ESPOON KOTIKAUPUNKIPOLUT K I R J A L L I S U U T T A E S P O O N L A H D E N Elämää lähiössä. Riitta Astikainen ja Riitta K E S K U S Heiskanen ja Raija Kaikkonen (toim.) 1997, E S P O O N - Helsingin Sanomat. 20 kohdetta • 1 tietolaatikko • 4 km Ernan tarina. Suomen tiedustelujoukko Virossa toisen maailmansodan vuosina. Ülo Jogi 1996, 1 Ulappatori L A H T I Ajatus. Länsimetron jatkoon valmistautuen on – kasvun näkijät ja tekijät. Reima T. A. Luoto Espoonlahden keskus jo saanut Ulappatorista uuden pääaukion aivan 2004, Espoon kaupunginmuseo. tulevan metroaseman viereen. Kivenlahti Espoo – oma lukunsa. Pertti Maisala 2008, Espoon Torin reunalla maamerkkinä toimii as.oy Espoon Laurinlahti kaupunkisuunnittelukeskus. Tähystäjän tornitalo, joka valmistui 2013. Koko Soukka Espookirja. Uolevi Itkonen 1992, Espoon kaupunki. korttelin talot on suunnitellut Petri Rouhiainen ja Espoon luontokohteet. Harri Anttila ja Kati julkisivujen graafisen betonin kuviot Aimo Soukanranta Berninger 2004, Espoon ympäristökeskus, 7. painos. Katajamäki aiheinaan merivirrat ja sekä erilaiset Espoon rakennuskulttuuri ja kulttuurimaisema. merenelävät. Taloyhtiöillä on yhteinen parkkihalli Ulappatorin alla sekä sauna- ja kerhotilat Tähystäjän versio 30.9.2014 Erkki Härö 1991, Espoon kaupunginmuseo, 2. painos. 13. kerroksessa. Katotasossa on liikehuoneistoja. Espoo Kauniainen Vantaa 88 kohdetta • 12 tietolaatikkoa Arkkitehtuuriopas. Arvi Ilonen 2000, Otava. www.betoni.com/Download/24059/ • pääreittien pituus 16 km BET1303_36-41.pdf Kuka kaivoi vallihaudat? Verkkonäyttely 1998, Espoon kaupunginmuseo. Toimittanut Pauli Saloranta Kylä-Espoo. Espoon vanha asutusnimistö ja kylä- 2 Lippulaiva Julkaisija Espoon kaupunki maisema. Espoon kaupunkisuunnittelukeskus 2008. Valmistui 1994, suunnittelija Heikki Koskelo. Posti Yhteistyössä Espoon Kaupunginosa- Laurinlahden yhdyskunta 1948–1998. Seppo siirtyi saman katon alle 1999. Espoon suurten yhdistysten Liitto, Esbo Hembygdsförening, Laurikainen ym. 1998, Laurinlahden yhdyskunta ry. kauppakeskusten päivityskierroksella Lippulaiva oli Soukka-seura ja Laurinlahden yhdyskunta vuorossa 2007, nyt liiketiloja yhteensä 38. Lähiöt ja tehokkuuden yhteiskunta. Johanna Alkuperäisistä liikkeistä toimivat edelleen Kenkä- Hankonen 1994, väitöskirja, Tampereen teknillinen Pertti ja K-Seilori. J O H D A N T O korkeakoulu, Gaudeamus ja Otatieto oy. Kaupungin yhteispalvelupiste tarjoaa monipuolisia Espoonlahti oli aikoinaan jo hansakauppiaiden ja Susihukkia ja punahilkkoja. Raportti Espoon ja julkishallinnon neuvonta- ja asiointipalveluja. Myös talonpoikaispurjehtijoiden liikennöimä Vantaan itsenäisyystaistelusta aluerakentamisen avulla. kirjaston tuomisesta Lippulaivaan on ollut välillä kauppaväylä. Rannikon kyliin kehittyi kartanoita, Raimo Markkanen 1997, Rakennusalan kustantajat. puhetta. joiden maille syntyi 1800-luvun lopulla vilkas Sydämellistä yhteiselämää. Espoon koulutaloja 1873– helsinkiläisten huvilayhdyskunta. Tämän vuosikymmenen aikana rakennetaan 1990. Kari Jormakka 1991. Länsimetron jatkeen asema ja bussiterminaali Porkkalan vuokra-ajan jälkeen kehitys käynnistyi Tarinoita Soukasta. Benita Åkerlund 2011, Soukka- Lippulaivan länsipäähän. Sisäänkäyntejä on tulossa nopeasti: Alvar Aallon suunnitelman pohjalta seura. Espoonlahdenkadulle ja Espoonlahdenreitille. rakennettiin 23 000 asukkaan moderni haku.helmet.fi/iii/encore/home? www.lippulaiva.fi luonnonläheinen rantakaupunki, jolla on &advancedSearch=true Länsimetron jatkon myötä yhä tiivistyvä keskusta. www.espoo.fi/yhteispalvelu www.espoo.fi/espoonlahti Yhteinen tietolaatikko: Länsimetro ja sen jatko Helsingin metron läntistä osuutta on suunniteltu jo 1950-luvulta asti. Sen ensimmäisestä vaiheesta päätettiin erinäisten vaiheiden jälkeen 2008. Vaihtoehtona oli muiden muassa Espoon oman 1990. Sen rakensi Kalevi Saari 1880-luvulta peräisin 8 Espoonlahden urheilupuisto pikaraitiotieverkoston kehittäminen. Osuus olevan kaljaasin mallin mukaan. Puistossa on pesäpallokenttä sekä yleisurheilu-, Matinkylään saakka valmistuu 2015 sisältäen 7 uutta Espoonlahden seurakunta on perustettu katukoripallo- ja ulkosalibandykenttä, lämmitettävä asemaa. Samalla siirrytään automaattijuniin, mikäli Kivenlahden seurakuntana 1975, jäseniä nykyään hiekkatekonurmikenttä, skeittiparkki, puru- ja ne saadaan toimimaan. noin 33 000. ratsastusratoja, kuntosaleja, uimahalli, kaksi Länsimetron jatkosta Kivenlahteen valmistui www.espoonseurakunnat.fi/web/asiointi/ jäähallia sekä urheiluhalli. Espoonlahti on tunnettu yleissuunnitelma 2011. Espoon valtuusto hyväksyi espoonlahden-kirkko kisapaikka mm. heittolajien harrastajien parissa. sen 2012 ja ratkaiseva valtion rahoituspäätös tehtiin Laakso on entinen merenlahti. Jääkaudesta minihallitusneuvotteluissa kesäkuussa 2014. Uuden muistona on paksu savipohja. Sen alla ikivanhassa Yhteinen tietolaatikko: Timo ja Tuomo osuuden pituus on 7 km ja se rakennetaan kokonaan kallioperässä piilee ”Soukan malmi”: sinkkivälkettä, maan alle. Asemia tulee viisi sekä lisäksi varikko Suomalainen lyijyhohdetta ja rikkikiisua sisältävä esiintymä. Sammalvuoreen. Kustannusarvio on 800 miljoonaa Kaivoksia ei tänne kuitenkaan ole luvassa. euroa ja arvioitu valmistumisaika 2020. 5 Päiväkoti www.espoo.fi/fi-FI/Kulttuuri_ja_liikunta/ Metron rakentaminen muuttaa koko Etelä-Espoota Valmistui 1989, suunnittelijat Timo ja Tuomo Liikunta/Liikunta_ja_ulkoilupaikat/ huomattavasti. Se näkyy jo nyt tulevien Urheilupuistot#Espoonlahti asemanseutujen tiivistymisenä, väkiluvun kasvuna Suomalainen. Samaa kokonaisuutta viereisen kirkon ja kaupunkimaisen elämänmuodon yleistymisenä. kanssa. Luontoyhteyttä on tuotu esiin mm. suurilla sinivihreillä puupinnoilla, jotka valitettavasti 9 Espoonlahden koulu ja lukio www.lansimetronjatke.fi tärveltiin ensin graffiteilla ja sen jälkeen kovalla peittomaalilla. Jylla. Valmistui 1975, suunnittelija Osmo Sipari. 3 Ankkurin liiketalo Koulurakennus oli aikanaan Suomen suurin ja modernein, ensimmäinen luokatonta koulua varten Valmistui 1986, suunnittelijat Timo ja Tuomo 6 Kipparinmäki suunniteltu. Peruskorjaus 2012–13 toteutettiin Suomalainen. Espoonlahden keskustan rakennuttaja Kipparinmäen puoliavoimien kortteleiden alkuperäistä tyyliä kunnioittaen: mm. palautettiin Asuntosäätiö tilasi arkkitehdeilta mielenkiintoisen 1970-luvun materiaaleja ja värejä. Samalla rakennuksen joka jatkaisi aiemmin valmistuneen asemakaavat on suunnitellut Bror Söderman. Puiston luoteispuoliset rakennukset piirrettiin ruokalaan tilattiin Stig Baumgartnerilta 15-metrinen kirkon tyyliä, mutta toteutuskustannusten piti olla moniosainen seinämaalaus Pelipalapeli. kohtuulliset. Sininen väri ominainen talolle. Tontin Asuntosäätiössä energiakriisin juuri puhjettua 1973, toinen puoli on luontoa, toinen rakennusta. Pergolat kaakkoispuoleiset Keskus-Satossa. Koulu perustettiin Helsingin Yrjönkadulle vuonna ja muut yksityiskohdat lieventävät siirtymää 1923 nimellä Helsingin suomalainen yksityislyseo. Se sai kutsumanimen ”Jylla” rehtorinsa, eversti luonnosta modernien palveluiden pariin. 7 Espoonlahden uimahalli Boris Gyllenbögelin mukaan. Kun lapsimäärä Rakennettiin asukkaiden pitkän kampanjoinnin keskustassa väheni, koulu siirtyi ensin Töölöön ja 4 Espoonlahden kirkko tuloksena 1983. Sen oli suunnitellut Osmo Sipari jo sitten Soukkaan, jonka väkiluku tuolloin kasvoi Valmistui 1980, suunnittelijat Timo ja Tuomo 1970-luvulla: energiakriisin vaatimukset näkyvät voimakkaasti. Vanhat pääovet Mannerheimintie Suomalainen. Vasta perustetulla seurakunnalla ei mm. ikkunoiden vähyytenä. Niiden sijaan 8:sta ovat esillä pääaulassa. ollut aikaa pitää arkkitehtuurikilpailua, joten työ allassalissa on kuvataiteilija Marika Mäkelän Vuonna 1977 peruskoulujärjestelmään siirryttäessä tilattiin suoraan Laurinlahdessa asuneilta suurikokoinen neliosainen emaliteos Heijastuksia. silloinen yhteiskoulu jaettiin peruskoulun arkkitehdeilta, jotka tunnettiin Temppeliaukion Isompi allas on Espoon ainoa 50-metrinen. yläasteeseen ja lukioon. Näissä on nyt oppilaita kirkon suunnittelusta. Kilpailuja varten on 400-paikkainen katsomo. yhteensä yli tuhat. Koulussa on matemaattis– Kirkon tiloihin kuljetaan pienen sisätorin kautta. Hallissa on lisäksi kuntosali, monipuoliset luonnontieteellinen painotus sekä ruotsin Läpikulkukin on mahdollista aukioloaikoina. Salissa liikuntatilat, hoitopalveluja, kahvila, kokous- ja kielikylpyopetusta. Lukiossa on kielipainotus ja ja aulassa on käytetty tontilta louhittua kiveä. saunatilat sekä takkahuone. useita valinnaisia liikuntakursseja. Merellistä henkeä puolestaan luo salin Kävelytien kallioleikkauksessa on hieno www.peda.net/veraja/espoo/espoonlahdenkoulu puukannatteinen katto. Rakennuksen kivilajikontakti, jossa muinaisen merenpohjan www.jylla.fi/jyllan-vaiheita peruskorjausta suunnitellaan. tumma sedimenttikivi on saanut seurakseen vaaleaa Kirkkosalissa on 400 istumapaikkaa. Pieni tuliperäistä graniittia. teräksinen alttarikrusifiksi on Kauko Moision 10 Koulumäen koulu valmistama. Kirkkolaiva Alma nostettiin paikalleen Erityiskoulu. Koulumäen koulussa opetus on kanssa ja edelleen 2000 osaksi Espoon seudun www.espoonkiekkoiluntuki.fi/Pages/ luokkamuotoista erityisopetusta oppilaille, joilla on koulutuskuntayhtymää. Nykyään nimellä Omnia espoonlahti_halli.aspx todettu laaja-alaisia oppimisvaikeuksia tai yhtymä järjestää koko Espoon ja Kirkkonummen kehitysviivästymä. Koulussa on 85 oppilasta, suomenkielisen toisen asteen ammatillisen luokkakoko enintään 10. Koulu toimii samalla koulutuksen tarjoten mm. merkonomin tutkintoon 16 Puistokartano erityisopetuksen resurssikeskuksena yleisopetuksen johtavaa koulutusta eri toimipisteissään. Espoonlahden pääterveysaseman naapuriin opettajille ja muulle koulutusalan Vuonna 1981 valmistunut koulurakennus on nyt valmistui 2013 senioreiden palvelukeskus ammattihenkilöstölle. tyhjillään toimittuaan 2012–13 Espoonlahden lukion Puistokartano, suunnittelija Hila Arkkitehdit. Se www.espoo.fi/peruskoulut/koulumaki remontin väistötilana. Liikuntasali on jatkuvassa käsittää 107 palveluasuntoa ja 42 asiakkaan käytössä osana urheilupuistoa. Rakennuksen pihalla ryhmäkodin. Toimintaa tuottaa yleishyödyllinen on Kauko Räsäsen monimuotoinen pronssiveistos Espoon Lähimmäispalveluyhdistys. 11 Kauko Räsäsen ateljeetalo Sukkula vuodelta 1983. www.puistokartano.fi Kuvanveistäjä, taiteilijaprofessori Kauko Räsänen www.omnia.fi/historia syntyi 1926 Suistamolla Laatokan Karjalassa. Hän 17 Amiraalinpuisto opiskeli taideakatemian koulussa Helsingissä 1946– 50 ja sai ensimmäisen kilpailuvoittonsa 1951. 14 Mårtensbro Valmistui 2003–06, suunnittelija Petri Rouhiainen. Räsäsen töitä on ollut esillä useissa näyttelyissä koti- Ruotsinkielinen 370 oppilaan koulu, jonka Maanomistajien konsulttina Rouhiaisen toimisto ja ulkomailla vuodesta 1953 lähtien. Pro Finlandia - yhteydessä toimivat myös päiväkoti ja esikoulu ja teki 1998 asemakaavaluonnoksen, joka viimeisteltiin mitali hänelle myönnettiin 1963. Töitä Espoossa iltapäiväkerhot. Uusi koulurakennus valmistui 2012, Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksessa. mm. valtuustotalon metalliovet (1978) ja Sukkula suunnittelija Playa Arkkitehdit. Kahteen siipeen Suurkorttelin perusajatuksena on liikennemelulta (1983) Espoon Liiketalousinstituutin pihalla. Kauko jakautuva rakennus on kadun suuntaan tiilinen ja suojaava kaupunginmuuri. Sen aukoista kuljetaan Räsäsen asuu suunnittelemassaan ja muurimainen. Kaartuva pihapuoli avautuu suurina pysäköintialueilta vehreille korttelipihoille. rakentamassaan talossa, jossa on viisi ateljeeta. ikkunoina, joita mäntypuiset pylväät rytmittävät Korkeimmat rakennusmassat on sijoitettu Tiloja vuokrataan nuorille kuvataiteilijoille. kuin metsän ikihongat. Rakennuksen pohjoisosaan ja koilliskulmaan. Rakennusten ylin www.ateljeetalosaatio.net/historia.html energiankulutus ja kustannukset on laskettu 50 kerros on aina kevennetty. Alueen sisään on jätetty vuoden elinkaarella ja rungon osalta 100 vuoden laaja viheralue. päähän. Liikuntasali toimii S3-luokan 12 Espoonlahden aluepaloasema väestönsuojana: sen betonivalut ovat Valmistui 1979. Sysäys rakentamiseen tuli, kun paksuimmillaan 90 senttiä. 18 Amiraalinmäki Soukan liikekeskus paloi 1977. Aiemmin oli Pihalla tangon nokassa on Antti Maasalon vekkuli Viime sotien jälkeen mäellä toimi puolustusvoimien muodostettu mahdollisimman suuria mobile Tutkimusmatkailija II vuodelta 2012. Teos sähköteknillinen tutkimuslaitos, joka harjoitti keskuspaloasemia; nyt alettiin jälleen rakentaa on toisinto Maasalon 1986 Tapiolaan tekemästä todellisuudessa signaalitiedustelua Porkkalan pienempiä yksiköitä lähemmäs asiakkaita. Länsi- alkuperäisestä, joka pääsi huonoon kuntoon ja vuokra-alueen suuntaan: tästä syntyi nimitys Uudenmaan pelastuslaitokseen kuuluvalle poistettiin. Tutkamäki. Sotilasalue oli visusti suljettu. Sen paloasemalle suunnitellaan uusia toimitiloja rakennukset vuosilta 1949–86 purettiin Sammalvuoreen vuodeksi 2017. www.martensbro.esboskolorna.fi huonokuntoisina, kun paikalle alettiin suunnitella Vakinaisen palokunnan reservinä toimii 1949 www.playa.fi/MAR/MAR.html kaupunkirakentamista. perustettu Sökö Sommarö FBK VPK Amiraalinmäen talot valmistuivat 2005–06, Suinonsalmessa kalustonaan mm. kaksi 15 Espoonlahden jäähallit suunnittelija Jukka Turtiainen. Niiden voimakas sammutusvenettä. muoto ja väritys näkyvät kauas muodostaen Tekojäärata saatiin Espoonlahteen vuonna 1983. Espoonlahden maamerkin Länsiväylää kulkeville. www.lup.fi/fi-FI/Pelastuslaitos/Paloasemat/ Sen jälkeen alettiin puhua kattamisesta, joka Espoon_paloasemat/Espoonlahden_paloasema Rakennukset on sijoitettu maastoon taitavasti: ne tapahtuikin 1996. Katsojapaikkoja on 550. Hallilla ovat samassa koordinaatistossa naapureidensa www.ssvpk.net on myös kokoustilat ja kahvio. Vieressä toimii kanssa, mutta antavat asuntoihin laajat näkymät. harjoitusjäähalli, joka valmistui 1995 seurojen oman aktiivisuuden tuloksena. Vanha kirkkotie kulki aikoinaan mäen halki. Siitä on 13 Entinen liiketalousinstituutti vielä jäljellä pieni osuus Nöykkiössä. Pitäjässä oli www.espoo.fi/fi-FI/Kulttuuri_ja_liikunta/ seitsemän kirkkotietä, jotka johtivat Espoon kirkolle. Espoonlahden kauppaoppilaitos perustettiin 1974, Liikunta/Liikunta_ja_ulkoilupaikat/Jaahallit yhdistettiin 1997 Espoon kauppaoppilaitoksen K I V E N L A H T I esoteerinenmaantiede.blogspot.fi/2013/12/ 19 Länsiväylä punapartojenko-tykkitiet-helsingin.html 24 kohdetta • 7 tietolaatikkoa • 3 km Etelä-Espoon ja Kirkkonummen pääväylä on yksi Suomen vilkkaimmista teistä: sitä käyttää tällä 2 Kivenlahdentori kohtaa arkisin yli 26 000 ajoneuvoa päivässä. Kivenlahden suomenkielinen nimi tulee Kivenlahden kävelykeskustan yläpäässä on Ensimmäinen Länsiväylä eli Jorvaksentie avattiin keskiaikaisesta kylänimestä Stensvik. Sten ei kaupunkimainen tori. Varsinaista torielämää ei tällä 1937. Liikenteen lisääntyessä se rakennettiin kuitenkaan ole tarkoittanut tässä yhteydessä kiveä, hetkellä ole, mutta tilanne voi muuttua kun täällä moottoritieksi 1965. Länsiväylän kolmas vaihe vaan se oli lahden rannalla asuneen kalastajan nimi. avataan Länsimetron pääteasema vuonna 2020. valmistui 1995. Nyt lisätään bussikaistoja Torin ympärillä ovat monet yksityiset ja julkiset Länsimetron jatkon liityntäliikennettä varten. 1 Stensvikin kartanon paikka palvelut, mm. ostari, kirjasto, työväenopisto ja Espoonlahden kohdalla kallioleikkauksessa on Ennen Meriusvan koulua paikalla oli Stensvikin nuorisotila sekä uusi terveyskeskus. graniitissa nähtävissä tummanpunaisia kartanon kaksikerroksinen, puinen päärakennus Lähimmät korttelit ovat rakentuneet pääosin 1980- granaatteja, suurimmat kooltaan yli 5 cm, vuodelta 1864. Se purettiin vuonna 1977, kun sillä ei luvun mittaan. Maamerkkeinä ovat 17-kerroksinen kidemuoto kauniisti näkyvissä. Granaatit syntyivät katsottu olevan rakennustaiteellista arvoa. Reimarintorni vuodelta 1990, suunnittelija Simo noin 1 800 miljoonaa vuotta sitten, samaan aikaan Järvinen, sekä 18-kerroksinen Reimantorni, Juha kuin ympäröivä kallio. Koulu rakennettiin 1979 Espoon teknisen keskuksen omana suunnitteluna Makrotalon elementeistä. Mutanen 2007. Tien toisella puolella Sammalvuoressa maisemaa Ympäristö- ja luonnontietopainotteinen 1.–2. Osin katettu kävelykatu Merenkäynti johtaa hallitsee Espoonlahden vesitorni. luokkien koulu siirrettiin vuonna 2012 osaksi tiiviiden korttelien halki torilta alas Meritorille. Saunalahden yhtenäistä peruskoulua. Paikalle 20 Kongsberginpuisto suunnitellaan nyt asumista Kivenlahden metroaseman suunnittelun yhteydessä. Yhteinen tietolaatikko: on nimetty 1978 Norjassa Oslon eteläpuolella Länsimetro ja sen jatko sijaitsevan Espoon ystävyyskaupungin mukaan. espoo05.hosting.documenta.fi/kokous/ Espoolla on Euroopassa kahdeksan 2012232787-5.PDF (Meriusvan koulun ystävyyskaupunkia, joista kuudelle on nimetty lakkauttaminen) 3 Kahvi-Kaisa puisto. Ruotsinkielinen päiväkoti puiston www.espoo.fi/saunalahdenkoulu‎ Kortteli on keskiaikaisen Stensvikin kylätontti, jolla eteläpäässä on myös nimetty Kongsbergin mukaan. kantatilojen rakennukset olivat. Vuonna 1540 tiloja Puiston pohjoisosassa entisten viljelypalstojen oli viisi ja vuonna 1571 niistä olivat jäljellä Antas, Tietolaatikko: Stensvikin kartano alueella on nyt hulevesialtaita tulvahuippujen Heus ja Tyskas. tasaamiseksi. Muuten kallioinen puisto on lähes Stensvikin kartano perustettiin 1861 yhdistämällä Stensvikin kartanon tiilitehdas rakennutti puutalon luonnontilainen. Amiraalinmäen luoteisrinteellä Antaksen ja Tyskaksen tilat. Sen omistajaksi tuli vuonna 1881 työntekijöiden lasten kouluksi. Tähystäjänkadun päässä on vanhan hyppyrimäen vuonna 1872 valtioneuvos Konstantin Saurén ja Alkuvaiheessa tehdas pestasi myös opettajan ja jäännöksiä. vuonna 1887 kartano ja tiilitehdas siirtyivät maksoi hänen palkkansa. Koulu toimi aina 1940- www.kongsberg.kommune.no Saurénin johtaman Ab Stensvikin nimiin. luvulle asti. Porkkalan vuokra-aikana talossa pitivät Ensimmäisen maailmansodan aikana syksyllä 1916 majaa rajavartiokomppanian miehet ja Stansvikin kartanon navetassa majoitettiin puhelinkeskus. kiinalaisia sotavankeja, jotka oli tuotu Helsingin 1960-luvulta lähtien talo on ollut kahvilana, maalinnoitukseen liittyviin metsätöihin. vuodesta 1992 kaupunginosayhdistys Kivenlahti– Porkkalan vuokra-aikana 1944–56 kartanon Stensvik ry:n sekä Hyökyvuoren Lapsiteatterin päärakennuksessa toimi Espoonlahden ylläpitämänä Asukaskahvila- ja Teatteritalona. rajavartioston esikunta. Sen jälkeen kartano Toinen puutalo Kahvi-Kaisan pihapiirissä on ränsistyi tyhjillään ollessaan. Ihmiselämä jatkui alkujaan ollut lasten koulun opettajien asuntola, kuitenkin toisenlaisissa huoneissa: viereisessä Stensvikin kartanon pehtorin asunto ja myöhemmin rinteessä asui kokonaisia perheitä maahan posti. Nyt jo vuosikymmenien ajan tässä kaivetuissa ja lämpimiksi vuoratuissa maakuopissa ”Postillassa” ovat toimineet seurakunnan vielä 1960-luvun puolivälissä. lastenkerhot. www.kivenlahti-stensvik.fi Neuvostoliiton 1944 pakkovuokraaman Porkkalan Kivenlahden merenpuoleinen siluetti rakentuu sotilastukikohdan itäinen rajapuomi oli professori Heikki von Hertzenin vision mukaisesti Jorvaksentiellä ennen Kirkkonummelle johtavaa Meritornista sekä kahdesta Marintornien ja 4 Kartanon vellikello siltaa, joka suljettiin kauttakulkuliikenteeltä. kahdesta Merimarin asuintalosta. Tapiolassa sama Stensvikin kartanon vellikello on nykyisin Aloitteen rajamuistomerkistä teki kirjailija Uolevi funktio on Keskustornilla ja neljällä Taskumatilla. Kivenlahdenkadun maamerkki. Itkonen, joka ehdotti aidon näköisen rajapuomin Jorvaksentien vanha silta , Bastvikinsilta, on pystyttämistä paikalle. Tämä ei kuitenkaan käynyt säilytetty uuden sillan kyljessä. Sen tuntumassa elää 5 Ankkuri Rajavartiolaitokselle, joten taiteilija Ulla-Kirsti harvinainen meriuposkuoriainen (Macroplea Junttila ja arkkitehti Timo Urala kehittivät puomin Järeä laivan ankkuri Kivenlahdenkadun pubipennis), jonka vuoksi luovuttiin suunnitelmasta asemesta porttimaisen ratkaisun. Muistomerkki rakentaa uusi venesatama sillan ja Marinsataman länsipuolella symboloi alueen merellisyyttä ja viittaa paljastettiin 2006. Espoonlahden vuosisataiseen laivaliikenteeseen. väliin. fi.wikipedia.org/wiki/Meriuposkuoriainen Tietolaatikko: Porkkalan vuokra-alue 6 Ikitammi Moskovassa 19.9.1944 solmitun, jatkosodan Tietolaatikko: Espoonlahden suunnittelu Valopoiju-kadulta kohti venesatamaa kulkevan päättäneen välirauhan ehtojen mukaisesti Suomi kävelytien vasemmalla reunalla on Stensvikin joutui vuokraamaan Neuvostoliitolle Porkkalasta Tapiolan toteuttajana tunnettu Asuntosäätiö osti kartanon aikainen tammivanhus. Tammi on monien sotilastukikohdan 50 vuodeksi – 10 päivän kuluessa. Stensvikin kartanon maat vuonna 1961, antoi niiden kelttiläisten, germaanisten ja itämerensuomalaisten Vuokra-alueelta, johon kuului osia myös Espoon yleissuunnittelun tehtäväksi akateemikko Alvar kansojen pyhä puu, esiintyy mm. Kalevalassa. kunnasta, evakuoitiin 8 300 asukasta ja saman Aallolle ja esitti, että samaan kokonaisuuteen olisi verran karjaa sekä kotieläimiä. kytkettävä myös Espoonlahden länsiranta. 7 Tervaleppälehto Porkkalassa oli enimmillään 30 000 Erittäin suurisuuntainen 120 000 asukkaan neuvostosotilasta sekä runsaasti laivastoa, tykistöä suunnitelma houkuttelikin rakennusyhtiö Hakan, Kävelytie sukeltaa asutuksen reunalta Asuntosäätiön poliittisen vastaparin, ostamaan tervaleppälehtoon, jossa viihtyvät satakielet. ja panssarivaunuja sekä tiedustelu- ja poliittisia yksiköitä. Sijainti tykinkantaman päässä Helsingin maita Sundsbergistä. Kirkkonummen kunta ei Tervaleppä on Uudenmaan rannikoiden tyypillinen kuitenkaan lämmennyt. Jo kutsumanimen ”Suomen puulaji, joka viihtyy kosteikoissa ja tulvamailla ja keskustasta merkitsi jatkuvaa uhkaa maan itsenäisyydelle. Presidentti Mannerheimin mielestä Budapest” saanut kaksoiskaupunki ei koskaan kestää merivettäkin. Luonnontilaisia toteutunut. tervaleppäkorpia on kuitenkin jäljellä koko maassa tukikohta oli niin vaarallinen, että pääkaupunki olisi enintään parisataa hehtaaria ja monet niistä on pitänyt siirtää takaisin Turkuun. Espoon Lounaisrannikon yleiskaavaehdotus visusti suojeltu. Rantaradan junat saivat kulkea Porkkalan läpi valmistui 1966. Rakentaminen alkoi Soukassa 1967 ja Kivenlahdessa 1971. www.luontoportti.com/suomi/fi/puut/tervaleppa korvausta vastaan vuodesta 1947 ikkunat peitettyinä. Raja ja sen tuntumasta avautuneet näkymät www.asuntosaatio.fi/asuntosaatio/toistaan-tekija- www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Luontotyypit/ tunnetaan/17 Luonnonsuojelulain_luontotyypit/ kiinnostivat turisteja varsinkin olympiakesänä 1952. Tervaleppakorvet Paikallista elämää rajavyöhyke hankaloitti, kun veneily oli rajoitettua ja mm. verkkokalastus kielletty 11 Marinsatama kokonaan. 8 Vanha Jorvaksentie Kivenlahden venesatamassa on laajennuksen jälkeen Sopimus Porkkalan palauttamisesta solmittiin YYA- 558 venepaikkaa. Viereisten asuintornien tavoin Jorvaksentie avattiin vaiheittain vuosina 1935–39. sopimuksen jatkamisen kylkiäisenä Kremlissä satama on saanut nimensä Marintornien Kaupungin kasvaessa se rakennettiin moottoritieksi 19.9.1955 ja neuvostoliittolaiset poistuivat 22.1.1956. tuntumassa asuneelta Marilta ja hänen torpaltaan 1961–69. Länsiväylän kolmas vaihe valmistui 1995 ja www.porkkala.net (Maris torp). Alueella toimii Kivenlahden venekerho, jatko Kirkkonummelle 2013. Nykyinen Etelä-Espoon fi.wikipedia.org/wiki/YYA-sopimus perustettu 1972. Ravintolapaviljonki on uusittu. pääväylä on yksi Suomen vilkkaimmista teistä: sitä kulkee arkisin Helsingin rajalla yli 69 000 ajoneuvoa suomenhistoriaa.blogspot.fi/2008/12/suljettu- www.kivenlahdenvenekerho.fi päivässä ja tälläkin kohtaa yli 26 000. aika.html www.tieh.fi Tietolaatikko: Espoonlahti vesiväylänä 10 Kaupunkisiluetti Espoonlahti on ollut merkittävä vesitie jo keskiajalla. 9 Porkkalan vuokra-alueen raja Se jatkui Espoonjoen suunnassa sisämaahan yhdistäen Kuninkaantien mereen Kauklahdessa ja Itämeri on tilavuudeltaan maailman toiseksi suurin rakentamisen ansiosta siitä kehittyi nopeasti tarjosi väylän talonpoikaispurjehtijoille murtovesiallas. Se kehittyi noin 7 000 vuotta sitten suuryritys: Vuonna 1890 tuotanto oli jo 2,9 viranomaisten estoyrityksistä huolimatta. suolaisemmasta Litorina-merestä, kun maan miljoonaa tiiltä. Työntekijöitä oli 218, joista naisia Uuteen eloon Espoonlahden liikenne heräsi kohoaminen madalsi Tanskan salmet. Meren pinta- 58. Koneellistumisen myötä 1897 alkaen väkimäärä 2 Stensvikin tiilien myötä. 1870-luvulla helsinkiläinen ala on 422 000 km ja valuma-alueen laajuus 1,7 väheni mutta tuotanto kasvoi. 2 huvila-asutus levisi Espoon rannikolle tuoden miljoonaa km . Tiilitehdas synnytti ympärilleen kokonaisen mukanaan vilkkaan höyrylaivaliikenteen. Valtameriin verrattuna Itämeri on matala: syvin teollisuusyhdyskunnan. Alueelle rakennettiin Kesäpurjehduksellaan 1889 keisari Aleksanteri III kohta on 459 metrissä Gotlannin länsipuolella, tehtaan, pääkonttorin ja työväen asuntojen lisäksi seurueineen vieraili Soukanniemellä kolmella keskisyvyys on 55 metriä ja etenkin Suomenlahden mm. meijeri, leipomo, raamisaha, mylly sekä paja, ja huvialuksella, kahden sotalaivan saattamana. vain 37 m. Tämä yhdessä pienipiirteisen rannikon ja pidettiin maakauppaa. Tyskaksen tilan savimailta Kieltolain aikaan 1919–32 puolestaan saariston kanssa tekee ekosysteemistä herkän tehtaalle johti kapearaiteinen rautatie, joka jatkui salakuljettajien pirtulastit kulkivat lahdella. öljypäästöille ja ravinnekuormitukselle. Harvinaisia satamaan. Porkkalan vuokra-alueen naapuruus lamaannutti eläinlajeja ovat mm. itämerennorppa ja pyöriäinen. Stensvikin tiilen tunnuksena oli kruunattu S-kirjain. kehityksen 1944–56. Vuonna 1963 ajateltiin Merenkulun ja veneilyn käytössä Suomen rannikolla Niitä käytettiin 1800-luvun loppuvuosikymmeninä Espoonlahtea padottavaksi makean veden altaaksi. on 8 200 km merkittyjä meriväyliä. suuret määrät Helsingin rakentamiseen. Tunnetuin Sittemmin lukuisat venesatamat ovat tuoneet Itämeren tulevat vaiheet ovat sidoksissa ja näyttävin Stensvikin tiilistä tehty rakennus on lahdelle pysyvästi toistatuhatta espoolaista purtta. maankuoren oikenemiseen viime jääkauden jäljiltä. Uspenskin katedraali Katajanokalla. Sen lisäksi www.edu.fi/projektit/tammi/vesi/ Se jatkuu vielä pitkään, vähitellen hidastuen, mutta niistä on rakennettu taloja Kruununhakaan ja kulttuuri_teksti_talonp.htm arviolta 150 000 vuodessa Itämerestä jäävät jäljelle Mechelininkadulle. Yksi S-tiili löydettiin vain muutamat syvänteet. vuosikymmeniä myöhemmin Alaskasta, jonne se oli weegee.espoo.fi/museot/verkko/kirkasta/reitit.htm Espoon jatkuu rantaviivaa seuraillen kulkeutunut laivan painolastissa. Saunalahdesta Tarvaspäähän saakka. Tiilitehtaan toiminta päättyi vuonna 1939. Viimeisiä 12 Kivenlahden uimaranta www.itameriportaali.fi Stensvik-leimalla varustettuja tiiliä saatiin kerätyksi tiilitehtaan varastokellarin raunioista 1980-luvulla. Kivenlahdessa on luonnon hiekkaranta. Se oli jo www.espoo.fi/rantaraitti aikoinaan Stensvikin kartanon väen ja tiilitehtaan työväestön virkistyskohde. Nykyään paikalla on 15 Keinoniemi Espoon kaupungin ylläpitämä uimaranta ja talvisin 13 Meritorin koulu auki pidettävä katettu avanto. Espoonlahden Valmistui 1987, suunnittelija Aarne von Boehm. Kivenlahti-suunnitelmaan kuului Merenpeilin Talviuimarit Pulahdus ry:llä on pukukopit Kadun puolelta rakennus muistuttaa edustalle keinoniemi, jolle olisi sijoitettu kappeli, uimarannalla. mitoitukseltaan ja yksityiskohdiltaan asuintaloja. kylpylä makean ja suolaisen veden uima-altaineen, Alakoulussa on vajaat 300 oppilasta. Opetuksessa sekä “toimintakeskus”, jolla tarkoitettiin kasinoa. Nuorison suosimalla rannalla järjestettiin vuosina Kaavaa sittemmin muutettiin mm. liikennemäärien 1996–2010 rock-festivaali Kivenlahti Rock, kunnes painotetaan matematiikkaa ja luonnontieteitä. Koulussa toimii kuoro ja sen tiloissa järjestetään kasvun välttämiseksi niin, ettei keinoniemeä se kasvoi jo niin suureksi, ettei enää mahtunut luultavasti koskaan rakenneta. alueelle. Tapahtuma siirrettiin Leppävaaran lukuisia erilaisia harrastuskerhoja shakista urheilupuistoon, jossa se kulkee edelleen samalla koripalloon. nimellä. www.espoo.fi/meritorinkoulu 16 Meritori Vastarannalla Kirkkonummen Sarfvikin golfkentän Suunnittelija Bror Söderman. Aukio sai vuonna 1991 ympärillä on alkanut asuntorakentaminen, jonka 14 Stensvikin tiilitehtaan satama sanomalehti Uuden Suomen valtakunnallisen tavoitteena on 2 000 asukasta noin 10 vuodessa. Tiilitehtaan ja höyrylaivaliikenteen käytössä oli ympäristöpalkinnon. Merelle avautuvan torin www.pulahdus.fi satama 1800-luvulla nykyisen Merivalkaman päässä. keskipisteenä on ilmansuuntia osoittava fi.wikipedia.org/wiki/Kivenlahti_Rock kompassikuvio. www.lansivayla.fi/artikkeli/253490-tiet-ja- Tietolaatikko: Tiilitehdas puistot-valmiina-–-asunnonostajat-viela-haussa- 17 Meritorni sarfvikissa Maaseutumaisessa Stensvikissä alkoi uusi elämä, kun venäläissyntyinen kauppias Teodor Valmistui 1999, suunnittelijat Simo Järvinen Tschetschulin perusti vuonna 1861 tiilitehtaan (luonnos) ja Juha Mutanen (toteutus). Torni sai Yhteinen tietolaatikko: Itämeri nykyisen liikekeskuksen paikalle. Helsingin rakennusluvan ensimmäisen kerran jo 1984. Hanke kävi kahteen kertaan Korkeimmassa hallinto- on suojeltu. 2014 alkaen teatteri toimii reilun kilometrin päässä oikeudessa saakka ja kerran vesiylioikeudessa. Kunnallisten luottamus- ja virkamiesten Pakkasmäessä. Meritorni oli valmistuessaan Suomen korkein koulutuspaikkana Kaupunkiopisto tuli tunnetuksi www.teatterihyokyvuori.com/teatteri-hyokyvuori/ asuinrakennus ja edelleenkin toiseksi korkein: 70 kautta maan. Rakennus käsittää laajat kokous- ja historia metriä ja 22 kerrosta, kerrosala 10 212 m2. Sen näyttelytilat sekä saunatilat. Sittemmin se palveli perustuksiin valettiin betonia 600 m3. Myös yksityisessä omistuksessa kongressikeskus välipohjat ovat paikalla valetut. Suurin osa Meripuistona konkurssiin 2013 saakka. 23 Kiinteistö oy Merisilta asunnoista on kaksioita ja kolmioita, kahden Helmikuussa 2014 uudemmassa Valmistui 1987, suunnittelija Timo Vormala. ylimmän kerroksen asunnot ovat suurempia. majoitusrakennuksessa avattiin huoneistohotelli, Rinteeseen ryhmitellyt kahdeksan taloa liittyvät Huipulla on kattoterassi ja helikopterin joka tarjoaa lyhyt- ja pitkäkestoista majoitusta mm. kiinteästi kevyen liikenteen väyliin piha-alueiden, laskeutumisalusta. putkiremonttien alta muuttaville lähiseudun pergoloiden ja muiden rakenteiden avulla. www.betoni.com/Download/21773/ asukkaille. BL_1999_2_s24_28.pdf www.forenom.fi/meripuisto 24 Mainingin koulu www.mfa.fi/arkkitehtiesittely?apid=1453044 Valmistui 1974, suunnittelijat Osmo Lappo ja Juhani 18 Amfin asuntosikermä Westerholm, nyt peruskorjauksessa kesään 2015 saakka. Alaluokat ovat evakossa entisessä Valmistui 1986, suunnittelijat Simo Järvinen ja 22 Hyökyvuori Heikki Koskelo. Poikkeuksellinen, portaittain Mårtensbron koulussa Ulappakadulla ja yläluokat merestä kohti Hyökyvuoren huippua kasvava Stensvikin tiilitehtaan orkesteri Stensviks uudessa Saunalahden koulussa, jonka omat oppilaat kaarimuoto tuo mieleen Välimeren rantakaupunkien Hornorkester soitti juhlissa ja konsertoi ovat samassa rakennuksessa alaluokilla. polveilevat rinneratkaisut. Kivenlahden kesälauantaisin nykyisen asukaspuiston paikkeilla. Mainingin koulun rakennus oli aikanaan Suomen tunnusmerkiksi muodostuneessa korttelissa asui Asukaspuistossa on ollut vuodesta 1980 alkaen ensimmäinen peruskouluksi suunniteltu. Uutta tasavallan presidentti Sauli Niinistökin ohjattua ja vapaata toimintaa lapsille ja olivat erikoisluokat kuten audiovisuaalisen ”puolivallattomina poikamiesvuosinaan”. lapsiperheille. Pienille koululaisille on lukukausien opetuksen luokka, oppilaskunnan oma huone sekä aikana iltapäivisin tarjolla maksullinen välipala. luokkien väliset lasiseinät. Koulu on sijoitettu mäen Iltaisin ja viikonloppuisin asukkaat ja järjestöt voivat päälle muun asuntoalueen mukaiseen 19 Tyrskyvuori käyttää tiloja kokouksiin, tapahtumiin ja juhliin. koordinaatistoon. Kallio on hyvää tasalaatuista graniittia. Sen Kivenlahden ylä- ja alakaupunkia yhdistää Mainingin koulussa painotetaan tanssia ja lounaisesta kärjestä avautuu upea näköala Hyökyvuoren ali louhittu liikennetunneli. Toisena musiikkia. Sen johdosta koululla on erityisen Espoonlahdelle. Kiviröykkiöineen ja vaihtoehtona olisi ollut halvempi, mutta maisemalle monipuolinen kuoro-, orkesteri- ja bänditoiminta. istumakallioineen Tyrskyvuori onkin nuorison tuhoisa siksak-katu rinteessä. Entisestä luonnontiedepainotuksesta muistona on mielipaikkoja. www.espoo.fi/fi-FI/Paivahoito_ja_koulutus/ Vaisalan 2001 lahjoittama sääasema ja sisäpihalla Paivahoito/Asukaspuistot_ja_kerhot/ pyörivä Eino Ruutsalon teräsmobile Tuulipilari 20 Palvelutalo Merikartano Asukaspuistot/Kivenlahden_asukaspuisto vuodelta 1981. Vuonna 1999 valmistuneessa senioreiden www.espoo.fi/maininginkoulu palvelukeskuksessa on 112 palveluasuntoa ja 10- Yhteinen tietolaatikko: Hyökyvuoren www.mfa.fi/arkkitehtiesittely?apid=16534902 paikkainen dementiakoti. Tapahtumat ja kesäteatteri toimintaryhmät ovat lisäksi avoimia kaikille espoolaisille senioreille. Toimintaa tuottaa Amfiteatteri rakennettiin vuonna 1983 yleishyödyllinen Espoon Lähimmäispalveluyhdistys. asukaspuiston yhteyteen Kivenlahdessa asuneen professori Heikki von Hertzenin aloitteesta. www.elpy.fi/palvelutalo-merikartano Hyökyvuoren lapsiteatteri aloitti täällä toimintansa vuonna 1985 ja lasten kasvettua aikuisten teatteri 21 Meripuisto 1995. Paikka oli Teatteri Hyökyvuoren kotinäyttämö vuoteen 2013 saakka. Mieliin on jäänyt mm. kesällä Valmistui 1975 Suomen Kaupunkiopistoksi, 2004 esitetty näytelmä Pirtukuningas ja orpopoika, suunnittelija professori Timo Penttilä, sisustus joka kertoi Espoonlahdellakin kieltolain aikaan Jukka Rintala. Alkuperäisten rakennusten julkisivut liikkuneesta salakuljettaja Algot Niskasta. Vuodesta L A U R I N L A H T I oli luvanvaraista ja silloinkin vain tunnuskilvellä Tietolaatikko: Yhdyskunta muuttuu varustetulla soutuveneellä. Laurinlahden yhdyskunnan toiminta oli 18 kohdetta • 3 tietolaatikkoa • 4 km Porkkalan palautuksen jälkeen venekanta kasvoi vuosikymmeniä hyvin aktiivista keskittyen nopeasti. Laurinlahden yhdyskunta rakensi kesäaikaan niin kuin huvila-asutuskin. Kesän alussa venelaiturin 1940-luvulla nykyisen venesataman korjattiin ensin yhteinen venelaituri talven jäljiltä. Nimi Larsvik esiintyy jo vuoden 1787 kartassa. paikalle. Laituria pidennettiinkin useaan otteeseen. Tonteilta haravoitiin risut ja niistä koottiin rantaan Ilmeisesti lahden rannalla on aikoinaan asunut Lars- Alueen väkimäärän edelleen kasvaessa 1970-luvulla suuri juhannuskokko, joka poltettiin yhdyskunnan niminen mies (vrt. naapuri Stensvik). valkama kävi lopulta ahtaaksi. perinteisessä juhannusjuhlassa. Nykyinen venekerho perustettiin Laurinlahden Ympärivuotinen asuminen yleistyi 1950-luvulta 1 Villa Larsvik yhdyskunnan tuella 1982. Se alkoi suunnitella alkaen ja yhdyskunta ryhtyi huolehtimaan mm. venesatamaa, jota aluksi pidettiin liian Vuonna 1905 Stensvikin kartanon omistaja, teiden aurauksesta. 1960-luvulla otettiin kantaa suurisuuntaisena. Lahden ruoppauksen jälkeen Espoonlahden suurisuuntaisiin valtioneuvos Konstantin Saurén rakennutti tänne uudet laiturit otettiin käyttöön 1988 ja hirsihuvilan ja nimesi sen Villa Larsvikiksi. Samalla kaavoitushankkeisiin. kerhorakennus seuraavana vuonna. Nyt Kesäasutus jäi vähitellen historiaan 1970-luvun rakennettiin mm. talli, vaunuliiteri, viljamakasiini ja venepaikkoja on 182 ja talvisäilytyspaikkoja 110. kasvihuone. Sittemmin rakennusta on jatkettu kuluessa ja yhdyskunnan toiminta hiipui itäpäästä ja korotettu kokonaan kaksikerroksiseksi. Kylmän sodan suurvaltojen johtajien välinen ns. painopisteen siirtyessä venekerhoon 1980-luvun Sen ulkomuoto on lähes funktionalistinen, mutta kuuma linja Washington–Moskova kulki Suomen alussa. Laurinlahden yhdyskunta on kuitenkin alakerran ikkunat ja portaat kuitenkin jugend-tyyliä. läpi ja sukelsi mereen nykyisen sataman edelleen olemassa eräänä vanhimmista espoolaisista Peruskorjattiin 1978–79 Suomen Työväen eteläreunassa. Kaapeli poistettiin venesataman kaupunginosayhdistyksistä. Sen päätoimintona ovat Säästöpankin edustuskäyttöön, nykyisin ruoppauksen yhteydessä. leikkipuiston ylläpito ja lasten tenniskurssit kesällä. yksityisomistuksessa ja suojeltu. www.laurinlahdenvenekerho.fi 5 Krattivuori Tietolaatikko: Alexander Frey perustaa 3 Ankkurinvarsi 5 Astumme hetkeksi sivuun Laurinlahden Laurinlahden yhdyskunnan Laurinlahden alkuperäisiä tontteja ei juurikaan ole yhdyskunnan alueelta, mutta olemme edelleen Villa Larsvikin tiluksineen osti vuonna 1923 jaettu, mutta vanhojen huviloiden tilalle on kaupungin osa-aluejaon mukaan Laurinlahdessa. lakitieteen tohtori Alexander Frey (1877–1945). rakennettu vuosien saatossa runsaasti uusia Itämeren edeltäjän Litorinameren pinta oli Tämä oli Pohjoismaiden Yhdyspankin pääjohtaja ja yhtiömuotoisia omakoti- ja rivitaloja. Tässä tontilla huomattavasti nykyistä Itämerta korkeammalla toiminut aiemmin mm. Helsingin numero 57 kuitenkin seisoo alkuperäinen funkis- maankuoren ollessa lommolla jääkauden jäljiltä, ja kaupunginvaltuuston puheenjohtajana ja Suomen tyylinen huvila vuodelta 1937. nykyiset kalliot olivat luotoja kaukana rannasta. itsenäisyysjulistuksen antaneen senaatin jäsenenä. Krattivuoren etelärinteillä on neljä hieman eri- Alkuaikoina Frey kulki huvilalleen höyrylaivalla, 4 Commune bonum ikäistä pronssikautista hautaröykkiötä, joista jolla matka kesti 2,5 h, sittemmin moottoriveneellä kaikista on aikojen saatossa viety kiviä. vain 1,5 h ja Jorvaksentien avauduttua linja-autolla Lohkomiensa tonttien lisäksi Alexander Frey lahjoitti Laurinlahden yhdyskunnalle Alhaalla Ristiniementien varressa on Espoon enää 30 minuuttia. Samalla alkoi tiheä huvila-asutus kaupungin katupäällikön mukaan vuonna 2004 levittäytyä Helsingistä länteen. seurantalotontin nimeltään Commune Bonum “asujaimiston henkisten rientojen edistymistä nimetty ja rauhoitettu ”Markuksen mänty”, jolla on Vuonna 1938 Frey lohkoi maistaan 99 huvilatonttia palvelemaan”. ikää yli 300 vuotta. ja osoitti ranta-alueen venevalkamaksi sekä autoille Tontille rakennettiin 1981 leikkipuisto yhdyskunnan Ristiniementien kallioleikkauksessa on näkyvissä yhteisen seisontapaikan. Näin syntyi omaleimainen Krattivuoren kvartsinen maasälpägneissi, joka on Laurinlahden huvilayhdyskunta. ja Espoon kaupungin yhteisvoimin. Vuonna 1983 kaupunki ilmoitti haluavansa tontin omistukseensa syntynyt muinaisen merenpohjan sedimenttikivestä fi.wikipedia.org/wiki/Alexander_Frey päiväkotia varten. Asukkaat vastustivat hanketta ja osittain sulamalla ja uudestaan kiteytymällä. päiväkoti rakennettiin muutaman vuoden kuluttua 2 Laurinlahden venekerho Kourakujalle. 6 Villa Korsnäs Veneily on aina ollut hyvin tärkeä osa Commune bonum -tonttia on hoidettu yhä edelleen Valmistui 1935, suunnittelija Jarl Eklund. Johtaja laurinlahtelaisten elämää – myös Porkkalan vuokra- yhdyskunnan järjestämillä talkoilla. Bertel Björkman rakennutti funkistyylisen huvilan aikana 1944–56, jolloin liikkuminen Espoonlahdella vanhemman hirsirungon päälle. Se on viime Madamsbacken mäessä asuneen matamin mukaan. Temppeliaukion kirkon ja Espoossakin useita vuosikymmenellä läpikäynyt täydellisen korjauksen. Keskellä rinnettä oli koko kylälle tärkeä lähde, josta kohteita, mm. Espoonlahden kirkon. Suomalaisten Niemellä oli jo vuonna 1872 huvilarakennus ja sitä otettiin vettä karjalle ja saunoihin. Lähde oli pieni, töille tyypillistä ovat vapaat muodot, lämpimät pidetäänkin yhtenä Espoonlahden vanhimpana mutta se ei koskaan kuivunut. materiaalit, koreilemattomuus ja maastoon huvilapaikkana. Villa Korsnäsiä ympäröi suurehko Nykyaikana rinteen ovat täyttäneet rivitalot, joissa sopeuttaminen. puistoalue, jossa kasvaa mm. paljon vanhoja näkyy 1970-luvun aluerakentamisen tehokas henki Suomalaiset olivat aktiivisesti mukana, kun jalopuita. poiketen muusta Laurinlahdesta. Laurinlahden yhdyskunta vastusti Espoonlahden mittavia kaavasuunnitelmia 1960-luvulla. He kapinoivat myös töissään aikakauden 7 Ristiniemi 11 Pronssikautinen röykkiöhauta yltiörationaalista arkkitehtuuria vastaan ja Paikka on ilmeisesti saanut Korsnäs-nimen Hyvin säilynyt pronssikautinen hautaröykkiö ajalta kohtasivat pitkään vähättelyä alan piireissä. Nyt niemekkeellä olleesta rististä, joka pystytettiin 1500–500 e.a.a. Timo Suomalainen on Amerikan arkkitehtiliiton haaksirikon tai hukkumistapauksen muistoksi. kunniajäsen vuodesta 2000 ja Suomen Salmen toisella puolella on kolme saarta, joita arkkitehtiliiton vuodesta 2009. 12 Merenneito-aiheinen kadunnimistö kutsuttiin Skotlanniksi, Englanniksi ja Irlanniksi. fi.wikipedia.org/wiki/Timo_Suomalainen Skrattberget toimi ennen maamerkkinä Espoonlahdelle pyrkiville merenkulkijoille. Yhteinen tietolaatikko: Itämeri Paikallisissa uskomuksissa skratt oli piruntapainen 15 Laurinlahdentie pieni olento. Toisen tarinan mukaan taas Vuonna 1977 entinen Alexander Freyn tie nimettiin 8 Höyrylaivalaiturin jäännökset merenneito johtaa merimiehiä harhaan vuorelta. uudelleen Laurinlahdentieksi. Samalla se Helsingin nopea kehitys 1860-luvulta alkaen johti Asunto-osakeyhtiö Merenneito valmistui nykyaikaistettiin eli suoristettiin ja levennettiin lukuisien kesähuviloiden rakentamiseen pitkin Merenneidonpolun varteen 1983, suunnittelijat “vastaamaan Espoon kaupungistumisen Espoon rannikkoa. Sen myötä syntyi säännöllinen Timo ja Tuomo Suomalainen. vaatimuksia”. Sittemmin katua on kavennettu höyrylaivaliikenne kaupunkiin niin vilkkaana, että jo Näkki-katu kulkee Laurinlahden yhdyskunnan Laurinlahden Yhdyskunnan kirjelmien johdosta vuonna 1873 reitillä liikennöi kaksi laivaa. Tätä vanhaa itärajaa pitkin. ajonopeuksien hillitsemiseksi. Tien varressa Sandvikin laituria käytettiin laivojen yöpymiseen. jokaisella tontilla on erilaisia, omaleimaisia taloja. Laiturin keskiosassa oli sen ajan tyyliin uimakoppi. 13 Merenneidontie 17 16 Merisaapas Valmistui 1981, suunnittelija Ilkka Salo. Kuuden 9 Santalahden niemeke talon kokonaisuus on huomioitu kansainvälisissä Vanhan Sökön maantien mutkassa oli pehmeä Nimekkeellä oli kalastaja Theodor Holmbergin tila, arkkitehtuurilehdissä. Arkkitehtia pyydettiin kohta, jota kutsuttiin Merisaappaaksi. jolla oli navetta, heinälato ja varasto. Tilan pieni piirtämään samantyyppinen yksittäistalo myös Nykyistä kävelytietä pitkin tultiin alun perin päärakennus puutarhoineen sijoittui kauniisti viereiselle tontille (Merenneidontie 15), se valmistui Helsingistä Laurinlahteen. Vastapäätä nykyistä suurten puiden siimekseen. Kesäasukkaille kalastaja 1988. päiväkotia risteyksen toisella puolella oli oli rakentanut kaksi suurehkoa huvilaa, joissa Yhdyskunnan kilpi ja kartta sekä autojen Soukka-seura piti 1970-luvulla kesäkahvilaa. seisontapaikka. 14 As. oy Majakumpare Kaupungin tarkoituksena oli järjestää rakennuksiin Vieressä toimi jo 1940-luvulla Lydia Skogsterin kalastajamuseo, mutta ne ehtivät mennä huonoon Valmistui 1971, suunnittelijat Timo ja Tuomo kauppa, jota jatkoi vuodesta 1958 Nina Norstedt. kuntoon ja lopulta poltettiin kaupungin toimesta. Suomalainen. Kolmen asunnon yhtiöön sisältyy Lihat tilattiin Helsingistä Kniefiltä ja Marschanilta. Espoonlahden Surffitallilla on niemellä tukikohta. arkkitehtiveljesten kodeikseen suunnittelema Ne kuten myös voi, juustot ja leivät tuotiin Rantapensaikossa on tavattu hopeapajun kääpiökoi. paritalo. Kohde on saanut italialaisen Laurinlahteen linja-auton kyydissä. Kahvi jauhettiin arkkitehtuuripalkinnon 1978. www.surffitalli.com myymälässä ja Norstedtin investoitua pakastimeen sieltä sai myös jäätelöä. Ostokset toimitettiin Yhteinen tietolaatikko: Timo ja Tuomo pyydettäessä asiakkaiden ovelle polkupyörällä 10 Madamsbacken kauppiaan lasten toimesta. Viimeinen kauppias oli Suomalainen Entisinä aikoina rinteessä oli peltoja ja niittyjä. Iris Nieminen, joka jatkoi aina Lippulaivan Lähistön asukkaat käyttivät siitä nimeä Timo (s. 1928) ja Tuomo (1931–88) Suomalainen avaamiseen saakka. ovat lähtöisin Suursaaresta. He ovat suunnitelleet S O U K K A kädentaitoryhmissä on itsenäistä ja ohjattua 17 Laurinlahden koulu toimintaa senioreille. Iltaisin ja viikonloppuisin on yhdistysten järjestämää liikuntaa aikuisille ja Valmistui 1983, suunnittelijat Tuula Jussila ja 14 kohdetta • 1 tietolaatikko • 2 km lapsille. Rauno Uski/Espoon tekninen keskus. Noin 300 Kaikille avoimessa ruokalassa on Caroline Pippingin oppilaan alakoulussa painotetaan itsenäistä Soukka on malliesimerkki 1960-luvun lopun työskentelyä, oma-aloitteisuutta sekä oman työn suurikokoinen symbolinen öljymaalaus Madonnan lähiörakentamisesta. Olli Parviainen piirsi varjossa vuodelta 1988. Talon tiloja voi myös suunnittelua ja arviointia. Koulu oli Espoon Unicef- suorakulmaista koordinaatistoa noudattavan koulu vuosina 2005–07 ja nyt mukana vuokrata sekä järjestö- että yksityiskäyttöön. asemakaavan Över- ja Nedergårdin myymille maille, www.espoo.fi/fi-FI/Sosiaali_ja_terveyspalvelut/ valtakunnallisessa Liikkuva koulu -ohjelmassa. joista osa-alueiden nimet Ylä- ja Ala-Soukka. Kerhotoimintaa järjestävät useat urheiluseurat sekä Senioripalvelut/Aktiiviseen_elamaan/ musiikkiopisto Avonia. Suurimman osan taloista rakennuttivat Sato ja Palvelukeskukset/Soukan_palvelutalo Asuntosäätiö. Ensimmäiset uudet asukkaat www.espoo.fi/fi-FI/Paivahoito_ja_koulutus/ muuttivat Soukkaan syksyllä 1968, heistä suurin osa Perusopetus/Peruskoulut/Alakoulut/ Helsingistä. Alue oli pääosin valmis 1973. 3 Soukan asukaspuisto Laurinlahden_koulu Purtsa. Vehreässä Puropuistossa toimi www.liikkuvakoulu.fi leikkipuisto vuosikymmeniä ja paikka tunnetaan 1 Soukantori siksi Puropuiston nimellä. Nykyisessä kaupungin Torialueen on suunnitellut insinööritoimisto Viatek 18 Kivenkolo asukaspuistossa on ohjattua ja vapaata toimintaa vuonna 1972. Klassisen tyylin mukaisesti aukiolla on lapsille ja lapsiperheille. Pienille koululaisille on Asukastilassa on kaupungin järjestämää ohjausta ja vesialtaiden ja suihkulähteen muodostama lukukausien aikana iltapäivisin maksullinen neuvontaa, suomen kielen opetusta, vapaaehtoistyön kokonaisuus Waves. Maamerkkeinä ovat kaksi 10- välipala. Iltaisin ja viikonloppuisin asukkaat ja välitystä ja eri järjestöjen kerhotoimintaa. Iltaisin ja kerroksista tornitaloa. järjestöt voivat käyttää tiloja kokouksiin, viikonloppuisin talo on alueen asukkaiden ja Soukan ostoskeskuksessa oli laaja tapahtumiin ja juhliin. järjestöjen kokouskäytössä. palveluvalikoima: kaksi ruokakauppaa, leipomo, Vuoden 1830 kartassa on Sökön tilan kaski nykyisen www.espoo.fi/fi-FI/Sosiaali_ja_terveyspalvelut/ kenkäkauppa, kirjakauppa, levykauppa, asukaspuistorakennuksen paikkeilla. Maahanmuuttajapalvelut/Vapaaaika/Kivenkolo valokuvaliike, apteekki, hiushoitola, kaksi www.espoo.fi/fi-FI/Paivahoito_ja_koulutus/ kemikaliota, kaksi kioskia, posti ja peräti neljä eri Paivahoito/Asukaspuistot_ja_kerhot/ pankkia. Nyt näistä jäljellä ovat apteekki sekä Asukaspuistot/Soukan_asukaspuisto hiushoitola La Femme, jossa jatkaa myös alkuperäinen yrittäjä Maisa Hirvonen. Metroa odotellessa ehti ostarilla 2013 aloittaa ja lopettaa 4 Soukan koulu hipsterikahvilakin. Valmistui Soukan kansakouluksi 1971, suunnittelija Entisessä pankkikonttorissa toimii nyt seurakunnan arkkitehtitoimisto Kari Virta. Peruskorjauttu ja nuorisotila ja naapurikiinteistöissä kaupungin laajennettu 2010–12. Koulu oli aikoinaan suurin suomen- ja ruotsinkieliset nuorisotilat. Espoon peruskouluista. Sen kuuluisin oppilas on Soukanraitti on 700 metriä pitkä viivasuora Teemu Selänne. kevyen liikenteen pääväylä, jonka varressa ovat Nykyisessä alakoulussa on runsaat 500 oppilaista. keskeiset julkiset palvelut. Jokaisella luokka-asteella esikoulusta lähtien on ruotsinkielinen kielikylpyluokka. Lähes jokaisen oppilaan käytössä on tablettitietokone ja niiden Yhteinen tietolaatikko: pedagogista käyttöä kehitetään jatkuvasti. Koulussa Länsimetro ja sen jatko on monipuolinen kerho- ja harrastustoiminta savikerhosta shakkiin ja salibandyyn. 2 Soukan palvelutalo www.espoo.fi/soukankoulu Espoon kaupungin vanhustenhuollon avopalveluyksikkö, johon kuuluvat monipuolinen 5 Soukan kappeli palvelukeskus ja 22 palveluasuntoa. Sen virkistys- ja Valmistui 1978, suunnittelija Veijo Martikainen, www.soukantaideseura.fi varteen. Laatta kivineen on sittemmin kadonnut, ja peruskorjaus 2003. Alttariseinänä on kallioleikkaus, www.hagerlund.net/fi/puntarpaa mäntykin kuivui 2010. joka kuvaa ihmisen yhteyttä maahan. Kattorakenne www.asuntosaatio.fi on avaruusristikko, joka kuvaa ihmisen paluuta www.mfa.fi/arkkitehtiesittely?apid=3118 valoon ja vapauteen. Maan kamarasta nouseva fi.wikipedia.org/wiki/Canon_60_- www.soukka-seura.fi kupariristi kalliota vasten puolestaan kuvastaa mittajärjestelmä turvaa elämän myrskyissä. Saarnatuolin tausta on Tietolaatikko: Aluerakentaminen paikalta louhituista kivistä, kastemalja Taivassalon 8 Luhtitalot Kun suuri maaltamuutto alkoi 1960-luvulla, punaista rapakivigraniittia. Uudet urut on rakennusteollisuus oli juuri oppinut soveltamaan valmistanut Veikko Virtasen urkurakentamo Erikoiset luhtitalot valmistuivat 1971–72, liukuhihnatuotantoa betonielementteihin. Ajateltiin Järvenperässä ja niissä on 11 äänikertaa. Kappelissa Asuntosäätiön raknnuttamina, suunnittelija Matti rakentaa muuttajille nopeasti vuokra-asuntoja, jotka on 150 istumapaikkaa. Vuorio. Huoneistoihin on käynti suoraan ulkoa voidaan tarvittaessa vaikka purkaa, kun väki rivitalon tapaan. Nelikerroksisten talojen 1.–2. vaurastuu ja muuttaa omistusasuntoihin. www.espoonseurakunnat.fi/web/asiointi/soukan- kerroksen asunnoissa on piha ja parveke, kun taas kappeli 3.–4. kerroksen asunnoissa kattoterassi. Helsingin ympäristön maalaiskunnat ja kauppalat eivät olleet valmistautuneet kasvun vaatimaan Myös naapurissa Kastevuorenkujan ja Soukanahteen 6 Kallioleikkaus kaavoitukseen ja kunnallistekniikan toteutukseen. porrastetut kerrostalot ovat aikakauteen nähden Aluerakentamisessa nämä samoin kuin Soukan kallioperän erikoisuus on tavanomaista poikkeuksellisen laadukkaita punatiilestä maanhankinta, rahoitus ja asuntosäästäminen punaista graniittia nuorempi, poimuttunut tumma muurattuine julkisivuineen. niputettiin yhteistuumin suurimpien pankkien juoni, joka on näkyvissä koko Etelä-Soukassa mm. kanssa. Valtion ohjauksessa haettiin tehokkuutta Alakartanontien länsipäässä, Kastevuorenraitilla sarjallisuuden ja ruutukaavan avulla. sekä voimakkaasti poimuttuneena kirjaston 9 Siirtolohkare Viipurista bussipysäkin veteraanitalon puoleisessa Iso viborgiittinen rapakivigraniittilohkare on tullut Aluerakentamisen tuloksena syntyneitä lähiöitä ei kallioseinämässä. paikalle idästä kellumalla jäävuoren mukana viime myöhemmin purettu, vaan niitä alettiin korjata jääkauden jälkeen noin 10 000 vuotta sitten. mittavissa lähiöprojekteissa. Nyt Suomen lähiöissä Kiviaineksella on ikää 1 600 miljoonaa vuotta. asuu noin miljoona ihmistä. 7 Ala-Soukan ostari Maailman tunnetusta rapakivestä suurin osa on Espoon kaupungin vuonna 2012 käynnistämässä Soukanraitin päätepisteeksi vuonna 1972 Suomessa. Siksi kivilajin nimenä eri kielissä on sama lähiökehittämishankkeessa tutkitaan nyt Soukan valmistuneen liiketalon yläkerrassa ovat Soukan sana (the rapakivi, der Rapakiwi). keskeisten osien saneeraamista sekä kirjasto ja Espoon työväenopiston toimipiste. Raitin www.geologinenseura.fi/suomenkalliopera/ mahdollisuuksia täydennysrakentamiseen. tasossa toimivat 1979 perustetun Soukan CH9.pdf (Rapakivigraniitit) www.espoo.fi/fi-FI/Asuminen_ja_ymparisto/ taideseuran Galleria Villisika sekä kuvataidekoulu Kaavoitus/Asemakaava/Asemakaavoituskohteet/ Tatavuu. Ohjattujen kurssien lisäksi seura järjestää Espoonlahti__Kauklahti/ työpajoja, joissa voi työskennellä omaan tahtiin. 10 Haarniskapinta kalliossa Soukka_Soukan_lahiokehittamishanke Vieressä on maamerkkinä 10-kerroksinen asunto- Soukanahde 4 ja 6. Tällainen haarniskapinta syntyy osakeyhtiö Puntarpää vuodelta 1974, kun kalliolohkot liikkuvat toistensa suhteen esim. 12 Kaskivuori suunnittelija professori Aulis Blomstedt. Tämä maanjäristysten aikaan. kehitti rakentamisen standardointia ja oli erittäin Soukan korkein kallio kohoaa yli 40 metriä tarkka rakennustöiden laadusta. Huomaa merenpinnasta ja nousee edelleen noin 2 mm Soukanraitin puolella hauska modulaarinen 11 ”Yhteistyön merkeissä” vuodessa maankuoren oietessa viime jääkauden betonireliefi. Tapiolan, Kivenlahden ja Espoonlahden keskustan jäljiltä. Jään hiomia ovat myös upeat silokalliot, joilta aukeaa näköala Helsingin keskustaan saakka. Soukan veteraanitalo on vastaavalla kohdalla toteuttaja Asuntosäätiö lahjoitti Soukka-seuralle Soukantien toisella puolella. keväällä 1970 männyn, johon liittyi laatta: Asuntosäätiö rakennutti vuosina 1969–70 “Yhteistyön merkeissä.” Soukka-seura oli sitä ennen Kaskivuorelle neljä suurta kerrostaloa, suunnittelija www.helmet.fi/soukankirjasto lahjoittanut Asuntosäätiölle kiven, jossa puolestaan Bror Söderman. Näistä suurimmassa on peräti 104 www.espoo.fi/fi-FI/Paivahoito_ja_koulutus/ oli teksti “Maisemakaupungin tervehdys asuntoa eli se vastaa jo yksinään hyvin suurta kylää Tyovaenopisto/Yhteystiedot/Espoonlahti/ puutarhakaupungille”. Seura istutti puun ellei kokonaista pitäjää. Talot muodostavat Soukan Espoonlahden_aluekeskus(20) Soukantien itäpuolelle kevyen liikenteen väylän tunnetun muurimaisen julkisivun pohjoisen Vanha kirkkotie haarautui näiltä paikkeilta Sökön suuntaan. S O U K A N R A N T A maantieltä vielä 1940-luvulla. Se on edelleen nähtävissä kevyen liikenteen väylänä ja pieni osuus 12 kohdetta • 3 km on jäljellä myös Nöykkiössä. Pitäjässä oli aikanaan 13 Soukan seurakuntakoti seitsemän kirkkotietä, jotka johtivat Espoon kirkolle. Ennen ostarin rakentamista tässä pienessä 15 Hiilimäki liikerakennuksessa palvelivat ruokakauppa, kioski ja pesula. Yläkerrassa on seurakuntasali, jossa Kutsumanimiä myös Tallimäki ja Mikkolanmäki. 19 Soukanlaakson kartanot soukkalaisten jumalanpalvelukset pidettiin ennen Lähellä huippua etelärinteessä on matala Sökön kylästä varhaisin säilynyt maininta on kappelin rakentamista. Uudenvuoden päivänä 1975 kivilatomus, joka on ilmeisesti nuorempi kuin vuodelta 1540, jolloin siellä oli kaksi taloa. Asutusta Helsingin piispa Aimo T. Nikolainen vihki yläkerran Krattivuoren röykkiöt. Mäki on ollut lähiseudun ja viljelyksiä oli laaksossa puron kahta puolta. kirkkotilaksi – ja perimätiedon mukaan samalla lasten tunnettu mäenlaskupaikka talvisin. Purossa oli pieni vesivoimalla toimiva mylly. Talot vahingossa koko rakennuksen. yhdistettiin kruununtilaksi seuraavalla vuosisadalla. 16 Sökövikens skola Vuonna 1798 Eric Hendricsson lunasti tilan valtiolta 14 Suojatie Valmistunut 1994, suunnittelija Reijo Ahtiainen/ tavalliseksi verotilaksi. Se jaettiin taas 1834, jolloin syntyivät nykyiset kartanot nimillä Erikas ja Soukan alkuaikoina Soukka-seura maalasi katuun Espoon tekninen keskus. Ruotsinkielisessä yläkoulussa on 270 oppilasta. Koulussa painotetaan Jonases, myöhemmin Övergård ja Nedergård. salaa yöllä suojatien, kun kunnallishallinto ei saanut Molempien päärakennusten vanhimmat osat ovat aikaan. mm. kestävää kehitystä, loogista ajattelua ja tulevaisuustaitoja. 1830-luvulta. Maista suurin osa myytiin 1960- luvulla: Soukanpohjan Satolle ja Övergårdin Espoon Koulun pohjoispuolella on Espoon pitkäaikaisen kauppalalle, mutta kotitanhuat ovat edelleen kaupungininsinöörin Martti Tieahon aloitteesta sukujen hallussa. 2004 rauhoitettu Martin mänty, ikää 300 vuotta, nyt jo kelottumassa. Soukanpohja Koulun eteläpuolella Pakkasmäessä on uusi Nedergård on nyt nimeltään Soukanpohja. Sen amfiteatteri, jossa toimii vuodesta 2014 päärakennus paloi 2010, mutta nyt on alkamassa Hyökyvuoren kesäteatteri. jälleenrakentaminen mahdollisimman pitkälti alkuperäisen mukaisena. Kartanon tallialueella www.sokoviken.esboskolorna.fi toimii jo vuodesta 1974 Lounaisrannikon www.teatterihyokyvuori.com/teatteri-hyokyvuori/ Ratsastuskoulu. historia www.ratsastuskoulu.com Övergård Yhteinen tietolaatikko: Hyökyvuoren Övergårdin päärakennus toimi kiinalaisten kesäteatteri metsätyömiesten sairaalana Helsingin linnoitustöiden aikaan 1916, kun venäläiset 17 Taidepuisto hakkauttivat tilan kaikki metsät. Soukanreitin risteyksen ja Ystävyyden sillan välissä Kun venäläiset saapuivat 1944 vuokraamaansa on taidepuisto, jossa on aiemmin pidetty vaihtuvia Porkkalaan, tuli myös malariaepidemia, jonka näyttelyitä Soukanpohjan kartanon ja Soukan ensimmäinen potilas oli Övergårdin isäntä. Tautia Taideseuran yhteistyönä. hoidettiin kiniinillä eikä kukaan onneksi kuollut. Etelä-Espoon ruotsinkielisten koulujen hammashuolto alkoi Övergårdissa Brita 18 Ystävyyden silta Söderströmin toimesta 1950-luvun lopulla. Vuonna 1994 valmistuneen sillan suunnitteli Övergårdin emäntänä on Benita Åkerlund, Espoon taiteilija Urmas Arike Tallinnan Nõmmesta, joka on työväenopiston pitkäaikainen apulaisrehtori, Espoon ystävyyskaupunginosa. kotiseutuneuvos ja entinen Soukka-seuran www.tallinn.ee/linnaosade_valitsused/nomme puheenjohtaja. Jouluaattona klo 12 soitetaan Övergårdin Nyt saarelle pääsee pengertietä ja siellä toimii sijaitsevan kappelin mukaan. Seuraavan omistajan aitan vellikelloa ja julistetaan joulurauha Soukassa. Soukan Venekerho, jonka satamassa on 372 aikana huvilan puisto nousi kukoistukseensa. Villa Kivinavetta on vuodelta 1872. Päärakennuksen ja venepaikkaa. Pohjoisrannalla Espoonlahden Miniatoon kuului päärakennuksen lisäksi Yläkartanontien välissä on myös 1870-luvulla talviuimarit Pulahdus ry:n pukukopit. puutarhurin rakennus, pikkuhuvila vieraita varten, istutettu, 1975 rauhoitettu tammi. www.soukanvenekerho.fi mankelihuone, talli, venevaja, jääkellari ja www.esse.fi/1445-ylakartanon-viimeinen- www.pulahdus.fi kasvihuoneet. Huvilalla oli oma venelaituri mohikaani uimakoppeineen. Miniato peruskorjattiin ja entisöitiin 1981–83. Yhteinen tietolaatikko: Itämeri Tontti on jaettu ja toiselle puoliskolle rakennettu 20 Soukanlahden eteläranta yksitoista uutta erillistä punatiilirakennusta. Rantaniityllä Espoonlahdentien molemmin puolin 23 Näköala Staffaniin Soukka-seura ylläpitää Espoon kaupungilta vuokraamallaan alueella viljelypalstoja. Näin jatkuu Makkarlahden takana häämöttävällä Staffanin 26 Makkarlahti vuosisatainen maatalousperinne Espoonlahdessa. saarella on suuri punainen talo, jossa toimi 1886– Muistona Miniaton loistosta rannan tuntumassa 1932 puusepänverstas laajalti tunnettua puuseppien seisoo rivi vanhoja hopeapajuja, joiden Niiden takana rannan tuntumassa on koulutusta, josta nimitys ”Soukan yliopisto”. Perjantaiseuran vapaa-ajanviettopaikka. Talojen läheisyydessä aikoinaan oli tenniskenttä ja upea Nykyään saarella toimii Norman Nordbergin omenapuutarha. läheisyydessä on pieni kumpu, jossa ennen poltettiin veneveistämö ja korjaamo. tiiliä omaan tarpeeseen. Makkarlahti oli kyläläisten uimaranta. Nykyään Vuonna 1941 Staffanilla koulutettiin neljätoista siellä on yksityisen venekerhon venelaituri. Pienessä poukamassa oli ennen Sökön kylän tilojen nuorta virolaista tiedustelijoiksi. He toimivat yhteinen laituri. Nykyinen on yksityisen venekunnan Neuvostoliiton miehittämässä Virossa lähettäen ylläpitämä. Soukanlahden pohjoisrantaan on tietoja Suomeen. 27 Soukan kelomänty asemakaavassa merkitty myös uusi venesatama. Lahdella kuitenkin asustaa harvinainen Noin 450-vuotias mänty on jo täysin kelottunut. meriuposkuoriainen, jonka myötä suunnitelmat on 24 Näköala Kasavuorelle Puun korkeus on 20 m, ympärysmitta rinnan korkeudelta 300 cm, rauhoitettu 1969. toistaiseksi haudattu. Vuori on ilmeisesti saanut nimen Kasaberg tulista fi.wikipedia.org/wiki/Meriuposkuoriainen (kasoista), jotka sytytettiin varoituksena muille kylille vainolaisen lähestyessä. Talvisodan aikana huipulla oli tähystystorni, josta lotat valvoivat 21 Monte Bello ilmatilaa ja ilmoittivat viholliskoneista Helsinkiin. Arkkitehti Yrjö Vaskinen lunasti tästä palstan, antoi www.google.fi/images?q=ilmavalvontalotat sille nimeksi Monte Bello, kaunis kukkula, ja rakennutti viisi hauskannäköistä eriväristä funkis- tyylistä kesämökkiä. Rannassa oli yhteinen 25 Villa Miniato saunarakennus. Nykyinen rivitaloasutus on Valmistui 1904, suunnittelija Eliel Saarinen, muodostunut 1970–80-luvulla. rakennuttaja Knut Selin. Rakennustaiteellisesti Espoon arvokkain asuinrakennus. Samaa tyyliä kuin 22 Klobbenin venevalkama ja uimaranta hieman aiemmin valmistunut Gesellius–Lindgren– Saarisen toimiston kansallisromanttinen Hvitträsk. Aikaisemmin mantereelta johti puinen silta Pikku- Talon julkisivut, kiinteä sisustus, huonekalut ja Klobbenille, joka oli saari. Sillan keskellä oli ympäröivä luonnonmaisema muodostavat uimakoppi, jota kanta-asukkaat saivat käyttää. Vasta yhtenäisen kokonaisuuden. Vaikutteita on saatu toinen silta vei Klobbenille. Vettä oli niin paljon, että karelianismista, keskiaikaisista linnoista ja siltojen alta pystyi soutamaan. Saarella oli komea jugendista. Keskeinen tila on kahden kerroksen puinen höyrylaivalaituri, venevaja ja uimakoppi. korkuinen halli, jota kiertää lehteri. Rakennuksessa Keskellä saarta oli pieni punainen mökki, jossa asui on useita erikoisia kaakeliuuneja. kalastaja–vartija. Kieltolain 1919–32 aikana Klobben oli tärkeä salakuljetetun viinan lastauspaikka. Salaneuvos Alfred Nyberg osti Villa Selinin 1905 ja nimesi sen San Miniaton kaupungissa Italiassa