Download Programme (.Pdf)
Total Page：16
File Type：pdf, Size：1020Kb
3.9.2020 KLO 12 JA KLO 15 STOA 7.9. 2020 KLO 19 MYLLYPURON KIRKKO Päivi Korhonen huilu Anni Kuusimäki harppu ja 5-kielinen kannel Martti Rautio piano Anna-Leena Haikola viulu Elina Viitasaari viulu Tiila Kangas alttoviulu Tuomas Ylinen sello Robert Kajanus (1856–1933) Reverie (Romance) (omistettu J. Hrimalylle) HKO Helsingin Väinö Hannikainen (1900–1960) Kalevalainen rapsodia Jean Sibelius (1865–1957) musiikkielämässä Kehtolaulu Sulho Ranta (1901–1960) Piece Orientale Ann-Elise Hannikainen (1946–2012) Cháchara Ernest Pingoud (1887–1942) Tango Oriental Heino Kaski (1885–1957) Dance Orientale Einojuhani Rautavaara (1928–2016) The Last Runo Jorma Panula (1930– ) Parttenkoliaaset (Eteläpohojalaanen elojuhula) Armas Launis (1884–1959) Suite Orientale, osat 4 ja 5, Lamentation Bedouine, Danse Egyptienne Jean Sibelius (1865–1957) Malinconia (omistettu Georg ja Sigrid Schnéevoigtille) e lähti alkuunsa eräästä kirjeestä varmassa otteessaan, syvän tietoisena vastuustaan Jean Sibeliuksen varhaisen Kullervo-sinfonian matkustettava. Keski-Euroopan musiikkikeskuksiin minkä – silloin Dresdenissä asuen kaupungin nuoren kultturielämän edeskävijänä. ”On ensimmäiseksi tosisuomalaiseksi sävelteokseksi. kuljettiin niin Pietarin ja Tukholman kautta. Samoja ”S – sain loppukeväällä 1882. Se tuli syytä muistaa se vaivannäkö ja lannistumaton Kalevalaiseen perintöön oli toki jo aiemmin teitä ovat tulleet monet orkesterimme alkuvuosien Helsingistä ja sisälsi tiedon, että B. Hrimalyn sitkeys, millä Robert Kajanus lähes koko tutustunut mm. Kajanus: ”Minä uneksin omasta muusikoista. Pariisinmatkan orkesterissa oli orkesteriyhdistys, johon kuului 18 muusikeria, oli elämänsä ajan sai luoda perustaa soitannollisen suomalaisesta musiikkityylistä ja ajattelin, ettei niin suhteellisesti kuin määrällisesti enemmän perikatonsa partaalla. Ja nyt oltiin sitä mieltä, elämämme nykyiselle rehevälle kasvulle”, kirjoittaa tarvitse olla nero voidakseen tehdä ensimmäiset ulkomaalaisia muusikoita kuin Helsingin että minun oli heti tultava kotiin Suomeen musiikkiarvostelija Yrjö Suomalainen Kajanuksen kokeet. Mutta siinä minä erehdyin, sillä vain kaupunginorkesterissa on tänä päivänä. ja pantava alkuun uusi orkesteri”, muistelee kuoltua. nerolle on mahdollista raivata uusia teitä. kaupunginorkesterin perustaja Robert Kajanus. Samalla kun minä vain kokeilin ja kansanlaulua Pariisinmatkan aikoihin ajoittuu myös Sibeliuksen Myöhemmin saman vuoden kesällä, Kajanuksen Kajanuksen orkesteri, kuten sitä tuttavallisesti lähtökohtana pitäen sain aikaan vain etnograafista teos Malinconia sellolle ja pianolle. Sibelius oli kävellessä musiikkivaikuttaja Martin Wegeliuksen tavattiin tuolloin kutsua, pyrki olemaan liikekannalla, taidetta, Sibelius tuli aivan odottamatta ja äkkiä kirjoittamassa ensimmäisen sinfoniansa uusittua seurassa ravintola Kappelin ohi, äkkäsi Wegelius läsnä yleisölleen. Sinfoniakonserteissa esitettiin esille sellaisin tuloksin, joiden saavuttamiseen versiota Filharmonisen Seuran Pariisin matkaa ravintolan terassilla erään tuntemansa varakkaan isojakin taidemusiikin klassikoita – orkesteri on minä luulin tarvitsevani vähintään vuosisadan varten. Sibeliusten Kirsti-tytär oli juuri kuollut kauppiaan. Hän halusi välittömästi esitellä muuten esittänyt Beethovenin yhdeksännen rupeaman.” ja Aino Sibelius murehti itseään hengiltä. Jean Kajanuksen kauppias Waldemar Klärichille: sinfonian ensimmäisen kerran jo vuonna 1888. Sibelius suri tytärtään, oli huolissaan vaimostaan ”Tässä on eräs nuori mies, joka hautoo sellaista Ja suosittuja Helppotajuisia konsertteja, Filharmonisen seuran orkesterikoulussa sävellystä ja halusi saada sinfonian lähtökuntoon. Malinconia mieletöntä suunnitelmaa kuin orkesterin kahvilakonsertteja, joissa yleisö istui pöytiensä opiskellut nuori säveltäjä Sibelius lähti, kukaties on omistettu Filharmonisen Seuran soolosellistille perustamista!” ääressä virvokkeita nauttien järjestettiin jopa juuri Kajanuksen viitoittamana, häämatkalle Karjalan Georg Schnéevoigtille, joka Kajanuksen jälkeen useita viikossa. ”Joka tiistai kantajoukko istuu laulumaille. Mutta suorien lainojen asemesta Sibelius toimi myös orkesterin ylikapellimestarina, sekä Suomalaiseen musiikinhistoriaan tutustuessani, Seurahuoneella kuin kirkkoväki kirkossa.” Tätä pyrki uuttamaan karjalaisesta lauluperinteestä tämän pianistipuolisolle Sigridille. erityisesti on noussut esiin kaksi havaintoa: kantaväkeä olivat mm. Sibelius, Gallen-Kallela, sen sävyt ja sen omintakeisuuden ja yhdistämään Musiikkielämämme on ollut tavattoman Eero Järnefelt, Albert Edelfelt, Oskar Merikanto ne hyvin tuntemaansa länsimaisen taidemusiikin Jean Sibeliuksen kalevalaisin teos saattaisi ehkä kansainvälistä, eikä tämä kansainvälisyys millään ja Juhani Aho. Kahvilakonsertit myöhemmin estetiikkaan. Uutta tämä ei sinällään ollut, yllättäen olla viehättävä pieni Kehtolaulu viululle ja muotoa ole uudempien aikojen tuote. Toisena vaihtuivat kansankonserteiksi. Suomalaisten taidemusiikin historiassa itämaisia kajahduksia on kanteleelle – eittämättä juuri kanteleen läsnäolon huomiona se, miten monessa kohtaa Helsingin säveltäjien uusia teoksia tuotiin koko ajan tavattu hakea huomattavasti Karjalaa kauempaakin. vuoksi. Teoksen syntytarina on poikkeava: Se sai kaupunginorkesterin historia on isommilla ja näytille ja orkesteri onkin ollut todellinen nuorten Kalevalaisesta kuvastosta tuli nopeasti suomalaisen alkunsa yhdessä monista taiteilija Pekka Halosen pienemmillä säikeillä kutoutunut maamme suomalaissäveltäjien opinahjo – aivan erityinen kansallisromantiikan kuvastoa; itsenäisellä kanssa vietetyistä yhteisistä musisointihetkistä. musiikkielämän etenemiseen. oli heti alkuunsa säveltäjä Jean Sibeliuksen ja kansakunnalla, tai sellaiseksi pyrkivällä, tuli tietysti Kanteleen Karjankellot-teema on Halosen äidin, kapellimestari Robert Kajanukseen ja hänen olla oma kulttuurihistoriansa, oma perimätietonsa taitavan kanteleensoittajan Vilhelmiina Halosen Kauppias Klärich lämpesi Kajanuksen ajatukselle orkesterinsa suhde. Jo Sibeliuksen harjoittaessa ja kernaasti oma maailmansyntytarinansa. Ja käsialaa ja Sibelius sävelsi soittohetken aikana ja asetti ehdoksi vain kauppias Nikolai ensimmäistä suurta sinfonista teostaan, Kullervo- nousevan kansakunnan identiteetin pirtaan teoksen viuluobligaton. Sinebrychoffin mukaan tulemisen. Kajanus sai sinfoniaa, Kajanus ymmärsi, että jotain merkittävää Kullervon uho toki sopi paljon pohjalaisia polskia orkesterinsa. Orkesterin nimenä oli aluksi Helsingin oli syntymässä. Kajanuksen ensikommentti paremmin. Sibeliuksen sävellystyylistä muodostui hyväksi Orkesteriyhdistys, myöhemmin Filharmonisen teokseen on säilynyt: ”Siitäpä nyt tie menevi, toviksi jonkinlainen suomalaisen taidemusiikin Seuran orkesteri. Sittemmin, kun orkesteri ura uusi urkenevi.” Sibelius taas suuresti arvosti Suomalaisen musiikkielämä oli silti jo varhaisista kelpoisuuden mitta, varmaankin täysin säveltäjän kunnallistettiin sitä ryhdyttiin kutsumaan Helsingin Kajanusta: ”Sillä ei kukaan ole ottanut huomioon ajoista lähtien utelias ja ulospäin suuntautunut. niin aikomatta. Useimpien 1900-luvun alun kaupunginorkesteriksi. Kajanus oli sen johdossa ja kunnioittanut säveltäjän omaa käsitystä Vuonna 1900 Kajanus vei orkesterinsa suomalaisten säveltäjien kansallisromantiikka viitisenkymmentä vuotta saavuttaen suomalaisessa teoksestaan sillä tavoin kuin Kajanus.” konsertoimaan Pariisin maailmannäyttelyyn. onkin kaikkea muuta kuin kevyt tuulahdus. Eikä musiikkielämässä aseman, jollaista nykypäivänä Taiteilijat suuntasivat täältä niin itään kuin länteen. tätä eetosta juuri kritisoitu. Poikkeavan mielipiteen tuskin olisi mahdollista kenenkään saavuttaa. Hän oli Suomalaisen taidemusiikin juuria kaivellessa esiin Haluttiin tietää mitä taiteessa Euroopan keskuksissa lausui kuitenkin säveltäjä Ernest Pingoud. Hän säveltäjä, kapellimestari, opettaja ja organisaattori nousee väistämättä Elias Lönnrotin Kalevala. juuri sillä hetkellä tapahtuu ja asiaa selvittääkseen kirjoittaa Ultra-lehdessä vuonna 1922: ”Nuoret – hän piti helsinkiläisen musiikkielämän ohjaksia Päivälehden kritiikko Oskar Merikanto nimesi sinne oli virtuaaliyhteyden puuttuessa itse kansat, joiden itsetunto vielä on liiallisen voimakas 2 – ehkä sen vuoksi erikoisen voimakas, että sen ura jäi nivelreuman takia sivuun ja isän diplomaatin tukeneen nuorta lahjakkuutta pienin liivintaskusta polte uuteen on voimakkain. Siitä roihu leviää ja avulla eräät puutteellisuudet peittyvät – ovat työ vei kohta perheen Madridiin. Siellä hän jatkoi vetäistyjen ad hoc apurahojen muodossa. Kaski oli kun kaski on käännetty, uuden kasvu alkaa. taiteessaan aina taipuvaisia antamaan näkyväisen opintojaan säveltäjä Ernesto Halffterin oppilaana. luonnoltaan vetäytyvä, mutta ystävystyi Helsingissä muodon tälle itsetunnolle. Näiden kansojen Halffter oli espanjan kansallissäveltäjän Manuel Hannikaisen veljesten kanssa. Opintojaan hän Uuden synty on eron tekemistä vanhaan. Ja kulttuuri on vielä liian nuorta tuottaakseen de Fallan oppilas ja tämän perintöä hän halusi jatkoi vielä myöhemmin Berliinissä. Kaski itse eron tekeminen vanhaan vaatii sen tuntemista. selväpiirteisiä yksilöitä kansainvälistä laatua, ja oppilaalleenkin välittää. Hannikaisesta ja Halffterista piti pääteoksenaan ainoaa sinfoniaansa. Se Korpikulttuuria vastustaneeseen Tulenkantajat- siksi voi havaita taipumusta yhteenliittymiseen ja tuli ennenpitkää myös pariskunta. Säveltäjänä syntyi vuonna 1918, kertoman mukaan keskellä taitelijaryhmään kuulunut Sulho Ranta opiskeli ryhmittymiseen.” Pingoud oli paitsi säveltäjä, myös Hannikainen lienee