getvik [tila, ei peruskartassa], Getviken Grankullantie–Grankullavägen Grankulla Granmontie–Granmovägen Granmo Grejuksentie–Grejusvägen Grejus Grindiläntie–Grindilävägen Vanha-Grindilä Grottabackantie–Grottabackavägen Grottabacka Grundvikintie–Grundviksvägen Grundvik, Grundviken [merenlahti]

45 Gråbondaksentie–Gråbondasvägen (Vähä-Pellingintie–Lillpellingevägen 17.9.1997 asti) Gråbondas Ks. myös Vähä-Pellingintie (Katuvarpintie 17.9.1997 asti, luku 6.1.2). Grönkullantie–Grönkullavägen Grönkulla Gåsklovikintie–Gåskloviksvägen (Hanhenjalantie–Gåsfotsvägen 16.12.1996 asti) Gåsvikintie–Gåsviksvägen Gåsvik Gärdebontie–Gärdebovägen Gärdebo Nimi on hyväksytty uudeksi tiennimeksi suullisen esityksen perusteella kaavoitus- ja rakennuslautakunnan kokouksessa 14.5.1998. Götängintie–Götängsvägen Götäng Hagalundintie–Hagalundsvägen Hagalund Halsvikintie–Halsviksvägen (Halssilahdentie–Halsviksvägen 17.9.1997 asti) Halsvik Hambonkaari–Hambovägen Hambo Hambontie–Hambovägen —"— Hamnkilintie–Hamnkilsvägen Hamnkil Hanhilammentie–Gåsträsksvägen Gåsträsk [tila], Gåsgårdträsket [järvi] Vaikka peruskartassa sekä tilan että järven nimi on vain ruotsiksi, Hanhilampi lienee vakiintunut käyttöön, koska Hanhen yksityistien tiekunta ehdotti itse nimikkoa Hanhilammentie–Gåsträsksvägen. Hannulankuja–Hannulagränden Hannula Hannulanpolku–Hannulastigen —"— Hannusaksenpolku–Hannusasstigen Hannusas Hannusaksentie–Hannusasvägen —"— Hansaksentie–Hansasvägen (Majgårdintie–Majgårdsvägen 16.12.1996 asti) Hansas Hauenkoukkutie–Hauenkoukkuvägen Hauenkoukku Havuharjuntie–Havuharjuvägen Havuharju Heimnäsintie–Heimnäsvägen Heimnäs Heinäjärventie–Heinäjärvivägen Heinäjärvi Heinäsalontie–Heinäsalovägen (Heinäsalhontie–Heinäsalhovägen 16.12.1996 asti) Heinäsalho [tilannimi peruskartassa], Heinäsalo [virallinen tilannimi]

46 Hellaksentie–Hellasvägen Hellas Tiekunnan tietojen mukaan Hellasvägen-nimeä on käytetty jo vuosisadan alusta lähtien. Hemvikinkuja–Hemviksgränden (Kotilahdenkuja–Hemviksgränden 17.9.1997 asti) Hemviken [tila, ei peruskartassa], Hemviken [lahti] Hemvikinpolku–Hemviksstigen (Kotilahdenpolku–Hemviksstigen 17.9.1997 asti) —"— Hemvikintie–Hemviksvägen (Kotilahdentie–Hemviksvägen 17.9.1997 asti) —"— Hommantie–Hommavägen Homma Huhmarintie–Huhmarivägen Huhmari Humleberginpolku–Humlebergsstigen Humleberg Humlebergintie–Humlebergsvägen —"— Huovilanmutka–Huovilakroken Huovila Husvikintie–Husviksvägen (Talolahdentie–Husviksvägen 17.9.1997 asti) Husvik [tila, ei peruskartassa], Husviken [lahti] Håbackantie–Håbackavägen Håbacka Häggstadintie–Häggstadsvägen Häggstad Högbackantie–Högbackavägen (Ylämäentie–Högbackavägen 16.12.1996 asti) Högbacka Högvallantie–Högvallavägen Högvalla Högåkerintie–Högåkersvägen Högåker Högåsantie–Högåsavägen Högåsa Hörbergintie–Hörbergsvägen Hörberg Impivaarantie–Impivaaravägen Impivaara Inneruddintie–Inneruddsvägen (Sisäniementie–Inneruddsvägen 17.9.1997 asti) Innerudd [tila, ei peruskartassa] Ivarsintie–Ivarsvägen Ivars Jalabergintie–Jalabergsvägen Jalaberg Tiekunnan tietojen mukaan Jalabergsvägen-nimeä on käytetty jo vuosisadan alusta lähtien. Jalaberg on alun perin mäen, "massiivisen vuoren" nimi. (TK.) Jeppaksentie–Jeppasvägen (Harjukaari–Åsbågen 16.12.1996 asti) Jeppas

47 Jernströmintie–Jernströmsvägen Jernström Jonnaksentie–Jonnasvägen Jonnas Jussilantie–Jussilavägen Jussila Järvelänkuja–Järvelägränden Järvelä Kaffebergintie–Kaffebergsvägen Kaffeberg Kakkurinkierto–Kakkuribågen Kakkuri Kalastajatorpantie–Fiskartorpsvägen Fiskartorp [ei peruskartassa] "Detta namn anknyter till det första hus som för ett halvsekel sedan byggdes i denna trakt, och som kallades just Fiskartorpet." (TK.) Kalluksentie–Kallusvägen Kallus Kankaanpellontie–Kankaanpeltovägen Kankaanpelto Kankurinmäentie–Vävarsbackavägen Kankurinmäki–Vävarsbacken Tilan nimi on Vävarsbacken, mutta nimikko Kankurinmäki–Vävarsbacken on vakiintunut vuoden 1962 jälkeen, jolloin Kehitysvammaisten Tuki -yhdistys perusti tilalle Kankurinmäen Tukikodin. Kannaksentie–Kannasvägen Kannas Kattslättintie–Kattslättsvägen (Katintasangontie–Kattslättsvägen 16.12.1996 asti) Kattslätt Kesäkalliontie–Kesäkalliovägen Kesäkallio Kiekkomäentie–Kekbackavägen (Kiekkomäentie–Kiekkomäkivägen 16.12.1996 asti) Kiekkomäki–Kieckubacka, Kiekkola [tila] Kielotie–Konvaljevägen Kieloharju [tila] Nimenmuutosta puoltaisi tien varrella sijaitsevan Kieloharjun tilan nimi. Kielo- harjua on saatettu käyttää myös luonnonpaikan eli mäen nimenä. Kieloharjun käyttö olisi pienenä vastapainona suurelle ruotsinkielisten tilannimien joukolle, joka tiennimissä esiintyy. Kieloharjuntie siis säilyttäisi jo olemassa olevaa ni- mistöä. Lisäksi Kieloharjuntie sopii rakenteeltaan (paikannimi + tie) Kielotietä (tyypillinen kaava-alueen nimi) paremmin haja-asutusalueelle. Kielotie–Konval- jevägen on kuitenkin muodollisesti moitteeton. Se on kadunnimitoimikunnan oma tuotos. Kiilatie–Kilvägen Kilen, Kilören, Kilsören Kiilatien nimi on huono, koska tie vie Kilen-nimiselle tilalle. Kil-aines esiintyy myös nimissä Kilören ja Kilsören. Lisäksi on mahdollista, että kil-sanan merkitys

48 edellä mainituissa nimissä on muu kuin 'kiila'. Kil-sanaa on käytetty ruotsinkieli- sessä paikannimistössä yleisesti vesistöterminä merkityksessä 'kanava', 'salmi' tms. Suomen kielen kiila-nimien taustalla on kuitenkin yleensä paikan muodon metafo- rinen suhde kiilaan. Ratkaisevana tekijänä voidaan pitää nimen käyttöä, jos Kiilatie–Kilvägen on vakiintunut, nimi sopii käytettäväksi. Muuten nimi olisi aiheellista muuttaa asuun Kilenintie–Kil(en)svägen. Tiekunnan alkuperäinen ehdotus onkin, että nimi olisi sekä ruotsiksi että suomeksi Kilen. Klåsbackantie–Klåsbackavägen Klåsbacka Knutsintie–Knutsvägen Knuts Storknutsintie on aivan toisella puolella kuntaa. Lisäksi kunnassa on muitakin Knuts-nimisiä tiloja, vaikka niiden mukaan ei teitä olekaan nimetty. Koivulaaksontie–Björkdalsvägen Koivumäki Vaikka peruskartan mukaan tien varrella sijaitsee Koivumäen tila, tiekunta on nimeltään Koivulaakson yksityistie. Tiekunnan nimiehdotuskin oli Koivulaak- sontie. Koivumäentie ei oliskaan ollut mahdollinen, koska se oli jo käytössä kaava-alueella. Kunnassa on myös Koivumäen ja Björkdalin tiekunnat. Koivulantie–Koivulavägen Koivula Koppelintie–Koppelivägen Koppeli Korsvikintie–Korsviksvägen Korsvik Nimi on hyväksytty uudeksi tiennimeksi 17.9.1997 kaavoitus- ja rakennuslautakunnan kokouksessa kirjallisen ehdotuksen perusteella. Koskoksentie–Koskosvägen Koskos Kropsantie–Kropsavägen Kropsa Kuoppalantie–Kuoppalavägen Kuoppala Kurkelantie–Kurkelavägen Kurkela "Koska tien perustamisen aikana kaikesta viidestä taloudesta kolme oli Kurki nimisiä." (TK.) Kvarnvikintie–Kvarnviksvägen (Myllylahdentie–Kvarnviksvägen 17.9.1997 asti) Kvarnvik [tila, ei peruskartassa], Kvarnviken, Kvarn- holmen, Kvarnträsket "[--] Det vid sekelskiftet har funnits en kvarn vid Kvarnviken som använts av byborna." (TK.) Kylmäkiventie–Kylmäkivivägen Kylmäkivi

49 Köttbodantie–Köttbodavägen Köttboda Lambontie–Lambovägen Lambo Lankilantie–Langisvägen Langis Nykyinen nimikko on perusteltu, sillä Lankila–Langis on jo vakiintunut käyttöön tiekunnan nimessä (Langis enskilda väg–Lankilan yksityistie). Lapparbäckintie–Lapparbäcksvägen Lapparbäck Lastisuontie–Lasskärrsvägen Lassas, Vedakärr Lasskärr-sanan lass-osalla ei ole mitään tekemistä suomen lasti-sanan kanssa, vaan se on peräisin henkilönnimestä Lasse. Tämän todistaa tien varressa sijaitsevan tilan nimi Lassas, joka on siis tilan muinaisen omistajan etunimen genetiivi (vrt. Knuts, Ivars jne.). Jos Lasskärr ei esiinny suon nimenä, se voi olla tilannimien yhdistelmä: kärr esiintyy viereisen Vedakärr-tilan nimessä. Tiekunta on itse ehdottanut nimeä vain ruotsiksi (Lasskärrsvägen), joten ei ole tietoa siitä, onko Lastisuo mahdollisesti ollut todellisessa käytössä. Laversintie–Laversvägen Lavers Lehmustonpolku–Lehmustostigen Lehmusto Nimi on hyväksytty kaavoitus- ja rakennuslautakunnan kokouksessa 17.9.1997 uudeksi tiennimeksi. Esitys on tehty suullisesti. Lehteläntie–Lehtelävägen Lehtelä Lehtitie–Lövvägen (Lehtitie–Bladvägen 16.12.1996 asti) Lövsta Tien nimi, jossa tilan nimeä (Lövsta) käytettäisiin sillään, olisi informatiivisempi ja paremmin perinteiseen nimikäytäntöön sopiva. Lehtitie–Bladvägen oli tiekunnan tuotos, joka muutettiin Lehtitie–Lövvägen-asuun suullisen esityksen perusteella. Lehtorannantie–Lehtorantavägen Lehtoranta Levojärventie–Levojärvivägen Levojärvi, Heinäjärvi [järvi], Heinsjöskogen Lillbackantie–Lillbackavägen Lillbacka Lillkroksintie–Lillkroksvägen Lillkroks Lindnäsintie–Lindnäsvägen Lindnäs Lisuksentie–Lisusvägen Lisus Ljunghedintie–Ljunghedsvägen Ljunghed Lustigkullantie–Lustigkullavägen Lustigkulla

50 Långholminpolku–Långholmsstigen Långholm [tila], Långholmen [saari] Långholmintie–Långholmsvägen —"— Långsandintie–Långsandsvägen (Meritorpantie–Meritorppavägen 16.12.1996 asti) Långsand [ei peruskartassa] Långvarpintie–Långvarpsvägen (Pitkävarpintie–Långvarpsvägen 17.9.1997 asti) Långvarpudd [tila, ei peruskartassa], Långvarpsudden Långvikinniementie–Långviksuddsvägen (Pitkälahdenniementie–Långviksuddsvägen 17.9.1997 asti) Långvik [tila, ei peruskartassa], Långvikudden, Lång- viken, Långviksberget Långvikintie–Långviksvägen (Pitkälahdentie–Långviksvägen 17.9.1997 asti) Långvik [tila, ei peruskartassa], Långviken, Långviks- berget Lädunäsintie–Lädunäsvägen (Latoniementie–Lädunäsvägen 17.9.1997 asti) Ladunäs [tila, ei peruskartassa], Ladunäs [niemi], Ladunäsören Löfdalintie–Löfdalsvägen Löfdal Lökuddintie–Lökuddsvägen Lökudden Lövgårdintie–Lövgårdsvägen Lövgård Majdalintie–Majdalsvägen Majdal Tiekunta ehdotti alun perin nimikkoa Majvägen–Majntie Elsi-Maj Höckerstedtin, Mikael Nybergin tyttären mukaan. Nimi muutettiin kuitenkin Majdalin tilan nimeen pohjautuvaksi Majdalintieksi, vaikka tiekunnan mukaan Majntietä oli käytetty jo pitkään. (TK.) Majvikintie–Majviksvägen (Toukolahdentie–Majviksvägen 16.12.1996 asti) Majvik [torppa], Majviksbergen Mannolantie–Mannolavägen Mannola Markusaksentie–Markusasvägen Markusas Marsundintie–Marsundsvägen Marsund [torppa], Marsundet, Marsunds-viken, Mars- holmen, Marsundsbötet Torppa on perustettu vuonna 1888 ja tie on peräisin vuodelta 1765 tiekunnan esittämien tietojen mukaan. Mattaksentie–Mattasvägen Mattas

51 Metsäkankaantie–Metsäkangasvägen Metsäkangas Metsäkullantie–Metsäkultavägen Metsäkulta Nimi on hyväksytty uudeksi tiennimeksi kaavoitus- ja rakennuslautakunnan kokouksessa 17.9.1997. Esitys on tehty suullisesti. Metsäpirtintie–Metsäpirttivägen Metsäpirtti [Sipoossa] Metträskintie–Metträsksvägen (Onkilammentie–Metträsksvägen 17.9.1997 asti) Metträsk [tila, ei peruskartassa], Metträsket [lampi] Molnarsintie–Molnarsvägen (Mjölnarsintie–Mjölnarsvägen 12.11.1998 asti) Mjölnars [po. Molnars] Molnbontie–Molnbovägen Molnbo Ks. myös Myllykylänpolkua ja -tietä (luku 6.1.2). Monsantie–Monsavägen Monsa "Tämä nimi [Monsantie] on T.V.L:n hyväksymässä kyseisen tien tienviitassa." (TK.) Myllymäentie–Kvarnbackavägen Kvarnbacka Alueella on ollut vesimylly 1700–luvulla. Myllymäki lienee vakiintunut ainakin jossakin määrin käyttöön, koska esimerkiksi Kvarnbackan tilan väki ehdotti nykyistä määriteosaltaan kaksikielistä nimikkoa samoin kuin muutamat muut lähistön asukkaat. Jotkut olivat tosin Kvarnbackantien kannalla. (TK.) Målasvikintie–Målasviksvägen Målasvik Neitjoentie–Neitjokivägen Nietjoki [!] Netaksentie–Netasvägen Netas [ei peruskartassa] Nimi hyväksyttiin uudeksi tiennimeksi kaavoitus- ja rakennuslautakunnan kokouksessa 12.11.1998. Tiekunta ehdotti tietä nimettäväksi nykyisellä tavalla jo 1980- luvun lopussa, mutta kadunnimitoimikunta päätti jättää tien silloin nimeämättä, koska sen varrella ei ollut kuin yksi asuintalo. (KRLP; KNTP; TK.) Nickarsinkuja–Nickarsgränden Nickars Nimi hyväksyttiin uudeksi tiennimeksi kaavoitus- ja rakennuslautakunnan kokouksessa 17.9.1997. Ehdotus on tehty suullisesti. Nickarsintie–Nickarsvägen (Mutapurontie–Dybäcksvägen 16.12.1996 asti) —"— Niittymaankuja–Niittymaagränden Niittymaa

52 Nilsaksentie–Nilsasvägen Nilsas "Vägen har länge haft en vägskylt, där det står Nilsas, dessutom finns längs vägen en gård vid namn Nilsas." (TK.) Nordbontie–Nordbovägen Nordbo Norrkullantie–Norrkullavägen Norrkulla Norrvikintie–Norrviksvägen Norrvik Nybackanpolku–Nybackastigen Nybacka Nybackantie–Nybackavägen —"— Nybondaksentie–Nybondasvägen Nybondas Nygrannintie–Nygrannsvägen Nygrann Nykullantie–Nykullavägen Nykulla Ollaksenraitti–Olltåget (Renuminkuja–Renumgränden 16.12.1996 asti) Ollas Ollilankuja–Ollilagränden Ollila Olofsbergintie–Olofsbergsvägen Olofsberg Onnelantie–Onnelavägen Onnela Orrsundintie–Orrsundsvägen (Edlan tie–Edlas väg 17.9.1997 asti) Orrsund Osmanniementie–Osmanniemivägen Osmanniemi Paasniementie–Paasniemivägen Paasniemi Partiopoukamantie–Partiopoukamavägen Partiopoukama [ei peruskartassa] Nimi on hyväksytty uudeksi tiennimeksi kaavoitus- ja rakennuslautakunnan kokouksessa 17.9.1997 suullisen esityksen perusteella. Partiopoukama on Suomen Partiolaiset ry:lle lahjoitettu entinen kalastajatila. Pedersintie–Pedersvägen Pedars, Pedarsviken, Pedarsändan Vaikka peruskartan nimet ovatkin Pedars-alkuisia, tiennimeen hyväksytty Peders on käytössä oleva muoto. Tiekunnan oma ehdotus tiensä nimeksi oli juuri Peders- vägen. Pekurintie–Pekurivägen Pekuri Pellaksentie–Pellasvägen Pellas Peltolankuja–Peltolagränden (Peltopolku–Åkerstigen 17.9.1997 asti) Peltola

53 Peltolantie–Peltolavägen Peltola Peltolankuja ja -tie sijaitsevat eri puolilla kuntaa, vaikka moinen saattaa aiheuttaa ongelmia (luku 7.5). Purolantie–Purolavägen Purola Putaantie–Pudasvägen Pudas Puujalantie–Puujalkavägen Puujalka Pykälistöntie–Pykälistövägen Pykälistö Rantalantie–Rantalavägen Rantala Reitintie–Reittivägen Reitti "Koska liittymän tienviitassa lukee REITTI – tien nimi on ollut yleisessä käytössä vuosikymmeniä." (TK.) Ribackantie–Ribackavägen Ribacka Riippakoivuntie–Hängbjörksvägen Björbacka Tiekunta ehdotti nimeä Björkbackavägen, ja tilan nimen sisältävä nimikko olisikin ollut informatiivisempi ja paremmin perinteiseen nimikäytäntöön sopiva kuin nykyinen, mutta Koivumäentie–Björkbackavägen-niminen tie oli jo olemassa maalaiskunnan keskeisellä kaava-alueella. Rotnäsinpolku–Rotnässtigen Rotnäs Rotnäsintie–Rotnäsvägen Rotnäs Ryttaksentie–Ryttasvägen Ryttas Råkullantie–Råkullavägen Råkulla Rånäsintie–Rånäsvägen Rånäs Råuddintie–Råuddsvägen (Rajaniementie–Råuddsvägen 17.9.1997 asti) Råudden [tila, ei peruskartassa] Rönnkullantie–Rönnkullavägen Rönnkulla Rörvikintie–Rörviksvägen (Putkilahdentie–Rörviksvägen 16.7.1997 asti) Rörvik [tila, ei peruskartassa], Rörvik [lahti], Rörviks- udden Salmelantie–Salmelavägen Salmela Sandbackantie–Sandbackavägen Sandbacka Sandkullantie–Sandkullavägen Sandkulla

54 Sexmanintie–Sexmansvägen Sexmans Tilan nimi on Sexmans. Genetiivin -s kuuluisi myös suomenkieliseen tiennimeen (vrt. Knutsintie, Ivarsintie, Sipaksentie). Sinkkalantie–Sinkkalavägen Sinkkala Nimi on hyväksytty kaavoitus- ja rakennuslautakunnassa 17.9.1997 uudeksi tiennimeksi. Esitys on tehty suullisesti. Sipaksentie–Sipasvägen Sipas Sjötorpintie–Sjötorpsvägen Sjötorp Nimi on hyväksytty kirjallisen esityksen perusteella uudeksi tiennimeksi kaavoitus- ja rakennuslautakunnan kokouksessa 17.9.1997. Skarpensintie–Skarpensvägen Skarpens Skepparnäsintie–Skepparnäsvägen (Laivuriniementie–Skepparnäsvägen 17.9.1997 asti) Skepparnäs Skogsbodantie–Skogsbodavägen Skogsboda Snipparsintie–Snipparsvägen Snippars Snäckvikintie–Snäckviksvägen (Simpukkalahdentie–Snäckviksvägen 17.9.1997 asti) Snäckviken [tila, ei peruskartassa], Snäckviken [lahti] Solhällantie–Solhällavägen Solhälla Soluddintie–Soluddsvägen (Poutaniementie–Soluddsvägen 17.9.1997 asti) Soludd [tila, ei peruskartassa] Solvikintie–Solviksvägen Solvik Sommarintie–Sommarivägen Sommari Staffaksentie–Staffasvägen Staffas Stengårdintie–Stengårdsvägen (Konemiehentie–Motormansvägen 16.12.1996 asti) Stengård Stenkullantie–Stenkullavägen Stenkulla Stenvikintie–Stenviksvägen Stenvik Nimi on hyväksytty kaavoitus- ja rakennuslautakunnassa 17.9.1997 uudeksi tiennimeksi kirjallisen esityksen perusteella. Storbengtsintie–Storbengtsvägen Storbengts [puuttuu peruskartasta], Nybengts, Lill- bengts

55 Storfallintie–Storfallsvägen Storfallet, Storfallsbäcken [Pernajassa] Tilan nimi pitäisi säilyttää muuttamattomana (Storfallet). Aiemmin nimikon suomalainen nimi olikin asussa Storfalletintie, mutta tie oli jo aiemmin ehditty nimetä Pernajassa virheellisesti Storfallintieksi. Storgårdintie–Storgårdsvägen Storgård Storknutsintie–Storknutsvägen Stor-Knuts, Knuts Kunnassa on myös Knutsintie, mutta se ei pohjaudu saman kantatilan nimeen kuin Storknutsintie ja sijaitsee aivan toisaalla. Knuts on sangen suosittu tilannimi, minkä havaitsee jo peruskarttoja silmäillessä. Tiekunnan edustaja ilmoittaa Storknutsia käytetyn postiosoitteena yli 20 vuotta. Storuddintie–Storuddsvägen (Suurniementie–Storuddsvägen 17.9.1997 asti) Storudden [tila, ei peruskartassa], Storudden [niemi] Strandantie–Strandavägen Stranda Strandbackantie–Strandbackavägen (Rantamäentie–Strandbackavägen 17.9.1997 asti) Strandbacka [tila], Strandbacken [mäki] Strandtorpintie–Strandtorpsvägen Strandtorp Strömsintie–Strömsvägen (Virtalahdentie–Strömsviksvägen 16.12.1996 asti) Ströms, Strömsviken Styrsvikintie–Styrsviksvägen (Suuntalahdentie–Styrsviksvägen 17.9.1997 asti) Styrvik [tila, ei peruskartassa] Sundmalmintie–Sundmalmsvägen Sundmalm Suoraniementie–Suoraniemivägen Suoraniemi Susisuontie–Vargmossavägen Vargmossen, Susipirtti Susisuon tiekunta ehdotti tiensä nimeksi Susipolkua tai Susisuontietä, joten Susisuota on varmasti käytetty yleisesti jo pitkään, vaikka virallinen tilannimi onkin Vargmossen. Lisäksi susi esiintyy Susipirtin tilan nimessä. Suutalantie–Suutalavägen Suutala Söderbackantie–Söderbackavägen Söderbacka Takalantie–Takalavägen Takala Talluddintie–Talluddsvägen Talludd Tallåsantie–Tallåsavägen Tallåsa

56 Tammistontie–Tammistovägen Tammisto Nimi on hyväksytty suullisen esityksen perusteella uudeksi tiennimeksi kaavoitus- ja rakennuslautakunnan kokouksessa 17.9.1997. Tavinalhontie–Tavinalhovägen Tavinalho "Tietä on aina kutsuttu Tavinalhontieksi, ja kaikki tien osakkaat ovat nimestä yksimielisiä." (TK.) Träsknäsintie–Träsknäsvägen Träsknäs Tuiskutie–Yrvägen Tuiskula Tilan nimen käyttö muuttamattomana tiennimessä olisi paitsi perinteisemmän nimikäytännön mukaista myös vastapainona suurelle ruotsinkielisten tilojen nimien joukolle. Tuiskulantietä ja Pyryläntietä ehdottivat tienvarren asukkaatkin, mutta ne eivät kadunnimitoimikunnalle kelvanneet. Tukkilantie–Tukkilavägen Tukkila Tungträskintie–Tungträsksvägen Tungträsk [tila], Tungträsket [järvi] Utegårdintie–Utegårdsvägen Utegård Utholmenintie–Utholmsvägen Utholmen Nimi on hyväksytty uudeksi tiennimeksi kaavoitus- ja rakennuslautakunnan kokouksessa 17.9.1997 kirjallisen ehdotuksen perusteella. Vanha Långholmintie–Gamla Långholmsvägen Långholmen Varjosillantie–Skuggbrovägen Varjola Vidavyntie–Vidavyvägen Vidavy Vidavy on musiikinlehtori, säveltäjä Mikael Nybergin vuonna 1904 rakentama huvila, jonka ikkunoista on laaja näköala Suomenlahdelle. Vidavyvägen-nimeä on käytetty jo vuosisadan alusta alkaen. (TK.) Viimatie–Narevägen Tuulimäki Holmbackavägenin tiekunta ei ehdottanut mitään nimeä, joten nimitoimikunta nimesi tien 5.4.1990 Saarimäentieksi (Holmbackavägen). Myöhemmin (7.3.1991) nimi muutettiin nykyiseksi. Tilannimen sisältävä nimi ei ollut mahdollinen, koska Tuulimäen yksityisen tiekunnan tie oli saanut Tuulimäentie-nimen jo 20.12.1989. Viksbergintie–Visksbergsvägen Viksberg, Viksberginjärvi–Viksbergsträsket Vähä–Ojalantie–Vähä–Ojalavägen Vähä-Ojala Västanåntie–Västanåvägen Vestanå

57 Västergårdintie–Västergårdsvägen Västergård Västerkullantie–Västerkullavägen Västerkulla Västernäsintie–Västernäsvägen Västernäs Vävarsintie–Vävarsvägen Vävars Ylöstuvantie–Ylöstupavägen Ylöstupa Yrjäksentie–Yrjäsvägen Yrjäs Åtorpintie–Åtorpsvägen Åtorp Örnvikintie–Örnviksvägen Örnvik Östergårdintie–Östergårdsvägen Östergård, Västergård Östlingintie–Östlingsvägen Östling [ei peruskartassa] Övikintie–Öviksvägen Öviksberget

6.1.5 Maastonimen sisältävät tiennimet

165 nimeä; 20,9 % kaikista nimistä; 25,9 % vanhaan paikannimistöön perustuvista nimistä.

Tiennimien perustana olevat maastonimet on esitetty yleensä vain, jos ne esiintyvät peruskar- toissa. Tiekuntien ehdotuksissa ja muutosesityksissä maastonimiin perustuvia tiennimiehdo- tuksia on perusteltu vain harvoin niin perusteellisesti, että ne valaisisivat riittävästi vallitsevaa käytäntöä. Tiennimet on ryhmitelty perustana olevan maastonimen nykymuodon perusteella nimen perusosaan katsomatta: metsittyneet niityt on katsottu metsiksi, ojitetut ja viljelyyn otetut suot pelloiksi ja maan kohoamisen vuoksi entiset saaret niemiksi.

6.1.5.1 Mäennimen sisältävät tiennimet

42 nimeä; 25,5 % maastonimen sisältävistä nimistä.

Haapamäentie–Aspbackavägen Haukkumäentie–Skällbergsvägen Skålbergskärret

58 Huhtipellonmäki–Huhtipeltobacken Huhtipellonmäki on säästynyt tie-perusosalta Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen nimitoimiston toimistopäällikön Eeva Maria Närhen esityksestä. Nimen ehdottaja oli näet etukäteen varmistanut Huhtipellonmäen sopivuuden tiennimeksi. (TK.) Ilomäentie–Glädjebergsvägen Glädjeberget Isojätintie–Storjätuvägen Tiekunta antaa tiennimelle seuraavan selityksen: "Betyder Stora jättebergs vägen." Isokalliontie–Storbergsvägen (Muistovuorentie–Minnebergsvägen 16.12.1996 asti) Jerusalemberget Jollei nimikko Isokallio–Storberget ole vakiintunut, olisi hyvä käyttää alkupe- räistä Jerusalemberget-nimeä tai sellaista määriteosaa, joka ei ole olevinaan todellinen paikannimi. On tietysti ymmärrettävää, että *Jerusalembergetsvägen voisi tuntua turhan mahtipontiselta osoitteelta. Jokimäentie–Åbackavägen (Anttilantie–Andersbölevägen [osa] 16.12.1996 asti) Osa Anttilantiestä liitettiin Linnanpellontiehen ja osa nimettiin Jokimäentieksi. Tiekunnan mukaan Åbackavägen on ollut käytössä jo vanhastaan. Tie vie Por- naisissa sijaitsevaan Jokimäen kyläkeskuskukseen, mutta olen ryhmittänyt nimen mäennimen sisältävien tiennimien joukkoon, koska tien alkupään paikkeilla on Porvoon maalaiskunnan karttanimistössä Åbacka. Junninkalliontie–Junninkalliovägen Junninkallio, Junni [pelto] Ks. myös Junnintietä (luku 6.1.5.3). Kalkkimäentie–Kalkbergsvägen Kalkkimäki–Kalkberget Kaupinmäenkuja–Kaupbackagränden Keinuvuorentie–Gungbergsvägen Gungberget Kellokalliontie–Klockbergsvägen Klockberget Kiilamäentie–Kilbackavägen Kilbacken Kitimäenkuja–Kitimäkigränden Kitimäki Kitimäentie–Kitimäkivägen —"— Kolmenkalliontie–Trebergavägen Kotikalliontie–Hembergsvägen Hemberget Käärmetie–Ormvägen Ormbergen Lippukalliontie–Flaggbergsvägen Flaggberget

59 Osmuksentie–Osmusvägen Jossmossberget Paasikalliontie–Hällbergsvägen (Kalliolähteentie–Bergkällsvägen 16.12.1996 asti) Hällberget Peltomäentie–Peltomäkivägen Tömismäki Pitkäkalliontie–Långbergsvägen Långbergen Pohjanmäentie–Nordanbackavägen Pyymäentie–Järpbackavägen Järpbackaången Raitinmäenkuja–Tågsbackagränden (Köysimäenkuja–Tågsbackagränden 16.12.1996 asti) Raitinmäentie–Tågsbackavägen (Köysimäentie–Tågsbackavägen 16.12.1996 asti) Tiekunnan (Tågsbacka enskilda väg) mukaan Isnäsintien ja Ilolantien välistä tietä on kutsuttu jo kymmenen vuoden ajan Tågsbackavägen-nimellä. Rantakalliontie–Strandbergsvägen Riihikalliontie–Ribergsvägen Riberget Rinnemäenpolku–Fallbergsstigen Fallberget Rinnemäentie–Fallbergsvägen —"— Ristikalliontie–Korsbergsvägen Korsberget Sanismäentie–Sanisbackavägen Piimätie [peruskartassa] Tiekunta (Illby–Grankulla ensk. väg–Ilolan-Grankullan yks.tie) on alun perin ehdottanut Piimätietä, ja nimitoimikunta hyväksyikin sen 9.1.1990. Ruotsinkieli- seksi nimeksi tuli Surmjölksvägen, vaikka se on perinteisen nimikäytännön vastainen. Asian voi todeta esimerkiksi Svenska litteratursällskapetin nimikoko- elmista. Nimi ehdotettiin muutettavaksi muotoon Piimätie–Piimävägen, mutta 4.4.1991 nimitoimikunta päättikin hyväksyä nykyisen nimen Sanismäentie. Ilmeisesti Piimätie tuntui joistakuista pejoratiiviselta, mikä on harmillista, koska nyt kulttuurihistoriallisesti arvokas Piimätie-nimi jää hiljalleen unohduksiin. Sinikalliontie–Blåbergsvägen Tanhunmäenkuja–Tanhunmäkigränden Tanhunmäki Tanhunmäentie–Tanhunmäkivägen —"— Taramäenkulma–Tarabackavinkeln Tarabacken Taramäentie–Tarabackavägen —"— Tervakummuntie–Tjärkullavägen Tornikalliontie–Tornbergsvägen

60 Tuulimäentie–Vindbackavägen Tuulimäki esiintyy ainakin tiekunnan nimessä (Tuulimäen yksityinen tiekunta). Ks. myös Varjotietä. Vajukkaantie–Vajukkavägen Vajukkaanmäki

6.1.5.2 Suonnimen sisältävät tiennimet

22 nimeä; 13,3 % maastonimen sisältävistä nimistä.

Felissuontie–Feliskärrsvägen Hiirisuontie–Mösskärrsvägen Nimi on hyväksytty uudeksi tiennimeksi suullisen esityksen perusteella kaavoitus- ja rakennuslautakunnan kokouksessa 17.9.1997. Hiiri-suomennos lienee virheellinen. Valtavuo-Pfeifer (1998: 148) esittää, että möss on monissa suonnimissä samaa perua kuin nykyruotsin missne 'vehka'. Kasveja kerättiin soilta sianrehuksi. Hirvirämeentie–Älgmyrsvägen Älgmossen Tiekunta on ehdottanut nimeä Älgmossevägen, mutta nykyisen Hirvisuontien nimi oli hyväksytty jo 16.11.1989 muodossa Hirvisuontie–Älgmossvägen. Hirvirä- meentien nimi käsiteltiin muutamaa kuukautta myöhemmin 14.2.1990. Koska samaa nimeä ei voitu antaa kahdelle tielle, käsittelyjärjestys ratkaisi, vaikka Hirvirämeentien lähellä sijaitseva Älgmossen lienee tunnetumpi paikannimi kuin Hirvisuontien varrella mahdollisesti sijaitseva Hirvisuo. Hirvisuontie–Älgmossavägen Tiekunta on ehdottanut nimeä Hirvisuontie. Peruskartasta Hirvisuota ei löydy, mutta karttojen nimistö on paikoin puutteellista ja virheellistäkin. Isosuontie–Gillersmossavägen Isosuo–Gillersmossen Kaskisuontie–Svedjekärrsvägen Kortteikkotie–Fräkenträsksvägen Fräktenträsket Kumpusuontie–Kullkärrsvägen Kullkärr Kärraksentie–Kärrasvägen Nedre Kärrasberget, Storkärr Tie alkaa Sipoon puolelta. Kärras saattaa olla kylänosan tai tilan nimi. Kärraksen- tie kuuluu Yksityistiet Nikuby–Kärrby enskilda vägar -tiekuntaan. Laajasuonpolku–Degermossastigen Degermossen

61 Laajasuontie–Degermossavägen —"— Degermossen tarkoittaa todennäköisesti pehmeää, upottavaa suota. Myös suuren suon merkitys on mahdollinen (Norrman 1988: 225–226), mutta varminta ja nykykäytännön mukaista olisi jättää Degermossen kääntämättä, semminkin kun suomessa ei ole vanhastaan nimetty suuria soita Laajasoiksi vaan esimerkiksi Iso- tai Suursoiksi. Tässä tapauksessa Iso-määritettä ei voitu käyttää, koska kunnassa on myös Isosuontie, joka perustuu todelliseen paikannimeen Iso- suo–Gillersmossen. Leppäsuontie–Alkärrsvägen Alkärret, Lilla Alkärret Liikapäiväsentie–Liikapäivänensvägen Liikapäivänen Ollinsuontie–Ollkärrsvägen Pikkutiirantie–Lilltärnavägen Lilltärnan, Stortärnan Pitkäsuontie–Pitkäsuovägen Pitkäsuo Punasuontie–Rödkärrsvägen Rödkärret Rämesuontie–Myrmossvägen Tammiontie–Tammiovägen Tammiomossen Teerisuontie–Teerisuovägen Teerisuo Tyskinsuontie–Tyskiskärrsvägen Tyskiskärr Öyssyntie–Öyssyvägen Öyssynsuo

6.1.5.3 Pellon- tai niitynnimen sisältävät tiennimet

40 nimeä; 24,2 % maastonimen sisältävistä nimistä.

Ampujantie–Skyttevägen Skytten, Skyttensmalmen Bölsinniityntie–Bölsängsvägen Bölsängen Ks. myös Bölsintietä (luku 6.1.4). Gjutonintie–Gjutonsvägen Gjuton Heponiityntie–Hästängsvägen "Namnet Hästängarna förekommer i gamla kartor och urkunder och syftar på åkerområdena nära vägens slutpunkt, vilka i forna tider användes som betesmar- ker av Boe gård." (TK.) Junnintie–Junnivägen Junni, Junninkallio

62 Ks. myös Junninkalliontietä (luku 6.1.5.1). Kaavelingintie–Kaavelinkivägen Kaavelinki Kapeaniityntie–Smalängsvägen Kapeaniitty on harkinnainen. Tiekunta on itse ehdottanut ilmeisesti todelliseen paikannimeen perustuvaa Långängsvägen-nimeä, mutta nimitoimikunta halusi antaa nimen Pitkäniityntie–Långängsvägen Pitkäniityn yksityistielle, mikä on sangen perusteltua, koska Pitkäniitty–Långäng on asuinalueennimi. Kapeaniityn- tie käsiteltiin 9.1.1990, mutta Pitkäniityntie vasta 14.2.1990. Kesäniityntie–Sommarängsvägen (Siltaniityntie–Siltaniittyvägen 16.12.1996 asti) Tiekunta on ehdottanut nimeä Myrängsvägen, jonka nimitoimikunta 16.11.1989 hyväksyikin (Lettosuontie–Myrängsvägen). Nimi vaihdettiin 14.5.1991 Silta- niityntieksi, jonka määriteosana on peruskartassakin esiintyvä pellonnimi Silta- niitty. Nimi ei kelvannut tiekunnan asukkaille, joten he pyysivät kunnanhallitukse- lta muutosta (Kesäniityntie–Sommarängsvägen). Ehdotus hyväksyttiin 16.12.1996. Koivusuontie–Björkkärrsvägen Björkkärret Koskenniityntie–Koskenniittyvägen Kosenniittu Peruskartan suomenkielisissä nimissä on paljon murteellisuuksia, mutta nimitoimikunta on muuttanut niitut niityiksi ja muutenkin yleiskielistänyt monia murrepiirteitä. Alun perin (27.9.1990) nimitoimikunta hyväksyi Koskenniityntien nimen muodossa Kosenniityntie–Kosenniittyvägen. Myöhemmin asiantuntija-avun jälkeen 5.9.1991 nimi muutettiin asuun Kosenniituntie–Koskenniittuvägen, mutta lopullista nimistöä varten se kuitenkin yleiskielistettiin nykyisenkaltaiseksi. Tiekunta ei ole ehdottanut mitään. — Murteellisten nimien käyttö olisi uutta nimistöä muodostettaessa hyvä asia ainakin historialliselta kannalta, mutta toisaalta on pidettävä mielessä kielen muuttuminen: jos yleisesti käytetään Koskenniity-nimeä, ei tunnu järkevältä nimetä tietä Kosenniituntieksi. Kotiniityntie–Hemängsvägen Hemängen Kurkisuontie–Tränukärrsvägen Tränukärret Köykilinkuja–Köykilsgränden Köukiln [mäki?] Köykilintie–Köykilsvägen —"— Laaksoniityntie–Dalängsvägen Dalängen Latniityntie–Latniittyvägen

63 Leppäalhontie–Leppäalhovägen Leppäalho Länneesintie–Lännäsvägen Lännäsåkern Maariniityntie–Marängsvägen Meripellontie–Sjöåkersvägen Nuottaniityntie–Notängsvägen Notängen Nimi on hyväksytty uudeksi tiennimeksi kaavoitus- ja rakennuslautakunnan kokouksessa 22.10.1998 kirjallisen esityksen perusteella. Paloniityntie–Brännängsvägen Brännängen Pikkupellontie–Lillåkersvägen Raishuhdantie–Raishuhtavägen Raiskhuhta, Raiskhuhdankallio Peruskartan nimet ovat Raisk-määritteisiä, mutta tiekunnan nimi on Kaaren- kylän–Raishuhdan yksityistie, ja tiekunta on ehdottanut nimeä Raishuhdantie. Rajapellontie–Rajapeltovägen Rajapelto Risuniityntie–Risuängsvägen (Sorakuopantie–Grusgropsvägen 16.12.1996 asti) Siltaniityntie–Broängsvägen (Sessilintie–Sessilsvägen 16.12.1996 asti) Suoniityntie–Kärrmossavägen Skärmossängen Nimi on hyväksytty uudeksi tiennimeksi suullisen esityksen perusteella kaavoitus- ja rakennuslautakunnan kokouksessa 17.9.1997. Suursuontie–Storkärrsvägen Storkärr, Storkärrsberget Tavipolku–Tavistigen Taviskärr Nimitoimikunta on käsitellyt Tavipolun ja Tavisuontien nimen 19.10.1992 ja päätynyt hieman erikoiseen ratkaisuun. Päätien nimi sisältää suonnimen kokonaan, mutta sivutietä nimettäessä on hyödynnetty vain suonnimen määriteosaa. Koska tavi-sanalla on suomessa merkitys 'Anas crecca', tuntuisi Tavinpolku luontevammalta. Genetiivi olisi perusteltu myös etymologisin perustein. Voidaan näet arvella, että Taviskärr on kehittynyt *Tafvastkärr-muodosta, jossa määriteosa on sama kuin nykyruotsin tavast 'hämäläinen'. Koska tavast-sanalla on ollut Itä- Uudenmaan ruotsalaismurteissa merkitys 'suomalainen', Taviskärr lienee joskus kuulunut jollekulle suomenkieliselle "taville". Selkeintä olisi jättää Taviskärr kääntämättä, mutta luontevin suomennos on siis Tavinsuo, josta voitaisiin muodostaa Tavinsuontie ja Tavinpolku. (Esim. Granlund 1979: 260–261, Norrman 1988: 470.)

64 Tavismusantie–Tavismossavägen Tavismossen Ks. Tavinpolkua. Tavisuontie–Taviskärrsvägen Taviskärr Ks. Tavinpolkua. Tuliniityntie–Eldängsvägen (Äimäpolku–Prylstigen 16.12.1996 asti) Emäsalon tiekunnat ovat itse ehdottaneet Tuliniitty-suomennosta, vaikka ne muuten vastustivat suomennoksia ja mukaelmia. Tuliniittyä on siis ehkä käytetty Eldäng-nimen rinnalla. Tuohisuontie–Näverkärrsvägen Näverkärret Ukkopellontie–Bisaåkersvägen [Bisa åker ensk. väg] Upslaakintie–Uppslagsvägen Uppslaget Vadetinpolku–Vadetsstigen Vadet, Vadbäcken, Vadträsket Vadetinraitti–Vadetsstråket —"— Vadetintie–Vadetsvägen —"— Vatajantie–Vatajavägen Vataja

6.1.5.4 Maa-alueennimen sisältävät tiennimet

8 nimeä; 4,8 % maastonimen sisältävistä nimistä.

Huutolahdentie–Ropviksvägen "Entisaikaan, 1800-luvulla, paikalla oli järvi ja ylisoutupaikka." (TK.) Jivikintie–Jiviksvägen Jivikmalmen Kantoniityntie–Kantoniittyvägen Kantoniittu [metsittynyt niitty] Merimetsäntie–Sjöskogsvägen Pitkäharjuntie–Långåsvägen Nimi hyväksyttiin uudeksi tiennimeksi suullisen esityksen perusteella kaavoitus- ja rakennuslautakunnan kokouksessa 17.9.1997. Pitkämalmintie–Långmalmsvägen Långmalmsvägen, Sandmalmen, Karilamalmen Putkistontie–Putkistovägen Putkisto Putkisto lienee peräisin Hämeestä ja kulkeutunut seudulle jo ennen 1200-luvun ruotsalaiskolonisaatiota hämäläissiirtolaisten mukana. (Hiltunen 1986: 39.) Sibirkantie–Sibirkavägen Sibirka

65 6.1.5.5 Ranta-alueennimen sisältävät tiennimet

27 nimeä; 16,4 % maastonimen sisältävistä nimistä.

Aittarannantie–Bosandsvägen (Pesähiekantie–Bosandsvägen 17.9.1997 asti) Nimeä muutettaessa on ajateltu, että ruotsin Bosand on kehittynyt muodosta Bostrand, mikä vaikuttaakin aivan mahdolliselta. Antaksenniementie–Antasuddsvägen (Jungmannintie–Jungmansvägen 16.12.1996 asti) Bonäsintie–Bonäsvägen (Tullitie–Tullvägen 16.12.1996 asti) Bonäs Eidiksentie–Eidisvägen Ednäsudden [ei peruskartassa] Vanhastaankin tiestä on käytetty nimiä Ednäs(udds)vägen ja Eidisvägen. (TK.) Harppuniementie–Harpuddsvägen Hasselholmantie–Hasselholmsvägen Hasselholmen [entinen saari] Härkäniementie–Oxnäsvägen Oxnäs Isosaarentie–Storholmsvägen Storholmen [entinen saari] Jyrkänniementie–Brantuddsvägen Brantudden Kaislaniementie–Röruddsvägen (Putkiniementie–Röruddsvägen 17.9.1997 asti) Rörviksudden, Rörvik [lahti], Rörvik [tila, ei peruskartassa], Skärsviken Emäsalon tiekunnat ehdottivat itse Kaislaniemi-suomennosta, vaikka ne yleensä vaativat suomennosten poistamista. Ehkä Kaislanientä on todellä käytetty tai pelättiin, että nimistöön jää virheellinen Putkiniementie, jollei sille esitetä kel- vollista, suomenkielistä määriteosaa sisältävää vaihtoehtoa. Karilanniementie–Karilauddsvägen Karila udd, Karila [pelto], Karilasand [alue] Kaskiniementie–Svedjenäsvägen Kiviniementie–Stenuddsvägen Kivisaarentie–Stensholmsvägen Stensholmen [entinen saari] Luotoniementie–Klobbuddsvägen Klobbudden Maireniementie–Fageruddsvägen Nimi hyväksyttiin uudeksi tiennimeksi kaavoitus- ja rakennuslautakunnan kokouksessa 17.9.1997 kirjallisen esityksen perusteella. Emäsalon tiekunnat esittävät,

66 että Maireniementie–Fageruddsvägen perustuu tilannimeen, mutta jää epäsel- väksi, onko tila virallisesti Maireniemi vai Fagerudd. Molemmat nimet lienevät kuitenkin käytössä, koska tiekunnat vastustivat kirjelmässään perusteetonta kääntämistä. Majasaarentie–Härbärgsholmsvägen Härbärgsholmen [entinen saari], Härbärgsviken Meriniementie–Havsuddsvägen Havsudden Havsuddsvägen on ollut käytössä vuosisadan alusta lähtien. (TK.) Pikkuniementie–Lillnäsvägen Lillnäs, Lillnäsudd Riuttaniementie–Revuddsvägen (Siimaniementie–Revuddsvägen 16.12.1996 asti) Revudden Ruukinsaarentie–Bruksholmsvägen Bruksholmen [entinen saari] Sarvaksentie–Sarvasvägen Sarvasudden Suomenrannantie–Finnstrandsvägen Finnstranden Tärnäsintie–Tärnäsvägen Tärnäs Valkohiekantie–Vitsandsvägen Vitsand Viiriniementie–Vimpeluddsvägen Väliniementie–Millarsnäsvägen Mellanudden Vaikka peruskartassa on nimi Mellanudden, ainakin niemestä käytetään yleisesti murteellista Millarnäs-muotoa. (TK.)

6.1.5.6 Saaren-, luodon- tai karinnimen sisältävät tiennimet

26 nimeä; 15,8 % maastonimen sisältävistä nimistä.

Aumasaarenkuja–Stackholmsgränden Stackholmen Aumasaarentie–Stackholmsvägen —"— Bjurholmintie–Bjurholmsvägen Stora Bjurholmen, Lilla Bjurholmen Bodöntie–Bodövägen (Veistämöntie–Docksvägen 14.5.1998 asti) Bodö Busörintie–Busörsvägen Stora Busören Hakasalontie–Haxalövägen Haxalö Halssisaarentie–Halsholmsvägen Halsholmen Hermanninsaarentie–Hermansövägen Hermansö

67 "Taru kertoo, että paikalla on joskus ollut luostari (kivijalkaa näkyvissä?) ja siellä asunut munkki nimeltä Hermanni, josta saaren nimi." (TK.) Husholmintie–Husholmsvägen Husholmen Tiekunnan mukaan ensimmäiset tiedot Husholmen-nimen käytöstä ovat vuodelta 1651. Nimeä on käytetty myös torpasta, mutta käytettävissä olleiden tietojen mukaan se ei ole virallinen tilannimi. Killingönpolku–Killingöstigen Killingö Killingöntie–Killingövägen —"— Kipparikiventie–Skepparstensvägen Skepparsten Koitsaarentie–Koitövägen (Koitsaarentie–Koitholmsvägen 16.12.1996 asti) Koitholmen Lakkarisaarentie–Laggarholmsvägen Laggarholmen Lakkari-käännös on mitä todennäköisimmin virheellinen. Mahdollinen selitys on esim. seuraava: "Laggen är det våta bälte som omger en högmosse och skiljer mossen från fast mark." (Norrman 1988: 277.) Mustasaarentie–Svartholmsvägen Myskintie–Myskivägen Myski [saari], Myskiören [ei peruskartassa] Möholmintie–Möholmsvägen (Mjåholmintie–Mjåholmsvägen 16.12.1996 asti) Möholmen Parikiventie–Parstensvägen Pirttisaarentie–Pörtövägen Pirttisaari–Pörtö Pitkäluodontie–Långörnsvägen Långören Santasaarentie–Sandholmsvägen Sandholmen, Sandholmsudden Tullandinpolku–Tullandsstigen Tullandet Ruotsinvallan aikana saaressa on ollut tulliasema, koska se oli Tukholman ja Viipurin välillä kulkeneen laivaväylän välisatama. (TK.) Tullandintie–Tullandsvägen —"— Tytärsaarentie–Tyterskärsvägen Vessööntie–Vessövägen (Hummelsundintie–Hummelsundsvägen 16.12.1996 asti) Vessö Ölandintie–Ölandsvägen Ölandet

68 6.1.6 Vesistönimen sisältävät tiennimet

55 nimeä; 7,0 % kaikista nimistä; 8,6 % vanhaan paikannimistöön perustuvista nimistä.

6.1.6.1 Merenlahdennimen sisältävät tiennimet

31 nimeä; 56,4 % vesistönimen sisältävistä nimistä.

Aparlahdentie–Aparviksvägen Aparviken, Aparnäsudden Bölsinlahdentie–Bölsviksvägen Bölsviken Ks. myös Bölsintietä (luku 6.1.4). Etelälahdentie–Söderviksvägen Söderviken Hevoslahdenkuja–Hästviksgränden Hästviken, Hästholmen Hevoslahdenpolku–Hästviksstigen —"— Hevoslahdentie–Hästviksvägen —"— Hoplahdenpolku–Hoplaxstigen (Hoplahdenpolku–Håplaxstigen 16.12.1996 asti) Håplaxviken Hoplahdentie–Hoplaxvägen (Hoplahdentie–Håplaxvägen 16.12.1996 asti) —"— Hummelpärantie–Hummelpäravägen Hummelpäran Karhunlaukantie–Ramsviksvägen (Raamilahdentie–Ramsviksvägen 17.9.1997 asti) Ramsviken, Ramsviksudden Nimeä ei ollut tarkoitus muuttaa kaavoitus- ja rakennuslautakunnan kokouksessa 17.9.1997, mutta eräs lautakunnan jäsen esitti – ilmeisesti ruotsinkielisen nimen kansanetymologian perusteella – suomennosta, joka tuli hyväksytyksi. Kluuvilahdentie–Gloviksvägen Glovik Suomen kielen Kluuvi on mukaelma ruotsin sanasta Glovik, joten lahti-sana esiintyy Kluuvilahdentie-nimessä kahdesti (vi [< vik] + lahti). Oikea muodoste olisi Kluuvintie. Lehtilahdentie–Lövviksvägen Lövvik Länsiseläntie–Västerfjärdsvägen Nyckelvikintie–Nyckelviksvägen Nyckelsviken Onkokintie–Onkocksvägen Onkockviken

69 Pelklahdentie–Pelkviksvägen (Pälkilahdentie–Pälkviksvägen 16.12.1996 asti) Pälkvik, Pälkviksören, Pälkviksudden Pikkuhiekantie–Lillsandsvägen Lillsandvik Pikkulahdentie–Lillviksvägen Pikkuniityntie–Lillängsvägen Lillängsviken Ruokotie–Bredvassvägen Bredvassviken Saarilahdenpolku–Skärsviksstigen Skärsviken, Skärsören, Skärsörssundet Saarilahdentie–Skärsviksvägen —"— Saukkolahdenkuja–Utterviksgränden Saukkolahdentie–Utterviksvägen Sikvarpintie–Sikvarpsvägen Sikvarpet, Sikvarpskällen Syvälahdentie–Dyviksvägen (Mutalahdentie–Dyviksvägen 16.12.1996 asti) Dyviken, Dyviksudden Säynelahdentie–Idviksvägen Idbäcksviken Idvik-nimen alkuosan etymologia voi selittyä 'säyne'-merkityksen sijaan seuraa- vasti: "tillbakarinnande vatten" tai "trädslagsnamnet idegran". (Norrman 1988: 281, 490.) Tukkilahdentie–Timmerviksvägen Ulkolahdentie–Utviksvägen Utviken Utviksvägen-nimeä on käytetty jo vuosisadan alussa. (TK.) Uusvarpintie–Nyvarpsvägen Nyvarpet Viikien tie–Vikarnas väg Österviken, Västerviken Suomenkielisessä nimessä pitäisi olla geminaatta, ellei yksinäis-k:llinen viiki 'lahti' ole vakiintunut paikalliseen suomalaismurteeseen. Nimen taustalla on kaksi lahtea, Österviken ja Västerviken. Oikea kirjoitusasu olisi Viik(k)ientie.

6.1.6.2 Merensalmennimen sisältävät tiennimet

31 nimeä; 7,3 % vesistönimen sisältävistä nimistä.

Karhusalmentie–Bjånasundsvägen Bjånasundet Kivisalmentie–Stensundsvägen Lakasalmentie–Lakasundsvägen Lakasundet

70 Vialsalmentie–Vialsundsvägen (Sondbyntie–Sondbyvägen 16.12.1996 asti) Vialsundet

6.1.6.3 Järven- tai lammennimen sisältävät tiennimet

16 nimeä; 29,1 % vesistönimen sisältävistä nimistä.

Isojärventie–Storträsksvägen Storträsket Kapeikontie–Smalansvägen Smalan Karijärventie–Karijärvivägen Karijärvi Käärmejärventie–Ormtärnsvägen Käärmejärvi–Ormträsket [!] Lohijärvenpolku–Gäddträsksstigen (Lohijärvenpolku–Laxträsksstigen 17.9.1997 asti) Lohijärvi–Gäddträsket Lohijärventie–Gäddträsksvägen (Lohijärventie–Laxträsksvägen 17.9.1997 asti) —"— Tiekunta (Illby–Molnbo ensk. väg) ehdotti edellisille teille vain suomenkielisiä nimiä, ja nimitoimikunta muutti Gäddträsket-järvennimen kokouksessaan 1.2.1990 suomenmukaiseksi Laxträskiksi. Mielenkiintoinen eriparinen nimikko oli vaarassa, mutta kaavoitus- ja rakennuslautakunta puuttui asiaan kokouksessaan syksyllä 1997. Läntinen Tervajärventie–Västra Tjärträsksvägen (Mustakorventie–Mustakorpivägen 16.12.1996 asti) Tjärträsket Papinjärventie–Prästträsksvägen Papinjärvi–Prästträsket Pikkulammentie–Lillträsksvägen Lillträsket Pimijärventie–Pimijärvivägen Pimijärvi Teerijärventie–Orrträsksvägen Orrträsket Tervajärventie–Tjärträsksvägen Tjärträsket Tervaranta–Tjärstranden —"— Valkjärventie–Valkjärvivägen Valkjärvi Venjärventie–Venjärvivägen Venjärvi

71 6.1.6.4 Joen- tai ojannimen sisältävät tiennimet

5 nimeä; 9,1 % vesistönimen sisältävistä nimistä.

Kivikoskentie–Stenforsvägen Myllypuronkuja–Kvarnbäcksgränden Myllypurontie–Kvarnbäcksvägen Pikkujoentie–Lillåvägen Pikkujoki–Lillån Tampinkoskentie–Tampinkoskivägen Tampinkoski

6.1.7 Muun vanhan paikannimen sisältävät tiennimet

9 nimeä; 1,1 % kaikista nimistä; 1,4 % vanhaan paikannimistöön perustuvista nimistä.

Haminankuja–Haminagränden "Haminan kuja on vanha nimi, usean sukupolven takaa." (TK.) Kirkkokiventie–Kyrkostensvägen Käärmekuusentie–Ormgransvägen Kuusi on merkitty myös peruskartaan (kuusen kuva) samoin kuin tieto sen rau- hoituksesta Merenkuninkaantie–Havskungsvägen Tiekunnan mukaan Havskungsvägen olisi ollut käytössä jo vuosisadan alussa, mutta jää epäselväksi, millaista paikkaa tiennimen määriteosa tarkoittaa. Voi tietysti olla niin, että Havskung esiintyy vain tiennimessä. Myllysillankuja–Kvarnbrogränden Myllysillanpolku–Kvarnbrostigen Myllysillantie–Kvarnbrovägen Tiennimi perustuu sillannimeen, kuten tiekunnan nimiehdotuksesta käy ilmi: "Vårt namnförslag är Kvarnbrovägen, hurvida det funnits någon kvarn vid vägen känner vi inte till, men däremot finns det en bro där vägen börjar, som alltid kallats Kvarnbron." (TK.)

72 Pilventuvantie–Molnstuguvägen Tiekunnan mukaan myös Molnstuguvägen olisi ollut käytössä jo vuosisadan alussa, mutta tässäkin tapauksessa jää epäselväksi, millaista paikkaa tiennimen määriteosa tarkoittaa. Toki myös Molnstuga voi esiintyä vain tiennimen osana. Rautapolku–Järnstigen Rautapolun taustalla on vanha tiennimi Järnvägen. Koska tiekunta pelkäsi *Rautatie–Järnvägen-nimikon olevan liian erikoinen, se päätyi nykyiseen nimik- koon.

6.2 PAIKKAAN MUUTEN KUIN VANHAN PAIKANNIMISTÖN PERUSTEE- LLA LIITTYVÄT NIMET

118 nimeä; 14,9 % kaikista nimistä.

Ryhmittelyt perustuvat ensisijaisesti tiekunnilta tulleisiin ehdotuksiin ja muihin kirjallisiin lähetisiin, mutta monessa tapauksessa ryhmittely jää pääryhmän sisällä tulkinnanvaraiseksi. Jako paikkaan muuten kuin vanhan paikannimistön perusteella liittyviin nimiin ja harkinnaisiin nimiin on etupäässä selvä. Nimitoimikunnan sihteeriltä Kalervo Pajulalta ole saanut monia hyödyllisiä tietoja ryhmittelyn tueksi.

6.2.1 Virallisen henkilönnimen sisältävät tiennimet

18 nimeä; 2,3 % kaikista nimistä; 15,3 % paikkaan jotenkin liittyvistä nimistä.

Tiennimiehdotukset eivät sisällä varsinaisia muistonimiä hermanninsaarelaisten kulttuuriakti- vistien kirjelmiä ja Porvoon maalaiskunnan kulttuurilautakunnan lausuntoa (KNTP 3.11.1992) lukuun ottamatta. Osa hermanninsaarelaisista vastusti muistonimiä hankalina ja maalaismaiseen ympäristöön sopimattomina, vaikka entinen Rantatiestä olikin nimetty asukkaiden päätöksellä vuonna 1986 Albert Edelfeltin rantatieksi. Hermanninsaarelaiset ehdottivat muistonimiä eri puolille kuntaa. Jos kaikki ehdotukset olisivat menneet läpi, Porvoossa olisi nyt Rakel Wihurin tie, Armi Ratian tie, Birger Kaipiaisen tie, Virginientie ja Tove Janssonin tie. Vanha paikan- nimistö ei tainnut ollut heidän mielestään tarpeeksi kultturellia tiennimissä käytettäväksi.

73 Nimitoimikunta suhtautui muistonimiin melko penseästi, joten mitään ylilyöntejä ei päässyt tapahtumaan. Elävien henkilöiden mukaan katuja ja -teitä ei pidä nimetä kunnioittamismielessä. Tätä itsestään selvää ja Yhdistyneiden Kansakuntienkin korostamaa sääntöä tosin rikotaan. Esimerkiksi teollisuusmies Ensio Miettinen sai jokin aika sitten Porvoon kaupungilta syntymä- päivälahjaksi oman nimikkokadun, Ensio Miettisen kadun. Moinen on silkkaa henkilönpalvon- taa. Kaikki virallisen henkilönnimen tai kutsumanimen sisältävät tiennimet eivät kuitenkaan ole muistonimiä. Esimerkiksi Holsteininkuja rinnastuu lähinnä tilannimen sisältäviin tiennimiin. Tien varrella asuu paljon Holstein-sukunimisiä ihmisiä, joten tiennimi lähinnä kertoo kenelle tie kuuluu. Samoin on laita pikkutien, joka on nimetty omistajansa etunimen mukaan. Näissä tapauksissa nimeäminen on luonnollista ja perustuu spontaaniin käytäntöön.

Albert Edelfeltin kuja–Albert Edelfelts gränd Albert Edelfeltin rantatie–Albert Edelfelts strandvägen Albert Edelfelt (1854—1905). Edelfelt syntyi Kiialan kartanossa ja vietti kesiään Haikkoossa. Alexandrantie–Alexandravägen Alexandra Edelfelt (1833—1901) oli Albert Edelfeltin äiti. Amoksentie–Amosvägen Annankaari–Annabågen Ellantie–Ellansvägen Albert Edelfelt avioitui vuonna 1888 vapaaherratar Anna Elise (Ellan) de la Chapellen (1857—1921) kanssa. Heikintie–Heikkivägen Mikon- ja Heikintien yksityistie on käyttänyt nimiä Mikontie ja Heikintie jo 35 vuoden ajan. Ne ovat olleet myös osoitekäytössä ja perustunevat tiekunnan perustajien etunimiin. Holsteininkuja–Holsteinsgränden Holsteins gränd on ollut käytössä jo pitkään (ks. liitettä 1) ja perustuu tienvarren asukkaiden sukunimeen. Jaakontie–Jakobsvägen Kiiskinpolku–Kiiskistigen

74 Lauri Lehtisen tie–Lauri Lehtinens väg Lauri Lehtinen (1908–73) oli porvoolainen juoksija, joka voitti olympiakisojen 5000 m:n juoksussa kultaa vuonna 1932 ja hopeaa vuonna 1936. Löfvingintie–Löfvingsvägen Stefan (Tapani) Löfving (1689–1777) oli suomalainen sissipäällikkö, joka teki vakoiluretkiä venäläisten miehittämään Suomeen ison- ja pikkuvihan aikana. Mannerintie–Mannersvägen Matintie–Matsvägen Mikontie–Mikkovägen Ks. Heikintietä (yllä). Rudintie–Rudisvägen Sandrantie–Sandravägen Tapaninkuja–Stefansgränden Ks. Löfvingintietä (yllä).

6.2.2 Kutsumanimen sisältävät tiennimet

11 nimeä; 1,4 % kaikista nimistä; 9,3 % paikkaan jotenkin liittyvistä nimistä.

Ryhmä sisältää melko sekalaista ainesta: varsinaisia kutsumanimiä, ammatinnimityksiä ja arvoja. Kaikki ovat kuitenkin sellaisia kielenaineksia, joilla voi kutsua jotakuta.

Eestinukontie–Estgubbens väg "[--] Minner om den person av estnisk härkomst som blev stamfar för senare inbyggare kring viken." (TK.) Eetuntie–Eetuvägen Enkelintie–Ängelvägen "Kyseisen tien päässä asui vuosia sitten (kesäisin) mies, jota kaikki tällä mäellä kutsuivat Enkeliksi. Nyttemmin paikka on autioitunut ja ränsistynyt, mutta siellä käydään usein kävelyllä ja silloin kaikki sanovat, että me mennään Enkelille kävelylle." (TK.) Iljontie–Iljovägen Kallentie–Karlsvägen

75 "Kallentie tullut omistajan kutsumanimen mukaan." (TK.) Klaavuntie–Klaavuvägen Klaavu saattaa olla tilannimi. Konsulintie–Konsulvägen "Konsuli Konttisen mukaan." (TK.) Kuninkaantie–Kungsvägen (Hinthaarantie–Hindhårvägen + Yli-Vekkoskentie–Norr-vec- koskivägen 16.12.1996 asti; Hinthaarantie 16.12.1996–10.2.1997) Kuninkaantie–Kungsvägen on ainoa keväällä 1997 hyväksytty muutos. Slaipantie–Slaipavägen Svennuntie–Svennuvägen Totituvantie–Totitupavägen Totitupa sisältää kunnallispoliitikko Torsten Lindroosin lempinimen Toti. Totitu- paa voi pitää tien varrella sijaitsevan Lindroosin erämajan nimityksenä.

6.2.3 Sukulaisuustermin sisältävät tiennimet

3 nimeä; 0,4 % kaikista nimistä; 2,5 % paikkaan jotenkin liittyvistä nimistä.

Mummuntie–Mommosvägen "Av mina systerbarn har vägen alltid kallats mommos väg." (TK.) Ukinpolku–Ukkistigen Vuoden 1996 osoitekartassa Ukinpolku oli merkittynä väärään kohtaan. Nykyisin sen sijalla on Brisingantie (luku 6.1.4). Ukintie–Ukkivägen

6.2.4 Yrityksen tai laitoksen toimintaan liittyvät nimet

23 nimeä; 2,9 % kaikista nimistä; 19,5 % paikkaan jotenkin liittyvistä nimistä.

6.2.4.1 Neste Oy:n toimintaan liittyvät tiennimet

7 nimeä; 30,4 % yrityksen tai laitoksen toimintaan liittyvistä nimistä.

76 Energiatie–Energivägen Kidetie–Kristallvägen Nesteentie–Nestevägen Oktaanitie–Oktanvägen Pellettipolku–Brikettstigen Prosessitie–Processvägen Öljytie–Oljevägen

6.2.4.2 Muiden yritysten tai laitosten toimintaan liittyvät tiennimet

16 nimeä; 69,6 % yrityksen tai laitoksen toimintaan liittyvistä nimistä.

Kirjansitojantie–Bokbindarevägen Koulupellontie–Skolåkersvägen Koulutie–Skolvägen Majatie–Stuguvägen Tien varrella sijaitsee ulkoilumaja, joka on merkitty myös peruskarttaan. Myllyrinne–Kvarnbrinken Palokunnantie–Brandkårsvägen Päivänvarjontie–Parasollvägen Liittyy toimintansa lopettaneeseen sateenvarjotehtaaseen. Raamisahantie–Ramsågsvägen Ruiskuvajantie–Spruthusvägen Sahanmutka–Sågkröken (Sirkiänmutka–Sirkiäkröken 16.12.1996 asti)

Sateenvarjontie–Paraplyvägen Liittyy toimintansa lopettaneeseen sateenvarjotehtaaseen. Taksitie–Taxivägen Nimi on hyväksytty uudeksi tiennimeksi kaavoitus- ja rakennuslautakunnan kokouksessa 17.9.1997 suullisen esityksen perusteella. Telakanraitti–Varvstråket (Telakkatie–Varvsvägen 17.9.1997 asti) Koska Kevätkummun asemakaava-alueella on varhemmin nimetty Telakka- tie–Slipvägen, nimi oli muutettava sekaannusten välttämiseksi.

77 Tiiliruukintie–Tegelbruksvägen Alueella on ollut tiiliruukki vielä ainakin 1930-luvulla. (TK.) Varjotie–Skuggvägen Liittyy toimintansa lopettaneeseen sateenvarjotehtaaseen. Venetelakantie–Båtslipsvägen (Rautahangantie–Järnklykevägen 16.12.1996 asti; Rautahan- gantie–Klykvägen 17.9.1997 asti)

6.2.5 Maastoappellatiivin sisältävät tiennimet

10 nimeä; 1,3 % kaikista nimistä; 8,5 % paikkaan jotenkin liittyvistä nimistä.

Arotie–Stäppvägen Harjukaari–Åsbågen (Jeppaksentie–Jeppasvägen 16.12.1996 asti) Jokirannantie–Åstrandsvägen Jokitörmäntie–Åbrinksvägen Kalliorinteentie–Bergbrantsvägen Kalliotie–Klippvägen Mutkakuja–Krökgränden Peltotie–Åkervägen Tievankuja–Momarksgränden Tievantie–Momarksvägen Tieva 'kangas, nummi' on tunnettu maastotermi lähinnä Lapissa ja Peräpohjolassa.

6.2.6 Vesistöappellatiivin sisältävät tiennimet

4 nimeä; 0,5 % kaikista nimistä; 3,4 % paikkaan jotenkin liittyvistä nimistä.

Joensuunkuja–Åminnegränden Joensuuntie–Åminnevägen Järvitie–Träskvägen Lähdetie–Källvägen

78 6.2.7 Infrastruktuuriappellatiivin sisältävät tiennimet

15 nimeä; 1,9 % kaikista nimistä; 12,7 % jotenkin paikkaan liittyvistä nimistä.

Allaspolku–Bassängstigen Allastie–Bassängvägen Ampumaradantie–Skjutbanevägen Hallitie–Hallvägen Huvilatie–Villavägen Kiviportintie–Stenportsvägen Nimi hyväksyttiin kaavoitus- ja rakennuslautakunnan kokouksessa 17.9.1997 uudeksi tiennimeksi kirjallisen esityksen perusteella. Maavallintie–Jordvallsvägen Muuntajankuja–Transformatorsvägen (Holstintie–Holstivägen 16.12.1996 asti) Patotie–Dammvägen Pikkuaidantie–Smågärdsvägen Siltatie–Brovägen Suosillantie–Mossbrovägen Uimarannantie–Simstrandsvägen Venerannapolku–Båtstrandsstigen Venerannantie–Båtstrandsvägen

6.2.8 Muun appellatiivin sisältävät tiennimet

34 nimeä; 4,3 % kaikista nimistä; 28,8 % paikkaan jotenkin liittyvistä nimistä.

Kråkön kylä on tunnettua veneenrakennusseutua, joten merenkulkuun liittyvä sanasto sopii sinne mainiosti. Voidaan puhua myös aihepiirinimeämisestä, mutta kaava-alueista poiketen nimien sekä alueen historian ja nykypäivän välillä on selvä yhteys.

Hunajatie–Honungsvägen Tien varrella asuu hunajantuottajia. (TK.) Höyrylaivantie–Ångbåtsvägen

79 Jaalatie–Skutvägen (Pursitie–Farkostvägen 16.12.1996 asti) Jollatie–Jollvägen Kalamajantie–Fiskestuguvägen Kansanveneentie–Folkbåtsvägen Kokkatie–Stävvägen Kolmassivu–Tredjesidan Kuntotie–Motionsvägen "Kurssikeskuksen kuntorata kulkee pienen matkaa Kuusikon yksityistietä pitkin." (TK.) Kuukiventie–Månstensvägen Tiennimi lienee annettu sen varrella asuvan avaruustutkijan kunniaksi. Kyläkatu–Bygatan Porvoon maalaiskunnan alue sai ensimmäisen katunsa vasta uuden Porvoon aikana, kun 17.9.1997 kaavoitus- ja rakennuslautakunta hyväksyi sondbyläisten suullisen Kyläkatu–Bygatan-ehdotuksen uudeksi tiennimeksi. Kyläpolku–Bystigen Kylätie–Byvägen Kölitie–Kölvägen (Pilssitie–Durkvägen 16.12.1996 asti) Laastitie–Murbruksvägen Tiennimi liittyneen muurarii, koska tiekunta on ehdottanut nimeä Murarsvägen. Limisaumatie–Klinkvägen (Klinkkeritie–Klinkvägen 16.12.1996 asti) Mekaanikontie–Mekanikservägen Mertatie–Mjärdvägen Meteoriittitie–Meteoritvägen Nuohoojantie–Sotarevägen Osa tiestä muutettiin 16.12.1996 Ylä-Haikkoontieksi. Pallograniitintie–Klotgranitsvägen (Pallograniitintie–Bollgranitsvägen 16.12.1996 asti) Polveketie–Krökiga vägen Pyykkärinpolku–Bykerskestigen Rahtaajantie–Fraktarevägen Rännelintie–Rännelhedsvägen Takilatie–Riggvägen (Kråkönsuora–Kråkörakan 16.12.1996 asti) Tasasaumatie–Kravellvägen (Kravellitie–Kravellvägen 16.12.1996 asti)

80 Teljotie–Trallvägen Tilustie–Ägovägen Nimi hyväksyttiin uudeksi tiennimeksi suullisen esityksen perusteella kaavoitus- ja rakennuslautakunnan kokouksessa 17.9.1997. Touvitie–Trossvägen Veneenrakentajantie–Båtbyggarvägen Veneilytie–Marinvägen (Laivastontie–Marinsvägen 16.12.1996) Venekaarentie–Spantvägen Venemestarintie–Båtmästarvägen

6.3 PAIKKAAN VÄLJÄSTI LIITTYVÄT JA HARKINNAISET TIENNIMET

35 nimeä; 4,4 % kaikista nimistä.

Erottelutie–Sorteringsvägen Fasaanikuja–Fasangränden Nimi on hyväksytty uudeksi tiennimeksi suullisen esityksen perusteella kaavoitus- ja rakennuslautakunnan kokouksessa 17.9.1997. Hissunkissuntie–Hyssvägen Iltatähdenpolku–Aftonstjärnestigen Iltatähdentie–Aftonstjärnevägen Edelliset kaksi nimeä on hyväksytty uusiksi tiennimiksi kaavoitus- ja rakennuslautakunnan kokouksessa 17.9.1997 suullisen ehdotuksen perusteella. Kaarenkierto–Bågsvängen Kaislakuja–Sävgränden Kalasääskentie–Fiskgjusevägen Kelotie–Kelovägen Kesärinne–Sommarbacka Kissankulma–Kattkanten Kivitie–Stenvägen Koivupolku–Björkstigen (Hentuntie–Henttuvägen 16.12.1996 asti) Kulkijanonni–Vandrarens lycka Kupperiskuja–Kullerbyttsgränden

81 Lakkapolku–Hjortonstigen Luontotie–Naturvägen Maaseututie–Landsbygdsvägen Tiekunta ei päässyt yhteisymmärrykseen, joten se pyysi äänestyksen jälkeen nimitoimikuntaa keksimään tielle neutraalin nimen, joka ei perustu tilannimeen tai muuhun paikannimeen, koska ei haluttu, että kenenkään tiekuntalaisen omistaman paikan nimi tulee tiennimeen. Mukkelismäki–Bullerbacka Mustarastaantie–Koltrastsvägen Mäntytie–Tallvägen Palettitie–Palettsvägen Pistotie–Stickvägen Pitkäraitti–Långstråket Puskatie–Buskvägen Raittiuskuja–Nykterhetsgränden Rajakuja–Rågränden Rallitie–Rallyvägen Ruusutie–Rosenvägen Soidintie–Orrspelsvägen Sudenpesäntie–Varglyevägen Supikoirantie–Mårdhundsvägen Suvitie–Högsommarvägen Talvitie–Vintervägen Visatie–Masurvägen

7 TIENNIMISTÖN ARVIOINTIA

Edellisen luvun ryhmittelyt ja esittelyt luovat kuvan tiennimistön koostumuksesta ja valottavat monen nimen taustoja sangen tarkkaan, mutta kvantitatiivinen analyysi ja sen pohjalta tehtävät arvioinnit ovat silti tarpeen kokonaiskuvan selkiyttämiseksi. Lisäksi arviointiluku mahdollistaa vertailut muuhun materiaaliin (ks. myös lukua 8) ja joidenkin keskeisten seikkojen jatkokä- sittelyn.

82 Tiennimien suhdetta vanhaan paikannimistöön arvioin vertaamalla tiennimiä tiekuntien nimiin ja vanhastaan käytössä olleisiin osoitenimiin. Nimien rakenteessa käsittelen etupäässä perusosien variaatiota. Muutoksia ja korjauksia sekä nimikkojen kaksikielisyyttä käsittelevät luvut ovat sisällöltään osin lähekkäisiä, koska monet muutokset liittyvät kaksikielisyyden tuomiin ongelmiin. Nimikkojen kaksikielisyyden tarkastelu tukee kielirajan kulusta esitettyjä väitteitä (ks. lukua 4.1). Tarkastelen myös ongelmallisia tiennimiä, joiksi tulkitsen totunnaisten oikeinkirjoitusnormien vastaiset ja kielihistorialliselta kannalta virheellisiä käännöksiä sisältävät tiennimet. Yhteenvedossa arvioin tiennimistön onnistuneisuutta nimis- töntutkimuksen ja -suunnittelun näkökulmasta. Suuren osan analyysin tuloksista olen esittänyt kaavioiden ohella Porvoon maalaiskunnan kartassa. Tarkasteluyksikköinä ovat tällöin työn irtoliitteenä olevan Porvoon opaskartan (1999) hakuruudut. Karttoja tarkasteltaessa on pidettävä mielessä se, että joissakin ruuduissa nimien määrä on sangen vähäinen, jolloin tulokset eivät ole tilastollisesti kovin luotettavia. Tiennimien määrä hakuruuduissa näkyy kartasta 2. Kaava-alueiden katujen ja teiden vaikutusta ei ole otettu huomioon, mutta monet Porvoon maalaiskunnan alueen taajamat (Kerkkoo, Suomenkylä, Hamari, Lehtimäki) sijoittuvat eniten tiennimiä sisältäviin hakuruu- tuihin. Eestinmäen ja Gammelbackan lähiöiden sijainti näkyy liitekartassa (liite 5). Taajimmassa tiennimiä on Musti- ja Porvoonjoen varressa sekä Porvoon ja Helsingin välisten pääteiden lähellä, mikä tietysti kuvaa haja-asutusalueen keskittymistä näille alueille.

7.1 TIENNIMIEN SUHDE VANHAAN PAIKANNIMISTÖÖN

Porvoon maalaiskunnan haja-asutusalueen tiennimistä suurin osa (80,6 %) perustuu vanhaan paikannimistöön tai on muuten paikkaan liittyviä (14,9 %). Vain pieni osa (4,4 %) nimistä on keksittyjä tai harkinnaisia. (Kaavio 1.) Koska vanhaa paikannimistöä on hyödynnetty runsaasti, nimistöstä tulee hyvin erilaista kuin taajama-alueilla ja kaupungeissa, joissa vanhaa paikanni- mistöä on usein käytettävissä tarpeeseen nähden sangen vähän. Toisaalta lähtökohdat ovat muutenkin aivan erityyppiset. Taajamissa vanha paikannimistö menettää usein merkityksensä, kun vanha asutus, tiestö ja monet luonnonpaikat häviävät tai muuttuvat. Tiennimiä tarvitaan juuri alueen muuttumisen tähden: uudentyyppinen asutus vaatii uudentyyppiset nimistön. Nimistö voi mainiosti perustua vanhaan nimistöön, mutta vanha nimistö ei enää elä uusien nimien rinnalla. Lähiympäristö hahmotetaan kaavanimistön eli teiden, katujen, rakennusten, yritysten, puistojen ja asuma-aluiden tai kaupunginosien avulla, ei paikalla joskus sijainneiden peltojen, niittyjen, kivikkojen tai vaikkapa latojen avulla. Haja-asutusaluilla tilanne on toinen. Asutuksessa ei tapahdu suuria muutoksia, ja suurin osa asukkaista on elänyt samoilla paikoin koko ikänsä ja käyttää vanhaa paikannimistöä. Uutta tiennimistöä tarvitaankin lähinnä ulkopuo- lisia varten. Vakiomuotoiset osoitteet helpottavat postin työtä, ja osoitekartan avulla kuka tahansa löytää helposti perille syrjäisimmänkin kylän pikkuteillä.

Pääryhmät

4,4% Keksityt ja harkinnaiset tiennimet (35 kpl)

Paikkaan muuten kuin vanhan paikannimistön 14,9% perusteella liittyvät tiennimet (118 kpl)

80,6% Vanhaan paikannimistöön perustuvat tiennimet (637 kpl)

0 50 100 150 200 250 300 350 400 450 500 550 600 650

Kaavio 1. Koko tiennimistö eli 790 nimeä pääryhmittäin

Jos haja-asutusalueiden tiennimissä ei oteta huomioon elävää, vanhaa tien- nimistöä, saattaa vanha paikannimistö ajan myötä unohtua. Toinen, mielestäni todennäköisempi

85 vaihtoehto on se, että uudet tiennimet jäävät vain virallisissa yhteyksissä käytetyiksi osoiteni- miksi. Samoin käynee myös silloin, kun vanhaa paikannimistöä käännetään tai muuten muoka- taan liian voimakkaasti. Jos Porvoon maalaiskunnassa Kråkön kylään olisi tullut ensimmäisen ehdotuksen mukainen *Varissaarentie, arvelen, että monet suomenkieleiset olisivat kuitenkin puhuneet Kråköntiestä, kenties ilmoittaneet sen osoitteenaankin. Kun vanhaa paikannimistöä suositaan, uudet tiennimet hyväksytään helpommin käyttöön ja ne edistävät vanhan paikannimistön säilymistä. Lisäksi vanhaan paikannimistöön perustuvat tiennimet on mahdollista paikantaa pelkästään kotiseudun tuntemuksen perusteella. Porvoon haja-asutusalueen suurimpien kylien, asuinalueiden ja järvien nimet sekä likimääräiset sijainnit lienevät myös monen Porvoon keskustassa tai lähiössä asuvan tuntemia. Vanhaan paikannimistöön perustuvista teistä valtaosa sisältää jo ennestään virallistetun nimen, siis kunnan-, kylän-, asuinalueen- tai tilannimen. (Kaavio 2.) Nämä nimet ovat säästyneet lähes tyystin kääntämiseltä ja muulta väkivallalta. Tilannimien suuri osuus selittyy osin sillä, että kaikki ne nimet, jotka esiintyvät sekä tilan- että luonnonpaikan nimenä, on laskettu tilannimen sisältävien nimien ryhmään juuri käännösasian vuoksi, vaikka luonnon- paikannimi olisikin historiallisesti primaari. Perimmältään tilannimien suuren osuuden taustalla on se, että niitä lienee jo vanhastaan käytetty teiden nimissä. Ainakin tiekuntien nimissä tilannimet muodostavat ylivoimaisesti suurimman ryhmän (kaavio 5).

Vanhaan paikannimistöön perustuvat tiennimet

Muun nimen sis. (1,41%) Kunnannimen sis. (0,94%) Vesistönimen sis. (8,63%) Kylännimen sis. (14,29%)

Asuinalueennimen sis. (7,54%) Maastonimen sis. (25,90%)

Tilannimen sis. (41,29%)

Kaavio 2. Vanhaan paikannimistöön perustuvien tiennimien 637 tiennimen jakautuminen alaryhmiin

86 Paikkaan muuten kuin vanhan paikannimistön perusteella liittyvät nimet jakautuvat hyvin moneen ryhmään ja ryhmien sisälläkin voi olla melko erityyppisiä nimiä. (Kaavio 3.) Selkeimmin oman ryhmänsä muodostavat Neste Oy:n toimintaan liittyvät nimet, jotka on muodostettu kaavateistä tutun mallin mukaan. Muun appellatiivin sisältävien tiennimien ryhmän ja väljästi paikkaan liittyvien tai harkinnaisten nimien välillä ei ole aina suurta eroa, sillä yhteyden huomaaminen edellyttää joissakin tapauksissa taustatietoa. Paikkaan muuten kuin vanhan paikannimistön perusteella liittyviät nimet ovat jakautuneet melko tasaisesti ympäri kuntaa (kartta 3). Lähinnä vain Kilpilahden seutu nousee esiin Neste Oy:öön liittyvän aihepiirinimeämisen vuoksi. Harkinnaiset ja keksityt nimet ovat puolestaan keskittyneet keskustan itä- ja kaakkoispuolelle (kartta 4). Tämä on joko sattumaa tai johtuu siitä, että seutu on ollut harvaan asuttua, jolloin vanhaa merkittävää paikannimistöä on vähemmän uusien nimien perustaksi kuin taajemmin asutetuilla alueilla. Varsinkin jos uutta asutusta syntyy vähäväkisille alueille vain sinne tänne, vanha paikannimistö ei tule kovin helposti tutuksi.

Muuten kuin vanhan nimistön perusteella paikkaan liittyvät nimet

Virallisen henkilönnimen sis. (15,25%) Muun appellat. sis. (28,81%) Kutsumanimen sis. (9,32%)

Sukulaisuustermin sis. (2,54%)

Infrastuktuuriappell. sis. (12,71%) Yrityksen tai lait. toim. liitt. (19,49%) Vesistöappellatiivin sis. (3,39%) Maastoappellatiivin sis. (8,47%)

Kaavio 3. Paikkaan muuten kuin vanhan paikannimistön perusteella liittyvien 118 tiennimen jakautuminen alaryhmiin

Aavistuksen vallitsevasta nimikäytännöstä antavat tiekuntien nimet. Kadun- nimitoimikunta lähetti nimiehdotuspyynnön kaikkiaan 249 tiekunnalle, mutta senhetkistä tiekuntalistaa ei ole enää saatavissa. Vuoden 1988 listassa on kymmenen tiekuntaa vähemmän, mutta käytännössä sillä ei ole merkitystä. Nimissä on yhteensä 252 nimielementtiä, jos kaksikieliset paikannimet yhdistetään. Tarkastelun kohteena olevissa haja-asutusalueen nimissä niistä on hyödynnetty 193:a. (Kaavio 4.) Jakauma on samantapainen kuin vanhaan paikannimistöön perustuvissa tiennimissäkin. (Kaavio 5.) Kylän- ja asuinalueennimiä on käytetty tilannimien ohessa runsaasti. Kaikkia tiekuntien nimissä esiintyviä nimielementtejä ei uusissa haja-asutusalueen tiennimissä ole käytetty. Osa esiintyy taajamateissä, jotka on nimetty jo aiemmin, ja osa ei ole ollut mahdollisia, koska olisi syntynyt liian samantapaisia nimiä. Ei mahdollisia -ryhmään olen olen laskenut myös ne tapaukset, joissa jonkin tiekunnan nimen osa esiintyy toisen tiekunnan tiennimessä. Kokonaan hyödyntämätöntä ainesta ei siis jää paljoa. Osa olisi toki keskeistä paikannimistöä (Boe, Hinthaara, Rantakylä, Storby, Öfre-Brandts), mutta osa vähemmän merkittävää (Kaivo(tie), Kekkonen, Kesä(tie), Mellan(vägen), Sianberget). Kaikkiaan tiekunnannimi on lähes joka kolmannen tiennimen taustalla (kaavio 6), mutta luonnollisesti eniten tiekuntien nimet ovat vaikuttaneet vanhaan paikannimistöön perustuviin tiennimiin. Keksityistä tai harkinnaisista nimistä ei yksikään perustu tiekunnannimeen. Tiekunnannimiä on käytetty yhtä lailla joka puolella kuntaa Nesteen omistamaa Kilpilahden aluetta lukuun ottamatta (kartta 5).

Tiekunnannimien osien hyödynnettyys

Hyödyntämättömiä (15,48%)

Ei mahdollisia (4,37%) Taajamateissä (5,16%)

Hyödynnetty (75,00%)

Kaavio 4. Tiekunnannimien määriteosien (252 nimenosaa) hyödynnettyys 90 Tiekunnannimien 193 määriteosaa aineiston 790 tiessä Muita (2,08%) Sukulaisuustermejä (1,04%) Kutsumanimiä (0,52%) Henkilönnimiä (1,56%) Vesistönimiä (5,21%) Kylännimiä (22,40%) Maastonimiä (12,50%)

Asuinalueennimiä (13,54%)

Tilannimiä (41,15%)

Kaavio 5. Tiennimissä hyödynnettyjen tiekunnannimien määriteosien (193 nimenosaa) ryhmittely

Tiekunnannimen käyttö aineiston 790 tiessä 50,0%

40,0%

30,0%

20,0%

10,0%

0,0% Vanhaan nimistöön per. Muuten paikkaan liitt. Keksityt ja harkinn.

Keskiarvo koko aineistossa 31 %

Kaavio 6. Tiekunnannimeen perustuvien tiennimien osuus pääryhmittäin

Oli erittäin hyvä, että tiekunnat saivat ehdottaa itse teilleen nimiä, koska nyt suurin osa nimistä pohjautuu vanhaan paikannimistöön ja lienee ollut jollakin tavalla käytössä jo aiemmin. Tiekuntien muutosesitykset ja -vaatimukset käsiteltiin niin ikään huolellisesti, joten mitään suuria erehdyksiä lopulliseen nimistöön ei liene jäänyt. Jossakin määrin täytyy toki olla varauksellinen, koska esimerkiksi peruskarttassakin mainittu Piimätie ei saanut hyväksyntää, vaikka sitä aluksi ehdotettiinkin. Ilmeisesti se koettiin liian pejoratiiviseksi.

Olen saanut tutkimuskäyttöön Suomen Postilta osoitetietojärjestelmäotteen (POTJ 8.4.1999), joka sisältää kaikki nykyisessä Porvoossa osoitteissa käytetyt paikannimet ja niihin liittyvät postinumerot ja -toimipaikat. Osa nimistä on poistunut käytöstä, mutta suurin osa on edelleen käytössä. Postin edustajalta (Hynnä 1999) saamieni tietojen mukaan rekisteri on luotu 1980-luvun lopussa Väestörekisterikeskuksen järjestelmän pohjalta, mutta sen jälkeen laitosten välillä ei ole ollut osoiteyhteistyötä. Uudet osoitteet ovat kertyneet järjestelmään joko asukkaiden tai kuntien ilmoitusten perusteella. Porvoon maalaiskunta tai nykyinen Porvoo eivät ole vielä ilmoittaneet postille haja-asutusalueiden teitä, koska osoitenumerointi on kesken. Oma- aloitteisesti posti ei täydennä järjestelmäänsä. Porvoo kuuluu postin Kaakkois-Suomen alueeseen, joten osoitteenmuutokset käsitellään Lahdessa ja pääosoitehuoltaja työskentelee Lappeenrannassa. Näin osoiteasioiden käsittelijät eivät juuri tunne Porvoota, vaan he joutuvat luottamaan saamaansa informaatioon. (Hynnä 1999.) Osoitetietojärjestelmä sisältää virallisten nimien lisäksi lyhenteitä, eri kirjoitusmuotoja ja puhekielisiä mukaelmia. Suomen- ja ruotsinkieliset nimet ovat erillään. Porvoon materiaalissa on 2854 nimeä, jotka olen jaotellut entisen sijaintikunnan ja nimen laadun perusteella kuuteen ryhmään. Jaottelun olen tehnyt postinumeroluettelon, osoitekarttojen ja Maanmittauslaitoksen Karttapaikka-internetpalvelun avulla. Osa nimistä esiintyy kahdessa tai kolmessa ryhmässä. Laskelmaan on valittu kustakin nimestä virallinen suomen- ja ruotsinkielinen muoto. Epävirallisia muotoja järjestelmässä on yhteensä 1136. Porvoon kaupungin taajamien ja haja-asutusalueen tiet ovat kahdella kielellä, joten nimikkoja on 325. Maalaiskunnan taajamateistä suomenkielinen Lylynlykky on hyväksytty myös viralliseksi ruotsinkieliseksi nimeksi. Osoitenimistä vain osa on kahdella kielellä, samoin maalaiskunnan haja-asutusalueen teistä. Porvoon maalaiskunnan osoitenimet ovat liitteessä 1. Järjestelmästä puuttuu sellaisia teitä, joita ei käytetä osoitteissa (esim. muutamat omakotitaloalueiden kokoomatiet).

Porvoon kaupunki Porvoon maalaiskunta taajamien ja osoitenimet taajamatiet haja-asutus- osoitenimet haja-asutusalueen tiet alueen tiet 650 tietä 30 nimeä 619 tietä 174 tietä 283 nimeä Taulukko 2. Entisen Porvoon ja Porvoon maalaiskunnan alueen kadut, tiet ja osoitenimet postin osoitetietojärjestelmässä (POTJ 8.4.1999)

93 Porvoon maalaiskunnan alueen 283 osoitenimeä muodostavat 202 nimikkoa. Suurin osa on tyypillisiä vanhoja osoitenimiä eli kylän-, alueen- ja tilannimiä. Osassa nimistä on tietä merkitsevä perusosa, mutta ne eivät ole olleet virallisesti hyväksyttyjä. Holsteininkuja on saanut teitä nimettäessä virallisen aseman, mutta Nesteen asuntoalueen nimet (esim. Aittapolku) vaihdettiin, koska myös kaava-alueilla on käytössä samoja nimiä. Holsteininkujan paljastaa vanhaksi osoitenimeksi ruotsinkielinen Holsteins gränd -muoto (nyk. Holsteinsgränden). Ne nimet, joissa vanha osoitenimi ja uusi tiennimi lankeavat täydellisesti yhteen, puuttuvat liitteenä (nro 1) olevasta listasta, mutta niitä on korkeintaan muutama (esim. Mikontie). Vain vajaa kolmannes osoitenimistä on nykyisessä tien- tai kadunnimistössä esiintymättömiä. Kaikkia ei olisi voitukaan hyödyntää: esimerkiksi Björkebo on ollut käytössä sekä Anttilassa että Jakarissa ja Villa Hellbergiin vievää tietä ei ole nimetty. Osa nykyisen virallisen nimistön ulkopuolelle jääneistä pysyy aktiivisessa käytössä kylän- ja alueenniminä (esim. Boe, Norrveckoski, Sköldvik, Teissala, Vaarlahti ja Ölstens). Vähemmän tunnettuja vanhoja paikannimiä, jotka eivät saaneet virallista asemaa, on osoitenimien joukossa vain nelisenkymmentä (n. 20 %). Vanhoiksi paikannimiksi en ole laskenut esimerkiksi Keskustaa, Rivitaloa ja Terveyskylpylää. Osoitetietojärjestelmän 174 haja-asutusalueen tietä muodostavat 94 nimikkoa, joista 12:sta puuttuu joko suomen- tai ruotsinkielinen nimi ja joista 4 on virallisesti jo vaihdettu muuksi. Kaikista 790 tiennimestä on osoitejärjestelmään päätynyt siis 11,9 %. Kaksi nimeä on muutetussa asussa: Kivisaarentie(–Stensholmsvägen) on Stenholmintie ja Santasaaren- tie(–Sandholmsvägen) on Sandholmintie. Arveluni siitä, että *Varissaarentie (< Kråkön kylä) olisi käytännössä muutettu Kråköntieksi ei siis ole perusteeton. Osoitenimistä esiintyy uusissa tiennimissä tai postitoimipaikkojen nimissä 73 %, joten Kanervan (1998: 113) pelko siitä, että aikaisemmin käytetty mikrotoponyymistö häviää, tuntuu tältäkin kannalta oudolta. Käsittelen Kanervan väitettä ja uusien tiennimien suhdetta virallisen käytön ulkopuolella eläneen paikannimistön säilymiseen vielä loppuluvussa (luku 9).

7.2 NIMIEN RAKENNE

Kunnille tarkoitetuissa ohjeissa (ks. lukua 3) kehotettiin suosimaan perusosallisia tiennimiä, jotka ovat toki yleisesti ottaen prototyyppisiä, mutta haja-asutusalueiden vanhassa osoitenimistössä lähes tuntemattomia. Kuten edellisestä luvusta käy ilmi, ennen tiennimiä osoitteena käytettiin usein vain postinumeroa ja postitoimipaikaa. Toisinaan niiden lisänä oli

94 postinjättöpaikan numero, jonkinlainen alueennimi tai tilannimi. Muutamat tiekunnat olivat tosin Porvoon maalaiskunnassakin sopineet, että tiekunnan nimeä käytetään osoitenimenä. Jopa osoitenumerot oli määritelty. Itse asiassa vanhaa osoitenimistöä käytetään Porvoon haja- asutusalueella yhä, koska numerointi ei ole vieläkään valmistunut. Valtaosa (86,2 %) Porvoon maalaiskunnan haja-asutusalueen 790 tiestä on todella teitä. Kujia ja polkuja on jonkin verran (yhteensä noin 10 %), mutta muita perusosia on käytetty hyvin vähän: lenkkejä on 1, kaaria 3, katuja 1, kiertoja 2, kulmia 2, mutkia 2, raitteja 6, sivuja 1 ja ympyröitä 1. Perusosattomia tiennimiä on niin ikään vain muutama (15): Bromaninmäki, Huhtipellonmäki, Karlebynkantti, Karlebynmäki, Kesärinne, Kulkijanonni, Kulloon kartano, Mukkelismäki, Myllyrinne, Rajahaka, Tervaranta, Tirmonranta, Tuorilanmäki, Voolahden Ylikylä ja Åbyn kartano. (Kaavio 7.) Kujat ja polut esiintyvät useimmiten tien parina (esim. Rinnemäenpolku, -tie). Kolmikoitakin esiintyy (esim. Blinkoninkuja, -polku ja -tie). Tieksi on nimetty pääväylä ja poluksi tai kujaksi siitä erkaneva umpiperä. Suurin osa muistakin perusosista esiintyy tien ohessa. Ilman tie-paria esiintyvät vain Annankaari, Fasaanikuja, Haminankuja, Hannulankuja, Hannulanpolku, Harjukaari, Holsteininkuja, Huovilanmutka, Järvelänkuja, Kaarenkierto, Kaislakuja, Kakkurinkierto, Kaupinmäenkuja, Kiialankuja, Kiiskinpolku, Kissankulma, Koivupolku, Kolmassivu, Kupperiskuja, Kyläkatu (Kyläpolku- ja tie toisaalla), Köykilinkuja, Lakkapolku, Lehmustopolku, Mosankuja, Mosanpolku (on tosin Mossakrogintie), Mutkakuja, Muuntajankuja, Niittymaankuja, Ollaksenraitti, Ollilankuja, Pellettipolku, Pitkäraitti, Pyykärin- polku, Raittiuskuja, Rajakuja, Rautapolku, Sahanmutka, Tapaninkuja, Tavipolku ja Telakan- raitti.

95 Perusosat aineiston 790 tiessä

ei per. (2,03%) muita (2,28%) polkuja (4,68%) kujia (4,81%)

teitä (86,20%)

Kaavio 7. Perusosat kaikissa aineiston 790 tiessä

Suhteellisesti eniten muita kuin teitä esiintyy keksittyjen ja harkinnaisten nimien ryhmässä (kaavio 8). Vähiten niitä on vanhaan paikannimistöön perustuvissa tiennimissä. Kenties yleinen suuntaus on ollut sellainen, että vanhaa paikannimistöä käytetään tärkeimpiin teihin ja pienemmät tiet nimetään joko päätien määriteosaa käyttäen poluiksi ja kujiksi tai vanhan nimistön loppuessa otetaan käyttöön jopa keksittyjä ja harkinnaisia nimiä, joiden perusosaksi sopii jo tien laadun puolesta tietä vaatimattomapi perusosa. Muut kuin tie-perusosat näyttävät jakautuvan melko sattumanvaraisesti (kartta 6). Jonkinlaista korrelaatiota on kuitenkin nähtävissä nimitiheyden (Vanhamoisio ja Kerkkoo) ja taajamoitumisen (kaupungin liepeet) kanssa.

Perusosien jakaumat pääryhmittäin 100% 80% 60% 40% 20% 0% Vanhaan nimistöön per. Muuten paikkaan liitt. Keksityt ja harkinn. tiet kujat polut muut ei perusosaa

Kaavio 8. Perusosien jakaumat pääryhmittäin 96

7.3 MUUTOKSET JA KORJAUKSET

Vaikka teiden nimeämistyö kesti lähes kymmenen vuotta, yllättävän suuri osa, lähes puolet, nimistä on jo alun perin hyväksytty nykyisessä muodossaan. Joidenkin oikeinkirjoitusta on jouduttu hieman muuttamaan, mutta muuten niihin ei ole kajottu. (Kaavio 9.)

Muutokset ja korjaukset suhteessa hyväksyntään (30.10.1995)

Uusia (3,29%) Hyv. jälkeen muutettuja (13,16%)

Täysin muuttamattomia (37,85%)

Ennen hyv. muutettuja (38,86%) Oikeinkirjoitukseltaan korjattuja (6,84%)

Kaavio 9. Tiennimiin tehdyt muutokset ja korjaukset sekä uudet nimet suhteessa nimistön hyväksyntään (30.10.1995)

Muutokset koskevat siis lähinnä sellaisia nimiä, joissa on jouduttu pohtimaan vanhojen paikannimien suomentamista. Työnsä alussa kadunnimitoimikunta suomensi lähes kaikki ruotsinkieliset paikannimet, joten niitä jouduttiin muuttamaan ensimmäisen nähtävilläo- lon ja asiantuntijoiden kuulemisen jälkeen. Muuttamattomina säilyneiden nimien joukossa (nimet merkitty hakemisto-osassa) on paljon määriteosaltaan suomenkielisiä nimiä (esim. Aholantie–Aholavägen), suomeen äänteellisesti sopivan ruotsalaisperäisen paikannimen sisältäviä nimiä (esim. Antaksentie–Antasvägen), vanhaa paikannimeä sisältämättömiä nimiä (esim. Arotie–Stäppvägen), ensimmäisen nähtävilläolon jälkeen hyväksyttyjä nimiä (esim. Gjutonintie–Gjutonsvägen) tai sellaisia nimiä, joiden määriteosan taustalla olevalla paikalla on ollut vanhastaan sekä suomen- että ruotsinkielinen nimi (esim. Tolkkistentie–Tolkisvägen). Tiennimistön ensimmäisen hyväksymisen jälkeenkin eniten muutoksia on tehty vanhaan paikannimeen perustuvissa tiennimissä, koska käännösperiaatteet muovautuivat nykyisiksi vasta vuonna 1996 (ks. lukua 5).

Suhteellisesti eniten uusia nimiä on tullut keksittyjen ja harkinnaisten nimien ryhmään. Nimiä on kuitenkin kovin vähän kahteen muuhun pääryhmään verrattuna, että ei voida sanoa onko kyse todellisesta tendenssistä vai sattumasta. Voi olla, että teiden laatu on vaikuttanut: jälkikäteen on nimetty lähinnä hyvin pieniä teitä.

Muutetut, uudet ja ongelmalliset nimet

16,0%

14,0%

12,0%

10,0%

8,0%

6,0%

4,0%

2,0%

0,0% Vanhaan nimistöön per. Keksityt ja harkinn. Keksityt ja harkinn.

Muutetut Uudet Ongelmalliset

Kaavio 10. Muutetut, uudet ja ongelmalliset nimet pääryhmittäin

Alueellisesti muutokset painottuvat Emäsaloon ja Gäddragiin (kartta 7). Emäsalo- laiset olivat aktiivisia muutoksenhakijoita, mikä ei voi olla heijastumatta muutosten alueelli- sessa painottumisessa. Muutenkin on nähtävissä muutosten painottumista ruotsinkielisille seuduille. Monet muutosehdotuksethan koskivat ruotsinkielisen paikannimistön käyttöä suomenkielisissä tiennimissä.

7.4 NIMIKKOJEN KAKSIKIELISYYS

Nimistöä pääryhmittäin tarkasteltaessa kunnanhallituksen 16.12.1996 hyväksymä käännös- periaate käy selvästi ilmi. Keksittyjen ja harkinnaisten nimien ryhmän nimikot ovat määriteo- siltaan tyyten kaksikielisiä (esim. Erottelutie–Sorteringsvägen). Muuten kuin vanhan paikan- nimistön perusteella paikkaan liittyvissä nimissä on jonkin verran määriteosaltaan yksikielisiä nimikkoja, lähinnä erisnimen sisältäviä (esim. Lauri Lehtisen tie–Lauri Lehtinen väg, Löfving- intie–Löfvingsvägen), mutta enimmältään määriteosat ovat kaksikielisiä. Vanhaan paikanni- mistöön perustuvissa tiennimissä tilanne on aivan toisenlainen. Määriteosaltaan ruotsinkielisiä nimikkoja on peräti 36 %, mutta suomenkielisiä vain 15 %. Syynä tähän on tietysti se, että

101

Määriteosan kieli

100,0% 90,0% 80,0% 70,0% 60,0% 50,0% 40,0% 30,0% 20,0% 10,0% 0,0% Vanhaan nimistöön per. Muuten paikkaan liitt. Keksityt ja harkinn.

suomi ja ruotsi ruotsi suomi

Kaavio 11. Tiennimien määriteosan kieli pääryhmittäin suurin osa Porvoon maalaiskunnan alueesta on ollut vahvasti ruotsinkielistä (ks. karttoja 9 ja 10, lukua 2). Määriteosaltaan kaksikieliset nimikot ovat pieneltä osalta kunnan-, kylän- tai asuinalueennimen sisältäviä, mutta enimmältään vanhan luonnonpaikannimen sisältäviä, joissa yleensä vain ruotsinkielinen määriteosa on alkuperäinen paikannimi, suomenkielinen siitä tehty yleensä kömpelön kuuloinen suomennos. Edellä esitetyistä kartoista ensimmäinen (nro 9) osoittaa määriteosaltaan suomenkielisten nimikkojen selvää keskittymistä kunnan pohjoisosiin. Havainto tukee historialuvussa 2 esitettyjä kielirajan kulkua koskevia väitteitä. Määriteosaltaan ruotsinkieliset nimikot (kartta 10) ovat painottuneet selvimmin saaristoon. Siellä asutus on ruotsalaisinta ja toisaalta siellä on tiukimmin vaadittu paikannimien säilyttämistä muuttamattomina.

7.5 ONGELMALLISET TIENNIMET

Ongelmallisiksi tiennimiksi olen laskenut sellaiset nimet, joiden oikeinkirjoitus on suositusten vastainen tai jotka sisältävät kielihistorialliselta kannalta virheellisen käännöksen. Pääasiassa olen keskittynyt suomenkielisiin nimiin, enkä ota kantaa ruotsinkielisten nimien oikeinkirjoituksen yleiseen onnistumiseen, vaikka muutamia hajahuomioita esitänkin. Alun perin toimikunnan ehdotuksissa oikeinkirjoitus oli sangen horjuvaa, ja monia nimiä muuteltiin moneen kertaan. Erityistä päänvaivaa aiheuttivat esimerkiksi kartanoiden mukaan nimetyt tiet. Nykyinen Kulloon kartanon tie hyväksyttiin nykyisessä asussaan

104 20.12.1989, mutta 7.3.1991 se muutettiin Kulloon kartanotieksi, 15.8.1991 Kulloon kartanon tieksi, 17.10.1991 Kulloon kartanontieksi ja viimein 8.9.1992 takaisin alkuperäiseen asuunsa Kulloon kartanon tieksi. Ruotsinkielissä nimissä vaikeuksia aiheutti valinta muotojen gränd ja gränden välillä sekä genetiivin s:n käyttö. Vuonna 1991 Ritva Liisa Pitkänen ja Kurt Zilliacus opastivat kaksikielisyysasioiden ohessa jonkin verran myös oikeinkirjoituksessa, mutta perusteellisempia neuvoja annetaan Kotimaisten kielten nimitoimiston (29.4.1992) ja ruotsin kielen toimiston (12.3.1992) lausunnoissa. Monet nykyisen tiennimistön ongelmat olisivat poistuneet, jos ohjeet olisi otettu varteen. Jostakin syystä suuri osa huomautuksista sivuutettiin. Selvästi ongelmallisia nimiä on vain 23 eli 2,9 % kaikista nimistä. Lisäksi on koko joukko nimiä, jotka olisi ollut perusteltua nimetä toisin (ks. esim. Tuiskutietä) tai jättää kääntämättä (esim. Santasaarentie[–Sandholmsvägen]). Kuten edellä esitetystä kaaviosta (nro 10) näkyy, ongelmallisia nimiä on lähinnä vanhaan paikannimistöön perustuvissa tiennimissä. Muuten paikkaan liittyvistä nimistä ongelmallisiksi olen laskenut vain Tievantien ja -kujan, koska tieva 'kangas, nummi' on tunnettu lähinnä vain Lapin ja Peräpohjolan murteissa. Ohjeista huolimatta Ali-Vekkoskentiessä, Vähä-Laukkoskentiessä, Vähä- Ojalantiessä, Vähä-Pellingintiessä ja Ylä-Haikkoontiessä määriteosa ja perusosa on kirjoitettu yhteen, vaikka totunnaisesti pitäisi kirjoittaa Ali-Vekkosken tie jne. Säännön mukaan näet paikannimet, joissa jälkiosana on propri ja alkuosana jokin ei-proprinen nomini, kirjoitetaan niihin liittyvistä lisistä erilleen. Nissilän (1965: 105) esimerkeissä sääntö tuntuu luontevalta (Eeva-Liisan saari, Seppä-Jussin kytö, Ison-Jussin vainio, Jukka-vainaan pellot, Uttis-Tommin mäki, Ala-Hotokan ranta, Ison-Sepposen kangas, Kähös-Anttilan pelto, Ala-Pirttimäen pelto), mutta niissä korostuu määriteosan genetiivisyys: Jukka-vainaan pellot ovat kuuluneet aikoinaan Jukka-nimiselle henkilölle, joten peltojen ja Jukan välillä on kiinteä ja omistuksellinen suhde. (Nissilä 1965: 98—111.) Tiennimet ovat toisentyyppisiä. Niissä sääntö tuntuu oudolta ja kokemukseni mukaan se onkin yleisen kielitajun vastainen. Muutenhan yhdysviiva ei vaadi kirjoittamaan yhdyssanana lausuttavaa kokonaisuutta sanaliittona (linja-autopysäkki eikä *linja-auto pysäkki). Vaikka Jukka-vainaan pellot saanevatkin lausuttaessa kaksi pääpainoa, Ali-Vekkoskentie saa mitä todennäköisimmin vain yhden pääpainon kuten vaikkapa Storknutsintie tai *Uudenkaarlebyyntie. Vakiintuneen säännön muuttaminen on tietysti kovin hankalaa, mutta mikä estää hyväksymästä molempia kirjoitustapoja.

105 Virheellisen käännöksen sisältävät ainakin nimet Hiirisuontie(–Mösskärrsvägen), Karhunlaukantie(–Ramsviksvägen), Kluuvilahdentie(–Gloviksvägen), Laajasuontie(–Degermossavägen), Lakkarisaarentie(–Laggarholmsvägen), Lastisuontie(–Lasskärrsvägen) ja Säynelahdentie(–Idviksvägen). Kiilatie(–Kilvägen) olisi ollut parempi asussa Kilenintie, koska suomen kiila-sanalla ei paljoakaan tekemistä nimen taustalla olevan ruotsinkielisen Kilen-paikannimen kanssa. Tarkempia huomioita on kunkin nimen yhteydessä ryhmittely- ja esittelyluvussa (luku 6). Lähinnä oikeinkirjoitukseltaan puutteellisina tai ongelmallisina voidaan pitää nimiä Ernestantie(–Ernestasvägen), Sexmanintie(–Sexmansvägen), Storfallintie–Storfallsvägen (< Storfallet), Tavipolku ja Tavisuontie, Vanhamoisiontie(–Gammelgårdsvägen) ja Viikien tie(–Vikarnas väg). Tavi- olisi luontevampi genetiivisasuisena, koska se on alun perin tarkoitta- nut suomalaista. Viiki- olisi puolestaan parempi geminaatallisena, koska niin se ääntyneekin. Vanhamoisiontiessä sen sijaan myös määriteosan alun pitäisi taipua genetiiviin (Vanhanmoisi- ontie), mutta paikallinen käytäntö lienee horjuva. Sama koskee monia muitakin tiennimiä (esim. Pitkäluodontie ja Pitkäsuontie), mutta en ole laskenut niitä ongelmallisten nimien joukkoon, koska yleinen kielitaju tai käytäntö eivät useinkaan genetiiviä vaadi. Kenties se johtuu siitä, että vaikkapa Pitkänsuontie hahmottuisi näin pitkän suon tienä eikä Pitkänsuontienä. Ongelmal- lisena voi pitää myös Eriksdalintietä(–Eriksdalsvägen), koska suomenkielinen nimi ei pohjaudu virallisesti hyväksyttyyn kylännimen suomennokseen Eerola. Ratkaisu johtuu siitä, että Eerola ei tunnu vakiintuneen käyttöön. Kaikkiaan Porvoon maalaiskunnan haja-asutusalueen tiennimistöä voi pitää oikeinkirjoitukseltaan ja käännöksiltään onnistuneena, mutta toisaalta on syytä huomata, että moitteettomatkin suomennokset voivat tuntua oudoilta, jos tuntee myös alkuperäisen ruotsinkielisen nimistön ja on tottunut käyttämään sitä.

7.6 YHTEENVETO

Nimistöntutkimuksen ja -suunnittelun kannalta Porvoon maalaiskunnan tiennimistö on enim- mältään moitteetonta. Varsin hyvänä asiana voidaan pitää vanhojen paikannimien runsasta hyödyntämistä. Näin seudun kulttuuriperintö säilyy varmemmin tuleville polville ja on toisaalta enemmän esillä myös ulkopuolisille alueella liikkuville tai osoitteiden kanssa tekemisissä oleville. Vanhan paikannimistön ja jo käytössä olleiden nimien esiintyminen uusissa tiennimissä

106 helpottanee osoiteuudistuksen käyttöönottoa. Uuden tiennimen ilmoittaa osoitteenaan mieluusti, jos se tuntuu onnistuneelta. Varsinaisia muistonimiä on käytetty säästeliäästi, mikä vaikuttaa asukkaiden mielipiteidenkin (ks. lukua 6.2.1) valossa hyvältä ratkaisulta. Oma mielipiteeni on se, että muistonimet sopivat lähinnä kaava-alueiden nimeämiseen. Jos tarjolla on elävää vanhaa paikannimistöä, sen pitäisi ehdottomasti olla etusijalla. Tiekunnannimien ja vanhan osoitenimistön tarkastelu osoitaa, että Porvoon maalaiskunnan kokoisella alueella paikannimet jo toistuvat, joten niitä ei sen takia voi aina hyödyntää virallisessa nimistössä. Rakenteensa puolesta tiekuntien nimet eivät sillään useinkaan sovi tiennimiksi eikä niitä tienniminä ole usein sillään käytettykään (esim. Kaarenkylän- Monninkylän yksityistie, Kullo-Mickelsböle enskilda väg), mutta niissä esiintyvät nimielementit on hyödynnetty melko tarkkaan. Osoitenimiä on Porvoon maalaiskunnan alueella käytetty jonkin verran, ja niistäkin suurin osa edustuu myös uusissa tiennimissä. Vain vähän alle puolet nimistä on säilynyt hyväksymisestä huhtikuuhun 1999 asti muuttumattomana, mikä ei tietysti ole ihme, kun ottaa huomioon nimeämisprosessin keston, kaksikielisyyden tuomat ongelmat ja monet nähtävilläolot. Työ ei ole mennyt hukkaan. Loppu- tulos on hyvä, mutta toisenlaiset menettelytavat olisivat säästäneet monelta vaivalta. Loppulu- vussa (luku 9) esitänkin näkemykseni siitä, mitä olisi kannattanut tehdä toisin.

8 TIENNIMISTÖN VERTAILUA

Esittelen aluksi tietoja, jotka on saatavissa koko Suomen tilanteesta, ja suhteutan Porvoon maalaiskunnasta saamani tulokset niihin. Sen jälkeen vertaan Porvoon maalaiskuntaa kuuteen muuhun uusmaalaiseen kuntaan nimeämisprosessin ja nimistön kannalta. Yleiskuvaa koko maan haja-asutusalueiden teiden nimistä ei kuitenkaan voi muodostaa, koska tarkkoja tietoja on toistaiseksi saatavissa vain muutamasta Etelä-Suomen kunnasta. Parhaiten vertailuni valottanee kaksikielisten kuntien tilannetta, ja ainakin ne keskeiset ongelmat, joihin vanhastaan ruotsinkieli- sillä alueilla on törmätty, nousevat esiin.

8.1 KOKO SUOMI

Parhaan kuvan koko Suomen tilanteesta antaa Väestörekisterikeskuksen vuonna 1996 julkaisema raportti Haja-asutusalueiden osoitejärjestelmä 1996 (= Väisänen 1996). Se perustuu toukokuussa 1995 kunnille tehtyyn kyselyyn, jossa selvitettiin lähinnä hankkeen edistymistä ja teknistä

107 toteuttamista. Kyselyyn vastasi 328 kuntaa 455:stä (72 %), joten tulokset ovat varsin luotettavat. Vastaamatta jättäneiden kuntien osoitteiston tilaa on lisäksi arvioitu väestötietojärjestelmän avulla. (Väisänen 1996: 8 ja liite 1.) Kyselyyn vastanneista kunnista vain 49 eli 15 % ilmoitti osoitteistamistyön olevan kesken. Osassa näistä kunnista kesken oli enää osoitenumerointi, koska tiet oli nimetty jo 303 kunnassa (92 %). (Väisänen 1996: 8.) Porvoon maalaiskunnassa nimistö oli hyväksytty syksyllä 1995, mutta siihen jouduttiin tekemään vielä paljon muutoksia. Osoitenumerointityökin oli vasta aluillaan, joten Porvoon maalaiskunassa hanke oli edennyt selvästi hitaammin kuin kunnissa keskimäärin. Kaavoituslautakuntahan oli pannut hankeen vireille jo huhtikuussa 1989, siis melko pian kunnallisjärjestöjen suositusten tulon jälkeen. Numerointi valmistunee vasta tänä vuonna eli 1999. Työtä viivästyttivät kaksikielisyyteen liittyvät ongelmat ja se, että niin nimistöllinen kuin tekninenkin valmistelutyö oli kadunnimitoimikunnan lakkauttamisen jälkeen yhden virkamiehen hoidettavana, vaikka Porvoon maalaiskunta oli maapinta-alaltaan Uudenmaan suurin kunta. Väisänen (1996: 8) arvioi kyselyn vastausten ja väestötietojärjestelmän perusteella, että vuoden 1996 loppuun mennessä osoitejärjestelmä olisi valmis noin 360 kunnassa (79 %), mutta noin sata kuntaa (21 %) olisi vasta alussa. Jonkin verran Väisänen (1996: 6–7) käsittelee myös itse nimeämistä. Kuntien saamien niukkojen ohjeiden lisäksi hän esittelee Paikkalan (1996) ja Slotten (1995) näkemyksiä, joiden mukaan tiennimien määriteosia ei tarvitse kääntää, jollei siihen ole erityistä syytä (ks. lukua 4.2). Väisänen jättää mainitsematta sen, että kaksikielisiä kuntia koskevat nimistökannanotot ovat enimmältään syntyneet vasta osoitteistamisprosessin myötä. Kuntien tekemiä ratkaisuja tarkasteltaessa pitäisi siis rajoittua ensisijaisesti siihen tietoon, joka kunnilla todella oli käytettävissään. Kyselyyn vastanneista kunnista vain 37 eli 8 % oli lähettänyt tiennimiaineistonsa Kotimaisten kielten tutkimuskeskukseen lausuntoa varten (Väisänen 1996: liite 2). Mukana on myös Porvoon maalaiskunta, joka sai nimitoimistosta maksuttoman ja siis melko ylimalkaisen lausunnon. Perusteellisesti nimitoimisto ei liene perehtynyt kuin muutaman kunnan tiennimiin.

8.2 MUUTAMIA KUNTIA

Tähän mennessä ainoa haja-asutusalueiden tiennimistöä perusteellisesti käsittelevä tutkimus on Rauni Kanervan pro gradu "Den får heta Byxknappen" – om namngivning av glesbygdsvägar i några nyländska kommuner (1998), joka käsittelee Pohjan, Tammisaaren, Karjaan, Inkoon, Karjalohjan, Nummi-Pusulan ja Porvoon maalaiskunnan haja-asutusalueiden osoitteistamista. Ensisijaisesti Kanerva keskittyy Pohjaan, mutta esittää muistakin kunnista varsin tarkkoja tietoja

108 ja tuloksia. Porvoon maalaiskunnan osalta tiedot ovat osittain vanhentuneita, sillä ne perustuvat vuonna 1997 tekemäni praktikumtyön alustavaan laitokseen. Olen koonnut Kanervan työn tiedoista taulukon (nro 3), joka kuvaa nimeämispro- sessin kulkua ja -pääpiirteitä edellä mainituissa seitsemässä Uudenmaan kunnassa. Porvoon maalaiskunnan osuus perustuu luonnollisesti tämän työn tuloksiin. Viittaukset Kanervan työhön on mainittu vain taulukossa. Hankkeen aloittamisajankohta vaihtelee 1980-luvun lopusta (Karjaa, Karjalohja ja Porvoon mlk) kevääseen 1990-luvun puoliväliin (Inkoo ja Pohja). Kaksihuippuisen jakauman selittänee vuosikymmenen alun lama. Koska osoitejärjestelmän luomisessa ei ollut tiukkaa aikataulua, sen aloittamista saattoi hyvin lykätä. (Kanerva 1998: 25;Väisänen 1996: 9.) Yhteinen piirre on se, että kuntalaisilta pyydettiin ehdotuksia. Vain Tammisaari luotti toimikunnan ja virkamiesten taitoon luoda asukkaita tyydyttävä tiennimistö. Tammisaari hoitikin työn melko perusteellisesti: toimikuntaan valittiin henkilöitä, joilla oli hyvä paikallistuntemus, kunnan virkamies toimi koordinaattorina eri tahojen välillä, ja jo alkuvaiheessa pyydettiin neuvoja Kotimaisten kielten tutkimuskeskukselta. Varsinainen toimikunta oli Tammisaaren lisäksi Karjaalla, Pohjassa ja Porvoon maalaiskunnassa. Inkoon poliittisesti valittua kaksikkoa ei voine rinnastaa varsinaisiin toimi- kuntiin. Missään kunnassa ei palkattu asiantuntijaa, mutta Karjalohjalla värvättiin autonasentaja työllisyysvaroin puoleksi vuodeksi huolehtimaan nimiehdotusten käsittelystä. Nummi-Pusulassa hanke toteutettiin puhtaasti virkamiestyönä, mutta virkamiehen tai miesten merkitys on ollut tärkeä myös Inkoossa, Pohjassa, Porvoon maalaiskunnassa ja Tammisaaressa. Virkamiehet ovat olleet joko toimikunnan sihteereinä tai varsinaisena jäsenenä. Jos kuntalaisten ja muiden asianosaisten kuten kesäasukkaiden mielipidettä kysyttiin, se myös otettiin huomioon. Poikkeuksena on Inkoo, jossa osa ehdotuksista "katosi". Paikannimien kääntäminen liittyy kuntalaisten mielipiteen noudattamiseen olennaisesti. Yleensä kääntäminen herätti vastakkaisia mielipiteitä, mutta ainakin Porvoon maalaiskunnassa tilanne oli kaksijakoinen. Vaikka suomentamista vaadittiin julkisessa keskustelussa, nimiä ei juurikaan todella vaadittu suomennettaviksi (luku 5.2). Aluksi Porvoon maalaiskunnassa toimittiin kääntämisasiassa vastoin tiekuntien ja nimistönsuunnittelun toiveita, mutta valitusten ansiosta linja muuttui. Tarkastelta- vista kaksikielisistä kunnista kaikki ovat päätyneet kultturiarvoja kunnioittavaan ratkaisuun: Pohjassa ja Tammisaaressa on pidättäydytty käännöksistä, ja Inkoossa, Karjaalla ja Porvoon maalaiskunnassa on käännetty vain joitakin paikannimiä, esimerkiksi virallistamattomia luon- nonpaikannimiä.

109 Inkoossa, Karjalohjalla, Nummi-Pusulassa ja Pohjassa nimeämisurakka toteutettiin muutamassa vuodessa, mutta niiden tiemäärä onkin vain murto-osa Porvoon maalaiskunnan tiemäärästä. Ei voida väittää, että Porvoon maalaiskunnassa nimeämistyö olisi kestänyt poikke- uksellisen pitkään, jos otetaan huomioon työn tekijöiden vähyys ja kaksikielisyyden tuomat ongelmat. Toiseen taulukkoon (nro 4) olen koonnut Kanervan (1998) työstä kvantitatiivisia tietoja itse tiennimistöstä. Laskentatapojen erot ja muut lukujen tulkintaan liittyvät huomautukset ovat taulukon jäljessä, samoin lähdeviitteet. Porvoon maalaiskunnan osalta luvut perustuvat tähän tutkimukseen. Perusosien käytöltään kunnan jakautuvat kahtia. Jälkiosattomia tiennimiä ovat karttaneet Inkoo, Karjaa ja Porvoon maalaiskunta. Pohjassa jälkiosattomia nimiä esiintyy 6,3 %, mutta vielä runsaammin niitä ovat käyttäneet Karjalohja (11,5 %), Nummi-Pusula (18,6 %) ja Tammisaari (17,8 %). Jälkiosattomuuden hyväksyminen on nimistöä valmistelleiden tahojen tietoinen tai kielitajun sanelema ratkaisu. Porvoon maalaiskunnassa jälkiosattomiin ehdotuksiin lisättiin lähes aina tietä merkitsevä jälkiosa, vaikka nimet olisi voitu hyväksyä sellaisinaankin. Yleisin perusosa on luonnollisesti tie, mutta senkin käytettyys vaihtelee melkoisesti Karjalohjan 73,5 %:sta Karjaan 96,9 %:iin. Porvoon maalaiskunta sijoittuu välimaastoon (86,2 %), mutta erottuu muista Karja-Lohjan kanssa kuja- ja polku-perusosan runsaan käytön vuoksi. Taulukon viimeinen osio jakaa nimet vanhaan paikannimistöön perustuviin ja muihin nimiin. Karja-Lohjalla ja Porvoon maalaiskunnassa vanhaan paikannimistöön perustuvia nimiä on noin 80 %, mutta muissa kunnissa noin 90 %. Karjaalla vanhaa paikannimistöä on hyödynnetty sitäkin enemmän (96,9 %). Osaselityksenä siihen, että Porvoon maalaiskunnassa vanhaa paikannimistöä on käytetty vähemmän kuin vertailukunnissa, voisi olla kunnan suuri koko: samanlaisia paikannimiä on eri puolilla kuntaa tai ainakin naapurikunnissa. Jos tärkeintä tiehen liittyvää paikannimeä ei tiennimeen voida sisällyttää, halutaan kenties ottaa käyttöön väljemmin paikkaan liittyvä tiennimi kuin hyödyntää jotakin toisarvoista vanhaa paikannimeä.

110 Taulukko 3. Vertailu seitsemän uusmaalaisen kunnan välillä

Kunta Kielisuhteet Aloitus Toteutustapa Toteuttajat Eteneminen Tekninen tot. Kuntalaiset Muuta Inkoo Viralliset kielet 1995 lähetettiin Kuntalaisten eh- Alussa kunnan- Nimistö oli Ei tietoa. Kuntalaiset ovat Vuoden 1998 (345 tietä) ruotsi ja suomi. tiekunnille ja dotukset otettiin insinööri, sitten melkein valmis tehneet huomau- alussa tiennimet Suomalaisasutus kyläyhdistyksille huomioon vaih- kaksijäseninen kesällä 1997, tuksia, mutta lähetettiin Kotim. on melko uutta, kirje, jossa televasti. Paikan- poliittinen toimi- mutta virheiden melko laiskasti. kielten tutkimus- joten paikan- pyydettiin nimiä käännettiin kunta, jossa vuoksi sitä on keskukseen (Kanerva 1996: nimistö on ruot- perusteltuja toisinaan. lisäksi jouduttu korjaa- tarkastettaviksi. 69–71.) salaisperäistä. nimiehdotuksia. virkamies- maan vielä 1998. sihteeri. Karjaa Viralliset kielet 1980-luvun Kuntalaisten eh- Toimikunta, Paikannimien Vuonna 1993 Kuntalaiset ovat Suhtautuminen (160 tietä) ruotsi ja suomi. lopussa lähetet- dotukset ottettiin jossa kaksi kääntäminen nimikyltit asen- osallistuneet vanhoihin paikan- tiin kaikille huomioon, mutta kunnallis- herätti vastak- nettiin paikoil- hankkeeseen nimiin on saman- asian-osaisille niitä saatiin vain poliitikoa, raken- kaisia mielipitei- leen ja kartta pai- melko aktiivises- lainen kuin Por- kirje, jossa puolelle teistä. nustarkastaja, tä, joten joudut- nettiin. ti. Erityisesti voon mlk:ssa. (Kanerva 1996: pyydettiin Paikannimiä ei kunnaninsinööri tiin tekemään kaksikielisyys on Vain luonnon- 74–80.) nimiehdotuksia. alussa käännetty ja postin muutoksia. puhuttanut. paikkojen nimiä lainkaan. edustaja. on käännetty. Karjalohja Virallinen kieli 1980-luvun lo- Kuntalaisten ja Aluksi asiaa hoiti Karjalohja sai Osoitekartta pai- Nimiehdotuksia (200 tietä) suomi. pussa julkaistiin kesäasukkaiden tielautakunnan tiennimistönsä nettiin jo 1992, tuli runsaasti. lehdessä artikkeli ehdotukset otet- puheenjohtaja, valmiiksi mutta sen jälkeen Osa ja ilmoitus, joissa tiin huomioon. sitten työllistetty nopeas-ti, ennen on jouduttu teke- kesäasukkaista (Kanerva 1998: pyydettiin nimi- Työtä helpotti autonasentaja naapuri-kuntia. mään muutoksia. vastusti teiden 80–83.) ehdotuksia kunnan yksi- nimeämistä var- kunta-laisilta ja kielisyys. kaiden pelossa. muilta. Kunta Kielisuhteet Aloitus Toteutustapa Toteuttajat Eteneminen Tekninen tot. Kuntalaiset Muuta Nummi- Virallinen kieli Syksyllä 1990 Kuntalaisten Asia hoidettu Nimet asetettiin Vuonna 1993 Ensimm. nähtä- Pusula suomi. lähetettiin tie- ehdotukset otet- kokonaan kun- nähtäville ja tilattiin kyltit ja villäolon aikaan (447 tietä) kunnille kirje, tiin huomioon. nan rakennus- pienten korjaus- painettiin osoite- ei juuri tullut jossa pyydettiin tarkastajan ten jälkeen kartta. Uusi osoi- huomautuksia, nimiehdotuksia. virkamiestyönä nimis-tö tekartta ilmestyi mutta kylttien (Kanerva 1998: Tehtiin myös hyväksyttiin 1997. pystytyksen jäl- 71–74.) kenttätyötä. keväällä 1993. keen herättiin. Pohja Viralliset kielet Keväällä 1996 Kuntalaisten eh- Työn hoiti toimi- Nimistö saatiin Kesällä 1997 Kuntalaiset Nimettävien (174 tietä) suomi ja ruotsi. lähetettiin asian- dotukset otettiin kunta, johon valmiiksi määriteltiin osallistuivat teiden vähyys osaisille kirje, huomioon. kuu-lui syksyllä 1996. osoitenumerot ja aktiivisesti mahdollisti jossa pyydettiin Paikannimiä ei kunnallis- Tarkistus-ten pystytettiin ehdotusten nopean nimeä- (Kanerva 1998: nimiehdotuksia. käännetty. virkamiehiä ja jälkeen se tiennimikyltit. tekoon. misen. 15–62.) -poliitikkoja. hyväksyttiin kevällä 1997. Porvoon mlk Viralliset kielet Syksyllä 1989 Kuntalaisten eh- Alussa Etenemistä Alkuvuonna Kuntalaiset Vuonna 1991 (790 tietä) suomi ja ruotsi. lähetettiin tie- dotukset otettiin poliittises-ti hidas-ti 1996 ilmestyi olivat erittäin pyydettiin Haja-asutusalue kunnille kirje, huomioon. Suh- valittu nelijäse- epäselvyys osoite-kartta ja aktiivisia. asiantuntija-apua on yhä enimmäl- jossa pyydettiin tautuminen pai- ninen toimikunta, nimeämisen peri- kesällä 1996 Ehdotus saatiin Kotim. kielten tään hyvin ruot- nimiehdotuksia. kannimistön jonka sihteerinä aatteista. Kunta- kyltit pysty- 86 %:lta tiekun- tutkimuskeskuk- sinkielinen. kääntämiseen virkamies. Vuo- laisia kuultiin tettiin. Uusi kart- nista. Lisäksi selta. vaihteli työn eri desta 1992 virka- moneen kertaan. ta ilmestyi huhti- muutosesityksiä vaiheissa. miestyötä. kuussa 1999. tuli paljon.

Tammisaari Viralliset kielet Kuntalaisilta ei Uskottiin, että Toimikuntaan Toimikunta teki Osoitekartta Työn huolelli- Jo työn alku- (400 tietä) ruotsi ja suomi. pyydetty asiantunteva valittiin henki- yhteistyötä painettiin alku- suus on vaiheissa pyydet- ehdotuksia. toimikunta löitä, joilla on nimis-töntutkijan vuonna 1998. ilmeisesti taannut tiin neuvoja korvaa nimi- hyvä paikallis- ja virkamiehen kunta-laisten Kotim. kielten ehdotusten tuntemus. Koor- kanssa. tyyty-väisyyden. tutkimuskeskuk- (Kanerva 1998: puuttumisen. dinaattorina sesta Peter 83–89.) virkamies. Slottelta. Taulukko 4. Vertailu seitsemän kunnan välillä: nimet

Inkoo Karjaa Karja- Nummi- Pohja Porvoon Tammi- lohja Pusula mlk saari teiden lu- kumäärä 345 kpl 160 kpl 200 kpl 447 kpl 174 kpl 790 kpl 400 kpl tie tms. jälkiosa 97,1 % 99,4 % 88,5 % 81,4 % 93,7 % 98,0 % 82,2 % ei jälkiosaa 2,9 % 0,6 % 11,5 % 18,6 % 6,3 % 2,0 % 17,8 % yhteensä pros. 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % tie jälkiosana 91,9 % 96,9 % 73,5 % 74,7 % 90,7 % 86,2 % 80,5 % kuja jälkiosana – – 5,0 % 4,5 % 1,2 % 4,8 % – polku jälkiosana 4,4 % – 8,5 % 1,1 % 0,6 % 4,7 % 0,5 % muu jälkiosa 0,8 % 2,5 % 1,5 % 1,1 % 1,2 % 2,3 % 1,0 % ei jälkiosaa 2,9 % 0,6 % 11,5 % 18,6 % 6,3 % 2,0 % 17,8 % yhteensä pros. 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % "läges- angivande" 90,7 % 96,9 % 80,5 % 87,5 % 85,6 % 80,6 % 93,5 % muut tiennimet 9,3 % 3,1 % 19,5 % 12,5 % 14,4 % 19,4 % 6,5 % yhteensä pros. 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 %

Kanerva 1998: 98—105. Kanerva jakaa nimet ryhmiin lägesang., material, terrängadmin., person, fri ass./tema. Ensimmäinen ryhmistä vastaa lähes täydelleen tämän työn ensimmäistä pääryhmää vanhaan paikannimistöön perustuvat tiennimet.

113 8.3 YHTEENVETO

Kun Porvoon maalaiskunnan nimeämitoimia vertailee koko Suomen kuntiin tai vain muutamiin Uudenmaan kuntiin, on helppo havaita yhtäläisyyksiä, mutta kovin pitkälle meneviä päätelmiä en halua tehdä, koska koko maan tilanteesta kertova aineisto on ylimalkaista ja koska tarkem- massa vertailussa mukana olevat kunnat ovat keskenään erilaisia. Virkamiesten ja toimikuntien jäsenten näkemysten sekä edellä esiin tulleiden seikkojen lisäksi lienee vaikutusta myös kunnan koolla (nimien toistuvuus), asutuksen laadulla (maatalousasutus, muu vakituinen asutus, kesäasutus) ja taajuudella sekä sillä, millaisten mallien kanssa nimiehdotusten tekijät joutuvat tekemisiin. Esimerkiksi Porvoon maalaiskunnan kes- kuksena, jossa olivat monet hallinnolliset ja kaupalliset palvelut, toimi Porvoon kaupunki. Kaupunkiympäristö ja kaavanimistö oli Porvoon maalaiskunnan haja-asutusalueen asukkaille kenties tutumpaa kuin yleensä, mikä ei voine olla vaikuttamatta käsityksiin siitä, millainen tiennimi on. Mullistavia eroja kuntien välillä ei ollut havaittavissa, mutta vertailu paljasti selvästi sen, että nimistönsuunnittelun vanha kääntämistä ja mukauttamista puoltava linja on syrjäytynyt. Vanhan keskeisen paikannimistön haluavat säilyttää koskemattomana sekä nimistönsuunnittelijat että valtaosa kaksikielisten seutujen asukkaista, vaikka toki toisenlaisiakin mielipiteitä esiintyy. Kielipoliittinen kädenvääntö ja taajamissa asuvan väen mielipiteet on aina erotettava nimien ensisijaisten käyttäjien mielipiteistä. Vertailu vahvistaa havaintoa, että kunnat olisivat tarvineet tarkat ja yksiselitteiset ohjeet myös nimenannosta. Osoitekilvistä, -kartoista ja -numeroinnista kunnille kerrottiin pienimmätkin yksityiskohdat: "Yleisen tien varrelle asennettava tiennimikilpi kiinnitetään erilliseen kuumasinkittyyn 60 mm paksuiseen pylvääseen." (HOO 1988: 19.) Sillä, hoitiko nimeämisprosessin toimikunta vai virkamies, ei näytä olleen suurtakaan merkitystä, jos työn pohjana olivat asukkailta saadut ehdotukset. Luvun lopuksi otan esille Espoon tapauksen, koska se osoittaa, että Suomessa on törmätty aiemminkin haja-asutusalueiden osoitteistamisen ongelmiin ja että siinä vaiheessa kun yleinen haja-asutusalueiden osoitteistaminen alkoi, Espoolla olisi ollut jo tarjota hyviä koke- muskia siitä, miten kannattaa toimia. Espoon tapahtumat juontavat juurensa kaupungiksi tulosta, vuodesta 1972, kun päätettiin, että kaikki kaupungin asukkaat saavat kadunnimeen perustuvan osoitteen. Osa nimistä oli vain toisella kielellä, joten jouduttiin luomaan rinnakkaisnimiä. Jotkin nimet olivat käytössä eri puolilla kaupunkia, joten moni katu jouduttiin nimeämään uudelleen. Noin puolet nimistöstä uudistui. Aluksi nimiasioita hoiti toimikunta, mutta 1976 siirryttiin

114 virkamiestyöhön. Toimikunta korvattiin nimistöryhmällä. Nykyään Espoon nimistönsuunnittelusta vastaa Marja Viljamaa-Laakso. (Viljamaa-Laakso 1986: 16—20.) Viljamaa-Laakso (1986: 17) toteaa: "Kaksikielistäessään toimikunta käänsi uudet harkinnaiset ja vanhojen nimien liitynnäisistä perusosan. Mukaelmia ei muodostettu (esimerkiksi Kivitie - Stenvägeni; Gobbackavägen - Gobbackantie).". Espoolla on siis pitkät kokemukset vanhan ruotsinkielisen nimistön käytöstä suomalaisissa tiennimissä, vaikka myöhemmissä vaiheissa nimistönsuunnittelun kääntämis- ja mukauttamissuosituksia siellä onkin noudatettu viime vuosikymmenen vaihteeseen saakka. Silloin kunta teki selvän päätöksen, jonka mukaan turhia käännöksiä ja mukaelmia vältetään. Jos kuntien keskusjärjestöt ja varsinkin nimistönsuunnittelijat olisivat käyneet läpi kaupunkien ja kaupungistuneiden kuntien nimenannosta kertyneet kokemukset, olisi varmasti tajuttu koko maan laajuisen osoitteistamishankkeen vaatimukset ja toimittu niiden mukaan. Nyt kaikki näyttää tapahtuneen kuin varkain. Jos kunnille lähetetään arvovaltaiselta taholta ohjeet, jotka antavat ymmärtää, että teiden nimeäminen on mutkaton työ, voidaanko syytä vierittää kunnille siitä, että ne eivät toimineet kuten olisi ollut järkevää?

9LOPUKSI

Olen tarkastellut tutkimuksessani kymmenen vuoden ajanjaksoa (1989—1999), jonka aikana Porvoon maalaiskuntaan luotiin haja-asutusalueen osoitejärjestelmä eli luotiin virallinen tien- nimistö. Järjestelmään kuuluva osoitenumerointi on ollut tekeillä jo pitkään ja valmistunee tänä vuonna. Joillekin yrityksille numero on jo annettu kirjekuorten ja muiden painotuotteiden takia, mutta yleisesti järjestelmä vakiintunee käyttöön vasta vuosien kuluessa. Osoitejärjestelmän luomista suosittelivat kuntien keskusjärjestöt, mutta hankkeen taustalla olivat posti sekä palo- ja pelastuspalvelu. Kunnille laadittiin ohjeet, mutta ne olivat luonteeltaan tekniset. Nimistönsuunnittelijat eivät ottaneet osaa niiden valmisteluun. Saattaa olla, että kukaan ohjeita laatinut ei tajunnut, miten valtavasta, vaativasta ja kauaskantoisesta hankkeesta on kyse. Nimistönsuunnittelun ja lähinnä Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen olisi pitänyt huomata, mitä on tapahtumassa, mutta se oli hiljaa 1990-luvun puoliväliin asti. Varsinkin kaksikieliset kunnat olisivat tarvineet selvät ohjeet, miten vanhaan yksikieliseen paikannimistöön pitää suhtautua. Vanha linja suosi kääntämistä ja mukauttamista, mutta asukkaat eivät moista hyväksyneet. Porvoon maalaiskunnan kadunnimitoimikunnalle ja kunnanhallitukselle osoitetut muutosesitykset osoittavat yksiselitteisesti, että asukkaat haluavat säilyttää vanhat paikannimet muuttamattomina. Vain jo käyttöön vakiintuneet suomennokset ja

115 mukaelmat hyväksytään. Näyttää siltä, että nimistönsuunnittelun periaatteissa oli tapahtumassa murros. Suullisesti Porvoon maalaiskunnan nimitoimikunnalle suositeltiin vanhojen paikannimien säilyttämistä muuttamattomina, mutta vähän myöhemmin saatu nimitoimiston kirjallinen lausunto on pidättyvämpi. Tapahtumien kulun tarkastelu osoittaa, että kielipoliittiset ristiriidat kytevät yhä. Vaikka haja-asutusalueen asukkaat halusivat säilyttää vanhat paikannimet muuttamattomina, jotkut poliitikot ja lehtien yleisönosastoissa kirjoittelevat olivat toista mieltä. Mielipiteiden vaihto riistäytyi jopa asiattomuuksiin. Populismi ja tosiasiat sivuuttava periaatteellisuus ei ole tuntema- tonta kunnallispolitiikassa, vaikka tietoyhteiskunnan aikaa eletäänkin. Kunnalliseen päätöksentekoon liittyvä valitusmahdollisuus on kuitenkin ollut Porvoon maalaiskunnan nimistön pelastus, joka on korjannut puutteellisen valmistelutyön ja nimeämiseen perehtymättömän poliittisesti valitun toimikunnan aiheuttamat erehdykset. Vaikka kunnat eivät olekaan toimineet jälkikäteen tarkastellen parhaalla mahdollisella tavalla, hanka- luuksien perimmäinen syy on se, että kuntien saamissa ohjeissa nimeämistä pidetään aivan rutiiniluontoisena ja helposti toteutettavana askareena. Totta kai kunnissa luotettiin arvovaltaiselta taholta tulleisiin ohjeisiin. Ihmetystä herättää kuitenkin halu omin päin toimimiseen. Asiantuntijoita kuultiin, mutta neuvot otettiin varteen vain osittain. Ehkä nimeämisen katsottiin olevan sellainen asia, jota varten ei ole olemassa periaatteita: pääasia että eri mielipiteet saadaan sovitettua yhteen ja päästään kompromissiin — siitä piittaamatta, kestääkö lopputulos kriittisen arvioinnin. Talou- dellista onnistumista on vaivatonta seurata, mutta nimistön vaikutusta on paljon vaikeampaa arvioida. Totuus on kuitenkin se, että taloudellisesta lamasta aina selvitään, mutta turmeltu nimistö on peruuttamattomasti pilalla. Paikannimilaki ja asiantuntijoiden käyttö ei olisi pahit- teeksi, vaikka toki kunnille ja varsinkin kuntalaisille pitää jättää viimeinen sanansija. Jotta hanke olisi voitu toteuttaa ilman pitkällistä muutoskierrettä ja muutenkin hallitusti, se olisi vaatinut kunnollisen taustatyön, jonka olisi mieluusti tehnyt nimistöntutki- mukseen perehtynyt henkilö. Nimeämistyön teoreettinen tausta olisi pitänyt selvittää niin virkamiehille kuin poliittisille päättäjille, jonka jälkeen olisi voitu sopia periaatteista ja tehtä- vänjaosta. Toimiva malli voisi olla sellainen, jossa nimistönsuunnittelija tai tehtävään perehtynyt virkamies kerää aineiston ja tekee sen pohjalta toimikunnalle perusteltuja ehdotuksia. Jos asioita käsitellään vain toimikuntien kokouksissa, päätöksenteko menee helposti huutoäänestykseksi. Tärkeimpänä lähteenä teitä nimettäessä olisi aina pidettävä tien käyttäjiltä saatavaa tietoa. Nimiehdotusten ohessa olisi pyydettävä perusteluja ja tietoa vanhastaan käytössä olevista nimistä.

116 Nähtävilläolo takaa periaatteessa sen, että kuntalaiset saavat tiedon nimiehdotuksista. Käytäntö on toinen. Porvoon maalaiskunnassakin osa asukkaista heräsi vasta kun kilvet asennet- tiin maastoon ja osoitekartta painettiin — kahden nähtävilläolon jälkeen. Nimiehdotukset olisi kannattanut siis lähettää kirjeitse tiekunnille nähtävilläolon aikaan. Yhteistyö kyläyhdistysten ja muiden sopivien tahojen kanssa olisi myös varsin perusteltua. Porvoon maalaiskunnassa ehdotuksia pyydettiin vain tiekunnilta. Tiekunnattomien yksityisteiden omistajia ei juuri otettu huomioon, vaikka sekin olisi varmasti ollut mahdollista. Kaikesta huolimatta Porvoon maalaiskunnan haja-asutusalueen tiennimistö näyttää onnistuneen hyvin, vaikka toki moneen yksityiskohtaan voikin tarttua. Uudet tiennimet tarjoavat oivan ikkunan seudun kulttuurihistoriaan ja edesauttavat vanhan paikannimistön säilymistä.

117 10 LÄHTEET

Arkistolähteet

Förslag till tvåspråkiga namnformer för byar i Borgå socken 6.9.1976. [Osoitettu maanmittaus- viranomaiselle?] Säilytteillä Porvoon kaupungin arkistossa. KHP = Porvoon maalaiskunnan kunnanhallituksen pöytäkirjat. Säilytteillä Porvoon kaupungin arkistossa. (KHP:t vuoteen 1996.) KHP = Uuden Porvoon kaupungin kunnanhallituksen pöytäkirjat. Säilytteillä Porvoon kaupungin arkistossa. (KHP:t vuodesta 1997.) Kiviniemi, Eero – Närhi, Eeva Maria 8.6.1973: [Yksityishenkilöinä annettu lausunto Porvoon mlk:n nimitoimikunnan ehdotukseen suomalaisiksi kylännimiksi. Osoitettu Porvoon mlk:n kunnanhallitukselle ja nimitoimikunnalle.] Säilytteillä Porvoon kaupungin arkistossa. KNTP = Porvoon maalaiskunnan kadunnimitoimikunnan pöytäkirjat ja niiden liitteet vuosilta 1989–1992. Säilytteillä Porvoon ympäristöosastossa. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen nimitoimisto 3.3.1977: [Lausunto maanmittaushallitukselle eräiden Porvoon mlk:n suomenkielisiksi rinnakkaisnimiksi ehdotetuista nimistä.] Säilytteillä Porvoon kaupungin arkistossa. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen nimistoimisto 18.2.1992: [Lausunto Porvoon maalaiskunnan kunnanhallitukselle osoitenimiluonnoksesta.] Säilytteillä Porvoon kaupungin arkistossa. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen ruotsin kielen toimisto 12.3.1992: [Lausunto Porvoon maalaiskunnan nimitoimikunnalle tiennimistä.] Säilytteillä Porvoon kaupungin arkistossa. KRLP = Uuden Porvoon kaupungin kaavoitus- ja rakennuslautakunnan pöytäkirjat. Säilytteillä Porvoon kaupungin arkistossa. Maanmittauslaitoksen Karttapaikka-internetpalvelun kartta- ja osoitetiedot. Internet-osoite: www.kartta.nls.fi. Porvoon maalaiskunnan kaavoituslautakunnan pöytäkirjat. Säilytteillä Porvoon kaupungin arkistossa. PK = peruskartat (1 : 20 000) Porvoon maalaiskunnan alueesta. PKV = Porvoon maalaiskunnan kunnanvaltuuston pöytäkirjat. Säilytteillä Porvoon kaupungin arkistossa.

118 POTJ 8.4.1999 = ote Suomen Postin osoitetietojärjestelmästä. Sisältää uuden Porvoon kaupungin osoitekäytössä olevat paikannimet. TK = Porvoon maalaiskunnan alueen tiekuntien ja niiden jäsenten lähettämät kirjeet. Säilytteillä Porvoon kaupungin arkistossa. Uudenmaan läänin maanmittauskonttori 18.1.1977: Lausunto kylien nimien ajanmukaistamises- ta ja suomenkielisten rinnakkaisnimien vahvistamisesta Porvoon maalaiskunnassa. [Osoitettu maanmittaushallitukselle.] Kopio säilytteillä Porvoon kaupungin arkistossa. Uudenmaan maanmittaustoimiston päätös 29.10.1996 kuntajaon muuttamisesta johtuvasta kyläjaotuksen muuttumisesta. Kopio säilytteillä Porvoon kaupungin arkistossa.

Kirjallisuus

ALLARDT, ANDERS 1925–1930: Borgå sockens historia I–III. Helsingfors. Söderström. BJARLAND, RAIJA 1976: Kaksikielistyvän alueen nimistön kielellinen huolto. – Kielikello 8. Borgåbladet. Porvoossa ilmestyvä paikallissanomalehti. (Tiennimiä käsitteleviä yleisönosastokir- joituksia ja artikkeleita 1995—1999.) GRANLUND, ÅKE 1979: Studier över Östnyländska ortnamn. 2. p. Helsingfors. SLF. HILTUNEN, PETRI 1986: Porvoonjokilaakson asutuksen synty nimistön valossa. Helsingin yliopisto. Pro gradu. HOO 1988 = Haja-asutusalueiden osoitejärjestelmä ja osoitekartta : ohjeet. Helsinki. Suomen Kunnallisliitto, Suomen Kaupunkiliitto, Finlands svenska kommunförbund. 1988. KANERVA, RAUNI 1988: "Den får heta Byxknappen" – om namngivning av glesbygdsvägar i några nyländska kommuner. Helsingin yliopisto. Pro gradu. Kielikello. Kielenhuollon tiedotuslehti. Helsinki. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus. KORVENMAA, PEKKA 1980: Porvoon maalaiskunnan kulttuurihistoriallinen ympäristö. Porvoon maalaiskunta. MALLAT, KAIJA 1987: Suomalaistettuja nimiäkö ruotsalaisten rinnalle? – Virittäjä 4 / 1987. NISSILÄ, VILJO 1965: Paikannimistömme huolto ja suojelu. SKS. Helsinki. NORDLING, CARL O. 1974: Estniska ortnamn i svensk bygd. Porvoo. NORRMAN, RALF 1988: Några österbotniska vattennamn. Vaasa. Scriptum. Nykysuomen sanakirja. Porvoo. WSOY. 1965. NYLANDER, LENNART 1950: Borgå socken i snabbild. Helsinki. Soderström.

119 NÄRHI, EEVA MARIA 1975: Suomen nimiarkisto. – Castrenianum. Suomen ja sen sukukielten tutkimuslaitos. Toim. Eila Hämäläinenja Kaisu Juusela. Helsinki. 1975. NÄRHI, EEVA MARIA 1976: Maamme julkinen nimistönhuoltotyö. – Kielikello 8. OJANSUU, HEIKKI 1920: Suomalaista paikannimitutkimusta I. Turku. Turun suomalaisen yliopistoseuran julkaisuja. OONA 1985 = Ohjeet osoitenimien ja -numeroiden antamisesta. Helsinki. Suomen kunnallisliitto. 1985. PAIKKALA, SIRKKA 1996: Nimipohdintoja kaksikielisestä kunnasta. – Kielikello 2 / 1996. PAIKKALA, SIRKKA 1999: Paikannimet – paikan muisti. – Kielikello 1 / 1999. PITKÄNEN, RITVA LIISA 1990: Ortnamn av finskt ursprung. – "Finska skären" : studier i åboländsk kulturhistoria utgivna av Konstsamfundet till dess 50-årsjubileum 1990. Helsingfors. Konstsamfundet. 1990. PITKÄNEN, RITVA LIISA 1997: Strövtåg bland de finska lånenamnen i Nyland. – Ord och några visor tillägnande Kurt Zilliacus 21.7.1997. Red. av Marianne Blomqvist. Helsingfors. Miktor. 1997. SELÉN, GÖRAN 1996: Porvoon pitäjä kautta aikojen 1. Porvoon mlk. SINISALO, AINO 1989: Kaavanimien oikeinkirjoitus. – Nykysuomen sanavarat. Toim. Jouko Vesikansa. Porvoo. WSOY. 1989. SLOTTE, PETER 1995: Vågnamn på två språk. – Språkbruk 2 / 1995. Språkbruk. Tidskrift utgiven av Svenska språkbyron vid Forskningscentralen för de inhemska språken. SOF = Svenska ortnamn i Finland. Red. av. Kurt Zilliacus och Ulla Ådahl-Sundgren. Helsingfors. Forskningscentralen för de inhemska språken. 1984. Uusimaa. Porvoossa ilmestyvä paikallissanomalehti. (Tiennimiä käsitteleviä yleisönosastokirjoi- tuksia ja artikkeleita 1995—1999. ) WALLÉN, HOLGER 1932: Språkgränsen och minoriteterna i Finlands svensbygder omkr. 1600—1865. Åbo. VALTAVUO-PFEIFER, RITVA 1998: Terrängsnamn i Svenskfinland. SLS. Helsingfors. VILJAMAA-LAAKSO, MARJA 1986: Espoon nimistönsuunnittelu. Helsingin yliopisto. Pro gradu. VILJAMAA-LAAKSO, MARJA 1995: Kadunnimet ja identiteetti. – Kielikello 4 / 1995. Virittäjä. Kotikielen Seuran aikakauslehti. Helsinki. ZILLIACUS, KURT 1972: Yksi nimi yhdellä kielellä riittää hyvin. – Helsingin sanomat 27.2.

120 11 NIMIHAKEMISTO

Kirjaimen ja numeron yhdistelmä viittaa tiennimikartan (1999) ruutuun. Seuraava merkintä viittaa tämän työn lukuun ja viimeinen merkintä sivuun. Nimissä käytetyt korostuskeinot osoittavat seuraavia asioita: 1) Asteriski (*) nimen edessä osoittaa, että nimi on on poistunut käytöstä muutosten yhteydessä nimistön hyväksymisen (30.10.1995) jälkeen joko 16.12.1996, 10.2.1997, 17.9.1997, 14.5.1998, 22.10.1998 tai 12.11.1998. 2) Kulmasulje (>) nimen edessä osoittaa, että nimi on hyväksytty vasta muutoksien yhteydessä (päivämäärät edellä) käyttöön. 3) Kaariseulje (}) nimen edessä osoittaa, että itse nimi on esiintynyt nimistössä ennen muutostakin, mutta tien kulku tai koko sijainti ovat muuttuneet. 4) Kursivoidut nimet tai nimenosat kertovat tiekuntien alkuperäisistä, ennen ensimmäistä nähtävilläoloa (21.1.1991—1.2.1991) tekemistä ehdotuksista. Esim. "Bergviksvägenin" taustalla on ehdotus Bergvikväg. Epäselvissä tapauksissa tiekunnan ehdotus esitetään alaviitteessä. Jos nimikko on täysin kursivoimaton, tiekunta ei ole ehdottanut ajallaan mitään tai ehdotusta ei ole hyväksytty. Lisäksi osa teistä on yleisiä tai muuten tiekunnattomia teitä. 5) Lihavoidut nimet on hyväksytty 30.10.1995 jälkeen aikaisemmin nimeämättömien teiden nimiksi. 6) Alleviivattuja nimiä ei ole muutettu nimeämistyön aikana lainkaan. Suurimman osan näistä nimistä kadunnimitoimikunta on hyväksynyt vuoteen 1991 mennessä. Myös kaikki uudet eli lihavoinnilla korostetut tiennimet ovat pysyneet muuttumattomina. 7) Kaksoisalleviivattuja nimiä on muutettu vain vähän oikeinkirjoitukseltaan. Näistäkin nimistä suurimman osan on kadunnimitoimikunta hyväksynyt vuoteen 1991 mennessä.

Tiennimi Hakuruutu Työn luku Sivu(t) Aholantie–Aholavägen C2 6.1.4 43 >Aittarannantie–Bosandsvägen E9 6.1.5.5 66 Alastuvantie–Alastupavägen C3 6.1.4 43

Albert Edelfeltin kuja–Albert Edelfelts gränd

121 D6 6.2.1 74 Albert Edelfeltin rantatie–Albert Edelfelts strandvägen D6 6.2.1 74 Alexandrantie–Alexandravägen D6 6.2.1 74 Alhontaustantie–Alhontaustavägen C2 6.1.3 39 *Alhontaustantie–Alhontaustavägen C2 6.1.2 32 Ali-Vekkoskentie–Söderveckoskivägen B6 6.1.2 30 Allaspolku–Bassängstigen C6 6.2.7 79 Allastie–Bassängvägen C6 6.2.7 79 Amoksentie–Amosvägen G2 6.2.1 74 Ampujantie–Skyttevägen F8 6.1.5.3 62 Ampumaradantie–Skjutbanevägen E4 6.2.7 79 >Ankarvikintie–Ankarviksvägen E9 6.1.4 43 *Ankkurilahdentie–Ankarviksvägen E9 6.1.4 43 Annankaari–Annabågen6 C8 6.2.1 74 >Antaksenniementie–Antasuddsvägen H8 6.1.5.5 66 Antaksentie–Antasvägen E7 6.1.4 43 *Anttilantie–Andersbölevägen A5 6.1.2 34, 59 Apanäsintie–Apanäsvägen G10 6.1.4 43 Aparlahdentie–Aparviksvägen H9 6.1.6.1 69 Arotie–Stäppvägen C2 6.2.5 78 Aumasaarenkuja–Stackholmsgränden F8 6.1.5.6 67 Aumasaarentie–Stackholmsvägen F8 6.1.5.6 67 Backaksenlenkki–Backasrundan A5 6.1.4 43 Backaksentie–Backasvägen C6 6.1.3 39 >Badstukobbenintie–Badstukobbsvägen7 D9 6.1.4 43 Bastuhamnintie–Bastuhamnsvägen G10 6.1.4 43 Bengtsbynpolku–Bengtsbystigen D8 6.1.2 30 Bengtsbyntie–Bengtsbyvägen D8 6.1.2 30 Bergstan kartanon tie–Bergsta gårds väg

6 Annasvägen

7 Badstukobbensvägen

122 D4 6.1.3 39 Bergstantie–Bergstavägen D4 6.1.3 39 Bergvikintie–Bergviksvägen H10 6.1.4 44 Bjurbölentie–Bjurbölevägen E6 6.1.2 31 Bjurholmintie–Bjurholmsvägen H10 6.1.5.6 67 Björknäsintie–Björknäsvägen F7 6.1.4 44 Blinkoninkuja–Blinkonsgränden B6 6.1.3 39 Blinkoninpolku–Blinkonsstigen8 C6 6.1.3 39 Blinkonintie–Blinkonsvägen C6 6.1.3 39 >Bodöntie–Bodövägen A11 6.1.5.6 67 >Bonäsintie–Bonäsvägen H7 6.1.5.5 66 Bosgårdintie–Bosgårdsvägen G5 6.1.2 31 Brasaksentie–Brasasvägen C6 6.1.3 39 Brattnäsintie–Brattnäsvägen E7 6.1.2 31 >Brisingantie–Brisingavägen D10 6.1.4 44 Bromaninmäki–Bromansbacka F3 6.1.4 44 Bryggarsintie–Bryggarsvägen B5 6.1.4 44 Brännäsintie–Brännäsvägen G10 6.1.4 44 Busörintie–Busörsvägen H10 6.1.5.6 67 Bysmedsintie–Bysmedsvägen D4 6.1.4 44 >Båtvikintie–Båtviksvägen E7 6.1.4 44 Bäckkärrintie–Bäckkärrsvägen C5 6.1.4 44 }Bökarsintie–Bökarsvägen H8 6.1.4 44 Bölsinlahdentie–Bölsviksvägen H7 6.1.6.1 69 Bölsinniityntie–Bölsängsvägen B6 6.1.5.3 62 Bölsintie–Bölsvägen9 G4 6.1.4 44 Dalaksentie–Dalasvägen B5 6.1.4 44 Dalgårdintie–Dalgårdsvägen B7 6.1.4 44 Dampbackantie–Dampbackavägen B5 6.1.4 45

8 Blinkonraitti

9 Böhlsvägen

123 *Dankelmanintie–Dankelmansvägen B6 6.1.4 45 Djupsundintie–Djupsundsvägen F9 6.1.4 45 *Edlan tie–Edlas väg C9 6.1.4 53 *Eerolantie–Eriksdalsvägen E3 6.1.2 31 Eestinukontie–Estgubbens väg D10 6.2.2 75 Eetuntie–Eetuvägen F5 6.2.2 75 Eidiksentie–Eidisvägen G10 6.1.5.5 66 >Ekohumlantie–Ekohumlavägen F5 6.1.3 39 Ellanintie–Ellansvägen D6 6.2.1 74 }Emäsalontie–Emsalövägen D9 6.1.2 31 *Emäsalontie–Emsalövägen D8 6.1.2 31 Energiatie–Energivägen C7 6.2.4.1 77 Enkelintie–Ängelvägen B5 6.2.2 75 Enkullantie–Enkullavägen G7 6.1.4 45 Epoontie–Ebbovägen F6 6.1.2 31 Erikantie–Erikasvägen D3 6.1.4 45 >Eriksdalintie–Eriksdalsvägen E3 6.1.2 31 Ernestantie–Ernestasvägen D5 6.1.3 40 Erottelutie–Sorteringsvägen D4 6.3 81 Essvikintie–Essviksvägen C7 6.1.3 40 Etelälahdentie–Söderviksvägen D7 6.1.6.1 69 Fagerstantie–Fagerstadsvägen10 G7 6.1.2 31 Fagervikintie–Fagerviksvägen H7 6.1.4 45 Fallaksentie–Fallasvägen B4 6.1.4 45 Fasaanikuja–Fasangränden E5 6.3 81 Fejarsintie–Fejarsvägen H9 6.1.4 45 Felissuontie–Feliskärrsvägen11 D4 6.1.5.2 61 Finnaksentie–Finnasvägen G8 6.1.4 45 >Fogdaksentie–Fogdasvägen E6 6.1.4 45 >Frankasintie–Frankasvägen B6 6.1.4 45 >Fågelvikintie–Fågelviksvägen D10 6.1.4 45

10 Fagerstad byväg

11 Felixkärrintie–Felixkärrsvägen

124 >Fårbergetintie–Fårbergsvägen12 D7 6.1.4 45 >Fölisöuddintie–Fölisöuddsvägen H9 6.1.4 45 >Getnäsintie–Getnäsvägen D9 6.1.4 45 >Getvikintie–Getviksvägen C8 6.1.4 45 Gjutonintie–Gjutonvägen G10 6.1.5.3 62 Grankullantie–Grankullavägen B4 6.1.4 45 Granmontie–Granmovägen B5 6.1.4 45 Grejuksentie–Grejusvägen B6 6.1.4 45 Grindiläntie–Grindilävägen E3 6.1.4 45 Grottabackantie–Grottabackavägen D4 6.1.4 45 Grundvikintie–Grundviksvägen E8 6.1.4 45 >Gråbondaksentie–Gråbondasvägen H9 6.1.4 46 Grännäsintie–Grännäsvägen G8 6.1.2 31 Grönkullantie–Grönkullavägen A5 6.1.4 46 Gåsklovikintie–Gåskloviksvägen C8 6.1.4 46 Gåsvikintie–Gåsviksvägen F9 6.1.4 46 }Gäddragintie–Gäddragsvägen G6 6.1.2 31 *Gäddragintie–Gäddragsvägen H8 6.1.4 44 Gärdebontie–Gärdebovägen B7 6.1.4 46 Götängintie–Götängsvägen A5 6.1.4 46 Haapamäentie–Aspbackavägen E3 6.1.5.1 58 Hagalundintie–Hagalundsvägen B6 6.1.4 46 Hagantie–Hagavägen G4 6.1.3 40 Haikkoontie–Haikovägen D6 6.1.2 32 Hakasalontie–Haxalövägen D9 6.1.5.6 68 Haksinniitynkuja–Haxängsgränden13 C4 6.1.3 40 Haksinniityntie–Haxängsvägen14 C4 6.1.3 40 Haksintie–Haxvägen C4 6.1.3 40 Hallitie–Hallvägen D6 6.2.7 79 *Halssilahdentie–Halsviksvägen C8 6.1.4 46

12 Fåruddenintie–Fåruddsvägen, Farmbackenintie–Farmbacksvägen

13 Haksin niittykuja

14 Haksin niittytie

125 Halssisaarentie–Halsholmsvägen H7 6.1.5.6 68 >Halsvikintie–Halsviksvägen C8 6.1.4 46 Hambonkaari–Hambobågen D4 6.1.4 46 Hambontie–Hambovägen E4 6.1.4 46 Haminankuja–Haminagränden C3 6.1.7 72 Hamnkilintie–Hamnkilsvägen D10 6.1.4 46 *Hanhenjalantie–Gåsfotsvägen C8 6.1.4 46 Hanhilammentie–Gåsträsksvägen F6 6.1.4 46 Hannulankuja–Hannulagränden D3 6.1.4 46 Hannulanpolku–Hannulastigen D3 6.1.4 46 Hannusaksenpolku–Hannusasstigen A5 6.1.4 46 Hannusaksentie–Hannusasvägen A5 6.1.4 46 >Hansaksentie–Hansasvägen C4 6.1.4 46 }Harjukaari–Åsbågen G5 6.2.5 78 *Harjukaari–Åsbågen G5 6.1.4 47 Harppuniementie–Harpuddsvägen F8 6.1.5.5 66 Hasselholmantie–Hasselholmsvägen F4 6.1.5.5 66 Hauenkoukkutie–Hauenkoukkuvägen H7 6.1.4 46 Haukkumäentie–Skällbergsvägen G6 6.1.5.1 58 Havuharjuntie–Havuharjuvägen D6 6.1.4 46 Heikintie–Heikkivägen B4 6.2.1 74 Heimnäsintie–Heimnäsvägen G10 6.1.4 46 Heinäjärventie–Heinäjärvivägen F3 6.1.4 46 *Heinäsalhontie–Heinäsalhovägen D3 6.1.4 46 Heinäsalontie–Heinäsalovägen D3 6.1.4 46 Hellaksentie–Hellasvägen15 D10 6.1.4 47 }Helsingintie–Helsingforsvägen C5 6.1.1 28 >Hemvikinkuja–Hemviksgränden H9 6.1.4 47 >Hemvikinpolku–Hemviksstigen H9 6.1.4 47 >Hemvikintie–Hemviksvägen16 H9 6.1.4 47 Henttalantie–Henttalavägen D3 6.1.2 32

15 Hellaantie–Hellasvägen

16 Dyviksvägen, Nybondasvägen

126 *Hentuntie–Henttuvägen A5 6.3 82 Heponiityntie–Hästängsvägen B5 6.1.5.3 62 Hermanninsaarentie–Hermansövägen D6 6.1.5.6 68 Hevoslahdenkuja–Hästviksgränden H9 6.1.6.1 69 Hevoslahdenpolku–Hästviksstigen G9 6.1.6.1 69 Hevoslahdentie–Hästviksvägen H9 6.1.6.1 69 Hiirisuontie–Mosskärrsvägen F5 6.1.5.2 61 *Hinthaarantie–Hindhårvägen C5 6.2.2 76 Hirvirämeentie–Älgmyrsvägen17 G4 6.1.5.2 61 Hirvisuontie–Älgmossavägen C4 6.1.5.2 61 Hissunkissuntie–Hyssvägen G5 6.3 81 Holsteininkuja–Holsteinsgränden D7 6.2.1 74 *Holstintie–Holstivägen C2 6.1.2 32 *Holstintie–Holstivägen C3 6.2.7 79 Hommantie–Hommavägen D3 6.1.4 47 Hommanäsintie–Hommanäsvägen E7 6.1.2 32 >Hoplahdenpolku–Hoplaxstigen C6 6.1.6.1 69 *Hoplahdenpolku–Håplaxstigen C6 6.1.6.1 69 >Hoplahdentie–Hoplaxvägen18 C6 6.1.6.1 69 *Hoplahdentie–Håplaxvägen C6 6.1.6.1 69 Huhmarintie–Huhmarivägen D3 6.1.4 47 Huhtipellonmäki–Huhtipeltobacken C3 6.1.5.1 59 Humleberginpolku–Humlebergsstigen F4 6.1.4 47 Humlebergintie–Humlebergsvägen E4 6.1.4 47 Hummelpärantie–Hummelpäravägen19 F9 6.1.6.1 69 *Hummelsundintie–Hummelsundsvägen E7 6.1.5.6 68 Hunajatie–Honungsvägen D3 6.2.8 80 Huovilanmutka–Huovilakroken C2 6.1.4 47 Husholmintie–Husholmsvägen G10 6.1.5.6 68

17 Älgmossevägen

18 Håplaxvägen

19 Hummelpäraviksvägen

127 >Husvikintie–Husviksvägen E8 6.1.4 47 Huutolahdentie–Ropviksvägen E5 6.1.5.4 65 Huvilatie–Villavägen G6 6.2.7 79 Håbackantie–Håbackavägen E7 6.1.4 47 Häggstadintie–Häggstadsvägen20 D3 6.1.4 47 Härkäniementie–Oxnäsvägen H10 6.1.5.5 66 >Högbackantie–Högbackavägen A5 6.1.4 47 Högvallantie–Högvallavägen B5 6.1.4 47 Högåkerintie–Högåkersvägen A5 6.1.4 47 Högåsantie–Högåsavägen D4 6.1.4 47 Hörbergintie–Hörbergsvägen H10 6.1.4 47 Höyrylaivantie–Ångbåtsvägen A11 6.2.8 80 Iljontie–Iljovägen C3 6.2.2 75 Ilolan kartanon tie–Illby gårds väg F3 6.1.2 32 *Ilolantie–Illbyvägen F3 6.1.1 28 Ilomäentie–Glädjebergsvägen G8 6.1.5.1 59 Iltatähdenpolku–Aftonstjärnestigen F2 6.3 81 Iltatähdentie–Aftonstjärnevägen F2 6.3 82 Impivaarantie–Impivaaravägen D4 6.1.4 47 >Inneruddintie–Inneruddsvägen D10 6.1.4 47 Isojärventie–Storträsksvägen F7 6.1.6.3 71 Isojätintie–Storjätuvägen C6 6.1.5.1 59 >Isokalliontie–Storbergsvägen D4 6.1.5.1 59 Isosaarentie–Storholmsvägen C8 6.1.5.5 66 Isosuontie–Gillersmossavägen F2 6.1.5.2 61 Ivarsintie–Ivarsvägen B7 6.1.4 47 Jaakontie–Jakobsvägen B6 6.2.1 74 >Jaalatie–Skutvägen E6 6.2.8 80 Jakarin kartanon tie–Jackarby gårds väg H4 6.1.2 32 Jakarintie–Jackarbyvägen G4 6.1.2 32 Jalabergintie–Jalabergsvägen D10 6.1.4 47

20 Häggstadin kuja–Häggstadgränden

128 }Jeppaksentie–Jeppasvägen G5 6.1.4 47 *Jeppaksentie–Jeppasvägen G5 6.2.5 78 Jernströmintie–Jernströmsvägen H4 6.1.4 48 Jivikintie–Jiviksvägen H10 6.1.5.4 65 Joensuunkuja–Åminnegränden B5 6.2.6 79 Joensuuntie–Åminnevägen B5 6.2.6 79 >Jokimäentie–Åbackavägen A4 6.1.5.1 59 Jokirannantie–Åstrandsvägen D4 6.2.5 78 Jokitörmäntie–Åbrinksvägen D4 6.2.5 78 Jollatie–Jollvägen D6 6.2.8 80 Jonnaksentie–Jonnasvägen F7 6.1.4 48 *Juhlaveneentie–Festbåtsvägen21 POISTETTU *Jungmannintie–Jungmansvägen H8 6.1.5.5 66 Junnikalliontie–Junnikalliovägen D3 6.1.5.1 59 Junnintie–Junnivägen E3 6.1.5.3 63 Jussilantie–Jussilavägen E2 6.1.4 48 Jutaksentie–Jutasvägen C6 6.1.3 40 Jyrkänniementie–Brantuddsvägen D7 6.1.5.5 66 Järvelänkuja–Järvelägränden D3 6.1.4 48 Järvikyläntie–Träskbyvägen H4 6.1.3 40 Järvitie–Träskvägen G5 6.2.6 79 Kaarenkierto–Bågsvängen E8 6.3 82 >Kaarenkylänkuja–Karsbygränden C3 6.1.2 32 Kaarenkyläntie–Karsbyvägen C3 6.1.2 33 Kaavelingintie–Kaavelinkivägen E4 6.1.5.3 63 Kaffebergintie–Kaffebergsvägen F5 6.1.4 48 *Kaikuhumlantie–Ekohumlavägen F5 6.1.3 39 Kaislakuja–Sävgränden G4 6.3 82 >Kaislaniementie–Röruddsvägen E9 6.1.5.5 66 Kakkurinkierto–Kakkuribågen D3 6.1.4 48 Kalamajantie–Fiskestuguvägen22 F9 6.2.8 80

21 Kyrkbåtsvägen

22 Fiskestugavägen

129 Kalastajatorpantie–Fiskartorpsvägen D9 6.1.4 48 Kalasääskentie–Fiskgjusevägen F7 6.3 82 Kalaxintie–Kalaxvägen H5 6.1.2 33 Kalkkimäentie–Kalkbergsvägen F2 6.1.5.1 59 Kallentie–Karlsvägen A5 6.2.2 75 *Kalliolähteentie–Bergkällsvägen A5 6.1.5.1 60 Kalliorinteentie–Bergbrantsvägen D4 6.2.5 78 Kalliotie–Klippvägen C4 6.2.5 78 Kalluksentie–Kallusvägen D8 6.1.4 48 Kankaanpellontie–Kankaanpeltovägen D3 6.1.4 48 Kankurinmäentie–Vävarsbackavägen F3 6.1.4 48 Kannaksentie–Kannasvägen E4 6.1.4 48 Kansanveneentie–Folkbåtsvägen D6 6.2.8 80 Kantoniityntie–Kantoniittyvägen E3 6.1.5.4 65 Kapeaniityntie–Smalängsvägen23 D8 6.1.5.3 63 Kapeikontie–Smalansvägen F3 6.1.6.3 71 Kardragin rantatie–Kardrags strandväg G8 6.1.2 33 Karhukorventie–Karhukorpivägen24 F5 6.1.3 40 >Karhunlaukantie–Ramsviksvägen H8 6.1.6.1 69 Karhusalmentie–Bjånasundsvägen F9 6.1.6.2 70 Karijärventie–Karijärvivägen E4 6.1.6.3 71 Karilanniementie–Karilauddsvägen F8 6.1.5.5 66 Karjalaiskyläntie–Karelarbyvägen D6 6.1.3 41 Karlebyn kartanon tie–Karleby gårds väg25 C6 6.1.2 33 Karlebynkantti–Karlebykanten C6 6.1.2 33 Karlebynmäki–Karlebybacken C6 6.1.2 33 Kaskiniementie–Svedjenäsvägen E8 6.1.5.5 66 Kaskisuontie–Svedjekärrsvägen G4 6.1.5.2 61 *Katintasangontie–Kattslättsvägen D8 6.1.4 48

23 Långängsvägen

24 Karhunkorventie

25 Karleby gårdsvägen

130 >Kattslättintie–Kattslättsvägen D8 6.1.4 48 *Katuvarpintie–Katuvarpsvägen H9 6.1.2 38 Kaupinmäenkuja–Kaupbackagränden D4 6.1.5.1 59 Keinuvuorentie–Gungbergsvägen F5 6.1.5.1 59 Kellokalliontie–Klockbergsvägen A5 6.1.5.1 59 Kelotie–Kelovägen H10 6.3 82 Kerkkoontie–Kerkovägen D3 6.1.2 33 Kesäkalliontie–Kesäkalliovägen H4 6.1.4 48 >Kesäniityntie–Sommarängsvägen26 C4 6.1.5.3 63 >Kesärannantie–Sommarstrandsvägen C6 6.1.3 41 Kesärinne–Sommarbacka F3 6.3 82 Kidetie–Kristallvägen C7 6.2.4.1 77 >Kiekkomäentie–Kekbackavägen D4 6.1.4 48 *Kiekkomäentie–Kiekkomäkivägen D4 6.1.4 48 Kielotie–Konvaljevägen D4 6.1.4 48 Kiialankuja–Kiala allén D4 6.1.2 33 Kiilamäentie–Kilbackavägen27 G8 6.1.5.1 59 Kiilatie–Kilvägen H8 6.1.4 48 Kiiskinpolku–Kiiskistigen D7 6.2.1 74 Killingönpolku–Killingöstigen E6 6.1.5.6 68 Killingöntie–Killingövägen E6 6.1.5.6 68 Kinnarintie–Skinnarsvägen B5 6.1.3 41 Kipparikiventie–Skepparstensvägen H5 6.1.5.6 68 Kirjansitojantie–Bokbindarevägen A6 6.2.4.2 77 Kirkkokiventie–Kyrkostensvägen E2 6.1.7 72 Kissankulma–Kattkanten G7 6.3 82 Kitimäenkuja–Kitimäkigränden D3 6.1.5.1 59 Kitimäentie–Kitimäkivägen D3 6.1.5.1 59 Kivikoskentie–Stenforsvägen F4 6.1.6.4 72 Kiviniementie–Stenuddsvägen A5 6.1.5.5 66 Kiviportintie–Stenportsvägen A6 6.2.7 79

26 Myrängsvägen

27 Kilbergsvägen

131 Kivisaarentie–Stensholmsvägen G10 6.1.5.5 66 Kivisalmentie–Stensundsvägen H9 6.1.6.2 70 Kivitie–Stenvägen C6 6.3 82 Klaavuntie–Klaavuvägen C3 6.2.2 76 Klemetintie–Klemetsbyvägen F3 6.1.2 33 *Klinkkeritie–Klinkvägen D6 6.2.8 80 Kluuvilahdentie–Gloviksvägen E6 6.1.6.1 69 Klåsbackantie–Klåsbackavägen C5 6.1.4 48 Knaperstantie–Knaperstadsvägen28 A5 6.1.3 41 Knutsintie–Knutsvägen C5 6.1.4 48 *Koitsaarentie–Koitholmsvägen C6 6.1.5.6 68 Koitsaarentie–Koitövägen C6 6.1.5.6 68 Koivulaaksontie–Björkdalsvägen G5 6.1.4 48 Koivulantie–Koivulavägen H5 6.1.4 48 >Koivupolku–Björkstigen A5 6.3 82 Koivusuontie–Björkkärrsvägen E3 6.1.5.3 63 Kokkatie–Stävvägen D6 6.2.8 80 Kolmassivu–Tredjesidan E7 6.2.8 80 Kolmenkalliontie–Trebergavägen G7 6.1.5.1 59 *Konemiehentie–Motormansvägen H8 6.1.4 55 Konsulintie–Konsulvägen C5 6.2.2 76 Koppelintie–Koppelivägen D3 6.1.4 49 Korsvikintie–Korsviksvägen D9 6.1.4 49 Kortteikkotie–Fräkenträsksvägen H10 6.1.5.2 61 Koskenniityntie–Koskenniittyvägen E2 6.1.5.3 63 Koskoksentie–Koskosvägen C6 6.1.4 49 Kotikalliontie–Hembergsvägen A5 6.1.5.1 59 *Kotilahdenkuja–Hemviksgränden H9 6.1.4 47 *Kotilahdenpolku–Hemviksstigen H9 6.1.4 47 *Kotilahdentie–Hemviksvägen H9 6.1.4 47 Kotiniityntie–Hemängsvägen B5 6.1.5.3 63 Koulupellontie–Skolåkersvägen B6 6.2.4.2 77

28 Knaperstadintie–Knaperstadsvägen

132 Koulutie–Skolvägen B5 6.2.4.2 77 *Kravellitie–Kravellvägen D6 6.2.8 81 Kreppelbyntie–Kreppelbyvägen G4 6.1.2 33 *Kristenäsinkuja–Kristenäsgränden D6 6.1.3 41 >Kristenäsintie–Kristenäsvägen29 D6 6.1.3 41 Kroksnäsintie–Kroksnäsvägen D7 6.1.2 34 Kropsantie–Kropsavägen D3 6.1.4 49 Kråkön puistotie–Kråköallén E6 6.1.2 34 *Kråkönsuora–Kråkörakan D6 6.2.8 81 Kråköntie–Kråkövägen E6 6.1.2 34 Kråkönympyrä–Kråkösvängen E6 6.1.2 34 Kulkijanonni–Vandrarens lycka30 D5 6.3 82 Kulloon kartano–Kullo gård B6 6.1.2 34 Kulloon kartanon tie–Kullo gårds väg B6 6.1.2 34 Kulloonkylän rantatie–Kullobys strandväg B6 6.1.2 34 Kulloonlahdentie–Kulloviksvägen B7 6.1.2 34 *Kulloontie–Kullovägen C6 6.1.1 28 Kumpusuontie–Kullkärrsvägen A5 6.1.5.2 61 >Kuninkaantie–Kungsvägen C5 6.2.2 76 Kuntotie–Motionsvägen F4 6.2.8 80 Kuoppalantie–Kuoppalavägen F2 6.1.4 49 Kupperiskuja–Kullerbyttsgränden G5 6.3 82 Kurbölentie–Kurbölevägen31 E7 6.1.2 34 Kurkelantie–Kurkelavägen H6 6.1.4 49 Kurkisuontie–Tränukärrsvägen A5 6.1.5.3 63 Kuukiventie–Månstensvägen A5 6.2.8 80 >Kvarnvikintie–Kvarnviksvägen D8 6.1.4 49 Kylmäkiventie–Kylmäkivivägen E3 6.1.4 49 Kyläkatu–Bygatan F8 6.2.8 80

29 Kristenäsinkuja–Kristenäsgränden

30 Onninpolku

31 Kurböle–Näsevägen

133 Kyläpolku–Bystigen G5 6.2.8 80 Kylätie–Byvägen G5 6.2.8 80 Kärraksentie–Kärrasvägen B8 6.1.5.2 61 Käärmejärventie–Ormtärnsvägen G2 6.1.6.3 71 Käärmekuusentie–Ormgransvägen G5 6.1.7 72 Käärmetie–Ormvägen C6 6.1.5.1 59 >Kölitie–Kölvägen E6 6.2.8 80 Köttbodantie–Köttbodavägen G8 6.1.4 50 Köykilinkuja–Köykilsgränden D4 6.1.5.3 63 Köykilintie–Köykilsvägen D4 6.1.5.3 63 *Köysimäenkuja–Tågsbackagränden F4 6.1.5.1 60 *Köysimäentie–Tågsbackavägen F4 6.1.5.1 60 Laajasuonpolku–Degermossastigen F7 6.1.5.2 62 Laajasuontie–Degermossavägen F7 6.1.5.2 62 Laaksoniityntie–Dalängsvägen E3 6.1.5.3 63 Laastitie–Murbruksvägen32 G4 6.2.8 80 *Laivastontie–Marinsvägen D6 6.2.8 81 *Laivuriniementie–Skepparnäsvägen D8 6.1.4 55 Lakasalmentie–Lakasundsvägen E6 6.1.6.2 71 Lakkapolku–Hjortonstigen33 D4 6.3 82 Lakkarisaarentie–Laggarholmsvägen H10 6.1.5.6 68 Lambontie–Lambovägen D4 6.1.4 50 *Lammasniementie–Fåruddsvägen D7 6.1.4 45 Lammiskärrintie–Lammiskärrsvägen C5 6.1.3 41 Lankilantie–Langisvägen D6 6.1.4 50 Lapparbäckintie–Lapparbäcksvägen F8 6.1.4 50 Lastisuontie–Lasskärrsvägen B5 6.1.4 50 Latniityntie–Latniittyvägen D3 6.1.5.3 63 *Latoniementie–Lädunäsvägen D8 6.1.4 51 Lauri Lehtisen tie–Lauri Lehtinens väg D3 6.2.1 75 Laversintie–Laversvägen B6 6.1.4 50

32 Murarsvägen

33 Lakkatie, -kuja

134 Lehmustopolku–Lehmustostigen D3 6.1.4 50 Lehteläntie–Lehtelävägen F1 6.1.4 50 Lehtilahdentie–Lövviksvägen G8 6.1.6.1 69 *Lehtitie–Bladvägen B6 6.1.4 50 >Lehtitie–Lövvägen B6 6.1.4 50 Lehtorannantie–Lehtorantavägen H7 6.1.4 50 Leppäalhontie–Leppäalhovägen E2 6.1.5.3 64 Leppäsuontie–Alkärrsvägen C4 6.1.5.2 62 Levojärventie–Levojärvivägen F5 6.1.4 50 Liikapäiväsentie–Liikapäivänensvägen B3 6.1.5.2 62 Lillbackantie–Lillbackavägen C6 6.1.4 50 Lillkroksintie–Lillkroksvägen E7 6.1.4 50 >Limisaumatie–Klinkvägen D6 6.2.8 80 Lindnäsintie–Lindnäsvägen G6 6.1.4 50 >Linnanpekintie–Linnanbäcksvägen G1 6.1.3 41 *Linnanpekintie–Linnanpekkivägen G1 6.1.3 41 }Linnanpellontie–Borgbyvägen A5 6.1.2 34 *Linnunpesäntie–Fågelbovägen D10 6.1.4 45 Lippukalliontie–Flaggbergsvägen E4 6.1.5.1 60 Lisuksentie–Lisusvägen D9 6.1.4 50 Ljunghedintie–Ljunghedsvägen H4 6.1.4 50 >Lohijärvenpolku–Gäddträsksstigen G3 6.1.6.3 71 *Lohijärvenpolku–Laxträsksstigen G3 6.1.6.3 71 >Lohijärventie–Gäddträsksvägen G4 6.1.6.3 71 *Lohijärventie–Laxträsksvägen G4 6.1.6.3 71 Londbölentie–Londbölevägen E7 6.1.2 34 }Loviisantie–Lovisavägen F3 6.1.1 28 Luontotie–Naturvägen E4 6.3 82 Luotoniementie–Klobbuddsvägen C8 6.1.5.5 66 Lustigkullantie–Lustigkullavägen G6 6.1.4 50 Långholminpolku–Långholmsstigen F9 6.1.4 51 Långholmintie–Långholmsvägen F8 6.1.4 51 >Långsandintie–Långsandsvägen D9 6.1.4 51 >Långvarpintie–Långvarpsvägen D8 6.1.4 51

135 >Långvikinniementie–Långviksuddsvägen G9 6.1.4 51 >Långvikintie–Långviksvägen H9 6.1.4 51 >Lädunäsintie–Lädunäsvägen D8 6.1.4 51 Lähdetie–Källvägen B6 6.2.6 79 Länneesintie–Lännäsvägen H9 6.1.5.3 64 Länsiseläntie–Västerfjärdsvägen F9 6.1.6.1 69 >Läntinen Tervajärventie–Västra Tjärträsksvägen34 F5 6.1.6.3 71 Löfdalintie–Löfdalsvägen C6 6.1.4 51 Löfvingintie–Löfvingsvägen E7 6.2.1 75 Lökuddintie–Lökuddsvägen G8 6.1.4 51 Lövgårdintie–Lövgårdsvägen B6 6.1.4 51 Maariniityntie–Marängsvägen G4 6.1.5.3 64 Maaseututie–Landsbygdsvägen C3 6.3 82 Maavallintie–Jordvallsvägen35 C6 6.2.7 79 Maireniementie–Fageruddsvägen D10 6.1.5.5 67 Majasaarentie–Härbärgsholmsvägen E8 6.1.5.5 67 Majatie–Stuguvägen D2 6.2.4.2 77 Majdalintie–Majdalsvägen D10 6.1.4 51 *Majgårdintie–Majgårdsvägen C4 6.1.4 46 >Majvikintie–Majviksvägen G8 6.1.4 51 Mannerintie–Mannersvägen F8 6.2.1 75 Mannolantie–Mannolavägen G6 6.1.4 51 Markusaksentie–Markusasvägen B5 6.1.4 51 Marsundintie–Marsundsvägen G10 6.1.4 51 Matintie–Matsvägen G5 6.2.1 75 Mattaksentie–Mattasvägen B5 6.1.4 51 Mekaanikontie–Mekanikervägen D3 6.2.8 80 Mensaksenkuja–Mensasgränden D6 6.1.3 41

34 Tervajärvi läntinen

35 Damm vägen, Vallvägen

136 Mensaksentie–Mensasvägen36 D6 6.1.3 41 Merenkuninkaantie–Havskungsvägen D10 6.1.7 72 Merimetsäntie–Sjöskogsvägen H6 6.1.5.4 65 Meriniementie–Havsuddsvägen D10 6.1.5.5 67 Meripellontie–Sjöåkersvägen H4 6.1.5.3 64 *Meritorpantie–Meritorppavägen D9 6.1.4 51 Mertatie–Mjärdvägen B4 6.2.8 81 Meteoriittitie–Meteoritvägen E6 6.2.8 81 Metsäkankaantie–Metsäkangasvägen C2 6.1.4 52 Metsäkullantie–Metsäkultavägen B6 6.1.4 52 Metsäpirtintie–Metsäpirttivägen B7 6.1.4 52 >Metträskintie–Metträsksvägen C8 6.1.4 52 Mickelsbölentie–Mickelsbölevägen B6 6.1.2 34 Mikontie–Mikkovägen B4 6.2.1 75 *Mjåholmintie–Mjåholmsvägen E8 6.1.5.6 68 *Mjönarsintie–Mjönarsvägen F9 6.1.4 52 >Molnarsintie–Molnarsvägen F9 6.1.4 52 Molnbontie–Molnbovägen G3 6.1.4 52 Monsantie–Monsavägen C3 6.1.4 52 Mosankuja–Mossagränden D5 6.1.3 41 Mosanpolku–Mossastigen D5 6.1.3 41 Mossakrogintie–Mossakrogsvägen D5 6.1.3 41 *Muistovuorentie–Minnebergsvägen D4 6.1.5.1 59 Mukkelismäki–Bullerbacka G5 6.3 82 Mummuntie–Mommosvägen C6 6.2.3 76 Munkkalantie–Munkbyvägen F4 6.1.2 34 *Mustakorventie–Mustakorpivägen F5 6.1.6.3 71 Mustarastaantie–Koltrastsvägen F6 6.3 82 Mustasaarentie–Svartholmsvägen F4 6.1.5.6 68 Mustijoentie–Svartsåvägen C6 6.1.2 34 *Mutalahdentie–Dyviksvägen C8 6.1.6.1 70 *Mutapurontie–Dybäcksvägen D4 6.1.4 52

36 Mensasvägen, Forsasvägen, Hottonvägen

137 Mutkakuja–Krökgränden E5 6.2.5 78 >Muuntajankuja–Transformatorsgränden C3 6.2.7 79 Myllykylänpolku–Molnbystigen F3 6.1.2 34 Myllykyläntie–Molnbyvägen F3 6.1.2 34 *Myllylahdentie–Kvarnviksvägen D8 6.1.4 49 Myllymäentie–Kvarnbackavägen37 H4 6.1.4 52 Myllypuronkuja–Kvarnbäcksgränden H6 6.1.6.4 72 Myllypurontie–Kvarnbäcksvägen H6 6.1.6.4 72 Myllyrinne–Kvarnbrinken D3 6.2.4.2 77 Myllysillankuja–Kvarnbrogränden G8 6.1.7 72 Myllysillanpolku–Kvarnbrostigen F8 6.1.7 72 Myllysillantie–Kvarnbrovägen F8 6.1.7 72 Myrskyläntie–Mörskomvägen E4 6.1.1 28 Myskintie–Myskivägen D8 6.1.5.6 68 Målasvikintie–Målasviksvägen G10 6.1.4 52 Mäntsäläntie–Mäntsälävägen D5 6.1.1 28 Mäntytie–Tallvägen D7 6.3 82 >Möholmintie–Möholmsvägen E8 6.1.5.6 68 Neitjoentie–Neitjokivägen D3 6.1.4 52 Nesteentie–Nestevägen B7 6.2.4.1 77 Netaksentie–Netasvägen G4 6.1.4 52 *Nevapolku–Kärrstigen D9 6.1.4 43 Nickarsinkuja–Nickarsgränden D4 6.1.4 52 >Nickarsintie–Nickarsvägen D4 6.1.4 52 Nietoontie–Nietoovägen D3 6.1.2 34 Niittymaankuja–Niittymaagränden D3 6.1.4 52 Nikubyntie–Nikubyvägen B8 6.1.3 41 Nilsaksentie–Nilsasvägen B5 6.1.4 53 Nordbontie–Nordbovägen D5 6.1.4 53 Norikentie–Norikevägen G6 6.1.2 35 Norrkullantie–Norrkullavägen F1 6.1.4 53

37 Kvarn backa vägen

138 Norrvikintie–Norrviksvägen D8 6.1.4 53 Nuohoojantie–Sotarevägen D6 6.2.8 81 *Nuohoojantie–Sotarevägen D6 6.2.8 81 *Nuohoojantie–Sotarevägen D6 6.1.2 38 Nuottaniityntie–Notängsvägen B6 6.1.5.3 64 Nybackanpolku–Nybackastigen G6 6.1.4 53 Nybackantie–Nybackavägen G6 6.1.4 53 Nybondaksentie–Nybondasvägen E7 6.1.4 53 Nybyn rantatie–Nyby strandväg B7 6.1.3 41 Nybyntie–Nybyvägen B7 6.1.3 41 Nyckelvikintie–Nyckelviksvägen G10 6.1.6.1 69 Nygrannintie–Nygrannsvägen D8 6.1.4 53 Nygårdintie–Nygårdsvägen E7 6.1.2 35 Nykullantie–Nykullavägen G6 6.1.4 53 Oktaanitie–Oktanvägen B7 6.2.4.1 77 >Ollaksenraitti–Olltåget G4 6.1.4 53 Ollilankuja–Ollilagränden38 D3 6.1.4 53 Ollinsuontie–Ollkärrsvägen A5 6.1.5.2 62 Olofsbergintie–Olofsbergsvägen E5 6.1.4 53 *Onkilammentie–Metträsksvägen C8 6.1.4 52 Onkokintie–Onkocksvägen F4 6.1.6.1 70 Onnelantie–Onnelavägen C3 6.1.4 53 Orrbynlahdentie–Orrbyviksvägen D8 6.1.2 35 Orrbyntie–Orrbyvägen D8 6.1.2 35 >Orrsundintie–Orrsundsvägen C9 6.1.4 53 Osmanniementie–Osmanniemivägen E3 6.1.4 53 Osmuksentie–Osmusvägen G4 6.1.5.1 60 >Paasikalliontie–Hällbergsvägen A5 6.1.5.1 60 Paasniementie–Paasniemivägen F3 6.1.4 53 Palettitie–Palettvägen D4 6.3 82 *Pallograniitintie–Bollgranitsvägen H6 6.2.8 81 >Pallograniitintie–Klotgranitsvägen H6 6.2.8 81

38 Ollilantie

139 Palokunnantie–Brandkårsvägen B6 6.2.4.2 77 Paloniityntie–Brännängsvägen F6 6.1.5.3 64 Papinjärventie–Prästträsksvägen E4 6.1.6.3 71 Papinniitynpolku–Prästängsstigen C5 6.1.3 41 Papinniityntie–Prästängsvägen C5 6.1.3 42 Parikiventie–Parstensvägen E4 6.1.5.6 68 Partiopoukamantie–Partiopoukamavägen F9 6.1.4 53 Patotie–Dammvägen D3 6.2.7 79 Pedersintie–Pedersvägen B8 6.1.4 53 Pekurintie–Pekurivägen C2 6.1.4 53 >Pelklahdentie–Pelkviksvägen39 D8 6.1.6.1 70 Pellaksentie–Pellasvägen G4 6.1.4 53 Pellettipolku–Brikettstigen B7 6.2.4.1 77 >Peltolankuja–Peltolagränden D3 6.1.4 53 Peltolantie–Peltolavägen F1 6.1.4 54 Peltomäentie–Peltomäkivägen C2 6.1.5.1 60 *Peltopolku–Åkerstigen D3 6.1.4 53 Peltotie–Åkervägen C6 6.2.5 78 *Pesähiekantie–Bosandsvägen E9 6.1.5.5 66 *Piirlahdentie–Pirlaxvägen G6 6.1.2 31 Pikkuaidantie–Smågärdsvägen G4 6.2.7 79 Pikkuhiekantie–Lillsandsvägen D7 6.1.6.1 70 Pikkujoentie–Lillåvägen C3 6.1.6.4 72 Pikkulahdentie–Lillviksvägen F8 6.1.6.1 70 Pikkulammentie–Lillträsksvägen E4 6.1.6.3 71 Pikkuniementie–Lillnäsvägen D7 6.1.5.5 67 Pikkuniityntie–Lillängsvägen H9 6.1.6.1 70 Pikkupellontie–Lillåkersvägen B5 6.1.5.3 64 Pikkutiirantie–Lilltärnavägen F4 6.1.5.2 62 *Pilssitie–Durkvägen E6 6.2.8 80 Pilventuvantie–Molnstuguvägen D10 6.1.7 73

39 Pälkvik

140 Pimijärventie–Pimijärvivägen B2 6.1.6.3 71 Pirskerintie–Birsskärsvägen D10 6.1.3 42 Pirttisaarentie–Pörtövägen A11 6.1.5.6 68 Pistotie–Stickvägen H4 6.3 82 Pitkäharjuntie–Långåsvägen G8 6.1.5.4 65 Pitkäkalliontie–Långbergsvägen C4 6.1.5.1 60 *Pitkälahdenniementie–Långviksuddsvägen G9 6.1.4 51 *Pitkälahdentie–Långviksvägen H9 6.1.4 51 Pitkäluodontie–Långörnsvägen F8 6.1.5.6 68 Pitkämalmintie–Långmalmsvägen G8 6.1.5.4 65 Pitkäniityntie–Långängsvägen H5 6.1.3 42 Pitkäraitti–Långstråket40 G4 6.3 82 Pitkäsuontie–Pitkäsuovägen E4 6.1.5.2 62 *Pitkävarpintie–Långvarpsvägen D8 6.1.4 51 Pohjakkaankuja–Pohjakkagränden C3 6.1.3 42 Pohjakkaantie–Pohjakkavägen C3 6.1.3 42 Pohjanmäentie–Nordanbackavägen D4 6.1.5.1 60 Polveketie–Krökiga vägen A5 6.2.8 81 Pornaistentie–Borgnäsvägen B4 6.1.1 28 *Potkuritie–Propellervägen E6 6.1.4 45 *Poutaniementie–Soluddsvägen D8 6.1.4 55 Prosessitie–Processvägen C7 6.2.4.1 77 Punasuontie–Rödkärrsvägen G5 6.1.5.2 62 Puntaralhontie–Puntaralhovägen C2 6.1.3 42 Purolantie–Purolavägen H5 6.1.4 54 *Pursitie–Farkostvägen E6 6.2.8 80 Puskatie–Buskvägen C6 6.3 82 Putaantie–Pudasvägen41 D3 6.1.4 54 *Putkilahdentie–Rörviksvägen E9 6.1.4 54 *Putkiniementie–Röruddsvägen E9 6.1.5.5 66

40 Långtåget

41 Pudaksentie

141 Putkistontie–Putkistovägen C3 6.1.5.4 65 Puujalantie–Puujalkavägen C3 6.1.4 54 Pykälistöntie–Pykälistövägen E3 6.1.4 54 Pyykkärinpolku–Bykerskestigen F5 6.2.8 81 Pyymäentie–Järpbackavägen G4 6.1.5.1 60 Päivävarjontie–Parasollvägen F3 6.2.4.2 77 *Pälkilahdentie–Pälkviksvägen D8 6.1.6.1 70 *Raamilahdentie–Ramsviksvägen H8 6.1.6.1 69 Raamisahantie–Ramsågsvägen F3 6.2.4.2 77 Rahtaajantie–Fraktarevägen B6 6.2.8 81 Raishuhdantie–Raishuhtavägen B3 6.1.5.3 64 >Raitinmäenkuja–Tågsbackagränden F4 6.1.5.1 60 >Raitinmäentie–Tågsbackavägen F4 6.1.5.1 60 Raittiuskuja–Nykterhetsgränden G6 6.3 82 Rajahaka–Gränshagen E4 6.1.3 42 Rajakuja–Rågränden E5 6.3 82 *Rajaniementie–Råuddsvägen E8 6.1.4 54 Rajapellontie–Rajapeltovägen E4 6.1.5.3 64 Rallitie–Rallyvägen D3 6.3 82 Rantakalliontie–Strandbergsvägen G4 6.1.5.1 60 Rantalantie–Rantalavägen C2 6.1.4 54 *Rantamäentie–Strandbackavägen F7 6.1.4 56 *Rautahangantie–Järnklykevägen D6 6.2.4.2 78 *Rautahangantie–Klykvägen D6 6.2.4.2 78 Rautapolku–Järnstigen G4 6.1.7 73 Reitintie–Reittivägen42 C6 6.1.4 54 *Renuminkuja–Renumgränden G4 6.1.4 53 Renumintie–Renumvägen G4 6.1.2 35 Ribackantie–Ribackavägen E6 6.1.4 54 Riihikalliontie–Ribergsvägen G7 6.1.5.1 60 Riippakoivuntie–Hängbjörksvägen C6 6.1.4 54 *Rinkimäentie–Brinkbackavägen F2 6.1.2 36

42 Reitti

142 Rinnemäenpolku–Fallbergsstigen G5 6.1.5.1 60 Rinnemäentie–Fallbergsvägen43 G5 6.1.5.1 60 Ristikalliontie–Korsbergsvägen H6 6.1.5.1 60 >Risuniityntie–Risuängsvägen F3 6.1.5.3 64 Ritamäentie–Ritabackavägen44 E4 6.1.3 42 >Riuttaniementie–Revuddsvägen G10 6.1.5.5 67 Rotnäsinpolku–Rotnässtigen E5 6.1.4 54 Rotnäsintie–Rotnäsvägen E6 6.1.4 54 Rudintie–Rudisvägen D4 6.2.1 75 Ruiskuvajantie–Spruthusvägen B6 6.2.4.2 77 Ruokotie–Bredvassvägen C6 6.1.6.1 70 Ruukinsaarentie–Bruksholmsvägen G7 6.1.5.5 67 Ruusutie–Rosenvägen45 E7 6.3 82 Ryttaksentie–Ryttasvägen H4 6.1.4 54 Råkullantie–Råkullavägen G6 6.1.4 54 Rånäsintie–Rånäsvägen H6 6.1.4 54 >Råuddintie–Råuddsvägen D8 6.1.4 54 Rämesuontie–Myrmossvägen B5 6.1.5.2 62 Rännelintie–Rännelhedsvägen C6 6.2.8 81 Rönnkullantie–Rönnkullavägen A5 6.1.4 54 >Rörvikintie–Rörviksvägen E9 6.1.4 54 Saarilahdenpolku–Skärsviksstigen E9 6.1.6.1 70 Saarilahdentie–Skärsviksvägen D9 6.1.6.1 70 >Sahanmutka–Sågkröken C4 6.2.4.2 77 Saksalantie–Saxbyvägen D4 6.1.2 35 Salmelantie–Salmelavägen B6 6.1.4 54 Sandbackantie–Sandbackavägen A5 6.1.4 54 Sandkullantie–Sandkullavägen B8 6.1.4 54 Sandrantie–Sandravägen46 D4 6.2.1 75

43 Fallbäcksvägen, Hagalundsvägen

44 Ritamäentie–Ritabackasväg, Ritamäki–Ritabacka, Rita vägen, Oivas vägen

45 Ruusupolku–Rosenstigen ja 11 muuta ehdotusta

46 Sandrasvägen

143 Sanismäentie–Sanisbackavägen E3 6.1.5.1 60 Sannaistentie–Sannäsvägen F3 6.1.2 35 Santasaarentie–Sandholmsvägen G9 6.1.5.6 68 Sarvaksentie–Sarvasvägen F9 6.1.5.5 67 Sateenvarjontie–Paraplyvägen F3 6.2.4.2 78 Saukkolahdenkuja–Utterviksgränden47 G3 6.1.6.1 70 Saukkolahdentie–Utterviksvägen F3 6.1.6.1 70 *Seitlahdentie–Seitlaxvägen F7 6.1.2 38 *Sessilintie–Sessilsvägen C4 6.1.5.3 64 *Seuraniementie–Fölisuddsvägen H9 6.1.4 45 Sexmanintie–Sexmansvägen D4 6.1.4 55 Sibirkantie–Sibirkavägen B5 6.1.5.4 65 *Siimaniementie–Revuddsvägen G10 6.1.5.5 67 Sikilänraitti–Siggbölestråket48 F2 6.1.2 35 Sikiläntie–Siggbölevägen F3 6.1.2 35 Sikvarpintie–Sikvarpsvägen G10 6.1.6.1 70 Sillvikintie–Sillviksvägen C6 6.1.3 42 >Siltaniityntie–Broängsvägen49 C4 6.1.5.3 64 *Siltaniityntie–Siltaniittyvägen C4 6.1.5.3 63 Siltatie–Brovägen F3 6.2.7 79 *Simpukkalahdenkuja–Snäckviksvägen E8 6.1.4 55 Sinikalliontie–Blåbergsvägen F2 6.1.5.1 60 Sinkkalantie–Sinkkalavägen D3 6.1.4 55 Sipaksentie–Sipasvägen F2 6.1.4 55 *Sirkiänmutka–Sirkiäkröken C4 6.2.4.2 77 *Sisäniementie–Inneruddsvägen D10 6.1.4 47 Sjötorpintie–Sjötorpsvägen D6 6.1.4 55 Skarpensintie–Skarpensvägen E4 6.1.4 55 Skavarbölentie–Skavarbölevägen F8 6.1.2 35 >Skepparnäsintie–Skepparnäsvägen D8 6.1.4 55

47 Uttervikintie

48 Sikiläntie

49 Myrängsvägen

144 Skogsbodantie–Skogsbodavägen A5 6.1.4 55 Slaipantie–Slaipavägen50 D4 6.2.2 76 Snipparsintie–Snipparsvägen51 D7 6.1.4 55 >Snäckvikintie–Snäckviksvägen E8 6.1.4 55 Soidintie–Orrspelsvägen D8 6.3 82 Solhällantie–Solhällavägen F2 6.1.4 55 >Soluddintie–Soluddsvägen D8 6.1.4 55 Solvikintie–Solviksvägen D9 6.1.4 55 Sommarintie–Sommarivägen F9 6.1.4 55 *Sommarstrandintie–Sommarstrandsvägen C6 6.1.3 41 Sondbynpolku–Sondbystigen G9 6.1.2 35 Sondbyntie–Sondbyvägen G8 6.1.2 35 *Sondbyntie–Sondbyvägen G8 6.1.6.2 71 *Sondbyntie–Sondbyvägen G8 6.1.6.2 71 Sorakuopankuja–Grusgropsgränden POISTETTU *Sorakuopantie–Grusgropsvägen F3 6.1.5.3 64 Spjutsundintie–Spjutsundsvägen B8 6.1.3 42 Staffaksentie–Staffasvägen E5 6.1.4 55 >Stengårdintie–Stengårdsvägen H8 6.1.4 55 Stenkullantie–Stenkullavägen A5 6.1.4 55 Stensbölentie–Stensbölevägen E6 6.1.2 36 Stenvikintie–Stenviksvägen E8 6.1.4 55 Storbengtsintie–Storbengtsvägen B6 6.1.4 55 Storfallintie–Storfallsvägen H4 6.1.4 56 Storgårdintie–Storgårdsvägen E6 6.1.4 56 Storknutsintie–Storknutsvägen52 G4 6.1.4 56 >Storuddintie–Storuddsvägen F8 6.1.4 56 Strandantie–Strandavägen C8 6.1.4 56 >Strandbackantie–Strandbackavägen F7 6.1.4 56

50 Slaipasvägen

51 Snippanintie–Snippansvägen, Ankkuritie–Ankarvägen

52 Stor-Knuts

145 Strandtorpintie–Strandtorpsvägen D7 6.1.4 56 >Strömsintie–Strömsvägen H8 6.1.4 56 >Styrsvikintie–Styrsviksvägen C8 6.1.4 56 Sudenpesäntie–Varglyevägen53 F4 6.3 82 Sundmalmintie–Sundmalmsvägen H8 6.1.4 56 Sunintie–Sunivägen H9 6.1.2 36 Suomenkyläntie–Finnbyvägen D4 6.1.2 36 Suomenrannantie–Finnstrandsvägen F8 6.1.5.5 67 Suoniityntie–Kärrmossavägen E7 6.1.5.3 64 Suoraniementie–Suoraniemivägen F5 6.1.4 56 Suosillantie–Mossbrovägen G3 6.2.7 79 Supikoirantie–Mårhundsvägen H10 6.3 83 Susisuontie–Vargmossavägen F6 6.1.4 56 *Suuntalahdentie–Styrsviksvägen C8 6.1.4 56 *Suurniementie–Storuddsvägen F9 6.1.4 56 Suursuontie–Storkärrsvägen C5 6.1.5.3 64 Suutalantie–Suutalavägen C3 6.1.4 56 Suvitie–Högsommarvägen F7 6.3 83 Svartbäckinkuja–Svartbäcksgränden B8 6.1.2 36 Svartbäckintie–Svartbäcksvägen B8 6.1.2 36 Svennuntie–Svennuvägen D4 6.2.2 76 >Syvälahdentie–Dyviksvägen C8 6.1.6.1 70 Säynelahdentie–Idviksvägen F9 6.1.6.1 70 Söderbackantie–Söderbackavägen H5 6.1.4 56 Söderbyntie–Söderbyvägen G10 6.1.3 42 Takalantie–Takalavägen C4 6.1.4 56 >Takilatie–Riggvägen D6 6.2.8 81 Taksitie–Taxivägen B6 6.2.4.2 78 Talluddintie–Talluddsvägen H9 6.1.4 56 Tallåsantie–Tallåsavägen F5 6.1.4 56 *Talolahdentie–Husviksvägen E8 6.1.4 47 Talvitie–Vintervägen F5 6.3 83

53 Susitie

146 >Tamminiemenraitti–Eknässtråket F2 6.1.2 36 Tamminiementie–Eknäsvägen F2 6.1.2 36 Tammiontie–Tammiovägen G3 6.1.5.2 62 Tammistontie–Tammistovägen B7 6.1.4 57 Tampinkoskentie–Tampinkoskivägen B4 6.1.6.4 72 Tanhunmäenkuja–Tanhunmäkigränden D3 6.1.5.1 60 Tanhunmäentie–Tanhunmäkivägen D3 6.1.5.1 60 Tapaninkuja–Stefansgränden E7 6.2.1 75 Taramäenkulma–Tarabackavinkeln B6 6.1.5.1 60 Taramäentie–Tarabackavägen B6 6.1.5.1 60 Tarkkistentie–Tarkisvägen E5 6.1.2 36 >Tasasaumatie–Kravellvägen D6 6.2.8 81 Tavinalhontie–Tavinalhovägen C3 6.1.4 57 Tavipolku–Tavistigen B7 6.1.5.3 64 Tavismusantie–Tavismossavägen F1 6.1.5.3 65 Tavisuontie–Taviskärrsvägen B7 6.1.5.3 65 Teerijärventie–Orrträsksvägen D8 6.1.6.3 71 Teerisuontie–Teerisuovägen C2 6.1.5.2 62 >Telakanraitti–Varvstråket54 D7 6.2.4.2 78 *Telakkatie–Varvsvägen D7 6.2.4.2 78 Teljotie–Trallvägen E6 6.2.8 81 Tervajärventie–Tjärträsksvägen F5 6.1.6.3 71 Tervakummuntie–Tjärkullavägen B4 6.1.5.1 60 Tervaranta–Tjärstranden F5 6.1.6.3 71 Tievankuja–Momarksgränden E4 6.2.5 78 Tievantie–Momarksvägen E3 6.2.5 78 Tiiliruukintie–Tegelbruksvägen G6 6.2.4.2 78 Tilustie–Ägovägen C5 6.2.8 81 Tirmonpolku–Tirmostigen H9 6.1.2 36 Tirmonranta–Tirmostranden H9 6.1.2 36 Tirmontie–Tirmovägen G8 6.1.2 36 Tolkkistentie–Tolkkisvägen D6 6.1.3 42

54 Telakkatie–Varvsvägen

147 Tornikalliontie–Tornbergsvägen G8 6.1.5.1 61 Totituvantie–Totitupavägen F6 6.2.2 76 *Toukolahdentie–Majviksvägen G8 6.1.4 51 Touvitie–Trossvägen D6 6.2.8 81 Treksilän kartanon tie–Drägsby gårds väg C5 6.1.2 36 Treksiläntie–Drägsbyvägen C6 6.1.2 36 Träsknäsintie–Träsknäsvägen F4 6.1.4 57 Tuiskutie–Yrvägen55 D5 6.1.4 57 Tukkilahdentie–Timmerviksvägen D8 6.1.6.1 70 Tukkilantie–Tukkilavägen D3 6.1.4 57 >Tuliniityntie–Eldängsvägen D7 6.1.5.3 65 Tullandinpolku–Tullandsstigen H9 6.1.5.6 68 Tullandintie–Tullandsvägen H9 6.1.5.6 68 *Tullitie–Tullvägen H7 6.1.5.5 66 Tungträskintie–Tungträsksvägen F4 6.1.4 57 Tuohisuontie–Näverkärrsvägen A6 6.1.5.3 65 Tuorilanmäki–Torasbacken C3 6.1.2 37 Tuorilantie–Torasbackavägen D3 6.1.2 37 Tuulimäentie–Vindbackavägen C6 6.1.5.1 61 Tyskinsuontie–Tyskiskärrsvägen F8 6.1.5.2 62 Tytärsaarentie–Tyterskärsvägen D6 6.1.5.6 68 Tyysterintie–Tjusterbysvägen C5 6.1.2 37 Tärnäsintie–Tärnäsvägen H10 6.1.5.5 67 Uimarannantie–Simstrandsvägen D7 6.2.7 79 Ukinpolku–Ukkistigen D10 6.2.3 44, 76 Ukintie–Ukkivägen D10 6.2.3 76 Ukkopellontie–Bisaåkersvägen A5 6.1.5.3 65 Ulkolahdentie–Utviksvägen D10 6.1.6.1 70 Upslaakintie–Uppslagsvägen A5 6.1.5.3 65 Utegårdintie–Utegårdsvägen B5 6.1.4 57 Utholmenintie–Utholmsvägen D10 6.1.4 57

55 Tuiskulantie

148 >Uuden-Saksalan tie–Nysaxbyvägen56 C4 6.1.2 37 *Uuden-Saksalantie–Ny-Saxbyvägen C4 6.1.2 37 *Uusi-Saksalantie–Ny-Saxbyvägen C4 6.1.2 37 Uusvarpintie–Nyvarpsvägen F9 6.1.6.1 70 *Vaarlahdentie–Varlaxvägen D9 6.1.2 31 Vadetinpolku–Vadetsstigen57 F3 6.1.5.3 65 Vadetinraitti–Vadetsstråket F3 6.1.5.3 65 Vadetintie–Vadetsvägen F3 6.1.5.3 65 Vajukkaantie–Vajukkavägen C3 6.1.5.1 61 Valkjärventie–Valkjärvivägen B2 6.1.6.3 71 Valkohiekantie–Vitsandsvägen E8 6.1.5.5 67 Vanha Kulloontie–Gamla Kullovägen58 B6 6.1.2 37 Vanha Långholmintie–Gamla Långholmsvägen E8 6.1.4 57 Vanha Saksalantie–Gamla Saxbyvägen D4 6.1.2 37 Vanha Seitlahdentie–Gamla Seitlaxvägen F7 6.1.2 37 Vanha Söderbyntie–Gamla Söderbyvägen G10 6.1.3 43 Vanha Veckjärventie–Gamla Veckjärvivägen E5 6.1.2 37 Vanha Viipurintie–Gamla Viborgsvägen59 F3 6.1.1 28 Vanhamoisiontie–Gammelgårdsvägen C3 6.1.2 37 Varjosillantie–Skuggbrovägen E4 6.1.4 57 Varjotie–Skuggvägen F3 6.2.4.2 78 Vatajantie–Vatajavägen D4 6.1.5.3 65 Veckjärventie–Veckjärvivägen F5 6.1.2 37 *Veistämöntie–Docksvägen A11 6.1.5.6 67

56 Ny-Saxbyvägen

57 Vadetinkuja

58 Kullå vägen

59 Vanha Loviisantie, Molnbontie

149 Veneenrakentajantie–Båtbyggarvägen D7 6.2.8 81 >Veneilytie–Marinvägen D6 6.2.8 81 Venekaarentie–Spantvägen D6 6.2.8 81 *Venelahdentie–Båtviksvägen E7 6.1.4 44 Venemestarintie–Båtmästarvägen D6 6.2.8 81 Venerannapolku–Båtstrandsstigen G5 6.2.7 79 Venerannantie–Båtstrandsvägen G5 6.2.7 79 >Venetelakantie–Båtslipsvägen D6 6.2.4.2 78 Venjärventie–Venjärvivägen F2 6.1.6.3 71 >Vessööntie–Vessövägen E7 6.1.5.6 68 >Vialsalmentie–Vialsundsvägen G8 6.1.6.2 71 Vidavyntie–Vidavyvägen D10 6.1.4 57 Viikien tie–Vikarnas väg G10 6.1.6.1 70 Viimatie–Narevägen D5 6.1.4 57 Viiriniementie–Vimpeluddsvägen H6 6.1.5.5 67 Viksbergintie–Visksbergsvägen E3 6.1.4 57 Virtaalantie–Strömsbergsvägen D3 6.1.2 37 *Virtalahdentie–Strömsviksvägen H8 6.1.4 56 Virvikintie–Virviksvägen60 H6 6.1.2 37 Visatie–Masurvägen C3 6.3 83 Voolahden Ylikylä–Vålax Övre by G8 6.1.2 37 }Voolahdentie–Vålaxvägen F7 6.1.2 38 *Vuohilahdentie–Getviksvägen C8 6.1.4 45 *Vuohiniementie–Getnäsvägen D9 6.1.4 45 Vähä-Laukkoskentie–Lill-Lövkoskivägen B4 6.1.2 38 Vähä-Ojalantie–Vähä-Ojalavägen D3 6.1.4 57 }Vähä-Pellingintie–Lillpellingevägen61 H9 6.1.2 38 *Vähä-Pellingintie–Lillpellingevägen H9 6.1.4 46 Väliniementie–Millarsnäsvägen G9 6.1.5.5 67 Västanåntie–Västanåvägen A5 6.1.4 57

60 Virvikin tie

61 Lill-Pellinge vägen

150 Västergårdintie–Västergårdsvägen A6 6.1.4 58 Västerkullantie–Västerkullavägen62 F6 6.1.4 58 Västernäsintie–Västernäsvägen H6 6.1.4 58 Vävarsintie–Vävarsvägen H4 6.1.4 58 *Väyläniementie–Farnäsvägen D6 6.1.3 41 *Yli-Vekkoskentie–Norrveckoskivägen B5 6.2.2 76 Ylikentie–Ylikevägen G4 6.1.2 38 >Ylä-Haikkoontie–Övre Haikovägen63 D6 6.1.2 38 *Ylämäentie–Högbackavägen A5 6.1.4 47 Ylöstuvantie–Ylöstupavägen C2 6.1.4 58 Yrjäksentie–Yrjäsvägen B6 6.1.4 58 Åbyn kartano–Åby gård G7 6.1.2 38 Åminsbyntie–Åminsbyvägen C6 6.1.2 38 Åtorpintie–Åtorpsvägen F3 6.1.4 58 *Äimäpolku–Prylstigen D7 6.1.5.3 65 Ölandintie–Ölandsvägen H10 6.1.5.6 68 Öljytie–Oljevägen A6 6.2.4.1 77 Örnvikintie–Örnviksvägen G5 6.1.4 58 Österbyntie–Österbyvägen H10 6.1.3 43 Östergårdintie–Östergårdsvägen B6 6.1.4 58 Östlingintie–Östlingsvägen F4 6.1.4 58 Övikintie–Öviksvägen G8 6.1.4 58 Öyssyntie–Öyssyvägen C3 6.1.5.2 62

62 Vesterkullavägen

63 Ylähaikontie

151 LIITE 1. PORVOON MAALAISKUNNAN VANHAT OSOITENIMET

Lihavoimattomat nimet esiintyvät tien- tai kadunnimissä. Jos tien- tai kadunnimi on sulkeissa, se ja nimikko tarkoittavat täysin eri paikkoja. Lyhenteet: TA = taajama-alueella, PTP = postitoimipaikka.

Nimikko Tien- tai kadunnimi Postitoimipaikka

Aittapolku–Bodstigen Kulloo–Kullo Alho (Alhontaustantie) Porvoo–Borgå Ali-Veckoski–Söderveckoski Ali-Vekkoskentie Anttila–Andersböle Alkrog Alkrogintie, -kuja Porvoo–Borgå Antas (Antaksentie) Anttila–Andersböle Anttila–Andersböle PTP Anttila–Andersböle Asematie–Stationsvägen Hinthaara–Hindhår Backas Backaksentie Kulloonkylä–Kulloby Baggböle Porvoo–Borgå Bengtsby Bengtsbyntie, -polku Emäsalo–Emsalö Bjurböle Bjurbölentie Porvoo–Borgå Björkbacka (Björkbackavägen) Tolkkinen–Tolkis Björkebo Anttila–Andersböle Björkebo Jakari–Jackarby Björkkulla Hinthaara–Hindhår Blinkon Blinkonintie, -kj, -polku Kulloonkylä–Kulloby Bodö Bodöntie Kalkkiranta–Kalkstrand Boe Hinthaara–Hindhår Bolla Anttila–Andersböle Bosgård Bosgårdintie Porvoo–Borgå Bovik Emäsalo–Emsalö Brattnäs Brattnäsintie Porvoo–Borgå Brusas Porvoo–Borgå Bryggars (Bryggarsintie) Tolkkinen–Tolkis Bäckäng Tolkkinen–Tolkis Duvbäck Veckjärvi Veckjärventie Porvoo–Borgå

152 Dyvik Dyviksvägen–Syvälahdentie Emäsalo–Emsalö Edesvik Emäsalo–Emsalö Eestinmäki–Estbacka Eestinmäentie (TA) Porvoo–Borgå Emäsalo–Emsalö Emäsalontie; PTP Emäsalo–Emsalö Emäsalon kartano–Emsalö gård —"— Emäsalo–Emsalö Epoo–Ebbo Epoontie Porvoo–Borgå Eriksdal Eriksdalintie Porvoo–Borgå Ernestas Ernestantie Porvoo–Borgå Fadders Emäsalo–Emsalö Fagerstad ~ Fagersta Fagerstantie Voolahti–Vålax Forsbacka Anttila–Andersböle Frankas Frankasintie Kulloonkylä–Kulloby Girsnäs Kråkö Granbacka Anttila–Andersböle Grejus Grejuksentie Kulloonkylä–Kulloby Grottabacka Grottabackantie Porvoo–Borgå Grännäs Grännäsintie Voolahti–Vålax Grönkulla Grönkullantie Anttila–Andersböle Grönkulla (ed. Grönkullantie) Jakari–Jackarby Gäddrag Gäddragintie; PTP Gäddrag Haikkoo–Haiko Haikkoontie Porvoo–Borgå Haikon kartano–Haiko gård —"— Porvoo–Borgå Haksi–Hax Haksintie Porvoo–Borgå Hiidenpuisto Hinthaara–Hindhår Hinthaara–Hindhår PTP Hinthaara–Hindhår Holsteininkuja–Holsteins gränd Holsteininkuja Emäsalo–Emsalö Hommanäs Hommanäsintie Porvoo–Borgå Hoplax Hoplaxvägen, -stigen–Hoplahdentie, -polku Tolkkinen–Tolkis Hornhattas (Hornhattulantie [TA]) Kulloonkylä–Kulloby Hovi Kerkkoo–Kerko Hummelsund Porvoo–Borgå Ilmoissilta Porvoo–Borgå

153 Ilola–Illby Ilolan kartanon tie; PTP Ilola–Illby Ilolan kartano–Illby gård —"— Ilola–Illby Ilolan koulu–Illby skola —"— Ilola–Illby Jakari–Jackarby Jakarintie; PTP Jakari–Jackarby Jakarin kartano–Jackarby gård Jakarin kartanon tie Jakari–Jackarby Järvikylä–Träskby Järvikyläntie Jakari–Jackarby Kaarenkylä–Karsby Kaarenkyläntie Kaarenkylä–Karsby Kalaks Kalaxintie Jakari–Jackarby Kallolan kartano Porvoo–Borgå Kankurinmäki–Wäfvarsbacka Kankurinmäentie Ilola–Illby Kappeli–Kapellet Emäsalo–Emsalö Kardrag Kardragin rantatie Porvoo–Borgå Karhunkorpi Karhukorventie Porvoo–Borgå Karijärvi Karijärventie Porvoo–Borgå Karjalaiskylä–Karelarbyn Karjalaiskyläntie Porvoo–Borgå Karleby Karlebynkantti, -mäki Kulloonkylä–Kulloby Karleby kartano–Karleby gård Karlebyn kartanon tie Kulloonkylä–Kulloby Kartanontie–Herrgårdsvägen Kulloon kartano ja -n tie Kulloo–Kullo Kerkkoo–Kerko Kerkkoontie; PTP Kerkkoo–Kerko Keskusta–Centrum Tolkkinen–Tolkis Kesäkartano–Sommargård Porvoo–Borgå Kiialantie–Kialavägen Kiialankuja Porvoo–Borgå Klemets (seur. Klemetintie) Anttila–Andersböle Klemetti–Klemetsby Klemetintie Ilola–Illby Koddervik Tolkkinen–Tolkis Koitö Koitövägen Tolkkinen–Tolkis Kortisbacka Hinthaara–Hindhår Koulu–Skolan Koulutie Hinthaara–Hindhår Kristenäs Kristenäsintie Kråkö Kråkö Kråköntie, -ympyrä., Kråkön puistotie; PTP Kråkö Kröken Krökiga vägen–Polveket. Anttila–Andersböle Kullo villa ks. seur. Kulloonkylä–Kulloby Kulloo ks. seur. Kulloo–Kullo

154 Kulloon kartano–Kullo gård Kulloon kartano ja -n tie, Vanha Kulloontie; PTP Kulloonkylä–Kulloby Kulloonkylä–Kulloby K:nkylän rantatie; PTP Kulloonkylä–Kulloby Kupsängen Tolkkinen–Tolkis Kurböle Kurbölentie Porvoo–Borgå Kuris Jakari–Jackarby Kylmäkivi–Kallsten Kylmäkiventie–Kylmäkivivägen Porvoo–Borgå Kärrby PTP Kärrby Köpbacka Kulloonkylä–Kulloby Lammiskärr Lammiskärrintie Hinthaara–Hindhår Langis (Langisvägen) Tolkkinen–Tolkis Lauttapaikka–Färjplatsen Emäsalo–Emsalö Lemetti (Klemetintie) Porvoo–Borgå Lillbacka Lillbackantie Tolkkinen–Tolkis Lillpellinge Lillpellingevägen–Vähä-Pellingintie Pellinki–Pellinge Lillvik (Lillviksvägen) Emäsalo–Emsalö Lissbacka Porvoo–Borgå Lisus Lisuksentie Emäsalo–Emsalö Ljungars Jakari–Jackarby Londböle Londbölentie Porvoo–Borgå Luhtitie (ei käyt.) (Luhtitie) Kulloo–Kullo Lustigkulla (Lustigkullantie) Jakari–Jackarby Löfsta Kulloonkylä–Kulloby Malmåkern (Malmvägen [TA]) Kärrby Marielund Ilola–Illby Mensas Mensaksentie, -kuja Tolkkinen–Tolkis Meriniemi–Havsudden Meriniementie Emäsalo–Emsalö Mickelsböle Mickelsbölentie Kulloonkylä–Kulloby Munkby Munkbyvägen Ilola–Illby Mustlaks Porvoo–Borgå Myllykuja (ei käyt.) (mm. Myllyrinne) Kulloo–Kullo Myllykylä–Molnby Myllykyläntie Ilola–Illby

155 Nikuby Nikubyntie Kärrby Norike Norikentie Porvoo–Borgå Norrbacka (Nordanbackavägen–Pohjanmäentie [TA]) Jakari–Jackarby Norrveckoski (ks. Ali-Vekkoski) Hinthaara–Hindhår —"— Anttila–Andersböle Norrvik Emäsalo–Emsalö Nybacka (Nybackantie, -polku) Tolkkinen–Tolkis Nyby Nybyntie, N:n rantatie Kulloo–Kullo Nygård Nygårdintie Porvoo–Borgå Orrenkylä–Orrby Orrbyntie, O:nlahdentie Emäsalo–Emsalö Papinniitty–Prästäng Papinniityntie, -polku Hinthaara–Hindhår Pellinki–Pellinge PTP; Vähä-Pellingintie Pellinki–Pellinge Piirlahti–Pirlax Gäddrag Pirttisaari–Pörtö Pirttisaarentie Kalkkiranta–Kalkstrand Pitkäniitty–Långängen Pitkäniityntie Jakari–Jackarby Pykälistö Pykälistöntie Porvoo–Borgå Rantakylä Kulloo–Kullo Renum Renumintie Porvoo–Borgå Rita Ritamäentie Porvoo–Borgå Rivitalo Kerkkoo–Kerko Rörvik Rörvikintie Emäsalo–Emsalö Saksala–Saxby Saksalantie, Uuden-S:n tie, Vanha Saksalantie Porvoo–Borgå Sannainen–Sannäs Sannaistentie; PTP Sannainen–Sannäs Saunakallio–Bastuberg Porvoo–Borgå Seitlahti–Seitlax Vanha Seitlahdentie Voolahti–Vålax Sepänmäki–Smedsbacka Kulloonkylä–Kulloby Sikilä–Siggböle Sikiläntie Ilola–Illby Sillvik Sillvikintie Tolkkinen–Tolkis Simos Porvoo–Borgå Skavarböle Skavarbölentie Porvoo–Borgå Skogsbo (Skogsbodantie) Emäsalo–Emsalö Skärsvik Skärsviksvägen, -stigen–Saarilahdentie, -polku

156 Emäsalo–Emsalö Sköldvik* Kulloo–Kullo Sondby Sondbyntie, -polku Porvoo–Borgå Stensböle Stensbölentie Porvoo–Borgå Stor-Knuts Storknutsintie Porvoo–Borgå Strandas (Strandantie) Voolahti–Vålax Strandkulla Porvoo–Borgå Strömsberg (ks. Virtaala) Strömsbergsvägen Kerkkoo–Kerko Sundö Sunintie Pellinki–Pellinge Suomenkylä–Finnby Suomenkyläntie Porvoo–Borgå Suurpellinki–Storpellinge PTP; (Vähä-P:n tie) Suurpellinki–Storpellinge Svartbäck Svartbäckintie, -kuja Kärrby Söderby Söderbyntie Suurpellinki–Storpellinge Taalinkartano Kulloonkylä–Kulloby Tallåsa Tallåsantie Jakari–Jackarby Talvipolku (Talvikatu [TA], -tie) Kulloonkylä–Kulloby Tamminiemi–Eknäs Taminiementie, -raitti Ilola–Illby Tarkkinen–Tarkis Tarkkistentie Porvoo–Borgå Teissala–Teisala Porvoo–Borgå Telakka–Slipen (Telakanraitti) Tolkkinen–Tolkis Telakkatie–Slipsvägen (Telakkat. [TA], T:nraitti) Tolkkinen–Tolkis Terveyskylpylä–Hälsobadet Porvoo–Borgå Tirmo Tirmontie, -polku, -ranta Tirmo Tolkkinen–Tolkis Tolkkistentie Tolkkinen–Tolkis Treksilän kartano–Drägsby gård T:n kartanon tie, T:ntie Porvoo–Borgå Trio Anttila–Andersböle Tuomarinkartano–Domargård* (T:nkartanonkatu [TA]) Porvoo–Borgå Tyysteri–Tjusterby Tyysterintie Hinthaara–Hindhår Utegård Utegårdintie Hinthaara–Hindhår

Utvik Utviksvägen–Ulkolahdentie Emäsalo–Emsalö Uusi-Krouvi–Nykrog Porvoo–Borgå Vaarlahti–Varlax Emäsalo–Emsalö

157 Vadet Vadetintie, -polku, -raitti Ilola–Illby Vanhamoisio–Gammelgård Vanhamoisiontie Porvoo–Borgå Veckjärvi V:ntie, Vanha V:ntie Porvoo–Borgå Veckjärvi Ekohumla —"— ja Ekohumlantie Porvoo–Borgå Veckjärvi Mandela —"— Porvoo–Borgå Venjärvi Venjärventie Ilola–Illby Verners Anttila–Andersböle Viksberggård Viksbergintie Porvoo–Borgå Villa Hellberg* Tolkkinen–Tolkis Virtaala–Strömsberg (ks. Strömsb.) Virtaalantie Porvoo–Borgå Voolahti–Vålax Voolahdentie, Voolahden Ylikylä; PTP Voolahti–Vålax Ylike Ylikentie Porvoo–Borgå Åby Åbyn kartano Porvoo–Borgå Åminne Åminnevägen, -gränden–Joensuuntie, -kuja Hinthaara–Hindhår Åminsby Åminsbyntie Kulloonkylä–Kulloby Ölandet Ölandintie Pellinki–Pellinge Ölstens* Porvoo–Borgå Österby Österbyntie Pellinki–Pellinge

* Osa nimistä on hyvin tunnettuja, vaikka ne eivät virallisessa nimistössä esiintyisikään. Sköldvik eli Kilpilahti on tunnettu jalostamotoiminnasta, Domargård eli Tuomarinkartano kaatopaikasta ja Ölstens teollisuusalueesta. Kaikki nimet eivät voisikaan esiintyä tiennimissä, sillä esimerkiksi Villa Hellbergiin vievää tietä ei ole nimetty.

158 PORVOON MAALAISKUNTA Kunnanvaltuusto nro 5 - 12.6.1989 8 ______

Osoitejärjestelmän toteuttamiseksi kunnan on rat- kaistava, mikä elin valmistelee, toteuttaa ja tie dottaa uudesta osoitejärjestelmästä sekä huolehtii jatkossa uusien teiden nimeämisestä ja uusien ra kennuspaikkojen numeroinnista. Uuden-osoitejärjes- telmän vahvistaa kunnanvaltuusto tai muu tehtävään määrätty elin.

Ehdotus työjärjestyksestä, työn suorittajista, aikataulusta ja arvioita kustannuksista:

1. Määrätään vastuullinen virkamiesvalmistelija, joka toimii koko hankkeen vetäjänä ja yhteyshen- kilönä postin, TVL:n, naapurikuntien, tiekuntien ym. kanssa asioitaessa. 2. Virkamiesvalmistelija ryhtyy suunnittelemaan ja laatimaan osoitekarttaa, joka painettaisi vuoden 1990 alkupuolella. Kustannukset kartan painami- sesta ovat arviolta noin 50 000-150 000 markkaa riippuen kartan koosta, värien lukumäärästä, painosmäärästä, pohjakartasta ym. seikoista. 3. Katunimitoimikunta käsittelee nimistön ja katunimirekisterin vuoden 1989 lokakuun loppuun mennessä. 4. Nimistö ;ekä numerointi merkitään kartalle, jonka jälkeen osoitejärjestelmästä pyydetään lausunnot tie- ja vesirakennuspiiriltä ja tarpeen mukaan naapurikunnilta, postialueen toimistolta ja kotimaisten kielten tutkimuskeskukselta. 5. Valtuusto tai muu elin vahvistaa osoitejärjes- telmän ja päättää osoitekartan myyntihinnasta. 6. Osoite-kartat painetaan vuoden 1990 alkupuolella. 7. Osoitejärjestelmästä tiedotetaan kuntalaisille paikallislehtien sekä radion kautta ja järjeste- tään mahdollisesti tiedotustilaisuuksia yleisöl- le keväällä 1990. 8. Tekninen osasto tilaa tiennimikilvet pylväineen vuoden 1990 alkupuolella ja pystyttää ne vuoden 1990 aikana. Karkean arvion mukaan tarvitaan noin 2000 tiennimikilpeä, jotka maksavat noin 400 markkaa kappale pylväineen. Kilpien pystytys mukaan lukien aiheutuu tästä kunnalle noin 1,2- 1,5 miljoonan markan kustannukset. Ohjeen mukaan tiennimikilpien pystyttämisestä vastaa kunta. 9. Virkamiesvalmistelija määrää rakennuspaikkojen osoitenumerot ja posti toimittaa asukkaille osoiteilmoituskirjeet vuosien 1990 ja 1991 aikana. Tähän varataan reilusti aikaa, sillä osoite on annettava noin 5 000-6,,_000 rakennukselle ja niiden etäisyyden mittaaminen tien alkupäästä on suurimmaksi osaksi tehtävä maastossa. 10. Rakennuspaikkojen omistajat hankkivat ja kiin- nittävät rakennuspaikkojen numerokilvet omalla kustannuksellaan. 11. Osoitejärjestelmästä ja uusista osoitteista tiedotetaan viranomaisille ja muille yhteisöille mahdollisimman laajasti. 160 PORVOON MAALAISKUNTA Kunnanvaltuusto nro 5 - 12.6.1989 9 ______

Osoitejärjestelmän käyttöönoton jälkeen seuraa yl- läpitovaiheen töitä ja kustannuksia:

1. Osoitekartan ajantasallapito. Kartta olisi syytä täydentää 2-5 vuoden välein. Kustannukset noin 10 000-30 000 markkaa/uusimiskerta (ympäristö osasto). 2. Uusien teiden nimeäminen (katunimitoimikunta). 3. Uusien rakennuspaikkojen numerointi (ympäristö- osasto). 4. Tiennimikilpien lisääminen ja mahdollinen uusi- minen. Kustannukset noin 100 000 markkaa/vuosi (tekninen osasto).

Ehdotus:

Kaavoituslautakunta ehdottaa kunnanhallitukselle ja -valtuustolle, että Porvoon maalaiskunnassa otetaan käyttöön kunnallisliittojen suosittelema haja-asutusalueiden osoitejärjestelmä ja hankkeessa pyri- tään noudattamaan edellä olevaa ehdotusta työjär- jestyksestä ja aikataulusta. Osoitenumerointi perustetaan 10-jakoiseen järjestelmään, jossa osoite- numero ilmoittaa rakennuspaikan etäisyyden tien alusta kymmeninä metreinä. Ympäristöosasto valtuutetaan määräämään vastuullinen virkamiesvalmistelija.

Päätös:

Kaavoituslautakunta hyväksyi ehdotuksen siten että tässä vaiheessa olisi suunniteltava osoitekartta sekä tienimistö ja tämän jälkeen olisi otettava kantaa toteuttamiseen, mikä tulisi tapahtua kolmen (3) vuoden aikana, jotta kustannukset jakautuisivat useammalle vuodelle.

______

Ehdotus kunnanhallitukselle:

Kunnanhallitus ehdottaa, että kunnanvaltuusto päät- tää kaavoituslautakunnan ehdotuksen mukaisesti.

Kunnanhallituksen päätös: (22.5.1989 § 320)

Ehdotuksen mukaisesti.

______Kunnanvaltuuston päätös;

Ehdotuksen mukaisesti./

161 PORVOON KAALAISKUNTA Kunnanvaltuusto nro 5 - 12.6.1989 10 ______

Valtuutettu Alatalo poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn jälkeen, ja hänen tilalleen tuli vara- valtuutettu Heli Heiskanen.

Pöytäkirjamerkintä, Wahrman

Teiden nimistöä koottaessa on otettava huomioon, ettei käytössä olevia nimiä aina välttämättä tarvitse kääntää suomeksi tai ruotsiksi.

Pöytäkirjamerkintä, Vaniala

"Mielestäni kunnan budjettimenot yksityisteiden avustuksiin yhdessä ko. "kilpiprojektin kanssa" eivät saa lisääntyä projektin toteutuksen aikana; eli projektin kustannukset vähentävät yksityistei- dan avustusmäärärahoja.

Täten myös haja-asutusalueen asukkaat ja yksityisteiden hoitokunnat omalta osaltaan suoremmin osal- listuvat kustannuksiin. Kilvet todennäköisesti py- syvät paremmin kunnossakin, kuin jos ne olisivat yksin kunnan omistamia ja ylläpitämiä."

162 29.9.1989

T1EH01T0KUNNALLE

Porvoon maalaiskunnan valtuusto on 12.6.1989 päättänyt, että kunnassa otetaan käyttöön haja-asutusalueiden osoitejärjes- telmä. Osoitejärjestelmän tarvetta ovat korostaneet erityisesti postilaitoksen ja muun jakelun sekä palo- ja pelastus- palvelun tarpeet. Postilaitos on siirtymässä koko maassa atk-pohjaiseen osoiterekisterijärjestelmään, jolloin posti- pa~veluautojen, kantopiirien ja postinjättöpaikkojen tunnuk- set poistetaan vähitellen käytöstä, minkä vuoksi suuri määrä osoitteita on muutettava sekä uusia osoitteita annettava sinne, mistä ne kokonaan puuttuvat. Tarkat tieosoitteet helpottavat myös kuntalaisten toimintoja. Osoitejärjestelmän tavoitteena on, että jokaisella rakennuspaikalla on osoite, joka muodostuu tien nimestä ja numerosta tai poikkeustapauksessa alueen nimestä ja numerosta.

Pyydämme tiekunnalta nimiehdotuksia -tiekunnan kaikille teille. Myös muille oheisella kartalla näkyville teille voitte antaa nimiehdotuksia. Ehdotuksenne otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon osoitekarttaa laadittaessa.

Ehdotukset tulee lähettää 16.10.1989 mennessä osoitteella Porvoon maalaiskunta, Ympäristöosasto, Kalervo Pajula, Pl 112, 06101 PORVOO.

Lisätietoja: mittausteknikko Kalervo Pajula, puh.181 338.

BERTIL SVEHOLM Kadunnimitoimikunnan puheenjohtaja

Liitteet: Yksityistien kartta Mallikartta

163 29.01.1990

TIEKUNNALLE

Viitaten 29.9.1989 päivättyyn kirjeeseen muistutam- me, että tiekuntanne ei ole antanut nimiehdotuksia tiekunnan teille.

Nyt on vielä mahdollisuus!

Ehdotukset (merkittynä kartalle, joka on aikaisemmin lähetetty tiekunnalle) haluamme 8.2.1990 mennessä osoitteella Porvoon maalaiskunta, Kalervo Pajula, Pl 112, 06101 PORVOO.

Lisätietoja: mittausteknikko Kalervo Pajula, puh: 181 338.

BERTIL SVEHOLM Kadunnimitoimikunnan puheenjohtaja

164