3.9.2020 KLO 12 JA KLO 15 STOA 7.9. 2020 KLO 19 MYLLYPURON KIRKKO Päivi Korhonen huilu Anni Kuusimäki harppu ja 5-kielinen kannel Martti Rautio piano Anna-Leena Haikola viulu Elina Viitasaari viulu Tiila Kangas alttoviulu Tuomas Ylinen sello

Robert Kajanus (1856–1933) Reverie (Romance) (omistettu J. Hrimalylle) HKO Helsingin Väinö Hannikainen (1900–1960) Kalevalainen rapsodia (1865–1957) musiikkielämässä Kehtolaulu Sulho Ranta (1901–1960) Piece Orientale Ann-Elise Hannikainen (1946–2012) Cháchara Ernest Pingoud (1887–1942) Tango Oriental Heino Kaski (1885–1957) Dance Orientale Einojuhani Rautavaara (1928–2016) The Last Runo (1930– ) Parttenkoliaaset (Eteläpohojalaanen elojuhula) Armas Launis (1884–1959) Suite Orientale, osat 4 ja 5, Lamentation Bedouine, Danse Egyptienne Jean Sibelius (1865–1957) Malinconia (omistettu Georg ja Sigrid Schnéevoigtille) e lähti alkuunsa eräästä kirjeestä varmassa otteessaan, syvän tietoisena vastuustaan Jean Sibeliuksen varhaisen Kullervo-sinfonian matkustettava. Keski-Euroopan musiikkikeskuksiin minkä – silloin Dresdenissä asuen kaupungin nuoren kultturielämän edeskävijänä. ”On ensimmäiseksi tosisuomalaiseksi sävelteokseksi. kuljettiin niin Pietarin ja Tukholman kautta. Samoja ”S – sain loppukeväällä 1882. Se tuli syytä muistaa se vaivannäkö ja lannistumaton Kalevalaiseen perintöön oli toki jo aiemmin teitä ovat tulleet monet orkesterimme alkuvuosien Helsingistä ja sisälsi tiedon, että B. Hrimalyn sitkeys, millä Robert Kajanus lähes koko tutustunut mm. Kajanus: ”Minä uneksin omasta muusikoista. Pariisinmatkan orkesterissa oli orkesteriyhdistys, johon kuului 18 muusikeria, oli elämänsä ajan sai luoda perustaa soitannollisen suomalaisesta musiikkityylistä ja ajattelin, ettei niin suhteellisesti kuin määrällisesti enemmän perikatonsa partaalla. Ja nyt oltiin sitä mieltä, elämämme nykyiselle rehevälle kasvulle”, kirjoittaa tarvitse olla nero voidakseen tehdä ensimmäiset ulkomaalaisia muusikoita kuin Helsingin että minun oli heti tultava kotiin Suomeen musiikkiarvostelija Yrjö Suomalainen Kajanuksen kokeet. Mutta siinä minä erehdyin, sillä vain kaupunginorkesterissa on tänä päivänä. ja pantava alkuun uusi orkesteri”, muistelee kuoltua. nerolle on mahdollista raivata uusia teitä. kaupunginorkesterin perustaja Robert Kajanus. Samalla kun minä vain kokeilin ja kansanlaulua Pariisinmatkan aikoihin ajoittuu myös Sibeliuksen Myöhemmin saman vuoden kesällä, Kajanuksen Kajanuksen orkesteri, kuten sitä tuttavallisesti lähtökohtana pitäen sain aikaan vain etnograafista teos Malinconia sellolle ja pianolle. Sibelius oli kävellessä musiikkivaikuttaja Martin Wegeliuksen tavattiin tuolloin kutsua, pyrki olemaan liikekannalla, taidetta, Sibelius tuli aivan odottamatta ja äkkiä kirjoittamassa ensimmäisen sinfoniansa uusittua seurassa ravintola Kappelin ohi, äkkäsi Wegelius läsnä yleisölleen. Sinfoniakonserteissa esitettiin esille sellaisin tuloksin, joiden saavuttamiseen versiota Filharmonisen Seuran Pariisin matkaa ravintolan terassilla erään tuntemansa varakkaan isojakin taidemusiikin klassikoita – orkesteri on minä luulin tarvitsevani vähintään vuosisadan varten. Sibeliusten Kirsti-tytär oli juuri kuollut kauppiaan. Hän halusi välittömästi esitellä muuten esittänyt Beethovenin yhdeksännen rupeaman.” ja Aino Sibelius murehti itseään hengiltä. Jean Kajanuksen kauppias Waldemar Klärichille: sinfonian ensimmäisen kerran jo vuonna 1888. Sibelius suri tytärtään, oli huolissaan vaimostaan ”Tässä on eräs nuori mies, joka hautoo sellaista Ja suosittuja Helppotajuisia konsertteja, Filharmonisen seuran orkesterikoulussa sävellystä ja halusi saada sinfonian lähtökuntoon. Malinconia mieletöntä suunnitelmaa kuin orkesterin kahvilakonsertteja, joissa yleisö istui pöytiensä opiskellut nuori säveltäjä Sibelius lähti, kukaties on omistettu Filharmonisen Seuran soolosellistille perustamista!” ääressä virvokkeita nauttien järjestettiin jopa juuri Kajanuksen viitoittamana, häämatkalle Karjalan Georg Schnéevoigtille, joka Kajanuksen jälkeen useita viikossa. ”Joka tiistai kantajoukko istuu laulumaille. Mutta suorien lainojen asemesta Sibelius toimi myös orkesterin ylikapellimestarina, sekä Suomalaiseen musiikinhistoriaan tutustuessani, Seurahuoneella kuin kirkkoväki kirkossa.” Tätä pyrki uuttamaan karjalaisesta lauluperinteestä tämän pianistipuolisolle Sigridille. erityisesti on noussut esiin kaksi havaintoa: kantaväkeä olivat mm. Sibelius, Gallen-Kallela, sen sävyt ja sen omintakeisuuden ja yhdistämään Musiikkielämämme on ollut tavattoman Eero Järnefelt, Albert Edelfelt, Oskar Merikanto ne hyvin tuntemaansa länsimaisen taidemusiikin Jean Sibeliuksen kalevalaisin teos saattaisi ehkä kansainvälistä, eikä tämä kansainvälisyys millään ja Juhani Aho. Kahvilakonsertit myöhemmin estetiikkaan. Uutta tämä ei sinällään ollut, yllättäen olla viehättävä pieni Kehtolaulu viululle ja muotoa ole uudempien aikojen tuote. Toisena vaihtuivat kansankonserteiksi. Suomalaisten taidemusiikin historiassa itämaisia kajahduksia on kanteleelle – eittämättä juuri kanteleen läsnäolon huomiona se, miten monessa kohtaa Helsingin säveltäjien uusia teoksia tuotiin koko ajan tavattu hakea huomattavasti Karjalaa kauempaakin. vuoksi. Teoksen syntytarina on poikkeava: Se sai kaupunginorkesterin historia on isommilla ja näytille ja orkesteri onkin ollut todellinen nuorten Kalevalaisesta kuvastosta tuli nopeasti suomalaisen alkunsa yhdessä monista taiteilija Pekka Halosen pienemmillä säikeillä kutoutunut maamme suomalaissäveltäjien opinahjo – aivan erityinen kansallisromantiikan kuvastoa; itsenäisellä kanssa vietetyistä yhteisistä musisointihetkistä. musiikkielämän etenemiseen. oli heti alkuunsa säveltäjä Jean Sibeliuksen ja kansakunnalla, tai sellaiseksi pyrkivällä, tuli tietysti Kanteleen Karjankellot-teema on Halosen äidin, kapellimestari Robert Kajanukseen ja hänen olla oma kulttuurihistoriansa, oma perimätietonsa taitavan kanteleensoittajan Vilhelmiina Halosen Kauppias Klärich lämpesi Kajanuksen ajatukselle orkesterinsa suhde. Jo Sibeliuksen harjoittaessa ja kernaasti oma maailmansyntytarinansa. Ja käsialaa ja Sibelius sävelsi soittohetken aikana ja asetti ehdoksi vain kauppias Nikolai ensimmäistä suurta sinfonista teostaan, Kullervo- nousevan kansakunnan identiteetin pirtaan teoksen viuluobligaton. Sinebrychoffin mukaan tulemisen. Kajanus sai sinfoniaa, Kajanus ymmärsi, että jotain merkittävää Kullervon uho toki sopi paljon pohjalaisia polskia orkesterinsa. Orkesterin nimenä oli aluksi Helsingin oli syntymässä. Kajanuksen ensikommentti paremmin. Sibeliuksen sävellystyylistä muodostui hyväksi Orkesteriyhdistys, myöhemmin Filharmonisen teokseen on säilynyt: ”Siitäpä nyt tie menevi, toviksi jonkinlainen suomalaisen taidemusiikin Seuran orkesteri. Sittemmin, kun orkesteri ura uusi urkenevi.” Sibelius taas suuresti arvosti Suomalaisen musiikkielämä oli silti jo varhaisista kelpoisuuden mitta, varmaankin täysin säveltäjän kunnallistettiin sitä ryhdyttiin kutsumaan Helsingin Kajanusta: ”Sillä ei kukaan ole ottanut huomioon ajoista lähtien utelias ja ulospäin suuntautunut. niin aikomatta. Useimpien 1900-luvun alun kaupunginorkesteriksi. Kajanus oli sen johdossa ja kunnioittanut säveltäjän omaa käsitystä Vuonna 1900 Kajanus vei orkesterinsa suomalaisten säveltäjien kansallisromantiikka viitisenkymmentä vuotta saavuttaen suomalaisessa teoksestaan sillä tavoin kuin Kajanus.” konsertoimaan Pariisin maailmannäyttelyyn. onkin kaikkea muuta kuin kevyt tuulahdus. Eikä musiikkielämässä aseman, jollaista nykypäivänä Taiteilijat suuntasivat täältä niin itään kuin länteen. tätä eetosta juuri kritisoitu. Poikkeavan mielipiteen tuskin olisi mahdollista kenenkään saavuttaa. Hän oli Suomalaisen taidemusiikin juuria kaivellessa esiin Haluttiin tietää mitä taiteessa Euroopan keskuksissa lausui kuitenkin säveltäjä Ernest Pingoud. Hän säveltäjä, kapellimestari, opettaja ja organisaattori nousee väistämättä Elias Lönnrotin Kalevala. juuri sillä hetkellä tapahtuu ja asiaa selvittääkseen kirjoittaa Ultra-lehdessä vuonna 1922: ”Nuoret – hän piti helsinkiläisen musiikkielämän ohjaksia Päivälehden kritiikko Oskar Merikanto nimesi sinne oli virtuaaliyhteyden puuttuessa itse kansat, joiden itsetunto vielä on liiallisen voimakas

2 – ehkä sen vuoksi erikoisen voimakas, että sen ura jäi nivelreuman takia sivuun ja isän diplomaatin tukeneen nuorta lahjakkuutta pienin liivintaskusta polte uuteen on voimakkain. Siitä roihu leviää ja avulla eräät puutteellisuudet peittyvät – ovat työ vei kohta perheen Madridiin. Siellä hän jatkoi vetäistyjen ad hoc apurahojen muodossa. Kaski oli kun kaski on käännetty, uuden kasvu alkaa. taiteessaan aina taipuvaisia antamaan näkyväisen opintojaan säveltäjä Ernesto Halffterin oppilaana. luonnoltaan vetäytyvä, mutta ystävystyi Helsingissä muodon tälle itsetunnolle. Näiden kansojen Halffter oli espanjan kansallissäveltäjän Manuel Hannikaisen veljesten kanssa. Opintojaan hän Uuden synty on eron tekemistä vanhaan. Ja kulttuuri on vielä liian nuorta tuottaakseen de Fallan oppilas ja tämän perintöä hän halusi jatkoi vielä myöhemmin Berliinissä. Kaski itse eron tekeminen vanhaan vaatii sen tuntemista. selväpiirteisiä yksilöitä kansainvälistä laatua, ja oppilaalleenkin välittää. Hannikaisesta ja Halffterista piti pääteoksenaan ainoaa sinfoniaansa. Se Korpikulttuuria vastustaneeseen Tulenkantajat- siksi voi havaita taipumusta yhteenliittymiseen ja tuli ennenpitkää myös pariskunta. Säveltäjänä syntyi vuonna 1918, kertoman mukaan keskellä taitelijaryhmään kuulunut Sulho Ranta opiskeli ryhmittymiseen.” Pingoud oli paitsi säveltäjä, myös Hannikainen lienee ollutkin tunnetumpi Espanjassa Helsingin valtausta. Sen kantaesitti seuraavana Berliinissä, Pariisissa, Wienissä ja Italiassa. Hänen musiikkikirjailija, Helsingin kaupunginorkesterin kuin Suomessa. Huiluteos Cháchara mm. voitti vuonna Helsingin kaupunginorkesteri Kajanuksen musiikillisia mieltymyksiään kuvastaa osuvasti intendentti ja merkittävä kultturivaikuttaja. Hän Barcelonalaisen sävellyskilpailun. Ann-Elise johdolla. Orkesteri esitti teosta myöhemminkin, hänen erään yksinlaulunsa nimi: Salaperäinen katsoi suomalaista musiikkielämää ulkopuolisen Hannikaisen kotimaisen uran kohokohta lienee ollut, mm. säveltäjän 50- ja 70-vuotiskonsertissa, jolloin maa. Ranta aloitti radikaalina modernistina, mutta silmin; hänen taustansa oli saksalais-ranskalainen ja kun hän vuonna 1976 soitti oman pianokonserttonsa orkesteria johti hänen ystävänsä Tauno Hannikainen. pehmensi myöhemmin tyyliään. Hänen ensimmäinen hän oli tullut Helsinkiin Pietarin kautta. Pingoud ei, Helsingin juhlaviikkojen avajaiskonsertissa Heino Kaski kuoli päivää ennen Jean Sibeliusta, 19. sävellyskonserttinsa Helsingissä sai murskaavan arvatenkaan, itse säveltänyt ainoatakaan Kalevala- miehensä johtaessa Helsingin kaupunginorkesteria. syyskuuta 1957. Muistokirjoituksen kummastakin kritiikin. Seuraava, johon hän keräsi mm. jazzia, aiheista teosta; aiheina häntä kiinostivat pikemmin Ohjelmassa oli myös Hallfterin sinfonia. kirjoitti säveltäjä . ”Kaski oli viimeinen naivismia ja eksotiikkaa sisältäneitä teoksiaan, sai moderni ja urbaani, joita hänen sävelkielensä Suomen tuhansien järvien surumielisen jo huomattavasti paremman vastaanoton. Rannan osuvammin kuvailikin. Pingoud sävelsi tosin Helsingin kaupunginorkesterin ylikapellimestarit musiikkimaiseman edustaja ja kuului aikaan, joka sävellysten maantieteelliset lähteet ulottuvat salanimellä myös jazzia ja iskelmiä. Tango oriental ovat yhtä poikkeusta lukuunottamatta olleet on mennyt”, Klami kuittasi. Lapista ja Kainuusta Euroopan halki Lähi-Itään on alun perin Pingoudin tunnetuimmaksi tulleesta suomalaisia, ilman että tällaista periaatetta olisi ja edelleen Orienttiin, mutta kuin orkesteriteoksesta Suurkaupungin kasvot, jonka mihinkään kirjattu. Tauno Hannikaisen jälkeen säännön vahvistavana poikkeuksena Helsingin kaupunginorkesteri kantaesitti v. 1937 orkesterin ylikapellimestariksi tuli viime kuussa ”Ottakaa tehdäksenne jokin suuri teos, tuotannosta löytyy myös yksinlaulu Leo Funtekin johdolla. Pingoud myös itse toistuvasti 90-vuotispäiviään viettänyt Jorma Panula. niin huomaatte voimainne kasvavan.” Suomenmaa. Iän karttuessa Ranta johti kaupunginorkesterin konsertteja. Panulan musiikilliset juuret ovat vahvasti hänen (Jean Sibelius) keskittyi opetustoimeen Sibelius- pohjalaisuudessaan ja se peittelemättä kuuluu Akatemiassa ja esiintyi enemmän Muuan toinen kaupunginorkesterin piirissä hänen sävellystuotannossaankin. Panulan Sinänsä mielenkiintoinen havainto, että musiikkikirjailijana kuin säveltäjänä. Hän mm. vaikuttaneista säveltäjistä oli Väinö Hannikainen. monipuolisuudessa – säveltäjä, sovittaja, kansallisromantiikan ollessa Suomen taiteessa kirjoitti konserttiarvioita Iltasanomiin nimimerkillä Hän oli orkesterin pitkäaikainen sooloharpisti kapellimestari, kouluttaja – on jotain Kajanuksen kuumimmillaan, monilla sen tekijöillä oli kuitenkin Särrä – niihin aikoihin iltapäivälehdissä vielä tapasi ja tämän toimensa ohella tuottelias säveltäjä. kaltaista. Hän ei arastele olla monipuolinen – kuten mieli muualle opiskelemaan, työskentelemään ja olla musiikkiarvostelujakin. Ranta on myös johtanut Hänen veljensä Arvo oli kaupunginorkesterin Pingoud aiemmin, Panulakin on säveltänyt lukuisia vaikutteita koluamaan. Ja kuta kauempaa virikkeet Helsingin kaupunginorkesteria useaan otteeseen. konserttimestari ja Tauno-veli myöhemmin iskelmiä. Ja kuten edellämainittu, hänkin tohtii löytyivät, sitä enemmän ne usein viehättivät. Niitä orkesterin ylikapellimestari. Väinö Hannikaisen kursailematta julkituoda omat rehdit näkemyksensä toki väistämättä tarkasteltiin sen ajan silmälasien Armas Launis on säveltänyt kymmenen oopperaa, Kalevalainen rapsodia on kelpo esimerkki ajan – mm. -talon avajaisten aikoihin ainoat läpi ja siksi joidenkin teosten viehätys meidän jotka kaikki omiin librettoihinsa. Käsi sydämellä, eetoksesta suenneesta sävelteoksesta. Hannikaisen kriittiset kommentit talon akustiikasta kuultiin juuri korvissamme saattaa perustua aivan muuhun kuin montako niistä itse kukin meistä tuntee..? – Niin, musiikkisuvun nuoremmalla edustajalla Panulan suusta. säveltäjän alunperin aikomaan. Estetiikka aina ei ihme, sillä monia niistä ei ole vieläkään esitetty. Ann-Elise Hannikaisella taas oli aivan toisenlainen uusiutuu ajan kuluessa; ihmismieli kun on etsivä Suomalaisen musiikkielämän kummajaisenakin lähtötilanne. Hän on Suomessa huonommin Kansallisromantikko Heino Kaski sävelsi etupäässä ja tapaa viehättyä uudesta ja tuntemattomasta. pidetty Launis – säveltäjä, kirjailija ja musikologi tunnettu säveltäjänä; hänen taustansa on pienimuotoisia sävellyksiä, eritoten laulu- ja Karjalaisen runonlaulun korvaavat kohta kauempaa – tutki ja tallensi niin saamelaista joikuperinnettä diplomaattiperheessä ja aloittaessaan pianonsoiton- pianomusiikkia. Tämä hiljainen karjalaispoika saapui idästä haetut kimmokkeet ja taidemusiikin kanonin kuin runosävelmiä Inkerissä ja Raja-Karjalassa. ja sävellyksenopinnot Sibelius-Akatemiassa, 16-vuotiaana Sortavalan kautta Helsingin hälinään uudistuessa sen kanta-alueilla, lyövät laineet lopulta Lapin matkoillaan hän tallensi näytteitä fonografiksi kansainvälisyyteen ja monikulttuurisuuteen jatkaakseen musiikkiopintojaan Filharmonisen Kauppatorin rantaankin. Ensimmäinen kritiikki kutsutulla laitteella ja nuo tallenteet ovat tiettävästi tottunut Ann-Elise Hannikainen oli ehtinyt asua Seuran orkesterikoulussa. Sävellysoppia hän sai vallitsevaa kohtaan saattaa tulla ulkopuoliselta, ensimmäisiä suomalaisia musiikkitallenteita. kotimaassaan vasta kolme vuotta. Konserttipianistin mm. Jean Sibeliukselta ja Sibeliuksen tiedetään kuten Pingoud – sitä seurannevat ne tahot, joiden Launis opiskeli Helsingin Filharmonisen Seuran

3 orkesterikoulussa ja oli siellä myöhemmin kirjastonhoitajana. Helsingin kaupunginorkesteri HELSINGIN KAUPUNGINORKESTERI opettajanakin. Uuden etsijänä tunnetulle Launikselle on kantaesittänyt parisenkymmentä Rautavaaran saamelaiset vaikutteet olivat sitä, mitä karjalainen orkesteriteosta ja levyttänytkin runsaasti hänen Kun säveltäjät Martin Wegelius ja Robert Kajanus syystä tai toisesta eivät pääse konsertteihin perinne oli monille hänen kollegoilleen. Launis tuotantoaan. The Last Runo on Kalevalaseuran perustivat orkesterin Helsinkiin kesällä 1882, Musiikkitaloon. Kansainvälisten kiertueiden lisäksi sävelsi myös elokuvamusiikkia ja oli sen alan tilaus Taiteilijoiden Kalevala -projektiin, ja teos heidän kunnianhimoinen suunnitelmansa oli kerätä orkesteri esiintyy erilaisissa kokoonpanoissa eri pioneereja Suomessa. Launiksen teoksia esitettiin perustuu Kalevalan viimeiseen runoon. kaupungin parhaat muusikot ja ulkomailta palkatut puolilla Helsinkiä sekä tarjoaa lapsille ja nuorille kuitenkin varsin harvoin hänen elinaikanaan. soittajat yhteen ja tarjota helsinkiläisille elämyksiä esiintymismahdollisuuksia ja tavoittaa erityisryhmiä Viimeiset kolmekymmentä vuotta elämästään hän Einojuhani Rautavaara kirjoittaa Jean Sibeliuksesta: suurten säveltäjien mestariteoksista viikoittaisilla monipuolisen yleisötyön kautta. Orkesteri kutsuu asui Nizzassa ja sinne muuton jälkeen suomalainen ”Hänen elämänkertansa on folklorea, hänen konserteilla 36 soittajan voimin. nyt jo kolmatta kertaa kokonaisen ikäluokan – konserttielämä liki tyystin unohti tämän säveltäjän. yksityiselämänsä kansanrunoutta, hänen työnsä Periaate huippumuusikoiden säännöllisestä kaikki vuonna 2020 syntyvät helsinkiläislapset kansallisomaisuutta.” Kansainvälisesti tunnetuinta orkesteritoiminnasta on pysynyt elinvoimaisena – nauttimaan musiikista perheineen seitsemän ”Yksi parhaita syitä elää on säveltäminen.” Sibeliusta ovat eittämättä hänen sinfoniansa, näihin päiviin saakka. Lähes 140 toimintavuotensa vuoden ajan orkesterin kummilapsina. Einojuhani Rautavaaran tuotannosta erottaa monia sävelruno Finlandia sekä viulukonsertto. Helsingin aikana Helsingin kaupunginorkesteri on Verkossa sekä mm. keskustakirjasto Oodissa eri tyylejä sekä niiden synteesejä. Hän eli aikana kaupunginorkesteri on kahden viime mainitun kantaesittänyt valtaosan Jean Sibeliuksen suorana ja jälkilähetyksenä nähtävät HKO Screen jolloin vaikutteet jo kulkivat vikkelästi. Rautavaaran – ja monen muun pienemmän orkesteriteoksen sinfonisesta tuotannosta säveltäjän itsensä johdolla -konsertit sekä taustoittavat haastattelut tuovat ilmaisusta löytää kunnioittavan suhtautumisen ohella – kantaesittänyt kaikki Jean Sibeliuksen ja jatkaa oman aikansa musiikin esittämistä katsojan entistäkin lähemmäksi soivan taideteoksen traditioon ja samanaikaisen halun etsiä uutta. Jean sinfoniat viimeistä, seitsemättä, lukuunottamatta tilaamalla teoksia sekä kansainvälisiltä että syntyprosessia. Yhteistyö levy-yhtiö BIS:in kanssa Sibeliuksen suosittelemana Rautavaara sai aikanaan – kaikki säveltäjän itsensä johtamina. Seitsemäs kotimaisilta säveltäjiltä. Vuosina 2019–2025 tallentaa orkesterin tulkintoja huipputason stipendin opiskeluun Yhdysvalloissa. Sibelius- kantaesitettiin Tukholmassa ja sen Suomen toteutettava tilaussävellysten sarja, kahdeltatoista äänityksinä kaikkien saataville ja pitkälle Akatemian sävellyksen professorina hän itse oli ensiesityksen johti Kajanus. Sibelius sai nykysäveltäjältä tilatut -variaatiot, liittävät tulevaisuuteen. mm. Kalevi Ahon, Magnus Lindbergin ja Kajanukselta käyttöönsä instrumentin, joka oman aikamme sävelet ennen vuonna 1945 Helsingin kaupunginorkesterilla on toimintansa Esa-Pekka Salosen sävellyksenopettaja. muokkasi hänestä sinfonikon – instrumentin, sävellettyihin Helsinki-aiheisiin teoksiin. aikana ollut 13 ylikapellimestaria. Vuonna 2016 Hänkin kirjoitti musiikkikritiikkejä Iltasanomiin joka on osaltaan jättänyt vahvan jälkensä Vuosittain yli 110 000 kuulijaa tavoittava, aloittaneen ylikapellimestari Susanna Mälkin ja toimi lyhyen aikaa myös kaupunginorkesterin suomalaiseen musiikkielämään. nykyisellään 102 muusikon vahvuinen Helsingin johdolla orkesteri on kehittynyt kansainvälisesti kaupunginorkesteri on kasvanut tärkeäksi yhä vaikuttavammaksi sinfoniaorkesteriksi, jonka Erkki Suomalainen osaksi helsinkiläisten kulttuurillista pääomaa. tunnistettava sointi on tärkeä osa helsinkiläistä Kaupunginorkesterin työ koskettaa niitäkin, jotka äänimaisemaa.

Helsingin kaupunginorkesteri HKO SCREEN -MOBIILISOVELLUS Susanna Mälkki kapellimestari YHDESSÄ HKO Screen -mobiilisovellus tuo orkesterin Rabbe Smedlund lausuja verkkoon striimattavat konsertit älylaitteisiin: Jenny Villanen huilu TI 8.9. 18.00 • katso ja kuuntele suoria verkkolähetyksiä TO 10.9. 12.00 Natasha Lommi tanssi, koreografia ORKESTERI • palaa konserttitaltiointeihin TO 10.9. 15.00 AINA • tutustu taiteilijavieraiden haastatteluihin PE 11.9. 19.00 (HKO Screen -verkkolähetys) • käytä ennakkoon luotuja soittolistoja Jean Sibelius: Impromptu h-molli op. 5/5 MUKANASI Richard Strauss: Serenadi puhaltimille Es-duuri op. 7 Ilmainen sovellus on saatavilla Android- ja iOS-laitteisiin. HELSINGIN MUSIIKKITALO, KONSERTTISALI Jean Sibelius: Skogsrået op. 15, melodraama Toru Takemitsu: Voice Sergei Prokofjev: Liput ja lisätiedot: Sinfonia nro 1 “Klassinen” LUE LISÄÄ: www.helsinginkaupunginorkesteri.fi/fi/hko-screen-sovellus www.helsinginkaupunginorkesteri.fi Jean Sibelius: Cassazione op. 6 4