Pohjois-Pohjanmaan valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden

päivitysinventointi

Ehdotus valtakunnallisesti arvokkaiksi maisema-alueiksi 2014

POHJOIS-POHJANMAAN VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAIDEN MAISEMA-ALUEIDEN PÄIVITYSINVENTOINTI

c

Kannen kuvat Kalajokilaakson kulttuurimaisema ja Nivalan taajama (Kaisa Mäkiniemi, Pohjois-Pohjanmaan liitto, 2013) Virkkulan kulttuurimaisema ja Rukan vaarajono, Ruka (Kaisa Mäkiniemi, Pohjois-Pohjanmaan liitto, 2013)

Muut kuvat Kaisa Mäkiniemi, Pohjois-Pohjanmaan liitto, 2013 jollei toisin mainita.

2

POHJOIS-POHJANMAAN VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAIDEN MAISEMA-ALUEIDEN PÄIVITYSINVENTOINTI

c

Pohjois-Pohjanmaan valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden

päivitysinventointi

Ehdotus valtakunnallisesti arvokkaiksi maisema-alueiksi 2014 Pohjois-Pohjanmaan liitto, Kaisa Mäkiniemi

3

POHJOIS-POHJANMAAN VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAIDEN MAISEMA-ALUEIDEN PÄIVITYSINVENTOINTI

c

Sisällysluettelo Johdanto ...... 6 1. Työn tausta ja tavoitteet ...... 7 1.1. Työskentelytapa ...... 7 1.2. Lähtötiedot ...... 8 1.2.1. Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet 1995 periaatepäätöksen mukaan ...... 8 1.2.2. Maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet 1997 ja 2001 julkaistujen luettelojen mukaan...... 8 1.2.3. RKY 2009 -kohdeluettelosta pois rajatut RKY 1993 -kohteet ...... 9 1.3. Valmisteluvaihe ja inventoitujen kohteiden valinta ...... 10 1.3.1. Pohjois-Pohjanmaan alueelle tyypilliset maisemat ...... 10 1.3.2. Päivitys- ja täydennysinventoinnissa tarkasteltavat maisema-alueet ...... 13 1.4. Inventointi ja käytetyt aineistot ...... 14 1.5. Maastotyöt ...... 14 1.6. Maisema-alueiden arviointi ...... 14 1.7. Maisema-alueiden rajaukset ja rajausten muutokset ...... 14 1.8. Päällekkäisyydet RKY 2009 -luettelon kanssa ...... 15 2. Pohjois-Pohjanmaan maisemamaakunnat ja maisemaseudut ...... 16 2.1. Suomenselkä ...... 16 2.2. Keski-Pohjanmaan jokiseutu ja rannikko ...... 17 2.3. Pohjois-Pohjanmaan jokiseutu ja rannikko ...... 17 2.4. Pohjois-Pohjanmaan nevalakeuden seutu ...... 17 2.5. Kainuun vaaraseutu ...... 18 2.6. Kuusamon vaaraseutu ...... 18 3. Inventoidut kohteet ja arvoluokat ...... 19 4. Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet ...... 21 4.1. Suomenselkä ...... 22 Miilurannan asutusmaisema ...... 22 Reisjärven kulttuurimaisemat ...... 25 4.2. Keski-Pohjanmaan jokiseutu ja rannikko ...... 28 Kalajoen Hiekkasärkät ja Rahjan saaristo ...... 28 Kalajokilaakson kulttuurimaisema ...... 32 4.3. Pohjois-Pohjanmaan jokiseutu ja rannikko ...... 36 ...... 36 Limingan lakeuden kulttuurimaisema ...... 40 Oulujokilaakson kulttuurimaisema ...... 44 4.4. Pohjois-Pohjanmaan nevalakeuden seutu ...... 48 Aittojärven ja Livojokivarren kulttuurimaisema...... 48 Olvassuo ...... 51 Rokuanvaara ...... 54

4

POHJOIS-POHJANMAAN VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAIDEN MAISEMA-ALUEIDEN PÄIVITYSINVENTOINTI

c

4.5. Kainuun vaaraseutu ...... 56 Iijokivarren kulttuuri- ja luonnonmaisemat ...... 56 Tyräjärven kulttuurimaisema ...... 60 4.6. Kuusamon vaaraseutu ...... 63 Oulankajoen ja Kitkajoen koskimaisemat ...... 63 Määttälänvaaran kulttuurimaisema ...... 66 Virkkulan kulttuurimaisema ja Rukan vaarajono ...... 69 Lähteet ...... 73

5

POHJOIS-POHJANMAAN VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAIDEN MAISEMA-ALUEIDEN PÄIVITYSINVENTOINTI

c

Johdanto

Pohjois-Pohjanmaalla maisema-alueiden inventoinnit to- aluetta. Maastotyöt on tehty kaikissa tässä vaiheessa mu- teutetaan kokonaisuutena, johon kuuluvat sekä valtakun- kana olevissa kohteissa kesän ja syksyn 2013 kuluessa. nallisesti että maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alu- Maakunnallisesti arvokkaiden kohteiden inventoinnit jat- eiden päivitys- ja täydennysinventoinnit. Valtakunnalli- kuvat edelleen vuoden 2014 aikana. sesti arvokkaiden maisema-alueiden inventoinnit valmis- Tässä raportissa on esitetty työn tausta ja tavoitteet, luet- tuivat Pohjois-Pohjanmaalla marraskuussa 2013. Maakun- telo kaikista vuoden 2013 aikana inventoiduista kohteista nallisesti arvokkaiden maisema-alueiden osalta inventoin- sekä valtakunnallisesti arvokkaiksi ehdotettujen maisema- nit valmistuvat vuoden 2014 kuluessa. alueiden kuvaukset ja kartat. Pohjois-Pohjanmaalla vuonna 2013 toteutetussa päivitys- inventoinnissa on ollut mukana kaikkiaan 80 maisema-

6

POHJOIS-POHJANMAAN VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAIDEN MAISEMA-ALUEIDEN PÄIVITYSINVENTOINTI

c

1. Työn tausta ja tavoitteet

Inventoinnin tavoitteena on arvokkaiden maisema-aluei- Maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden inven- den päivitystarkastelu Pohjois-Pohjanmaalla. Inventointi toinnissa kiinnitetään huomiota paitsi maaseudun kult- on osa ympäristöministeriön käynnistämää valtakunnalli- tuurimaisemiin ja maisemanähtävyyksiin, myös rakennet- sesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitys- ja täyden- tua maisemaa edustaviin kohteisiin. Ne ovat rakennettua nysinventointia, joka tehdään koko Suomen alueella vuo- ympäristöä edustavia laajoja kokonaisuuksia. sina 2010–2014. Työn lähtökohtana ovat valtioneuvoston Valtakunnallisesti maaseutumaisemien selvitystä ohjaa vuonna 1995 tekemän päätöksen mukaiset 156 valtakun- ympäristöministeriön asettama työryhmä, jossa ovat edus- nallista maisema-aluetta. Kun kartoitukset on tehty kai- tettuina ympäristöministeriö, maa- ja metsätalousministe- kissa maakunnissa, valtioneuvosto tekee valtakunnallisesti riö, Suomen ympäristökeskus, Metsähallitus, Museovi- arvokkaista maisema-alueista uuden päätöksen, joka kor- rasto, ELY-keskukset ja maakuntien liitot. Pohjois-Pohjan- vaa päätöksen vuodelta 1995. maalla työtä ohjaa Pohjois-Pohjanmaan liiton koordi- Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivi- noima, Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen (nykyi- tysinventoinnin päätavoitteena on tarkistaa aluevalikoima sin ELY-keskuksen) esityksestä vuonna 2003 perustettu sekä alueiden arvoluokka ja rajaukset vastaamaan uudistu- Pohjois-Pohjanmaan maisematoimikunta. Maisematoi- neita maisemanhoidon toteuttamis- ja ohjausjärjestelmiä. mikunnassa ovat edustettuina Pohjois-Pohjanmaan ELY- Näitä ovat muun muassa maankäyttö- ja rakennuslaki keskus, Pohjois-Pohjanmaan liitto, ProAgria , Oulun (132/1999) ja siihen sisältyvät valtakunnalliset alueiden- yliopiston arkkitehtuurin osasto, Oulun yliopiston maan- käyttötavoitteet, luonnonsuojelulaki (1096/1996), maata- tieteen laitos, Metsähallitus, Pohjois-Pohjanmaan metsä- louden ympäristötuen järjestelmät sekä eurooppalainen keskus ja Oulun seudun ammattikorkeakoulu. Inventoin- maisemayleissopimus (173/2006). Maisema-alueilla turva- tityöstä vastaa suunnittelija, arkkitehti TkT Kaisa Mäki- taan edustavien ja elinvoimaisten maaseutumaisemien säi- niemi Pohjois-Pohjanmaan liitosta. lyminen. Maankäyttö- ja rakennuslaissa olevat valtakun- nalliset alueidenkäyttötavoitteet edellyttävät, että arvok- 1.1. Työskentelytapa kaat maisema-alueet otetaan huomioon alueiden käytössä. Ne tulee muun muassa sisällyttää maakuntakaavoihin. Inventoinnissa on käyty ensisijaisesti läpi Pohjois-Pohjan- maan alueella sijaitsevat valtakunnallisesti ja maakunnalli- Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden inven- sesti merkittäviksi määritellyt maisema-alueet, niiden ny- tointien yhteydessä inventoidaan myös maakunnallisesti kytila, arvoluokat ja rajaukset. Tarkastelussa on kiinnitetty arvokkaat alueet. Niistä päättäminen kuuluu maakuntien huomiota maisema-alueilla edellisen inventoinnin jälkeen liitoille. tapahtuneisiin muutoksiin ja niiden vaikutuksiin alueiden Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden inven- rajauksiin ja arvoihin. Lisäksi on käyty läpi valtakunnalli- toinneissa keskitytään ympäristöministeriön toimesta laa- sesti merkittävien kulttuuriympäristöjen päivitysinven- ditun inventointiohjeen mukaisesti maaseudun kulttuuri- toinnissa (RKY 2009) valikoimasta pois jätetyt kulttuuri- maisemiin, erityisesti viljelymaisemiin, niihin liittyvään maisema-alueet ja arvioitu ne osana maisema-alueiden in- asutukseen, vanhaan tiestöön ja kulttuuriperintöön sekä ventointia. Sekä valtakunnallisesti että maakunnallisesti mahdollisesti jonkin muun alkutuotantoon liittyvän elin- arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi on keinon synnyttämiin maisemiin. Keskeisiä ovat perintei- käynnistetty yhtä aikaa vuoden 2013 alussa. sessä asussa säilyneet, elinvoimaiset, luonnoltaan ja kult- Inventointityö pohjautuu ympäristöministeriön toimesta tuuriperinnöltään monipuoliset alueet. Maisema-alueet valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaiden mai- ovat visuaalisesti selvästi hahmottuvia, eheitä kokonai- sema-alueiden päivitysinventointia varten laadittuun in- suuksia. Päivitysinventointiin eivät kuulu alkuperäistä ventointiohjeeseen, Inventointiohje – Valtakunnallisesti ar- luontoa koskevat kohteet, metsätalouskohteet ja perinne- vokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinnit – maa- maisemat. Kohdevalikoimaan mukaan otettavia alueita seudun kulttuurimaisemat ja maisemanähtävyydet (Ympä- voivat kuitenkin olla kulttuurihistoriallisesti huomattavat ristöministeriö, MAPIO-työryhmä, 10/2010). Ohjeistuk- maisemanähtävyydet. sella pyritään inventointien yhteismitallisuuteen ja vertail- tavuuteen.

7

POHJOIS-POHJANMAAN VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAIDEN MAISEMA-ALUEIDEN PÄIVITYSINVENTOINTI

c

Inventointiohjeen mukaisesti työ koostuu neljästä vai- lähtötietoina on otettu huomioon ne vuoden 1993 inven- heesta: toinnissa valtakunnallisesti merkittäviksi rakennetuiksi kulttuuriympäristöiksi (RKY 1993) määritellyt kohteet, 1. Valmisteluvaihe – valitaan inventoitavat kohteet ja tie- joiden arvot ovat enemmän kulttuurimaisemaan kuin ra- dotetaan hankkeesta kennettuun ympäristöön liittyviä, ja jotka on siksi jätetty 2. Inventointi – kerätään tiedot inventoitavista kohteista pois vuoden 2009 inventoinnissa laaditusta kohdevalikoi- 3. Maastokäynti – täydennetään ja täsmennetään inven- masta (RKY 2009). Kohteet on esitetty julkaisussa Raken- tointitietoja visuaalisten havaintojen pohjalta nettu kulttuuriympäristö. Valtakunnallisesti merkittävät 4. Loppuarviointi – arvioidaan alueet perustuen edellisiin kulttuurihistorialliset ympäristöt (Museovirasto, ympäris- vaiheisiin, ehdotetaan ja perustellaan arvoluokka sekä töministeriö, 1993) ja sähköisessä muodossa Valtakunnal- kirjoitetaan aluekuvaukset ja piirretään aluerajaukset lisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY Inventointityössä toimii ohjausryhmänä Pohjois-Pohjan- (http://www.rky.fi/read/asp/r_default.aspx). maan maisematoimikunta. Maisematoimikunnassa on keskusteltu työstä ja sen sisällöstä inventoinnin eri vai- 1.2.1. Valtakunnallisesti arvokkaat maisema- heissa. Inventoinnin pohjalta laaditut ehdotukset kohde- alueet 1995 periaatepäätöksen mukaan valikoimaksi, aluekuvauksiksi ja aluerajauksiksi on esitelty maisematoimikunnassa, ja toimikunnassa käydyn keskus- - Aittojärvi – Kyngäs (Pudasjärvi) telun pohjalta on määritelty lopullinen ehdotus valtakun- - Hailuoto (Hailuoto) nallisesti arvokkaiksi maisema-alueiksi Pohjois-Pohjan- - Iijoen keskijuoksun kulttuurimaisema (Pudasjärvi, maalla. Myös ehdotus maakunnallisesti arvokkaiksi mai- ) sema-alueiksi tullaan laatimaan maisematoimikunnan oh- - Kalajokilaakso (, , Haapajärvi) jauksessa. - Kuusamon kosket () - Limingan lakeus (, , , Oulu, 1.2. Lähtötiedot Tyrnävä) - Määttälänvaara – Vuotunki (Kuusamo) Pohjois-Pohjanmaalla on aiempien inventointien mukaan - Oulujoen laakso (, Oulu) 11 valtakunnallisesti ja 46 maakunnallisesti arvokasta mai- - Reisjärven Keskikylä – Kangaskylä (Reisjärvi) sema-aluetta. - Tyräjärven kulttuurimaisemat (Taivalkoski) Valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita ovat valtio- - Virkkula (Kuusamo) neuvoston vuoden 1995 periaatepäätöksessä nimetyt 156 aluetta. Nämä alueet ovat valtakunnallisia alueidenkäyttö- 1.2.2. Maakunnallisesti arvokkaat maisema-alu- tavoitteita koskevassa valtioneuvoston päätöksessä eet 1997 ja 2001 julkaistujen luettelojen mukaan (30.11.2000) kulttuuri- ja luonnonperintöä koskevissa eri- tyistavoitteissa tarkoitettuja alueiden käytön suunnittelun - Ahmas – Rokua (Muhos, Utajärvi) lähtökohtia. Valtakunnallisesti arvokkaiksi määritellyt - Alaviirteen saaristo () maisema-alueet edustavat maisemamaakunnalleen tyypil- - Heikkilä (Kuusamo) lisiä tai muuten edustavia maisemia, joilla on huomattavaa - Hiekkasärkät – Rahja (Kalajoki) valtakunnallista merkitystä. Ne ilmentävät korkeita luon- - Himangankylä (Kalajoki) non, kulttuurin ja maiseman arvoja. Luettelo valtakunnal- - Himangan peltoalue (Kalajoki) lisesti arvokkaista maisema-alueista on esitetty Valtioneu- - Iijoen alajuoksu (Oulu) voston periaatepäätöksessä valtakunnallisesti arvokkaista - Iijoen suu (Ii) maisema-alueista ja maisemanhoidon kehittämisestä - Iivaara (Kuusamo) (1.5.1995) ja julkaisussa Arvokkaat maisema-alueet. Mai- - Joki-Kokko (Oulu) sema-aluetyöryhmän mietintö II (Mietintö 66/1992, ympä- - Juorkuna (Utajärvi) ristöministeriö, ympäristönsuojeluosasto, 1993). - Kalapudas – Vaikkola (Merijärvi, ) - Kallat (Kalajoki) Maakunnallisesti merkittävät maisema-alueet ovat asian- - Kantokylä – Törmäsenvaara (Kuusamo) tuntijaviranomaisten määrittelemiä maakunnallista omi- - Kiiminkijoen Koiteli (Oulu) naisluonnetta ja maakunnallisia erityispiirteitä ilmentäviä - Kollaja (Pudasjärvi) maisemia. Ne kuvastavat oman maakuntansa identiteettiä - Krunnit (Ii) ja sisäistä monimuotoisuutta. Luettelot maakunnallisesti - Kuivajoen pohjoisranta (Ii) merkittävistä kohteista on esitetty julkaisuissa Pohjois-Poh- - Kurkijärvi (Kuusamo) janmaan arvokkaat maisema-alueet (Pohjois-Pohjanmaan - Maakannuskarinlahti ja Meksinkallio (Kalajoki) liitto, 1997) ja Keski-Pohjanmaan arvokkaat maisema- ja - Malisensuon asutusalue (Pudasjärvi) kulttuurialueet (Keski-Pohjanmaan liitto, 2001). - Malisjokivarsi – Erkkilä (Nivala) Valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävien mai- - Mankila – Sipola (, ) sema-alueiden luetteloiden ohella päivitysinventoinnin - Miilurannan asutusalue (Kärsämäki) – on myös RKY 1993-kohde

8

POHJOIS-POHJANMAAN VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAIDEN MAISEMA-ALUEIDEN PÄIVITYSINVENTOINTI

c

- Mustikkamäki – Sulkakylä () 1993-kohteet, jotka sijaitsevat joko valtakunnallisesti tai - Oulujoen suisto (Oulu) maakunnallisesti arvokkailla maisema-alueilla. Ne on - Oulujokivarsi – Lähtevänoja (Utajärvi) otettu huomioon osana maisema-alueiden inventointia. - Pitkäsenkylä – Tynkä (Kalajoki) Valtakunnallisesti arvokkailla maisema-alueilla sijaitsevat - Purnuvaara (Kuusamo) RKY 1993 -kohteet - Pyhäjoen suu (Pyhäjoki) - Pyhäjärven alue (Pyhäjärvi) - Alatemmeksen kulttuurimaisema (Liminka) sisältyy - Pyhänkoski (Merijärvi, Pyhäjoki) kokonaisuudessaan Limingan lakeuden alueeseen - Rahjan saaristo (Kalajoki) - Elkonniemi, Parviainen (Taivalkoski) sisältyy koko- - Raumankari – Sautinkari (Kalajoki) naisuudessaan Iijoen keskijuoksun kulttuurimaisema- - Revonlahti (Siikajoki) alueeseen - Siika- ja Neittävänjokivarsi (Siikalatva) - Jurmunkylä (Taivalkoski) sisältyy kokonaisuudessaan - Siikajoen suu (Siikajoki) Iijoen keskijuoksun kulttuurimaisema-alueeseen - Särkijärvi (Utajärvi) - Kangaskylän viljelymaisema (Reisjärvi) sisältyy Reisjär- - Taivalkosken kirkonkylä (Taivalkoski) ven Keskikylä – Kangaskylä -alueeseen - Tavastkenkä (Pyhäntä) - Keskikylä ja Kantin vallit (Reisjärvi) sisältyy kokonai- - Vaitiniemi (Haapavesi) suudessaan Reisjärven Keskikylä – Kangaskylä -aluee- - Vanha Meri- (Raahe) seen - Vanhakirkko – Jyrinki () - Lapinkylän kulttuurimaisema (Lumijoki) sisältyy Li- - Vasaraperä (Kuusamo) mingan lakeuden alueeseen - Virkkunen (Taivalkoski) - Liminganjokivarren maisemakokonaisuus (Liminka) - Yli-Vuotto (Oulu) sisältyy Limingan lakeuden alueeseen - Lumijoen rantamaisema (Lumijoki) sisältyy kokonai- 1.2.3. RKY 2009 -kohdeluettelosta pois rajatut suudessaan Limingan lakeuden alueeseen RKY 1993 -kohteet - Määttälänvaara (Kuusamo) sisältyy kokonaisuudes- saan Määttälänvaara – Vuotunki -alueeseen Päivitysinventoinnissa huomioon otetut RKY 1993 -koh- - Oulujoen kulttuurimaisema välillä Laitasaari – Laukka teet (Muhos) sisältyy Oulujoen laakson alueeseen - Oulujokivarren maisemakokonaisuus (Oulu) alueen RKY 2009 -kohdeluettelosta pois rajatuista RKY 1993 - itäosa sisältyy Oulujoen laakson alueeseen kohteista on otettu maisema-alueiden päivitysinventoin- - Pyhäkosken voimalaitos ja Leppiniemen asuntoalue nissa huomioon kulttuurimaisemakokonaisuudet. Raken- (Muhos) sisältyvät Oulujoen laakson alueeseen nettua kulttuuriympäristöä edustavat pienialaiset koko- - Riekinrannan kulttuurimaisema (Pudasjärvi) sisältyy naisuudet on rajattu inventoinnin ulkopuolelle1. Inven- kokonaisuudessaan Aittojärvi – Kyngäs -alueeseen tointiin on otettu mukaan seuraavat kohteet2: - Tyrnävänjoen viljelymaisema kirkonkylältä Keskiky- - Alpuan kyläraitti ja viljelymaisema (Raahe) lälle (Tyrnävä) sisältyy kokonaisuudessaan Limingan - Kuivaniemen kirkonkylä (Ii) lakeuden alueeseen - Maalismaan rakennusryhmä (Oulu) - Tyrämäen kylä (Taivalkoski) sisältyy kokonaisuudes- - Miilurannan asutustilakylä (Kärsämäki) – on myös saan Tyräjärven kulttuurimaisemat -alueeseen maakunnallisesti arvokas maisema-alue - Viljelymaisema välillä Lumijoki – Liminka (Liminka, - Olhavan kylä (Ii) Lumijoki) sisältyy Limingan lakeuden alueeseen - Olkijoen rauhanpirtti ja jokimaisema (Raahe) - Ängeslevän Alakylä (Tyrnävä) sisältyy kokonaisuudes- - Salonpään kylä (Oulu) saan Limingan lakeuden alueeseen - Somerovaaran asutustilakylä (Oulu) Maakunnallisesti arvokkailla maisema-alueilla sijaitsevat - Taipaleenharju (Pudasjärvi) - Talusperän kulttuurimaisema (Merijärvi) RKY 1993 -kohteet - Venetpalon kylä (Kärsämäki) - Iin Hamina ja Iijoen Karhusaari (Ii) kuuluu maakun- - Viitamäen viljelymaisema (Pyhäntä) nallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen Iijoen suu - Ängeslevän Ylipää (Tyrnävä) - Iin rautatieasema ympäristöineen (Ii) kuuluu maa- Näiden kohteiden ohella päivitysinventoinnissa ovat mu- kunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen Iijoen kana ne RKY 2009 -kohdeluettelosta pois rajatut RKY suu

11 Osa maisema-alueiden päivitysinventoinnista pois rajatuista distuksen selvityksiä. Valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvok- kohteista tullaan jatkossa huomioimaan maakunnallisesti arvok- kaiden maisemien päivitysinventointi – valtakunnallisesti merkit- kaiden rakennettujen kulttuuriympäristöjen päivitysinventoin- tävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen rajamuutosten suhde nin yhteydessä. uudistustyöhön (Pohjois-Pohjanmaan liitto, 2012). 22 Kohteiden valinnassa on huomioitu Pohjois-Pohjanmaan lii- tossa laadittu selvitys Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan uu- 9

POHJOIS-POHJANMAAN VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAIDEN MAISEMA-ALUEIDEN PÄIVITYSINVENTOINTI

c

- Jakkukylä ja Jakkuranta Iijoen molemmin puolin - Vuohtomäki – Vuohtoniemi, vaaraviljelymaisema (Py- (Oulu) kuuluu maakunnallisesti arvokkaaseen mai- häjärvi) kuuluu maakunnallisesti arvokkaaseen mai- sema-alueeseen Iijoen alajuoksu sema-alueeseen Pyhäjärven alue - Jokipuojin kalaranta, kirkonkylä (Pyhäjoki) kuuluu - Ylirannan kulttuurimaisema Iijokitörmällä (Ii) kuuluu maakunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen Py- maakunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen Ii- häjoen suu joen suu - Kalajokilaakson kulttuurimaisema välillä Pitkäsenkylä – Nuoranperä – Hihnanperä (Kalajoki) kuuluu maa- 1.3. Valmisteluvaihe ja inventoitujen kohteiden kunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen Pitkä- valinta senkylä – Tynkä - Kaukon kalalanssi, Pohjankylä (Pyhäjoki) kuuluu Vuonna 2013 toteutetussa päivitysinventoinnissa tarkas- maakunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen Py- teltavia kohteita on yhteensä 80. Mukana on 11 valtakun- häjoen suu nallisesti arvokasta maisema-aluetta, 46 maakunnallisesti - Miilurannan asutustilakylä (Kärsämäki) on kokonai- arvokasta maisema-aluetta ja 13 RKY 1993-kohdetta.4 suutena maakunnallisesti arvokas maisema-alue, Mii- Kohdevalikoimaa on täydennetty 11 uudella kohteella. lurannan asutusalue Uudet kohteet on valittu siten, että niissä tulevat esiin Poh- - Mustikkamäen viljelysaukea (Haapavesi) kuuluu maa- jois-Pohjanmaan alueen maisemaseuduille ja alueelle tyy- kunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen Mus- pillisille maisemille luonteenomaiset piirteet. Uusina koh- tikkamäki – Sulkakylä teina inventointiin on otettu mukaan mm. asutustilakyliä - Nikolan talo ja kulttuurimaisema (Siikajoki) kuuluu sekä suomaisemia, jotka ovat olennainen osa pohjoispoh- maakunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen Sii- jalaista kulttuurimaisemaa. Kohteissa on mukana myös ra- kajoen suu kennettua maisemaa (taajamamaisemia, matkailumaise- - Pihkalanrannan kulttuurimaisema Siikajokivarressa mia ja tiemaisemia) edustavia maisemakokonaisuuksia. (Siikalatva) kuuluu maakunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen Siika- ja Neittävänjokivarsi Inventoinnista on inventointiohjeen mukaisesti rajattu - Pohjoisrannan kylä (Ii) kuuluu maakunnallisesti ar- pääsääntöisesti pois ne kohteet, jotka ovat mukana valta- vokkaaseen maisema-alueeseen Kuivajoen pohjois- kunnallisesti merkittävien kulttuuriympäristöjen RKY ranta 2009 luettelossa. - Pyhäjärven kirkonkylä (Pyhäjärvi) kuuluu maakunnal- lisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen Pyhäjärven 1.3.1. Pohjois-Pohjanmaan alueelle tyypilliset alue maisemat - Päkkilänkankaan kylä (Ii) kuuluu maakunnallisesti ar- vokkaaseen maisema-alueeseen Iijoen suu Maaseudun kulttuurimaisemat - Raumankarin kulttuuriympäristö ja Lestijokisuu (Ka- Maaseudun kulttuurimaisemiin kuuluu pääasiassa maata- lajoki) on kokonaisuutena valtakunnallisesti arvokas louden vaikutuksesta syntyneitä viljelysmaisemia sekä 3 kohde Raumankari – Sautinkari muiden alkutuotantoon liittyvien elinkeinojen (mm. ka- - Revonlahden kirkko (Siikajoki) kuuluu maakunnalli- lastus, hylkeenpyynti, poronhoito) vaikutuksesta synty- sesti arvokkaaseen maisema-alueeseen Revonlahti neitä maisemia. Maaseudun kulttuurimaisemissa yhdisty- - Siikajokivarren kulttuurimaisema kirkonkylän koh- vät toisiinsa vesistöt (meri, joet ja järvet), maatalousalueet dalla (Siikajoki) kuuluu maakunnallisesti arvokkaaseen (viljelys- ja laidunalueet), rakennukset ja rakennelmat ja maisema-alueeseen Siikajoen suu niiden muodostamat kokonaisuudet (kylät ja taajamat, yk- - Tavastkengän kulttuurimaisema Siikajokivarressa (Py- sittäiset rakennukset ja pihapiirit, muut rakennelmat) sekä häntä) on maakunnallisesti arvokas maisema-alue, Ta- tiestö (tiet ja muut kulkureitit, sillat). vastkenkä - Vaikkolan kulttuurimaisema Petäjäskoskella (Oulai- Maaseudun kulttuurimaisemiin sisältyy rakennettua kult- nen) kuuluu maakunnallisesti arvokkaaseen maisema- tuuriympäristöä edustavia kylä- ja taajama-alueita, valta- alueeseen Kalapudas – Vaikkola kunnallisesti merkittäviksi rakennetuiksi kulttuuriympä- - Vaitinniemen kulttuurimaisema, Ainali (Haapavesi) ristöiksi (RKY) määriteltyjä alueita ja kohteita, muinais- on maakunnallisesti arvokas maisema-alue, Vaitiniemi jäännöksiä ja perinnemaisemakohteita. - Vanhakirkko – Jyrinki kulttuurimaisema Vääräjoen Pohjois-Pohjanmaalla maatalouden vaikutuksesta synty- varrella (Sievi) on kokonaisuutena maakunnallisesti neet maisemat sijaitsevat tyypillisesti vesistöjen varsilla, arvokas maisema-alue, Vanhakirkko – Jyrinki

33 Kohde on määritelty valtakunnallisesti arvokkaaksi julkaisussa alueet. Maisema-aluetyöryhmän mietintö II (Mietintö 66/1992, Keski-Pohjanmaan arvokkaat maisema- ja kulttuurialueet (Keski- ympäristöministeriö, ympäristönsuojeluosasto, 1993)). Pohjanmaan liitto, 2001). Se ei ole mukana valtakunnallisesti 44 merkittävien maisema-alueiden luetteloissa (Valtioneuvoston Miiluranta on mukana sekä maakunnallisesti merkittävien mai- periaatepäätös valtakunnallisesti arvokkaista maisema-alueista ja sema-alueiden luettelossa että RKY 1993-kohdeluettelossa. maisemanhoidon kehittämisestä (1.5.1995); Arvokkaat maisema- 10

POHJOIS-POHJANMAAN VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAIDEN MAISEMA-ALUEIDEN PÄIVITYSINVENTOINTI

c maaperältään ja olosuhteiltaan viljelykseen parhaiten so- maaseudun kulttuurimaisemassa vanha ja uusi rakentami- veltuvilla alueilla. Maakunnan länsiosissa viljelysalueet ja nen muodostavat kerroksellisen, harmonisen ja elinvoi- asutus sijaitsevat jokilaaksoissa yhtenäisinä nauhoina, pai- maisen kokonaisuuden. koin kapeina vesistöihin tukeutuvina vyöhykkeinä, pai- Ympäristöministeriön inventointiohjeen mukaan valta- koin laajoina viljelytasankoina. Maakunnan pohjois- ja itä- kunnallisesti arvokkaalla maisema-alueella pitkät kulttuu- osissa viljelysalueiden ja asutuksen muodostamat maise- rivaikutukset ovat yhä näkyvissä. Alueella tai alueen lähellä makokonaisuudet ovat usein pienialaisia, asumattomien on mahdollisesti muinaisjäännöksiä. Vanhaa rakennus- metsä- ja suoalueiden toisistaan erottamia. Monin paikoin kantaa on jäljellä ja se on hyvin hoidettua. Uudempi raken- vanhat asuinpaikat ja viljelysalueet sijaitsevat vesistöjen nuskanta sijoittuu luonteville vyöhykkeille ja soveltuu hy- rannoilla edelleen samoilla paikoilla kuin vakinaisen asu- vin maisemaan noudattaen perinteistä, alueelle tyypillistä tuksen muodostumisen aikaan 1400- ja 1500-luvuilla. sijaintia. Pellot ovat olleet pitkään viljelyssä ja viljely jatkuu Maaseudun kulttuurimaisemiin kuuluvat asutustilakylät. yhä aktiivisena. Monipuolinen maaseutuympäristö on lei- Asutustilakylät ovat ns. hallinnollisia maisematyyppejä, maa-antava piirre: karjaa laitumilla, metsäsaarekkeita, niiden perustamisesta ja sijainnista päätettiin hallinnollisin niittyjä, puukujanteita. Perinteisiin elinkeinoihin liittyviä perustein. Asutustoimintaa ovat 1900-luvun kuluessa oh- rakennelmia on näkyvissä: myllyt, kalakopit, laiturit, nuot- janneet mm. laki vuokra-alueiden lunastamisesta eli torp- takodat jne. Alue edustaa elävää maaseutua. Maisemakuva parilaki 1918, laki maan hankkimisesta asutustarkoituksiin on eheä ja alue visuaalisesti hyvin hahmottuva koko- eli Lex Kallio 1922, pika-asutuslaki 1940 ja maanhankinta- naisuus.6 laki 1945.5 Niistä jälleenrakennuskaudella eli sotien jälkeen Maisemanähtävyydet 1940-luvun lopulla ja 1950-luvulla raivatut ja rakennetut asutustilakylät ovat olennainen osa pohjoispohjalaista Ympäristöministeriön inventointiohjeen mukaan valta- kulttuuriympäristöä. Ne eroavat usein vanhoista maaseu- kunnallisesti arvokkaat maisemanähtävyydet ovat koko tukylistä maisemalliselta sijainniltaan. Ne sijaitsevat har- maassa hyvin tunnettuja, maisemiltaan ainutkertaisia ja voin vesistöjen varsilla, ne on usein rakennettu tasaiseen kulttuurihistoriallisesti huomattavia kohteita, joissa eri- maastoon metsä- ja suovaltaisille alueille. Jälleenrakennus- tyistä huomiota kiinnitetään maisemakuvaan ja luonnon- kauden rakennukset, joiden rakentamista on ohjattu mal- piirteisiin. Maisemanähtävyydet ovat usein myös vetovoi- lipiirustusten avulla, erottuvat kulttuuriympäristössä maisia matkailukohteita.7 omaa aikaansa edustavana kerroksena. Pohjois-Pohjanmaan alueelle tyypillisiä maisemanähtä- Pohjois-Pohjanmaalle tyypillisiä maaseudun kulttuuri- vyyksiä ovat rannikkoalueiden ja saariston maisemanähtä- maisemiin kuuluvia maisemia ovat rannikkoalueiden ja vyydet, suomaisemat ja vaaramaisemat. Maisemanähtä- saariston kulttuurimaisemat, jokisuistojen kulttuurimaise- vyyksien luonne ja ominaispiirteet vaihtelevat maakunnan mat, jokilaaksojen kulttuurimaisemat, lakeuden kulttuuri- eri osissa. Pohjanlahden rannikolla maisemalle ovat omi- maisemat, vaara-asutus, järvenranta-asutus ja asutustila- naisia laakeat ranta-alueet ja maankohoamisen myötä kylät. Valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaiksi muodostuneet sukkessiovyöhykkeet, Pohjois-Pohjanmaan kohteiksi on valittu maisema-alueita, jotka ovat edusta- nevalakeuden alueella avoimet suomaisemat ja Kainuun ja vimpia esimerkkejä maakunnalle tyypillisistä maisemista. Kuusamon vaaramaan alueella jylhät vaaramaisemat. Maaseudun kulttuurimaisema-alueiden arvottamisessa on Koko maakunnan alueella maisemassa ovat näkyvissä jää- kiinnitetty huomiota toisaalta maiseman historialliseen kauden vaikutukset. Maisemassa näkyy mannerjäätikön kerroksellisuuteen, toisaalta maiseman elinvoimaisuuteen. kulutuskorkokuva. Jääkauden muodostumia Pohjois-Poh- Menneistä ajoista kertovat pitkään, usein satoja vuosia, vil- janmaalla ovat laajat tasaiset savikkoalueet, soraiset ja hiek- jelyskäytössä olleet vanhat peltoalueet sekä vanha tiestö ja kaiset rantakerrostumat, drumliinit ja harjut. talonpoikaista rakentamisen perinnettä edustava raken- Inventoinnissa on huomioitu suoluonnon ja suomaise- nuskanta. Perinteiset julkiset rakennukset, kuten kirkot ja mien merkitys olennaisena ja luonteenomaisena osana tapulit, erottuvat maisemassa merkkirakennuksina. Tä- pohjoispohjalaista maisemaa. Esimerkiksi Pohjois-Poh- män päivän elinvoimainen maatalousmaisema ilmentää janmaan nevalakeuden alueella yli puolet maa-alasta on nykyiselle maataloudelle tyypillisiä piirteitä. Maatalous- suota. Inventoinnissa on otettu huomioon luontoarvoil- maisemaan kuuluvat perinteisen rakennuskannan ohella taan merkittävät suoalueet sekä ne suoalueet, joihin liittyy mm. uudet tuotantorakennukset, kuten navetat, konesuo- myös kulttuurihistoriaa. jat, kuivurit ja rehusiilot. Toisaalta monet maatalousmai- semaan perinteisesti kuuluneet rakennukset, kuten ladot, Vaaramaisemiin liittyy usein myös kulttuuripiirteitä, ku- ovat kadonneet tarpeettomina. Arvokkaaksi määritellyssä ten matkailua, retkeilyä ja asutusta. Maisemanähtävyyk- sinä inventoinnissa on otettu huomioon luontoarvoiltaan

55 Esim. Pohjois-Pohjanmaan arvokkaat maisema-alueet 1997, 12. 66 Inventointiohje 2010, 14. 7 Inventointiohje 2010, 14. 11

POHJOIS-POHJANMAAN VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAIDEN MAISEMA-ALUEIDEN PÄIVITYSINVENTOINTI

c merkittävät vaaramaisemat. Matkailukäytössä olevat ar- Arvokkaiksi määritellyt maisema-alueet kuvastavat kult- vokkaat vaaramaisemat on arvioitu rakennettua maisemaa tuurimaisemaa aikojen kuluessa muokanneiden elinkeino- edustavina kohteina. jen moninaisuutta sekä kertovat maisemien ja elinkeinojen keskinäisestä erilaisuudesta eri puolilla maata. Myös pit- Rakennetut maisemat kään jatkuneen matkailuelinkeinon muokkaamaa maise- Tässä inventoinnissa kohdevalikoimaa on laajennettu, ja maa voidaan pitää arvokkaana, samaan tapaan kuin maa- inventointiin on otettu mukaan myös rakennettua maise- talouden muokkaamaa maisemaa. Matkailumaisemat on maa edustavia kohteita. Rakennettuihin maisemiin kuuluu otettu inventoinnissa huomioon arvokkaina, paikallisen ja rakennettua ympäristöä edustavia laajoja maisemakoko- alueellisen identiteetin kannalta merkittävinä kohteina. naisuuksia. Rakennettua maisemaa edustavina maisemina Useimmissa matkailukohteissa korostuu luonnonympä- inventointiin on otettu mukaan taajamamaisemat, matkai- ristön merkitys. Arvokkaiksi määritellyt matkailumaise- lumaisemat ja tiemaisemat. Kohteiden valinnassa on kiin- mat ovat elinvoimaisia kokonaisuuksia, joissa rakentami- nitetty huomiota maakunnalle tyypillisiin piirteisiin sekä nen ja maisema muodostavat laadukkaan, omaleimaisen, rakentamisen merkitykseen osana maisemaa. Tavoitteena identiteetiltään vahvan kokonaisuuden. on ollut valita mukaan kohteita, jotka ovat edustavimpia Tielinjaukset ovat usein vanhimpia kulttuurimaisemassa esimerkkejä alueelle tyypillisistä rakennetuista maisemista. edelleen olemassa olevia kerroksia. Pohjois-Pohjanmaalla Rakennettua maisemaa edustavien kohteiden arvioinnissa vanhat maantiet on rakennettu 1700- ja 1800-luvuilla. Ny- on kiinnitetty huomiota ympäristön laatuun, rakentami- kyiset tiet on monin paikoin rakennettu vanhojen tielin- sen sopeutumiseen maisemaan ja sen ominaispiirteisiin. jausten pohjalle. Vanhat tielinjaukset ilmentävät kulttuu- Arvokkaiksi määritellyille kohteille on ominaista historial- rimaisemalle ominaista historiallista jatkuvuutta. Tieym- linen kerroksellisuus ja elinvoimaisuus. Rakentaminen si- päristön ominaispiirteet ovat kuitenkin aikojen kuluessa joittuu maisemaan muodostaen laadukkaan, harmonisen muuttuneet, teitä on kunnossapito- ja parannustöiden yh- kokonaisuuden. Olennaista on, että rakentaminen vahvis- teydessä oikaistu, levennetty, tasattu ja korotettu. Tiemai- taa ja luo paikan henkeä – rakentaminen ja sen suhde mai- semakohteissa tie toimii maisema-alueen runkona. Tie- semaan luo lisäarvoja ja tekee paikasta paikan. maisemien arvottamisessa on kiinnitetty huomiota tien si- jaintiin suhteessa maastoon ja asutukseen sekä tieltä avau- Taajamamaisemiin kuuluu rakennettua ympäristöä edus- tuviin näkymiin. Arvokkaiksi määritellyissä kohteissa tie ja tavia laajoja kokonaisuuksia. Rajaus maaseudun kulttuuri- sitä ympäröivä maisema muodostavat sopusointuisen, ker- maisemiksi luokiteltavien kohteiden ja taajamamaisemiksi roksellisen kokonaisuuden. luokiteltavien kohteiden välillä on osin tulkinnanvarainen ja häilyvä – taajamamaisemiin voi sisältyä myös viljelysalu- Useilla maaseudun kulttuurimaisemaa edustavilla mai- eita, ja moniin maaseudun kulttuurimaisemaa edustaviin sema-alueilla ovat näkyvissä voimatalouden vaikutukset maisema-alueisiin sisältyy taajamamaisemiksi luokiteltavia maisemaan. Esimerkiksi Oulujoen varrella voimalaitokset aluekokonaisuuksia. Pieniä taajamamaisemakokonaisuuk- ja voimalinjat ovat nykyään olennainen osa maisemaa. Ou- sia voidaan tarkastella myös RKY-kohteina. lujoen voimalaitokset kuuluvat valtakunnallisesti merkit- täväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi RKY 2009 Moniin päivitysinventoinnissa lähtötietoina huomioon määriteltyyn kokonaisuuteen Oulujoen ja Sotkamon reitin otettaviin maaseudun viljelysmaisemiin sisältyy laajoja taa- voimalaitokset. Samaan tapaan kuin voimalaitokset, tuuli- jama-alueita. Esimerkiksi valtakunnallisesti arvokkaalla Li- voimalat muodostavat näkyvän osan maisemaa. Tulevai- mingan lakeuden alueella sijaitsevat Limingan, Lumijoen suudessa myös tuulivoiman rakentamisen vaikutukset ja Tyrnävän taajamat, ja Oulujoen laakson alueella Mu- maisemaan lisääntyvät. Myös tuulivoimarakentaminen hoksen taajama. Päivitysinventoinnissa maaseudun kult- voidaan nähdä maiseman elinvoimaisuuden kannalta mer- tuurimaisemissa sijaitsevia taajama-alueita tarkastellaan kittävänä. Samaan tapaan kuin voimalaitokset, maisemaan osana laajaa maisemakokonaisuutta. Inventoinnissa kiin- onnistuneesti sijoitetut tuulivoimalat ja tuulivoimala-alu- nitetään huomiota taajama-alueiden ominaispiirteisiin, eet voivat hahmottua omaleimaisuutta ja paikallista iden- niiden historiaan ja merkitykseen osana maisemakokonai- titeettiä muodostavina kokonaisuuksina. suutta eri aikoina, niiden sijaintiin maisemassa sekä raken- netun ympäristön ja maiseman välisiin suhteisiin. Useim- miten taajama-alueet ovat olennainen osa arvokasta, his- toriallisesti kerroksellista ja elinvoimaista maisemaa. Ar- vokkaiksi määritellyillä maisema-alueilla taajamien suun- nittelun ja kehittämisen tulisi tapahtua maisema-alueelle tyypilliset ominaispiirteet ja arvot huomioonottavalla ja niitä tukevalla ja vahvistavalla tavalla. Toisaalta maisema- alueelle määritelty status ei saisi liikaa haitata tai estää taa- jamien kehittämistä.

12

POHJOIS-POHJANMAAN VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAIDEN MAISEMA-ALUEIDEN PÄIVITYSINVENTOINTI

c

1.3.2. Päivitys- ja täydennysinventoinnissa tar- kasteltavat maisema-alueet Maaseudun kulttuurimaisemat - Vaara-asutus - Heikkilä (Kuusamo) - Rannikkoalueiden ja saariston kulttuurimaisemat - Kantokylä – Törmäsenvaara (Kuusamo) - Alpuan kyläraitti ja viljelymaisema (Raahe) - Määttälänvaara (Kuusamo) - Hailuoto (Hailuoto) - Purnuvaara (Kuusamo) - Salonpään kylä (Oulu) - Taipaleenharju (Pudasjärvi) - Jokisuistojen kulttuurimaisemat - Tyräjärven kulttuurimaisemat (Taivalkoski) - Iijoen suu (Ii) - Virkkula (Kuusamo) - Himankakylä (Kalajoki) - Vasaraperä (Kuusamo) - Kuivajoen pohjoisranta (Ii) - Asutustilakylät - Kuivaniemen kirkonkylä (Ii) - Jaalanka (Pudasjärvi) - Olhavan kylä (Ii) - Malisensuo (Pudasjärvi) - Pyhäjoen suu (Pyhäjoki) - Miiluranta (Kärsämäki) - Raumankari – Sautinkari (Kalajoki) - Pärjänsuo (Pudasjärvi) - Siikajoen suu (Siikajoki) - Ruuhensuo (Pudasjärvi) - Jokilaaksojen kulttuurimaisemat - Somerovaara (Oulu) - Himangan peltoalue (Kalajoki) - Tunturikylä (Utajärvi) - Iijoen alajuoksu (Oulu) - Iijoen keskijuoksun kulttuurimaisema (Pudasjärvi, Maisemanähtävyydet Taivalkoski) - Rannikkoalueiden ja saariston maisemanähtävyydet - Joki-Kokko (Oulu) - Krunnit (Ii) - Kalajokilaakso (Haapajärvi, Nivala, Ylivieska) - Maakannuskarinlahti ja Meksinkallio (Kalajoki) - Kalapudas – Vaikkola (Merijärvi, Oulainen) - Rahjan saaristo (Kalajoki) - Kiiminkijoen Koiteli (Oulu) - Vanha Meri-Raahe (Raahe) - Kollaja (Pudasjärvi) - Vaaramaisemat - Maalismaan rakennusryhmä (Oulu) - Iivaara (Kuusamo) - Malisjokivarsi – Erkkilä (Nivala) - Kuusamon kosket (Kuusamo) - Mankila – Sipola (Siikalatva, Siikajoki) - Rokua (Muhos, Utajärvi) - Mustikkamäki – Sulkakylä (Haapavesi) - Suomaisemat - Olkijoen rauhanpirtti ja jokimaisema (Raahe) - Hirvisuo (Oulu, Pudasjärvi) - Oulujoen laakso (Muhos, Oulu) - Matinsuo – Lääväsuo – Kivisuo (Muhos) - Oulujokivarsi – Lähtevänoja (Utajärvi) - Olvassuo (Pudasjärvi, Utajärvi) - Pitkäsenkylä – Tynkä (Kalajoki) - Soininsuo (Pudasjärvi) - Pyhänkoski (Merijärvi, Pyhäjoki) - Revonlahti (Siikajoki) Rakennetut maisemat - Siika- ja Neittävänjokivarsi (Siikalatva) - Taajamamaisemat - Talusperän kulttuurimaisema (Merijärvi) - Taivalkosken kirkonkylä (Taivalkoski) - Tavastkenkä (Pyhäntä) - Matkailumaisemat - Vanhakirkko – Jyrinki (Sievi) - Hiekkasärkät (Kalajoki) - Venetpalon kylä (Kärsämäki) - Koiteli (Oulu) - Viitamäen viljelymaisema (Pyhäntä) - Rokua (Muhos, Utajärvi) - Lakeuden kulttuurimaisemat - Ruka (Kuusamo) - Limingan lakeus (Kempele, Liminka, Lumijoki, - Syöte (Pudasjärvi) Oulu, Tyrnävä) - Tiemaisemat - Ängeslevän Ylipää (Tyrnävä) - Liikasenvaarantie (Kuusamo) - Järvenranta-asutus - Pohjantie, Kontinkangas – Laanila (Oulu) - Aittojärvi – Kyngäs (Pudasjärvi) - Ahmas – Rokua (Muhos, Utajärvi) - Juorkuna (Utajärvi) - Kurkijärvi (Kuusamo) - Pyhäjärven alue (Pyhäjärvi) - Reisjärven Keskikylä – Kangaskylä (Reisjärvi) - Särkijärvi (Utajärvi) - Vaitiniemi (Haapavesi) - Virkkunen (Taivalkoski) - Yli-Vuotto (Oulu) 13

POHJOIS-POHJANMAAN VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAIDEN MAISEMA-ALUEIDEN PÄIVITYSINVENTOINTI

c

1.4. Inventointi ja käytetyt aineistot Maisema-alueiden arviointi on tehty kokonaisuutena – kohteiden arvioinnissa ja keskinäisessä vertailussa ovat ol- Inventointivaiheessa kohteista on koottu inventointitiedot leet mukana kaikki lähtötietoina huomioidut 80 kohdetta, ympäristöministeriössä päivitysinventointeja varten laadi- eli aiempien inventointien perustella valtakunnallisesti ja tuille inventointilomakkeille. Tietojen keräämisessä on maakunnallisesti arvokkaiksi määritellyt kohteet, RKY hyödynnetty SYKE:ssä maisema-alueiden päivitysinven- 2009 -kohdeluettelosta pois rajatuista RKY 1993 -kohteista tointeja varten laadittua MAPA-paikkatietopakettia, aikai- päivitysinventoinnissa huomioon otetut kulttuurimaise- semmin laadittuja luontoa ja kulttuuriympäristöä koskevia makokonaisuudet sekä päivitysinventointiin mukaan ote- inventointeja, alue- ja paikallishistoriikkeja sekä eri-ikäisiä tut uudet kohteet. Tässä raportissa esitellään arvioinnin kartta-aineistoja. pohjalta valtakunnallisesti arvokkaiksi ehdotetut kohteet. Kohteista on laadittu ympäristöministeriön ohjeiden mu- kaisesti aluekuvaukset. Valtakunnallisesti arvokkaiksi eh- 1.7. Maisema-alueiden rajaukset ja rajausten dotettavien maisema-alueiden aluekuvaukset on esitetty muutokset tämän raportin luvussa 4. Maisema-alueiden rajauksissa tavoitteena on ollut yhte- 1.5. Maastotyöt näisten aluekokonaisuuksien hahmottaminen. Rajauksissa on noudatettu maisemarakenteen näkyvissä olevia luonte- Maastotyöt on tehty kaikissa päivitysinventoinnissa mu- via rajoja, joita ovat mm. avointa viljelysmaisemaa rajaavat kana olevissa kohteissa kesän ja syksyn 2013 kuluessa. yhtenäiset metsäiset reunavyöhykkeet, selänteiden lakialu- Maastokäyntien tarkoituksena on ollut inventointitietojen eet, vesistöt sekä ihmisen luomat rakenteet, kuten tiet tai täydentäminen, visuaalisen maisemakuvan hahmottami- taajamien reuna-alueet. nen ja kohteiden lopullinen arviointi. Rajaukset on määritelty maastoanalyysin ja kartta-analyy- Maastossa otetut valokuvat löytyvät Pohjois-Pohjanmaan sien perusteella: rajaukset on pyritty määrittelemään mah- liitolta ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselta sähköi- dollisimman tarkasti maastossa, ja maastotietoja on täy- sessä muodossa. dennetty ja tarkennettu kartta-analyyseillä. Käytännössä maastossa on liikuttu alueilla, joilla on mahdollista kulkea 1.6. Maisema-alueiden arviointi teitä myöten. Tiettömillä metsäalueilla ei ole ollut mahdol- lista käydä. Esimerkiksi viljelysmaisemaa rajaavien reuna- Maisema-alueiden arviointi on tehty inventointitietojen ja vyöhykkeiden ja selännealueiden rajaukset on määritelty maastoanalyysien pohjalta. Arvioinnissa on kiinnitetty maastossa hahmottuvien näkymien sekä karttatarkastelun huomiota inventointiohjeessa esitetyn mukaisesti seuraa- pohjalta. Maisema-alueita ei ole tarkasteltu vesistöistä kä- viin asioihin: sin. - luonto, luonnonarvot ja luonnon monimuotoisuus Päivitysinventoinnin yhteydessä alueiden rajauksiin on - maiseman ja maankäytön historiallinen kehitys ja sen tehty pääasiassa tarkennuksia olemassa olevan tilanteen jatkuvuus pohjalta, eli rajaukset on päivitetty olemassa olevan tilan- - kulttuuripiirteiden edustavuus, harvinaisuus, säilynei- teen mukaisiksi. Useimmilla maisema-alueilla rajaukset syys ja alkuperäisyys ovat jossain määrin laajentuneet. Valtakunnallisesti arvok- kaiksi ehdotetut maaseudun kulttuurimaisemat ovat elin- - symboli- ja identiteettiarvot (tapahtumapaikat, histori- alliset tapahtumat, alueen väestölle merkittävät piir- voimaisia maatalousalueita, joilla viljelyskäytössä olevat teet) peltoalueet ovat edellisen, 1990-luvulla tehdyn inventoin- nin jälkeen laajentuneet, jolloin myös maisema-alueiden - alueen elinvoimaisuus ja nykyinen toimivuus rajaukset ovat laajentuneet olemassa olevien viljelysaluei- - maisemakuvan yhtenäisyys, eheys ja vaikuttavuus den rajausten mukaisiksi. Monin paikoin rajauksia on - maisemamaakunnan erityispiirteet (maisema-alue alu- myös tarkennettu ja laajennettu siten, että maisema-alue- eellisten erityispiirteiden kuvaajana) kokonaisuuksiin on otettu mukaan maisema-alueita rajaa- vat reunavyöhykkeet, kuten esimerkiksi viljelysalueita ra- - maisemahäiriöt ja luonnonarvoja alentavat vauriot ja jaavien selännealueiden reuna- ja lakialueet. uhkatekijät - päällekkäisyydet RKY 2009 -listauksen kanssa Reisjärven kulttuurimaisemien, Kalajokilaakson kulttuuri- maiseman, Limingan lakeuden kulttuurimaiseman, Oulu- Valtakunnallisesti arvokkaiksi määritellyt maisema-alueet jokilaakson kulttuurimaiseman, Iijokivarren kulttuuri- ja edustavat maisemamaakunnalleen tyypillisiä maisemia, luonnonmaisemien, Tyräjärven kulttuurimaiseman ja joilla on huomattavaa valtakunnallista merkitystä. Maa- Määttälänvaaran kulttuurimaiseman maisema-alueiden kunnallisesti arvokkaat alueet edustavat maisemamaakun- rajauksia on tarkennettu paikoin siten, että maisema-alue- nalleen tyypillisiä maisemia sekä maakunnan sisäisiä eri- kokonaisuuksiin on otettu mukaan viljelysmaisemaa rajaa- tyispiirteitä. via, taustamaisemina merkittäviä selännealueita. Virkku- lan kulttuurimaisema ja Rukan vaarajono -alueen rajausta on muutettu päivitysinventoinnin perusteella siten, että 14

POHJOIS-POHJANMAAN VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAIDEN MAISEMA-ALUEIDEN PÄIVITYSINVENTOINTI

c aluekokonaisuuteen sisältyvät myös Rukatunturi ja Pyhä- yksittäisiä rakennuksia ja pihapiirejä tai selvästi maisema- vaara. Oulankajoen ja Kitkajoen koskimaisemat -mai- alueita pienialaisempia alueita, jotka eivät vaikuta mai- sema-alueeseen on rajattu mukaan jokiympäristö huomat- sema-alueiden rajauksiin. Ne hahmottuvat maisemassa tavasti aikaisempaa laajemmalta alueelta. kokonaisuutta elävöittävinä yksityiskohtina. Aittojärvi – Kyngäs -alueella sijaitsee RKY 2009-kohteeseen pyramidi- Kartoilla on esitetty maisema-alueiden vanhat ja uudet ra- kattoiset kesänavetat kuuluva Mannila. Hiekkasärkät – jaukset. Rajausten muutokset on perusteltu aluekuvauk- Rahja -alueella on RKY 2009-kokonaisuuteen Pohjanmaan sissa. rantatie kuuluva Alajoentie. Kalajokilaakson alueella sijait- sevat RKY 2009-kohteet Vähäkankaan kyläraitti, Kyösti ja 1.8. Päällekkäisyydet RKY 2009 -luettelon Kalervo Kallion talot -kokonaisuuteen kuuluvat Heikkilä kanssa ja Pajari Nivalan taajamassa sekä Köyhänperän latoalue. Limingan lakeuden alueella sijaitsevat RKY 2009-kohteet Pääsääntöisesti inventoinnin ulkopuolelle on rajattu ne Kankaanpääntien kylämaisema, Lapinkylän tuulimyllyt - kohteet, jotka on määritelty valtakunnallisesti merkittä- kokonaisuuteen kuuluvat Penttilän, Erkkilän, Granlundin väksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi (RKY 2009). ja Kyrön tuulimyllyt, Pohjanmaan rantatie -kokonaisuu- Näitä kohteita ovat Kallat (Kalajoki), ja Oulujoen suisto teen kuuluva Äijänseläntie, Limingan kirkko ympäristöi- (Oulu). Määttälänvaara – Vuotunki -maisema-alueeseen neen, Limingan ranta, Ala-Temmeksen jokivarsitalot sekä kuuluva Vuotungin kylä Kuusamossa on kokonaisuudes- Tyrnävän meijerikatu. Oulujoen laakson alueella sijaitse- saan määritelty RKY 2009-kohteeksi, joten se on rajattu vat RKY 2009-kohteet Päivärinteen parantola, Muhoksen pois maisema-alueesta. Poikkeuksena on Hailuoto, joka on kirkko, museosiltoihin kuuluva Ponkilan silta sekä koko- kokonaisuudessaan määritelty sekä valtakunnallisesti mer- naisuuteen Oulujoen ja Sotkamon reitin voimalaitokset kittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi (RKY 2009) kuuluvat Pyhäkoski ja Montta sekä Pikkaralan sähköasema että valtakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi. ja muuntamo. Useilla maisema-alueilla sijaitsee pienialaisia RKY 2009-lu- ettelossa mukana olevia kohteita. Ne ovat kuitenkin joko

15

POHJOIS-POHJANMAAN VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAIDEN MAISEMA-ALUEIDEN PÄIVITYSINVENTOINTI

c

2. Pohjois-Pohjanmaan maisemamaakunnat ja maisemaseudut

Pohjois-Pohjanmaan alueelle tyypillisiin maisemiin kuu- kiseutu ja rannikko, Pohjois-Pohjanmaan jokiseutu ja ran- luu toisistaan ominaispiirteiltään huomattavasti poik- nikko, Pohjois-Pohjanmaan nevalakeuden seutu, Kainuun keavia maisemia: niitä ovat mm. Perämeren laakeat ran- vaaraseutu ja Kuusamon vaaraseutu. nikkoalueet, selvärajaiset jokilaaksot, nevalakeuden suo- alueet ja Koillismaan jylhät vaaramaisemat. Maakunnan 2.1. Suomenselkä länsiosissa maisemalle ovat luonteenomaisia Perämereen laskevat joet, asutut ja viljellyt jokilaaksot ja niiden väleihin Suomenselkä on karu ja laakea vedenjakajaseutu, jolla rajautuvat karut ja harvaanasutut selännealueet. Alueelli- maasto on joko suhteellisen tasaista tai korkeussuhteiltaan sina erityispiirteinä erottuvat Limingan lakeuden alueen ja vaihtelevaa ja kumpuilevaa, korkeuserot ovat kuitenkin Kalajokilaakson laajat alavat viljelysalueet. Maakunnan pieniä. Koko alueella vallitsee mannerjäätikön kulutuskor- keskiosat ovat suovaltaista vedenjakaja-aluetta, harva asu- kokuva. Maa on yleensä moreenin peitossa, paikoin alu- tus ja pienialaiset viljelysalueet keskittyvät vesistöjen ran- eella on laajoja kumpuilevia drumliinikenttiä. Pohjanlah- noille. Koillisosat ovat jylhää vaaramaisemaa, asutus on den rannikolle suuntautuvien jokien latva-alueilla on savi- 9 harvaa vaara-asutusta. Pohjois-Pohjanmaan alueelle tyy- ja silttikerrostumia. pillisiä arvokkaita luontotyyppejä ovat Perämeren maan- Kasvillisuudeltaan koko Suomenselkä on ympäristöään kohoamisrannikon luonto, aapasuoluonto sekä vanhat ha- karumpaa. Metsät ovat tyypiltään karuja puolukkatyypin vumetsävyöhykkeen luonnonmetsät. mäntykankaita. Alueen pohjoisosissa puustosta suuri osa Valtakunnallisessa maisemamaakuntajaossa Pohjois-Poh- on lehtipuuta. Soita on huomattavan paljon, keskimäärin janmaa sijaitsee kolmen maisemamaakunnan – Suomen- puolet alueen maa-alasta. Tyypiltään useimmat niistä ovat selän, Pohjanmaan sekä Kainuun ja Kuusamon vaaramaan Pohjanmaan aapasoita. Alueella on pienehköjä järviä ja – alueella. Niistä Pohjanmaan maisemamaakunta jakautuu suolampareita sekä muutamia isompia järvialtaita. Suo- Pohjois-Pohjanmaan maakunnan alueella kolmeen maise- maiden halki luikertelee ruskeavetisiä puroja ja latvajo- 10 maseutuun: Keskipohjanmaan jokiseutuun ja rannikkoon, kia. Pohjois-Pohjanmaan jokiseutuun ja rannikkoon sekä Poh- Alueen asutus on harvaa. Viljelyskäytössä olevaa peltoalaa jois-Pohjanmaan nevalakeuden seutuun. Kainuun ja Kuu- on niukalti, ja suuri osa siitä on keskittynyt jokien latvoille. samon vaaramaa jakautuu kahteen maisemaseutuun: Kai- Kylät ovat pieniä ja sijaitsevat laaksoissa ja vesistöjen tun- nuun vaaraseutuun ja Kuusamon vaaraseutuun.8 tumassa tai selänteiden rinteillä. Perinteinen mäki- ja Maisema-aluetyöryhmän mietinnössä (1993) esitetty jako vaara-asutus ulottuu Suomenselän keskiosiin asti. Alueelle maisemamaakuntiin ja maisemaseutuihin on Pohjois- ominaisia takamaiden piirteitä kuvaa myös se, että vanhaa Pohjanmaan alueella tarkoituksenmukainen ja kuvaa hy- rakennuskantaa on olemassa varsin vähän. Pika-asutuksen vin alueen maisemaseuduille tyypillisiä ominaispiirteitä aikana seudulle muutti paljon väestöä, ja monet alueen ky- 11 sekä seutujen keskinäisiä eroavaisuuksia. Tässä päivitysin- lät on kokonaan tuolloin rakennettu. ventoinnissa Pohjois-Pohjanmaan maakunta on jaettu mietinnössä esitetyn jaon mukaisesti kuuteen maisema- seutuun, jotka ovat: Suomenselkä, Keski-Pohjanmaan jo-

8 Maisemanhoito 1992, 31–38. 10 Maisemanhoito 1992, 31. 9 Maisemanhoito 1992, 31. 11 Maisemanhoito 1992, 31. 16

POHJOIS-POHJANMAAN VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAIDEN MAISEMA-ALUEIDEN PÄIVITYSINVENTOINTI

c

Suomenselän alueelle tyypillisiä maisemia ovat järvenran- sora- ja hietikkoalueita, joille ovat tunnusomaisia laajat takylät, mäki- ja vaara-asutus, jokilaaksojen latvoilla sijait- muinaiset rantavallikentät. Rannikolla ja Hailuodossa on sevat pienet kylät sekä asutustoiminnan seurauksena syn- laajoja dyynikenttiä.16 tyneet kylät. Alue kuuluu keskiboreaaliseen kasvillisuusvyöhykkeeseen. Alueella on runsaasti aapasoita. Kasvillisuuden yleisilme 2.2. Keski-Pohjanmaan jokiseutu ja rannikko on karu, mutta seudulla on paljon erikoisia kasvillisuus- Pohjanmaan alueella vaihtelevat mannerjäätikön muovaa- tyyppejä. Metsät ovat enimmäkseen puolukkatyypin män- mat moreenialueet sekä jäätikköjokien sedimentaation tu- nikköjä, koivun osuus lisääntyy kohti pohjoista. Rannik- loksena syntyneet loivapiirteiset alueet. Keski- ja Pohjois- koalueella näkyvät maankohoamisen myötä muodostu- Pohjanmaan vaihettumisvyöhykkeellä on paljon pieniä neet kasvillisuusvyöhykkeet. Alueelle tyypillisiä ovat lai- kalliokohoumia, kumpumoreeneja ja kumpareisia drum- dunnetut rantaniityt. Rannikolla kasvillisuus on omalei- liinikenttiä. Jokilaaksoissa on viljavia savikkoalueita.12 maista, ja lajistossa on olosuhteisiin sopeutuneita endee- misiä kasvilajeja. Hailuodon rannoilla on laajoja rantaniit- Alue kuuluu keskiboreaaliseen kasvillisuusvyöhykkeeseen. tyjä ja lepikoita.17 Jokilaaksoissa viljavat savikkoalueet on raivattu pelloiksi. Selännealueilla luonnonkasvillisuuden yleisilme on karu. Pohjois-Pohjanmaan jokiseudun ja rannikon alueelle tyy- Alueella on runsaasti soita, niitä on peltoviljelyn ulkopuo- pillisiä piirteitä ovat mereen laskevat joet ja jokilaaksoissa lelle jäävästä maa-alasta lähes tai selvästi yli puolet. Metsien sijaitsevat kapeat viljellyn maan vyöhykkeet. Viljelysmaan määrä on soita vähäisempi, ne ovat enimmäkseen kivik- osuus vähenee kohti pohjoista. Järviä alueella on hyvin vä- koisten moreenimaiden huonokasvuisia kuivahkoja puo- hän. Jokilaaksoissa kylät sijaitsevat usein pienillä kumpa- lukkatyypin männikköjä. Rannikkoalueilla on myös kuu- reilla. Asutusta on myös jokien rantamilla. Limingan seu- sikkoja, ja kasvillisuus on muutenkin rehevämpää ja mo- dulla viljelysalueet muodostavat poikkeuksellisen laajan nipuolisempaa.13 viljelylakeuden. Laaja Hailuodon saari on omaleimainen maisemallinen kokonaisuus.18 Maisemalle tyypillisiä piirteitä ovat suurehkot joet ja selvä- rajaiset jokilaaksot, ja niiden väliin rajautuvat karut ja soi- Alueelle tyypillisiä maisemia ovat jokien suistoalueiden ja set selännealueet. Asutus ja viljelysalueet keskittyvät jokien jokilaaksojen asutus ja viljelysmaisemat, lakeuden alueen varsille, selännealueilla asutus on harvaa. Asutus on perin- laajat viljelysmaisemat ja rantaniityt sekä rannikkoalueen teisesti sijoittunut nauhamaisesti jokien ja niitä myötäile- maankohoamisalueet, rantakerrostumat ja dyynikentät. vien teiden varsille. Jokilaaksojen kylät ovat pitkiä, ti- heydeltään vaihtelevia rivikyliä. Jokien yläjuoksuilla asutus 2.4. Pohjois-Pohjanmaan nevalakeuden seutu sijoittuu yleensä jokilaaksojen reunoilla oleville kumpa- Pohjois-Pohjanmaan nevalakeuden seudulla maasto on reille, pellot sijaitsevat asutuksen ja jokien väliin rajautu- suhteellisen tasaista. Korkeusvaihtelut ovat vähäisiä alueen villa alavilla alueilla. Jokien keski- ja alajuoksuilla raken- itärajalle saakka, missä topografia alkaa nopeasti jyrketä nukset sijaitsevat jokien töyräillä.14 kohti Kainuun vaaramaita. Alueen poikki kulkee muutama Kalajoen kohdalla erityispiirteenä ovat mereen saakka harjujakso.19 työntyville harjujaksoille muodostuneet laajat soraiset ja Nevalakeuden seudulla on erämaa-alueita ja laajoja vetisiä hiekkaiset rantakerrostumat. Rannikolla näitä hiekka- aapasoita. Reilusti yli puolet alueen maa-alasta on suota, ja ranta-alueita dyynikenttineen on otettu matkailuelinkei- loppu on lähes kokonaan metsää. Alueella on jokia ja jon- non käyttöön.15 kin verran järviä.20 Alueelle tyypillisiä maisemia ovat jokien suistoalueiden ja Asutus on harvaa ja viljelysalueiden osuus maa-alasta on jokilaaksojen asutus ja viljelysmaisemat sekä rannikon vähäinen. Viljelysalueet keskittyvät jokien varsille ja järvien hiekkaiset rantakerrostumat ja dyynikentät. rannoille. Vesistöjen varsilla on pääasiassa yksittäisasu- tusta sekä pieniä kyliä ja taajamia. Nevalakeuden alueelle 2.3. Pohjois-Pohjanmaan jokiseutu ja rannikko on eri asutuslakien perusteella muodostettu paljon asutus- Pohjanmaan alueella vaihtelevat mannerjäätikön muovaa- tiloja.21 mat moreenialueet sekä jäätikköjokien sedimentaation tu- loksena syntyneet loivapiirteiset alueet. Maasto on suhteel- lisen tasaista. Mannerjäätikön kerrostamien moreenialuei- den ohella laajoilla alueilla on tasaisia savikkoalueita tai

12 Maisemanhoito 1992, 34. 18 Maisemanhoito 1992, 35. 13 Maisemanhoito 1992, 34. 19 Maisemanhoito 1992, 35–36. 14 Maisemanhoito 1992, 34. 20 Maisemanhoito 1992, 35–36. 15 Maisemanhoito 1992, 34. 21 Maisemanhoito 1992, 35–36. 16 Maisemanhoito 1992, 35. 17 Maisemanhoito 1992, 35. 17

POHJOIS-POHJANMAAN VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAIDEN MAISEMA-ALUEIDEN PÄIVITYSINVENTOINTI

c

Nevalakeuden seudulle tyypillisiä maisemia ovat jokivarsi- Seudulle tyypillisiä maisemia ovat vaaramaisemat, järvien kylät ja järvenrantakylät viljelysalueineen, asutustoimin- rannoilla ja vaarojen rinteillä sijaitsevat kylät viljelysaluei- nan seurauksena syntyneet asutustilakylät sekä laajat avoi- neen sekä asutustilakylät. met aapasuoalueet. 2.6. Kuusamon vaaraseutu 2.5. Kainuun vaaraseutu Kuusamon vaaraseudulla maisemat ovat kauttaaltaan jyl- Kainuun vaaraseudulla maisemassa ovat näkyvissä man- hiä, maanpinnan muodot ovat jyrkkäpiirteisen vaaramai- nerjäätikön aiheuttamat jäljet. Alueen länsipuoliskon sia. Samoin kuin Kainuun vaaraseudulla maisemassa ovat kautta pohjoiseen kulkee jylhä vaarajakso, jonka korkeim- selvästi näkyvissä mannerjäätikön vaikutuksesta syntyneet mat huiput ovat Iso-Syöte ja Iivaara. Alueen länsirajalla jäljet. Pinnanmuodoille ovat tyypillisiä vaarat, luode- maasto laskee jyrkästi Pohjois-Pohjanmaan nevalakeudelle kaakko -suuntaiset drumliinikentät sekä luode-kaakko - ja Oulujärven seudulle. Alueen itäosassa maasto on varsin suuntaiset ja länsi-itä -suuntaiset selväpiirteiset harjujak- alavaa ja korkeussuhteiltaan vaihtelevaa moreenimaata, sot. Seudulla on useita suuria järviä sekä pieniä järviä, jokia jossa näkyy mannerjäätikön aiheuttama kasaantumiskor- ja puroja. Jääkauden jäljet näkyvät selvästi järvien muo- kokuva. Drumliinikentät ja kumpuilevat moreenimaat, doissa. Soita on paljon, ne ovat tyypiltään Peräpohjolan aa- kalliomaat, ruhjelaaksot ja harjujaksot vaihtelevat ja juo- pasoita ja alueellisesti tyypillisiä Kuusamon rinnesoita.25 vittavat maiseman luode-kaakko-suuntaiseksi.22 Seutu kuuluu kokonaisuudessaan pohjoisboreaaliseen kas- Seudulla on paljon suuria reittimäisiä järvivesistöjä ja pie- villisuusvyöhykkeeseen. Metsät ovat yleensä karuhkoja va- nempiä järviä sekä puroja ja jokia. Soita on paikoin yli puo- riksenmarja-puolukkatyypin tai variksenmarja-mustikka- let maa-alasta, valtaosa niistä on tyypiltään Pohjanmaan tyypin kuusikoita. Karussa luonnossa on paikoin myös re- aapasoita. Seutu kuuluu pohjoisboreaaliseen kasvillisuus- hevää kasvillisuutta, lehtoja, lettosoita ja niittyjä. Korkeim- vyöhykkeeseen. Metsät ovat enimmäkseen melko karuja pien vaarojen laella ja kylmien rotkolaaksojen kallioseinä- puolukka-mustikkatyyppisiä mäntyvaltaisia kankaita. Laa- millä on myös tunturikasvillisuutta.26 keassa maastossa on paljon märkiä suometsiä. Vaarojen Harva asutus sijoittuu vaarojen rinteille sekä järvien ni- rinteillä ja niiden juurilla on monin paikoin reheviä kuusi- mille ja kannaksille. Seudun eteläosassa on myös vaara- metsiä ja lettosoita.23 asutusta.27 Asutus alueella on harvaa ja pellot ovat pieniä. Asutus ja Alueelle tyypillisiä maisemia ovat vaaramaisemat sekä vaa- viljelykset sijaitsevat vaarojen rinteillä ja vesistöjen varsilla. rojen rinteillä ja järvien niemillä ja kannaksilla sijaitsevat Suuri osa peltoalasta on raivattu varsin myöhään, pika- kylät viljelysalueineen. asutustoiminnan yhteydessä.24

22 Maisemanhoito 1992, 37. 25 Maisemanhoito 1992, 37–38. 23 Maisemanhoito 1992, 37. 26 Maisemanhoito 1992, 37–38. 24 Maisemanhoito 1992, 37. 27 Maisemanhoito 1992, 37–38. 18

POHJOIS-POHJANMAAN VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAIDEN MAISEMA-ALUEIDEN PÄIVITYSINVENTOINTI

c

3. Inventoidut kohteet ja arvoluokat

Tässä luettelossa on esitetty kaikki maisema-alueiden päivitysinventoinnissa huomioon otetut kohteet Pohjois-Pohjan- maalla. Maakunnallisesti arvokkaiden kohteiden inventointi on edelleen kesken, joten taulukossa on esitetty uusi arvo- luokka vain valtakunnallisesti arvokkaiksi ehdotetuille kohteille.28

Maisema-alueen nimi Kunta Arvoluokka (vanha nimi sulkeissa) vanha / uusi V = valtakunnallinen M = maakunnallinen U = uusi kohde RKY 1993 = RKY-pudokas SUOMENSELKÄ Miilurannan asutusmaisema (Miiluranta) Kärsämäki M, RKY 1993 / V Pyhäjärven alue Pyhäjärvi M Reisjärven kulttuurimaisemat Reisjärvi V / V (Reisjärven Keskikylä – Kangaskylä) Siika- ja Neittävänjokivarsi Siikalatva M Tavastkenkä Pyhäntä M Venetpalon kylä Kärsämäki RKY 1993 Viitamäen viljelymaisema Pyhäntä RKY 1993

KESKI-POHJANMAAN JOKISEUTU JA RANNIKKO Kalajoen Hiekkasärkät ja Rahjan saaristo Kalajoki M / V (Hiekkasärkät – Rahja) Himankakylä Kalajoki M Himangan peltoalue Kalajoki M Kalajokilaakson kulttuurimaisema (Kalajokilaakso) Haapajärvi, Nivala, Ylivieska V / V Maakannuskarinlahti ja Meksinkallio Kalajoki M Malisjokivarsi – Erkkilä Nivala M Pitkäsenkylä – Tynkä Kalajoki M Raumankari – Sautinkari Kalajoki M Vanhakirkko – Jyrinki Sievi M

POHJOIS-POHJANMAAN JOKISEUTU JA RANNIKKO Alpuan kyläraitti ja viljelymaisema Raahe RKY 1993 Hailuoto (Hailuoto) Hailuoto V / V Iijoen alajuoksu Oulu M Iijoen suu Ii M Kalapudas – Vaikkola Merijärvi, Oulainen M Koiteli Oulu M Krunnit Ii M Kuivajoen pohjoisranta Ii M Kuivaniemen kirkonkylä Ii RKY 1993 Limingan lakeuden kulttuurimaisema Kempele, Liminka, Lumijoki, Oulu, Tyrnävä V / V (Limingan lakeus) Maalismaan rakennusryhmä Oulu RKY 1993 Mankila – Sipola Siikalatva, Siikajoki M

28 Kaikkien inventoinnissa mukana olevien maisema-alueiden keskinäinen vertailu on tehty valtakunnallisesti arvokkaiden maisema- alueiden inventoinnin yhteydessä. Maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden inventointi valmistuu vuoden 2014 aikana. 19

POHJOIS-POHJANMAAN VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAIDEN MAISEMA-ALUEIDEN PÄIVITYSINVENTOINTI

c

Mustikkamäki – Sulkakylä Haapavesi M Olhavan kylä Ii RKY 1993 Olkijoen rauhanpirtti ja jokimaisema Raahe RKY 1993 Oulujokilaakson kulttuurimaisema Muhos, Oulu V / V (Oulujoen laakso) Pohjantie, Kontinkangas – Laanila Oulu U Pyhäjoen suu Pyhäjoki M Pyhänkoski Merijärvi, Pyhäjoki M Revonlahti Siikajoki M Salonpään kylä Oulu RKY 1993 Siikajoen suu Siikajoki M Somerovaara Oulu RKY 1993 Talusperän kulttuurimaisema Merijärvi RKY 1993 Vaitiniemi – Ainali Haapavesi M Vanha Meri-Raahe Raahe M Ängeslevän Ylipää Tyrnävä RKY 1993

POHJOIS-POHJANMAAN NEVALAKEUDEN SEUTU Aittojärven ja Livojokivarren kulttuurimaisema Pudasjärvi V / V (Aittojärvi – Kyngäs) Ahmas Muhos, Utajärvi M Hirvisuo Oulu, Pudasjärvi U Joki-Kokko Oulu M Juorkuna Utajärvi M Kollaja Pudasjärvi M Matinsuo – Lääväsuo – Kivisuo Muhos U Olvassuo Pudasjärvi, Utajärvi U / V Oulujokivarsi – Lähtevänoja Utajärvi M Pärjänsuo Pudasjärvi U Rokuanvaara (Ahmas – Rokua) Muhos, Utajärvi M / V Soininsuo Pudasjärvi U Särkijärvi Utajärvi M Taipaleenharju Pudasjärvi RKY 1993 Tunturikylä Utajärvi U Yli-Vuotto Oulu M

KAINUUN VAARASEUTU Iijokivarren kulttuuri- ja luonnonmaisemat Pudasjärvi, Taivalkoski V / V (Iijoen keskijuoksun kulttuurimaisema) Jaalanka Pudasjärvi U Malisensuo Pudasjärvi M Ruuhensuo Pudasjärvi U Syöte Pudasjärvi U Taivalkosken kirkonkylä Taivalkoski M Tyräjärven kulttuurimaisema Taivalkoski V / V (Tyräjärven kulttuurimaisemat) Virkkunen Taivalkoski M

KUUSAMON VAARASEUTU Heikkilä Kuusamo M Iivaara Kuusamo M Kantokylä – Törmäsenvaara Kuusamo M Kurkijärvi Kuusamo M Oulankajoen ja Kitkajoen koskimaisemat Kuusamo V / V (Kuusamon kosket) Liikasenvaarantie Kuusamo U Määttälänvaaran kulttuurimaisema Kuusamo V, RKY 1993 / V (Määttälänvaara – Vuotunki) Purnuvaara Kuusamo M Virkkulan kulttuurimaisema ja Rukan Kuusamo V / V vaarajono (Virkkula) Vasaraperä Kuusamo M 20

POHJOIS-POHJANMAAN VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAIDEN MAISEMA-ALUEIDEN PÄIVITYSINVENTOINTI

c

4. Valtakunnallisesti arvok- kaat maisema-alueet

Päivitysinventoinnin perusteella valtakunnallisesti arvokkaiksi maisema-alueiksi Pohjois- Pohjanmaalla ehdotetaan seuraavia kohteita: 1. Aittojärven ja Livojokivarren kulttuurimaisema (Pudasjärvi) Aittojärvi – Kyngäs. Valtakunnallisesti arvokas maisema-alue 2. Hailuoto (Hailuoto) Hailuoto. Valtakunnallisesti arvokas maisema-alue 3. Iijokivarren kulttuuri- ja luonnonmaisemat (Pudasjärvi, Taivalkoski) Iijoen keskijuoksun kulttuurimaisema. Valtakunnallisesti arvokas maisema-alue 4. Kalajoen Hiekkasärkät ja Rahjan saaristo (Kalajoki) Hiekkasärkät – Rahja. Maakunnallisesti arvokas maisema-alue 5. Kalajokilaakson kulttuurimaisema (Haapajärvi, Nivala, Ylivieska) Kalajokilaakso. Valtakunnallisesti arvokas maisema-alue 6. Limingan lakeuden kulttuurimaisema (Kempele, Liminka, Lumijoki, Oulu, Tyrnävä) Limingan lakeus. Valtakunnallisesti arvokas maisema-alue 7. Miilurannan asutusmaisema (Kärsämäki) Miilurannan asutustilakylä. Valtakunnallisesti merkittävä kulttuurihistoriallinen ympäristö (RKY 1993). Miilurannan asutusalue. Maakunnallisesti arvokas maisema-alue 8. Määttälänvaaran kulttuurimaisema (Kuusamo) Määttälänvaara – Vuotunki. Valtakunnallisesti arvokas maisema-alue 9. Olvassuo (Pudasjärvi, Utajärvi, Puolanka) Uusi kohde 10. Oulankajoen ja Kitkajoen koskimaisemat (Kuusamo) Kuusamon kosket. Valtakunnallisesti arvokas maisema-alue 11. Oulujokilaakson kulttuurimaisema (Muhos, Oulu) Oulujoen laakso. Valtakunnallisesti arvokas maisema-alue 12. Reisjärven kulttuurimaisemat (Reisjärvi) Reisjärven Keskikylä – Kangaskylä. Valtakunnallisesti arvokas maisema-alue 13. Rokuanvaara (Muhos, Utajärvi, ) Ahmas – Rokua. Maakunnallisesti arvokas maisema-alue 14. Tyräjärven kulttuurimaisema (Taivalkoski) Tyräjärven kulttuurimaisemat. Valtakunnallisesti arvokas maisema-alue 15. Virkkulan kulttuurimaisema ja Rukan vaarajono (Kuusamo) Virkkula. Valtakunnallisesti arvokas maisema-alue

21

POHJOIS-POHJANMAAN VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAIDEN MAISEMA-ALUEIDEN PÄIVITYSINVENTOINTI

c

Luettelossa on esitetty valtakunnallisesti arvokkaiksi esitet- Kohteista Aittojärven ja Livojokivarren kulttuurimaisema, tävien maisema-alueiden (uudet) nimet ja sijaintikunnat Iijokivarren kulttuuri- ja luonnonmaisemat, Kalajokilaak- sekä niiden alla kohdekohtaisesti maisema-alueiden aikai- son kulttuurimaisema, Limingan lakeuden kulttuurimai- semmat nimet ja arvoluokat. Muutamien maisema-aluei- sema, Miilurannan asutusmaisema, Määttälänvaaran kult- den nimiä on tarkennettu maisema-alueita havainnolli- tuurimaisema, Oulujokilaakson kulttuurimaisema, Reis- semmin ja tarkemmin kuvaaviksi. järven kulttuurimaisemat sekä Tyräjärven kulttuurimai- sema edustavat pääpiirteiltään maaseudun kulttuurimaise- Valtakunnallisesti arvokkaiksi ehdotettavien maisema-alu- mia, Hailuoto, Kalajoen Hiekkasärkät ja Rahjan saaristo, eiden luetteloa on täydennetty, mukaan on otettu neljä Olvassuo, Oulankajoen ja Kitkajoen koskimaisemat, Ro- uutta kohdetta: Kalajoen Hiekkasärkät ja Rahjan saaristo, kuanvaara sekä Virkkulan kulttuurimaisema ja Rukan vaa- Miilurannan asutusmaisema, Olvassuo ja Rokuanvaara. rajono maisemanähtävyyksiä. Useissa kohteissa yhdistyvät Valtaosa Rokuanvaaran maisema-alueesta sijaitsee Kai- ja sulautuvat toisiinsa maaseudun kulttuurimaisemille, nuussa Vaalan kunnassa. Rokuanvaara on Kainuussa teh- maisemanähtävyyksille, luonnonmaisemille ja erämaamai- dyssä päivitysinventoinnissa esitetty valtakunnallisesti ar- semille, matkailumaisemille ja taajamamaisemille ominai- vokkaaksi maisema-alueeksi. set piirteet.

4.1. Suomenselkä Miilurannan asutusmaisema

Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Miilurannan asutustilakylä. Valtakunnallisesti merkittävä kulttuurihistoriallinen ympäristö (RKY 1993).

Miilurannan asutusalue. Maakunnallisesti arvokas maisema-alue (Pohjois-Pohjanmaan liitto, 1997).

Kunta: Kärsämäki

Kuvailu Karkuneva, Paalinneva ja Kivineva, ja matalat kankaat, Leskisenkangas, Räntälänkangas ja Marjokangas. Kylän Miilurannan asutustilakylässä asutus ja viljelysalueet sijait- pohjois- ja luoteispuolella sijaitsevat Lehtonevan ja Pihla- sevat Kärsämäenjoen varressa. Eloisasti mutkitteleva joki janevan turvetuotantoalueet, kylän eteläpuolella Kärsämä- virtaa kapeassa uomassa. Maasto on tasaista ja alavaa. Ky- ennevan turvetuotantoalue. Maisema-alueella, sen kes- lää ympäröivät laajat suovaltaiset alueet, Kärsämäenneva, kellä, on Lehtoniemen luonnonsuojelualue. 22

POHJOIS-POHJANMAAN VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAIDEN MAISEMA-ALUEIDEN PÄIVITYSINVENTOINTI

c

Miilurannan asutustilakylä on Suomen suurimpia sotien piirejä rajaavat asuinrakennusten ohella talousrakennuk- jälkeen perustettuja asutusalueita. Se on edustava esi- set. Pääosa kylän rakennuksista on rakennettu 1950-luvun merkki sotien jälkeisestä, vuoden 1945 maanhankintalain alussa. Jälleenrakennuskaudelle ominaiseen tapaan ne on pohjalta toteutetusta asutustoiminnasta. Asutustoiminnan rakennettu tyyppipiirustusten mukaisesti, ja ne edustavat myötä Suomeen perustettiin noin 100 000 uutta viljelysti- kaikki samaa tyyppiä.31 laa, asuntoviljelystilaa, asuntotilaa ja asuntotonttia, joita Maisemalle on paikoin ominaista pusikoituminen, minkä luovutettiin siirtoväelle, sotainvalideille, sotaleskille ja so- seurauksena näkymät ovat muuttuneet ja paikoin kadon- taorvoille sekä perheellisille rintamamiehille. Asutustoi- neet. Pihapiirejä ympäröivän kasvillisuuden rehevyys peit- minnan tarkoituksena oli lisätä elintarviketuotantoa ja tää näkymiä joen yli. Kapea ja runsaan kasvillisuuden reu- asuttaa kodittomaksi joutunut väestönosa.29 Kylän synty- nustama joki erottuu maisemassa polveilevana vehreänä historiasta kertoo myös paikallinen nimistö, alueella sijait- nauhana, mikä voidaan nähdä myös kylämaisemalle nyky- see mm. Hauliperä. Enimmillään kylässä oli 77 asuttua ta- ään tyypillisenä ominaispiirteenä. loa, kaksi kauppaa ja koulu, asukkaita oli yli 400.30 Miiluranta sijaitsee maaseudun vanhoille kylille tyypilli- Arviointiteksti seen tapaan joen varrella, mikä poikkeaa asutuskylille Miilurannassa Kärsämäenjoki, jokea ympäröivät viljelys- useimmiten tyypillisistä ominaispiirteistä. Rakenteeltaan alueet, jokeen tukeutuva asutus, joen molemmin puolin ja suhteeltaan maisemaan kylä muistuttaa vanhoja, vuosi- kulkevat tiet ja teiltä pihapiireihin johtavat puukujanteet satojen kuluessa syntyneitä maaseutukyliä, asutus ja vilje- muodostavat elinvoimaisen, jälleenrakennuskautta ja asu- lysalueet tukeutuvat selvästi jokeen. tustoimintaa edustavan maisemallisen kokonaisuuden. Viljelysalueet sijaitsevat Kärsämäenjoen varsilla yhtenäi- Kyläkuva on yhtenäinen ja omaleimainen. sinä, selkeärajaisina lohkoina. Paikoin peltojen lomassa on Miiluranta on edustava esimerkki vuoden 1945 maanhan- laajoja, edelleen käytössä olevia laidunalueita. Viljelyskäy- kintalain pohjalta perustetusta asutuksesta. Se on esi- tössä olevan peltoalan määrä on 1990-luvulla toteutetun merkki asutustilakylästä hallinnollisena maisemana ja ker- maisemainventoinnin jälkeen lisääntynyt. Jokea myötäi- too sotienjälkeisestä raivaajatyöstä. Toisaalta Miiluranta levä viljelysvyöhyke ei ole yhtenäinen vaan paikoin metsien on asutustilakylänä omaleimainen kokonaisuus, jolla on katkoma, maisemakokonaisuudelle ovat tyypillisiä paikoin ainutlaatuisuusarvoa: kokonaisuudessa sulautuvat yhteen viljelysalueiden lomaan pääteiden varsille saakka työntyvät jälleenrakennuskauden asutustilakylille yleisesti tyypilliset metsäalueet. piirteet, kuten tyyppitalot ja kokonaisrakenne, Pohjois- Jokea reunustavat molemmin puolin tiet, Pohjoispuolentie Pohjanmaan maaseutukylille perinteisesti tyypilliset piir- ja Eteläpuolentie. Keskellä kylää joen yli johtaa Välitie. Tiet teet, kuten sijainti joen varressa ja pihapiirien muodot, myötäilevät jokea, mutta ne ovat linjauksiltaan asutustila- sekä omat erityispiirteet, kuten koivukujat. kylille tyypilliseen tapaan suoraviivaiset. Teitä myöten Kylä on säilyttänyt elinvoimaisuutensa hyvin, toisin kuin avautuu pitkiä, viljelysalueiden ja metsäalueiden rajaamia monet asutuskylistä. Viljelyksessä olevien peltoalueiden näkymiä. pinta-ala on 1990-luvun jälkeen kasvanut selvästi. Kylä on Kylä on rakenteeltaan harvempaan rakennettu kuin perin- merkittävältä osin edelleen asuttu. Miilurannassa on run- teiset vanhat maaseutukylät, mikä on asutuskylille tyypilli- saasti jälleenrakennuskauden rakennusperintöä, sekä nen piirre. Asutus tukeutuu vahvasti jokeen, pihapiirit si- asuinrakennuksia että talousrakennuksia. Rakennukset jaitsevat jokitörmillä. Tyypillisesti ne sijaitsevat joen mut- edustavat oman aikansa rakentamiselle tyypillisiä piirteitä. kissa pienillä niemekkeillä. Nykyään pihapiirit ovat rehe- Ne ovat varsin hyväkuntoisia ja niille alun perin tyypilliset vän kasvillisuuden ympäröimiä. Omaleimainen erityis- ominaispiirteet ovat hyvin säilyneet. piirre kylässä ovat teiltä pihapiireihin avoimien pelto- ja laidunalueiden halki johtavat koivukujat. Pihapiirien Rajaus muodoissa yhdistyy pohjoispohjalainen rakentamisen pe- Maisema-aluekokonaisuuteen kuuluvat Miilurannan asu- rinne sekä asutuskylille tyypilliset piirteet. Useat pihapii- tustilakylän Kärsämäenjokeen tukeutuva asutus ja jokea reistä ovat kulmista avoimia, muodoiltaan epäsäännöllisiä reunustavat, metsäalueiden selkeästi rajaamat viljelysalu- neliöpihoja, muutamissa pihapiireissä rakennukset sijait- eet.32 Kyläkokonaisuuteen kuuluvat kylän pohjoispuolella sevat L-muodostelmassa pihapiirin kahdella sivulla. Piha- sijaitseva Pataperä ja joen varressa sijaitseva Hauliperä.

29 Pohjois-Pohjanmaan arvokkaat maisema-alueet 1997, 34. 31 Pohjois-Pohjanmaan arvokkaat maisema-alueet 1997, 34. 30 Kemi (toim.) 1998, 16. 32 Vertaa Pohjois-Pohjanmaan arvokkaat maisema-alueet 1997, 35. 23

POHJOIS-POHJANMAAN VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAIDEN MAISEMA-ALUEIDEN PÄIVITYSINVENTOINTI

c

24

POHJOIS-POHJANMAAN VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAIDEN MAISEMA-ALUEIDEN PÄIVITYSINVENTOINTI

c

Reisjärven kulttuurimaisemat

Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka Reisjärven Keskikylä – Kangaskylä. Valtakunnallisesti arvokas maisema-alue (valtioneuvoston periaatepäätös 1995).

Kunta: Reisjärvi

Kuvailu Maisema-alueella näkyvät Suomenselän maisemaseudulle Viljelysalueet ja asutus keskittyvät järvien ja niitä toisiinsa tyypilliset ominaispiirteet. Maasto on mäkistä, kumpuile- yhdistävien jokien varsille ja järvien välisille matalille har- vaa ja pienipiirteistä, pienien kumpareiden ja harjanteiden janteille ja kannaksille. Viljelysmaisemalle on ominaista väleissä on laakeita suovaltaisia alueita, pieniä järviä ja lam- pienipiirteisyys. Alueen itäosissa maisemakuvalle luon- pia. Maastonmuodoissa ja järvien muodoissa näkyy sel- teenomaisia ovat kumpuilevat peltoalueet ja peltojen välei- västi mannerjäätikön luode-kaakko -suuntainen kulutus- hin rajautuvat pienet metsäsaarekkeet. Laajimmat yhtenäi- korkokuva. Omaleimaisena piirteenä maisemassa erottuu set viljelysalueet sijaitsevat Vuohtajärven ympärillä ja Ko- alueen halki luode-kaakko -suunnassa kulkeva harju. Mai- tijoen varsilla. Vuohtajärven eteläpuolella viljelysalueet sema-alueen pohjoispuolella on maastonmuodoiltaan avautuvat tasaiseksi ja avaraksi peltomaisemaksi, jolle tyy- kumpuilevia lähes asumattomia metsäalueita ja lounais- pillisiä ovat pitkät näkymät peltojen yli järvelle. Kiljanjär- puolella laajoja suoalueita. Keskikylän koillispuolella Kala- ven ja Kangaspäänjärven välisellä alueella viljelysalueet si- janjoen varrella on laajaa tasaista viljelysmaisemaa – pai- jaitsevat Vuohtajärven ja Kiljanjärven välistä luoteeseen kalla sijainnut suuri Kalajanjärvi on aikanaan kuivatettu ja kulkevan harjun rinteillä Kotijoen ympärillä. otettu viljelyskäyttöön. Maisema-alueella on ollut esihistoriallisella ajalla runsaasti Maisema-alue sijaitsee toisiinsa yhdistyvien järvien, Reis- asutusta. Järvien rannoilla ja järviä toisiinsa yhdistävien jo- järven, Vuohtajärven, Kiljanjärven, Kangaspäänjärven ja kien varsilla on useita kivikautisia ja pronssikautisia asuin- Saarisen, ympärillä. Vesistöihin tukeutuvia viljelysalueita paikkoja sekä pyyntikuoppia. ympäröivät laajat harvaanasutut metsä- ja suoalueet.

25

POHJOIS-POHJANMAAN VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAIDEN MAISEMA-ALUEIDEN PÄIVITYSINVENTOINTI

c

Reisjärven seudulle alkoi syntyä vakinaista asutusta 1550- dostuneena kerroksellisena, perinteisenä ja edelleen elin- luvulla. Vesiteitä pitkin saapuneet uudisasukkaat perusti- voimaisema maatalousalueena. Maatalouden elinvoimai- vat talonsa järvien rannoille, parhaille talonpaikoille. Pellot suudesta kertoo viljelysalueiden laajentuminen edelleen raivattiin parhaiten viljelykseen soveltuville rantamaille ja 1990-luvulla tehdyn inventoinnin jälkeen. vesistöjen varsilla olleilta luonnonniityiltä saatiin heinää Reisjärvi on ollut pitkään kuuluisa erityisesti kauniista jär- karjalle.33 vimaisemistaan. Maisema-alueella kumpuilevat maaston- Asutuskeskittyminä maisema-alueella erottuvat Reisjärven muodot, viljelyskäytössä olevat peltoalueet, pienet met- vanha kirkonkylä, nykyinen kunnan keskustaajama, sekä säsaarekkeet, kulttuurihistoriallisesti arvokkaat rakennuk- Kangaskylä, Paavolanmäki, Ollikkamäki, Leppälahti, Kel- set ja viljelysmaiseman halki kulkevat eloisasti kaartuilevat lonmäki, Aholanmäki, Kinnulanranta, Savolanniemi, Va- tiet muodostavat yhdessä pienipiirteisen, vaikuttavan ko- saramäki, Lahdenmäki, Suonperä, Penttimäki, Hylkiranta, konaisuuden. Maisemalle ovat tyypillisiä avointen pelto- Räisälänmäki ja Kalaja. Kylien ominaispiirteissä yhdistyvät alueiden yli järville avautuvat vaihtelevat näkymät. Mai- itäsuomalaisen mäkiasutuksen ja länsisuomalaisten riviky- sema-alueen identiteetin kannalta merkittäviä erityispiir- lien piirteet. Maatilojen pihapiirit sijaitsevat tyypillisesti teitä ovat maisemaa hallitsevat kolmen järven – Reisjärven, vesistöjen tuntumassa viljelysalueiden ympäröiminä, joko Vuohtajärven ja Kiljanjärven – muodostama kokonaisuus taloryhminä pienillä kumpareilla tai harjanteiden rinteillä sekä järvien välistä luoteeseen kulkeva harjuselänne. maastonmuotoja myötäilevinä nauhoina. Pihapiireissä ra- kennukset sijaitsevat neliskulmaisen pihamaan ympärillä. Maisemaa elävöittävät rakennusryhmien välissä olevat vil- jelysalueet ja pienet metsiköt. Reisjärven kirkonkylä sijaitsee poikkeuksellisen kauniilla paikalla maisemallisessa solmukohdassa Vuohtajärven, Reisjärven ja Kiljanjärven välisellä kannaksella. Sille tyypil- linen erityispiirre ovat taajaman keskustan, järvimaise- mien ja viljelysalueiden välille avautuvat pitkät näkymät. Maisemallisista lähtökohdista johtuen taajaman keskusta- alue on pienikokoinen ja selkeästi hahmottuva. Tärkeim- pänä maamerkkinä maisemassa erottuu keskeisellä ja nä- kyvällä paikalla sijaitsevan kirkon torni. Taajama on osa viljelysmaisemaa, viljelyskäytössä olevat peltoalueet ulot- tuvat ihan taajaman keskustaan saakka. Taajaman keskus- tan ympärille rakennetuilla asuinalueilla viljelysalueiden ja rakennettujen alueiden väliset reunapinnat ovat paikoin rikkonaiset. Maisema-alueella on runsaasti kulttuurihistoriallisesti merkittäviksi kohteiksi määriteltyjä rakennuksia ja niiden Rajaus muodostamia kokonaisuuksia.34 Maisema-alueella sijaitse- Maisema-alueeseen kuuluvat Reisjärven, Vuohtajärven, vat valtakunnallisesti merkittäviksi kohteiksi (RKY 1993) Kiljanjärven, Kangaspäänjärven ja Saarisen ympärillä si- määritellyt Kangaskylän viljelymaisema sekä Keskikylä ja jaitseva asutus ja viljelysalueet. Rajauksessa maisema-alu- Kantin vallit.35 eeseen on otettu mukaan viljelysalueita rajaavien, tausta- maisemina merkittävien selännealueiden reuna- ja lakialu- Arviointiteksti eet. Maisema-alueen luoteisosassa sijaitseva Norssinjärvi ja Kokonaisuus on edustava esimerkki maaseudun kulttuuri- sitä ympäröivät alueet eivät enää hahmotu valtakunnalli- maisemasta Suomenselän alueella. Maisema-alueen arvot sesti arvokkaana maisema-alueena, joten ne on jätetty ra- perustuvat sen merkitykseen pitkän ajan kuluessa muo- jauksen ulkopuolelle.

33 Maijala (toim.) 1987, 45, 59. 35 Rakennettu kulttuuriympäristö 1993, 250. 34 Pohjois-Pohjanmaan kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet 3 1993, 143–150. Maakunnallisesti arvokkaiden kohteiden päivi- tysinventoinnit on aloitettu Pohjois-Pohjanmaalla syksyllä 2013. 26

27

POHJOIS-POHJANMAAN VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAIDEN MAISEMA-ALUEIDEN PÄIVITYSINVENTOINTI

c

4.2. Keski-Pohjanmaan jokiseutu ja rannikko

Kalajoen Hiekkasärkät ja Rahjan saaristo

Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka Hiekkasärkät – Rahja. Maakunnallisesti arvokas maisema-alue (Pohjois-Pohjanmaan arvokkaat maisema-alueet 1997).

Kunta: Kalajoki

Kuvailu rannikon muotoja myötäilevät rantavallit – Maristonpa- kat, Tahkokorvanpakat, Herrainpakat, Tuomipakat ja Vii- Kalajoen Hiekkasärkkien alue sijaitsee Pohjanlahden ran- tapakat. Maisemalle ovat tyypillisiä korkeilta rantatörmiltä nikolla, Kalajoen ja Siiponjoen väliin rajautuvalla alueella. merelle avautuvat laajat avoimet näkymät. Hiekkasärkkien lounaispuolella sijaitseva Rahjan saaristo on ainoa varsinainen saaristo Pohjois-Pohjanmaan Perä- Rahjan saariston alue on tyypillistä maankohoamisalueen meren rannikolla. saaristorannikkoa. Alue on kaikki meriluonnon vyöhyk- keet sisältävä kokonaisuus, johon kuuluu geologisesti, lin- Hiekkasärkkien ja Rahjan saariston alueella maisemalle nustollisesti ja kasvistollisesti arvokkaita kohteita. Vesi- ovat ominaisia maankohoamisen ja eroosion seurauksena luonnoltaan alue on monimuotoinen, siihen kuuluu saa- syntyneet erityispiirteet. Maisema-alueelle luonteenomai- risto, jokisuu sekä eri kehitysvaiheessa olevia glo-järviä ja nen ja omaleimaisuutta luova piirre on rannikon dyyni- fladoja. Saaristossa on runsaasti laajoja, maisemallisesti alue, noin kolme kilometriä pitkä ja 300–500 metriä leveä häiriöttömiä, lähes luonnontilaisia ranta-alueita. Yksittäi- rantahietikko, joka on syntynyt maankohoamisen, aallo- siä, lähimaisemaltaan merkittävimpiä kohteita ovat vesis- kon ja tuulen yhteisvaikutuksen tuloksena. Alueella on eri- töön rajautuvat kallioalueet, korkeat lohkareikkorannat, laisia rantamuodostumia, kuten eroosiotörmiä, rantaval- suojaisat jyrkkärantaiset poukamat, saaristokoivikot, laajat leja, vedenalaisia särkkiä ja kynnyksiä. rantaniityt sekä perinnemaisemat. Suurimpien saarten si- Maisema-alueen pohjoisosassa Leton alueella, Kalajoen säosissa maisemallisesti merkittäviä ovat etenkin kitukas- suiston länsipuolella, maisema on laakeaa ja alavaa, alueen vuiset kalliomänniköt, laajat avoimet pirunpellot sekä keski- ja eteläosissa rantavallit ja hiekkatörmät ovat pai- avosuot.36 koin korkeita. Alueen keskiosassa ranta-aluetta rajaavat

36 Keski-Pohjanmaan arvokkaat maisema- ja kulttuurialueet 2001, 38. 28

POHJOIS-POHJANMAAN VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAIDEN MAISEMA-ALUEIDEN PÄIVITYSINVENTOINTI

c

Maisema-alueella on runsaasti suojeltua luontoa edustavia matkailijoita varten, ja 1930-luvulla avattiin alueen ensim- kohteita ja kokonaisuuksia. Hiekkasärkkien alueella sijait- mäinen hotelli, ravintola- ja matkustajakoti Hilman ho- sevat Natura-alueet Kalajoen suisto, Maristonpakat, Vi- telli. Kalajoen kunta alkoi aktiivisesti kehittää Hiekkasärk- has-Keihäslahti ja Siiponjoki. Hiekkasärkkien luonaispuo- kien aluetta matkailukohteena 1960-luvun alussa. Kunnan lella sijaitseva Rahjan saaristo on Natura-alue sekä kan- toimesta sinne rakennettiin tiestö sekä palveluita ja leirin- sainvälisesti arvokas lintualue (IBA). Kalajoen suisto ja täalue. Hiekkasärkille laadittu yleissuunnitelma valmistui Rahjan saaristo kuuluvat rantojensuojeluohjelmaan. Sii- vuonna 1970.37 Alueelle on rakennettu lomamökkejä 1970- ponjoen suisto kuuluu lintuvesiensuojeluohjelmaan. Mai- luvulta lähtien. Nykyään Hiekkasärkkien alueella on mm. sema-alueella sijaitsevat luonnonsuojelualueet Kalajoen- majoitus-, ravintola- ja vapaa-ajanviettopalveluita sekä Vihaslahden luonnonsuojelualue, Keskuskarin hiekka- retkeily- ja luontoreittejä. ranta ja dyyni, Leton dyynit ja merenrantaniitty, Pohjan- Hiekkasärkkien alueella eri-ikäiset matkailukäyttöön ra- reiän merenrantaniitty, Siiponjoen luonnonsuojelualue kennetut rakennukset ovat olennainen osa maisemaa. sekä Vihaspauhan hiekkaranta ja dyynialue. Hiekkasärk- Matkailurakentaminen keskittyy dyynialueen ja rannikkoa kien alueen etelälaidalla maiseman halki tiukkoina mut- myötäilevän valtatien 8 väliin rajautuvalle alueelle. Raken- kina kiemurteleva Siiponjoki on suojeltu koskiensuojelu- netulle kulttuuriympäristölle on ominaista kerrokselli- lain nojalla. Maisema-alueella sijaitsevat arvokkaat tuuli- ja suus. Alueen keskiosassa hiekkarannan kohdalla, Tuomi- rantakerrostumat Letto, Maristonpakat, Vihaspauha, Hie- pakkojen ja Tahkokorvan väliin rajautuvalla alueella, tasärkät, Keskuskari, Viitapakat, Kirkkomaanmetsä ja Hie- kookkaat hotelli- ja ravintolarakennukset sijaitsevat har- takaarat. janteen huipulla lähes yhtenäisenä nauhana. Rakennukset Alueella on muinaisjäännöksiä historialliselta ajalta Rahjan erottuvat maisemassa maamerkkirakennuksina. Ne hallit- saaristossa Pappilankarissa, Hevoskarissa, Ryöpäksessä ja sevat voimakkaasti maisemaa, mutta viestivät osaltaan Hyönässä sekä mantereella Siiponjoen varrella. Alueella on myös alueen elinvoimaisuudesta matkailukohteena. Ran- mm. pyyntitukikohtia, kuoppia, kivirakenteita, röykkiöitä, noilla Leton, Vihaspauhan, Vihasniemen, Tahkokorvan, kaivantoja, puolustusvarustuksia, tervahauta ja piilopirtti. Sonninnokan, Tiironnokan ja Harjavan alueilla sekä män- Vihaslahdessa on vedenalaisena muinaisjäännöksenä aluk- tymetsän peittämillä rantavalleilla on eri-ikäisiä loma- sen hylky. asuntoja. Vanhimmat loma-asunnoista ovat peräisin 1900- luvun alusta, uusimmat viime vuosilta. Hiekkasärkkien alueella on pitkä historia matkailukoh- teena. Alun perin Tuomipakkoina tunnettu alue oli tun- Rahjan saaristossa maankohoamisilmiö on vuosisatojen nettu retkikohde jo 1800-luvun lopulla. Pakoille kokoon- kuluessa muuttanut maisemaa huomattavasti ja vaikutta- nuttiin alkukeväästä nauttimaan tuomien kukinnasta ja nut elinkeinoihin: kalastus- ja satamapaikat ovat vaihtu- erityisesti viettämään juhannusta. Hiekkasärkkien merki- neet samalla kun maata on paljastunut lisää maanviljelyk- tys matkailukohteena alkoi lisääntyä 1920-luvulla. Aluetta selle. Maa kohoaa edelleen lähes metrin sadassa vuodessa. kutsuttiin nimellä ”Pohjanmaan Riviera”. Se oli suosittu Rahjan saariston korkeimmat kohdat paljastuivat luo- kohde varsinkin kesäisin. Sinne perustettiin myyntikojuja doiksi ja pieniksi saariksi rautakauden loppupuolella noin

37 Kyllönen 1980, 425–426, 488; Hiekkasärkkien historia, http://www.visitkalajoki.fi/fi/meren-kavijoille/kalajoen-meriseli- tys/hiekkasarkkien-historia#II (16.10.2013). 29

POHJOIS-POHJANMAAN VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAIDEN MAISEMA-ALUEIDEN PÄIVITYSINVENTOINTI

c

700-luvulla. Saaria käytettiin pysyvinä kalastustukikohtina merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi (RKY 1200-luvulta alkaen. Keskiajalta aina 1900-luvulle saakka 2009). Vaikka Kallankarit eivät kuulu maisema-alueeseen, Rahjan saaristo oli merkittävää kalastus- ja hylkeenpyynti- ne ovat olennainen osa maisema-alueen edustalla avautu- aluetta, joista merkkeinä saarissa on vieläkin nähtävillä vaa merialuetta. tomtningeja, muinaisia kalastustukikohtia. Vakituista asu- tusta, pieniä torppia peltotilkkuineen, muodostui isoim- Arviointiteksti mille saarille 1700-luvulla, jolloin merestä paljastuneet Kalajoen Hiekkasärkkien alue on huomattava ja tunnettu lieju- ja sedimenttipohjaiset lahdet mahdollistivat pieni- maisemanähtävyys ja matkailukohde, ja sellaisena valta- muotoisen maanviljelyn. Muutoin saaristo oli kallioinen, kunnallisesti merkittävä. Alueen arvot perustuvat luon- kivikkoinen ja vaikeakulkuinen. Kalastuksen ohella saaria nonmaisemalle tyypillisiin ainutlaatuisiin erityispiirteisiin hyödynnettiin lampaiden ja hevosten laidunnukseen, saa- sekä alueen pitkään historiaan tunnettuna matkailukoh- 38 rista korjattiin heinää ja hakattiin puuta. teena. Arvokas luonnonmaisema ja elinvoimainen matkai- Perinteisen saaristolaiskulttuurin jäljet näkyvät Rahjan lumaisema muodostavat omaleimaisen, vaikuttavan ja saaristossa perinnebiotooppeina sekä idyllisinä kalastaja- identiteetiltään vahvan kokonaisuuden. Kerroksellinen ra- kylinä, joissa vanhimmat rakennukset ovat yli satavuoti- kennettu kulttuuriympäristö kertoo loma- ja matkailura- aita.39 Rahjan saaristossa sijaitsevat Rahjan Pappilankarin, kentamisen historiasta aina 1900-luvun alusta nykypäiviin Isorannan, Roukalan kylän, Kapellinrannan ja Kapellin- saakka. 40 kankaan inventoidut perinnemaisemat. Alueella on ka- Rahjan saariston alueella yhdistyy monipuolinen saaristo- lastussatamapaikkoja ja kalastajakyliä mm. Rahjankylässä luonto perinteiseen saaristolaiskulttuuriin elinkeinoineen. 41 Puojinniemessä, Pöllässä, Lepäsessä ja Hyönässä. Rahjan saaristo on yksi edustavimmista ja monipuolisim- Rahjalla on satamapaikkana pitkä historia. Nykyisen sata- mista maankohoamisrannikon suojelualueista. Kokonai- man tienoilla sijainneeseen Mansikkaniemeen perustettiin suuteen kuuluu geologisesti, linnustollisesti ja kasvistolli- vuonna 1873 Kalajoen Varvi ja Laiva Seura, ja yhtiön toi- sesti arvokkaita kohteita. Luonnonympäristölle on omi- mesta rakennettiin mm. kuuluisa Kalaja-laiva. Kunta eh- naista monimuotoisuus. Perinteisestä saaristolaiskulttuu- dotti paikkaa ”syväsatamaksi” jo vuonna 1878. Satamatoi- rista kertovat kalastussatamat, kalastajakylät ja perinne- minnan painopiste siirtyi 1800-luvun lopulla vähitellen Jo- maisemat. Niihin liittyy historiallisia ja kulttuurihistorial- kisuulta Ryöppääseen, josta tuli keskeinen vientisatama. lisia arvoja. Alue on vanha ja edelleen merkittävä satama- Nykyisen Kainuun sataman rakennustyöt aloitettiin 1960- paikka. luvulla. Rahjan satama on nykyään Pohjois-Suomen tär- Sekä luonnonympäristölle että kulttuuriympäristölle on kein ja Suomen kuudenneksi suurin puutavaran vientisa- ominaista historiallinen kerroksellisuus. Alueen luonnon- 42 tama. Rahjan sataman historiasta kertovat nykyään rap- maisemassa näkyvät hyvin pitkän ajan kuluessa tapahtu- 43 peutumassa olevat kivi- ja hirsirakenteiset möljät. neet maankohoamisen ja eroosion vaikutukset. Hiek- Maisema-alueella on sekä valtakunnallisesti että maakun- kasärkkien alueella luonto dominoi maisemakuvaa mat- nallisesti arvokkaiksi määriteltyjä rakennettua kulttuu- kailurakentamisesta huolimatta. riympäristöä edustavia kohteita. Alueella on RKY 2009-ko- konaisuuteen Pohjanmaan rantatie kuuluva Alajoentie. Rajaus Rahjan alueella on useita kulttuurihistoriallisesti merkittä- Maisema-aluekokonaisuuteen kuuluvat rannikkoalueet 44 viä rakennuksia ja niiden muodostamia kokonaisuuksia. Kalajokisuiston eteläpuolella. Maisema-alueen rajaus nou- Ulkosaaristossa Hiekkasärkkien ja Rahjan saariston edus- dattaa pääpiirteissään maakunnallisesti merkittävien mai- talla, parinkymmenen kilometrin etäisyydellä rannikosta, sema-alueiden Hiekkasärkät – Rahja sekä Rahjan saaristo sijaitsevat Maakalla ja Ulkokalla, jotka ovat olleet kalasta- rajauksia.45 jien tukikohtana jo 1500-luvun lopulta lähtien. Kallanka- rien kalastajatukikohta on määritelty valtakunnallisesti

38 http://www.vanhaplassi.fi/index.php/kohteet/kalastusmu- 43 Pohjois-Pohjanmaan arvokkaat maisema-alueet 1997, 44. seo/4-lisaetietoruudut/lisaetietoja/98-rahjansaaristo 44 Pohjois-Pohjanmaan kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet (21.11.2013). 3 1993, 91–93. Maakunnallisesti arvokkaiden kohteiden päivi- 39 Keski-Pohjanmaan arvokkaat maisema- ja kulttuurialueet tysinventoinnit on aloitettu Pohjois-Pohjanmaalla syksyllä 2013. 2001, 38. 45 Vertaa Pohjois-Pohjanmaan arvokkaat maisema-alueet 1997, 40 Pohjois-Pohjanmaan arvokkaat maisema-alueet 1997, 44. 45; Keski-Pohjanmaan arvokkaat maisema- ja kulttuurialueet 41 Pohjois-Pohjanmaan arvokkaat maisema-alueet 1997, 44. 2001, 44. 42 Alajoki & Salo 2005, 84–85. 30

POHJOIS-POHJANMAAN VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAIDEN MAISEMA-ALUEIDEN PÄIVITYSINVENTOINTI

c

31

POHJOIS-POHJANMAAN VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAIDEN MAISEMA-ALUEIDEN PÄIVITYSINVENTOINTI

c

Kalajokilaakson kulttuurimaisema

Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka Kalajokilaakso. Valtakunnallisesti arvokas maisema-alue (valtioneuvoston periaatepäätös 1995).

Kunta: Haapajärvi, Nivala, Ylivieska

Kuvailu kohdalla avautuu kolmen kilometrin pituiseksi ja kilomet- rin levyiseksi Pidisjärveksi. Pohjanmaan jokien tavoin Ka- Kalajokilaakso on Ylivieskan ja Haapajärven taajamien vä- lajoen veden määrä vaihtelee suuresti: kesäaikana joki- liin rajautuvalla alueella laakea ja leveä. Maisema avautuu uoma voi olla lähes kuiva, ja keväällä tulva saattaa peittää laajana ja silmänkantamattomiin jatkuvana. Alueen kes- laajoja alueita. Tulvien rajoittamiseksi joen pääuomaa on kellä sijaitsevan Nivalan taajaman länsipuolella jokilaakson perattu ja pengerretty. Kalajokeen laskee useita kapeita jo- leveys on paikoin jopa yhdeksän kilometriä.46 kia, kuten Sorvojanoja, Pylväsoja, Ainasoja ja Settijoki. Ni- Maisema-alue on pääosin hyvin selvärajainen ja hahmot- valan taajaman kohdalla Pidisjärveen laskee voimakkaasti tuu yhtenäisenä kokonaisuutena. Jokilaaksoon on kerros- mutkitteleva Malisjoki. tunut laajalle alueelle hienojakoisia maalajeja. Jokilaaksoa Maisema on vallitsevalta osaltaan kulttuurivaikutteista, rajaavat karut, kiviset moreenimaat, joilla peruskallio on luonnonmaisemaa ei juuri ole nähtävissä. Maisema-alu- hyvin lähellä maanpintaa. Joen eteläpuolella laaksoa reu- eella sijaitsevat luonnonsuojelualueet Kolmisten luonnon- nustavat selännealueet ovat selvärajaisemmat ja korkeam- suojelualueet sekä Virtain palstan iso saari. malle kohoavat kuin joen pohjoispuolella. Kalajokilaakson valtakunnallisesti arvokkaalla maisema- Maisema-alueen runkona on kaakosta luoteeseen kohti alueella on useita kivikautisia asuinpaikkoja. Alueen luo- Pohjanlahtea virtaava Kalajoki, joka Nivalan taajaman teisosassa ne sijaitsevat hajallaan jokilaakson alueella, osa niistä sijaitsee jokilaakson reunoilla varsin etäällä joesta.

46 Pohjois-Pohjanmaan arvokkaat maisema-alueet 1997, 38. 32

POHJOIS-POHJANMAAN VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAIDEN MAISEMA-ALUEIDEN PÄIVITYSINVENTOINTI

c

Järvikylässä Pidisjärven eteläpuolella on useiden kohteiden maisemalle ominaisten piirteiden pohjalta keskenään eri- muodostama rypäs kivikautisia asuinpaikkoja sekä Mön- tyyppisiksi. Vähäkangas, Haapaperä ja Järvikylä ovat joki- könsaaren lapinrauniot, esihistoriallisen ajan hautapaikka. laakson laidalla sitä rajaavien selänteiden reuna-alueilla si- Hemminkankaalla on historiallisen ajan raudanvalmistus- jaitsevia, selkeästi tiestöön tukeutuvia nauhakyliä. Raudas- paikka. Maisema-alueen kaakkoispäässä Oksavassa asuin- kylä sijaitsee joen eteläpuolella laajalla moreenikumpa- paikat sijaitsevat Kalajoen ja kapean Kortejärven rannoilla. reella. Ypyän kylä on rakentunut jokilaakson keskellä si- jaitseville, laajojen viljelysalueiden ympäröimille pienille Alue on vanhaa viljelysseutua. Kalajokilaaksoon alkoi kumpareille. Jaakolanrannassa ja Jokikylässä asutus keskit- muodostua pysyvää asutusta 1500-luvun puolivälin jäl- tyy Kalajoen varsille.48 keen. Peltoalueet raivattiin viljaville maille jokilaaksoon. Asutus muotoutui pitkiksi rivikyliksi ja harvoiksi nau- Maisema-alueen keskuksena erottuu Pidisjärven koillis- hoiksi Kalajoen ja sen sivujokien varsille. Aikojen kuluessa rannalla matalalla moreeniselänteellä sijaitseva Nivalan viljelysalueet laajentuivat jokivarresta kohti erämaita. Pel- taajama. Taajama-alue on edellisen maisemainventoinnin topinta-alaa kasvatettiin myös järviä laskemalla ja soita laatimisen jälkeen selvästi laajentunut, keskustan ympärille kuivaamalla. Viljelysmaisema kuvasti maataloudessa ta- on rakennettu mm. kaupallisia palveluita ja pienteolli- pahtuneita muutoksia, ja ihmistyön jäljen merkitys maise- suutta. Taajaman kaakkoispuolelle on rakennettu uusia massa lisääntyi maatalouden kehittymisen myötä. Aika- laajoja asuinalueita. Niiden lomaan rajautuu paikoin edel- naan alueella harrastettiin kaskiviljelyä, peltoviljelyä ja kar- leen viljelyskäytössä olevia peltolohkoja. Taajama ei ulotu jataloutta. Kaskiviljely ja laidunnus lisäsivät luonnon mo- Pidisjärven rantaan saakka, järveä ympäröivät viljelysalu- nimuotoisuutta ja synnyttivät uusia maisematyyppejä, ku- eet, mikä korostaa sen merkitystä ja näkyvyyttä maise- ten ahoja, lehtoja ja lehtipuuvaltaisia metsiköitä. Karjata- massa. Taajaman kasvu ja kehitys kertoo osaltaan alueen louden maisemaan kuuluivat tiheät pystyaidat, joilla kar- elinvoimaisuudesta. jan pääsy viljelyksille estettiin. Peltoheinän viljelyn myötä Maisema-alueelle sijoittuu muutamia pienialaisia perinne- maisemaan ilmestyivät heinäladot. Maatalouden teknilli- maisemia ja perinnebiotooppeja. Vaikka alueet ovat kool- nen ja taloudellinen kehitys toi maisemaan omat muutok- taan suppeita, ne rikastuttavat maisemaa ja alueen luon- sensa.47 non monimuotoisuutta merkittävästi. Maakunnallisesti Nykyään viljelyksessä olevat peltoalueet reunustavat Kala- arvokkaita perinnemaisemia alueella ovat Myllykangas ja jokea yhtenäisenä leveänä nauhana. Viljelysalueiden omi- Kotilan niityt.49 naispiirteet ilmentävät tämän päivän elinvoimaista maata- Maisema-alueella sijaitsevat Vähäkankaan kyläraitti, loutta. Peltoalueet ympäröivät jokea laajoina yhtenäisinä Kyösti ja Kalervo Kallion talot -kokonaisuuteen kuuluvat lohkoina. Maisemaan kuuluvat mm. maatilojen isokokoi- presidentti Kyösti Kallion isännöimän suurtilan pihapiiri set tuotantorakennukset. Perinteiseen maatalousmaise- Heikkilä sekä kuvanveistäjä Kalervo Kallion rakennuttama maan aikanaan kuuluneet ladot ovat vähitellen katoa- Pajari Nivalan taajamassa sekä Köyhänperän latoalue on massa, ja maisemaa täplittävät muovitetut pyöröpaalit. määritelty valtakunnallisesti merkittäviksi rakennetuiksi Vanhastaan maatalousmaisemalle ominaiset sarkaojat, kulttuuriympäristöiksi (RKY 2009).50 Maisema-alueella on rantalaitumet, hakamaat, luonnonniityt ja metsälaitumet runsaasti maakunnallisesti arvokkaita rakennusperintö- ja ovat nykyään lähes tyystin kadonneet. kulttuuriympäristökohteita ja -kokonaisuuksia.51 Asutus keskittyy jokilaakson reuna-alueille, joen molem- min puolin viljelylakeuden ja sitä rajaavien metsäalueiden Arviointiteksti vaihettumisvyöhykkeen tuntumassa kulkevien maantei- Kalajokilaakson kulttuurimaisema on edustava esimerkki den varsille. Myös viljelysalueiden keskellä jokivarressa on Keski-Pohjanmaan jokiseudun ja rannikon alueelle tyypil- yksittäisiä maatilojen pihapiirejä ja muutamien vierekkäis- lisestä jokilaakson kulttuurimaisemasta. Maisemakuva on ten pihapiirien muodostamia kokonaisuuksia. Nauhamai- yhtenäinen, eheä ja vaikuttava. Maisema-alueen arvot pe- nen asutus muodostaa jokilaaksoon selvästi erillisiä kyliä. rustuvat alueen omaleimaisiin erityispiirteisiin ja edusta- Muita suurempina erottuvat Haapajärven luoteispuolella vuuteen sekä alueen merkitykseen perinteisenä ja kerrok- Kalajokeen laskevan Settijoen varrella sijaitseva Oksava, sellisena, edelleen erittäin elinvoimaisena maatalousmaise- Jokikylä ja Ojakylä, Haapaperä, Pidisjärven lounaispuolella mana. Maisema-alueella on runsaasti kulttuurihistorialli- sijaitseva Järvikylä, Ojalanperä ja Paloperä, Ypyä, Kalajoen sesti ja maisemallisesti arvokasta, talonpoikaista rakenta- vastakkaisilla rannoilla sijaitsevat Jaakolanranta ja Padinki misen perinnettä edustavaa rakennuskantaa. Alueella ja sekä Raudaskylä ja Vähäkangas. Kylät ovat rakentuneet

47 Kalajokilaakson kotiseutulukemisto 2004, 106; Kaukoniemi & 50 Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt Tikkanen 1996, 7–9. RKY. http://www.rky.fi/read/asp/r_default.aspx (7.10.2013). 48 Vertaa Pohjois-Pohjanmaan arvokkaat maisema-alueet 1997, 51 Pohjois-Pohjanmaan kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet 38–39. 3 1993, 67–75, 94–102, 112–122. Maakunnallisesti arvokkaiden 49 Keski-Pohjanmaan perinnebiotoopit 1999, 37–38, 89–90. kohteiden päivitysinventoinnit on aloitettu Pohjois-Pohjan- maalla syksyllä 2013. 33

POHJOIS-POHJANMAAN VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAIDEN MAISEMA-ALUEIDEN PÄIVITYSINVENTOINTI

c sen tuntumassa sijaitsevat kasvavat taajamat, Nivala, Yli- viljelysalueet, jotka taajaman luoteispuolella avautuvat jo- vieska ja Haapajärvi, kertovat osaltaan alueen elinvoimai- kilaakson levyiseksi laajaksi viljelytasangoksi. suudesta. Rajaus Maisema-alueelle tyypillinen, ainutlaatuinen ja omalei- maisuutta luova erityispiirre on Kalajokea leveänä vyöhyk- Maisema-alueeseen kuuluvat Kalajokilaakson kulttuuri- keenä reunustavan kulttuurimaiseman laajuus ja avoi- maisemat Ylivieskan ja Haapajärven taajamien väliin ra- muus. Maisema-alueelle ovat tyypillisiä pitkät ja laajat, sil- jautuvalla alueella. Maisema-alueeseen kuuluvat Kalajokea mänkantamattomat näkymät. Maisema-alueen avoimuus ympäröivät viljelysalueet sekä jokilaaksoja reunustavien korostaa maamerkeiksi hahmottuvien rakennusten ja ra- selännealueiden reuna-alueet. Rajausta on paikoin laajen- kennelmien merkitystä maisemakuvassa. Kauas näkyvinä, nettu, maisema-alueeseen on otettu mukaan taustamaise- perinteisinä maamerkkeinä maisemassa erottuvat edelleen mana merkittävien selännealueiden reuna- ja lakialueet. kirkkojen korkeat torninhuiput. Karvoskylä hahmottuu osaksi maisemakokonaisuutta, jo- ten se on otettu mukaan maisema-alueeseen. Pidisjärven koillisrannalla sijaitseva, viljelysmaiseman kol- melta suunnalta ympäröimä Nivalan taajama erottuu mai- Maisema-alueen rajausta on inventoinnin yhteydessä sema-alueen keskuksena. Nivalan taajamalla on pitkä his- muutettu siten, että alueeseen on rajattu kuuluvaksi myös toria merkittävänä osana Kalajokilaakson asutusta ja mai- Pidisjärven koillispuolella keskellä maisema-aluetta sijait- semaa. Kasvavassa taajamassa mm. liikerakentaminen sekä seva Nivalan taajama. Taajama on olennainen osa mai- taajamaa ympäröivät asuinalueet ja työpaikka-alueet ker- sema-aluekokonaisuutta. Viljelysalueiden ympäröimänä tovat osaltaan alueen elinvoimaisuudesta, ja ne ovat olen- se näkyy avoimessa maisemassa laajalle ja kauas. Keskellä nainen osa muuttuvaa kulttuurimaisemaa. Nivalan taaja- taajamaa sijaitsevan kirkon torni erottuu pitkän matkan massa sijaitsevaan valtakunnallisesti merkittäväksi raken- päästä näkyvänä maamerkkinä. Taajaman ja sitä ympäröi- netuksi kulttuuriympäristöksi (RKY 2009) määriteltyyn vän viljelysmaiseman väliset reunavyöhykkeet ovat avoi- kohteeseen Kyösti ja Kalervo Kallion talot kuuluvat Heik- messa maisemassa avautuvien näkymien taustamaisemina kilä ja Pajari sijaitsevat keskeisellä ja näkyvällä paikalla taa- merkittäviä. jaman ja sitä ympäröivien viljelysalueiden halki kiemurte- levan Malisjoen varrella. Heikkilän pihapiiriä ympäröivät

34

POHJOIS-POHJANMAAN VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAIDEN MAISEMA-ALUEIDEN PÄIVITYSINVENTOINTI

c

35

POHJOIS-POHJANMAAN VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAIDEN MAISEMA-ALUEIDEN PÄIVITYSINVENTOINTI

c

4.3. Pohjois-Pohjanmaan jokiseutu ja rannikko

Hailuoto

Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka Hailuoto. Valtakunnallisesti arvokas maisema-alue (valtioneuvoston periaatepäätös 1995). Hailuoto. Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (RKY 2009). Kunta: Hailuoto

Kuva: Kalle Hellström

Kuvailu Maisemassa ja kasvillisuudessa näkyvät epäsäännöllisen meriveden korkeusvaihtelun ja maankohoamisilmiön vai- Hailuoto on Perämeren suurin saari. Se on syntynyt maan- kutukset. Kasvillisuudelle ovat ominaisia rantaviivan siir- kohoamisen tuloksena: ensimmäiset Hailuodon pohjois- tymisen seurauksena syntyneet sukkessiovyöhykkeet. Saa- osan harjanteet kohosivat meren pinnalle 1800–1900 ressa on runsaasti kotoperäisiä kasvilajeja ja uhanalaisia la- vuotta sitten. Aikojen kuluessa merestä kohosi kolme koo- jeja.53 kasta saarta – Luoto, Hanhinen ja Santonen – sekä useita pieniä saaria, jotka yhdistyivät yhdeksi kookkaaksi saa- Hailuodon pohjoisosassa on kuivia, jäkäläpohjaisia, hie- reksi, Hailuodoksi. Nykyään Hailuodon korkein kohta, kalla kasvavia männiköitä. Tuulen vaikutus näkyy saaren Hyypänmäki, on 32 metriä korkea. Saaren halki Hyypän- länsi- ja pohjoisrannoilla paikoin kilometrien mittaisina mäeltä Marjaniemeen kulkee 15 km pitkä harjuselänne. harjanteina ja hiekkakinoksina. Saaren eteläosissa on laa- Maankohoamisen ohella maaperän muotoihin ovat vai- joja niittyjä ja vehmaita lehtimetsiä. Saaren kaakkoisosissa kuttaneet veden virtailujen liikuttama hiekka ja kuivuvan Syökärin alueella on hieskoivikkoja, haavikkoja ja tuomi- hiekan siirtyilyt tuulessa.52 ja pihlajalehtoja. Hailuodolle tyypillisiä erityispiirteitä ovat lentohiekkavallit ja rantavallit sekä lentohiekkavallien sal- paamat glojärvet. Luonnonmaisemaa rikastuttavat myös

52 Merilä 2003, 11–15. 53 Pohjois-Pohjanmaan arvokkaat maisema-alueet 1997, 54. 36

POHJOIS-POHJANMAAN VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAIDEN MAISEMA-ALUEIDEN PÄIVITYSINVENTOINTI

c

Hanhisjärvensuon – Härkinnevan suolakeus, vanhat kei- Hailuodossa viljelysalueet ja asutus keskittyvät nauhamai- dassuot, nuoret lampisoistumat ja Hannuksen rehevä ter- sena kokonaisuutena Kirkkosalmen ja Ojakylänlahden valeppäluhta.54 rannalle. Viljelysmaisemalle ominainen erityispiirre on sen pienipiirteisyys. Hailuodossa maanjako perustui aina Hailuodossa sijaitsevat Natura 2000-alueet Hailuoto poh- 2000-luvun vaihteen tienoille saakka 1700-luvun lopulla ja joisranta, Härkinneva – Hanhisjärvensuo, Isomatala – 1800-luvun alussa toteutettuun isojakoon. Vanhan pirsta- Maasyvänlahti, Kirkkosalmi sekä Ojakylänlahti ja Kengän- leisen maanjaon seurauksena viljelysmaisemaan kuuluu kari. Hailuodon ranta-alueet kuuluvat kansainvälisesti ar- monimuotoisia peltokuvioita, kenttiä, ketoja, kujanteita, vokkaaseen lintualueeseen (IBA) Oulun seudun keräänty- puuryhmiä ja pieniä metsiköitä, jotka elävöittävät maise- misalue. Arvokkaita tuuli- ja rantakerrostumia Hailuodossa maa. Maatalousmaisema on elinvoimaista, välillä metsitty- ovat Hyypänmäki, Huikunkangas, Karvo, Mäntyniemi, Iso- mään päässeitä pakettipeltoja on otettu 1990-luvulla takai- mäki, Marjaniemi, Pajuperä, Huilunnokka ja Sunikari. Saa- sin viljelykseen ja myös uusia peltoalueita on otettu käyt- rella on useita luonnonsuojeluohjelma-alueita: Hailuodon töön.58 pohjoisosien harjualue Marjaniemi – Hiidenniemi kuuluu Asutus tukeutuu saaren halki Huikusta Marjaniemeen joh- harjujensuojeluohjelmaan, ja Hailuodon ranta-alueet (Iso- tavaan tiehen. Asutus on nauhamainen kokonaisuus, jossa matala – Kirkkosalmi) kuuluvat lintuvesiensuojeluohjel- tihentyminä erottuvat Ojakylä, Keskikylä ja Kirkonkylä. maan. Lisäksi saarella on lukuisa määrä luonnonsuojelu- Kylissä on paljon talonpoikaista rakentamisen perinnettä alueita, kuten Ojakylänlahden-Kengänkarin-Ontonperän, edustavia rakennuksia, joista useat on määritelty maakun- Hannuksenrannan-Pohjoisrannan, Hailuodon seurakun- nallisesti merkittäviksi.59 Pihapiirit sijaitsevat tiiviisti tien nan, Havulan, Kuljunsivun, Nikulan, Marjaniemen, Mat- varressa tai peltojen keskellä. Hailuodolle tyypilliseen ta- tilan, Rantakarin, Riestenkuljun, Takarannan ja Väntelän paan talot sijaitsevat kahden tai kolmen talon ryhmissä, ja luonnonsuojelualueet. monissa ryhmissä taloilla on yhteinen pihamaa. Pihapii- Kulttuurimaiseman ominaispiirteiden muodostumiseen reissä asuinrakennukset ja talousrakennuksista puoji, talli ovat aikojen mittaan vaikuttaneet saarella harjoitetut elin- ja navetta sijaitsevat nelikulmaisen, kulmista avoimen pi- keinot, maatalous, kalastus ja hylkeenpyynti sekä meren- hapiirin ympärillä, ja riihikenttä sijaitsee etäämmällä piha- kulku. Arvioidaan, että jo 800-luvulla Hailuodon saari tar- maalta. Usean talon yhteispihamailla pihapiirin ympärillä josi levähdyspaikan Perämeren rannikon kalastajille. Saa- on useita asuinrakennuksia. Usein yhteispihamaista on py- relle syntyi pysyvää asutusta vuoden 1050 paikkeilla. Py- ritty eroon sijoittamalla kuisti asuinrakennuksen toiselle syvä maatalouden harjoittaminen alkoi 1200-luvulla. Vuo- puolelle, jonne on sittemmin muodostunut uusi piha- sisatojen kuluessa vedestä vapautuneita ranta-alueita rai- piiri.60 Kulttuurimaisemalle aina 1900-luvun alkupuolelle vattiin viljelysmaaksi.55 saakka ominaisista tuulimyllyistä jäljellä on edelleen kolme.61 Avoimille paikoille sijoitettuina ne erottuvat maa- Aina 1900-luvun puoliväliin saakka saari oli kokonaisuu- merkkeinä maisemassa. dessaan maatalouskäytössä. Luonnonmaat olivat niitty- ja laidunkäytössä. Saarella harjoitettiin niittytaloutta ja kas- Vaikka vanhaa rakennuskantaa on huomattavan paljon, vatettiin karjaa ja lampaita. Kulttuurimaisemaan kuuluivat kokonaisuutena rakennuskannalle on ominaista kerroksel- rantaniityt, nummet, hakamaat ja kuivat kentät. Vapaan lisuus. Tämä näkyy varsinkin Hailuodon keskustassa, laiduntamisen loppumisen jälkeen vanhat niitty- ja laidun- missä perinteinen talonpoikainen rakennusperintö ja maat ovat kasvaneet umpeen, ja maiseman avoimuus on 1900-luvun jälkipuoliskon rakennusperintö sekoittuvat. vähentynyt. Niitty- ja laiduntalouden päättymisen jälkeen Maatilojen pihapiireissä on nykyaikaisia kookkaita karja- tarpeettomiksi jääneet rakennukset ja rakenteet, kuten rakennuksia ja konehalleja. Saarella on paljon 1900-luvun niittymökit, kesänavetat, niittyladot ja pystyaidat, edusta- lopulla rakennettuja vapaa-ajanasuntoja. vat katoamassa olevaa rakennusperintöä.56 Jäänteinä niit- Saarelle tyypillistä omaleimaista rakennusperintöä edusta- tytalouden ajasta Hailuodossa on useita perinnemaisema- vat Marjaniemen, Pajuperän, Fiskin Sunikarin, Korkean kohteita. Valtakunnallisesti arvokkaita ovat Kaaranselkä, Sunikarin ja Ison Sunikarin, Rautaleton ja Matikanniemen Tömpän niitty ja Pökönnokka, maakunnallisesti arvok- kalamökkikylät sekä Marjaniemen entisen luotsiaseman kaita Viinikan niityt, Virpiniemen nummi ja Rautaletto. rakennukset. Monet kalamökkikylien rakennuksista ovat Paikallisesti arvokkaita ovat Iso Härkäsäikkä, Pirttiperä – käyttämättöminä rapistumassa ja katoamassa kulttuuri- Koninnokka, Mäntyniemen nummi, Valtasenkari, Pajupe- maisemasta. Marjaniemessä valtaosa kalamökkikylän ra- rän kalamökkikylä ja Kirkonkylän kentät.57 kennuksista on korjattu loma-asuntokäyttöön, mikä on muuttanut rakennusten ominaispiirteitä ja kalastajakyläksi

54 Pohjois-Pohjanmaan arvokkaat maisema-alueet 1997, 54. 59 Pohjois-Pohjanmaan kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet 55 Pohjois-Pohjanmaan perinnemaisemat 1997, 51–60; Merilä I 1993, 63–75. Maakunnallisesti arvokkaiden kohteiden päivitys- 2003, 12–13, 20–21. inventoinnit on aloitettu Pohjois-Pohjanmaalla syksyllä 2013. 56 Merilä 2003, 12–13, 20–24, 47. 60 Merilä 2003, 52. 57 Pohjois-Pohjanmaan perinnemaisemat 1997, 51–60. 61 Merilä 2003, 62–63. 58 Merilä 2003, 20–22. 37

POHJOIS-POHJANMAAN VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAIDEN MAISEMA-ALUEIDEN PÄIVITYSINVENTOINTI

c rakentuneen kokonaisuuden luonnetta. Marjaniemessä Arviointiteksti majakka, luotsiaseman rakennukset, luotsihotelli sekä sa- Hailuoto on määritelty kansallismaisemaksi. Hailuodon tama aallonmurtajineen ja tuulivoimaloineen muodosta- saari ympäröivine merialueineen on arvokas ja omaleimai- vat yhdessä omaleimaisen, kerroksellisen kokonaisuuden. nen kokonaisuus. Hailuodolla on erittäin vahva erityis- Sekä Marjaniemessä että Santosessa satama-alueilla aallon- luonne ja identiteetti. Alueen omaleimaisuus ja arvot pe- murtajilla sijaitsevat tuulivoimalat hahmottuvat osana ker- rustuvat satojen vuosien kuluessa muodostuneeseen kult- roksellista ja monimuotoista, aikojen kuluessa muuttuvaa tuurimaisemaan ja sille tyypillisiin erityispiirteisiin. Kult- kulttuurimaisemaa. Hailuodossa sijaitseville tuulivoima- tuurimaisemaan liittyy monipuolisia kulttuurihistoriallisia loille on ominaista melko pieni koko, joten ne eivät liialli- arvoja ja luonnonarvoja. Hailuodolla on arvoa myös mat- sesti hallitse avointa ja laakeaa maisemaa. Santosessa laut- kailukohteena. tarannassa sijaitsevat tuulivoimalat näkyvät avoimessa Hailuodossa maankohoamisen seurauksena muodostunut maisemassa kauas Hailuotoon saapumisesta viestivinä ja alati muuttuva luonnonmaisema sekä elinkeinojen maamerkkeinä. muokkaama kulttuurimaisema muodostavat kerrokselli- Saaren merellisestä historiasta kertovat merimerkit ja ma- sen, erityispiirteiltään ainutlaatuisen kokonaisuuden. jakat. Ne erottuvat maisemassa maamerkkeinä. Ensimmäi- Kulttuurimaisemassa yhdistyvät toisiinsa maatalouden set tunnusmajakat eli pookit rakennettiin 1770-luvulla. muokkaama maisema ja talonpoikaista rakentamisen pe- Hailuodon vanhin säilynyt merimerkki on vuonna 1858 rinnettä edustava rakennuskanta paikallisine erityispiirtei- rakennettu Keskiniemen tunnusmajakka, joka tunnetaan neen, vanhat kalamökkikylät, merenkulkuun ja sen histo- myös nimellä Karvon pooki. Se sijaitsee Keskiniemessä riaan liittyvät rakennukset ja rakennelmat sekä uusi mat- Hailuodon pohjoisrannalla. Marjaniemessä sijaitseva ma- kailu- ja lomarakentaminen. jakka on rakennettu vuonna 1872. Rajaus Muinaisjäännöksiä Hailuodossa ovat keskiaikainen Hai- luodon vanhan kirkon paikka sekä Hyypänmäellä sijaitse- Maisema-alueeseen kuuluvat Hailuodon saari kokonai- vat hakkaukset historialliselta ajalta. Hailuodon ja Kellon suudessaan sekä sitä ympäröivät merialueet. välisellä merialueella on useita alusten hylkyjä historialli- selta ajalta, mm. Deux Celina ja Sophia Maria.

Kuva: Kalle Hellström

38

POHJOIS-POHJANMAAN VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAIDEN MAISEMA-ALUEIDEN PÄIVITYSINVENTOINTI

c

39

POHJOIS-POHJANMAAN VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAIDEN MAISEMA-ALUEIDEN PÄIVITYSINVENTOINTI

c

Limingan lakeuden kulttuurimaisema

Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka Limingan lakeus. Valtakunnallisesti arvokas maisema-alue (valtioneuvoston periaatepäätös 1995).

Kunta: Kempele, Liminka, Lumijoki, Oulu, Tyrnävä

Kuvailu laajoja suovaltaisia alueita. Maisemalle on ominaista avoi- muus sekä pitkät ja laajat, monin paikoin silmänkantamat- Limingan lakeuden maisema-alue sijaitsee Pohjanlahden tomat näkymät. rannikolla Liminganlahden kaakkoispuolella. Maisema- alue on laaja, laakea ja tasainen. Limingan lakeus on yksi Maisemakokonaisuuteen kuuluu Liminganlahden alue. maamme suurimpia tasankoja. Maanpinta nousee kym- Liminganlahden rannikolla rantaviiva muuttuu ja siirtyy menen metriä merenpinnan yläpuolelle vasta 15 km päässä maankohoamisen seurauksena. Rannikolla erityispiirteenä merenrannasta.62 Tasaisen maiseman halki virtaavat Li- näkyvät maankohoamisrannikolle luonteenomaiset kasvil- minganlahteen laskevat kapeat joet: Lumijoki, Vanha Li- lisuuden sukkessiovyöhykkeet. minganjoki, Temmesjoki, Tyrnävänjoki ja Ängeslevänjoki. Rantaniittyjen merkitys maisemassa on huomattava. Maisema-alue on vanhaa meren pohjaa. Rannikolla ja ka- Maankohoamisen myötä muodostunut laaja tasankoalue peiden jokien varsilla on hienojakoisia maalajeja. Alueella on aikanaan ollut laajojen rantaniittyjen peitossa. Suurin yleisin maalaji on savi, jota esiintyy paikoin jopa 50 metrin osa niistä on aikojen kuluessa raivattu. pelloiksi. Alueella paksuisina kerroksina.63 Maisema-alueen reunoilla on kar- on kuitenkin edelleen runsaasti pajukkoisia niittyjä, joiden kearakeisia maalajeja. viljelyä vaikeuttaa maaperän liiallinen kosteus ja suolapi- toisuus.64 Liminganlahden rannikolla on luonnonniittyjä, Limingan lakeuden laajaa viljelytasankoa reunustavat koil- jotka on määritelty arvokkaiksi perinnemaisemakohteiksi- lisessa meren vetäytyessä syntyneet rantavallit, lounaassa Alueen inventoituja perinnemaisemia ovat mm. Nenänno- loivasti kumpuileva selännealue. Alueen kaakkoisosissa jo- kan ja Mäntyvaaran niityt sekä Purnunnokka Oulunsalossa kien varsia myötäilevien viljelysalueiden lomaan rajautuu (Oulussa), Nenän niitty Kempeleessä, Vanhan Liminganjo-

62 Pohjois-Pohjanmaan arvokkaat maisema-alueet 1997, 58–59. 64 Pohjois-Pohjanmaan arvokkaat maisema-alueet 1997, 58–59. 63 Pohjois-Pohjanmaan arvokkaat maisema-alueet 1997, 58–59. 40

POHJOIS-POHJANMAAN VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAIDEN MAISEMA-ALUEIDEN PÄIVITYSINVENTOINTI

c kivarren niityt Limingassa, Pitkänokka Lumijoella sekä Än- neet muutokset. Esimerkiksi aikaisemmin maisema-alu- geslevänjokivarren niityt Tyrnävällä.65 eelle luonteenomaiseksi piirteeksi hahmottuneet lukuisat ladot ovat katoamassa maisemasta tarpeettomina. Valtaosa maisema-alueesta kuuluu kansainvälisesti arvok- kaaseen lintualueeseen (IBA), Oulun seudun kerääntymis- Asutus keskittyy kapeina nauhoina jokien ja pääteiden var- alue. Liminganlahti on Natura-aluetta ja Ramsar-aluetta sille. Merkittävimpiä asutus- ja palvelukeskittymiä alueella (Ramsar 34), suojelun perusteena ovat linnusto- ja luonto- ovat jokien varsilla sijaitsevat Limingan, Lumijoen ja Tyr- tyypit. nävän taajamat. Taajama-alueet ovat 1900-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa laajentuneet, keskusta-alueiden ympä- Esihistoriallisella ajalla Limingan lakeuden alue oli vielä ve- rille on rakennettu laajoja asuinalueita. Taajamat ovat den alla, joten siellä on hyvin vähän arkeologista kulttuuri- luonteva osa maisemakokonaisuutta. Niiden reuna-alu- perintöä edustavia kohteita. Esihistorialliselta ajalta peräisin eilla asutus ja viljelysalueet lomittuvat toisiinsa, paikoin olevat asuinpaikat sijaitsevat huomattavasti kauempana si- asutuksen lomaan rajautuu edelleen viljelyskäytössä olevia sämaassa selännealueiden reunoilla, selvästi Limingan la- peltoalueita. Viheralueet pehmentävät paikoin asuinaluei- keuden maisema-alueen rajojen ulkopuolella. Maisema-alu- den ja viljelysalueiden välisiä reunapintoja. Asutustihenty- een reunalla Lumijoella on pyyntikuoppia ja Greusin vesi- minä erottuvat myös Ala-, Ängeslevä ja Murto. mylly historialliselta ajalta, Limingassa Aappolan ja Heiska- rin kylänpaikat historialliselta ajalta. Maisema-alueella on runsaasti vanhaa, talonpoikaista ra- kentamisen perinnettä edustavaa rakennuskantaa. Kult- Limingan seudulla oli pysyvää asutusta jo 1300-luvulla. tuurihistoriallisesti merkittäviä rakennuksia ja niiden Vanhimmat viljelysalueet ja asuinpaikat sijaitsivat pitkinä muodostamia kokonaisuuksia on mm. Ängeslevän- ja Tyr- ja kapeina nauhamaisina kokonaisuuksina jokien varsilla. nävänjokivarsilla, Ala-Temmeksellä, Keskikylässä, Hirvas- Liminganjoen ja Temmesjoen varret olivat 1500-luvulla niemessä, Virkkulassa, Rantakylässä, Lapinkylässä sekä Li- verraten tiheään asutut.66 Keskiajalla Limingan pitäjä ulot- mingan, Lumijoen ja Tyrnävän kirkonkylissä.70 Valtakun- tui Pohjanlahden rannikolta nykyiselle itärajalle saakka. nallisesti merkittäviksi rakennetuiksi kulttuuriympäris- Pitäjän suurin kylä oli Limingan kylä.67 töiksi (RKY 2009) määriteltyjä kohteita ovat Kankaan- Limingan niityt ovat olleet omaleimaisena ja arvokkaana pääntien kylämaisema, Lapinkylän tuulimyllyt -kokonai- tunnettu maisema-alue jo kauan. Limingan lakeuteen kuu- suuteen kuuluvat Penttilän, Erkkilän, Granlundin ja Kyrön luvia laajoja niittyalueita ja niille ominaisia näkymiä ovat tuulimyllyt, Pohjanmaan rantatie -kokonaisuuteen kuu- ylistäneet mm. luonnontutkija Carl von Linné 1730-lu- luva Äijänseläntie, Limingan kirkko ympäristöineen, Li- vulla ja maantieteilijä ja professori Iivari Leiviskä 1920-lu- mingan ranta, Ala-Temmeksen jokivarsitalot sekä Tyrnä- vulla.68 Limingan niittyjen mainetta loi karjatalouden voi- vän meijerikatu.71 makas kehitys 1700-luvulla. Tuolloin laajoilta luonnonnii- Limingan lakeuden alueella rakennetulle kulttuuriympä- tyiltä niitettiin heinää karjan rehuksi, ja Liminkaan tuli ristölle kokonaisuutena on ominaista kerroksellisuus. heinäntekoaikaan työväkeä Etelä-Suomesta asti. Niittyta- Maatalousmaisemaan kuuluvat vanhojen, talonpoikaista loutta jatkui 1950-luvulle saakka.69 rakentamisen perinnettä edustavien rakennusten ohella Limingan lakeus on hyvin vanhaa ja edelleen erittäin elin- myös nykymaataloudelle tyypilliset kookkaat ja korkeat voimaista maatalousmaisemaa. Alueen pääelinkeinoiksi tuotantorakennukset. Limingan lakeuden avoimessa ja vakiintuivat keskiajalla maanviljelys ja karjanhoito – alu- alavassa maisematilassa kauas näkyvinä maamerkkiraken- eella oli laajoja, hedelmällisiä, viljelykseen hyvin sopivia nuksina erottuvat perinteisten maamerkkirakennusten, maita ja rantaniityt soveltuivat hyvin karjan laidunalueiksi. kuten kirkkojen ja tuulimyllyjen, ohella maatilojen kone- Peltoalaa kasvatettiin myös suoviljelyllä ja soita raivaa- hallit, karjasuojat, viljankuivaamot ja rehusiilot. malla. Karjatalouden merkitys näkyi myös osuustoimin- nassa: Limingan ja Tyrnävän osuusmeijerit olivat 1900-lu- vun alussa merkittäviä tuotantolaitoksia, ja kookkaat, kes- keisillä paikoilla kylissä sijaitsevat meijerirakennukset erot- tuivat maisemassa maamerkkeinä. Nykyään viljelyksessä olevat peltoalueet muodostavat laa- jan, avoimen maisemakokonaisuuden, joka on yksi Suo- men laajimpia yhtenäisiä viljelysalueita. Viljelysmaise- massa näkyvät maataloudessa aikojen kuluessa tapahtu-

65 Pohjois-Pohjanmaan perinnemaisemat 1997, 125–128, 223–224. 70 Pohjois-Pohjanmaan kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet 66 Pohjois-Pohjanmaan arvokkaat maisema-alueet 1997, 58–59. 2 1993, 25–47, 60–75. Maakunnallisesti arvokkaiden kohteiden 67 Kuorilehto 2013, 9–11. päivitysinventoinnit on aloitettu Pohjois-Pohjanmaalla syksyllä 68 Kuorilehto 2013, 3. 2013. 71 69 Hämeenaho et.al. 1993, 22–23. Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY, 2009. http://www.rky.fi/read/asp/r_default.aspx (9.9.2013). 41

POHJOIS-POHJANMAAN VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAIDEN MAISEMA-ALUEIDEN PÄIVITYSINVENTOINTI

c

Maisema-alueen halki kulkee vilkasliikenteinen valtakun- Maisema-alueen arvot perustuvat sen pitkään historiaan nallinen päätie, valtatie 4. Valtatieltä avautuu komeita, laa- elinvoimaisena, yhtenäisenä ja omaleimaisena viljelysmai- joja näkymiä ympäröiville viljelysalueille. Valtatien varrella semana ja erityispiirteistään tunnettuna maisemanähtä- Tupoksella on liikerakentamista, ja sen määrä on tulevai- vyytenä. Kulttuurimaisemalle ominaiset laajat peltoalueet, suudessa edelleen lisääntymässä. Avoimen viljelysalueen maiseman halki kapeissa uomissa kiemurtelevat joet, joki- ympäröimät liikerakennukset ja varsinkin niiden korkeat varsia myötäilevä asutus ja vanha tiestö sekä taajama-alu- mainostornit näkyvät avoimessa ja tasaisessa maisemassa eet muodostavat kerroksellisen kokonaisuuden. Viljelys- maamerkkeinä laajalle ja kauas. Samaan tapaan Limingassa maisemassa jokien varsilla on runsaasti vanhaa, talonpoi- uusien liikerakennusten rakentaminen näkyvällä ja liiken- kaista rakentamisen perinnettä edustavaa rakennuskantaa, teellisesti keskeisellä paikalla sijaitsevalla Liminganportin johon liittyy historiallisia, rakennushistoriallisia ja maise- alueella valtatien 8 varrella vaikuttaa maiseman ominais- mallisia arvoja. Alueella on useita valtakunnallisesti ja piirteisiin. Toisaalta liikerakentaminen kertoo osaltaan maakunnallisesti arvokkaita kohteita ja kokonaisuuksia. alueen elinvoimaisuudesta, ja liikerakennukset ovat olen- Maisema-alueen halki kulkevat vilkasliikenteiset päätiet, nainen osa muuttuvaa kulttuurimaisemaa. valtatie 4 ja valtatie 8. Limingan lakeuden kulttuurimai- sema avautuu teille laajana, alavana ja avoimena kokonai- suutena. Teiltä niitä ympäröivään kulttuurimaisemaan avautuvat näkymät ovat tiemaisemassa vahva omaleimai- suutta luova erityispiirre.

Rajaus Maisemakokonaisuuteen kuuluvat Liminganlahden kaak- kois- ja lounaispuolella tasaisen maisema-alueen halki vir- taavien jokien ympärillä sijaitsevat laajat, avoimet viljelys- alueet, niiden keskellä sijaitsevat taajamat sekä Limingan- lahti ja sen ranta-alueet. Maisema-alueen rajauksiin on tehty paikoin tarkistuksia. Laajoja viljelysalueita reunustavat taustametsät muodosta- vat maisema-alueelle selkeän rajan. Maisema-alueen ra- jausta on tarkennettu siten, että taustametsien reuna-alu- eet tulevat mukaan maisema-alueeseen. Lapinkankaan – Selkäsenkylän – Ketunmaan alue hahmottuu osaksi maise- makokonaisuutta, joten se on rajattu mukaan maisema- alueeseen. Aikaisemmassa inventoinnissa alue oli määri- Arviointiteksti telty maakunnallisesti arvokkaaksi72. Tupoksen pohjois- Limingan lakeuden maisema-alue on laaja, omaleimainen puolella valtatien 4 varrella avoimen peltomaiseman ja ja monipuolinen kokonaisuus. Maisemalle tyypillisiä omi- metsäalueen raja hahmottuu maisemallisena porttikoh- naispiirteitä ja alueen merkittävimpiä identiteettitekijöitä tana. Maisema-alueeseen on otettu mukaan valtatietä mo- ovat elinvoimaiset maatalousalueet ja taajama-alueet sekä lemmin puolin rajaavat viljelysalueet. Liminganlahden Liminganlahden luonnonympäristö, rannikon maanko- pohjois- ja itärannoilla maisema-alueen rajauksia on tar- hoamisalueet ja sukkessiovyöhykkeet. Avoimelle ja alavalle kistettu, rajauksissa on huomioitu rannikolta lahdelle ja maisema-alueelle tyypillinen, omaleimaisuutta luova eri- lahdelta rannoille paikoin avautuvat näkymät sekä ranni- tyispiirre ovat pitkät ja laajat, paikoin silmänkantamatto- kon sukkessiovyöhykkeet. Oulunsalossa lahden pohjois- mat näkymät. Maisemakuva on pääpiirteissään yhtenäinen rannalla maisema-alueeseen on rajattu mukaan ranta-alu- ja vaikuttava. Liminganlahden alue on kansainvälisesti ar- etta reunustavan metsän reuna sekä Kylänpuolen rannan vokas luontokohde, johon liittyy merkittäviä luontoarvoja. tuntumassa sijaitsevat viljelysalueet, Limingan pohjois- puolella Nenänperällä ja Selkämaalla maisema-alueeseen on otettu mukaan rannan ja sitä myötäilevän tien välissä sijaitsevat ranta-alueet ja viljelysalueet.

72 Pohjois-Pohjanmaan arvokkaat maisema-alueet 1997, 60–61. 42

VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA

c

43

VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA

c

Oulujokilaakson kulttuurimaisema

Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka Oulujoen laakso. Valtakunnallisesti arvokas maisema-alue (valtioneuvoston periaatepäätös 1995).

Kunta: Muhos, Oulu

Kuvailu man lounaispuolella jokilaakso laajenee alavaksi ja avoi- meksi viljelystasangoksi, jolla maisemalle ovat ominaisia Maisema-alue tukeutuu kaakko-luode-suunnassa maise- avoimet, pitkät ja laajat näkymät. Oulujokilaaksoa erottaa man halki virtaavaan Oulujokeen ja siihen Muhoksen taa- Limingan lakeuden viljelytasangosta matala vedenjaka- jaman kohdalla laskevaan kapeaan Muhosjokeen. Oulu- jaselänne.74 joki virtaa matalassa uomassa. Muhosjoen kanjoni on pai- koin yli 20 m syvä.73 Jokien risteyskohdan pohjoispuolella Muhoksen taajama sijaitsee savikivistä koostuvan ns. Mu- Oulujoki tekee jyrkän mutkan ja laajentuu Muhoslam- hoksen muodostuman alueella. Muodostuman paksuus on meksi ja Montanlammeksi. 475 m ja maalajikerroksen paksuus 53 m. Graniittinen pe- ruskallio on runsaan 500 m syvyydessä. Oulujoen mut- Jokilaakso on MuhoksEn taajaman luoteispuolella kapea ja kassa on Kieksin konglomeraattipaljastuma, joka on rau- selkeästi rajautuva. Pohjoispuolella jokilaaksoa rajaa selkeä hoitettu luonnonsuojelulain nojalla.75 metsäinen selännealue. Maisema on voimakkaasti kum- puilevaa. Paikoin korkeimmilta paikoilta avautuu vaihte- Muhoksen taajaman eteläpuolella sijaitsevat alavat viljelys- levia näkymiä joelle sekä joen yli sen toisella puolella nä- alueet kuuluvat kansainvälisesti arvokkaaseen lintualuee- kyvään viljelysmaisemaan. Joen eteläpuolella on avointa seen (IBA), Oulun seudun kerääntymisalue. Pyhäkosken peltomaisemaa, jota rytmittävät kunnaat, kankareet, voimalaitoksen tuntumassa Oulujoen pohjoisrannalla si- metsäsaarekkeet ja syvät purouomat. Muhoksen taaja- jaitsevat Pyhäkosken luonnonsuojelualueet, Pyhäkosken

73 Pohjois-Pohjanmaan arvokkaat maisema-alueet 1997, 62. 75 Pohjois-Pohjanmaan arvokkaat maisema-alueet 1997, 62. 74 Pohjois-Pohjanmaan arvokkaat maisema-alueet 1997, 62. 44

VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA

c

arvokas kallioalue sekä lehtojensuojeluohjelmaan kuuluvat Uusi rakentaminen sopii pääsääntöisesti hyvin maise- Pyhäkosken lehdot. maan, vaikka rakennusten ominaispiirteet poikkeavat vanhalle rakennuskannalle tyypillisistä piirteistä. Poik- Oulujoen laaksossa on jälkiä esihistoriallisen ajan asutuk- keuksena ovat muutamat Muhoksen taajamaa ympäröi- sesta. Esihistorialliselta ajalta peräisin olevat asuinpaikat si- villä alueilla sijaitsevat asuinalueet. Muhoksen taajamaa jaitsevat jokilaaksoa rajaavien selännealueiden reunoilla. hallitsee pääasiassa 1900-luvun jälkipuoliskon kuluessa Muhoksen tienoilla maisema-alueen kaakkoisosassa asuin- rakennettu rakennuskanta. Taajaman alueella on myös paikat ovat kivikautisia, maisema-alueen keskiosassa var- maakunnallisesti arvokkaiksi määriteltyjä rakennuksia ja haismetallikautisia. Alueen luoteisosassa lähempänä ran- pihapiirejä, joihin liittyy historiallisia, rakennushistorial- nikkoa asuinpaikat ovat peräisin varhaismetallikaudelta, lisia ja maisemallisia arvoja79. pronssikaudelta tai historialliselta ajalta. Maisema-alueella sijaitsevat valtakunnallisesti merkittävät Oulujokilaakson pysyvä asutus alkoi muodostua 1300-lu- rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY 2009) Päivärinteen vulla. Varhaisin asutus sijoittui lämpimille ja kuiville ran- parantola, Muhoksen kirkko, museosiltoihin kuuluva tatöyräille joen partaille harvana, nauhamaisena kokonai- Ponkilan silta sekä kokonaisuuteen Oulujoen ja Sotkamon suutena.76 Asutus lisääntyi ja viljelysalueet laajentuivat ajan reitin voimalaitokset kuuluvat Pyhäkoski ja Montta sekä mittaan. 1900-luvun alussa Oulujokea reunusti yhtämit- Pikkaralan sähköasema ja muuntamo.80 Alueella on myös tainen asutusvyö varakkaine taloineen ja hyvin hoidettuine lukuisia maakunnallisesti arvokkaita rakennusperinne- ja peltoineen ja niittyineen. Jokilaaksoa ympäröivät autiot sa- kulttuuriympäristökohteita.81 loseudut.77 Oulujokilaakson maisema-alueella sijaitsevat Oulujoen Nykyään viljelyksessä olevat peltoalueet reunustavat Oulu- voimalaitokset, Montta ja Pyhäkoski, ja niihin liittyvät pa- jokea yhtenäisenä nauhana. Maisema on kumpuilevaa, torakennelmat sekä voimalaitoksille johtavat voimajoh- maisemakuvaltaan vaihtelevaa ja monivivahteista. Sille tolinjat ovat olennainen osa maisemaa. Voimalaitosten ovat tyypillisiä joelle ja sen yli avautuvat vaihtelevat näky- rakentaminen muutti aikanaan huomattavasti jokimaise- mät, maamerkkeinä hahmottuvat kulttuurihistoriallisesti maa. 1900-luvun jälkipuoliskon kuluessa voimalaitok- arvokkaat rakennukset sekä viljelysmaiseman ympä- sista ja niihin liittyvistä rakennelmista on tullut merkit- röimiin pihapiireihin johtavat puukujat. Viljelysmaisema tävä osa kulttuurimaisemaa. Ne kertovat osaltaan sotien on elinvoimaista. Monin paikoin viljelysalueet ovat 1990- jälkeen tapahtuneesta kasvusta ja taloudellisesta kehityk- luvun jälkeen laajentuneet. sestä. Nykyään ne hahmottuvat Oulujoen maisemalle Oulujokivarressa vanha asutus tukeutuu maastonmuo- luonteenomaisina erityispiirteinä ja identiteettitekijöinä. toihin, jokeen ja jokiuomaa myötäileviin vanhoihin maanteihin. Maisemassa erottuu edelleen selvästi Oulu- Arviointiteksti joen eteläpuolella kulkevan vanhan, alun perin jo 1610- Oulujokilaakson maisema-alue on sekä historiallisesti että luvulla valmistuneen Oulu – Kajaani -maantien linjaus. maisemallisesti monivivahteinen kokonaisuus. Se on edus- Alueen nykyiset maantiet noudattavat monin paikoin tava esimerkki Oulujokivarren vanhasta, historiallisesti vanhan tien 1700- ja 1800-luvuilla laadituille kartoille kerroksellisesta, edelleen elinvoimaisesta maisemasta. Alu- merkittyä linjausta. Alueella on paikoin käytöstä poistu- eella yhdistyvät maaseudun kulttuurimaisema, taajama- neita sekä mm. pihateinä ja metsäautoteinä toimivia tie- maisema ja voimatalouden muokkaama maisema. osuuksia, joilla on edelleen näkyvissä vanhalle tielle aika- naan ominainen mittakaava.78 Asuinpaikat sijaitsevat Oulujokilaaksossa maaseudun kulttuurimaisemalle tyypil- joen partaalla sekä jokea reunustavien kumpareiden ja se- lisiä erityispiirteitä ovat kumpuilevat viljelysalueet, maise- lännealueiden jokea kohti viettävillä rinteillä. Paikoin massa maamerkkeinä erottuvat vanhat rakennukset ja pi- asutus reunustaa jokea pitkänä katkeamattomana nau- hapiirit sekä viljelysalueille ja jokimaisemaan avautuvat hana. Yhtenäisinä kyläkokonaisuuksina ja asutustihenty- vaihtelevat näkymät. Maisema-alueella sijaitseva viljelys- minä erottuvat Pikkaraisenkylä, Päivärinne, Kosulankylä maiseman ympäröimä Muhoksen taajama on olennainen – Rova, Laitasaari – Laukka, Riihikylä – Soso, Kopsa, Lai- osa maisema-aluetta. tilankylä – Lehtoselkä, Suokylä ja Hyrkäs. Maisema-alueen runkona toimiva Oulujoki on historialli- Jokivarressa vanhat, talonpoikasta rakentamisen perin- sesti arvokas vesiväylä. Maisema-alueen ominaispiirteet il- nettä edustavat rakennukset ja 1900-luvulla rakennetut mentävät joen merkitystä eri aikoina. Joki on ollut tärkeä rakennukset muodostavat kerroksellisen kokonaisuuden. kulkuväylä, jonka varrelle viljelykseen parhaiten soveltuvat

76 Pohjois-Pohjanmaan arvokkaat maisema-alueet 1997, 62. päivitysinventoinnit on aloitettu Pohjois-Pohjanmaalla syksyllä 77 Lackman et.al. 2002, 213. 2013. 78 Oulu – Kajaani -maantie Oulussa ja Muhoksella 1785, 2004. 80 Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt 79 Pohjois-Pohjanmaan kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet RKY, 2009. http://www.rky.fi/read/asp/r_default.aspx 1 1993, 30–62, 150–164. Maakunnallisesti arvokkaiden kohteiden (9.10.2013). 81 Pohjois-Pohjanmaan kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet 1 1993, 30–62, 150–164. 45

VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA

c

maat ja asutus ovat aikojen kuluessa sijoittuneet. Vanhas- Rajaus taan joki tunnettiin lohijokena, lohenpyynti on jokilaak- Maisema-alueeseen kuuluvat Oulujokea ja Muhosjokea son elinkeinoista vanhin. 1600-luvulta aina 1900-luvun al- ympäröivät viljelysmaisemat Pikkaralan ja Hyrkäksen ky- kuun saakka Oulujoki oli merkittävä tervan kuljetusreitti, lien väliin rajautuvalla alueella, Muhoksen taajaman alue ja 1800-luvulla joki toimi tukkien uittoväylänä. Oulujoella sekä Pyhäkosken ja Montan voimalaitosalueet. ja sen koskilla on ollut merkitystä myös matkailukohteina. Oulujokivarressa maisema-alueen rajausta on tarken- Jokiympäristöön ovat 1940- ja 1950-luvuilta lähtien kuu- nettu siten, että kokonaisuuteen on otettu mukaan joki- luneet voimalaitokset. Arkkitehti Aarne Ervin suunnittele- laaksoa reunustavien selännealueiden reuna- ja lakialueet. mat Montan voimalaitos sekä Pyhäkosken voimalaitos ja Selännealueet näkyvät kauas ja laajalle jokilaaksoon ja sen sen lähistöllä sijaitseva Leppiniemen asuinalue ovat histo- poikki avautuvien näkymien taustamaisemina. riallisesti, rakennushistoriallisesti ja maisemallisesti arvok- kaita. Voimatalouden rakennukset ja rakenteet hahmottu- Maisema-alueen luoteisosassa alueen rajausta on tarken- vat alueelle ominaisina identiteettitekijöinä. nettu. Oulujoen Turkansaaressa sijaitseva Turkansaaren ulkomuseo, joka on määritelty valtakunnallisesti merkittä- väksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi (RKY 2009), on rajattu maisema-alueen ulkopuolelle, maisema-alueen raja sijaitsee Lapinsaaren kohdalla Pikkaralan kylän luoteis- puolella.

46

VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA

c

47

VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA

c

4.4. Pohjois-Pohjanmaan nevalakeuden seutu

Aittojärven ja Livojokivarren kulttuurimaisema

Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka Aittojärvi – Kyngäs. Valtakunnallisesti arvokas maisema-alue (valtioneuvoston periaatepäätös 1995). Kunta: Pudasjärvi

Kuva: Taimi Mahosenaho

Kuvailu Suuri osa ranta-alueista on asumatonta luonnonmaisemaa tulvaniittyineen, soineen ja metsineen. Tulvan ulottuvilla Maisemakokonaisuus sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan nevala- olevilla alavilla rannoilla kasvipeite on rehevää. Alueella on keuden seudulla. Pääpiirteissään alueen pinnanmuodostus tulvaniittyjä, jotka niiton loputtua ovat pensoittumassa, on laakeaa. Järvien ja jokiuomien ympärillä on harjanteita pensaikkoisia luhtia, lettorämettä, hieskoivuvaltaisia run- ja pieniä kumpareita, jotka elävöittävät tasaista maisemaa. sasruohoisia tulvametsiä sekä lehtomaisia kangasmetsiä ta- Pudasjärven ja Aittojärven pohjoispuolitse kulkee harju- vanomaisten kangasmetsätyyppien ohella. Laajimmat tul- muodostuma. Paikoin harju on jyrkkärinteinen ja selän- vaniityt ovat Härmänjoen ja Siikahaaran väliin rajautu- nemäinen, paikoin laakea ja kangasmainen. Aittojärven vassa Livonsaaressa. Aittojärven rannoilla on myös karuja länsipäässä on luode-kaakko-suuntainen harju, Siljakan- hiekkarantoja. gas. Harjun puoleinen ranta on karua hiekkarantaa, joten sillä rannalla ei ole juuri viljelyksiä. Kangas on porojen lai- Iijokivarressa on ollut asutusta jo esihistoriallisella ajalla. dunaluetta.82 Maisema-alueen ympärillä on laajoja suoalu- Maisema-alueella Aittojärven ympärillä on useita kivikauti- eita. Soiden aluejaossa maisema-alue kuuluu Pohjois-Poh- sia asuinpaikkoja ja pyyntikuoppia. Seudulle alkoi muodos- janmaan aapasuovyöhykkeeseen. tua pysyvää asutusta 1500- ja 1600-lukujen kuluessa. Asutus sijoittui hedelmällisille viljelykelpoisille maille kulkureit- Maisema-alueeseen kuuluvat Iijokeen laskeva Livojoki, joka teinä toimivien vesistöjen varsille ja järvien rannoille.83 tekee Kynkään kylän pohjoispuolella tiukan mutkan, sekä kaksi järveä, Aittojärvi ja Ypykkäjärvi. Aittojärvi on yhtey- Aittojärven ympärillä ja Livojokivarressa asutus ja viljelys- dessä Livojokeen Aitto-ojan kautta, ja Ypykkäjärvi laskee Ii- alueet sijaitsevat maisemassa pieninä, selkeästi rajautuvina ja jokeen Isojärven kautta kulkevien purojen välityksellä. Li- maastonmuotoihin tukeutuvina kokonaisuuksina. Asutus vojoessa on Kynkään kylän kohdalla vapaana virtaava Kyn- sijaitsee vesistöjen – järvien ja jokien – rannoilla maiseman käänkoski.

82 Pohjois-Pohjanmaan arvokkaat maisema-alueet 1997, 100. 83 Pohjois-Pohjanmaan arvokkaat maisema-alueet 1997, 100. 48

VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA

c

korkeimmilla kohdilla harjanteilla ja kumpareilla, viljelys- mittaan selvästi vähentynyt. Viljelyskäytössä olevien pelto- alueet rinteillä asutuksen ympärillä. Aittojärven pohjois- alueiden määrä on vähentynyt erityisesti Kynkään kylässä puolella sijaitsevassa Aittojärven kylässä asutus ja pienet Livojoen varsilla. Viljelyksestä poistuneet peltoalueet ovat peltoalueet sijaitsevat yhtenäisenä ja selkeärajaisena koko- vähitellen kasvamassa umpeen, mikä vaikuttaa maisemaku- naisuutena rannan myötäisellä harjanteella. Aittojärven vaan ja maisema-alueelle ominaisiin näkymiin. Osa alueella etelärannalla on muutaman pihapiirin ja niitä ympä- sijaitsevista vanhoista rakennuksista on huonokuntoisia. röivien pienten peltoalueiden muodostama kokonaisuus. Paikallisilla asukkailla on kuitenkin paljon kiinnostusta ja Ypykkäjärvellä asutus ja viljelysalueet keskittyvät järven intoa aloittaa maiseman hoito, jotta alue voisi säilyä valta- ympärillä sijaitseville kumpareille. Kynkään kylässä asutus kunnallisesti arvokkaana maisema-alueena. on sijoittunut Livojoen varteen ja teiden varsille, kylässä on myös uudehkoa asutusta. Maisema-alueella sijaitsee valta- Rajaus kunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäris- Maisema-alueeseen kuuluvat Aittojärvi ja sen pohjoisran- töksi (RKY 2009) määriteltyyn kokonaisuuteen pyramidi- nalla sijaitseva Aittojärven kylä, Aittojärven eteläpuolella kattoiset kesänavetat kuuluva Mannila.84 Maisema-alueella sijaitsevat viljelysalueet ja asutus, Ypykkäjärvi ja sen ympä- on myös maakunnallisesti arvokkaiksi määriteltyjä koh- rillä sijaitsevat viljelysalueet ja asutus sekä Livojoen varrella teita.85 sijaitseva Kynkään kylä. Maisema-aluekokonaisuuteen on rajattu mukaan taustamaisemina merkittäviä selännealu- Arviointiteksti eita. Maisema-alue edustaa Pohjois-Pohjanmaan nevalakeudelle Maisema-alueen rajausta on inventoinnin perusteella tar- tyypillistä järvenranta-asutusta. Maisemakokonaisuus on kennettu. Pudasjärven kirkonkylä ja Hilturanta, jotka kuu- pienipiirteinen. Kylät erottuvat maisemassa selkeärajaisina luvat valtakunnallisesti arvokkaaksi rakennetuksi kulttuu- erillisinä kokonaisuuksina. Aittojärven kylässä ja Ypykkäjär- riympäristöksi RKY 2009 määriteltyyn kokonaisuuteen vellä on säilynyt vanhaa, perinteistä rakennuskantaa, johon Pudasjärven kirkkomaisema, eivät hahmotu osaksi mai- liittyy rakennushistoriallisia ja maisemallisia arvoja. Harjan- sema-aluetta, joten ne on rajattu maisema-aluekokonai- teilta avautuu näkymiä järville. suuden ulkopuolelle. Pudasjärven kirkonkylän ja Kynkään Maisema-alueen elinvoimaisuus viljelysmaisemana on edel- kylän välissä Iijoen haarojen, Siikahaaran ja Härmänjoen, lisen inventoinnin laatimisen jälkeen 1990- ja 2000-lukujen ympärillä on laajoja suovaltaisia alueita, jotka eivät hah- motu valtakunnallisesti arvokkaiksi maisema-alueiksi.

Kuva: Taimi Mahosenaho

84 Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt 85 Pohjois-Pohjanmaan kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet RKY, 2009. http://www.rky.fi/read/asp/r_default.aspx 1 1993, 192. Maakunnallisesti arvokkaiden kohteiden päivitysin- (9.10.2013). ventoinnit on aloitettu Pohjois-Pohjanmaalla syksyllä 2013. 49

VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA

c

50

VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA

c

Olvassuo

Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka Uusi kohde

Kunta: Pudasjärvi, Utajärvi, (Puolanka)

Kuvailu Petäjävaara. Harjujakso on reunamuodostuman luontei- nen selänne, jonka korkein kohta Isolla Palovaaralla on 190 Olvassuon alue sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun m. Muodostumaan kuuluu erilaisia harjanteita, rantaval- maakuntien rajalla. Alue on laaja erämainen maisemalli- leja ja suppia sekä Isolla Palovaaralla myös dyynejä ja ran- nen kokonaisuus, johon kuuluu useita suursoita ja Palo- takivikoita. Harjualueella on paljon erikorkuisia rantate- vaara – Käväsvaaran pitkä harjujakso. Alueen soita ovat rasseja.87 Pohjoisessa suoaluetta rajaavat Syrjävaara ja Kivi- mm. Olvassuo, Oravisuo, Näätäsuo, Verkkolamminsuo, harju. Koirasuo, Ahmasuo, Viimasuo, Iso Karkusuo, Kärppäsuo ja Leväsuo. Pääosa soista on aapasoita. Ne ovat paikoin hy- Maisema-alue on pääosin aapasoiden ja kivennäismaasaa- vin märkiä ja vaikeakulkuisia, paikoin niiden keskellä on rekkeiden muodostamaa mosaiikkia. Valtaosa alueen met- moreenisaarekkeita sekä kapeita, pitkiä ja matalia hiekka- sistä (lukuun ottamatta metsätalouden aluetta) on luon- harjanteita86. Soiden halki virtaavat kapeat Piltuanjoki ja nontilaisia ja suojelullisesti arvokkaita. Soiden linnusto on Nuorittajoki, jotka kuuluvat Kiiminkijoen vesistöaluee- monipuolinen ja edustava aapasoiden yleisimmistä lajeista seen. Alueella on muutamia pienehköjä järviä ja lampia. harvinaisiin erämaisiin lajeihin. Laajan erämaaluonnon ansiosta alueen lajistoon kuuluvat myös suurpedot. Eten- Maastonmuodot ovat tasaisia ja alavia. Laajaa suoaluetta kin lähteisillä, rehevillä lettoalueilla esiintyy useita vaateli- reunustavat matalat vaarat ja harjanteet. Suoalueen halki aita ja uhanalaisia kasvilajeja.88 kulkee itä-länsisuuntainen harjujakso, johon kuuluvat Kälväsvaara ja Kirkkaanlamminharju sekä Iso Palovaara ja

86 Rautiainen 2006, 4. 88 Metsähallituksen selvitys Olvassuon kansallispuiston perustamis- 87 Rautiainen 2006, 4. edellytyksistä 2013, 9. 51

VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA

c

Maisema-alue on valtaosaltaan suojelualuetta. Olvassuo Olvassuolla on merkitystä retkeilykohteena. Suolla on kaksi on Natura 2000-aluetta, Natura-alueen keskuksena on Ol- lyhyttä luontopolkua: Sammakkosuon luontopolku ja Kir- vassuon luonnonpuisto. Olvassuo on mm. IBA-alue ja Eu- kaslammen luontopolku. Reittien varsilla on opastauluja ja roopan neuvoston soidensuojeluohjelmakohde sekä kan- retkeilyä palvelevia rakennuksia ja rakennelmia, kuten laa- sainvälisen soidensuojeluohjelman Project Telma -kohde. vuja ja lintutorneja.92 Iso Kirkaslampi on nimensä mukai- Se kuuluu kansainväliseen kosteikkoluontoa suojelevaan sesti kirkasvetinen ja syvä, ja soveltuu harrastajasukeltami- RAMSAR -ohjelmaan. Olvassuo on erityisen merkittävä seen. linnustonsuojelu-kohde (SPA) sekä luontotyyppien ja la- jien suojelun kannalta tärkeä alue (SCI). Natura-alueeseen Arviointiteksti kuuluvat myös Kälväsvaaran ja Iso Palovaaran harjujen- Pohjois-Pohjanmaan on soiden maakunta, ja Pohjois-Poh- suojeluohjelma-alueet. Natura-alueen länsiosassa on pieni janmaan nevalakeuden alueella suomaisemat ovat olennai- yksityinen Ryömän luonnonsuojelualue. Alueella sijaitse- nen osa maisemakuvaa. Olvassuo on merkittävä, poikkeuk- vat soidensuojelualueet Oravisuo-Näätäsuo-Sammakko- sellisen laaja, erämainen ja eheä esimerkki Pohjois-Pohjan- suo ja Leväsuo-Kärppäsuo. Olvassuon alueella vallitsevista maan nevalakeuden alueelle tyypillisestä aapasuoluon- luontotyypeistä aapa- ja keidassuot on luokiteltu edusta- nosta. Se on maisemakokonaisuutena ja maisemanähtä- vuudeltaan ja luonnontilaltaan pääosin parhaaseen mah- vyytenä ainutlaatuinen ja edustava. Olvassuo edustaa ensi- dolliseen luokkaan.89 sijaisesti luonnonmaisemaa, mutta suolla on myös kult- Olvassuolla ja sen lähiympäristöllä on pitkä historia paikal- tuuriarvoja. Olvassuota on esitetty kansallispuistoksi, ja listen ihmisten nautinta-alueena. Alueella on edelleen näh- sitä on tarkoitus kehittää luontomatkailukohteena. tävissä vanhoja pitkospuureittejä ja polkuja, jotka ovat toi- Olvassuohon liittyy huomattavia ja monipuolisia luonto- mineet yhdysreitteinä talolta toiselle. Aluetta on käytetty arvoja sekä kulttuurihistoriallisia arvoja. Erityisesti aapa- eräalueena, siellä on poltettu tervaa ja siellä on useita van- suot ja pohjavesivaikutteiset lettosuot ovat valtakunnalli- hoja tulva-, suo- ja rantaniittyjä.90 Suolla on jälkiä esihisto- sesti arvokkaita. Alueen tärkeimpiä luontoarvoja ovat laa- riallisen ajan asutuksesta Iso Olvasjärven rannalla sekä Pil- jat ja yhtenäiset suoalueet ja harvinainen suokasvillisuus, tuanjoen varrella. Vanhimmat asuinpaikat ovat mahdolli- luonnontilainen metsäluonto, erityisesti koivulettojen sesti jopa ajalta 7000 eaa. Piltuanjokivarressa ja Kälväsvaa- runsaus ja vanhat ikimetsät, sekä harvinainen ja uhanalai- ran reunalla Kirkaslammen ympärillä on useita historialli- nen kasvi- ja eläinlajisto, johon kuuluvat mm. suurlin- selta ajalta peräisin olevia tervahautoja. Lisäksi alueella on nusto ja suurpedot. Suolla on nähtävissä alueelle tyypillistä niittylatojen, niittysaunojen, hautapirttien ja savotta/uitto- kulttuuriperintöä pitkältä ajanjaksolta, aina esihistorialli- kämppien jäänteitä sekä muutamia pyyntikuoppia, jotka selta ajalta lähtien. kertovat alueella aikanaan harjoitetuista elinkeinoista. Ol- vassuon suo- ja jokivarsiniittyjä niitettiin vielä 1940-lu- Rajaus vulla, ja erämaataloja asuttiin 1960-luvulle saakka. Olvas- suon arvokkaimmat perinnemaisemat sijaitsevat Leväojan Maisema-alueeseen kuuluvat yhtenäisen laajan suoalueen ja Piltuanjoen varressa. Myös alueen paikannimistö, kuten muodostavat suot: Olvassuo, Oravisuo, Näätäsuo, Verkko- esim. Kärppäsuo, Ahmasuo ja Oravisuo, kertoo alueen lamminsuo, Koirasuo, Ahmasuo, Viimasuo, Iso Karkusuo, käytön historiasta.91 Kärppäsuo ja Leväsuo. Maisema-alueen rajaus noudattaa pääpiirteissään kansallispuistoksi esitetyn alueen rajausta, Alueella on edelleen huomattava porotalousmerkitys hy- mukaan luettuna Olvassuon luonnonpuiston alue. Mai- vien laidunmaiden ja porokarjojen käsittelyyn sopivien sema-alueeseen on rajattu mukaan alavaa suomaisemaa paikkojen ansiosta. Kälväsvaara on tunnettu poroerotus- reunustavia selännealueita, vaaroja ja harjanteita. paikka. Luonnonpuistoa lukuun ottamatta alueella met- sästetään. Metsästystapa on tiettömyyden ja vaikeakulkui- suuden takia perinteinen.

89 Metsähallituksen selvitys Olvassuon kansallispuiston perustamis- 91 Metsähallituksen selvitys Olvassuon kansallispuiston perustamis- edellytyksistä 2013, 5-6. edellytyksistä 2013, 12; Rautiainen 2006, 5. 90 Rautiainen 2006, 5. 92 Metsähallituksen selvitys Olvassuon kansallispuiston perustamis- edellytyksistä 2013, 13. 52

VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA

c

53

VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA

c

Rokuanvaara

Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka Ahmas – Rokua. Maakunnallisesti arvokas maisema-alue (Pohjois-Pohjanmaan liitto, 1997). Kunta: Muhos, Utajärvi, Vaala

Kuvailu vyöhykkeen etelälaitaa Neittävälle ja Rokuanjärven ete- läpuolitse nykyisen Rokuan kansallispuiston rajalla edel- Rokuanvaara on alavan suomaiseman keskellä kohoava, leen Muhokselle.95 noin 20 km pitkä ja 5 km leveä harju- ja dyynimuodos- tuma. Se on osa Sotkamosta Oulujärven kautta Hailuo- Rokuanvaara hahmottuu osin matkailumaisemana. toon ulottuvaa harjujaksoa, joka muodostui viimeisen Vaaran pohjoislaidalla on majoitus-, kylpylä- ja kuntou- jääkauden vetäytyessä, mutta Rokuan näkyvimmät pin- tuspalveluita sekä lomarakentamista. nanmuodot muodostuivat vasta, kun maasto nousi ve- Rokuanvaaran etelälaidalla sijaitsee Rokuan kansallis- den pinnan yläpuolelle. Alueella on lukuisia kirkasvetisiä puisto, jonka metsät ovat luonnontilaisia vanhoja män- järviä, jääkauden synnyttämiä suppia ja Itämeren var- niköitä. Rokuanvaara on osa laajempaa Rokuan haisempien vaiheiden rantavalleja.93 Geopark-aluetta. Geoparkit ovat UNESCO:n suojeluk- Rokuanvaara säilyi pitkään asumattomana, koska se ei sessa olevia, ainutlaatuisia geologisia kohteita.96 karuutensa vuoksi sovi viljelyyn. Rokuan karuissa kan- gasmetsissä maata peittävät laajat, valkeina hohtavat jä- Arviointiteksti käläkankaat. Ne olivat aikanaan porolaitumina, aina Valtaosa Rokuanvaaran maisema-aluekokonaisuudesta 1800-luvun puoliväliin saakka.94 sijaitsee Kainuun maakunnassa Vaalan kunnassa. Roku- Rokuanvaaran länsirinteellä kulkee pohjois-eteläsuun- anvaaraa on Kainuussa tehdyssä päivitysinventoinnissa tainen Keisarin tie, joka rakennettiin 1600-luvulla yhdis- esitetty valtakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alu- tämään Kajaanin ja Oulun linnoja. Tie kulki Oulusta Sä- eeksi. räisniemelle Oulujärven länsirannalle, josta matka kohti Rokuavaara on ainutlaatuinen harju- ja dyynimuodos- Kajaania jatkui Oulujärven yli joko vesitse tai jäitse. Kei- tuma. Se on osa harjujaksoa, joka ulottuu Sotkamosta sarin tie kulkee Säräisniemen kylästä Rokuan harju-

93 Muhonen & Savolainen 2013. 95 Muhonen & Savolainen 2013. 94 Muhonen & Savolainen 2013. 96 Muhonen & Savolainen 2013. 54

VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA

c

Oulujärven kautta aina Pohjanlahden rannikolle ja Hai- luotoon saakka. Rokuanvaaran arvot perustuvat sen har-

juluonnolle ominaisiin erityispiirteisiin. Rokualla kaikki harjuluonnon ominaispiirteet ovat kehittyneet poik- keuksellisen laajoiksi ja selkeiksi. Rokuanvaaralla on eri-

tyisen paljon teräväpiirteisiä suppakuoppia. Niistä huo- mattavin on Syvyydenkaivo, joka on pinta-alaltaan Suo- men suurin suppa. Useissa suppakuopissa on karuja,

kirkasvetisiä järviä tai lampia. Suppien ja dyynien rin- teillä tavataan erikoisia kasvillisuustyyppejä. Lakialuei- den karut jäkäliköt ovat Suomen mittakaavassa ainutlaa-

tuiset.97

Rajaus

Maisema-alueen rajaus noudattaa Kainuun arvokkaiden

maisema-alueiden inventoinnin yhteydessä määriteltyä rajausta.

Kuva: Kalle Hellström

97 Muhonen & Savolainen 2013. 55

VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA

c

4.5. Kainuun vaaraseutu

Iijokivarren kulttuuri- ja luonnonmaisemat

Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka Iijoen keskijuoksun kulttuurimaisema. Valtakunnallisesti arvokas maisema-alue (valtioneuvoston periaatepäätös 1995).

Kunta: Pudasjärvi, Taivalkoski

Kuvailu Joen varsilla korkeimpina maastonkohtina kumpuile- vassa vaaramaisemassa erottuvat Kokkovaara, Näätä- Maisema-alueen runkona on kapeassa uomassa virtaava, vaara, Pisamovaara ja Lapinvaara sekä jokilaaksoa nau- eloisasti mutkitteleva Iijoki. Joelle ovat luonteenomaisia hamaisena rivistönä reunustavat Iso Kellovaara, Pikku lukuisat kosket, virtapaikat ja suvannot. Joki putoaa Kellovaara, Koivukulma, Koivukangas, Haapuanvaara, noin 50 km matkalla noin 60 m. Joki laajenee monin pai- Toinenvaara, Ketunpesäharju, Käpylautakangas, Kisos- koin lammiksi, maisema-alueella sijaitsevat Jurmun- vaara ja Kuivikkovaara. lampi, Kellolampi, Lapinlampi ja Kurjenlampi. Iijoen vesistön keski- ja yläosat on suojeltu koskiensuojelu- Iijoen varressa on paikoin rantaniittyjä ja tulvametsiä. lailla. Joessa on useassa kohdassa pieniä niittysaaria. Maisema- alueella sijaitsevat valtakunnallisesti arvokkaat perinne- Jokilaakso on kapea. Sitä ympäröi kumpuileva vaara- maisemakohteet Haukiojan suun – Kurjenlammen lai- maisema. Maisema-alue sijaitsee kahden maisemaseu- dunniityt ja Jurmun tulvasaaret, maakunnallisesti arvok- dun, Pohjois-Pohjanmaan nevalakeuden seudun ja Kai- kaat Kurjenkosken tulvaniittysaaret, Sotkajärven Pöllän- nuun vaaraseudun, vaihettumisalueella. Maisema-alu- jokisuisto ja Puiroonsaari sekä paikallisesti arvokkaat een länsipäässä Sotkajärveä ympäröivillä alueilla mai- sema on nevalakeuden seudulle tyypilliseen tapaan loi- vapiirteistä ja suovaltaista. Sotkajärven itäpuolella mai- seman pinnanmuodot muuttuvat Kainuun vaaraseu- dulle ominaisiksi kumpuileviksi moreenimaiksi. Sotka- järveltä itään avautuvia näkymiä hallitsevat jokilaakson molemmin puolin kohoavat Hirvasvaara ja Sotkavaara.

56

VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA

c

Kurjenlammen tulvaniittysaaret, Kellonlammen tul- joen väliin rajautuvilla alueilla. Suuri osa rakennuksista vaniittysaaret, Kurjen Säkkisen rantalaidun, Vasikkasaari on peräisin sotia edeltävältä ajalta. Alueella sijaitsevia ja Kotiniemi, Takasaari ja Pajalan niitty.98 maakunnallisesti arvokkaita rakennusperinne- ja kult- tuuriympäristökohteita ovat Sotkan maisemakoko- Sotkajärvi on poikkeuksellisen edustava sisämaan suis- naisuus, Hirvaskosken ruukin alue ja Hirvaskosken ru- tojärvi. Se on matala, rehevä ja laajoilta alueilta vesiniit- koushuone Pudasjärvellä sekä Jurmun kylä ja Elkon- tyjen vallassa. Järveä ympäröivät suot, niityt, luhdat ja niemi Jurmun Parviaisessa Taivalkoskella.101 Jokivarteen tulvametsät. Sotkajärvi on valtakunnallisesti arvokas lin- on viime aikoina rakennettu myös vapaa-ajanasuntoja, tujärvi, se on Natura-aluetta ja kuuluu Sotkajärvi ja Hel- jotka kaikki eivät ominaispiirteiltään sopeudu ympäris- kalansuo – Kalettomansuo Natura 2000-alueeseen töönsä. (SPA/SCI) sekä valtakunnalliseen lintuvesien suojeluoh- jelmaan. Jurmunlammen pohjois- ja koillisranta kuulu- Iijoen pohjoispuolella jokiuomaa ja maastonmuotoja vat arvokkaaseen Pahkakurun – Porraslamminkankaan myötäillen kulkevalta maantieltä avautuu vaihtelevia nä- harjualueeseen, joka rajoittuu jyrkänteenä Jurmunlam- kymiä joen varressa sijaitseviin kyliin. Paikoin tie kulkee peen. Jurmunlammessa on harvinaisen hyvin kehittynyt lähellä jokea. Joen yli kulkevat sillat erottuvat maise- sisämaan delta. Jurmunlampi kuuluu Natura 2000-alu- massa solmukohtina. eeseen Pahkakuru – Jurmunlampi (SCI). Asutusta ympäröivät viljelysalueet ovat pinta-alaltaan Iijokivarressa on ollut asutusta jo kivikaudella. Esihisto- melko pieniä. Joen varressa on avoimia viljelykäytössä riallista ja historiallista aikaa edustavat kohteet sijaitsevat olevia peltoja ja niittyjä. Paikoin viljelysalueet sijaitsevat lähellä jokea. Maisema-alueen länsiosassa Sotkajärven joen rannoilla vastapäätä toisiaan, ja kapean joen yli avau- ympäristössä on kivikautisia asuinpaikkoja ja pyynti- tuvat näkymät elävöittävät maisemakuvaa. Maatalouden kuoppia. Iijoen varrella on muutamia kivikautisia asuin- muutosten ja rantaniittyjen hoidon lopettamisen myötä paikkoja ja kuoppia sekä useita historiallista aikaa edus- niityt ja osa pelloista on kasvamassa umpeen, mikä muut- tavia tervahautoja. taa maisemaa. Paikoin viljelysalueet ovat 1900-luvun lo- pulla ja 2000-luvun alussa myös laajentuneet. Saamelaiset antoivat aikanaan nykyiselle Iijoelle nimeksi Iddjijohka, Yöjoki, ja suomalaisasukkaat käänsivät nimen Arviointiteksti myöhemmin Iijoeksi. Seutu oli hämäläisten eräaluetta yli tuhat vuotta sitten, ja Perämeren rannikon asukkaat käyt- Iijokivarsi on vaikuttava ja arvokas maisemakoko- tivät aluetta eräretkillään 1200-luvulta alkaen.99 Iijoen naisuus, johon liittyy runsaasti sekä luonnonarvoja että varsille muodostui vakinaista asutusta 1500-luvun lo- kulttuurihistoriallisia arvoja. Maisema-alue on edustava pulta lähtien.100 Asutuksen sijaintiin vaikuttivat joen tar- esimerkki Iijokivarren harvasta, erämaiden katkomasta joamat liikkumis- ja kalastusmahdollisuudet sekä vilje- asutuksesta. Maisema-alueella yhdistyvät toisiinsa luon- lyyn ja karjan laiduntamiseen sopivien maa-alueiden si- nonmaisemat ja maaseudun kulttuurimaisemat. Koko- jainti joen varrella. Asutus sijoittui hedelmällisille viljely- naisuus muodostuu Iijokea harvana nauhana reunusta- kelpoisille maille kulkureitteinä toimivien vesistöjen var- vista ja luonnonmaisemien toisistaan erottamista pie- sille ja järvien rannoille. 1600-luvun alussa pysyvää asu- nistä kylistä ja asutuskeskittymistä viljelysalueineen. Ky- tusta oli mm. Sotkajärven ja Kuren kylissä. läkokonaisuuksille ja viljelysmaisemille on ominaista pienipiirteisyys. Kylissä on talonpoikaista rakentamisen Ennen tieyhteyksien rakentamista Iijoki oli tärkeä kulje- perinnettä edustavia, kulttuurihistoriallisesti arvok- tusreitti. Aikanaan se oli tärkeä idän ja lännen välinen kaita rakennuksia. Olennaisena osana maisemakokonai- kulkureitti, jota käyttivät mm. vienalaiset ja pohjalaiset. suuteen kuuluvat asumattomat alueet, erämaat, metsä- Se on ollut myös merkittävä puutavaran uittoväylä aina alueet ja suot joen varressa. 1900-luvun lopulle saakka. Maisema-alueen runkona on historiallisesti ja maisemal- Asutus Iijoen varrella ei ole yhtenäistä, vaan se sijoittuu lisesti arvokas Iijoki. Iijoella on historiallista merkitystä pieniin, asumattomien jokiosuuksien toisistaan erotta- kulkuväylänä, uittoväylänä, matkailukohteena ja virkis- miin kyliin. Joen varrella sijaitsevia kyläkokonaisuuksia tyskäytössä. Jokimaisemaa elävöittävät kosket, virtapai- ovat Hirvaskoski, Sotka, Ervasti, Kurki, Yli-Kurki, Haa- kat ja suvannot. Iijoen vesistöön kuuluva Sotkajärvi on pua, Elkonniemi, Parviainen, Hautakylä ja Jurmu. Kylien luontoarvoiltaan merkittävä ja monipuolinen koko- lisäksi jokivarressa on yksittäisiä tiloja ja muutamien ti- naisuus. lojen muodostamia asutusryppäitä viljelyksineen. Perin- teinen asutus sijaitsee Iijoen törmillä lähellä jokea, joen kulkua myötäilevien maanteiden varsilla sekä teiden ja

98 Pohjois-Pohjanmaan perinnemaisemat 1997, 148–161, 205– 101 Pohjois-Pohjanmaan kulttuurihistoriallisesti merkittävät 215. kohteet 1 1993, 190–208. Maakunnallisesti arvokkaiden kohtei- 99 Pohjois-Pohjanmaan arvokkaat maisema-alueet 1997, 100. den päivitysinventoinnit on aloitettu Pohjois-Pohjanmaalla 100 Pohjois-Pohjanmaan kulttuurihistoriallisesti merkittävät syksyllä 2013. kohteet 1 1993, 202. 57

VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA

c

Rajaus rajaavat, taustamaisemana merkittävät vaarat ja kumpa- reet. Sotkajärven pohjoispuolella sijaitseva Hirvaskosken Maisema-alueeseen kuuluvat Iijoki ja sitä tiiviisti reu- kylä on otettu mukaan maisema-aluekokonaisuuteen. nustavat kylät viljelysalueineen. Lounaassa maisema-alue Hirvaskoski on edustava esimerkki alueelle tyypillisestä rajautuu Sotkajärven ympäristöön, koillisessa Jurmun ky- maaseudun viljelysmaisemasta. Kylässä on rakennushis- län pohjoispuolelle. toriallisesti ja maisemallisesti arvokasta rakennuskantaa. Maisema-alueen rajausta on täsmennetty paikoin siten,

että maisema-alueeseen on otettu mukaan jokilaaksoa

58

VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA

c

59

VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA

c

Tyräjärven kulttuurimaisema

Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka Tyräjärven kulttuurimaisemat. Valtakunnallisesti arvokas maisema-alue (valtioneuvoston periaatepäätös 1995). Tyräjärvi – Jokijärvi. Valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet (Pohjois-Pohjanmaan liitto, 1997).

Kunta: Taivalkoski

Kuvailu kivikautinen asuinpaikka. Tyräjärven ja Koviojärven väli- sessä salmessa on esihistorialliselta ajalta peräisin oleva la- Maisema-alueella ovat näkyvissä Kainuun vaaraseudulle pinpato. ominaiset piirteet. Seudulle tyypillisiä ovat kumpuilevat moreenimaat ja soiden runsas määrä. Alueella on suuria Tyräjärvellä asutus tukeutuu selkeästi maastonmuotoihin. reittimäisiä järvivesistöjä, pienempiä järviä, puroja ja jokia. Asutus ja viljelysalueet sijaitsevat Tyräjärven pohjoisran- Alue on harvaan asuttua. Asutus sijaitsee vesistöjen ran- noilla, vaarojen etelään kohti järveä viettävillä rinteillä. noilla, kumpareilla ja vaarojen rinteillä. Vaarojen väliin rajautuu asumattomia suovaltaisia alueita. Järven eteläpuoliset rannat ovat harvaan asuttuja. Maisema-alue keskittyy Tyräjärven ympärille. Noin 2500 ha laajuinen Tyräjärvi kuuluu Iijoen vesistöön. Tyräjärveä Tyräjärven luoteisrannalla sijaitseva Tyrämäen kylä on ko- ympäröi kumpuileva vaaramaisema, vaarojen ja kumpa- konaisuutena tiivis ja selvästi hahmottuva. Kylällä on pitkä reiden väleissä on alavia suovaltaisia alueita. Järveä ympä- historia, vanhimmat kylän tiloista on perustettu jo 1600- röivät Vasikkavaara, Tyrävaara, Hiltusenvaara ja Hyvä- luvulla. Pienipiirteisessä kulttuurimaisemassa kumpuileva vaara. Maisemassa selkeimmin erottuu Tyräjärven poh- viljelysmaisema, talonpoikaista rakentamisen perinnettä joispuolella sijaitseva muita vaaroja korkeampi ja laajempi edustava rakennuskanta, eloisasti kaartuileva kylänraitti Tyrävaara. sekä raittia myöten ja raitilta järvelle avautuvat näkymät muodostavat omaleimaisen kokonaisuuden. Viljelysalueet Tyräjärven ja sen lähistöllä sijaitsevien järvien rannoilla on sijaitsevat Tyrämäen laella, missä korkeimmalla kohdalla useita muinaisjäännöksiä. Maisema-alueella on muutama maamerkkinä erottuu vanha tuulimylly. Pihapiirit sijaitse-

60

VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA

c

vat Tyrämäkeä kiertävän, järven rantaa myötäilevän van- Arviointiteksti han kylätien varressa. Paikoin raitti kulkee pihapiirien läpi, Tyräjärven maisemakokonaisuus on maisemakuvaltaan asuinrakennukset ja talousrakennukset sijaitsevat tien eri vaikuttava ja edustava esimerkki Kainuun vaaraseudulle puolilla. Osa vanhoista, kulttuurihistoriallisesti arvok- tyypillisistä maisemista. Maisema-alueella yhdistyvät toi- kaista rakennuksista on huonokuntoisia, mikä uhkaa ky- siinsa luonnonmaisema ja maaseudun viljelysmaisema. lälle ominaisten arvojen säilymistä. Alueelle ominaisia piirteitä ovat vanhat, pitkään viljelys- Tyrävaaran kylä on maisemallisesti upea kokonaisuus. käytössä olleet peltoalueet ja talonpoikaista rakentamisen Asutus sijaitsee järven pohjoispuolella vaaran etelärin- perinnettä edustavat rakennukset. teellä, maastonmuotoja mukaillen kulkevan maantien ja Tyräjärven pohjoispuolella sijaitsevat kylät, Tyrämäki ja järven väliin rajautuvalla alueella. Viljelysalueet ulottuvat Tyrävaara, ovat edustavia esimerkkejä Kainuun vaaraseu- paikoin järven rantaan saakka. Rakentaminen tukeutuu dulle tyypillisestä vaara- ja järvenranta-asutuksesta. Kylissä tiehen väljänä, nauhamaisena kokonaisuutena. Kylässä on on runsaasti vanhaa, kulttuurihistoriallisesti arvokasta ra- hyvin säilynyttä perinteistä rakennuskantaa ja paljon myös kennuskantaa. Tyrävaaran kylästä avautuvat poikkeuksel- uutta rakennuskantaa. lisen upeat pitkät ja laajat näkymät Tyräjärvelle. Tyräjärvi Hutunniemessä asutus ja viljelysalueet keskittyvät Hutun- on maisemallisesti komea järvi. Järvessä on lukuisia eriko- vaaran länsirinteelle järveen työntyvälle kapeakärkiselle koisia, luonteeltaan erämaisia saaria. niemelle. Järven koilliskulmassa Pahkoniemessä on vilje- lysalueita ja asutusta järven rannassa, etelään järveä kohti Rajaus viettävällä rinteellä. Maisema-alueeseen kuuluvat Tyräjärvi ja sitä ympäröivillä Tyräjärven ympärillä sijaitsevissa kylissä viljelyskäytössä vaaroilla sijaitsevat kyläkokonaisuudet, Tyrämäki, Tyrä- olevien peltoalueiden määrä on kylien laidoilla ja ranta- vaara ja Hutunniemi. Maisema-alueen rajausta on tarken- alueilla jonkin verran vähentynyt 1990-luvulta lähtien. nettu, rajaukseen on otettu mukaan järvi kokonaisuudes- Maatalouden merkitys elinkeinona näkyy kuitenkin edel- saan sekä maisema-alueen taustamaisemina merkittävät leen selkeästi maisemassa. Viljelysmaisemalle on ominaista selännealueet. Tyräjärven luoteispuolella sijaitseva Joki- elinvoimaisuus ja omaleimaisuus. järvi on maakunnallisesti arvokas maisema-alue.

61

VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA

c

62

VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA

c

4.6. Kuusamon vaaraseutu

Oulankajoen ja Kitkajoen koskimaisemat

Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka Kuusamon kosket. Valtakunnallisesti arvokas maisema-alue (valtioneuvoston periaatepäätös 1995). Oulanka – Kitka. Valtakunnallisesti arvokas maisema-alue (Pohjois-Pohjanmaan liitto 1997).

Kunta: Kuusamo

Kuvailu Oulankajoki virtaa Kitkajokea avoimemmassa laaksossa voimakkaasti mutkitellen. Joen uoma on muuttanut ajoit- Oulankajoki ja Kitkajoki virtaavat jylhäpiirteisessä vaara- tain paikkaansa ja jokilaaksolle ovat tyypillisiä vanhat, si- maisemassa Kuusamon koillisosassa. Joet kuuluvat Venä- vuutetut uomanpätkät. Oulankajoessa on useita koskia, jän puolella sijaitsevaan Paanajärveen laskevaan Koutajoen joista suurin on Kiutakönkään putous. Sen pohjoispuolella vesistöön. Maisema-alue on osa Oulangan kansallispuis- sijaitsevat Hepokoski, Taivalköngäs ja Oulanganköngäs. toa. Oulanka- ja Kitkajokien maisemalle tyypillisiä erityis- piirteitä ovat rotkolaaksot, kosket ja putoukset. Jokia ym- Oulankajoen ja Kitkajoen koskimaisemat -maisema-alue- päröivät pitkään luonnontilassa olleet metsät. kokonaisuus kuuluu Oulangan kansallispuistoon. Se on Ramsar-aluetta ja Natura 2000-aluetta (Oulanka, Kitkajoessa Ala-Juumajärven itäpuolella sijaitsevat Niska- SPA/SCI). Maisema-alueella on runsaasti arvokkaita luon- kosken, Myllykosken, Aallokkokosken ja Jyrävän kosket. tokohteita. Alue kuuluu Oulanka – Sukerijärven kansain- Jyrävässä joki virtaa yhdessä maamme suurimmista rotko- välisesti arvokkaaseen lintualueeseen. Oulankajokilaak- muodostumista useiden kilometrien matkalla lähes yhtä- sossa olevat hiekkamuodostumat kuuluvat valtakunnalli- mittaisena koskena. Ala-Juumajärven pohjoisrannalla seen harjujensuojeluohjelmaan. Jyrävänjärven ympärillä oleva Juuman kylä on maakunnallisesti arvokas maisema- on arvokas kallioalue Jyrävänjärven kalliot ja Pessanvaaran alue. arvokas tuulikerrostuma. Koutajoen vesistön valuma-alu- eet on suojeltu koskiensuojelulailla. Oulanka- ja Kitkajo-

63

VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA

c

kien alue on kasvistoltaan arvokas ja omaleimainen. Kas- Arviointiteksti vistollisesti arvokkain alue on Jyrävän läheisyydessä sijait- Oulankajoen ja Kitkajoen koskien arvot perustuvat alueen seva Juuman vuomat. Siellä rotkojen poikkeuksellisissa il- luonnonmaisemalle tyypillisiin erityispiirteisiin. Jokimai- masto-olosuhteissa on säilynyt arvokasta reliktikasvilli- semat jylhine rotkolaaksoineen ja putouksineen ovat olen- suutta.102 nainen osa Kuusamon vaaraseudun monipuolista maise- Kiutakönkäällä Oulankajoen varrella sekä Savilammen maa. Koskimaisemat ovat Kuusamossa myös merkittävä pohjoisrannalla on useita kivikautisia asuinpaikkoja. Ne si- identiteetti- ja imagotekijä. Oulankajoen luonnonmaise- jaitsevat aivan joen partaalla. Maisema-alueen lähistöllä mat ja kulttuurimaisemat on nimetty yhdeksi Suomen Kitkanjoen varrella Yli-Juumajärven ja Ala-Juumajärven kansallismaisemista. Kohteeseen liittyy myös kulttuurihis- rannoilla on useita kivikautisia asuinpaikkoja ja pyynti- toriallisia arvoja. Maisema-alueella jokien varsilla on pe- kuoppia. rinnemaisemakohteita ja niittylatoja. Jokimaisemiin liittyy myös kulttuurihistoriaa. Oulankajo- kea on käytetty 1900-luvun alussa Venäjälle myydyn puu- tavaran uittoväylänä. Tuolloin metsää on hakattu myös Oulankajokeen laskevan Kulmakkopuron varresta. Alu- eella on edelleen jäljellä jälkiä metsätöistä, mm. savotta- kämppien raunioita.103 Maisema-alueella sijaitsevat valtakunnallisesti arvokkaat perinnemaisemakohteet Rytipuron paiseniitty, Haaralam- men tulvaniityt, Kiutakankaan niityt ja Isoniemi sekä maa- kunnallisesti arvokkaat Runsuniitty ja Kiutavaaran tulva- niittysaari. Niityillä on useita latoja. Jokien varsilla on myös paikallisesti arvokkaita perinnemaisemakohteita.104 Kuusamon kosket liittyvät myös voimatalouden rakenta- misen historiaan. Kitkajoen koskiosuuksista käytiin voi- matalousyhtiöiden välistä kamppailua 1950-luvulla. 1960- luvun kuluessa koskisota muuttui voimatalouden ja luon- Koskilla on merkitystä matkailukohteena. Tunnettu ret- nonsuojelun väliseksi kiistaksi. Lopullinen päätös Kuusa- keilyreitti, Karhunkierros, kulkee jokien vartta myöten Sa- mon koskisodalle oli vuonna 1987 säädetty koskiensuoje- vilammelta Kiutakönkäälle ja edelleen Juumaan. Karhun- lulaki. kierros-reitti on historiallisesti arvokas retkeilyreitti. Se merkittiin maastoon 1950-luvun puolivälissä. Se linjattiin osittain vanhoille poromiesten ja kalamiesten reiteille, ja reitin varrella olevia poromiesten ja metsäyhtiöiden kämp- piä otettiin retkeilijöiden käyttöön. Mittava virkistyskäyttö kuluttaa ulkoilureitin lähimaastoa.

Rajaus Maisema-alueen rajauksia on merkittävästi laajennettu. Maisemakokonaisuuteen kuuluvat Oulankajoki Oulan- gankönkäältä itään ja Kitkajoki Juumasta itään, idässä mai- sema-alue rajautuu jokien yhtymäkohtaan. Maisema-alu- eeseen on rajattu mukaan jokia reunustavia selännealueita, polkuverkostoja ja perinnemaisemakohteita. Valtaosa maisema-alueesta sijaitsee Oulangan kansallispuiston alu- eella. Osa maisema-alueesta sijaitsee Lapin maakunnassa Kuva: Kalle Hellström Sallan kunnan alueella.

102 Pohjois-Pohjanmaan arvokkaat maisema-alueet 1997, 148. 104 Pohjois-Pohjanmaan perinnemaisemat 1997, 90–120. 103 Pohjois-Pohjanmaan arvokkaat maisema-alueet 1997, 148. 64

VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA

c

65

VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA

c

Määttälänvaaran kulttuurimaisema

Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka Määttälänvaara – Vuotunki. Valtakunnallisesti arvokas maisema-alue (valtioneuvoston periaatepäätös 1995). Määttälänvaara. Valtakunnallisesti merkittävä kulttuurihistoriallinen ympäristö (RKY 1993). Vuotungin kylä. Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (RKY 2009).

Kunta: Kuusamo

Kuvailu Määttälänvaaran kylä sijaitsee Kuusamon itäosassa. Maise- Suininki kuuluu valtakunnalliseen rantojensuojeluohjel- man muodoissa näkyy selvästi mannerjäätikön aiheuttama maan. Suininki on Natura 2000-alue (SPA/SCI). Kylän luode-kaakko -suuntainen kulutuskorkokuva. Maisemassa edustalla ranta-alueella on Kylänniemi, noin 200 m pitkä vaihtelevat muodoiltaan rikkonaiset järvialueet ja luode- hiekkasärkkämuodostuma. kaakko -suuntaiset vaarajaksot. Vesistöjen muodoille ovat Alueella on ollut asutusta esihistorialliselta ajalta lähtien. tyypillisiä pitkänomaiset lahdet ja pitkät ja kapeat, terävä- Esihistoriallisen ajan muinaisjäännöksiä on alueen etelä- kärkiset niemet. osassa Suininkijärven rannalla. Suiningin Ruumissaaressa Kylä sijaitsee Suininkijärven pohjoispuolella Määttälän- on historiallisen ajan hautapaikkoja. vaaralla. Suininkijärvessä on pieniä luonnontilaisia saaria. Kylässä asutus ja viljelysalueet sijaitsevat Määttälänvaaran Järveä ympäröi vaaramaisema. Määttälänvaran kylän ym- järveä kohti viettävällä rinteellä. Asutus sijaitsee maaston- pärillä sijaitsevat Veskelvaara, korkeudeltaan 350 m me- muotoja myötäilevän vanhan kylätien, Alatien, varrella. renpinnasta, sekä sitä matalammat Kautiaisenaho, Souk- Kylässä on runsaasti arvokasta, talonpoikaista rakentami- keloaho, Piippuaho ja Pitkäselänne. Metsäinen Veskel- sen perinnettä edustavaa rakennuskantaa. Maakunnalli- vaara näkyy Suiningin eteärannalta kylää kohti avautuvan näkymän taustana.

66

VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA

c

sesti merkittäviksi kohteiksi on määritelty Alatalo, Härkö- nen kokonaisuus. Perinteinen koillismaalainen viljelys- nen ja Uutela105. Pihapiirit ovat perusmuodoiltaan poh- maisema ja kylässä sijaitsevat talonpoikaista rakentamisen joispohjalaiselle rakentamisen perinteelle tyypilliseen ta- perinnettä edustavat rakennukset muodostavat vaikutta- paan nelikulmaisia, kulmista avoimia ja joko kolmelta tai van kokonaisuuden. Kylämaisemalle ovat ominaisia ko- neljältä sivulta rakennusten rajaamia. Pihapiirien muo- meat näkymät kylästä Suininkijärvelle sekä järveltä ja sen doissa näkyvät myös sijaintipaikan vaikutukset: rakennuk- takaa Määttälänvaran rinteillä sijaitsevaan kylään. Kylän set on sovitettu maastoon järveä kohti viettävän rinteen taustamaisemana näkyvä Veskelvaara on olennainen osa muotoja mukaillen. Pihapiirejä ympäröivät edelleen vilje- maisemakokonaisuutta. lyskäytössä olevat peltoalueet sekä niittyalueet. Rajaus Hallitsematon uudisrakentaminen muodostaa merkittä- vimmän uhkatekijän maiseman ominaispiirteiden ja arvo- Maisemakokonaisuuteen kuuluu Määttälänvaaran kylä, jen säilymiselle. Keskeisille ja näkyville paikoille edellisten kylän luoteispuolella sijaitseva taustamaisemana merkit- vuosikymmenien kuluessa rakennetut uudisrakennukset tävä Veskelvaara sekä kylän eteläpuolella Suininkijärven eivät kaikki sopeudu ominaispiirteiltään kokonaisuuteen. ranta-alueet ja järvessä sijaitsevat saaret. Järven rannassa on muutamia loma-asuntoja, jotka ovat Alueen rajaus on määritelty päivitysinventoinnin perus- lehtipuuvaltaisen rantametsikön suojassa. teella aikaisemmasta rajauksesta poikkeavaksi. Määttälän- vaaran kylä hahmottuu selkeästi omana erillisenä kokonai- Arviointiteksti suutenaan. Määttälänvaaran pohjoispuolella sijaitseva Määttälänvaaran kylässä maisemakokonaisuudelle omi- Vuotungin kylä on määritelty valtakunnallisesti merkittä- naiset arvot pohjautuvat luonnonmaiseman ja kulttuuri- väksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi RKY 2009, joten maiseman ominaispiirteisiin, asutuksen pitkään historiaan se on rajattu maisema-alueen ulkopuolelle. Määttälänvaa- ja paikalliseen omaleimaisuuteen. Kylä on edustava esi- ran ja Vuotungin väliin rajautuvalla alueella sijaitsevat vil- merkki Koillismaan rivikylämäisestä vaaranlakiasutuk- jelysalueet eivät hahmotu osaksi Määttälänvaaran kylää, sesta. Se on pienikokoinen, pienipiirteinen ja elinvoimai- eikä niillä ole merkitystä valtakunnallisesti arvokkaana maaseudun kulttuurimaisemana.

Kuva: Kalle Hellström

105 Pohjois-Pohjanmaan kulttuurihistoriallisesti merkittävät koh- teet 1 1993, 184. Maakunnallisesti arvokkaiden kohteiden päivi- tysinventoinnit on aloitettu Pohjois-Pohjanmaalla syksyllä 2013. 67

VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA

c

68

VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA

c

Virkkulan kulttuurimaisema ja Rukan vaarajono

Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka Virkkula. Valtakunnallisesti arvokas maisema-alue (valtioneuvoston periaatepäätös 1995). Virkkula – Ruka. Valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokas maisema-alue (Pohjois-Pohjanmaan liitto 1997).

Kunta: Kuusamo

Kuvailu Vaarajonon rinteet viettävät kohti niiden itäpuolella sijait- sevaa Porontimajärveä. Järveä jakaa kahteen osaan Koira- Maisema-alueella näkyy Kuusamon vaaraseudulle ominai- kallion hallitsema Pitkäniemi. Järven itäisen osan muodos- nen jylhyys. Maisemassa vaihtelevat vaarat ja niiden vä- tavan Pitkälahden rannat ovat hyvin jyrkät ja paikoin kal- leissä sijaitsevat järvet ja jokikanjonit. Maastonmuodoissa lioiset. Jyrkänteitä on varsinkin järven koillisreunalla Po- näkyy mannerjäätikön vaikutuksesta syntynyt luode-kaak- rontimajoen suussa. kosuuntaisuus. Rukan – Valtavaaran alue sijaitsee valtaosaltaan muuta Maisema-aluetta hallitsee lounas-koillissuuntainen vaara- Kuusamoa korkeammalla, joten siellä on paljon erilaisia jono, johon kuuluvat Pyhävaara, Rukatunturi, Valtavaara, luontotyyppejä. Valtavaaran suojelualueella on paljaita Välivaara, Valkeaisenvaara, Pessarinvaara, Konttainen, kallioita, kuusimetsiä sekä soisia painanteita. Kallioperän Massorinvaara, Hopeavaara ja Iso Kumpuvaara. Ruka- kalkkipitoisuudesta sekä pienilmaston kosteusoloista joh- Valtavaara on Pohjois-Pohjanmaan korkein alue, Rukan tuen alueen kasvillisuus on rehevää ja lajisto monipuolista. korkeus on 500 m ja Valtavaaran korkeus 492 m meren- Tunturikasvien kirjo on laaja, alueella on tyypillisiä etelä- pinnasta. Korkeusero vaarajakson juurella oleviin järviin vuori-kallioita, joiden olosuhteet vastaavat alppikasvien on noin 200 m. Erityisen jyrkkiä kohtia ovat Rukan Juhan- vaatimuksia. Näillä kallioilla kasvaa Suomessa ainutlaa- nuskallio ja Konttaisen länsirinne. Juhannuskallion pahta tuinen pohjoisten ja eteläisten lajien sekoitus. Tunturivih- on maisemallisesti arvokas jyrkänne, Rukatunturin maise- vilä, sielikkö, kurjenkanerva ja riekonmarja ovat Valtavaa- mallinen tunnus, ja se on rauhoitettu luonnonsuojelulain ralla esiintyviä tunturikasveja. nojalla. Vaarojen välissä on useita pieniä järviä ja lampia, niistä suurimpia ovat Konttaisjärvi, Ala-Pessari ja Ylä-Pes- Maisema-alueella on useita suojelualueita. Valtavaara kuu- sari. luu Natura 2000-alueeseen Valtavaara – Pyhävaara 69

VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA

c

(SPA/SCI) sekä kansainvälisesti arvokkaaseen lintualuee- Rukalla on 34 laskettelurinnettä, 21 hissiä ja kaksi hyppy- seen Valtavaara – Pyhävaara (IBA). Maisema-alueen poh- rimäkeä sekä majoitus- palvelu- ja ravintolarakennuksia. joisosassa sijaitsevat Natura 2000-alueet Kumpuvaaran Maisemassa etäälle näkyvä tehokas rakentaminen keskittyy suot (SCI). Porontimajärvestä erkaneva Myllylampi ja Po- varsin suppealle alueelle Rukan kylään tunturin länsirin- rontimajokea reunustavat Joenniskankalliot kuuluvat Na- teelle. Maastonmuotoja on muokattu voimakkaasti tuntu- tura 2000-alueeseen Valtavaara – Pyhävaara. Maisema- rin länsipuolella Rukan kylän yläpuolella sijaitsevilla rin- alueella sijaitsevat erittäin arvokkaat kallioalueet Vattu- teillä. vaara – Porontiman kanjoni, Konttainen – Mossorinvaara Valtavaaran, Konttaisen ja Ison Kumpuvaaran alueet ovat ja Valtavaara – Valkeisenvaara. säilyneet luonnontilaisina. Merkittävä retkeilyreitti, Kar- Rukatunturilla on pitkä historia matkailu- ja laskettelu- hunkierros, kulkee Rukan, Valtavaaran ja Konttaisen kohteena. Nykyään se on kansainvälisesti merkittävä mat- maastoja Oulangan kansallispuistoon. Karhunkierros- kailukohde. Ruka alkoi saada merkitystä matkailukoh- reitti merkittiin maastoon 1950-luvun puolivälissä. Reitin teena jo 1930–1940-luvuilla. Tuolloin alueella harrastettiin merkitsemisellä oli suojelullinen tarkoitus, sen avulla ret- murtomaahiihtoa ja ”mutkamäenlaskua”. Ruka alkoi ke- keilijät ohjattiin käyttämään samoja polkuja ja vältettiin hittyä laskettelukohteeksi 1950-luvulla. Tunturiin raivat- luonnonympäristön kulumista.107 Se linjattiin osittain van- tiin ensimmäinen laskettelurinne 1950-luvun puolivälissä. hoille poromiesten ja kalamiesten reiteille, ja reitin varrella Tämä rinne on ajan mittaan laajentunut nykyiseksi eturin- olevia poromiesten ja metsäyhtiöiden kämppiä otettiin ret- teeksi. Rukalla pidettiin ensimmäiset pujottelukilpailut keilijöiden käyttöön. vuonna 1955. Tunturiin rakennettiin ensimmäinen hiihto- Virkkulan kylä on pieni, selkeästi hahmottuva koko- hissi sekä ensimmäiset majoitus- ja ravintolatilat 1950-lu- naisuus. Se sijaitsee Porontimajärven rannalla Pitkänie- vun puolivälin jälkeen. Rinnealueet laajentuivat tunturin men eteläosassa. Viljelysalueet ja asutus sijaitsevat vaaran takana oleville alueille 1960-luvun alkupuoliskon kuluessa. laella ja sen Porontimajärvelle ja Pikku-Porontimajärvelle Rukan suuri hyppyrimäki on valmistunut vuonna 1964. viettävillä rinteillä. Kylässä on 1800-luvun, 1930-luvun ja 1900-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa Rukan alueelle ra- 1950- ja 1960-lukujen asuinrakennuksia talousrakennuk- kennettiin uusia rinteitä ja hissejä, matkailu- ja majoitus- sineen. Korkeimmalla kohdalla sijaitseva Ylänteen talo palvelurakennuksia sekä lomarakennuksia.106 Nykyään erottuu maisemassa maamerkkirakennuksena. Se on hieno

106 Selkospitäjästä luonto- ja matkailukaupungiksi 2006, 60–61. 107 Selkospitäjästä luonto- ja matkailukaupungiksi 2006, 61. 70

VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA

c

esimerkki 1800-luvun koillismaalaisesta rakennustyylistä. elinvoimaisuuteen matkailukohteena. Matkailualueen si- Pihapiirissä on asuinrakennuksen lisäksi useita vanhoja ta- jainti valtakunnallisesti arvokkaalla maisema-alueella on lousrakennuksia. Pihapiirejä ympäröivät pelto- ja niitty- paitsi vahvuus ja voimavara, myös identiteetti- ja imagote- alueet. Virkkulan kylään on edellisten vuosikymmenien kijänä merkittävä. kuluessa rakennettu muutamia uusia asuinrakennuksia, Virkkulan kylä on komea ja edustava esimerkki Kuusamon jotka eivät ominaispiirteiltään ja sijainniltaan suhteessa vaaramaan kannas- ja mäkiasutuksesta. Kylässä on paljon maisemaan sovi kokonaisuuteen parhaalla mahdollisella talonpoikasta rakentamisen perinnettä edustavia arvok- tavalla. kaita rakennuksia. Kylälle ovat tyypillisiä jyhkeät ja oma- leimaiset erämaa- ja vaaramaisemat Porontimajärven yli Arviointiteksti Rukan, Valtavaaran ja Konttaisen suuntaan. Maisema-alue, johon kuuluvat Pyhävaaralta Iso Kumpu- vaaralle ulottuva vaarajono ja Virkkulan kylä viljelysaluei- Rajaus neen on maisemakuvaltaan monimuotoinen ja vaikuttava Maisemakokonaisuuteen kuuluvat Pyhävaaran, Rukatun- kokonaisuus. Maisema-alueella yhdistyvät toisiinsa erä- turin, Valtavaaran, Konttaisen ja Ison Kumpuvaaran muo- maamaisemalle, matkailumaisemalle ja maaseudun kult- dostama vaarajono sekä sen koillispuolella Porontimajär- tuurimaisemalle ominaiset piirteet. Vaarajono on maise- ven rannalla sijaitseva Virkkulan kylä. Alueen rajausta on mallisesti erittäin arvokas kokonaisuus. Sen korkein muutettu siten, että aluekokonaisuuteen on otettu mukaan huippu, Rukatunturi, on suurmaisemaa hallitseva maa- Rukatunturi ja Pyhävaara, jotka ovat olennainen osa yhte- merkki, joka näkyy kauas. näistä, lounas-koillissuuntaista vaarajonoa. Valtavaaran ja Konttaisen erämaamaisemat ovat alueen Valtakunnallisesti arvokkaaksi esitetyn maisema-alueen identiteetin ja imagon kannalta merkittävä erityispiirre. rajaus noudattaa pääpiirteissään edellisen inventoinnin Alueen luonnonympäristö on monimuotoista, alueella on yhteydessä määriteltyä Virkkula – Ruka-maisema-alueen paljon erilaisia luontotyyppejä. Lajisto on monipuolista, ja rajausta.108 Tuolloin alueesta osa oli määritelty valtakun- alueella kasvaa myös harvinaisia kasvilajeja. nallisesti ja osa maakunnallisesti arvokkaaksi. Mainittua Rukatunturi on paitsi merkittävä maisemanähtävyys, rajausta on inventoinnin perusteella paikoin tarkennettu myös kansainvälisesti tunnettu matkailukeskus, ja sillä on maastonmuotojen ja maiseman ominaispiirteiden perus- matkailu- ja talviurheilukeskuksena pitkä historia. Matkai- teella. lutoimintojen alueella maiseman arvot pohjautuvat alueen

108 Pohjois-Pohjanmaan arvokkaat maisema-alueet 1997, 135. 71

VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA

c

72

VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA

c Lähteet

Alajoki, Sari & Salo, Petri. Kirkoilta kareille. Ylivieskan seutukunnan kulttuuriympäristöstä. Ylivieskan seutukunta, Ala- vieska, Kalajoki, Merijärvi, Oulainen, Sievi, Ylivieska. Pohjois-Pohjanmaan TE-keskuksen julkaisuja 22, Iisalmi, 2005 Arvokkaat maisema-alueet. Maisema-aluetyöryhmän mietintö II. Ympäristöministeriö, Ympäristönsuojeluosasto, mietintö 66/1992, Helsinki, 1992 Hirvonen, Sari. Kärsämäen Miilurannan asutustilakylän asuinrakennusten korjaustapaohjeita ja kyläkuvan kohentamiseh- dotuksia. Taajamien vetovoimaisuus-hankkeen internet-sivut, http://www.oulu.fi/taajamat/p8.htm (12.8.2013) Hämeenaho, Raimo; Markkola, Juha; Ohtonen, Arvo; Ojanen, Mikko; Pessa, Jorma & Siira, Jouko. Liminganlahti. Poh- joinen, Oulu, 1993 Inventointiohje. Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinnit. Maaseudun kulttuurimaisemat ja maisemanähtävyydet. Ympäristöministeriö, MAPIO-työryhmä, 10/2010. http://www.maaseutumaisemat.fi/wp-con- tent/uploads/2011/09/inventointiohje_fi_300910.pdf (7.10.2013) Kalajoen kunnan internet-sivut, http://www.visitkalajoki.fi/fi/meren-kavijoille/kalajoen-meriselitys/hiekkasarkkien-his- toria#II (16.10.2013) Kalajokilaakson kotiseutulukemisto. Kalajokilaakson kotiseutuliitto, 2004 Kaukoniemi, Tapani & Tikkanen, Hannu. Kulttuurimaiseman kasvot. Nivalan Kotila. Ympäristöministeriö, Alueidenkäy- tön osasto, Suomen ympäristö 14, Helsinki, 1996 Kemi, Asta (toim.). Kylä keskelle korpea. Miilurannan kyläyhdistys, Jyväskylä, 1998 Keski-Pohjanmaan arvokkaat maisema- ja kulttuurialueet. Keski-Pohjanmaan liitto, Sigma Konsultit Oy, Kirjapaino Antti Välikangas Oy, 2001 Kuorilehto, Markku. Limingan asutuksen synty keskiajalta 1600-luvulle. Oulun yliopiston historiatieteet, Suomen ja Skan- dinavian historia, Pro gradu -tutkielma, 2013. http://herkules.oulu.fi/thesis/nbnfioulu-201302221051.pdf (27.9.2013) Kyllönen, Matti. Kalajoen ja Raution historia 1865–1975. Kalajoen kunta, 1980 Lackman, Matti; Tervonen, Antero; Vahtola, Jouko & Hiltunen, Mauno. Muhoksen kunnan historia 1865–1995. Muhoksen kunta, Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä, 2002 Maijala, Juha (toim.). Reisjärven kirja. Gummerus oy kirjapaino, Jyväskylä, 1987 Maisemanhoito. Maisema-aluetyöryhmän mietintö I. Ympäristöministeriö, Ympäristönsuojeluosasto, mietintö 66/1992, Helsinki, 1992 Merilä, Eino. Toisten nurkista. Hailuodon kulttuuriympäristöohjelma. Hailuodon kunta, Pohjois-Pohjanmaan ympäristö- keskus, Pohjois-Pohjanmaan liitto, 2003 Metsähallituksen selvitys Olvassuon kansallispuiston perustamisedellytyksistä. Metsähallituksen selvitys, asianro MH 949/2013/06.02.05 Muhonen, Matleena & Savolainen, Mervi.Kainuu. Maisema-alueiden inventointi. Kaikki inventoidut kohteet – ehdotuk- set 16.10.2013. http://lapinmaisemat.fi/wp-content/uploads/2011/12/Kainuu_inventointi_kooste_16.10.2013.pdf (21.11.2013) Oulu – Kajaani -maantie Oulussa ja Muhoksella 1785. Tieinventointi, Muhoksen kunta, Tekniset- ja ympäristöpalvelut, Oulun kaupunki, Keskusvirasto, Suunnittelupalvelut, 2004 Plassi – Kalajoen vanha kaupunki -internet-sivut.

73

VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA

http://www.vanhaplassi.fi/index.php/kohteet/kalastusmuseo/4-lisaetietoruudut/lisaetietoja/98c -rahjansaaristo (21.11.2013). Pohjois-Pohjanmaan arvokkaat maisema-alueet. Pohjois-Pohjanmaan liitto, Oulu, 1997 Pohjois-Pohjanmaan kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet 1. Oulun kaupunkiseutu, Iijokisuu, Oulujokilaakso, Koillis- maan seutukunta. Pohjois-Pohjanmaan seutukaavaliitto, Oulu, 1993 Pohjois-Pohjanmaan kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet 2. Lakeus, Siikalatva, Raahen seutukunta. Pohjois-Pohjan- maan seutukaavaliitto, Oulu, 1993 Pohjois-Pohjanmaan kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet 3. Oulaisten-Haapaveden seutukunta, Ylivieskan seutu- kunta, Haapajärven-Pyhäsalmen seutukunta. Pohjois-Pohjanmaan seutukaavaliitto, Oulu, 1993 Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan uudistuksen selvityksiä. Valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaiden maise- mien päivitysinventointi – valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen rajamuutosten suhde uu- distustyöhön. Pohjois-Pohjanmaan liitto, Oulu, 2012 Pudasjärvi, Iijokivarren rantayleiskaava, kulttuuriympäristö. Selvitysraportti 18.10.2011. Airix Ympäristö Oy, Oulu, 2011 Pudasjärvi, Iijokivarren rantayleiskaava, maisemaselvitys. Airix Ympäristö Oy, Oulu, 2011 Rakennettu kulttuuriympäristö. Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt. Museoviraston rakennus- historian osaston julkaisuja 16. Museovirasto, Ympäristöministeriö, Helsinki, 1993 Rautiainen, Pirjo. Olvassuon Natura-alueen ja sen lähialueiden arkeologinen inventointi 2006. Utajärvi, Pudasjärvi ja Puo- lanka. Metsähallitus, Pohjanmaan luontopalvelut, Pudasjärvi, 2006 Salmela, Anneli. Lakeuden kulttuurimaisema. Lakeuden seutukunta, Liminka, Lumijoki, , Temmes, Tyrnävä, 1996 Selkospitäjästä luonto- ja matkailukaupungiksi. Kuusamon kulttuuriympäristöohjelma. Kuusamon kaupunki, Kuusamo, 2006 Tikkanen, Hannu; Hongell, Harri & Polso, Anne. Keski-Pohjanmaan perinnebiotoopit. Alueelliset ympäristöjulkaisut 112. Länsi-Suomen ympäristökeskus, Kokkola, 1999 Vainio, Maarit & Kekäläinen, Hannele (toim.). Pohjois-Pohjanmaan perinnemaisemat. Alueelliset ympäristöjulkaisut 44. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus, Oulu, 1997 Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. http://www.rky.fi/read/asp/r_default.aspx (7.10.2013) Valtioneuvoston periaatepäätös valtakunnallisesti arvokkaista maisema-alueista ja maisemanhoidon kehittämisestä 1.5.1995. http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Maisemat/Arvokkaat_maisemaalueet (7.10.2013)

74

VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA

c

75

VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET POHJOIS-POHJANMAALLA

c

Pohjois-Pohjanmaan liitto │ Sepänkatu 20 │ Puh. tel +358 40 685 4000 │ [email protected] Council of Oulu Region │ 90100 OULU, │ Telefax (0)8 311 3577 │ www.pohjois-pohjanmaa.fi

76