IMSKYLA Päijänteelle! Edullisia »Päijänne rengas- matkalippuja» saatavana asemilta, matkatoimistoista ja laivoista.

JYVÄSKYLÄ-PÄIJÄNTEEN LAIVA O.Y Puhelin Jyväskylä 10 33

J-ijoüsfiooi JYVÄSKYLÄ Puh. vaihde 19 90

Lounas kello 11 14 Päi valli nen kello 16,30 19,30 Illallinen kello 21 alkaen

Juhlakerros yksitytstilauksia varten

MUSIIKKIA joka ilta klo 20. alkaen /. Tulo Åijälän salmesta Jyi>ä*järuelle JYVÄSKYLÄ »SUOMEN ATEENA» kzctu.ytu.nlzi

JYVÄSKYLÄ on Suomen suurimman järven, mah- Lähes 20,000 henkeä käsittäville asukkaineen, tavan Päijänteen pohjoispäässä, Jyväsjärven ran- kulttuuri- ja liikelaitoksilleen se on laajan Keski- nalla sijaitseva kaunis, 100-vuolias (perusi. 1X37) Suomen maakunnan sivistyksellinen ja taloudelli- .sisämaan kaupunki. nen keskus. Jyväskylä on suomen- 1912 lähtien pidettyjen ja kielisen sivistyksen van- suuren suosion saaneiden himpia ja tärkeimpiä kesäkurssien (Jyväskylän paikkoja. Jyväskylään pe- Kesäyliopisto) järjestämi- rustettiin ensimmäinen sestä huolehtii nyt Kas- suomenkielinen oppikou- vatusopillinen Korkea- lu, nykyinen lyseo 1858. koulu. Maamme vanhin kansa- Yliopisloyhdislyksen pe- kouluseminaari perustet- ruslaina, nykyisin Kor- tiin Jyväskylään 1863 ja keakoulun hallussa oleva vuotta myöhemmin (1864) tieteellinen kirjasto on maamme ensimmäinen 150,000 nidoksilleen ainoa tyttökoulu. laatuaan .sisämaan kau- Myöhemmin perustel- pungeissa. tuja oppilaitoksia, kuten Keskellä maata sijaitse- yhteislyseo ja tytlölukio, vana huomattavana kou- kauppakoulu, kansakou- lukaupunkina Jyväskylä lut ym. on kaupungissa on joutunut kansallisen useita. herätyksen tienraivaa- Kasvatusopillinen Kor- jaksi. Tässä mielessä on keakoulu, joka on ainoa kaupungissa pidelty suu- laatuaan Suomessa, jat- ria laulu- ja soittojuhlia, kaa v:sta 1934 lähtien se- ensimmäiset koko maassa minaarin toimintaa. v. 1881. Jyväskylän Yliopisto- Paikallisten ja maakun- yhdistyksen toimesta v:sta nallisten sivistysrientojen,

?. Vanhan kirkon muistomerkki

mm. taideharrastuksien ylläpitäjänä on kaupun- gissa elinvoimaisia yhdistyksiä, kuoroja, orkeste- reita, työväenteatteri ym. Sanomalehtiä on Jyväskylässä ilmestynyt 1860- luvulta lähtien ja kaupungissa on nykyisin kolme 6-päiväistä sanomalehteä, nim. Keskisuomalainen, Sisä-Suomi ja Työn Voima. K. J. Gummeruksen kustannusliike on toiminut Jyväskylässä v:sla 1883. Vuosisatoja vanhaa maakunnan kulttuuria edus- taa Keski-Suomen museo runsaine kokoelmineen Cygnaeuskadun varrella.

S. Uno Cygnaeuksen h-. Sankaripalsas muistomerkki Hyvät liikenneyhteydet

Rautatieyhteys on läntistä rataa Haapa- mäen kautta Helsinkiin (379 km), Turkuun (360) km), Poriin (272 km), Vaasaan (270 km); itään päin suuntautuvaa rataa Pieksämäelle (80 km). Joensuuhun uulta rataa Varkauden—Viinijärven kautta (263 km), Savonlinnaan (186 km) ja Pa- rikkalaan (245 km), sekä pohjoiseen suuntautu- vaa rataa Suolahden kauppalaan (42 km). Vilkas laivaliikenne on Päijännettä (200 km) pitkin Jyväskylän—Lahden välillä.

5. Kaupungintalo Kukoistavaa, kasvavaa talouselämää

Jyväskylä ei ole enää siinä määrin kuin aikai semmin yksipuolinen sivistyskeskus. Kaupunkiin ja sen läheisyyteen on kohonnut suurehkoja teollisuuslaitoksia, kuten Schaumanin faneeritehdas, Kankaan paperitehdas (v:lta 1874), puolustuslaitoksen tehtaat, Mikron konepaja, Fred- riksonin, Jussilan ja Ruthin tuotantolaitokset, Vaa- jakosken (SOK) teollisuuskeskus, Säynätsalon teh- taat, Karhumäen lentokonetehdas, Tikkakoski ym. Näissä tuotantolaitoksissa työskentelee tuhansia työntekijöitä ja tehtaiden vuosittainen tuotanto- arvo nousee satoihin milj. markkoihin. Laajan ja vauraan maakunnan kaupallisen liiker toiminnan keskuksena Jyväskylä on lukuisine tukku- ja vähittälskauppoineen erittäin vilkas kauppakaupunki. Jyväskylän Säästöpankki on maamme kaikkein vanhimpia rahalaitoksia (perust. 1841). Suomen Pankilla ja kauppapankeilla on kaupungissa omat konttorinsa. 6. Jyväskylän kirkko Hels ing in—Petsamon valtamaantie ohjau- tuu Päijänteen rannikoita pitkin Jyväskylän kautta Lappiin ja Jäämerelle (Valtatie N:o 4)

Erittäin vilkas kokovuotinen autobussi- liikenne on Jyväskyläsiä suoraan Helsinkiin, Tampereelle, Vaasaan, Kokkolaan, Kuopioon, Mikkeliin, Heinolaan, Lahteen ja kaikkiin maa- kunnan noin 30 eri pitäjään. 7. Harjun portaat

Lehteviä puistoja

raikkaita havumetsiä — korkeita näköala-

vaaroja — viehättäviä vesistöjä

Jyväskylä on vaihtelevasta kauneudestaan kuu luisan, metsärikkaan järviseudun ympäröimä. Kaupungin alue kaartaa kilometrittäni Jyväs- järven, Palokka- ja Tuomiojärvien rannikoita. Maamme mahtavin järvi, Päijänne, ulottuu ver- rattomille laivareitteineen ja jylhine rantamaastoi- lleen aivan Jyväskylän edustalle saakka. Korkeaharjanteiset, tuuheaa metsää kasvavat näköalavaarat kohoavat rannikolta satojen metrien S. Katukuva korkeuteen, kuten Laajavuori pohjoisessa, Ronin m a k i lännessä, Kanav v o r i kaa- kossa, Aittovuori idässä jne. Melkein kau- 9. Valtionlalo pungin keskustassa on pitkänomainen, pihkan- tuoksuinen Jyväskylän harju solakoine honkineen, kiviportaineen, näkötorneineen ja ur- heilukenttineen. Hiihtomäki ja Taulumäen kirkon torni oval näköalapaikkoja. Kaupungissa on valkearunkoisia koivuja kasva- vien tuuheiden yksityisten pihapuistojen ohella hyvinhoidettuja yleisiä puistoja, kuten Kirkko- p v i st o (jonka keskellä L. I. Lindqvistin piirus- tusten mukaan 1880 valmistunut tiilinen kaupun- ginkirkko); Cygnaeuspuisto (jossa van- han kirkon ja hautausmaan paikalla V. YVallgrenin muovailema »Suomen kansakoulujen isän» Uno Cygnaeuksen muistopatsas sekä Blomstedtin suun- nittelema vanhan kirkon muistomerkki, v. 1938); Lou n a is puis t o musiikkilavoineen sekä Lotta- kahviloineen (puistossa on 100-vuotisjuhlamessuilla 1937 istutettu »messukuusi»); Rantapuisto ulkoravintoloinecn; Korkeakoulun laaja puisto suurine rakennuksineen sekä Tourujoen varrella hautausmaan puisto (jonka laidassa on v. 10. Torikatu 1918 ja 1939—40 vapaussotien sankarihaudat, kes- kellä G. Finnen suunnittelema v. 1918 vapaustaiste- Kaupungin nykyaikaisuudesta mainittakoon täy- lun sankaripatsas sekä hautausmaalla muisto- sin automatisoitu puhelin ja erinomainen kalu- merkki seppä J. Högmanin pajan kohdalla, missä valaistus. tunnettu herännäisjohtaja Paavo Ruotsalainen sai herätyksensä). Lähiaikoina pystytetään kau- punkiin arkkitehti M. Hämäläisen suunnitte- Tiedonantoja matkailijoille lema Taipaleen taisteluiden ja soturien muisto- merkki. KAUPUNGIN MATKATOIMISTO sijaitsee Jyväs- kylän rautatieasemalla. Puhelin 1725. Kaupungin retkeilyasiamies opett. Aino Heino, RAKENNUKSISSA VANHAA JA UUTTA Puh. 1454. Kaupungin retkeilymaja Cygnaeuksen kansa- Hakatuilla kivillä ja asfaltilla laskellujen tasais- //. talo ten kalujen varsilla on vanhoja, idyllisiä, suurien Kansallis-Osake-Pankin riippakoivujen varjostamia puurakennuksia sekä myöhempien vuosien tulokkaina 4—5 kerroksisia nykyajan liike- ja asuntotaloja. Kaupungintalo Kirkkopuiston vierellä valmistui 1899 (K. V. Reiniuksen suunnittelema), Korkea- koulun rakennusryhmä (1884), lyseon (nyk. rak. 1902), valtion viljamakasiinista valmistettu kir- jastotalo (1916), Cygnaeuksen kansakoulu (1925), yhteislyseo (1928), valtionlalo, jossa posti ja sotilas- virastot (1930), Jyväskylän maaseurakunnan kau- nis kirkko Taulumäellä (Elsi Borg 1929). Hotelli Jyväshovi ja useat ravintolat sijaitsevat uusissa kivitaloissa. ARE:n autopalalsi on kau- pungin suurin rakennus. Useita nykyaikaisia asunto- ja liiketaloja on näiden lisäksi. koulussa, multa ei ole nykyisin (1940) käy- tettävissä. RAUTATIEASEMA Asemakadun alapäässä lähellä Jyväsjärven rantaa. Puhelin 1082. (Ravintola). SATAMA Jyväsjärven rannassa. Paijailleen laivat isossa laiturissa. Päijänteen laivojen puhelimet 1180 ja 1221. Laivayhtiön konttori Rantakatu 21. Puh. 1033. Satamakonttori. Puh. 1341. LINJA-AUTOASEMA JA MATKAHUOLTO Kaup- patorin vierellä. Puhelimet 2276 ja 2275. POSTI- JA LENNÄTIN Kirkkopuiston varrella, Kilpisenkatu 8. Postikonttorin puhelin 1049. Lennätinkonttorin puhelin 1068. HOTELLIT: Hotelli Jyväshovi, Kauppakatu 35. 13. Kirjastotalo

Puhelin 1990. — (vaihde) Kaupunginhotelli, 12, Kauppatoria vastapäätä. Puh. 2012 ja 2236. Asemakatu 6. Puhelin 1796 hotelli (vaihde) ja -Rantapuiston ravintola (kesäisin). Puh. 1323. Turisti, Asemakatu 4. Puhelin 2223. — Työväen Ravintola, Kauppakatu 30. Puh. 1040. Otava, M alkusi a j a k o I e j a : Vapauden- — Lotta-Ruokala ja Kahvila, Kauppakatu 15. katu 36. Puhelin 1364. — Muitakin mat- Puh. 1956 sekä Lotta-Kahvila Lounaispuis- kustajakoteja on. lossa. Puh. 1951. RAVINTOLAT: Hotelli Jyväshovi, Kauppakatu 35. PANKIT: Suomen Pankki, Kauppakatu 21. Puh.

Puh. 1990. — Kaupunginhotelli, Asemakatu 6. 1007. Kansallis-Osake-Pankki, Kauppakatu Puh. 1796. — Osuuskauppa Mäki-Malin Ra- 18. Puh. 1028.—Pohjoismaiden Yhdyspankki,

vintola, Kauppakatu 32. Puh. 2110. — Osuus- Kauppakatu 31. Puh. 1027. — Helsingin Osa-

liike Keskimaan ravintola, Asemakatu 8. Puh. kepankki, Kauppakatu 27. Puh. 1631. — Maa-

2218. — Seurahuoneravintola, Kauppakatu 25. talouspankki, Asemakatu 3. Puh. 1002. —

Puh. 1257. — Ravintola Maakunta, Opistokatu Jyväskylän Säästöpankki, Kauppakatu 23. Puh.

1045. — Jyväskylän kunnan Säästöpankki, 12. Kirkkopuistoa Kauppakatu 25. Puh. 1414. KESKI-SUOMEN MUSEO, Cygnaeuksenkatu 10. Avoinna 12—15. Keski-Suomi, Suomen sydän, tuuheiden metsien, värikkäiden vaarojen ja suurien metsien kaunis maa Luonnonraikasta virkistystä ja viehättävää kau- neutta tarjoavat avoimin sylin tuuheat metsämme, värikylläiset vaaramme sekä Laajat vesistömme kirkkaine järvineen ja kuohuvine koskineen. li. Taulumäen kirkko

Aito, vivahdusrikas luonto ympäröi matkailijaa Jyväskylässä avautuu mainioita retkeilymah Keski-Suomessa joka askeleella. Silmänkanta- dollisuuksia eri tahoille maakuntaan vedet, kukoistavat ke- mattomat metsät, vilpoiset Malkoja voi tehdä jalkaisin, pyörillä, auloilla, sät, kirpeän raikkaat talvet ja runsaslumiset hiihto- laivoilla ja junilla viehättävien maisemien ympä- maastot tarjoavat loppumattomiin viehätystä ja röimänä. virkistystä. Esittelemme seuraavassa muutamia suosittuja 15. Yhteislyseo J * 1ß.16. CygnaeuksenCuanaeuksen kansakoulu avaralle Ristinselälle (vasemmalle pistää pitkä eri- tyisen kaunis Rutalahti, jonka suulla, Rappukal- lion kohdalla, Päijänteen syvin kohta, 91 m.) ja täältä Rutasalmen kautta Kallioselälle ja sitten ka- peammille väylille. Kärkisissä on syytä nousta maihin tarkastelemaan rantakallioilta avautuvia maisemia. Noin 4 km Kärkisistä on korkea Niini- mäki (sinne pääsee hyväkuntoista kylätietä pitkin, lopuksi 1 km. jalkapolkua). Mahtavat näköalat Päijänteelle. Kärk i n e n—K orpilahti, 5 km. Tämä väli on edelleen hyvin saaririkasta. Korpilahden vastakkaisella puolella on Tähtinie- 17. Jyväskylän Kasvatusopillinen korkeakoulu laivalaiturin men retkeilymaja ja täysihoilola. Veneitä vapaasti saatavana, uimahuone, sauna, moottorivene saa- Laivamatkat Jyväskylä—Lahti tavana ajeluun, noin 15 m. korkea näkötorni. (yli 200 km) Lotta-kahvila. on saanut luonnonkauneudestaan vie- Sisävesien suosituin matkailureitti, johon kuu- railtaan yksimielisen tunnustuksen. (Laivareitti luu Jyväsjärvi Jyväskylän edustalla,pääosana mah- Korpilahdelta jatkuu Päijännettä pitkin Vääksyn tava Päijänne, etelässä kaunis Vääksyn kanava ja kanavalle ja Lahteen saakka). Vesijärvi. Tuhannet turistit toteavat vuosittain Korpilaht i—, 16 km. (maan- ihastuneina Päijänteen ainutlaatuiset nähtävyydet. tiereitti). Taival on vaihtelevaa pyöräilymaastoa, Matka kestää noin puoli vuorokautta. Matkalippu vuoroin nousuja, vuoroin laskuja. Muuramen kir- II luokassa 75: —. konkylässä on kirkontorni hyvä näköalapaikka, samoin korkea Riihivuori, jonka laelta avautuu Jyväskylä—Säynätsalo—Korpilahti—Muurame —Jyväskylä 18. Jyväskylän Lyseo (70 km)

Jyväskylä—S äynätsalo, 15 km. Reitti kulkee vesiteitse Jyväsjärven ja Äijälänjoen (ko- mea silta joen yli) kautta Pohjois-Päijänteelle ja tätä jylhän komeaa ja paikotellen idyllisen kau- nista järveä pitkin kohti etelää. Keski-Suomen Pa- rantola valkoisine rakennuksineen (Suomen loi- seksi suurin), Säynätsalon tehdasyhdyskunta (saari) sekä lukuisat saaret korkeine vuoristomaasloincen kiinnittävät retkeilijän huomion puoleensa. Säynätsal o—K arkinen, 21 km. Kun Muuratsalo ja Säynätsalo on sivuutettu, tullaan Kanavuori, rautatiesilta, tukkien lajittelupaikka (josta kesäisin soluu alas s—lo5 —10 milj. tukkia), Vaa- jakoski, josta 200 km pitkien Saarijärven, Viita- saaren ja Rautalammin vesistöjen vedet purkautu-

vat korkean vuorimaaston läpi Päijänteeseen. — Vaajakosken Osuusliikkeen uusi ravintola. Vaajakoski—Lievestuore, rautatie- matka, 17 km. on teknillisten vaikeuksien vuoksi maamme mielenkiintoisimpia rataosia. Ylitettyään Vaajakosken komean sillan juna tun- keutuu syviin kallioleikkauksiin ja jatkuu sitten kaunisrantaisen Leppäveden yli rakennettua 1640 m. pituista pengertä pitkin Leppälahteen. Päijänteellä 19. Haukkariutta Täällä sivuutetaan pohjoismaiden suurin maa- leikkaus, ylitetään taas pikkujärviä ja vähän ennen kauniit näköalat Päijänteelle ja Muuratjarvelle. Metsolahden pysäkkiä joudutaan 1.223 m. pitkään Vuoren viihtyisä Muuramen kirkonkylä. juurella Pönttövuoren tunneliin (Suomen pisin), MaantiematkalJa Jyväskylä—M uur a m e jälleen seuraa korkeita pengermiä ja leikkauksia. i (komea kirkonkylä) —K orpilaht —J am s a Lievestuoreella Haarlan Selluloosateh- — Jämsänkoski jne. kulkee linja-autoja das, laajahko Lievestuoreen järvi. — Hotelli ja ra- vuorokaudessa samaan useita kertoja suuntaan. vintola. Tähän reittiin yhtyy myöskin laivamatka .1 a m s ii — Lievestuoreelta (josta rautatie jatkuu Pieksä- —J yväs k y 1 a lai päinvastoin. Jyväskylän mäelle) voi palata Jyväskylään rautateitse Jämsän välinen laivamatka on noin 80 km. Tällä (tai maanteitse —40 km — autobusseilla). Maan- reitillä nähdään suuri Päijänne, mm. laaja Vanha- tiereitin varrella Laukaan pitäjässä kaunis Savion selkä ja rauhallinen Jämsänjoki.—Jämsässä Lolla kylä. Vuonteensalmi (sen rannalla Pernasaaren ravintola ja sen yhteydessä matkustajakoti. kasvatuslaitos poikia varten) sekä Leppäveden vedet Jyväsjärven ja Päijänteen ovat tyynellä kylä (Järvilinnan vastaanottokoti). — Matka mak- sopivia myöskin säällä kanooltirelkeilijöille. saa (juna- ja autolippu) noin 20 mk.

Jyväskylä—Vaajakoski—Pönttövuori— 20. Maisema Päijänteeltä Lievestuore—Jyväskylä (rautatiematka 25 km, maanticmatka 40 km)

Jyväskylä—V aajakoski, 8 km, rauta- teitse tai maantietä. Autobussit lähtevät joka tunti reitin kummastakin päästä. Vaajakoskella tilai- suus tutustua SOK:n lukuisiin tuotantolaitoksiin, (mm. tulitikkutehdas ja pohjoismaiden suurin naulatehdas). 197 m. korkea komeanäköalainen kia, kuten Huopana, Kymö, Kärnä, Hilmonkoski, ym.). Laajan kirkonkylän lähellä Savivuoren näkö- torni, »Suomen historian isän», H. C. Porthanin muistokivi. Tilaisuus soutuun, uintiin ja kalas-

tukseen. Mainiot melontamahdollisuudet. — I luok. Hotelli Viitasaari ravintoloineen.

Viitasaar i—Saarijär vi, noin 50 km. maanliemalka. Hännilänsalmen ja Kolarinsalmen laulat, suuria metsäalueita, ikihonkien täyttämä Pyhälläkin luonnonpuisto. Saarijärvellä (kansallisrunoilijamme J. L. Runebergin nuoruus- kauden asuinpaikka) on vertojaan hakevia järvi- 21. Maisema Korpilahdella ja metsämaisemia. Suuri ja hyvin asuttu kirkon- kylä. Tarvaalan pappilan pihamaalla Suomen en- Jyväskylä——Viitasaari—Saarijärvi— simmäisen prokuraattorin ja kuuluisan lakimiehen Äänekoski—Jyväskylä M. Caloniuksen muistomerkki (suunnitellut saari- (noin 250 km) järveläinen kuvanveistäjä Hannes Autere, v. 1938). — Hotelli Seurahuone ja hotelli Sivula I luok.yöpy-

Jyväskylä—S uolah ti, rantat. 42 km. ja mis- ja ruokailupaikkoja. — Kahviloita. maanteitse n. 50 km. Reitin varrella Leppäveden, Vihtavuoren, Laukaan ja Kuusan asemat. Rauta- Saarijärvi—Äänekoski, noin 30 km. tie ja maantie ylittävät kauniin Kuusankosken, maantiematka. (Vaihtoehtoisesti Saarijärveltä joka laskee vetensä Saraveteen. Suolahden kaup- Uuraisten kautta Jyväskylään, 60 km). palassa vajaa 4000 asukasia, faneeritehdas ym. Matkan varrella Parantalan ja Hietaman kosket. tehtaita, satama, josta laivaliikenne ohjautuu Keite- Äänekoski yli 4000 henkeä käsittävä vauras leelle; maakunnallinen kansanopisto (jossa kesäi- kauppala. Äänekoski Oy:n paperi- ja selluloosa-

sin virkistys- ja lepokoti). — I luokan hotelli, Suo- tehtaat. Luonto on koskineen ja muine vesistöi- lahden Seurahuone, ravintoloineen sekä Suolahden neen sekä vaihteleville maastoilleen erittäin kaunis. Osuuskaupan ravintola. Vilkas liikekeskus, josla hyvät autobussiyhteydet Suolahteen, Keiteleen länsirannik- Suolah ti — V iitasaari, noin 70 km. Jyväskylään ja koa Konginkankaan kautta Viitasaarelle. — I luok. pitkä laivamatka erittäin kaunista, saaririkasta ja vehmasta Keitelettä pitkin Viitasaarelle. Hl. Ylä- Hotelli Hirvi ravintoloineen sekä Osuuskaupan ra- lähtee Suolahdesta tiistaina, torstaina ja vintola. lauantaina klo 9,30 (samaan aikaan Viitasaarella Äänekosk i—Jyväskylä, noin 50 km takaisin Suolahteen maanantaina, keskiviikkona ja malka maanteitse Tikkakosken kautta. Vehniän perjantaina). Laivassa hyttipaikkoja, ravintola. seudun rauhalliset järvi- ja metsämaisemat sekä Laiva saapuu Viitasaarelle klo 15,30. Tikkakoski (huoml noin 20 km:n päässä Jyväsky- Viitasaari, »Keiteleen helmi», tarjoaa saari- lästä) ja Jyväskylän maalaiskunnan puolella Puup- neen, salmineen, ja runsaine vesistöineen paljon polan ja Palokan kylät viljelyksineen ja viehättä-

luonnonkaunista nähtävää (sivummalla suuria kos- vine vesistöineen. — Matka maksaa (juna-, laiva- ja autoliput yht.) noin 40 mk. Linja-aulo Ääne- siä havumetsiä, historiallisia nähtävyyksiä, eri- koskelta Tikkakosken kautta maanantaina, keski- tyisen kaunis lähes 200 v. vanha kirkko, ison-vi- viikkona ja lauantaina. han aikaisia taistelumuistomerkkejä, partioleirikes- kus Pöyhölä, Seipon lepokoti ym.

Jyväskylä—Petäjävesi—Keuru— Haapamäki—Virrat JYVÄSKYLÄ LIITTYY LUKUISIIN (rautatiematka 120 km) MATKAREITTEIHIN Jyväskylä—V esanka (12 km.) Jyväsky- lästä tultaessa lähellä Vesangan asemaa 360 m. Jyväskylästä voi matkustaa mukavasti erilaisilla pilkä Möykynmäen tunneli, Vesangassa kaunis Ve- kulkuneuvoilla myöskin muihin maakuntiin, on- sankajärvi. Kintaudelle tultaessa rata ylittää Kin- han kaupunki itä- ja länsi-Suomen yhdistävän tausjärven lahdekkeen, Koskensaaren pysäkin lä- poikkiradan, Helsingin—Petsamon valtamaantien hellä naulatehdas. Petäjävedellä (Jyväskylästä 35 ja lukuisien muiden maanteiden varrella sekä erit- km.) rautatie ylittää Petäjäveden kauniin vesistön, täin suositun Päijänteen laivareitin pohjoispäässä. joka kapeine salmivesineen ja jokineen tarjoaa mainion, noin 40 km pitkän melontareitin Kosken- Haapamäki huomattava rautateiden solmu- Virroilla reitti kauneudestaan pään kautta Jämsänkoskelle ja edelleen Jämsän- kohta. yhtyy Tampereen—Vaasan väliseen matka- jokea Päijänteeseen saakka. tunnettuun Petäjävedellä erikoisnähtävyytenä vanha reittiin, »runoilijain tiehen». Matka maksaa (juna-

—. puukirkko (v:lta 1764). — Matkustajakoteja. (Pe- lippu) 37: on täjävedelle myöskin autoyhteys Jyväskylästä Huo m. ! Matkalippujen hinnat junissa 111, ja edelleen Mul- sekä Petäjävedeltä Jämsänkoskelle ja laivoissa II luokan hintojen mukaan. Tarkempia tialle komeanäköalaisen Kuivasmäen kautta). tietoja junien, laivojen ja autojen kulkuvuoroista Keuruulla on Keski-Suomen kauneimpia ja hinnoista saa turisteista, matkatoimistoista ja luonnonnähtävyyksiä, runsaasti vesistöjä, terveelli- rautatie- sekä autoasemilla.

Julkaisun kuvia ovat valokuvanneet: Oy. Kansan Valokuvaamo, Jyväskylä, Asemakatu 4, n:ot 1, 2, 5, 14, 16, 17, 20 ja 21 Valokuvaamo Päijänne, Jyväskylä, Torikatu 8, kansikuva ja n:ot 8, 9 ja 13. Taito Filmi, Jyväskylä, n:ot 6. 7, 12, 15 ja 18.

LOTTA-RAVINTOLAA Kauppakatu 15 ja LOTTA-KAHVILAA Lounaispuistossa suositellaan!

JULKAISSUT JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN MATKAILULAUTAKUNTA HELSINGIN OSAKEPANKK Omat varat 213 milj. 86 sivuko nttor i a JYVÄSKYLÄN KONTTORI

Kauppakatu 27. — Puhelin] 1631 AVOINNA RAVINTOLA MAAKUNTA 10-14 OPISTOKATU 12, On matkailijoiden suosittu ruo- kailu- ja kahvipaikka. Hyvä musiikki.

KAUPUNGI NHOTELLI Kansa lii s-Usake- r ankki ASEMAKATU 6. Puhelin 1796 Maan suurin liike- ja talletuspankki I luok, hotelli, lämmin ja kylmä vesi ym. mukavuudet. Uusittu perinpohjin KONTTORI JYVÄSKYLÄSSÄ Kauppakatu 18. Puh. vaihde 10J28 ja] 1390 !

Ruokailette halvalla viihtyisässä, täydet ravintola- oikeudet omaavassa ravintolassamme. — Avoinna kello 8—21,30, sunnuntaisin kello 9—21,30. Ravintolan kioskista: makeisia, tupakkaa, päivä- ja viikkolehtiä, valokuvia, kortteja ym. Muut konttorit Kes k i -S vo m ess a (Ei palvelusrahoja) Haapamäki, , , , Keuru, JYVÄSKYLÄN TYÖVÄEN RAVINTOLA , Saarijärvi, Suolahti, Vaajakoski, Viitasaari Kauppak. 30. - Väinönk. 7. - Puh. 1040 ja 1077 flflt roh joisma iden Yhdyspankki maan vanhin liikepankki MY VAS KY LÄ] ■ ■ Huoltoasema / Autokorjaamo Omat varat mk 540.000.000: — Puistok. 2-4 Puhelin 1960 Autohalleja / Tennishalli JYVÄSKYLÄN KONTTORI KAHVILA Asema- ja Kauppakatujen kulmassa Puh. 1041 ja 1027 RAVINTOLOISSAMME

an vu-htij-LtSci- en akuilla

AAMIAINEN kello 10-14

PÄIVÄLLINEN „ 16-20

OSU USLIIKÉ KESKIMAA

ASEMAKATU . VALTAKATU . TIKKAKOSKI

Matkailijat!

Poiketkaa Jyväskylässä käydes- sänne liikkeemme ravintolassa Kauppakatu 32. HYVÄ RUOKA! VIIHTYISÄ HUONEISTO! Mäki-Maiti 1. Hotelli. 2. Posti ja lennåtin. 3. Linja-autoasema. 4. Apteekki. 5. Kaupungintalo. (5. Puistoja. 7. Näkötorni. 8. Tehtaita. 9. Kau- pungin kirkko. 10. Taulumäen kirkko. 11, Hiihtomäki. 12. Lyseo. 13. Yhteislyseo. 14. Cygnaeuksen kansakoulu. 15. Kirjastotalo. 16. Satama. 17. Urheilukenttä. 18. Kasvatusopillinen korkeakoulu. 19. Rantapuisto. 20. Kauppatori.

K. J. GUMMERUS 0.-Y. JYVÄSKYLÄ.