Suomen ym päristö 44 LUONTOJA LUONNONVARAT

Guy Söderman, Reima Leinonen, Karl-Erik Lundsten ja Liisa Tuominen-Roto Yöperhosseuranta 1993 - 1997

...... SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS

23,14 22,47 21,57 81 21,17 11,74 96 9? IlO 82 5 83.0 1101 Marjaniemi 46 Hailuoto

17,80 1331 1331 9,20 83 13,56 79 77 57 74 42.C 12041 Raattaa 51

15,84 1932 14,26 10,94 18,19 82 80 55 69 83 1 3824 203 Naattee 51 Suonrerosulmi

27,86 25,71 2331 II? 8,89 134 120 98 5 87.1 1110 Rekola 74

25,97 26,71 27,37 20,71 116 136 140 IlO 87.1 11095 Kahula 74 Uminka

11,67 10,44 9,96 61 5? 59 5 42.C 1262 III Paljakka Puolanka

14,51 67 38.1 12565 58 Uekinvaara Kuhoas

16,78 67 5 1255 83. 57 Veihtivaara Suomussalmi

13,03 56 1 87.1 1261 Rimpilä IlO Hyrynsalmi

26,02 23,95 25,07 21,17 131 135 129 114 5 42.C 73 1214 Melalahti

18,51 25,30 22,87 20,18 128 103 0 128 10? 5 1213 Melalahti 44.9 73 Paltanni

23,01 21,52 25,68 12,50 13,00 118 127 121 72 82 42.C 12085 Hakasua 54 Paltarno

25,84 2032 25,82 15,72 ‘. 95 7,90 82 95 74 64 831 5 1207 Mieslahti 53 Paltarno

25,98 23,73 24,51 2131 130 20,69 127 134 IlO 128 43.721 Mäkelä 11081 49

2731 28,48 27,20 2531 32,18 146 158 ISO 140 156 43.121 11071 Mäkelä 49 Merijärvi

15,55 56

38.24 12585 tentua 71 Ii

18,62 75 43.721 12575 71 tentua Kuhnm

16,48 19,06 5,22 9,63 15,40 81 72 79 49 74 5 1202 42.5 0Viiksimo 50

21,97 20,56 18,81 8,28 77 20,13 85 73 72 72 831 5 1201 50 Viiksinni Kuhmo

33,76 24,25 23,55 24,54

153 30,99 115 130 3 122 132

43121 12101 56 Kuuma ,

2737 25,82 23,I 26,91 22,78 89 97 100 06 107 83.X 2091 55 bajankangis Kajaani

25,55 25,13 23,95 17,36 19,89 114 127 132 105 94 83.X 12065 52 Aarreniemi

2235 23,15 25,89 21,11 100 25,08 113 107 89 95 5 87. 1205 52 Korvanniemi Sotkamo

28,88 23,46 24,09 138 131 130 1 38.1 259 97 Naapurivaara Soskanio

21,17 16,62 ,.

19,95 12,54 83 82 66 lOI 42.C 5 1212 Kajakangas 7?

1

2434 21,10 20,20 14,77 73 84 83 66 83.1 5 1211 Kajakangas 72 Kuhrno

36,84 31,65 26,75 27,36 28,09 140 50 135 128 112 43114 0041 43 Kitinkanguu

30,55

30,01

27.24 2490 126 30,47 136 137 1 121 115 83.X 10031 Kitirkangas 43 Kannus

29,25 30,05 23,30 25,98 023,57 90 116 95 98 91 43.X14 10025 Märaskar 42

33,72

2527

24,25 23,34 23,83 57 71 68 61 74 10015 83.X Märaskär 42 Kokkola

32,05 30,48 29,43 28,49 35,30 135 13? 132 43 142 43.X14 1006T Saaranen 44

28,77 28,29

25,48 27,13 30.57 127 135 106 125 112 83.1 10051 44 Saaranen 0. Haapajärvi

3285

27,68 24,03 2231 1 22,54 134 103 108 Hinlunniemi 97 1 42.C 606 27

22,1? ‘ 26,49

26,49 21,61 294 104 119 24 7) 104 HinHunniemi 1 83.X 605 27 Kiuruvesi

8,95 74 83.X 12601 Kuivajärvi 98 Suomussalmi

23,82 23,2? II,)! 16,70 98 06 53 76 5 42.C 608 luukka 28

9,26 5,77 tW 15,73 74 72 4) 7? 5 83.X 607 liilikka 28

Rautavaara

1

.

31,15 27,64 27,21 21,69

25,20 121 132 132 106 117 42.5 10081 45 Karhelä

< 23,65

27,29

..

25,74 17,38 24,45 98 lOI 114 82 104 82. 0071 45 kärkelä Perho

36,61 ‘‘

‘ 36,27 35,92

27,65 31,48 181 162 72 149 156 T 42.C 602 Halola 25

Lj’

A-97

-‘

A-96

A-95 A-94 A-93 5-9? 5-95 5-96 5-93 5-94 Tila Hab. Rysä nimi Pua Paikan Kunta Suomen ympäristö 303

Guy Söderman, Reima Leinonen, Karl-Erik Lundsten ja Liisa Tuominen-Roto Yöperhosseuranta

1993 - 1997

HELSINKI 1999

...... SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS STÖM

441 057 Painotuote

ISBN 952-1 1-0489-9 ISSN 1239-1875

Kannen kuva: Reima Leinonen

Kartat Kainuun ympänstökeskus

Taitto: DTPage Oy Paino Oy Edita Ab, Helsinki 1999 0 Suomen ympänstö 303 Alkusanat

Yöperhosseuranta käynnistyi vuonna 1993 ja viiden vuoden tulokset ovat arvioi tavissa. Jokaisen ympäristön seurantaohjelman arviointia viiden vuoden välein on pidettävä ehdottoman tärkeänä, jotta seurantaa voidaan suunnata siten, että Suomen ympäristön muuttuvasta tilasta saadaan oikea kuva ja relevantteihin muutoskysymyksiin vastauksia. Suoraan kysymykseen “tarvitaanko yöperhos seurantaa ?“ ei anneta tässä raportissa vastausta. Sen sijaan raporffiin on koottu seurannan keskeiset tulokset ja tarkasteltu kniiffisesti sen toimintaa ensimmäi seltä vilsivuofiskaudelta.

Suomen ympänstö 303 0 0 Suomen ympäristö 303 Sisällys ......

Alkusanat .3

1 Iausta • 7

2 Menetelmät ja kustannukset . 10 2.1 Seurantatekniikka 10 2.2 Havaintoverkosto 11 2.3 Tietojen laadun varmennus, raportointi ja tietopalvelu 12 2.4 Seurannan hallfnnointi 14 2.5 Seurannan kustannukset 15

3 .4lfa•diversiteetti 1 7 3.1 Alueelliset muutokset 17 3.2 Ajalliset muutokset 19 3.3 Habitaattikohtaiset erot 22

3.4 Habitaaftien rakenteellisten sisäisten muutosten vaikutukset faunaan .. 23 3.5 Suojelun vaikutus diversiteettiin 23

4 Lajit ja niiden kannat 24 4.1 Populaatioindeksin laskentamenetelmä 24 4.2 Runsastuneet ja taantuneet lajit 24 4.3 Uhanalaiset lajft 27 4.4 Kannoissa tapahtuneet fenologiset muutokset 28

5 Ekologiset indikaatiot 3!

6 Vhteenveto 32 6.1 Johtopäätökset ja suositukset 32 6.2 Seurannan jatkon merkitys 34

IirjaIlisuus 35 Liitteet 1 Paikkojen S ja aifa-taulukko 37 II Lajien FQ ja N-taulukko 41 III Toisen sukupolven taulukko 54

Suomen ympanstö 303 0 0 Suomen ympäristö 303 Tausta ......

Biologisen monimuotoisuuden yleisso päristöministeriö 1997) laatimista. pimus (UNCED 1993) edellyttää, että Yöperhoset eivät ole avainryhmä jokainen sopimuksen allekirjoittanut missään luontotyypissä, joskaan niitä osapuoli järjestää maansa biodiversitee ei enää voida pitää tuhohyönteisinä tin seurannan. Sopimus määrittelee kään, kuten kansan uskomus on ollut seurannan kohteiksi ekosysteemit, aikaisemmin. Yöperhosissa ei myös luontotyypit ja lajit. Näistä kohteista kään ole yhtä paljon uhanalaisia lajeja ekosysteemien habitaattimosaiikld on kuin monessa muussa hyönteisryh teknisesti helpoimmin mitattavissa, mässä. Sen sijaan yöperhosten seuran esim. maantieteellisellä spatiaalianalyy ta on teknisesti järjestettävissä kestova sillä. Sen sijaan eri luontotyyppien lorysäpyydyksillä, jotka keräävät riit eliöyhteisöjen monimuotoisuus ja laji tävän suuria laji-ja yksilönäytteitä vuo en populaatioiden monimuotoisuus ei sittain. Eliöyhteisön mittaamiseen ylei vät ole yhtä helposti mitattavissa. sesti käytetyt alfa- ja beta-diversiteetin Eliöyhteisöjen ja lajien kantojen muu laskentamenetelmät (Kouki 1993) edel tosten seuranta edellyttää sekä tilastol lyttävät vahm än 50 lajia ja 500 yksi lisesti sopivia määrällisiä että luonto löä antaakseen tilastollisesti luotettavia tyyppien laatua ilmaisevia mittausme arvoja (Woiwod & Riley 1996). Tämä netelmiä. Nämä asettavat tietotuotan kriteeri täyttyy lähes koko Suomessa nolle omat vaafimuksensa. lukuunottamatta aivan pohjoisinta Suomen yöperhosseuranta käyn osaa. Pohjoisifia leveyksillä haittana on nistyi vuonna 1993 (Väisänen 1993) ja kesäöiden valoisuus, joka vähentää va oli ensimmäinen valtakunnallinen seu lorysien tehokkuutta. Varsin usein vuo rantaohjelma, joka keskittyi biodiversi sinäytteet jäävät Lapissa alle em. kri teettikysymyksiin. teerien, joten lasketut diversiteeffiarvot Yöperhosseurannalle asetetut pää- eivät ole täällä yhtä luotettavia kuin tavoitteet kaudelle 1993-97 olivat (vrt. etelässä. Söderman 1994b): Valorysien sähköistystarpeen vuok 1 selvittää yöperhosyhteisöjen pai si harva havaintopaikka sijaitsee homo kaifista diversiteettiä eri puolilla geenisessa habitaatissa. Näin tulokset maatamme ja erilaisissa luonto eivät kuvaa pelkästään rysäpaikan tyypeissä (erityisesti metsät ja luontotyypin eliöyhteisön monimuo avomaat) sekä seurata niissä ta toisuutta. Yöperhosilla on varsin laajat pahtuvia muutoksia ja analysoi lentosäteet, mikä vaikuttaa siihen, että da muutosten syitä, näytteisiin tulee lajeja myös rysäpaikan 2 selvittää yöperhoslajien kantojen läheisiltä luontotyypeiltä. Yhden valo keskinaisiä runsaussuhteita, sekä rysän näytteet kuvaavat siten rysän lä seurata kannoissa tapahtuvia run hiympäristössä sijaisevien luontotyyp saudenvaihteluja ja analysoida pien, eli paikallisen habitaaffimosaii taantumisen/yleistymisen syitä. lUn, yöperhosyhteisöjä. Näytteiden runsaimmat lajit ovat pääosin rysän Seurantaohjelman ensimmäinen osa paikan luontotyypistä ja vähälukuisim ajoittui siten ennen Suomen biologista mat todennäköisimmin siitä kauempa monimuotoisuutta koskevan kansalli na sijaitsevista luontotyypeistä (Söder sen toimintaohjelman 1997-2005 (Ym- man et at1997). Suomen ympäristö 303 0 Eri lajien kannanmuutoksia voi hoslajeilla olla varsin suurta, toisilla daan tarkastella ns. populaafioindek muuntelua esiintyy harvoin. Seurannas sin avulla (Spellerberg 1991). Populaa sa on jonkin verran kiinnitetty huomio tioindeksiä voidaan käyttää, kun tar ta geneeffisiin värimuunnoksiln, erityi kastellaan paikallisia ja koko maan sesti melanismi-ilmiöön. Lisäksi eräiltä kantoja. Kantojen muutoksiin vaikut yöperhosilta on mitattu raskasmetalli tavat ensisijaisesti ekologiset tekijät pitoisuuksia (Hirvi 1997) ja verrattu kuten lois-isäntäsuhteet, toissijaisesti näitä asymmetria-häiriöihin, jotka mit vuosittain vallitsevat sääolosuhteet. taavat populaation geneeffistä kuntoa Koska perhosilia on yksi, joifiakin kak (Otronen, julkaisematon). si sukupolvea vuosittain, kannat rea Yöperhoslajistoamme on tutkittu goivat varsin herkästi poikkeaviin sää- jo vuosisadan verran ja tietämys eri la olosuhteisiin. Tämä ilmenee epäedul jien vaatimista elinolosuhteista on koh lisina vuosina useimmiten vähenty talaisen hyvä. Perhosia havainnoi maas neenä lentona, harvemmin kantojen samme tällä hetkellä 700-800 harrasta- romahtamisena. Herkkyys sääolosuh jaa ja maamme fauna on Euroopan par teisiin on haittana kantojen muuntelun haiten tunnettuja. tulkinnassa. Toisaalta sääolosuhteiden Yöperhosseurannan haitat ja edut muutosfrendejä voi seurata fenologis on tarkasteltu taulukossa 1. Tarkastelus ten ilmiöiden kuten lentoaikojen siir sa on käytetty 19 kriteeriä ja siinä on tymisten ja osittaisten toisten sukupol verrattu yöperhosten seurantaa kolmen vien esiintymisten avulla edullisina muun hyönteisryhmän seurantaan aset vuosina. Populaation sisäinen (perin tamalla ryhmät keskenään tärkeysjär nöllinen) muuntelu voi eräillä yöper jestykseen (1-4) kullekin kriteerille.

Taulukko 1. Hyönteisseurantojen haitat ja edut luokiteltuina tärkeysjärjestykseen asteikolla l4, missä 1 on tärkein arvo. Kriteeri Yöperhoset Päiväperhoset Pölyttäjät Kovakuoriaiset valorysäjyynti linjalaskenta keltarysäpyynti ikkunarysäpyynti

Avainryhmä habitaatissa 4 3 1 2 Taloudellinen merkitys 2 4 1 3 Habitaatin ravintotarjonta 4 2 l 3 arvioitavissa Paikallinen habitaattidiversiteetti 3 4 2 analysoitavissa AIfa-diversiteetin laskenta 1 4 2 3 Reagointi ympäristömuutoksiin 3 2 1 4 Reagoimattomuus sään vaihteluihin 2 4 3 Ekologian ja levinneisyyden tuntemus 2 1 4 3 bjiston pyydystettävyys 1 2 3 4 Pyyntitekniikan helppous 4 1 2 3 Näytteiden riittävä koko 1 4 3 2 lajirunsauden katto 1 4 3 2 Uhanalaisten lajien osuus 4 2 1 3 Näytteenoton logistiikan hinta 2 4 1 3 Pyyntitekniikan varmuus 3 4 1 2 Riittävä määrittäjäjoukko 1 2 4 3 Tulosten laadunvarmennuksen 1 2 4 3 helppous Yleistettyjen tulosten kiinnostavuus 3 1 2 4 Seurantamenetelmän eettisyys 2 1 4 3 Summaluku 44 51 43 52 0 Suomen ympänstö 303 Summaluvut osoittavat yöperhos telmin laskennallisesti arvioida, seu ten seurannan selvästi kuuluvan edul ranta tulisi kohdistaa nimenomaan yö lisempaan kategoriaan. perhosyhteisöjen paikallisten ja alueel Johtopäätös 1: Luontotyyppien listen aifa- ja betadiversiteetin muutok biologisen diversiteetin arvioinnissa sien seurantaan. Tämän ohella synty yöperhoset ei ole paras mahdollinen vä tieto eri yöperhoslajien kantojen eliöryhmä ilmaisemaan tyypeissä ta vaihtelusta tulisi käyttää lajien harvi pahtuvia laadullisia muutoksia, mutta naistumisprosessien tarkasteluun, jol eliöryhmä soveltuu erinomaisesti luon loin voidaan tunnistaa etukäteen lajei totyyppien määrällisenbiodiversiteetin hin kohdistuvia uhida ja ryhtyä ennal laskentaan. taehkäiseviin toimenpiteisiin ennen la Suositus: Koska yöperhoset voi jien tuloa uhanalaisiksi. vat olla ainoa eliöyhteisö, jonka moni muotoisuutta voi käytännöllisin mene-

Suomen ympänetö 303 0 Menetelmat ja kustannukset

OOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOO.O...O...

2.! Seurantatekniikka noctuma-ohjelman avulla (Somerma ym. 1993) levykkeille määrittäjien tai Seurannan alkaessa vuonna 1993 (Väi aluekeskusten toimesta. Levykkeet on sänen 1993) valittiin teknlikaksi Jalas toimitettu Suomen ympäristökeskuk tyyppinen valorysä (Jalas 1960, 1969) seen, jossa ne on ladattu keskustietokan varustettuna 160 W sekavalolampulla taan validointia ja raportointia varten. ja kellokytkimellä. Ensimmäisenä Seurannan jatkuessa mukaan on vuonna lamppuja paloi kohtuuttoman liitetty myös yksityisten harrastajien paljon. Ongelmana oli tärinälle herkkä rysiä, joissa on käytetty 125 W eloho lampputyyppi. Asia ratkaistiin kiinnit pealamppuja. Pohjoismaissa on ollut tämällä lampunkanta kangaslenkillä käytössä Ryrholm-tyyppisiä valorysiä, rysän suppiloon sekä vaihtamalla yh joissa on 125 W elohopealamppu (Sö tenevästi lamput Philipsin valmista derman 1994a). Englannissa jo pitkään mun sekavalolamppuihin. Tämän jäl jatkuneessa seurannassa on ollut käy keen lamppujen rikkoontuminen vähe tössä Roffiamsted-tyyppisiä rysiä, jois ni oleellisesti. Kellokytkimen avulla sa on 200 W wolframi-lamppu (Wil rysät on sytytetty illalla klo 18.00 ja liams 1948). Erilaisten rysä- ja lamppu sammutettu aamulla klo 06.00. Kello tyyppien vuoksi kesällä 1996 tehtiin kytkimien toimivuudessa on ollut on Kajaanissa interkalibrointitesti, jonka gelmia sähkökatkosten vuoksi, joten tulokset on raportoitu Entomologica hämäräkytkimien käyttö olisi varmem Fennicassa (Leinonen ym. 1998). paa. Hämäräkytkin ei sovellu Kainuun, Interkalibrointitestissä olivat mu Oulun ja Lapin ympäristökeskuksien kana seuraavat rysätyypit: alueelle, missä valoisuuden vuoksi ry O Jalas-rysä 160 W sekavalolam sät eivät toimisi hämäräkytkimien pulla varustettuna (perusrysä, avulla keskikesällä lainkaan. johon verrattiin). Tämä ripustet Rysämyrkkynä on käytetty tetrak tava, valkoisesta muovista val loorietaania, minkä vuoksi rysät on va mistettu rysä on ollut käytössä rustettu myrkkymerkinnällä ja muovi Suomessa, Baltian maissa ja Län tetulla kortifia, jossa on mainittu käy si-Venäjällä. tetty myrklcy ja alueellisen ympäristö- O Ryrholm-rysä 125 W elohopea keskuksen vastaavan henkilön yhteys- lampulla (valkea) varustettuna. tiedot (Leinonen 1998). Turvallisuuden Tämä maassa seisova laatikkory lisäämiseksi rysät varusteffiin vikavir sä on ollut käytössä Ruotsissa, tasuojakytkimillä, jolloin kaapelissa ii- Tanskassa ja Islannissa. menevä oikosulku katkaisee virranku O Jalas-rysä 125 W elohopealam lun (esim. koira puree kaapelin poik pulla (valkea) varustettuna. ki). Rysät on tyhjennetty viikoittain ja Poikkeaa ensimmäisestä vaihto näytteet on pakastettu sekä toimitettu ehdosta vain lampputyypin osal määrittäjille kauden päätteeksi. Näyt- ta. Tätä tyyppiä on ollut käytös teistä on määritetty suurperhosten la sä muutamia Suomessa. jit ja yksilömäärät sekä suurimmasta O Roffiamsted-rysä 200 W wolfra osasta myös sukupuolet. Kauden lo mihehkulampulla varustettuna. pussa näytteiden tiedot on tallennettu Tämä telineellä seisova rysä on

0 Suomen ympänetö 303 ollut käytössä Englannissa jo nuun, Oulun ja Lapin ympäristökes vuosikymmenien ajan. kusten alueita, joifia jatketaan kellokyt kimillä entiseen tapaan. Testin kesto oli viisi kuukautta, jona aikana rysät koettiin päivittäin ja nli den sijoitusta vaihdettiin neljän vakio 2.2 Havaintoverkosto paikan kesken päivittäin. Joka viiden nen yön rysät kuitenkin olivat samas sa paikassa kuun rytmin rikkomiseksi. 2.2.1 Yleistä Tulosten perusteella pohjoisessa on tär keää rysien valonlähteessä oleva UV Havaintoverkosto rakennettiin vuonna valon osuus, joka on korkeampi 125 W 1993 kattamaan koko maan. Kunkin elohopealampuissa. Elohopealampulla aluekeskuksen alueelta valittiin 4-8 ry varustetut Jalas- ja Ryrhoim-rysät an säpaikkaa, joihin rysät sijoitettiin pa toivat korkeimmat laji-ja yksilömäärät, reittain, toinen kulttuurimaisemaan ja sekä myös alfa-diversiteeffiarvot, joita toinen mustikka/puolukkatyyppiseen käytetään arvioitaessa laskennallisesti havumetsään. Paikkoja on lopetettu tai monimuotoisuutta. Ryrhoim-rysän tu vaihdettu vain pakottavista syistä. Ym los oli merkitsevästi suurempi laji- ja päristökeskustenhallinnoimia rysiä on yksilömäärissä, muttei aifa-diversitee ollut toiminnassa keskimäärin 125 vuo tissä. sittain (kuva 1). Lisäksi seurantaan on Rothamsted-rysän tulokset ovat liitetty 25 kpl yksityisten harrastajien merkitsevästi pienempiä kaikissa ar rysiä. Näytteenottopaikkoja on ollut voissa, mutta tähän vaikuttaa kohtalai vuosittain keskimäärin 90. sen paljon testipaikan pohjoinen sijain ti. Vastaavissa vertailukokeissa Rot hamsted-rysän ja Jalas-rysän välillä Lammifla ei merkitseviä eroja ole esiin tynyt. NO Johtopäätös 2: UV-valon määrä rysähoukuttimena käytettävässä lam pussa on merkittävä tekijä, joka koros tuu pohjoiseen mentäessä (valoisat ke säyöt). Suomen seurannassa käytetty ( O jen lampputyyppien välillä ei tarvitse käyttää korjauskertoimia. Sen sijaan verrattaessa Suomen tuloksia Ruotsin (Ryrholm-rysä) tai Englannin (Roffiam sted-rysä) tuloksiin, tulisi käyttää kor jauskertoimia. Hämäräkytkin on rysän 0 käytön ohjauksessa toimirtavarmem O Ä pi O kuin kellokytkin, lukuun ottamatta -, 0 a . Pohjois-Suomea, jossa rajoittavana OO te i kijänä ovat valoisat kesäyöt. O . O O, Å 0 Suositus: Vaihdetaan elohopea 4. . 0 O lamput pohjoiseen (KM, PPO, LAP), : . koska testin perusteella lampputyyp pien (160 W sekavalo ja 125 W eloho pea) välillä ei ole merkitseviä eroja alfa arvoissa, mutta elohopealamppua käyttäen lajirunsaus täyttänee pohjoi Kuva 1. Yöperhosseurannan rysäpaikkojen sempanakin tilastollisen minimiarvon sijainti. (1993-97 toiminnassa olleet pal (50 lajia). Vaihdetaan hämäräkytkimet katmerkitty ympyrällä ja vuoden toiminnas seurantarysiin lukuun ottamatta Kai- sa olleet paikat merkitty kolmiolla). Suomen ympäristö 303 0 2.2.2 Paikkojen valinta Johtopäätös 3: Ympäristöhallin non koko maata kattava organisaatio Ensimmäinen edellytys paikan valin mahdollisti seurantaverkoston nopean nassa oli sähköpisteen olemassaolo. ja yhdenmukaisen perustamisen. Viisi Paikan omistajan kanssa oli sovittava vuotissopimuksilla varmistettiin seu ehdoista, joilla rysät voitiin asentaa ai rannan jatkuvuus, jonka jälkeen tapah nakin viideksi vuodeksi. Ensimmäisek tuu uudelleen arviointi. Vilsivuofisjak si viisivuofiskaudelle rysät haluttiin si so on osoittanut, että viranomaisten ja joittaa maallemme tyypifiisiin biotoop harrastajien yhteistyönä maassamme peihin, mustikka- tai puolukkatyypin voidaan ylläpitää jatkuvaa yöperhos metsään ja kulftuuriympäristöön, ku seurantaa. ten puutarha, niitty tms. Maantieteel Suositukset: Verkoston optimoin lisistä kasvillisuuden eroista sekä muis tia jatketaan niin että kussakin seuran ta käytännöifisistä syistä johtuen rysiä tapisteessä käytetään pääsääntöisesti on sijoitettu myös muunlaisiinbiotoop vain yhtä valorysää. Kaksi uutta seu peihin, esim. erilaisiin lehtoihin (Väi rantapistettä perustetaan kunkin alue- sänen 1993). keskuksen tuleville Natura-alueille.

2.2.2.1 Muutokset rysäpaikoissa

Muutama rysä onjakson aikana siirret ty uuteen paikkaan kun todettiin, että rysäparin molemmat rysät oli sijoitet tu samanlaiseenbiotooppiin (Hakunin 2.3 Tietojen laadun maa, Reposaari, Virolahti). Kaksi rysää varmennus, raportointi on myös varastettu (Jokioinen, Umajo ki). Vuodeksi 1995 Kaakkois-Suomen ja tietopalvelu rysät jouduffiin korvaamaan yksityisil ovat synty lä rysillä, kun aluekeskus sinä vuonna Yöperhosseurannan tiedot perus kieltäytyi ylläpitämästä rysiä. neet vilkoittaisen näytteenoton teella. Näytteet on toimitettu Suomen Perhostutkijain Seuran jäsenille määri 2.2.2.2 Yksityiset rysät tettäviksi. Tietojen tallennus on ollut Valtaosa maamme perhosharrastajista hajautettu, ts. tiedot on talletettu joko ilmoittavat havaintonsa joka tapauk määrittäjillä tai alueellisissa ympäris sessa Suomen Perhostutkijain Seural tökeskuksissa tätä varten laaditulla PC le. Tietojen muokkaaminen ja tallenta tallennusohjelmalla. Tallennetut tiedot minen yöperhosseurarman käyttöön ei on toimitettu joko levykkeellä tai säh näin ollen aiheuta kohtuuttomasti lisä köisesti Suomen ympäristökeskiikseen, työtä. Lisäksi osallistujat saavat tallen jossa tiedostojen tekninen eheys on tar nusohjelman halutessaan ilmaiseksi kistettu ennen niiden viemistä keskus käyttöönsä. Vuonna 1994 yksityisiä ry tietokantaan. Tämän jälkeen jokaisen siä oli mukana 10 kpl, vuonna 1995 21 lajin tiedot on validoitu. Tässä proses kpl sekä vuosina 1996-9725 kpl. sissa on tiedot lajin lentoajasta ja maan tieteeffistä levinneisyydestä tarkistettu. Yleisestä tietämyksestä poikkeavat ha vainnot on listattu erikseen ja niitä on 2.2.3 Talousalueet kontra tarkistettu tiedonlähteeltä (määrittäjäl suojelualueet tä) ennen hyväksyntää tai korjausta. Tietojen laadun varmennusprosessi on Yli kolmannes valorysistä on viisivuo melko työläs ja vaikuttaa siihen, miten tisjakson aikana sijainnut suojelualueil nopeasti tiedot ovat luotettavasti käy la, loput rysät ovat sijainneet erilaisilla tettävissä ja sen kautta raportointiaika talousalueifia. tauluun. 0 Suomen ympäristö 303 Seurannan raportointi on pääosin sisäl tänyt vuosiraporffien sekä seurantaan liittyvien erillisartikkeleiden laadinnan. Seuraavat julkaisut ovat syntyneet vii sivuotiskauden aikana:

Yöperhosseurannan vuosiraportit Söderman, G., Väisänen, R, Leinonen, R. ja Lundsten, K-E. (1994). Valtakun nallisen yöperhosseurannan 1. vuosiraportti (1993). Noctuma Annual Newsletter 1:1-78.Vesi- ja ympäristöhallitus. Söderman, G., Lundsten, K-E., Leinonen, R ja Liukko, U-M. (1995). Valta kunnallisen yöperhosseurannan 2. vuosiraportti (1994). Nocturna An nual Newsletter 2:1-1-74.Vesi- ja ympäristöhallitus. Söderman, G., Lundsten, K-E., Leinonen, R ja Grönholm, L. (1997). Valta kunnallisen yöperhosseurannan 3. vuosiraportti (1995). Suomen Ympä ristö 62:1-68. Leinonen, R., Söderman, G., Lundsten, K-E. ja Grönholm, L. (1998). Valta kunnallisen yöperhosseurannan tulokset 1996. Baptria 23:63-71.

Erillisartikkelit Somerma, P., Söderman, G. ja Väisänen, R. (1993). Valtakunnallisen yöper hosseurannan opas. Vesi- ja ympäristöhallitus. Väisänen, R. (1993). Valtakunnallinen yöperhosseuranta. Baptria 18:9-11. Söderman, G. edit (1994). Moth Monitoring Scheme. A handbook for field work and data reporting. National Board of Waters and the Environ ment/EDC.1-63. Helsirild 1994 Nieminen, M. edit (1996). International Moffi Monitoring Scheme. Procee dings of a seminar in Helsinki, 10 April 1996. TemaNord 630:1-84. Söderman, G. (1996). Valtakunnallinen yöperhosseuranta. Etelä-Kaijalan allergia- ja ympäristöinstituutin VII symposiojulkaisu, Perhos tutkimus Suomessa, 44-45. Leinonen, R., Söderman, G., Itämies, J., Rutanen, 1. & Rytkönen, 5. (1998). The intercalibration test for Moth Monitoring Scheme in Northern Europe. Entomologica Fennica 9:37-51.

Koska tuloksista kiinnostuneet edusta märrys on syntynyt siitä, että sen tulisi vat kahta varsin erilaista ryhmää, siis olla ympäristöhallinnon WWW-sivuil perhostieteiijät ja -harrastajat sekä ta luettavissa. Ympäristöhallinnon mie ympäristöhallinnon edustajat, raport lenkiinnon kohteiksi on toistaiseksi tien laadinta on osoittautunut vaikeak määritelty seuraavat asiat: Onko jokin si. Ensin mainittu kohderyhmä haluaa laji taantumassa niin voimakkaasti, että yksityiskohtaista tieteellistä aineistoa ja se tulisi määritellä uhanalaiseksi? Ta jälkimäinen hyvin yleistettyä ympä pahtuuko taloudellisessa käytössä ole ristöasioiden hoitoon soveltuvaa tietoa. vissa elinympäristöissä haitallisia di Vuosittain syntyvästä tiedosta ei juuri versiteeffimuutoksia,jotka edellyttäisi ole soveltuvaan käyttöön ja näin ollen vät ohjattua maankäyttöä? vuosiraportointi on enemmän kohdis Tietopalvelu on rajoittunut perus- tettu ensin mainittuun kohderyhmään. ja tilastotiedon toimittamiseen pyyn Vuosittain syntyvän tiedon yleistystä ei nöstä. Tietoja ja tilastoja on toimitettu ole vielä määritelty, joskin yhteisym pääasiassa julkaisuhankkeisiin, esim. Suomen ympänstö 303 0 Suomen Iditäjät ja kehrääjät kirjaan vastuualueenaan Uusimaa, Lounais- (Marttila ym. 1996), Suomen Perhostut Suomi, Länsi-Suomi, Häme ja Pirkan kijain Seuran perhosatlashankkeeseen maa, Keski-Suomi, Etelä-Savo, Kaak sekä populaatioekologian tutkimus kois-Suomi ja Pohjois-Karjala ja hän on hankkeislin (Ilkka Hanskin tutkimus pitänyt yhteyksiä Helsingin yliopiston ryhmä). Paikkakohtaisia yhteenvetoja luonnontieteelliseen keskusmuseoon. on jonkin verran toimitettu Metsähal Lundsten on hoitanut myös keskitetyt litukselle sekä eräille paikallisfaunojen hankinnatja määrityspyyntöihin liitty tekijöille. Paikkakohtaiset raportointi vät tehtävät. Pää- ja aluekoordinaatto pyynnöt ovat lisääntyneet, eikä kaik rit ovat muodostaneet ns. NOC-fiimin, kia voida hoitaa resurssipulan vuoksi. joka kokoontuu 4-6 kertaa vuodessa Johtopäätös 4; Yöperhosseuran seurarman raportoinnin suunnittelua ja nan ensimmäisen viisivuotiskauden ongelmien ratkaisemista varten. aikana on syntynyt 10 tieteellistä tut Aluekeskusten yhdyshenkilöiden kimus- ja seurantaraporttia. Seuranta- vastuuna on ollut järjestää operatiivi kausi on toistaiseksi ollut liian lyhyt nen seuranta. Tämä on tapahtunut joko yleistetyn tiedon taijontaan soveltu aluekeskuksen omilla voimavaroifia tai vaan käyttöön. Tietopalvelutoiminto solmimalla sopimuksia alueellisten on kasvamassa. yhteistyöosapuolten kanssa. Usein so Suositus: Yleistetyn tiedon tarve pimuksia on solmittu esim. metsähal on määritettävä ja jaettava tietopalve linnon tai maatalouden tutkimuskes luverkossa WWW-sivuilla. kuksen alueellisten toimipaikkojen tai yliopistojen/kansanopistojen asemien kanssa. Aluekeskukset ovat myös vas tanneet tietojen vuotuisesta tallennuk 2.4 Seurannan sesta, ellei asiasta ole määrittäjän kans hallinnointi sa sovittu toisin. Alueelliset yhdyshen kilöt ja seurannan koordinaattorit ovat Yöperhosseuranta on hoidettu yhteis muodostaneet hyönteisseuxantaorga työverkon avulla. Verkossa on pää nisaation, joka on kokoontunut kerran koordinaattori, kaksi aluekoordinaatto vuodessa tulosseminaariin. ria, yksi yhdyshenldlö jokaisessa alue Yhteistyöverkko on toiminut hy keskuksessa sekä useita näytteenotta vin. Vakavimmat ongelmat ovat ifitty jia ja perhosten määrittäjiä. neet: Pääkoordinaattorin tehtäviin ovat O toisen aluekoordinaattorin va kuuluneet aluekoordinaattorien ohjaus kiintumallomaan työsuhteeseen ja neuvonta, tietojärjestelmien ja rapor (palkattu lyhyillä projektisopi toinnin kehittäminen, julkaisutoiminta muksilla vuodesta 1996) sekä kansainvälinen yhteistyö. Pää O heikentyneeseen atk- ja julkaisu koordinaattorina toimi vuonna 1993 tukeen RaurLo Väisänen ja vuodesta 1994 Guy O alueellisten yhdyshenkilöiden Söderman. vaffituvuuteen Aluekoordinaattorien tehtäviin O kaakkoisten aluekeskusten ha ovat kuuluneet aluekeskusten yhdys luttomuuteen vastata omista henkilöiden ohjaus ja neuvonta, yhtey kustannuksistaan. denpito määriifäjiin sekä merkittäviin luonnontieteellisiin museoihin. Toisena Johtopäätös 5: Seurannan organisointi aluekoordinaattorina on toiminut Rei yhteistyöverkon avulla on ollut onnis ma Leinonen vastuualueenaan Lappi, tunut tapa hoitaa asioita hyvin ja luo Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu, Pohjois da mahdollisuus monen asianosaisen Savo sekä Keski-Pohjanmaa ja hän on mielipiteen kuulemiseen. Suomen ym pitänyt yhteyksiä Oulun yliopiston päristökeskus ei ole kuitenkaan koor eläinmuseoon. Toisena aluekoordinaat dinointityön osalta järjestänyt asioita torina on toiminut Karl-Erik Lundsten parhaalla mahdollisella tavalla. 0 Suomen ympäristö 303 Suositus: Toisen aluekoordinaat Kustannukset (1000 mk) per kustan torin valänaistaminen, alueellisen yh nuspaikka käyvät ilmi a.o. taulusta. teistyön lisääminen, sekä atk- ja julkai sutuen nostaminen. Kustannuspaikka Yhteensä 1993-97 (%)

Koordinointi 670 (18%) 2.5 Seurannan Laiteinvestoinnit 207 (6%) kustannukset Tekninen ylläpito 200 (5%) Näytteenotto 650 (18%) Seurannan kustannukset ovat jakautu Määrityspalkkiot 339 (9%) neet pääosin kahtia Suomen ympäris Tallennusohjelma 75 (2%) tökeskuksen ja alueellisten ympäristö Tallennustyö 317 (9%) keskusten välille. Suomen ympäristö- Keskustietokantatyöt 140 (4%) keskuksen vastuulla on ollut seuran Tietojen varmennus 477 (13%) nan koordinointi, mikä sisältää tekni Raporttien kirjoittaminen 298 (8%) sen kehittämisen, laitteiden ja huolto- julkaisujen laadinta ja taitto 90 (2%) töiden yhteistilaukset, tietojärjestel Julkaisujen painatus 190 (5%) mätyöt sekä raportoinnin. Suomen ym Yhteensä 3653 päristökeskus on myös maksanut Suo men Perhostutkijain Seuran määrittä jille nimellisen havaintopalkkion, joka Vuosien 1993-97 aikana seurannan koko oli 500 mk/rysä vuosina 1993-96 ja 700 naiskustannus on ollut n. 700.000 mk! mk/rysä (900 mk/rysä, joka sisältää vuosi (673.000-720.000 mk) lukuun ot tallentamisen) vuodesta 1997. Alueel tamatta perustamisvuotta, jolloin in liset ympäristökeskukset ovat vastan vestointikustannukset nostivat kustan neet laiteinvestoinneista, teknisestä yl nukset n. 900.000 mk:aan. Suurimmat läpidosta, näytteiden otosta ja tietojen kustannukset liittyvät henkilötyöhön. tallennustyöstä. Ulkopuolista tukea on Vaikka sekä henkilö- että väifiliset (säh tullut koordinointitehtäviin, alussa työ kö, kemikaalit, korjaukset) kustannuk voimaviranomaisilta (1993) myöhem set ovat nousseet, ne on pystytty pitä min Pohjoismaiden ministerineuvos mään kurissa. Esimerkiksi seurannan tolta (1994-97), mikä liittyy seurannan operatiiviset kustannukset (investoin laajentamiseen lähialueille. Suomen nit pois lukien) olivat n. 6300 mk/rysä Perhostutkijain Seuran jäsenet ovat vuonna 1993 ja 4400 mk!rysä vuonna omilla yksityisrysillään voineet liittyä 1997. Havaintoverkoston perustami seurantaverkkoon ja ovat silloin itse nen ja ylläpito mahdollistaa myös vastanneet siitä syntyvistä kustannuk muun näytteenottoon perustuvan seu sista. Vuosittaiset kustannukset (1000 rannan käynnistämisen huomattavasti mk) käyvät ilmi oheisesta taulusta. pienemmillä kustannuksilla, mm. val takunnallisen pölyttäjähyönteisseuran nan lisäkustannus vuonna 1997 oli vain n. 30.000 mk. Johtopäätös 6: Yöperhosseuran Vuosi/maksaja SYKE AYK:t Ulkopuoliset nan vuosilcustannus on n. 700.000 mk! vuosi, joka jakaantuu puoliksi Suomen ympäristökeskuksen ja alueellisten 1993 315 460 100 yrnpäristökeskusten kannettavaksi. 1994 265 308 100 Kustannukset ovat työvoimavaltaisia. 1995 285 310 125 Kustannukset eivät ole viisivuotiskau 1996 170 348 180 den aikana nousseet, joskaan niiden 1997 311 351 25 alentamiseen ei näytä olevan oleellisia Yhteensä 1346 1777 530 ratkaisuvaihtoehtoja. Seurantaohjel Suomen ympäristö 303 0 man kustannukset ovat huomattavas Suositus: Ympäristöhallinnon ja ti matalampia kuin ympäristöhallinnon Suomen Perhostutkijain Seuran yhteis muut valtakunnalliset seurannat (vesi työn parantamiseksi ja asiakaslähtöi varat, vedenlaatu, yhdennetty seuran syyden vakiinnuttamiseksi tulisi SPS:n ta). Perustettu seurantaverkko ja logis osallistua ainakin muodollisesti koor tilkka luo pohjan laajentaa hyönteisseu dinointityön kustannusten jakoon. rantaa muihin ryhmiin vähäisillä lisä kustannuksilla.

0 Suomen ympänstö 303 AIfa-diversiteetti

OOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOO...... O.O.OO...OOOOOOOO

3.1 Alueelliset muutokset Alfa-diversiteeffi laskee etelästä pohjoiseen ja isolinjakuviot muistutta Yöperhosyhteisöjen monimuotoisuut vat pääosiltaan maamme kasvillisuus ta on laskettu rysäkohtaisena aifa-di vyöhykekuvioita (kuva 3). Tämä on versiteettina (vrt. Söderman 1996). Ry loogista, koska yöperhoset ovat kasvin säkohtaiset lajimäärät ja aifa-diversi syöjiä ja monet lajit ovat riippuvaisia teeffiarvot käyvät ilmi ifitteestä 1. Alu tietyistä kasveista tai kasviheimoista. eelliset diversiteettikuviot on tarkastel Isolinjojen kulku voi siirtyä vuodesta tu isolinjaesityksinä (kuva 2). toiseen etelä-pohjoissuunnassa, mikä OO

JIh uijffi1!

: -- 1

1993 1994 1995

Aifa diversiteetti 0-5 5-15 15-25 25-35 35-45 45-55 55- Normaalia ylempi Normaalia alempi

1996 1997

Kuva 2. Yöperhosseurannan alueelliset aifa-diversiteettikuviot isolinjaesityksenä vuosina 1993-97. Poikkeavat alueet rasteroitu. Suomen ympänstö 303 Q 80 70 60 50 •ALFA 40 30 20 I0 0

k

Kuva 3. Aifa-diversiteetin lasku etelästä pohjoiseen vuosien 1993-97 aineistosta laskettujen keskiarvojen perusteella.

viittaa siihen, että tehoisalla lämpö s.o. Baltiassa ja Luoteis-Venäjällä, diver summalla on merkitys lajien maantie siteettikuviot ovat monimuotoisem teelliseen esiintymiseen. Kaikkein poh mat. Korkeimmat aifa-diversiteettiar joisimpina ne kulkivat sääolosuhteil vot on mitattu Liettuan itäosissa, mut taan edullisena vuonna 1997. Eri vuo ta poikkeavan korkean diversiteetin sina on havaittu alueita, joissa aifa-di alueita löytyy myös Liettuan ja Latvi versiteeffi poikkeaa ympäröivän alu an rannikolta, Viron luoteisrannikolta een arvoista. ja kaakkoisosasta. Diversiteefiltään hei Tällaiset hot-spotalueet toistuvat kentyneitä alueita on alueilla lähin vuodesta toiseen jokseenkin samoilla nä kaupunld- ja teollisuusalueilla (Rii alueilla. Syynä on joko paikan erityiset assa, Tallinnan itäpuolisella rannikolla habitaatit; esim. erilliset lehtokeskuk ja Suur-Pietarin ympäristössä). set, joissa harvinaisia lajeja voi esiintyä. Yleisesti yhteisöäiversiteeffi on Toisaalta elinympäristöjen alhainen di korkeampi metsissä kuin avomailla, versiteeffi voi johtua ihmistoiminnas mikä johtunee metsäalueiden vähäi ta, esim. rakennetuista alueista, laajois semmistä yölämpöfflaeroista. Tämä ei ta yksipuolisista maa- tai metsänvilje kuitenkaan ole sääntö (vrt. liite 1). Yh lyalueista, joissa niille ominaiset ylei teisödiversiteetin erot, jotka koskevat set lajit muodostavat tavaifista suurem kahta eri ympäristötyypissä sijaitsevaa pia kantoja. rysää, eivät ole merkittäviä, joten pai Viime vuosina (1996-97) korkean kallisen aifa-diversiteetin mittaamiseen aifa-diversiteetin alue on selvästi laa riittää yksi hyvin toimiva rysä. Kahden jentunut etelärannikollamme. Tähän rysän käyttö toki varmistaa oikean las voi olla syynä joko hyvin tavallisten kenta-arvon, jos tekniikka jostakin lajien kantojen pienentyrninen tai har syystä pettäisi paikassa. vinaisempien lajien kantojen vahvistu Johtopäätös 7: Yöperhosseuran minen. Populaatioindeksitarkastelujen nan avulla on ensimmäistä kertaa pys perusteella (ks. luku 4) molempia on tytty laskemaan jonkin eliöryhmän tapahtunut. yhteisödiversiteeffi maassamme. Alu Suomen alfa-diversiteefti on jon eelliset diversiteettikuviot ovat pysy kin verran korkeampi kuin Skandina neet jokseenkin vakaina ensimmäisinä viassa samoilla leveysasteila (kuva 4). viitenä vuotena ja ovat ilmasto-kasvilli Ruotsissakin yhteisödiversiteetti nou suusvyöhykkeiden mukaisia. Poik dattaa pääosin maan kasvillisuusvyö keavan diversiteetin alueita on vähän, hykerajoja (Bemes 1994). Lähialueilla, lähimä etelärannikollamme ja Hä 0 Suomen ympänstö 303 0-5 5-10 10-20 20-30 30-40 40-50 50-60 60-70 70-80 80- Normaalia ylempi IIIIIIIIIIIIIh Normaalia alempi Ei mitattuja arvoja

Kuva 4. Alfa-diversiteettiarvojen isolinjat Pohjois-Euroopassa yöperhosseurannan tulosten perusteella vuonna 1996.

meessä/ Pirkanmaalla. Korkean diver on kaksivuotinen). Koska yöperhos siteefin alueet ovat kuitenkin laajentu seurannan viisivuotiskausi leikkaa ke neet kauden loppupuolella ilmeisesti hityssyklejä eri kohdista, sään vaiku lämpimien kesien ansiosta. tus voimistuu tarkastelussa, muttei Suositus: Yöperhosyhteisöjen välttämättä ole tärkein syklien muo alfa-diversiteetin seurantaa tulisi jat dostaja, vaan ilmeisimmin loiset (esim. kaa. Alueellisten eroavuuksien toden harmoyökköset). tamiseksi tarvitaan useampia seuran Kannanvaihtelujen ennustetta tapaikkoja. Uusia oletetun korkean di vuus paranee sitä mukaa, kun seuran versiteetin alueita tulisi liittää havain tajakso pitenee. Ajallisten muutosten toverkkoon. Vastaavasti voitaisiin vä syyt voivat olla luonnollisia kannan hentää käyteftävien rysien määrä yh vaffiteluja (palautuvia) tai ympäristö- teen per paikka. muutosten/ihmisen aiheuttamia (jos kus pysyviä). Lisäksi giobaali ilmaston- muutos voi näkyä eteläisten lajien eks 3.2 Ajalliset muutokset pansiona ja pohjoisten lajien vetäyty misenä. Yöperhosseurannan ensim Tarkasteltaessa muutoksia yöperhosla mäisen vilsivuotisjakson alfa-diversi jistossa ja yksilömäärissä ajan suhteen teetin isolinjakartoissa ei ole näkyvis saadaan merkittäviä tuloksia vasta 10- sä merkittävää isolinjojen nousua poh 15 vuoden jälkeen, koska perhosten joiseen päin, joka ilmentäisi tavallista populaafioiden runsaudenvaihtelu ta voimakkaampaa ekspansiokehitystä pahtuu keskimäärin 4-10 vuoden syk maassamme. Kuitenkin vuosi 1997 oli leissä (poikkeuksena kaksivuotisen ke lämpäoloiltaan poikkeava ja aifa-diver hityksen omaavat lajit, joissa lyhyt sykli siteeffiarvot olivat korkeampia suurim Suomen ympänstö 303 0 ______

massa osassa maata. Tarkasteltaessa näyttäisi olevan seurannan lajimääriä aifa-diversiteettiä sen laskennan mmi verrallaessa pitkiin aikasarjoihin. miarvot (50 lajia ja 500 yksilöä) eivät Mäntyhaijulta on myös pitkä ai täyty kaikissa pisteissä pohjoisboreaa kasarja (0. Peltonen, julkaisematon), lisella ja orohemiarktisella alueella. mutta siinä on laskettu kahden valo Lahden seudulta on pitkä säännöl rysän aineistot yhteen. Utsjoen Kevon linen aikasarja, jossa on vuosina 1968- tutkimusasemalla on suoritettu pitkä 71 ja 1973-76 jätetty joitakin yksilömää aikaista seurantaa valorysän (500 W riä laskematta (M-L. Koivu, julkaisema sekavalo) avulla (Linnaluoto & Kopo ton tieto). Tästä johtuen alfa-arvot ovat nen 1980). Laji- ja yksilömäärät sekä todellisuudessa hieman pienempiä. aifa-diversiteetti ovat seurannan arvo Lahden aikasarjaan verrattaessa yöper jen kanssa samaa luokkaa, joten valo- hosseurannan tulosten perusteella seu tehon lisäys 160 watista 500 waffiin ei rannan viisivuotisjakso sijoittuu nou näyttäisi oleellisesti lisäävän em. arvo suun ja seurannassa on monista taan ja. Sen sijaan lamppujen vaihtaminen tuneista lajeista saatu taas havaintoja. elohopealamppuihin pohjoisessa pa Kajaanin aikasarjaan verrattuna tulos rantanee tulosta enemmän, koska UV sijoittuu myös nousuun. Lajien ekspan valon osuus lampussa lisääntyy. Tämä siota on tutkittu eritoten Kainuussa, on todettu Kajaanissa suoritetussa in koska alue sijoittuu biomaantieteeffi terkalibrointitestissä (Leinonen ym. seen raja-alueeseen. Kasvillisuus ja te 1998). Lahden ja Mäntyhaijun aikasar hoisa lämpösumma muuttuvat radi jojen lisäksi on tarkastelussa Kajaanin kaalisti tällä alueella. Kainuusta on ha 13 vuoden sarja (Leinonen, julkaisema vaittu useita lajeja pitkän tauon (noin ton), Hailuodon 6 vuoden sarja (Itä- 30 vuotta) jälkeen. Koko Suomen vii mies 1993), Kevon 8 vuoden sarja (Lin den vuoden seuranta-aineistoa tarkas naluoto & Koponen 1980) ja Oulangan teltaessa ei ole laskevaa trendiä havait 12 vuoden sarja (Itämiesl992). tu missään, mutta muutamien rysien Näiden kuuden aikasarjan vertai aifa-arvot ovat koko ajan olleet nouse lussa on käytettävä lajimäärien vaihte via. Verrattaessa yöperhosseurannan lua vuosittain, koska rysämäärät ja eri kasvillisuusvyöhykkeiden lajimää— lampputehot ovat erilaisia. Käytettäes rien vuosittaisia keskiarvoja, ei merkit sä kahden kauden liukuvaa keskiar seviä eroja synny (kuva 5). Samoin voa, Lahden ja Mäntyharjun aineistot

400

•. 350 0 300 O Hboc —— Hbco 250 =—--- —-—Sboc Å —6— Mboc —E— Nboc -- )-••••, —O—-Qha

50 —••••••••-;1-- -

- . — 0 1993 1994 995 1996 1997

Kuva 5. Yöperhosseuronnan Iajimäärien vuotuiset keskiarvot kasvillisuusvyöhykkeittäin. Ø Suomen ympäristö 303 ovat lähes identtiset. Syklit näyttävät lokset ja kantojen ennustettavuus pa muodostuvan noin kymmenen vuoden ranee sitä mukaa, kun aikasarjat pite mittaisiksi. Samanlaiseen sykliin muo nevät. Samalla tulee kuitenkin doku toutuvat myös Kajaanin, Hailuodon ja mentoida mahdollisimman tarkasti ry yöperhosseurannan tulokset (kuva 6). sien ympäristössä tehdyt muutokset, Sen sijaan pohjoisimpien aikasarjojen että voitaisiin erottaa luonnolliset muu (Oulanka ja Kevo) sykiisyys näyttää tokset ihmisen aiheuttamista. muodostuvan keskimäärin viiden vuo Suositus: Lahden pitkän aikasar den mittaiseksi (kuva 7). Tähän vaikut jan jatkuvuus tulisi turvata liittämällä tavat suurimmaksi osaksi harmoyök paikka seurantaverkkoon. Samalla tu kösten (Xestia spp.) jokatoisvuotisen lisi Lahden ja Kajaanin kertyneet van lennon aiheuttamat syklit. hat aineistot tallentaa keskustietokan Johtopäätös 8: Seurattaessa yö taan; vanhaa vertailuaineistoa on tar perhosiaja niiden kannanvaihteluja, tu jolla myös Hangon Tulliniemestä.

—O— Lahti 400

350 —.— Mäntyharju 300

250 Kajaani 200 jZ 150 —*— Hailuoto 100 50 —.— MMS/Sboc 0

-‘ io .‘% k c O # c q’ c q10 —2. kauden Iiuk \ \ keskiarvo (Mäntyharju)

Kuva 6. Lahden, Mäntyharjun, yöperhosseurannan eteläboreaalisen vyöhykkeen, Hailuodon ja Kajaanin lajimäärien aikasarjat.

45 40 35 30 —+—- Kevo 25 )O\ —— Oulanka 20 // —2. kaud. Iiuk. keskiarvo (Kevo) ‘5 /\\ OA —2. kaud. Iiuk keskiarvo fOulanka) I0 5 0

\ , 11

Kuva 7. Oulangan ja Kevon lojimäärien aikasarjat.

Suomen ympäristö 303 sen suurempi näyttää olevan ihmistoi 3.3 Habitaattikohtaiset minnan “myönteinen” vaikutus, esim. erot puutarhahabitaattien diversiteetti on pohjoisessa luonnon ympäristötyyppe Habitaaffikohtaiset erot on kuvattu jä korkeampi. Sen sijaan viljelysaluei taulukossa 2. Kaikkia ympäristötyyp den diversiteetti putoaa rajununin, pejä ei ole voitu seurata. Diversiteeffi mikä johtuu pohjoisen laajemmista vil laskee kaikissa yrnpäristötyypeissä ete jelyalueista (mosaiikki vähäisempi). lästä pohjoiseen ja vaihteluväli on Lajistabiliteeffia seuraamalla on todet useissa melko suuri. Metsätyypeissä tu, että pyydystetyt perhoset edustavat korkeimmat diversiteettiarvot on mi useita rysien lähistössä (jopa 1-3 km tattu rehevistä lehtivaltaisista tyypeis säteellä) olevia ympäristötyyppejä (Sö tä. Sen jälkeen seuraavat sekametsät, derman et al. 1997). Rysien lasketut ar kuusimetsät, mäntymetsät ja korvet. vot mittaavat siis habitaaffimosaiikin Avoimissa ympäristöissä korkeimmat diversiteettia, ei välttämättä rysän ha arvot on mitattu pensasmailta. Sen jäl bitaatin. Jos habitaaifikohtaisia diver keen seuraavat kuivat ja kosteat niityt, siteettiarvoja halutaan mitata, rysä on hakamaat, laitumet ja maatalousvilje sijoitettava homogeeniseen habitaattiin lysalueet. Ihn’iisen voimakkaasti muun (vähin än 2 km säteellä). Näin suuria tamissa tyypeissä vaihteluväli on hy homogeenisia habitaatteja on vaikea

vin suuri — tämä johtuu siitä, että nämä löytää ainakaan Etelä-Suomesta ja ry tyypit yleensä on lohkottu ympäröivis sien sähköistys tuottaa niissä teknisiä tä luonnontyypeistä, joita diversiteeffi ongelmia. Energianlähteenä olisi mah edelleen kuvaa (pyydystetyt perhoset dollista käyttää varaavia aurinkoken ovat lähtöisin näistä ympäristötyypeis noja, mutta sellaiset nostaisivat seuran tä). nan kustannuksia melkoisesti. Voimakkaan asutuksen alueilla, Johtopäätös 9: Kynnysarvoja eri esim. kaupunkialueifia, habitaaftimuu habitaaffien diversiteetille ei voida tokset ovat kuitenkin olleet sen verran asettaa. Diversiteettiin vaikuttaa pai rajuja, että ne vaikuttavat diversiteet kan maantieteellinen sijainti, rysäpai tim. Mitä pohjoisemmaksi mennään kan ja sen ympärillä olevien habitaat

Taulukko 2. AIfa-diversiteetin habitaattikohtaiset erot yöperhosseurannassa 1993-9?. Ympäristötyyppi Mereinen Mantereinen Etelä-boreaalinen Keskiboreaalinen Pohjois- Orohemi hemiboreaali hemiboreaali vyöhyke vyöhyke boreaalinen arktinen vyöhyke vyöhyke

Rannikkohietikot 36-53 Pensasmaat 69.72 Kuivat nhityt 50-65 43.64 33-42 Kosteat niityt 35.67 43-58 22.3? Laidunmaat 53.56 10-28 8-11 Lehtimetsät 53-73 57-72 46.69 1-3 Mäntymetsät 25.50 9-31 1-7 Kuusimetsät 44.69 16-61 9.26 4.11 Sekametsät 48.72 32.64 14.36 Korvet ja suoalueet 29.53 17-25 2.5 Hakamaat 52-65 Maanviljelyalueet 5 1-69 61.64 44-59 24-34 Puutarha-alueet 32.71 31-69 14.37 7-12 Kaupunkialueet 3 1-32 28-3? joutomaat 53.69 13-27 0 Suomen ympäristö 303 tien rehevyys sekä ihmistoiminnan laa Johtopäätös 10: Satelliiffikuvapohjai ja-alaisuus. nen habitaattimosailkld ei ole oleellises Suositus: Seurannanjatkuessa tu ti muuttunut seurantapaikkojen ympä lisi voimakkaammin keskittyä metsä rillä viiden vuoden aikana - suurimmat habitaatteihin ja pyrkiä sijoittamaan perhosyhteisömuutokset liittyvät habi rysät riittävän pitkälle metsän uume taaffien sisäisiin rakennemuutoksiin, niin. Yöperhosseuranta tulisi kohdistaa jotka eivät ole satelffiffikuvilta seurat Suomen metsätyyppien laadun mittaa tavissa. miseen. Suositus: Rakenteellisia habitaat timuutoksia on dokumentoitava maas tossa, jotta syyt perhosyhteisöjen muu toksiin voidaan ymmärtää. 3.4 Habitaattien rakenteellisten sisäisten 3.5 Suojelun vaikutus muutosten vaikutukset diversiteettiin faunaan Suojelun vaikutusta yöperhosten diver Seurannan aloitusvuonna analysoitiin siteeffiin voidaan tarkastaa esim. ver jokaisen havaintopaikan maankäyttöä taamalla suojeltujen alueiden sekä vas satelliittikuvatulkinnalla. Otoksella on taavanlaisten talouskäytössä olevien pyritty selvittämään näkyykö maan alueiden seurantatuloksia. Seurannas käyttömuutoksia eräissä paikoissa, ta löytyy verrattavissa olevia alueita, joissa diversiteeffi on muuttunut. Tu mutta sopivista alueista yli puolet on lokset viittaavat siihen, ettei satellitti liitetty seurantaan vasta 2-3 vuotta sit kuvatulldnnallisia maankäyftömuu ten, joten lyhyiden aikasaiojen takia toksia näy tällaisissa paikoissa. Diver vertailua ei ole tehty Vertailu voidaan siteettiin vaikuttavat muutokset ovat tehdä myös kasvillisuusvyöhykkeit pääosin habitaaffien rakenteellisissa täin, jolloin tarkastellaan eroja lajimää muutoksissa. Seuraavia muutoksia on rissä, alfa-diversiteetissä ja uhanalais seurannassa havaittu (Söderman, ten lajien esiintymisessä. Samalla tulee 1996): huomioida alueilla tapahtuneiden O metsän luontainen sukkessio muutosten vaikutuksia. nostaa diversiteeffiä kunnes met Johtopäätös 11: Rysät ovat toimi sä sulkeutuu ja valoisuus vähe neet aivan liian lyhyen ajan, jotta pi nee; demmälle meneviä johtopäätöksiä tai O kaupunkirakentamisen vaikutus maankäytön toimenpidesuosituksia on negatiivinen ja aiheuttaa voitaisiin esittää. Sen sijaan Natura-alu usein muutamien lajien ylidomi eiden seurannalle on olemassa EU:n nanssin ja diversiteetin laskun antamat velvoitteet. usealla luokalla; Suositus: Perustetaan uusia seu O metsänharvennus johtaa diversi rantapisteitä suojelualueille (erityises teetin kasvuun, koska valoisuus ti NATURA-alueet) eri puolille maata. lisääntyy ja triviaalit lajit lähiym Tavoitteeksi asetetaan mahdollisim päristöstä sekoittuvat metsäfau man pitkät aikasarjat vertailtavissa naan. kohteissa.

Suomen ympänstö 303 Lajit ja niiden kannat

OOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOO

johtuu pääosin sääolosuhteista, joista 4.! Populaatioindeksin tarkemmin kohdassa 4.4. Vaihtelevista Iaskentamenete!mä olosuhteista huolimatta eräät lajit ovat seurantamateriaalin perusteella run Lajien populaatioindeksin seuranta on sastuneet ja toiset taantuneet. Seuraa paikaifisesti helppoa vertaamalla vuo vat lajit ovat vuosi vuodelta runsastu desta toiseen pyydystettyjä yksilömää neet: riä. Valtakunnallisesti katsoen seuran Hytoicus pinastri ta on hankalampaa, koska rysien mää Stauropus fagi rä ja paikkojen sijainti on muuttunut Gluphisia crenata aina jonkin verran vuodesta toiseen, Leucorna saticis mikä vaikuttaa siihen, ettei eri vuosien T richiura crataegi lajien yksilömääriä voi suoraan verra T ethea or ta toisiinsa. Tästä syystä on lajien yksi T imandra comai lömäärät laskennallisesti muutettu vas Catarhoe rubidata taamaan 100 rysän keskiarvoa. Näitä Epirrhoe atternata kään tuloksia ei voida suoraan verra Mesoteuca atbicitlata ta, koska uusia havaintopaikkoja on Operophtera brumata perustettu alueille, joilla esiintyy laje Eupithecia inturbata ja, joilla on pirstoutunut levinneisyys Eupithecia pygmaeata maassamme. Tällaiset lajit voivat nous Eupithecia centaureata ta nollasta usean yksilön määrään uu Eupithecia trisignaria den paikan liittyessä mukaan havain Nola confusalis toverkkoon. Aiemmissa tarkasteluissa Apamea crenata (1994-96) lajien yksilömääriä on verrat Arenostola phragrnitidis tu aloitusvuoteen 1993 (tai poikkeuk Chitodes maritimus sellisesti vuoteen 1994). Tässä tarkas telussa on lajien populaatioindeksin T richopteryx potycornmatton ainoa laji, vertailuksi otettu viiden vuoden las joka on vuosi vuodelta taantunut. Sel kennallisten yksilömäärien keskiarvo. vässä laskussa ovat myös Dasypotia Tämä helpottaa myös lähtövuoden tu tempii ja Xanthia citrago. Vaikka näiden losten tarkastelua, sillä joillakin lajeilla kahden lajin yksilömäärät kasvoivat on voinut olla erityisen hyvä tai huono hieman vuonna 1997, kaksi viimeistä vuosi aloitusvuonna 1993. Jatkossa voi vuotta ovat olleet jakson selvästi hei käyttää liukuvaa 5 vuoden laskennal koimmat. lista yksilömääräkeskiarvoa. Seuraavat lajit ovat taantuneet vuosina 1995-97: Eulithis metiinata 4.2 Runsastuneet ja Cidaria futvata Iajit Ptemyria rubiginata taantuneet Hydromena furcata Seurannan tulosten perusteella, viisi Epirrita autumnata vuotiskauden aikana yöperhosten kan Abraxas grossutariatus nat vaihtelevat merkittävästi. Vaihtelu Gnophos obscuratus 0 Suomen ympäristö 303 Diachrysia chrysitis seurata tietyissä biotoopeissa elävillä Autographa buraetica lajeilla tapahtuneita muutoksia. Lajit Calamia tridens valittiin subjekffivisesti, kuitenkin kat Agrochota circellaris somatta etukäteen miten kannat olivat P01ia trimaculosa kehittyneet jakson aikana. Diarsia brunnea Valittujen lajien yksilömäärät Naenia typica vaihtelevat samansuuntaisesti jakson aikana. Vuosien väliset erot selittyvät pääosin sääolosuhteista. Näiden lajien kannanvaihtelut ei vät johdu pelkästään sääolosuhteista, 4.2.! Biotooppikohtainen vaan merkittävänä tekijänä ovat myös vertailu loiset. Naavamittarilla (Alcisjubatus) oli ennätysvuosi 1996. Sen kannat ovat Tässä yhteydessä ei ole tarkoituksen muuten melko vakaita naavan esiinty mukaista analysoida jokaisen lajin kan misalueifia. Kaikkien kolmen lajin pää nanmuutoksia. Yksi tapa lähestyä asi esiintymisalueet ovat pohjoisessa, jos aa on tarkastella miten määrätyissä bio sa öiden valoisuus haittaa valopyyntiä. toopeissa lajien kannat ovat kehitty Vuonna 1996 kesä oli myöhässä ja ko. neet. Valittiin seuraavat kuusi biotoop lajien lentoaikana oli tavallista pi pia: mäntykangas, kuusimetsä, haapa meämpää, minkä vuoksi vuoden 1996 sekametsä, jalopuulehto, keto/niitty ja yksilömäärät olivat tavallista suurem ruovikko. Kiinnostuksen kohteena on pia.

Mäntykangas Lajien yksilömäärät 100 rysän keskiarvoina. Biotooppi: mäntykankaat Lajit Ravinto- Talvehtimis 250 kasvi(t) muoto 200 Dendrolimus p1111 Pinus toukka 150 / —+— D.pini —— C.ctibrara CoscIania crIhrarIa Calluna toukka 100 Lpehyres Cycophotia porphyrea .- Calluna toukka 50

0 1993 1994 1995 1996 1997 vuosi

Kuusimetsä Lajien yksilömäärät 100 rysän keskiarvoina. Biotooppi: kuusikot Lajit Ravinto- Talvehtimis 350 kasvi(t) muoto

Xestia spedosa Vacc1nium toukka ym. (2 kertaa) Thera serraria Picea toukka ÅIcis jubatus Usnea toukka

Alectoria 993 1994 995 996 1997 vuosi

Suomen ympänotö 303 Ø Haapasekametsä Lajien yksilömäarat 100 rysän kesldarvoina. Bietooppi: haapametsä Lajit Ravinto- lalvehtimis

250 kasvi(t) muoto

200 Gluphisia crenata Populus kotelo iso —O—G.crenata / Ipimorpha suhtusa Populus muna .— i.subtusa 100 Amegacephala Acronicta megacephala Populus kotelo SaIix

993 994 1995 1996 1997 VUO51

Jalopuulehto Lajien yksflömäärat 100 rysän kesldarvolna. Biotooppi: jalopuulehdot Lajit Ravinto- lalvehtimis

300 kasvi(t) muoto

250

200 Dichonia aprilina Quercus muna —O— Opnhna ISO Xanthia citrago Tilia muna X.citrago 00 Eupitheda inturhata Acer muna E.inturbata 50

1993 1994 995 1996 1997 yuosI

Haapalajit noudattavat yleistä 1995 Keski-Suomesta ja vuosina 1996- säästä johfttvaa esiintymiskuviota. 97 jo Vaasasta. Vuosina 1993-94 lajia Käärönirkon (Gluphisia crenata) kannan havaittiin vain kahdeksasta paikasta ja kasvu vuonna 1997 johtuu osaltaan vuosina 1996-97 jo yli 20 paikasta. myös kakkospolven runsaudesta Lou Ruoikkolajit menestyvät Suomes nais-Suomessa. sa yhä paremmin, kun eri kosteusas Jäkälätamrniyökkönen (Dichonia teen moikkoja syntyy yhä lisää järvien apritina) on yksinomaan tammella elä sekä meren rannoilla. Tästä pilliyökkö vä laji, joka viimevuosina on levinnyt nen (Arenostota phragmitidis) on hyvä itään rannikkoa pitkin, käyttäen hy esimerkki, väksi istutettuja tammipuistikkoja ja Ruoikossa usva nousee ja lämpö yksittäisiä tanunia. Lehmuskeltayök tila laskee heti alkuillan jälkeen. Viime köstä (Xanthia citrago) on esiintynyt vuosien lämpimät kesäyöt ovat vilkas vaihtelevasti lehmuskasvustoissa. Yk tuttaneet ruoikossa elävien perhosten silömäärät ovat pienentyneet, eikä la yölentoa ja lämpimistä päivistä on ol jilla ollut huippua v. 1996. Pientä elpy lut pelkästään hyötyä, koska ruoikos mistä havaiffiin v. 1997. sa kuivuus ei vaivaa. Vaahterapikkunilttarin (Eupithecia Niittylajien toukat näyttävät kär inturbata) kannat ovat kasvaneet tasai sineen kesän 1995 kuivuudesta. Tämä sen voimakkaasti jakson jokaisena vuo— koskee nimenomaan kotelotalvehtijoi tena. Laji on palannut aikaisemmin ta. Sen sijaan iso-okamittarin (Aptocera tunnetuille esiintymisalueilleen entis praeformata) toukat ovat talvehtimisen tä runsaampana. Seurannassa lajia on jälkeen saaneet hyvin ruokaa ja lajin tavattu, paitsi etelärannikolta, vuonna kannat kasvoivat vuonna 1996.

Ø Suomen ympäristö 303 Ruoikko Lajien yksilömaarat 100 rysän keskiarvoina. Biotooppi: ruoikko Lajit Ravinto- Talvehtimis

kasvi(t) muoto 350 300 Rhizedra lutosa Phragmites muna —O—— Riutosa Orthonama vittata Galium, ym. toukka Arenostola phragmitidis Phragmites muna —— O.vfttoto 100 —*— A.phragmiodis 50

0• — 1993 1994 1995 1996 1997 vuosi

Niiityt ja kedot Lajien yksIlömärät 100 rysän kesidarvoina. Biotooppi: niitytlkedot Lajit Ravinto- Talvehtimis 350 kasvi(t) muoto - 300 /\

Actinotia polyodon llypericum kotelo —O— A.polyodon Hadena rivulans Dianthuj kotelo —-— H.nvulare Silene Ap!ocera praeformata Hypericum toukka Apraeformata

1993 994 1995 996 1997

Johtopäätös 12: Mitä pitempi ai sa on ollut käytössä kansainvälisen kasarja, sitä paremmin kantojen muu luonnonsuojeluifiton (TUCN) vuonna tostrendit tulevat esille (vrt. uhanalais 1994 julkaisema uusi luokittelu (IUCN seuranta). Viiden vuoden seurantajak 1994, Kanerva ym. 1998). Uhanalaisuus so on useimman lajin kohdalla liian ly kuvaa lajin häviämistodennäköisyyttä hyt, jotta voitaisiin tehdä luotettavia tarkasteltavalta alueelta lähitulevai johtopäätöksiä kannanrnuutoksista. suudessa. llimistoiminnan muodosta Yöperhosseuranta sopii laajalle levin ma uhka otetaan huomioon vain väiil neiden harvinaisten lajien seurantaan, lisesti, eikä se ole mikään luokiifelukri mutta varoittaa myös pitkällä ajanjak teen. Uusi luokitus on kuitenkin vielä solla yleisten lajien kantojen mahdolli kesken ja se tulee muuttumaan useiden sesta hiipumisesta. lajien kohdalla, joten seurannassa ha Suositus: Jatketaan seurantaa vaittuja uhanalaisia lajeja tarkastellaan pääosin samoilla paikoilla, jotta saa vanhan kriteeristön mukaan (Rassi ym. daan kannanvaihtelut (ekologiset syk 1992). lit) selvitetyiksi. Vanhassa luokituksessa olevia hä vinneitä (H), erittäin uhanalaisia (E) ja

silmälläpidettäviä - puutteellisesti tun 4.3 Uhanalaiset lajit nettuja lajeja ei seurannassa ole havait tu. Sensijaan luokasta vaarantuneet (V) Kolmas uhanalaisten lajien luokitus ja on havaittu naavamittaria (Alcis juba tarkastelu on käynnistynyt juuri yöper tus) säännöllisesti vuosittain lähinnä hosseurannan ensimmäisen vilsivuotis Kainuusta. Luokasta silmälläpidettävät kauden päätteeksi. Tässä luokitukses — taantuneet (St) on seurannassa havait

Suomen ympänstö 303 0 Taulukko 3. Seurannassa vuosina 1993-9? havaitut uhanalaiset lajit yksilömäärineen. Caji/Species Luokka 1993 1994 1995 1996 199? Yhteensä

Ålcisjubatus V 10 13 64 109 42 138 Aplocera piagiata St 1 Melanchra persicariae St 2 1 3 Pseudeustrotia candidula St 3 5 8 Agrochola nitida 5h 9 42 41 35 71 198 Apamea anceps Sh 1 12 13 7 33 Apeira syringaria Sh 6 2 4 14 9 35 Asthena aibulata Sh 1 1 6 5 2 II 36 Conistra erythrocephala Sh 1 1 2 Cucullia argentea Sh 6 6 Ecliotopera capitata Sh 3 2 4 1 3 13 Eupithecia dodoneata 5h 4 6 4 14 Idaea muricata Sh 2 2 Ipimorpha contusa Sh 1 tameiocossus terehra Sh 1 1 2 tithophane ornitopus Sh 1 2 1 4 Mythimna pudorina Sh 1 1 2 Nycteola revayana Sh 2 1 24 6 33 Phllereme transversata Sh 7 3 12 5 27 Thalera fimbrialis Sh 2 1 3

tu 3 lajia, silmälläpidettävät — harvinai 4.4 Kannoissa set (Sh) 16 lajia. Seurannassa on havait tu puolet luokkien V, St ja Sh lajeista ja tapahtuneet fenologiset tietoa on tullut eniten silmälläpidettä muutokset vistä lajeista. Tämä täyttää uhanalais toimikunnan mietinnön (1992) periaat teen silmälläpidettävien lajien seuran 4.4.! Sään vaikutukset nan soveltuvuudesta yleisten seuranto jen yhteyteen. Havaitut uhanalaiset la Jakson kaikki kesät olivat sääolosuh jit ilmenevät vuosittain taulukosta 3. teiltaan huomattavan erilaiset. Vain Johtopäätös 13: Yöperhosseuran vuoden 1993 kesää voidaan kuvata ns. ta soveltuu uhanalaisluokituksen sil normaalikesäksi, niin lämpötilan kuin mälläpidettävien lajien seurantaan hy sademäärän osalta. Vuonna 1994 kyl vin, muttei kuitenkaan näyttäisi hoiut mä ja sateinen alkukesä haittasi perhos tavan lajien kantoja. Uutta luokitusta ten elämää, mutta lämmin loppukesä ajatellen seurannan avulla voidaan suosi tämän jakson perhosia. Vuoden myös pitkällä aikavälillä seurata nyt 1995 lämmin kesä suosi perhosten len elinvoimaisten lajien mahdollista uhan toa, mutta vaikeutti toukkien kehitys alaistumista. tä kuivuuden takia. Suositus: S4ajien seurantaa onjat Tehoisa lämpösumma nousi kor keftava, mutta E- ja V-lajien seuranta kealle Etelä- ja Keski-Suomessa, jolloin ei onnistu (vaikuttaa seurannan tavoi perhosten toisen polven esiintymiset teasetteluun). Pitemmällä aikavälillä lisääntyivät. Lisäksi voimakkaiden ete uusien uhanalaisten lajien havaitsemi lätuulien mukana Suomeen vaelsi run nen ajoissa. saasti eteläisiä lajeja. Viileä ja sateinen vuoden 1996 kesä ei kuitenkaan haitan

0 Suomen ymparistö 303 ____

______

nut yöperhosten liikkumista, pikem 4.4.2 Toisen sukupolven minkin päinvastoin. Myöhäisten lento- havainnot aikojen sekä pilvisten öiden vuoksi, valorysät keräsivät myös pohjoisessa Lämpösumman nousu korkealle aikai keskikesän lajeja tehokkaasti. Sen sijaan sessa vaiheessa kesää voi nopeuttaa toisen polven esiintymiset vähenivät lajien elinkiertoa, jonka seurauksena eteläboreaalisella vyöhykkeellä, varsin eräät lajit voivat tuottaa uuden suku kin yökkösten osalta. Ennätyksellisen polven samana kesänä. Tämä koskee lämpimän ja aurinkoisen vuoden 1997 useimmiten kotelotalvehtijoita, jotka kesän vaikutus yöperhosten kantoihin lentävät alkukesästä. Etelä-Euroopas oli kaksijakoinen. Seurantatulosten pe sa vastaavilla lajeilla on säännöllisesti rusteella valtaosa Suomessa yleisesti useita sukupolvia kesässä. tavattujen yöperhosten kannoista ro Toisen polven lajimäärät on esitet mahti. Sen sijaan toisen polven havain ty käyrinä kasvihisuusvyöhykkeittäin not kaksinkertaistuivat. Syitä voidaan kuvassa 9. Toisen polven havaintoja oli hakea edellisen kesän kylmyydestä ja 1997 peräti 88 lajista, eli noin kaksin kosteudesta sekä kesän 1997 kuivuu kertaisesti verrattuna vuosiin 1993, desta. Lämpimät yöt edistivät perhos 1994 ja 1996. Seurannassa vuonna 1997 ten lentoa, jolloin lentokausi oli lyhy havaitut viisivuotisjaksolle uudet toi empi ja perhoset kuluivat ja kuolivat sen polven lajimäärät ilmenevät kasvil nopeammin. Nämä asiat vaikuttavat lisuusvyöhykkeittäin kuvasta 8. seurannan tuloksiin. Alkukesän valoi Johtopäätös 14: Fenologiset teki sat ldrkkaat yöt vähensivät myös pyy jät vaikuttavat merkittävästi yöperhos dysten tehoa. Yöperhoset suosivat läm ten kantoihin. Kesäkauden vaihtelevat pimiä, pilvisiä ja tuulisia öitä, jolloin lämpö- ja kosteusolosuhteet vaikutta niin naaraiden feromonien kuin eri ra vat eri tavalla eri lajeihin ja lajiryhmiin. vintolähteiden tuoksut houkuttelevat Vaikutustekijöitä ovat esim. talvehti lentämään.

0 *: : 5

Hemiarktinen Pohjoisboreaalinen Keski boreaalinen Eteläboreaalinen jfl Hemiboreaalinen mantereinen Hemiboreaalinen mereinen .:.:.:—:.:.:1O:—:::.::.

&-

::

19 — 13

Kuva 8. Yöperhosseurannassa viisivuotisjabolle uudet toisen polven lajimäärät vuonna 1997. Suomen ympänö 303 Q Toinen sukupolvi, HBco Toinen sukupolvi, HBoc

80 40 70 35 60 30

25 50

20 40 30 — 15

I0 20 10

93 94 95 96 97 93 94 95 96 97 vuosi vuosi

Toinen sukupolvi, SBoc Toinen sukupolvi, MBoc

60 25 50 20 40

:1 15 0 30 20 I0 5

93 94 95 96 97 0 vuosi 93 94 95 96 97 vuosi

Kuva 9. Toisen polven esiintymiset kasvillisuusvyöhykkeittäin yöperhosseurannassa 1993-97. Lyhenteet: Hboc = hemiboreaalinen, mereinen, Hbco = hemiboreaalinen, mantereinen, Sboc = eteläboreaalinen, Mboc = keskiboreaalinen, Nboc = pohjoisboreaalinen.

mistapa, lentoaika, lisääntymis- ja ruo puolelta vaeltavat yöperhoset lentävät kailuhabitaaffi sekä geneettiset vaati usein maahamme joko kaakosta tai lou mukset (esim. lämmöntarve aikuisena naasta, jolloin ne ensin valtaavat läm tai lämpö/kosteusvaatimukset talveh pimän etelärannikon aina Salpausseläl timisasteella). Kautta maan lisäänty le saakka. neet toisen sukupolven havainnot viit Suositus: Diversiteetin mittarit, taavat ainakin tilapäiseen lämpökau lajimäärä ja aifa-arvo, tulisi yrittää kor teen (kuten 1970-luvun alkupuolella ja reloida tehokkaaseen lämpösummaan. 1930-luvulla), jolloin monet lajit levisi mikä mahdollistaisi näiden maifintami vät pohjoiseen. Maamme rajojen ulko- sen ja mallien testauksen.

0 Suomen ympänstö 303 Ekologiset indikaatiot

OOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOO

Arvioitaessa yöperhosseurannan tulos jaukseen. Aikasarjan pidentyessä voi ten perusteella biologista monimuotoi daan aika ajoin tarkistaa myös kehitet suutta ja sen vaihtelua ajallisesti ja tävää luokitusta, jotta lajien luonnolli maantieteellisesti, pelkkä aifadiversi nen kannanvaihtelu voidaan erottaa teeffi-indeksi ei ole riittävä arvo. Tarve ihmisen aiheuttamista uhkista. tulosten yleistettävyyden parantami Johtopäätös 15: Monimuotoisuu seksi on ollut koko ajan kasvava ja sitä den arviointia tulee suorittaa mahdol varten ollaan kehittämässä biotooppi lisimman yleisellä tasolla. Mittaamalla kohtaista monimuotoisuuden luokitus monimuotoisuutta voidaan arvioida ta. Tulosten yleistettävyyttä on testat ympäristön laatua ja ohjata mahdolli tava sopivien indikaattoreiden avulla. sesti myös maankäyttöä. Luokitusjärjestelmän tulee olla maan Suositus: Luodaan biotooppikoh tieteellisesti riippumaton, eli mdi tainen biologinen monimuotoisuusin koivissa lajeissa on oltava sekä eteläi deksi, jonka avulla voidaan maamme siä että pohjoisia lajeja. Luokitusjäijes alueiden monimuotoisuutta arvioida telmän tavoitteena on luoda työkalu yleisellä tasolla. Näin yöperhosseuran monimuotoisuuden laadun arviointiin nan tulosten yleistettävyys paranee. ja mahdollisesti myös maankäytön oh

Suomen ympänetö 303 Yhteenveto

ja koska testin perusteella lampputyyp 6.!Johtopäätökset pien (160 W sekavalo ja 125 W eloho suositukset pea) välillä ei ole merkitseviä eroja aifa arvoissa, mutta elohopealamppua Johtopäätös 1: Luontotyyppien biolo käyttäen lajirunsaus täyttänee pohjoi gisen diversiteetin arvioinnissa yöper sempanakin tilastollisen minimiarvon, hoset eivät ole paras mahdollinen eliö eli 50 lajia. Vaihdetaan hämäräkytkimet ryhmä ihnaisemaan tyypeissä tapahtu seurantarysiin lukuun ottamatta Kai via laadullisia muutoksia, mutta eliö nuun, Oulun ja Lapin ympäristökes ryhmä soveltuu erinomaisesti luonto kusten alueita, joilla jatketaan kellokyt tyyppien määrällisen biodiversiteetin kimillä entiseen tapaan. laskentaan. Johtopäätös 3: Ympäristöhallin Suositus: Koska yöperhoset voi non koko maata kattava organisaatio vat olla ainoa eliöyhteisö, jonka moni mahdollisti seurantaverkoston nopean muotoisuutta voi käytännöllisin mene ja yhdenmukaisen perustamisen. Viisi telmin laskennallisesti arvioida, seu vuotissopimuksilla varmistettiin seu ranta tulisi kohdistaa nimenomaan yö rannan jatkuvuus, jonka jälkeen tapah perhosyhteisöjen paikallisten ja alueel tuu uudelleen arviointi. Viisivuotisjak listen aifa- ja betadiversiteetin muutok so on osoittanut, että viranomaisten ja sien seurantaan. Tämän ohella synty harrastajien yhteistyönä maassamme vä tieto eri yöperhoslajien kantojen voidaan ylläpitää jatkuvaa yöperhos vaihtelusta tulisi käyttää lajien harvi seurantaa. naistumisprosessien tarkasteluun, jol Suositus: Verkoston optimointia loin voidaan tunnistaa etukäteen lajei jatketaan niin että kussakin seuranta hin kohdistuvia uhkia ja ryhtyä ennal pisteessä käytetään pääsääntöisesti taehkäiseviin toimenpiteisiin ennen la vain yhtä valorysää. Kaksi uutta seu jien tultua uhanalaisiksi. rantapistettä perustetaan kunkin alue- Johtopäätös 2: UV-valon määrä keskuksen tuleville Natura-alueille. rysähoukuifimena käytettävässä lam Johtopäätös 4: Yöperhosseuran pussa on merkittävä tekijä, joka koros nan ensimmäisen viisivuotiskauden tuu pohjoiseen mentäessä (valoisat ke aikana on syntynyt 10 tieteellistä tut säyöt). Suomen seurannassa käytetty kimus- ja seurantaraporttia. Seuranta- jen lampputyyppien välillä ei tarvitse kausi on toistaiseksi ollut liian lyhyt käyttää koqauskertoimia. Sen sijaan yleistetyn tiedon taijontaan soveltu verrattaessa Suomen tuloksia Ruotsin vaan käyttöön. Tietopalvelutoiminto (Ryrholm-rysä) tai Englannin (Rotham on kasvamassa. sted-rysä) tuloksiin, tulisi käyttää kor Suositus: Yleistetyn tiedon tarve jauskertoimia. Hämäräkytkin on rysän on määritettävä ja jaettava tietopalve käytön ohjauksessa toimintavarmem luverkossa WWW-sivuilla. pi kuin kellokytkin, lukuun ottamatta Johtopäätös 5: Seurannan organi Pohjois-Suomea, jossa rajoittavana te sointi yhteistyöverkon avulla on ollut kijänä ovat valoisat kesäyöt. onnistunut tapa hoitaa asioita hyvin ja Suositus: Vaihdetaan elohopea luoda mahdollisuus monen asianosai lamput pohjoiseen (KAI, PPO, LAP), sen mielipiteen kuulemiseen. Suomen

0 O Suomen ympäristö 303 yinpäristökeskus ei ole kuitenkaan Johtopäätös 8: Seurattaessa yö koordinointityön osalta järjestänyt asi perhosia ja niiden kannanvaffiteluja, oita parhaalla mahdollisella tavalla. tulokset ja kantojen ennustettavuus Suositus: Toisen aluekoordinaat paranee sitä mukaa, kun aikasaijat pi torin vakinaistaminen, alueellisen yh tenevät. Samalla tulee kuitenkin doku teistyön lisääminen, sekä atk- ja julkai mentoida mahdollisimman tarkasti ry sutuen nostaminen. sien ympäristössä tehdyt muutokset, Johtopäätös 6: Yöperhosseuran että voitaisiin erottaa luonnoifiset muu nan vuosikustannus on n. 700.000 mk! tokset ihmisen aiheuttamista. vuosi, joka jakaantuu puoliksi Suomen Suositus: Lahden pitkän aikasar ympäristökeskuksen ja alueellisten ym jan jatkuvuus tulisi turvata liittämällä päristökeskusten kannettavaksi. Kustan paikka seurantaverkkoon. Samalla tu nukset ovat työvohnavaltaisia. Kustan lisi Lahden ja Kajaanin kertyneet van nukset eivät ole vilsivuotiskauden aika hat aineistot tallentaa keskustietokan nanousseet,joskaan niiden alentamiseen taan; vanhaa vertailuaineistoa on tar ei näytä olevan oleeffisia ratkaisuvaihto jolla myös Hangon Tullirilemestä. ehtoja. Seurantaohjelman kustannukset Johtopäätös 9: Kynnysarvoja eri ovat huomattavasti matalampia kuin habitaaifien diversiteetille ei voida ympäristöhal]innon muut valtakunnal asettaa. Diversiteeffiin vaikuttaa pai liset seurannat (vesivarat, vedenlaatu, kan maantieteellinen sijainti, rysäpai yhdennetty seuranta). Perustettu seu kan ja sen ympärillä olevien habitaat rantaverkko ja logistiikka luo pohjan tien rehevyys sekä ihmistoiminnan laa laajentaa hyönteisseurantaa muihin ja-alaisuus. ryhmiin vähäisillä lisäkustannuksilla. Suositus: Seurannan jatkuessa tu Suositus: Ympäristöhallinnon ja lisi voimakkaammin keskittyä metsä Suomen Perhostutkijain Seuran yhteis habitaatteihin ja pyrkiä sijoittamaan työn parantamiseksi ja asiakaslähtö rysät riittävän pitkälle metsän uume isyyden vakiinnuttamiseksi tulisi SPS:n niin. Yöperhosseuranta tulisi kohdistaa osallistua ainakin muodollisesti koor Suomen metsätyyppien laadun mittaa dinointityön kustannusten jakoon. miseen. Johtopäätös 7: Yöperhosseuran Johtopäätös 10: Sateifiittikuva nan avulla on ensimmäistä kertaa pys pohjainen habitaattimosaiikki ei ole tytty laskemaan jonkin eliöryhmän oleellisesti muuttunut seurantapaikko yhteisödiversiteetti maassamme. Alu jen ympärillä viiden vuoden aikana — eelliset diversiteeffikuviot ovat pysy suurimmat perhosyhteisömuutokset neet jokseenkin vakaina ensimmäisinä liittyvät habitaaffien sisäisiin rakenne- viitenä vuotena ja ovat ilmasto-kasvu muutoksiin, jotka eivät ole satellflttiku lisuusvyöhykkeiden mukaisia. Poikke vilta seurattavissa. avan diversiteetin alueita on vähän, lä Suositus: Rakenteellisia habitaat hinnä etelärannikollamme ja Hämees timuutoksia on dokumentoitava maas sä! Pirkanmaalla. Korkean diversitee tossa, jotta syyt perhosyhteisöjen muu tin alueet ovat kuitenkin laajentuneet toksiin voidaan ymmärtää. kauden loppupuolella ilmeisesti läm Johtopäätös 11: Rysät ovat toimi pimien kesien ansiosta. neet aivan liian lyhyen ajan, jotta pi Suositus: Yöperhosyhteisöjen demmälle meneviä johtopäätöksiä tai alfa-diversiteetin seurantaa tulisi jat maankäytön toimenpidesuosituksia kaa. Alueellisten eroavuuksien toden voitaisiin esittää. Natura-alueiden seu tamiseksi tarvitaan useampia seuran rannalle on olemassa EU:n antamat tapaikkoja. Uusia oletetun korkean di velvoitteet. versiteetin alueita tulisi liittää havain Suositus: Perustetaan uusia seu toverkkoon. Vastaavasti voitaisiin vä rantapisteitä suojelualueffle (erityises hentää käytettävien rysien määrä yh ti NATURA-alueet) eri puolille maata. teen per paikka. Tavoitteeksi asetetaan mahdoffisim

Suomen ympänstö 303 0 man pitkät aikasaijat vertailtavissa neet toisen sukupolven havainnot viit kohteissa. taavat ainakin tilapäiseen lämpökau ai Johtopäätös 12: Mitä pitempi teen (kuten 1970-luvun alkupuolella ja muu kasaija, sitä paremmin kantojen 1930-luvulla), jolloin monet lajit levisi tosfrendit tulevat esffle (vrt. uhanalais vät pohjoiseen. Maamme rajojen ulko seuranta). Viiden vuoden seurantajak puolelta vaeltavat yöperhoset lentävät so on useimrnan lajin kohdalla liian ly usein maahamme joko kaakosta tai lou luotettavia hyt, jotta voitaisiin tehdä naasta, jolloin ne ensin valtaavat läm johtopäätöksiä kannanmuutoksista. pimän etelärannikon aina Salpausseläl levin Yöperhosseuranta sopii laajalle le saakka. neiden harvinaisten lajien seurantaan, Suositus: Diversiteetin mittarit, mutta varoittaa myös pitkällä ajanjak lajimäärä ja alfa-arvo, tulisi yrittää kor solla yleisten lajien kantojen mahdolli reloida tehokkaaseen lämpösummaan, sesta hiipumisesta. mikä mahdollistaisi näiden mallintami Suositus: Jatketaan seurantaa sen ja mallien testauksen. saa pääosin samoilla paikoilla, jotta Johtopäätös 15: Monimuotoisuu daan kannanvaihtelut (ekologiset syk den arviointia tulee suorittaa mahdol lit) selvitetyiksi. lisimman yleisellä tasolla. Mittaamalla Johtopäätös 13: Yöperhosseuran monimuotoisuutta voidaan arvioida sil ta soveltuu uhanalaisluokituksen ympäristön laatua ja ohjata mahdolli seurantaan hy mälläpidettävien lajien sesti myös maankäyttöä. vin, muttei kuitenkaan näyttäisi horjut Suositus: Luodaanbiotooppikoh tavan lajien kantoja. Uutta luokitusta tainen biologinen monimuotoisuusin ajatellen seuraiman avulla voidaan deksi, jonka avulla voidaan maamme myös pitkällä aikavälillä seurata nyt alueiden monimuotoisuutta arvioida elinvoimaisten lajien mahdollista uhan yleisellä tasolla. Näin yöperhosseuran alaistumista. nan tulosten yleistettävyys paranee. Suositus: S-lajien seurantaa onjat kettava, mutta E- ja V-lajien seuranta ei onnistu (vaikuttaa seurannan tavoi teasetteluun). Pitemmällä aikavälillä uusien uhanalaisten lajien havaitsemi nen ajoissa. 6.2 Seurannan jatkon Johtopäätös 14: Fenologiset teki jät vaikuttavat merkittävästi yöperhos merkitys ten kantoihin. Kesäkauden vaihtelevat lämpö- ja kosteusolosuhteet vaikutta Yhteistyökuvioiden vat eri tavalla eri lajeihinja lajiryhmiin. söilyttäminen Vaikutustekijöitä ovat esim. talvehti mistapa, lentoaika, lisääntymis- ja ruo Seuraavalle jaksolle asetettava uusi ta kailuhabitaatti sekä geneettiset vaati voite: selvittää turvaavatko valitut NA mukset (esim. lämmöntarve aikuisena TURA-alueet ja niiden suojelu/toimin tai lämpö/kosteusvaatimukset talveh tarajoitukset paikallista diversiteettiä timisasteella). Kautta maan lisäänty ympäröiviä talousalueita paremmin?

Q Suomen ympäristö 303 Kirjallisuus

OOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOO

Bemes, C. 1994: Biologisk mångfald i Sverige. En Iandstudie. Naturvårdsverket, Monitor 14, 1-280. Hirvi, J.-P. 1997: Yöperhosten raskasmetallien seurantatulokset, Julkaisussa Söderman, G., Lundsten, K-E, Leinonen, R. ja Grönholm, L. Valtakunnallisen yöperhosseurannan 3. vuosiraporffi (1995). Suomen Ympäristö 62:1-68. Itämies, J. 1992: Oulangan kansallispuiston valorysäpyyntien suurperhosaineistosta, (The macrolepidoptera species of the Oulanka National Park as indicates by light

trap catches). - Oulanka reports 10:21-26. Itämies, J. 1993: The macrolepidopterous species of Hailuoto, northem Finland, as indicated by light trap catches, Bothnian Bay Reports 6:23-31.

IUCN 1994: IUCN Red List Categories. - IUCN, Gland, Switzerland. Jalas, 1. 1960: Eine leichtgebaute, leichftransportable Lichtreuse zum Fangen von Schmetter

lingen. - Ann.Entomol. Fennici 26:44-50.

Jalas, 1. 1969: Perhostenkeräiijän opas. - Otava, Helsinki 268 ss. Kanerva, T., Mannerkoski, 1. & Alanen, A. 1998: Kansainvälisen luonnonsuojeluifiton

(IUCN) uhanalaisuusarviommn soveltaminen Suomessa - Suomen ymparistokes kuksen moniste 112. 52s.

Koulti, J. 1993: Luonnon morilmuotoisuus valtion metsissä - katsaus ekologisiin tutkimus- tarpeisiin ja suojelun mahdollisuuksiin. Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja Sarja A 11. Vantaa. 88 s. Leinonen, R. 1998: Rysämyrkkyjen käyttö luvanvaraiseksi, Trap poisons subject to permits, Baptria 23 (2): 79-82. Leinonen, R., Söderman, G., Itämies, J., Rytkönen, 5. & Rutanen, 1. 1998: Intercalibration of different light-traps and bulbs used in moffi monitoring in Northem Europe, Ento mologica Fennica 9:37-51. Linnaluoto, E.T. & Koponen, 5. 1980: Lepidoptera of Utsjoki, northernmost Finland, Kevo notes 5:1-68. Martifia, 0., Saarinen, K., Haahtela, T. & Pajari, M. 1996: Suomen Kiitäjät ja Kehrääjät. Kirjayhtymä, Helsinki. 384 s. Rassi, P., Kaipiainen, H., Mannerkoski, 1. & Ståhls, G. (toim.) 1992: Uhanalaisten eläinten

ja kasvien seurantatoimikunnan mietintö. - Komiteanmietintö 1991:30. Ympäristö- ministeriö, Helsinki. Somerma, P., Söderman, G. & Väisänen R. 1993: Valtakunnallisen yöperhosseurannnan opas, Vesi- ja stöhallmnnon monistesarja 487. 58 s. Spellerberg, 1. 1991: Monitoring ecological changes. Cambridge University press. 334 s. Söderman, G.edit (1994a). Moth Monitoring Scheme. A handbook for field work and data reporfing. National Board of Waters and the Environment/EDC.1-63. Helsinki 1994. Söderman, G., Väisänen, R., Leinonen, R. ja Lundsten, K-E. (1994b). Valtakunnallisen yö perhosseurannan 1. vuosiraportti (1993). Noctuma Annual Newsletter 1:1-78. Vesi- ja ympäristöhallitus. Söderman, G. 1996: Alpha-diversity of log-series applied to the Moth Monitoring Scheme. Julkaisussa Nieminen, M. (toim.). International Moth Monitoring Scheme. Tema Nord 630. 84 s. Söderman, G., Lundsten, K-E., Leinonen, R. ja Grönholm, L. (1997). Valtakunnallisen yö perhosseurannan 3. vuosiraporffi (1995). Suomen Ympäristö 62:1-68. UNCED 1993: YK:n ympäristö- ja kehityskonferenssi, Rio de Janeiro 3.-14.6.1992. Ympäristöministeriö ja ulkoasiainministeriö. Forssan kirjapaino. Forssa. 217 s.

Suomen ympänetö 303 0 Väisänen, R. 1993: Valtakunnallinen yöperhosseuranta. (Moth monitoring network of light

fraps estabilished in Finland.) - Babtria 18:9-11.

Williams, C. B. 1948: The Rothamsted light trap. - Proceedings of the Royal Entomological Society in London A, 23, 80-5. Woiwod, 1. & Riley, A. 1996: Moth diversity and long-term trends. Julkaisussa Nieminen, M. (toim.) International Moffi Monitoring Scheme. Tema Nord 630. 84 s. Ympäristöministeriö 1997: National Action Pian for Biodiversity in Finland, 1997- 2005. Ministry of the Environment. Sinari Ltd. 127s.

Q Suomen ympäristö 303 ‘ Liite 1. Paikkojen S ja aifa-taulukko

Liite 1, selitykset: Lihavointi; alla-arvot eivät täytä tilastollisista minimiä (50 lajia, 500 yksilöä) Kursivointi; rysä ei ole ollut koko vuotta toiminnassa, joten aifa-arvo ei ole todellinen

Kunta Pno Paikamimi Rysä Tila Hab. S-93 5-94 S-95 S-96 S-97 A-93 A-94 A-95 A-96 A-97

Hanko 65 Tulliniemi 156 5 16..I. 151 158 231 193 36,05 36,74 53,52 48,10 Hanko 66 Uddskata 157 S 41.C3 299 293 320 299 57,47 61,35 63,10 63,38 66 Uddskata 158 5 41.Bl 305 306 333 334 64,67 68,08 68,25 72,14 Dragsärd 68 Örö 211 T 43.H 243 284 280 228 54,12 67,66 70,43 65,42 68 Örö 212 T 83.X 253 314 304 276 49,28 61,90 59,35 55,95

Tammisaari 1 Tvärminne lOI S 81.1 254 240 266 298 280 52,16 55,6! 58,37 62,14 65,68

1 Tvärminne 102 5 43.X22 30! 294 325 334 322 60,8! 59,93 63,94 64,48 63,32 Tammisaari 67 Gullö 155 S 43.5 356 383 380 388 67,70 69,43 69,77 72,77 Lemland 133Västeränga 255 T 41.51 344 30! 67.7! 73,30 133Västeränga 256 T 31.8D 360 330 72,90 69,18 Lemiand 12 Nåtö 251 S 38.1 245 230 56,35 53,0! 12 Nåtö 252 S 41.C3 238 257 53,95 55,33 Tammisaari 134Kvigos 163 T 43.H 28! 281 61,83 69,57 Helsinki 138Taka-Töölö 167 T 85. 75 72 32,15 31,29 Helsinki 95 Tapaninkylä 198 T 83.X 166 142 139 33,63 34,71 32,81 Espoo 89 Pohjois-Mäkkylä 112 T 83.X 225 191 193 55,86 54,79 50,65 Nauvo 9 Seili 205 5 37.3 255 275 244 297 252 56,05 60,59 63,12 67,73 68,68 9 Seili 206 5 35. 253 274 298 288 278 50,98 54,96 63,8! 60,7! 65,15 Helsinki 4 Hakuninmaa 107 T 42.C 219 179 238 216 204 49,24 34,98 47,14 45,04 50,08 4 Hakuninmaa 108 T 42.C 184 190 48,9! 44,2! Espoo 137Noux Haukkal. 164 5 43.X14 217 196 44,30 44,18 137Noux Högbacka 165 5 41.51 230 194 45,25 40,85 137Noux Kattila 166 S 42,Cl 273 244 55,60 54,40 7 Husö 201 T 82. 257 269 294 33! 313 51,75 54,16 58,85 61,06 69,16 7 Husö 202 T 43.H 245 260 286 302 270 48,93 52,18 55,82 56,49 58,47 Pernaja 69 Kabböle 151 T 42.C6 218 287 282 298 46,75 55,19 62,56 69,84 69 Kabböle 152 T 23.X 248 323 305 326 61,44 70,87 70,4! 71.00 Lohja 90 Mynterlä 159 T 82. 292 314 305 61,61 63,42 64,99 90 Mynterlä 160 T 43.X14 216 244 229 51,51 53,75 53,10 1• Loviisa 5 Fantsnäs 109 T 42.5 253 23! 243 244 236 49,83 46,27 50,9! 54,30 53,96 5 Valkom IlO T 41.C3 242 203 189 253 220 69,25 53,75 54,40 64,25 65,55 en

1•

38,32 54,26

62,10 39,68

40,67

56,97 46,97

61,97 41,40

62,36 46,47 55,59

69,70

42,42

53,51 44,28 48,91

61,57 59,96 57,06

69,59 43,20

48,48

A-97 68,35 47,17

68,50 45,25

45,96

50,14

53,31

50,18 51,27

50,80

56,65 49,92

60,86 34,28

48,01 47,34 54,60

44,89

59,54

48,98 50,37 66,88 55,70

59,41 56,80 43,22

53,37 57,56

57,33

59,16 61,41 46,63

44,28

57,37 57,13

62,43 44,41

A-96

35,71

50,05 44,78

56,35 50,27

62,01 59,96 44,23

41,65 40,36

48,56

64,92

64,02 52,46 58,56

50,44 50,72 46,48 44,73

52,61 57,90 56,37

54,04 57,23

60,48

A-95 49,53

42,79 64,81

44,40

38,50

36,19

36,63 31,72

39,62

43,77 44,86

53,22 42,49

40,75 45,18

58,15 49,62 54,79 47,96

25,57 52,97 58,01 50,05

53,93 49,22

46,30

58,63 49,81 43,57

53,96 49,94

52,82 54,68

35,12

A-94 47,56

61,75 38,22

43,35

38,49 43,54 44,04

48,78

52,47 47,98 50,72

51,12

45,16 57,22

52,02 54,35

66,57 51,24 56,55

50,96 59,55 64,81

65,47

A-93 58,11 54,30

57,93

36,04

42,22

50,30

160 179

145

179

158 155

167

194

201

209

179

277

248

314 207 222

202 304

265 208

211

314 222 255

226

245

243

239

S-97

138

193

211 212 208

205 232 209 227

203 218 195

244

271

252

311 228 240

243 254 294

251 253 266

208

246 250

234

251

312

234 266

S-96

161

198 195

180 181 194

211

185

172 221 263 204

136 222 273

289

305 282 269

290 254 271 284

220

274 236

219

262

257 253

S-95

96

185

188 139

190 179

196 171 157

194

155

220 227

205 256

264 278

226 264

232 270 269

205 216

214

212

240

239

228

220

S-94

155

166 179 180

152

208 209

136 248 228

261 154

217

178 271 206

255 282

263 282

225

278 236

213 236

259

265 237

S-93

83.X

83.X

83.X 44. 83.X

83.X 42.C

82. 43.XlI

35. 83.X 43.X13 44.

37.1 87. 42.C

83.X 42.C

43.X21

82. 83.X

83.X 87. 83.X 4l.D 43.X14

83.X Hab. 42.C 43.X22 83.X

37.3 37.3 82. 43.X14 83.X

42.C

35.

42.C 42.C

43.H

S T T

S S T T T

S 5 T T

S T

S

5

5 5 T

T T

5 T T

T T T T

T T T T T

T T

S

T T

T

T

Tila

104

105 III 103

506

305 507 505

306 209 210

307 508 463

308

301

302

462

257

408

407

452

456 451

403 459

457 402

405 454 404 458 401

208 204 453 409

207 203 406

Rysä

kaupunki

Pankaharju Kangaskylä Reposaari Karua

Pankajoki Reposaari Karua

Peltolampi

Kuohijoki Kuohijoki Peltolampi

Roismala

Pelkola Roismala

Huittinen

Kangas Pappilanniemi Kähärilä

Kangas Nisus Kähärilä Pelkola

Hirvivuolle Pappilanniemi

Kirkonkylä Kirkonkylä

Länsikylä Hirvivuolle Kurkisuo

Paikannimi Länsikylä Vaulammi

Hurppu

Hurppu Tutkia

Ruissalo

Turun

Tuoda

Tuona

6 2

3

2

8

8

II

15 II

15

13 16

16

13

17

18 18 17

19

19 24

23

10 24 23

10

20

20

70

85 70

87JokeIa

86

91

91 88

I35Kaukola

135

199

216

Pno

mlk

Panikkala

Mikkelin

Pertunmaa

Pori

Imatra

Huittinen Luopioinen Tampere

Lammi

Vammala

Pyhtää Kouvola Valkeala

Pyhtää

Kunta Vehkalahti

Paimio Virolahti

Anjalankoski

Joutseno

Virolahti

Jokioinen

Turku Jokioinen Jaala 3 O

O

O : O O O O O O O O O LbIfl

UI UI ee II

II

!!!!!fl!!! !!fl!

fl!fl

1-1-1-en eaeaen1-I- I-I-I-I-unn1- 1-1-1-1-1-en 1-1-1-1-1-1-1-1-1-1- 1 mts RIfl “mm” 1 JHhIIIIIIIiiJJHIJHiInlllliIllhIiJlli 1 IsIllhIJ jutut lJJ

Suomui»,&u3303...... SO O OO OO O O OOO OOO O O O OO O OO O OO OO

1,88

2,61 2,21

2,62

3,77

9,08 2,73

5,04 2,79 7,16

5,68

2,13

6,36

8,50

14,42

12,63

10,84

11,49 11,45

12,26

21,68

25,02 20,67

20,25

22,85

A-97

7,41

4,21

3,03

5,24 3,05 3,68

3,44

6,32 2,49

7,20

8,83 7,17 7,53

7,80

6,44

12,59

11,96

22,29 11,20

21,69

22,14

22,21 22,35

A-96

1,13

1,78

4,11

5,68

2,75

5,60 2,30 2,45

7,20 2,46

2,32 8,46

7,20

1045

11,44

11,80

11,49

19,38

21,16

23,42 22,46

20,90

A-95

1,31

1,03

1,05

1,43 1,94 1,53

1,77

7,71

2,02

6,64

7,24

8,66

8,07

4,75 8,57

4,18 4,08

14,51

18,36

14,11 11,28

17,17

20,07

A-94

1,12

1,82

1,13

1,15 4,61

8,22

2,20

5,94

9,20

6,87

10,37

11,10

16,06

18,06

19,65 15,94

16,66

A-93

6

9 6

5 9

12 15

10

31

35 38

29 22

50 42

30 61

50 93 56

93 93

54 42

96

5-97

10 16

17 14

12 13

17

31

31 34

20

38

39

44

42 43

38

63

88

69

107

101

104

536

8

10 10

12 14

18

15

14 13

32

52

50

22

40

40

41

84 40

65

106

106

121

5-95

8

II

15 13

13 13

13

II

36

31

31

24

37

46

84 41

26

56 80 45

68

51

III

S-94

II

16

10 12

II

21

39

38 51

35

47

58

91

86 68

84

40

S.93

42.5 41.B3

42.5 41.B3

42.5 44,A

42.5 42.5 42.5 83,X

38.24 42.51 42.5 42.C 42.5

87.1 83.X 42.C

42.51

Hab. 83.X 83.X 43.X14

42.C

42.5

44.A

S

S

T T

S T

T 5 T

5 T T

5 T T

S T

5 S

T T 5

S T

T

Tila

305

309

1308

1316 1307

1315 1306

1314 1304

1313 1303

1301 1312

1352 1302 1311

1351

1106

1103 1112 1105

1102 liii 1310

1104

Rysä

nimi

kylä

Kilpisjärvi

Kilpisjärvi

Hetta

Hetta

Meltaus Sarmijärvi

Meltaus Sarmijärvi

Liikasenvaara Tähtelä Tankavaara

Liikasenvaara Saaren Tähtelä Tankavaara

Kalkkimaa Teuravuoma

Saarenkylä Kurenalus Kalkkimaa Teuravuoma

Paikan Kurenalus Syöte

Marjaniemi

Syöte

61 62

77 61 62

76 77

60

59 64 60

64

59 76

63

75 75 63

48

48

47

47

46

202

202

Pno

järvi

Enontekiö

man Enontekiö

Kolari

Sodankylä

Rovaniemi Rovaniemi

Sodankylä

Kuusamo

Pudasjärvi

Pudas

Kunta Tornio

Q

3 (0 0c 3 0 cd, O O O O O •0 Liite 211 Liite 2. Lajien FQ ja N-taulukko

Vuosi fQ-93 FQ-94 FQ-95 FQ-96 FQ97 N-93 N-94 N-95 N-96 N-97 Paikkamäärä 63 73 81 88 86 63 73 81 88 86

Hepialoidea Hepialus humuli (1, 1758) 13 17 17 23 21 45 51 47 81 90 Iriodia sylvina (1,1761) 5 5 4 5 5 151 282 IlO 211 411 Phymatopus hectus (L 758) 8 4 6 2 4 18 5 6 8 23 Pharmacis fusconebulosa (DE GEER,1778) 54 64 68 75 69 4185 5760 3173 3713 3422 Gazoryctra ganna (HIiBNER,1808) 6 7 II 12 13 22 47 34 89 119 Cossoidea Cossus cossus (1,1758) 5 5 7 2 6 6 15 2 Lamellocossus terebra (DES, 1775) Drepanoidea Falcaria lacertinaria (1,1758) 42 43 60 52 61 229 295 689 408 733 Drepana fabtaria (L, 1758) 39 29 47 51 58 173 98 212 254 884 Drepana curvatula (BORKHAUSEN, 1790) 8 10 10 6 6 20 55 50 119 166 Thyatira batis (1,1758) 16 14 20 28 20 46 19 48 62 44 Habrosyne pyritoides (HUENAGEL, 1760) Tethea oculatis (1,176?) 2 2 4 1 2 6 1 4 4 Tethea or (D&S,I?75) 23 22 32 35 35 77 119 198 439 620 Tetheella fiuctuosa (HOBNER,1803) 1? 15 ‘4 19 22 100 113 174 252 488 Ochropacha duplaris (1,1761) 40 35 50 51 51 412 296 294 487 862 Achlya flavicornis (L 1758) 50 67 62 67 53 1086 3379 2190 332? 2258 Geometroidea Geometra papilionaria (1,1758) 57 59 71 79 75 1294 1729 1921 1723 1644 Antonechloris smaragdaria (F,1787) 17 20 22 25 22 54 81 IlO 95 77 Chlorissa viridata (1,1758) 2 2 2 Thalera fimbrialis (SCOPOLI,1763) 2 1 2 jodis Iactearia (1,1758) 5 5 7 II 10 7 23 30 31 71 jodis putata (L 1758) 32 17 41 43 46 226 32 240 211 313 Cyclophora pendularia (CIERCK,1759) 2 2 1 4 8 2 2 1 16 26 Cydophora albipunctata (HUFNAGELI767) 30 24 35 40 49 88 44 79 79 166 Cyclophora punctaria (1,1758) 2 2 2 3 6 3 2 6 Timandta griseata W PEIERSEN,1902 25 32 43 48 52 143 206 575 546 464 Timandra comai L SCHMIDT,1931 7 10 15 14 7 20 23 69 69 Scopula ternata SCHRANK,1802 57 66 72 81 70 1843 1589 1838 1375 1074 Scopula immorata (1,1758) 22 25 42 40 32 206 288 729 331 192 Scopula virgulata (D&5,l??5) 1 2 Scopula rubiginata (HUFNAGE1,I?67) Scopula incanata (L1758) 23 27 25 34 32 162 149 152 243 25? Scopula fioslactata fHAWORIH, 1809) 41 53 57 63 63 1434 790 1553 1500 1271 Scopula immutata (L 1758) 29 33 41 51 47 384 481 691 1063 844 ldaea serpentata (HUFNAGELI767) 4 3 2 4 2 5 2 Idaea muricata (HUFNAGEL, 1767) 2 Idaea pallidata (D&S,1775) (0 14 15 14 16 102 35 30 36 65 Idaea sylvestrana (HQBNER,1799) II 16 18 23 18 124 203 143 142 118 Idaea biselata fHUFNAGEL,1767) 29 32 38 46 44 3683 5485 5724 8775 5629 Idaea humiliata (HUFNAGEL,1767) 4 7 5 7 6 14 47 44 106 7? Idaea virgularia (HBNER,I799) 2 1 3 1 6 1 5 Suomen ympänstö 303 0 Liite 212

Vuosi FQ-93 FQ-94 FQ-95 FQ-96 FQ97 N-93 N-94 N-95 N-96 N-97 Paikkamäärä 63 73 $1 88 86 63 73 81 88 86

ldaea dimidiata (HUFNAGELI?67) 27 32 37 43 39 810 842 1122 I3I5 853 Idaea emarginata (L1758) 22 25 29 36 30 334 223 468 1048 890 ldaea aversata (1,1758) 42 49 56 72 64 2066 (554 2530 7795 1842 ldaea straminata (BORKHAUSEN, I 794) 30 39 40 48 44 437 764 737 1524 542 Idaea deversana (H-S,I84?) 2 6 5 8 7 24 (72 206 291 22? Rhodostrophia vibicana (CLERCK, (759) 4 4 7 7 3 9 22 74 40 Phibalapteryx virgata (HUfNAGEL 1767) 2 I 1 2 Scotopteryx chenopodiata (L 1758) 53 64 68 7? 76 5319 9011 9379 II2I3 676? Larentia clavatia (HAWORTH, 1809) I3 24 23 2? 24 26 6! 76 65 53 Orthonama vittatum fBORKHAUSEN, (794) 17 24 27 30 26 46 73 60 96 6? Orthonama obstipatum (F, 1794) Xanthorhoe biriviata (BORKHAUSEN, 1794) 2 4 1 2 3 I 4 I 3 Xanthorhoe designata (HUfNAGEL, 1767) 13 (8 (5 2! 3! 31 55 40 53 90 Xantborhoe abrasana (11-5,1856) 2 3 1 1 4 6 8 Xanthorhoe decolorana (ESPER, 1806) 47 5? 56 62 59 908 279! 2275 3271 2I56 Xanthorhoe spadicearia (DES, 1775) 32 31 53 50 3? 85 8? 320 ISO 163 Xanthothoe ferrugata (CCERCK, 1759) II Ii 26 20 (8 23 28 67 6I 51 Xanthorhoe quadrifasciata (CLERCK, (759) 3I 36 48 56 43 318 668 449 645 284 Xanthorhoe montanata (DES, 1775) 53 65 74 83 78 3127 7043 7630 5144 4603 Xanthorhoe fluctuata (L1758) 42 50 56 62 64 433 598 1326 ((22 1222 Xanthorhoe annotinata (ZEUERSTEDT, 1839) 32 32 32 50 21 288 183 94 389 140 Catarhoe rubidata (DES, 1775) 3 4 8 9 II 4 5 14 24 2? Catarhoe cuculata (HUFNAGEL 1767) 7 (2 (9 25 2! 14 25 64 21? (65 Epin’hoe hastulata (HOBNER,I8I3) Epirrhoe tristata (1,1758) 2 7 7 3 2 2 (0 (9 9 2 Epirrhoe pupillata (THUNBERG,I788) 2 2 2 2 1 2 4 4 4 6 Epirrhoe alternata QIOLLER,1764) 32 38 51 66 59 206 252 628 957 ((22 Epirrhoe galiata (D&S,I7?5) 4 3 4 3 91 95 73 81 Camptogramma bilineata (1,1758) 8 I4 19 21 13 51 46 94 (26 46 Entephria caesiata (DES, 1775) 47 57 60 64 59 2144 3005 5836 5(84 2I53 Anticlea badiata (DES, 1775) 5 3 2 4 1 27 9 9 21 (4 Anticlea denvata (D&S, 1775) 8 8 8 6 7 66 53 43 31 24 Mesoleuca aibitillata (1,1758) 3 4 5 10 (2 4 7 (0 14 30 Pelurga comitata (1,1758) 32 32 38 44 36 433 354 391 474 34? Lampropteryx otregiata (MEICAIFE, (9(7) (3 (9 22 23 26 4? 84 74 74 Lampropteryx suifumata (DES, 1775) 34 20 42 37 36 359 116 274 215 (29 Cosmorhoe ocellata (1,1758) 32 36 41 50 50 519 552 508 (575 II87 Eulithis prunata (1,1758) 42 62 68 74 71 891 3598 3525 4016 2732 Eulithis testata (LI76I) 62 71 76 85 79 2890 4853 9245 8(22 4200 Eulithis populata (1,1758) 62 73 81 8? 84 18880 29I4I 38102 38237 (7346 Eulithis mellinata (F,I?87) 42 53 55 58 54 (238 2206 ((55 1012 504 Eulithis pyropata (HUBNER,1822) 2 Eulithis pyraliata (DES, (775) 18 2! 25 26 24 936 (630 (292 1177 707 Ediptopera silaceata (DES,I?75) 45 53 62 63 62 394 603 756 6(4 585 Ediptopera capitata (11-5,1839) 2 2 1 3 3 2 4 3 Chlorodysta siterata (HUFNA6EL 1767) 19 (7 23 23 22 683 556 702 596 175 Chlorodysta miata (CI 758) 48 59 66 70 65 1977 29(9 3670 2058 (495 Chloroclysta citrata (CI76I) 61 71 77 86 85 15803 19737 20572 30348 13849 Chloroclysta infuscata (tENGSJRÖM, 1869) 3 4 6 8 4 5 7 5 II 6 Chloroclysta Iatefasciata (STAUDINGER, 1889) 41 56 48 64 56 544 2046 1100 240? (240 Chloroclysta truncata (HUFNAGEL 1767) 59 66 74 81 72 I380 4234 2626 3392 1226 Cidaria fulvata (FORSTER, 1771) (7 20 24 28 14 I06 24? (62 146 61 Plemyria rubiginata (DES. 1775) 51 65 65 78 6! 776 3336 2779 (902 673 Ø Suomen ympäristö 303 Liite 2/3

Vuosi fQ-93 FQ34 fQ-95 FQ-96 FQ97 N-93 N-94 N-95 N-96 N-97 Paikkamäärä 63 73 81 88 86 63 73 81 88 86

Pennisetia firmata (HOBNER,1822) 23 33 35 42 42 1253 2250 3126 4184 2206 Thera variata (D&S,17?5) 26 38 34 32 24 116 459 159 217 87 Ihera obeliscata (HOBNER,1787) 46 56 74 73 45 833 2799 2405 296? 1I99 Thera cognata (THUNBERG,I792) 6 9 II 14 9 696 1865 1040 2513 517 Thera juniperata (LI758) 26 34 53 46 46 185 602 932 594 388 Ihera serraria (LIENIG&ZELLER,1846) 4 8 10 15 6 15 38 3? 17? 7 Eustroma reticulatum (D&S,I?75) 4 4 5 5 5 7 5 9 8 11 Electrophaes corylata (THUNBERG, 1792) 16 13 31 29 30 26 45 13? 114 315 Colostygia aptata (HDBNER,1813) II 15 19 23 13 78 235 28? 161 57 Colostygia olivata (D&S, 1775) 6 9 14 13 9 19 44 63 60 18 Colostygia pectinataria (KNOCH,1781) 38 49 45 59 50 689 1114 730 760 328 Hydriomena furcata (tHUNBERG,1784) 61 71 80 82 66 3335 9468 5578 4196 2285 Hydriomena impluviata (D&S, 1775) 43 41 55 51 46 730 56? 912 796 586 Hydriomena rubetata (FREYER,1831) 48 39 60 54 52 576 342 1237 708 356 Coenocalpe lapidata (HIIBNER,1809) 29 43 52 53 49 241 543 73? 413 507 Horisme vitalbata (D&S,I??5) Horisme tersata (D&5, 1775) 12 8 8 15 10 99 II? 67 194 75 Spargania luctuata (D&5,1775) 35 38 39 61 47 137 121 261 486 264 Rheumaptera hastata (L1758) 3 2 2 3 3 3 Rheumaptera subhastata (NOLCKEN, 1870) 4 1 Rheumaptera cervinalis (SCOPOLI, 1763) 2 1 2 Rheumaptera undulata (L 1758) II 5 5 10 9 II 6 8 20 25 Triphosa dubitata fL 1758) 2 9 7 10 7 2 II 12 16 10 Phulereme vetulata (D&S, 1775) 3 2 2 2 20 20 24 73 48 Philereme transversata (HUFNAGEL 1767) 2 2 2 2 7 3 12 5 Euphyia biangulata (HAWORTH, 1809) 2 2 14 4 10 Euphyia unangulata fHAWORIH, 1809) 23 23 30 40 35 94 102 174 229 201 Epirtita dilutata (D&S, 1775) 2 2 2 2 284 358 289 645 556 Epirrita christyi (ALLEN,1906) 3 3 2 3 3 148 165 243 244 403 Epirrita autumnata (BORKHAUSEN, 1794) 62 72 78 84 82 91195 139841 43767 15129 8097 Malacodea regelaria TENGSTRÖM, 1869 4 7 2 5 8 12 1 3 8 Operophtera brumata (LI?58) 56 71 77 77 76 4697 8412 9203 12195 14624 Operophtera fagata (SCHARFENBERG, 1805) 33 41 54 60 50 695 1126 1815 8364 5298 Perizoma taeniatum (STEPHENS,1831) 46 59 58 69 58 1253 3006 1560 1933 892 Perizoma affinitatum (STEPHENS,1831) 13 22 33 21 31 39 75 176 85 196 Perizoma alchemillatum (1,1758) 54 64 72 78 69 4160 3082 3210 3685 2540 Perizoma hydratum (TREITSCNKE,I829) 4 5 7 8 7 14 8 15 18 19 Perizoma bifaciatum (HAWORIH, 1809) 6 6 7 10 II 26 33 48 63 44 Perizoma blandiatum (D&S,1775) 23 28 35 41 35 95 83 125 116 178 Perizoma aibulatum (D&S,I775.) 30 39 34 38 48 220 492 159 293 617 Perizoma flavofasciatum (tHUNBERG, 1792) 12 16 17 14 16 63 131 140 71 131 Perizoma didymatum (L 1758) 55 64 71 78 71 4756 11180 8622 6299 2295 Perizoma sagittatum (F, 178?) 2 3 3 3 2 2 3 4 4 Perizoma parallelolineatum (RETZIUS, 1783) 45 49 57 62 56 899 1748 2420 1845 1252 Eupithecia tenuiata (HDBNER,1813) 16 25 34 45 38 47 126 332 673 288 Eupithecia inturbata (HDBNER,1817) 8 8 20 26 23 28 69 400 638 767 Eupithecia immundata (UENIG&ZELLER, 1846) 2 5 5 2 2 6 20 17 16 5 Eupithecia plumbeolata (HAWORTH, 1809) 19 36 46 39 32 299 610 348 25? 246 Eupithecia abietana (GOEZE, 1781) 8 3 14 13 5 15 4 44 32 9 Eupithecia analoga DJAKONOV,l 926 3 3 3 1 1 3 Eupithecia Iinariata (D&S, 1775) 15 21 21 26 24 88 97 60 118 143 Eupithecia exiguata fHOBNER,1813) 2? 1? 2? 40 36 128 47 130 231 406 Eupithecia valerianata (HQBNER, 1813) 2 10 7 10 14 2 17 II 16 36 Suomen ympänetö 303 0 liite 2/4

Vuosi FQ-93 FQ-94 FQ-95 FQ-96 FQ97 N-93 N-94 N-95 N-96 N-97 Paikkamäärä 63 73 $1 8$ $6 63 73 $1 88 86

Eupithecia pygmaeata (HOBNER, 1799) 2 3 3 4 2 3 4 6 Eupithecia venosata (F,178?) 4 12 8 15 10 5 26 II 3! 22 Eupithecia egenana H-S, 1848 1 1 Eupitheaa centaureata (D&S, 1775) 15 1? 19 25 25 35 56 73 85 231 Eupithecia actaeata OVALDERDORFF, 1869) 6 4 10 10 13 30 5 22 25 27 Eupithecia selinata H-S,1861 Eupithecia trisignaria H-S, 1848 12 15 17 21 17 21 34 38 63 84 Eupithecia groenblomi URBAHN,1969 Eupithecia intricata (ZEUERSIEDI, 1839) 45 33 42 49 57 652 223 386 396 684 Eupitheda pernotata GUENEE, 1857 2 2 5 8 Eupithecia satyrata (HiJBNER,1813) 52 56 67 76 73 603 310 935 1157 1111 Eupithecia absinthiata (CIERCK, 1759) 36 38 42 59 59 219 513 374 1154 1841 Eupithecia goossensiata MABIIIE, 1869 2 6 16 8 2 13 10 45 53 Eupithecia expallidata DOUBIEDAY, 1856 2 3 4 Eupithecia assimilata DOUBLEDAY,1856 14 24 39 42 51 96 76 166 133 26? Eupithecia tripunctaria H-S,1852 7 13 8 17 13 36 28 33 33 Eupithecia vuigata (HAWORIH, 1809) 51 57 71 76 76 1095 503 2409 1769 2727 Eupithecia denotata (HOBNER,1813) 15 14 10 30 37 35 42 38 244 252 Eupithecia subfuscata (HAWORIH, 1809) 30 26 40 52 49 271 178 379 611 665 Eupithecia icterata (VILIERS, 1789) 25 22 36 44 41 63? 185 253 1372 2123 Eupithecia succenWriata (1,1758) 39 33 50 ii 71 ‘75 166 359 1223 2309 Eupitheda orphnata W PEIERSEN,1909 2 Eupithecia subumbrata (D&S, 1775) 5 4 6 6 7 9 II 9 13 16 Eupithecia millefoliata RÖ5SLER, 1866 Eupithecia simpliciata (HAWORIH, 1809) 1 2 2 3 4 5 2 9 9 Eupithecia sinuosaria EVERSNANN,1848 9 15 14 26 20 21 44 20 57 33 Eupithecia indigata (HOBNER,1813) 36 21 29 37 30 63! 84 96 156 112 Eupitheda pimpinellata (HOBNELI8I3) 10 6 5 18 18 28 35 14 158 281 Eupithecia gelidata MÖSCHLER, 1860 II 4 3 8 2 29 6 3 17 8 Eupithecia nanata fHBNELI8I3) 10 12 13 27 27 37 78 55 161 166 Eupithecia innotata (HUFNAGELI767) 5 9 4 9 6 57 5! 15 56 38 Eupithecia ochridata PINKER, 1968 4 7 6 3 Eupithecia virgaureata DOUBCEDAY, 1861 19 20 23 29 29 88 60 10? 146 114 Eupidiecia dodoneata GUENEE,1857 4 6 4 Eupithecia pusillata (D&S, 1775) 55 68 79 87 79 4810 19622 23959 27649 5910 Eupithecia laticiata (FREYER,1842) 2 5 2 6 4 4 5 10 32 Eupthecia tantillaria BOI5DUVALI84O 24 31 34 43 50 64? 291 274 305 545 Eupithecia conterminata (LIENIG&ZELLER,1846) 30 15 35 40 39 25? 39 13? 216 141 Eupithecia Ianceata (HOBNELI825) 29 32 25 33 35 304 243 124 206 294 Gymnoscelis rufifasciata (HAWORIH, 1809) 16 14 24 26 18 288 118 428 206 84 Rhinoprora chloerata (NABILIE, 1870) 9 15 13 16 16 42 96 53 43 42 Rhinoprora rectangulata (1,1758) 26 34 31 50 26 245 528 222 475 200 Rhinoprora debiliata (HOBNER,1817) 33 49 55 70 46 27? 971 720 1048 508 Anficollix sparsatus (IREITSCHKE, 1828) 9 6 8 21 22 Ii 13 26 95 160 Carsia soronata (HOBNER,1813) 26 30 40 39 1? 92 100 182 138 44 Aplocera piagiata (LI?58) Aplocera praeformata (HOBNER,1826) 31 38 44 53 40 404 881 1678 2272 1366 Odezia atrata (L1758) 3 5 8 4 5 6 5 8 5 12 Discoloxia blomen (CURTIS, 1832) 2 3 4 6 8 4 4 4 14 35 Venusia cambrica CURTIS,1839 22 21 33 33 30 317 225 868 56! 776 Euchoeca nebulata (SCOPOII,I?63) 10 13 18 19 36 89 66 97 69 380 Asthena albulata (HUFNAGELI76?) 2 1 1 II 6 5 2 12 Hydrelia fiammeolaria (HUENAGEL 1767) 30 30 38 35 52 115 120 149 112 459 Ø Suomen ympänstÖ 303 Liite 2/5

Vuosi FQ-93 FQ-94 FQ-93 FQ-96 FQ97 N-93 N-94 N-95 N-96 N-97 Paikkamäärä 63 73 81 88 86 63 73 $1 8$ 86

Hydrelia sylvata (D&5, 1775) 8 9 14 8 18 74 34 116 52 139 Lobophora haiterata (HUFNAGE1, 1767) Ii 16 35 43 36 207 66 222 287 186 Trichopteryx tarpinata fBORKHAUSEN, 1794) 54 60 6! 73 62 1576 1229 1379 1229 581 Trichopteryx polycommata (085,1775) 6 6 3 5 3 76 35 34 17 II Pterapherapteryx sexalata (REUIUS, 1783) 15 9 22 22 27 21 13 46 55 83 Acasis viretata (HOBNER,1799) 9 7 3 12 10 48 10 3 20 15 Acasis appensata (EVERSM#NN, 1842) 2 2 Abraxas grossulariatus (L, 1758) 5 9 10 8 6 318 1114 391 343 26 Calospilos sylvata (SCOPOLI, 1763) 2 2 1 2 2 6 1 1 2 Lomaspilis marginata (1,1758) 47 49 62 72 67 725 372 2193 2128 1620 Lomaspilis opis (BUTLER,1878) 4 Macaria notata (1,1758) 40 35 52 59 55 630 168 545 431 551 Macaria aiternaria (HtJBNER, 1809) 25 25 32 40 35 544 158 236 340 621 Macaria signaria (HQBNER,1809) 14 9 14 15 14 76 21 51 49 54 Macaria liturata (CLERCK,I?59) 44 32 37 5! 40 633 20? 196 766 652 Macaria artesiaria (D&S, 1775) 4 4 6 3 14 8 20 Macaria wauaria (1,1758) 52 6! 70 80 73 2589 4888 6589 7351 3841 Chiasmia clathrata (L1758) 44 54 63 68 66 1859 1395 2959 3846 258? Itame Iorbtia (EVERSMANN,1837) 52 59 68 69 67 1394 1846 1856 2078 999 Itame brunneata (rHUNBERG,I?84) 61 66 76 83 77 3028 4589 5648 5988 3668 Cepphis advenaria (HBNEL 1799) 9 6 10 12 8 46 14 83 73 128 Petrophora chlorosata (SCOPOU, 1763) 4 2 5 4 7 7 3 13 5 13 Piagodis pulveraria (L1758) 50 5! 64 68 66 1818 560 1408 2065 2329 Piagodis dolabraria (L 1767) 5 4 8 II 10 27 6 80 59 98 Opi5thogtaptis luteolata (1,1758) 40 32 42 62 56 374 20? 484 701 925 Epione repandana (HUFNAGELI767) 48 62 72 76 75 397 1413 277! 2970 1722 Epione vespertana (1., 1767) 47 55 65 7! 65 604 1301 206! 1807 1327 Ennomos autumnarius (WERNEBURG, 1859) 17 30 31 40 52 103 766 285 235 426 Ennomos ainiatius (L1758) 8 17 18 19 2! 155 908 784 523 524 Ennomos fuscantarius (HAWORTH, 1809) 2 2 3 3 5 8 65 41 70 134 Ennomos erosarius (D&S, 1775) 1 2 4 3 3 II 40 IlO 202 105 Selenia dentaria (f, 1775) 51 6! 69 74 72 688 527 1204 913 1144 Selenia lunularia (HOBNER,I?88) 3 5 4 7 9 6 25 49 45 108 Selenia tetralunaria (HUFNAGEI, 1767) 39 3! 50 59 46 227 66 271 248 233 Apeira synngaria (1,1758) 3 2 2 3 2 6 2 4 14 9 Epirranthis diversata (085,1775) 3? 42 31 30 25 373 166 68 82 76 Odontopera bidentata (CLERCK, 1759) 47 38 58 66 61 658 255 1322 1126 1485 Crocallis elinguaria (L1758) 54 64 69 80 75 1863 3020 3340 405! 3098 Ourapteryx sambucana (1,1758) 2 3 4 3 1 3 7 Colotois pennaria (1,1761) 12 26 46 34 24 154 1063 2634 499 318 Angerona prunaria (L1758) 8 16 17 2! 19 30 87 204 156 150 Apocheima pilosaria (085,1775) 3 6 4 1? 16 3 23 4 240 43 Lycia hirtaria (CLERCK, 1759) 52 66 59 75 70 2205 3723 1095 2514 1879 Lycia pomonaria (HUBNER,1790) 2! 23 12 16 22 192 145 24 99 137 Biston stratarius (HUENAGEL 1867) 4 3 3 2 7 26 17 Biston beuilarius (1,1758) 26 12 17 32 23 167 25 56 260 200 Agriopis aurantiana (HOBNER, 1799) 16 II 27 26 15 3873 674 3743 841 26! Agriopis marginaria (F,176?) Erannis defoliaria (CLERCK,1759) 22 23 40 34 3! 1064 2580 2017 1091 470 Peribatodes secundaria (D&5, 1775) 2 2 4 4 4 10 5 427 36 Cleora cinctaria (D&5, 1775) 4? 37 42 56 41 1108 175 341 774 32! Deileptenia ribeata (CLERCK, 1759) 8 13 15 2! 17 88 712 334 414 164 Alcis repandatus (1,1758) 4? 54 64 75 67 2280 3337 3370 7036 2890

Suomen ympäristö 303 0 Ulte 2/6

Vuosi FQ-93 FQ-94 FQ-95 FQ-96 FQ97 N43 N-94 N-95 N-96 N47 Paikkamäärä 63 73 $1 8$ 86 63 73 81 88 86

Alcis jubatus fTHUNBERG,1788) 2 5 10 9 9 10 13 64 109 42 Anchanna inelanaria (L 1758) 49 56 61 76 62 623 492 541 1246 882 Hypomecis roboraria (DES, 1775) II 15 22 26 27 91 148 4)9 478 519 Ectropis crepuscularia (D&S, 1775) 49 41 55 63 60 2900 324 1259 1286 783 Paradarisa consonaria (HBNER, 1799) 3 2 2 2 9 2 II 7 Aethalura punctulata (DES, 1775) 34 24 23 40 38 545 106 109 208 181 Ematurga atomaria (1,1758) 9 1 12 6 2 9 II 4 3 Bupalus piniarius (1,1758) 29 15 15 32 29 200 37 25 ISO 90 Cabera pusaria (Ll?58) 55 55 65 78 74 326) 901 2226 5536 6227 Cabera exanthemata (SCOPOII,1763) 58 62 72 80 75 3264 1448 3709 4429 6794 Iomographa bimaculata (F,17?5) 14 4 16 19 17 435 28 381 401 404 Lomographa temerata (DES, 1775) 18 7 8 14 18 lOI 9 26 41 85 Campaea margaritata fL 1767) 4 5 7 8 6 121 445 444 527 644 Hylaea fasaaria fL1758) 48 60 61 70 63 1062 1443 1086 1578 999 Gnophos obscuratus (D&S,1775) 10 18 21 17 16 45 183 183 15$ 60 Gnophos obluscatus (D&S, 1775) 16 24 21 3) 30 207 305 253 230 222 Elophila vittaria (tHUNBERG,1788) 1? 31 18 40 19 179 246 308 379 125 Siona lineata (SCOPOLI,I?63) 19 25 34 36 38 186 469 551 535 650 Perconia strigillaria (HOBNER,1787) 3 1 1 6 2 Lasiocampidae Poecilocampa populi (L1758) 55 67 77 79 81 2050 3950 6)56 4741 5009 Trichiura crataegi (1,1758) 29 37 39 57 50 $5 147 272 535 573 Eriogaster Ianestris (1,1758) 2 5 9 26 Malacosoma castrensis (1,1758) 4 5 8 4 2 28 42 153 22 3 bsiocampa trifolii (D&5,1775) 2 4 3 3 6 2 9 6 2$ 20 Lasiocampa quercus (1,1758) 6 4 8 7 8 8 7 16 12 16 Macrothylacia rubi (1,1758) 22 7 26 23 22 71 10 64 49 98 Dendrolimus pini (1,1758) 19 10 20 24 20 37 21 67 259 190 Euthnx potatona (L1758) 7 13 10 13 12 74 107 59 85 80 Cosmotriche lobulina (DES, 1775) 3 6 2 10 2 3 12 3 16 4 Phyllodesma ilicifolium fLI758) 15 8 7 15 10 56 Ii 22 40 14 Bombycoidea Endromis versicolora (1,1758) 25 35 2) 34 19 142 III 55 88 50 Aglia tau (1,1758) 9 3 15 10 8 44 7 59 15 14 Pavonia pavonia (1,1758) 5 1 1 3 7 4 Sphinx Iigustri 1,1758 4 7 5 16 7 10 12 16 61 33 Hyloicus pinastri (L1758) 32 26 32 50 27 133 16$ 149 435 114 Mimas tiliae (1,1758) 6 6 8 9 2 11 22 30 33 Smerinthus ocellatus (L1758) 24 20 29 42 31 82 69 161 256 ISO Iaothoe populi (1,1758) 50 55 56 71 65 858 808 869 1727 1536 Laothoe amurensis (STAUDINGER, 1892) 14 10 16 23 17 48 34 62 68 41 Nyles gallii (ROUEMBURG,1775) II 7 1? 32 16 20 8 36 106 19 Deilephila elpenor (1,1758) 12 6 18 28 14 19 7 27 68 1$ Deilephila porcellus (L1758) 8 6 12 23 16 15 7 36 121 62 Noctuoidea Phalera bucephala (L 1758) 22 24 25 26 34 211 314 105 197 Cerura vinula (1,1758) 7 3 3 3 4 8 3 4 5 4 Furcula bicuspis (BORKHAUSEN,1790) 5 8 2 5 6 16 2 5 furcula furcula (CLERCK,1759) 7 5 12 6 6 10 5 21 6 13 furcula bifida (BRAHM,1787) 5 7 9 10 7 9 20 18 Stauropus fagi (LI?58) 3 6 10 6 2 4 23 34 50 Notodonta dromedarius (1,1767) 3’ 20 26 39 28 97 73 135 182 144 Notodonta torva (HOBNER,1803) 12 10 21 22 16 27 22 70 52 29 0 Suomen ympänstö 303 Liite 2/7

Vuosi FQ-93 FQ-94 FQ-95 FQ-96 FQ97 N-93 N-94 N-95 N-96 N-97 Paikkamäärä 63 73 81 $8 86 63 73 $1 $8 86

Notodonta ziaac (1,1758) 19 19 34 39 26 40 56 112 100 77 Notodonta tritophus (DES, 1775) 4 5 3 21 18 6 Pheosia tremula (CLERCK,1759) 29 32 34 35 35 328 652 879 601 903 Pheosia gnoma (F,17?6) 4! 40 46 62 55 949 806 1492 1072 1316 Pterostoma palpinum (CLERCK,1759) 34 31 58 53 49 135 103 398 215 136 Ptilodon capucinus (L 1758) 50 55 60 66 63 996 95? 1911 1052 1374 1eucodonta bicoloria (DES, 1775) 9 8 16 17 10 18 27 71 46 46 Odontosia carmelita (ESPER, 1799) 3? 27 40 40 35 290 97 216 144 105 Odontosia sieverst (MENETRIES, 1856) 38 49 40 40 41 322 393 271 168 251 Gluphisia crenata (ESPEL 1785) 6 9 15 20 13 25 70 146 211 227 Pygaera timon (HQBNEL 1803) 6 1 6 7 8 2? 1 17 25 23 Clostera curtula (1,1758) 2? 2? 35 42 42 220 219 171 214 329 Clostera anachoreta (DES, 1775) 5 3 4 9 9 8 3 5 15 25 Clostera anastomosis (L1758) 1 2 2 2 1 8 8 2 Clostera pigra (HUFNAGEL 1766) 38 34 55 39 39 159 184 444 244 379 Orgyia antiqua (1,1758) 2 9 15 2 19 33 Calliteara abietis (DES, 1775) 4 3 3 13 6 7 6 7 34 19 Calliteara pudibunda (Ll?58) 3 1 1 3 2 Dicallomera fascelina (1,1758) 6 3 2 8 5 2! 4 Euproctis similis (FUESSLY,1775) 2 2 Leucoma salicis (L1758) 6 10 II 31 29 6 13 20 93 lOI Lymantria monacha (L 1758) 2 8 5 2 12 10 Thumata senex (HtIBNER,1808) 2? 29 29 41 32 224 226 152 312 242 Setina irrorella (L1758) 4 3 5 8 2 14 4 7 16 2 Miltochrista miniata (FOPSTER,1771) 5 II 8 15 II 26 294 313 455 201 Nudaria mundana (1,1761) 7 8 10 8 5 60 61 25 20 23 Atolmis rubricoliis (1,1758) 2 2 3 3 Cybosia mesomella (1,1758) 39 45 44 54 51 1495 894 470 578 535 Pelosia muscerda (HUFNAGEL 1766) 5 5 3 1 8 8 Eilema cereolum (HOBNER,1803) 2 3 Eilema griseolum (KOBNER,1803) 4 6 4 4 16 II 8 16 Eilema pygmaeolum (DOUBLEDAY, 1847) 2 8 9 7 2 Eilema lutarellum (L1758) 25 30 28 37 34 1111 542 489 608 993 Eilema complanum (1,1758) 14 15 15 27 17 4527 996 538 2218 1358 Eilema depressum (ESPER, 1787) 6 8 9 1? 14 15 II 29 838 255 Eilema lurideolum (ZINCKEN,181?) 25 31 29 36 34 7568 3523 3006 8206 5048 Uthosia quadra (1,1758) Coscinia cribtaria (1,1758) 22 1? 19 25 20 352 94 123 359 2?? Parasemia piantaginis (1,1758) 2 3 4 4 4 3 2 4 Arctia caja (1,1758) 26 29 33 48 40 125 243 318 414 271 Diactisia sannio (L1758) 33 38 44 56 50 379 239 256 366 22? Spilosoma lubricipedum (L1758) 35 39 44 58 49 1071 342 967 1119 543 Spilosoma luteum (HUFNAGEL 1766) 8 14 16 20 15 238 76 188 551 433 Diaphora mendica (CLERCK,1759) 30 19 20 25 22 345 52 89 102 74 Phragmatobia fuliginosa (L 1758) 7 6 28 10 13 12 19 63 15 28 Tyria jacobaeae (1,1758) 2 2 Rivula sericealis (SCOPOII,1763) 29 33 40 44 38 497 480 1083 840 712 Parascotia fuliginaria (1,1761) 30 31 40 4? 43 403 172 541 659 371 Colobochyla salicalis (DES, 1775) 6 3 I0 13 7 9 4 28 32 16 Schrankia costaestrigalis (STEPHENS,l 834) 6 9 9 9 10 28 16 61 33 29 Hypenodes humidalis DOUBLEDAY,1850 3 14 7 6 15 3 29 II 14 29 Hypena crassalis (F,1787) 16 6 9 14 13 34 13 27 28 3? Hypena proboscidalis (L 1758) 53 56 61 71 65 1933 2340 3469 46!? 2652 Suomen ympäristö 303 0 Liite 218

Vuosi FQ-93 FQ-94 FQ-95 FQ-96 FQ97 N-93 N-94 N-95 N-96 N-97 Paikkamäärä 63 73 81 $8 86 63 73 81 88 86

Hypena rostralis (1,1758) 10 2 10 9 6 16 2 19 24 9 Cygephila pastinum (tREITSCHKE, 1826) 20 24 31 39 33 284 488 748 687 404 tygephila viciae (HOBNER,1822) 2 2 4 13 7 8 19 14 Iygephila craccae (D&S,1775) 3 7 8 9 7 35 53 89 57 29 Scoliopteryx Iibatrix (1,1758) 27 15 44 33 25 51 21 84 61 36 Catocala adultera MENETRIE5,1856 4 9 16 10 7 4 10 22 13 8 Catocala fraxini (1,1758) 10 16 31 28 34 56 143 314 300 373 Catocala promissa (D&S, 1775) 3 13 3 Catocala sponsa (1,1767) 2 Laspeyria flexula (D&S, 1775) 6 12 15 20 21 51 157 IlO 480 203 Protodeltote pygarga (HUFNAGEL, 1766) 5 1 2 6 3 6 1 2 13 3 Pseudeustrotia candidula (D&5, 1775) 3 3 3 5 Deltote uncula (CLERCK, 1759) 4 7 II 12 4 5 7 21 18 6 Meganola strigula (D&S, 1775) 3 3 3 4 3 7 14 37 163 53 Nola cucullatella (L1758) 2 5 6 8 6 40 39 23 46 46 Nola confusalis (H-S, 1847) 3 3 4 9 8 4 9 19 35 58 Nola aerugula fHBNEL 1793) 18 19 16 18 15 129 lOI 87 252 116 Earias clorana (L1761) 2 1 3 Bena bicolorana (1,1758) 10 2 Pseudoips prasinanus (1,1758) 9 5 7 II I5 15 9 22 40 65 Nycteola revayana (SCOPOLI, 1772) 6 3 2 24 6 Nycteola degenerana (HOBNELI799) 19 22 27 46 38 58 50 92 289 164 Nycteola asiatica (KRULIKOWSKY, 1904) Diachrysia chrysitis (1,1758) 51 54 63 65 55 3341 5000 3868 1744 1244 Diachrysia tutti (KOSTROWSKI, 1961) 7 30 31 33 32 478 1273 1179 680 670 Macdunnoughia confusa (SIEPHENS, 1850) 5 6 2 5 6 2 Polychrysia moneta (F,1787) 25 32 36 30 14 65 128 137 98 25 Plusia festucae (1,1758) 14 12 26 17 12 20 44 85 39 23 Plusia putnami GROTE, 1873 33 42 47 48 18 110 412 370 168 62 Autographa macrogamma (EVERSMANN, 1842) 25 27 38 25 Ii 127 127 184 160 60 Autographa gamma (1, 1758) Ii 51 65 87 34 44 844 540 3559 107 Autographa pulchnna (HAWORTH, 1809) 52 62 69 68 59 739 1302 1454 567 317 Autographa buraetica (STAUDINGER, 1892) 10 16 18 12 9 15 105 43 18 15 Autographa jota (L1758) 6 10 (0 9 8 141 340 267 60 65 Autographa mandanna (FREYER, 1846) 4 5 2 8 2 5 2 Autographa bractea (D&5, 1775) 44 52 58 50 33 478 786 927 222 77 Autographa excelsa (KRETSCHMAR. 1862) 5 6 5 3 2 23 29 41 13 3 Syngrapha diasema (BOISDUVAL 1829) Syngrapha microgamma (HUBNER, 1823) Syngrapha interrogationis (1,1758) 52 64 78 83 63 542 498 2143 2492 510 Euchalcia modestoides POOLE, 1989 Abrostola triplasia (1,1758) 2 4 Abrostola asdepiadis (D&S, 1775) 2 3 3 Ahrostola mpartita (LI 758) 42 44 45 53 54 552 511 605 644 687 Panthea coenobita (ESPER, 1785) 2 2 2 2 7 3 Colocasia coryli (1,1758) 36 23 48 56 61 240 52 411 427 666 Moma alpium (OSBECK,1778) 3 3 Acronicta megacephala (D&S, 1775) 18 19 27 42 24 60 57 182 486 268 Acronicta leporina (L 1758) 3 6 17 13 5 1 5 26 18 Acronicta alni (1,1767) 2 2 5 7 3 3 2 3 II 7 Acronicta psi (L1758) 8 3 (0 21 20 II 3 25 75 118 Acronicta menyanthidis (ESPER, 1789) 4 7 II 4 6 4 13 4 Acronicta auricoma (D&S, 1775) 9 5 31 43 28 16 7 64 109 70 0 Suomen ympänstö 303 Uite 2/9

Vuosi FQ-93 FQ-94 FQ-95 FQ-96 FQ97 N-93 N-94 N-95 N-96 N-97 Paikkamäärä 63 73 81 88 86 63 73 81 88 86

Acronicta euphorbiae (D&S,I775) 2 6 2 2 2 6 2 Acronicta rumicis (L1758) 20 Ii 30 32 28 lOi 63 266 270 546 Simyra aibovenosa (GOEZE, 1781) 2 2 3 2 5 3 2 5 8 6 Craniophora Iigustri (D&S,I??5) 2 2 2 2 3 2 8 6 Cryphia raprncula (D&S,1775) 7 13 ‘3 13 15 54 371 184 294 405 Amphipyra pyramidea (1,1758) Amphipyra berbera RUNGS,1949 5 3 5 7 4 32 4 23 29 9 Amphipyra perilua (f,1787) 10 14 21 30 23 204 137 221 658 286 Amphipyra ttagopoginis (CLERCK, 1759) 28 38 52 51 42 185 366 938 596 290 Dypterygia scabriuscula (LI?58) 5 12 15 15 16 12 47 44 51 57 Rusina terruginea (ESPER,I?85) 38 40 46 59 52 2391 2811 2478 5180 3131 Thalpophila matura (HUFNAGELI?66) 2 4 2 3 l 8 Euplexia Iucipara (LI?58) 17 25 23 32 24 132 104 104 123 145 Phlogophora meticulosa (1,1758) Ipimorpha retusa (1,1761) 5 10 22 16 II 9 24 142 68 34 Ipimorpha subtusa (D&S,I??5) 19 26 37 53 35 109 215 1112 1773 681 ipiinorpha contusa (FREYELI849) Enargia paleacea (ESPER,1788) 55 64 72 74 77 1788 2182 3859 3749 2338 Parastichtis suspecta (HBNELl8l7) 58 67 75 78 68 1581 2423 3352 1428 863 Parastichtis ypsillon (D&S, 1775) 2 7 13 18 9 2 26 100 52 19 Cosmia trapezina (L 1758) 27 34 41 60 55 1886 2829 6450 8241 6614 Cosmia pyralina (D&S,I7?5) 2 2 3 4 5 Kyppa rectilinea (ESPER,1788) 12 17 26 42 3I 35 21 33 88 72 Apamea monoglypha (HUFNAGE1,I766) 20 20 29 40 32 III 141 189 143? 31? Apamea lithoxylaea (D&S, 1775) 3 2 6 2 Apamea sublustns (ESPER,1788) 5 5 5 7 5 58 170 143 224 68 Apamea obionga (HAWORIH, 1809) 3 2 5 9 6 4 4 19 58 13 Apamea crenata (HUFNAGEL 1766) 26 36 56 62 66 52 168 286 701 721 Apamea lateritia (HUFNAGEL 1766) 37 5) 59 74 64 566 328 732 3082 889 Apamea furva (D&S,1775) 13 24 24 25 21 52 304 176 266 185 Apamea maillardi (GEYER,l834) 2 2 Apamea rubrirena IREITSCHKE, 1825 13 5 18 20 14 28 5 25 55 21 Apamea remissa (HIJBNER,1809) 23 25 47 62 48 6? 52 133 412 230 Apamea unanimis (HLiBNER,1809) 2 4 6 II 15 5 8 34 55 38 Apamea illyria (FREYER, 1846) 8 7 18 20 28 10 13 54 38 81 Apamea pabulatricula (BRAHM, 1791) 4 2 4 6 9 3 II 14 Apamea anceps (D&5, 1775) 2 12 13 7 Apamea sordens (HUFNAGELI766) 10 13 18 20 20 34 42 52 86 68 Apamea scolopacina (ESPER,I788) 2 3 9 20 17 II 16 58 115 66 Apamea ophiogramma (ESPER,I793) 8 7 8 14 II 10 20 22 125 87 Oligia strigilis (1,1758) 16 15 19 34 28 94 163 93 426 220 Oligia latruncula (D&5, 1775) 32 31 35 55 43 291 224 170 812 545 Oligia fasciuncula (HAWORTH, 1809) Mesoligia furuncula (D&S,I?75) 9 12 16 22 20 148 215 174 541 409 Mesoligia literosa (HAWORIH, 1809) 23 20 30 43 31 94 71 98 234 69 Mesapamea secalis (LI?58) 19 16 25 38 36 146 66 112 773 502 Mesapamea didyma (ESPER,) 5 7 8 10 6 22 II 19 44 II Photedes taptiuncula ([REITSCHKE, 1852) 2 2 Photedes minima (HAWORTH,l809) 34 36 32 54 49 224 30? 294 80? 780 Chortodes extremus (HBNER,l809) 2 2 2 5 3 49 210 47 370 288 Chortodes elymi (TREITSCHKE,1825) 3 5 5 7 4 13 72 167 79 89 Chortodes fluxus (HBNER, 1809) 35 41 38 56 54 1198 1065 66I 949 988 Chortodes pygminus (KAWORTH, 1809) 36 46 62 65 69 45I 989 2280 928 2008 Suomen ympänetö 303 0 Liite 2110

Vuosi FQ-93 FQ-94 FQ-95 FQ-96 FQ97 N-93 N-94 N-95 N-96 N-97 Paikkamäärä 63 73 81 $8 86 63 73 81 88 86

Luperina testacea (D&S, 1775) 3 4 4 5 5 8 218 ii 96 85 Amphipoea Iucens (fREYER,1845) 26 30 27 29 28 187 206 165 197 219 Amphipoea fucosa (FREYERJ 830) 51 57 66 72 .70 10064 12596 10048 4562 6769 Arnphipoea cnnanensis (BURROWS, 1908) 2 1 4 4 3 6 3 6 6 8 Amphipoea oculea (L1761) 39 51 56 62 62 1043 1071 875 908 1531 Hydraecia ultima HOLST, 1965 Hydraecia micacea (ESPER,l?89) 50 64 69 74 76 3892 8330 9336 4436 8048 Hydraecia nordstroemi (HORKE, 1952) 7 12 II 15 13 319 876 465 671 438 Gortyna fiavago (D&S, 1775) 13 13 II II 19 43 54 32 32 62 Calamia tridens (HUFNAGEL 1766) 2 2 2 2 2 2 Staurophora celsia (Ll?61) 18 26 22 30 34 173 367 323 206 433 Celaena haworthii (CURIIS,1829) 26 47 55 39 56 46 200 163 122 370 Celaena Ieucostigma (HOBNER, 1808) 31 37 40 36 32 127 237 309 82 124 Nonagna typhae (THUNBERG,1784) 6 12 13 7 II II 26 20 10 12 Archanara geminipuncta (IIAWORTH, 1809) Archanara dissoluta (TREITSCHKE,I 825) 3 1 3 3 1 Archanara spargan (ESPER,1790) 3 3 4 2 4 4 7 6 4 10 Archanara algae (ESPER, 1789) 1 3 1 4 5 Rhizedra lutosa (H0BNER,1803) 14 15 17 17 23 65 126 186 107 148 Arenostola phragniitidis (HDBNER, 1803) 3 3 5 10 10 5 9 20 30 97 Charanyca trigrammica (HUENAGEL 1766) 2 2 2 2 22 51 18 51 26 Hopladrina octogenaria (GOEZE, 1781) 23 28 33 44 3? 2277 2803 3287 4105 2705 Hoplodrina bianda (D&S, 1775) 19 25 28 42 32 1564 1254 1644 3737 1722 Spodoptera exigua (HBNER, 1808) 2 2 Caradnna morpheus (HUFNAGEL,I?66) 35 39 42 59 48 1525 12?? 2320 3019 1986 Piatyperigea montana (BREMER. 1864) 31 47 55 70 58 302 663 1012 1000 392 Paradrina selini BOISDUVAL 1840 II 15 19 23 26 68 152 138 274 420 Paradrina davipalpis (SCOPOLI, 1763) 10 5 6 9 10 21 6 10 13 24 Chilodes maritima (tAUSCHER,1806) 4 9 II 13 14 14 23 26 39 61 Athetis gluteosa (TREIISCHKE, 1835) 3 3 2 7 7 2 Athetis pallustris fHDBNER,I 808) 15 26 35 49 25 87 159 261 410 162 Athetis lepigone (M--SCHLEL 1860) 3 5 6 5 6 18 16 48 41 75 Cucullia argentea (HUFNAGEL 1766) 6 Cucullia Iactucae (D&S, 1775) 1 3 3 1 3 3 Cucullia umbratica (L1758) 4 1 II II 5 5 1 14 21 6 Cucullia gnaphalii (HOBNER,1813) 4 1 4 Calophasia lunula (HUfNAGELI766) 7 5 6 8 9 12 18 45 15 23 Brachylomia viminalis (F, 1776) 34 53 74 78 74 609 1375 4448 8838 3083 liha ins (ZEUERSTEDT,1839) 25 29 37 33 30 182 321 660 274 201 Sympistis heliophila fPAYKUIL, 1793) 1 1 8 2 Brachionycha nubeculosa (ESPER, 1785) 36 43 45 48 43 351 355 625 448 709 Dasypolia tempii (THUNBERG,1792) 52 63 62 63 54 3104 3395 1683 1341 1403 Lithomoia solidaginis (HOBNER,1803) 5? 65 75 83 75 1360 1787 3055 2435 3264 Uthophane socia fHUfNAGEL 1766) 26 31 33 59 30 150 145 139 56? IlO Uthophane ornitopus (HUFNAGELI 766) 2 lithophane furcifera (HUfNAGEL 1766) 15 20 22 27 20 93 255 285 531 173 Lithophane Iamda (F, 1787) 22 25 27 27 18 76 75 74 96 34 Uthophane consooa (BORKHAUSEN, 1792) 39 4? 54 64 55 789 1602 998 2107 646 Xylena vetusta (HIiBNER,1813) 31 39 48 53 41 106 134 123 258 116 Xylena exsoleta (L1758) Allophyes oxyacanthae (L 1758) 12 1? 32 32 33 128 234 832 1049 1028 Dichonia aprilina (L1758) 2 4 3 5 9 46 31 74 365 194 Dryobotodes eremita (f, 1775) 4 4 3 9 7 38 78 150 0 Suomen ympänstö 303 Liite 2/11

Vuosi FQ-93 FQ-94 FQ-95 FQ-96 FQ97 N-93 N-94 N-95 N-96 N-97 Paikkamäärä 63 73 $1 $8 86 63 73 $1 8$ $6

Blepharita amica (IREITSCHKE, 1825) 4 II 4 6 9 77 14? 56 29 Blepharita satura (D&S,I?75) 12 20 23 25 27 360 489 662 710 659 Mniotype adusta (ESPER,l790) 23 18 25 30 29 38 36 58 49 50 Hniotype bathensis (LUUAU,1901) 5 3 3 7 6 8 6 6 II 7 Polymixis polymita (1,1761) 2 1 1 3 1 II Polymixis gemmea (tREITSCHKE, 1825) 39 37 51 50 68 196 263 554 455 1016 ntitype chi (LI?58) 22 26 32 3? 26 47 60 115 lOi 56 Ammotonia caecimacula (D&5, 1775) 8 10 16 15 17 44 81 10? 120 6? Eupsilia transversa (HUFNAGEL,1766) 19 29 44 44 29 172 174 181 488 lie Conistra vaccni (L 1761) 45 50 56 65 59 4773 5169 7137 11209 2258 Conistra rubiginosa (SCOPOLI, 1763) 2 1 1 6 15 5 Conistra rubiginea (D&S,1775) 13 16 16 25 20 68 220 129 125 68 Conistra erythrocephala (D&S,I??5) Agrochola circellans (HUFNAGEL 1766) 29 49 53 38 41 227 309 202 127 95 Agrochola lota (CLERCK, 1759) 33 39 42 37 33 701 742 961 35? 259 Agrochola macilenta (HOBNER, 1809) 4 5 II 8 6 324 231 270 444 135 Agrochola nitida (D&S,1775) 1 9 42 41 35 7’ Agrochola helvola (1,1758) 31 41 57 50 54 346 476 880 886 83? Agrochola litura (1,1761) 8 9 14 15 13 123 278 409 40? 365 Xanthia citrago (1,1758) 3 4 6 9 9 106 55 52 20 41 Xanthia aurago (D&S, 1775) 2 3 4 6 Xanthia togata (ESPER,1788) 58 65 71 76 69 2422 2984 4230 304? 1784 Kanthia icteritia (HUFNAGELIJ66) 54 62 72 74 69 1608 1636 1754 1403 951 Diloba caeruleocephala (1,1758) Anarta myrtilli (1,1761) Discestra trifolii (HUFNAGEL 1766) 10 9 12 12 17 169 233 62 69 74 Lasionycta proxima (HDBNELI8O8) 9 14 12 16 19 39 24 20 35 41 Hada plebeja (LI?58) 40 3! 51 50 54 221 III 754 653 339 Polia bombycina (HUFNAGEL, 1766) 18 26 33 39 32 408 442 518 846 408 Polia trimaculosa (ESPER,l?88) 10 1? 19 20 14 14 70 37 38 21 Paha nebulosa (HUFNAGELI766) 12 14 20 26 1? 37 202 144 159 161 Sideridis albicolon (HDBNER,1813) Hehiophobus reticulatus (GOEZE, 1781) 15 19 21 30 29 52 57 160 374 222 Mamestra brassicae fL1758) 5 6 5 5 6 12 5 Melanchra persicariae (1,1761) 2 Melanchra pisi (L1758) 24 11 22 33 27 80 20 62 128 85 Iacanobia contigua (D&S, 1775) 19 9 22 24 18 41 35 120 176 45 Iacanobia thalassina (HUFNAGEL 1766) 40 39 51 68 58 490 326 875 1425 850 Lacanobia suasa (D&5,1775) 26 2? 41 45 41 216 272 766 853 550 Lacanobia oleracea (1,1758) 14 23 25 32 26 114 122 160 48? 346 Papestra biren (GOEZE, 1781) 9 9 21 27 20 36 9 34 4? 34 Aethena bicolorata (HUfNAGELI766) 5 7 18 12 4 5 15 39 1? Hadena rivularis (F,1775) 13 16 25 24 19 24 4? 146 66 59 Hadena perplexa (D&S, 1775) 2 3 7 6 6 6 6 8 22 13 Hadena campta (D&S,1775) 4 2 7 9 8 5 3 1? 20 1? Hadena confusa fHUFNAGEL 1766) 5 3 11 13 12 5 7 2? 3? 22 Hadena albimacuha (EORKHAUSEN, 1792) 3 3 1 3 3 Hadena bicruris (HUFNAGEL,1766) 7 II 16 21 16 16 63 209 lOI 8? Eriopygodes imbecilla (F, 1794) 12 10 1? 19 13 30? 174 104 259 82 Cerapteryx graminis (1,1758) 62 72 7? 84 83 13864 24876 24130 16208 16899 Tholera cespitis (D&S, 1775) 26 3? 44 41 41 285 683 550 512 592 Thaleta decimalis (PODA,l?61) 20 26 32 35 30 372 548 779 469 49? Panolis fiammea (D&S,I7?5) 41 38 41 43 25 988 307 568 309 80

Suomen ympänetö 303 liite 2/12

Vuosi FQ-93 FQ-94 FQ-95 FQ-96 FQ97 N-93 N-94 N-95 N-96 N-97 Paikkamäärä 63 73 81 $8 $6 63 73 8! 88 86

Orthosia cruda (D&S,l7?5) 4 5 5 6 3 45 33 31 75 80 Orthosia opima (HOBNER,1809) 38 42 40 55 38 417 349 552 1070 189 Orthosia populeti (F,1781) 35 43 42 44 43 1477 1785 2454 4849 4168 Orthosia gracihs (D&5, 1775) 9 9 15 18 33 31 74 7? 25 Orthosia cerasi (F,1775) 6 8 10 9 I0 332 114 158 145 52 Orthosia incerta (HUFNAGEL 1766) 42 48 48 67 53 903 1393 2016 4236 1078 Orthosia munda (D&S, 1775) Orthosia gothica (L 1758) 58 70 74 82 78 10763 13843 15853 22785 8571 Mythimna conigera (D&S, 1775) 32 31 35 40 38 895 765 1262 1939 1159 Mythimna ferrago (F,178?) 14 18 12 23 19 285 433 304 743 525 Mythimna pudonna (D&S,1775) Mythimna straminea (TREIISCHKE, 1825) 5 6 7 13 9 1? 7 II 37 16 Mythimna impura (Ht)BNELI8O8) 51 57 69 78 72 4771 5695 8772 12009 7959 Mythimna pallens (1,1758) 22 24 31 30 32 258 298 589 267 336 Mythimna obsoleta (HURNER, 1803) 7 10 16 18 14 40 23 96 144 198 Mythimna comma (L1761) 10 2 16 Ii 13 18 44 122 73 45 Senta fiammea (CURTIS, 1826) 3 2 7 2 Euxoa obelista (D&S, 1775) II 14 15 12 8 87 64 67 39 32 Euxoa tritici (1,1761) 22 2? 30 27 18 95 253 291 254 268 Euxoa crypta (DADD,192?) 2 3 3 2 3 21 9 3 17 52 Euxoa nigricans (L1761) 31 35 49 51 48 264 271 602 418 471 Euxoa cursoria (HUfNAGEL 1766) 3 5 6 6 6 16 211 145 181 189 Euxoa recussa (HJBNER,I8I7) 2 3 4 5 7 3 6 6 50 173 Agrotis vestigialis (HUFNAGEL 1766) 6 10 8 13 9 78 201 229 360 195 Agrotis segetum (D&S, 1775) 4 8 3 7 9 25 5 II Agrotis davis (HUFNAGELI?66) 20 21 20 30 28 265 180 298 331 429 Agrotis exclamationis (1,1758) 26 20 32 37 27 559 188 248 275 162 Agrotis ipsilon (HUFNAGEL 1766) 5 1 5 Actinotia polyodon (CLERCK,1759) 9 8 31 28 19 12 22 115 71 63 Chloantha hypena (D&S, 1775) 2 2 1 3 8 4 9 Axylia putns (L1761) 4 5 6 5 1 6 20 16 16 Ochropleura plecta (1,1761) 37 43 55 62 54 110 295 509 517 465 Actebia praecox (1,1758) 8 II 15 13 8 20 51 66 34 26 Actebia fennica ([AUSCHER,1806) Eugnonsma depuncta (L1761) 6 9 7 9 10 576 476 192 295 400 Standfussiana luternea (1,1758) 4 3 1 2 5 5 5 5 Epipsilia gnsescens (F, 1794) 5 7 6 5 3 II 28 2 Rhyacia simulans (HUFNAGELI?66) Chersotis cuprea (D&S, 1775) 52 65 70 76 72 1392 2836 4480 4549 3448 Noctua pronuba (1,1758) 25 24 31 38 32 1808 496 563 522 398 Noctua orbona (HUfNAGEL,I?66) Noctua comes (HDBNER,1813) 4 3 4 4 10 38 30 26 Noctua fimbriata (SCHREBER,1759) 5 7 7 II 6 71 26 28 147 48 Noctua janthe (BORKHAUSEN,1792) 2 2 1 2 2 3 Ctyptocala chardinyi (BOISDUVAL 1829) 18 18 25 28 25 143 141 119 15? 163 Spaelotis ravida (D&5, 1775) 3 2 Spaelotis suecica (AURIVILLIUS, 1890) 3 2 4 4 2 3 7 12 7 3 Opigena polygona (D&S, 1775) 3 4 5 2 3 13 23 4 Graphiphora augur (F,I?75) 53 60 66 74 73 965 1381 1857 2226 2145 Coenophila subrosea (STEPHENS,1829) 7 11 13 32 17 32 22 26 124 32 Protolampra sobrina (DUPONCHEI, 1843) 51 61 72 78 68 2030 2405 2964 3705 1328 Cycophotia porphyrea (D&S, 1775) 28 27 36 49 36 619 956 786 1590 769 Diarsia mendica (f,1775) 57 65 74 83 76 1030 2843 3623 5754 3226

0 O Suomen ympäristö 303 Liite 2/13

Vuosi FQ-93 FQ-94 FQ-95 FQ-96 FQ97 N-93 N-94 N-95 N-96 N-97 Paikkamäärä 63 73 8! 8$ 86 63 73 81 8$ 86

Diarsia dahlii (HOBNER,1813) 37 42 45 60 5! 1359 1187 1625 2988 2139 Diarsia btunnea (D&5,1775) 37 42 48 59 43 928 4492 3129 2335 1025 Diarsia rubi (VIEWEG,1790) 27 32 42 52 50 169 350 563 569 375 Diarsia flotida (SCHNIDI,1859) 2 2 6 Xestia rhaetica (STAUDINGER,18?I) 13 2 17 10 16 46 5 185 39 94 Xestia speciosa (HOBNER,1813) 48 26 44 43 45 822 269 518 694 326 Xestia sincera (H-S,1851) 2 3 1 6 4 Xestia gelida (SPARRE-SCHNEIDER, 1883) 2 Xestia laetabilis (ZEUERSTEDT, 1839) Xestia distensa (EVERSHANH, 1851) 2 1 2 3 Xestia Iorezi (STAUD,1891) Xestia tecta (HiiBNER,1808) 2 3 3 5 2 5 II 3 IlO 2 Xestia alpicola (ZEUERSIEDI, 1839) 26 15 37 2! 42 471 137 486 669 478 Xestia c-nigrum (L 1758) 8 14 17 ‘7 16 1? 66 30 89 55 Xestia tnangulum (HUENAGEL 1766) 21 28 3! 42 34 1918 2975 2247 3022 2056- Xestia ashworthii (DOUBLEDAY,1855) 2 2 5 9 3 Xestia baja (DES, 1775) 50 55 68 76 72 3955 476! 8085 11590 6592 Xestia castanea (ESPER, 1796) 3 5 8 ‘I 5 14 4! 4! 23 9 Xestia collina (BOISDUVAL 1840) 4 5 II lo 9 39 56 161 99 76 Xestia sextrigata (HAWORIH, 1809) 22 22 32 33 33 654 469 712 594 416 Xestia xanthographa (DES, 1775) 10 16 18 18 19 1279 1229 1462 667 380 Naenia typica (1,1758) II 13 13 7 3 15 30 19 13 3 Eurois ottultus (1,1758) 55 62 70 80 70 1483 2265 2409 3468 1068 Anaplectoides prasinus (D&S,1775) 30 33 35 47 27 211 472 170 283 125 Cerastis nibricosa (DES, 1775) 54 58 6! 76 59 1418 87! 1518 1593 840 Cerastis Ieucographa (D&S, 1775) 18 20 17 23 21 249 294 181 225 219 Mesogona oxalina (HOBNER,1803) 2 3 2 2 6 7 2 16 24 Pyrrhia umbra (HUFNAGEL 1766) 4 4 4 9 4 9 7 5 18 6 Heliothis viriplaca (HUFNAGELIJ66) 1 1 Schinia scutosa (DES, 1775) Pechipogo strigilata (L 1758) 16 15 2! 27 16 49 44 73 13? 53 Zanclognatha tarsipennalis (tREITSCHKE, 1835) 13 20 24 30 20 170 222 160 339 137 Herminia grisealis (D&S,I 775) 7 II II 15 7 4! 47 4? 46 20 Macrochilo cribrunalis (HDBNER,l?93) 10 II 15 18 15 49 32 38 146 65 Polypogon tentacularius (1,1758) 25 3? 45 51 44 24! 702 780 641 80! Paracolax tristalis (F, 1794) 9 15 13 16 13 358 1746 754 1534 712 Insateles emortualis (D&S,1775) 9 II 8 6 4 12 32 13 II 6

Suomen ympänetö 303 Uite 311 Liite 3. Toisen sukupolven taulukko Toisen sukupolven esiintyminen kasvillisuusvyöhykkeittöin vuosina 1993-97

Laji Vyöhyke ja vuosi HBoc HBco SBoc MBoc Nboc 9394959697 9394959697 9394959697 9394959697 9394959697

P.capucinus x x x x x x G.crenata x x x x x x x C.curtula x x x x x x x x C.anachoreta x x C.pigra xxx xx xxx xx xxx xx xxx xx C.anastomosis x

S.ocellatus x

F.Iaccrtinaria x x x x x x x x x x x x x x x Djalcataria x x x x x x x x x x x x x x D.curvatula x

I.batis x x

C.albipunctata x x x x x x x x x x x x x x C.pendularia x x C.punctana x T.gnseata xxx xx xx xx x xxx xx x I.comai x x x x x x x x x ibiselata x Lvirgulana x I.dimidiata x x x O.viftatum x x x x X.biriviata x X.designata x x x x x x x x x x x x X.spadiceana x XJerrugata x x x x x x X.lluctnata xxx xx xxx xx xxx xx xxx xx E.galiata x x x x Lalternata x x x x x x x x x x x x x x x Lsuffumata x x C.ocellata x x x x E,silaceata x x x x x x x x Ctruncata x x x T.obeliscata x Lvanata x x E.unangulata x x x E.centaureata x x x x x x x x x x x x x x E.assimilata x x x Einnotata x E.ochridata x E.virgaureata G.rufifasciata x x x x x x x x x x x x x x A.sparsatus x x Enebulata x x Rsexaiata x x x Q Suomen ympäristö 303 Liite 3/2

Laji Vyöhyke ja vuosi HBoc HBco SBoc MBoc Nboc 9394959697 9394959697 9394959697 9394959697 9394959697

A.viretata x x Lmarginata x x x xx xx xxx xx xxx xx M.notata x x x x x x x x x x M.afternana x x x x x x x x x Miiturata x x x x x M.signaria x Lclathrata x x x x x x x x x x x x x Cadvenaria x P.pulveraria x x x P.dolobrana x Sdentaria x x S.tetralunana x x x x x x x x x x E.crepuscularia x x x x x x x x x x H.roboraria x x x x A.punctulata x x E.atomana x B.pinianus x C.pusana x x x x x x x x x x x x x x C.exanthemata x x x x x x x x x x C.margaritata x x H.fasciaria x x

P.tentacularia x x x x x x R.sericealis x x S.costaestrigalis x H.crassalis x x E.clorana x Rcandidula x x D.uncula x x x P.prasinanus x x x D.tutti x x x x D.chrysitis x x x x x x x x M.confusa x x Rfestucae x x x x x x P.putnami x A.gamma xxx xxx xxx xxx x A.pulchrina x C.coryli x x kauncoma x A.rumicis x x x x x x Saibovenosa x kcrenata x Cmorpheus x x x x x C.davipalpis x x x x Ciunula x x DtrifoIii x x x x x x x x x x x H.reticulata x M.brassicae x x x M.pisi x Lcontigua x Lthalassina x x x X X Lsuasa x x xx xx xx xx x xx Loieracea x x x x x x

Suomen ympänstö 303 Uite 313

Laji Vyöhyke ja vuosi HBoc HBco SBoc MBoc Nboc 9394959697 9394959697 9394959697 9394959697 9394959697

P.biren x A.bicoorata x H.nvulans x x x x x H.perpexa x H.bicruris x x x M.impura x M.pallens x A.segetum x x x A.polyodon x x x x C.hypenci x x O.plecta x x x x x x x x x x x x x x D.mendica x x D.rubi xxx x xxx x x xx x X.c-nigrum x x x x x x x x x x x x

P.fuliginosa x x x x x x x x x x x S.Iuteum x

0 Suomen ympänstö 303 Kuvadulehti Julkaisija Julkaisualka Suomen ympäristökeskus toukokuu 1999 Tekij ä(t) Guy Söderman, Reima Leinonen, Karl-Erik Lundsten ja Liisa Tuominen-Roto Julkaisun nimi Yöperhosseuranta 1993—97

Julkaisun osat! muut saman projektin tuottamat julkaisut Ti ivi ste 1 mä Yöperhosseurannan ensimmäisen viisivliotisjakson tulokset kertovat, että yöperhoset sopivat eliöryhmänä erinomaisesti luontotyyppien määrällisen biodiversiteetin laskentaan. Pitkät aikasarjat mahdollistavat lajistossa tapahtuvien muutosten havaitsemisen ajoissa ennen kuin lajit ovat uhanalasia. Ympäristöhallin non koko maan kattava organisaatio on mahdollistanut nykyisen seurantaverkon perustamisen ja ylläpi don. Seurantajakso on vielä liian lyhyt yleistetyn tiedon sovekuvaan käyttöön. Seuranta on kustannulcsil taan edullinen verratuna muihin seurantoihin. Raportissa esitetään 15 johtopäätöstä suosituksineen seurannan kehittämiseksi, mm. metsäelinympäristöjen laadun mittaaminen indikaattorien avulla sekä seurantaverkon muuttaminen siten, että Natura-alueita voidaan verrata talouskäytön alueisiin.

As i asan at Seuranta, yöperhoset, valorysä, lajisto, aifa-diversiteetti

Julkaisusarjan nimi ja numero Suomen ympäristö 303

Julkaisun teema Luonto ja luonnonvarat

Projektihankkeen nimi ja projektinumero

Raho ittaj a! toimeksiantaja Suomen ympäristökeskus

Projektiryhmään kuuluvat organisaatiot

lSSN ISBN 1239-1875 952-1 1-0489-9 Sivuja Kieli 59 Suomi Luottamuksellisuus Hinta Julkinen 43 mk Julkaisun myynti! jakaja Oy Edita Ab asiakaspalvelu, puh. (09) 566 0266, faksi (09) 566 0380

Julkaisun kustantaja Suomen ympäristökeskus

Painopaikka ja -aika Oy Edita Ab, Helsinki 1999

Suomen ympäristö 303 . . Presentationsblad Utgivare Datum Finlands miljöcentral Maj 1999

Författare Guy Söderman, Reima Leinonen, Karl-Erik Lundsten och Liisa Tuominen-Roto

Publikatjonens titel Natttjiirilsövervakningen 1993-97

Publikationens deiar/ andta pubiikationer inom samma projekt Sammandrag

Resultaten från nattfjri1sövervakningens ffirsta femårsperiod fiirtäljer, att nattfärilar är en mycket lämplig organismgrupp R5rberäkning av kvantitativ biodiversitet av olikanaturtyper. Långatidssenermöjliggöräven identifienng av förändringar i artpopulationer innan artema blir hotade. Miljöfdrvaltningens landstäckande organisalion har möjliggjort etabtenng och uppehåll av övervakningsnätet. Den gångna övervakningsperi oden är för kort för produktion av applicerbar mformation för naturvården. Nattfjärilsövervakningen är kosffiadssnål i jämffirelse med andra övervakningsprogram. Raporten presenterar 15 slutsaser med rekom mendationer för utvecklmg av övervalmingen, bl.a. mätning av skogstypers kvalitet med hjälp av mdikatorer samt optimering av övervakningsnätet för bättre jämförelser mellan Natura-områden och områden i ekonomiskt bmk.

Nyckelord Övervakning, nattfjärilar, ljusfällor, artsammansättning, alfa-diversitet

PubIikatonsserie och nummer Miljön i Finland 303

Pubhkationens tema Natur och naturtillgångar

Projektets namn och n u mm e r

Finansiär/ uppdragsgivare Finlands mtljöcentral

0 rgan sat jo er projektgruppen

ISSN ISBN 1239-1875 952-11-0489-9 Sidantal Språk 59 Finska Offenthghet Pris Offentlig 43 mk Beställningar/ djstribution Oy Edita Ab kundservice, tel. (09) 566 0266, telefax (09) 566 0380

Förläggare Finlands mfljöcentral

Tryckeri/ tryckningsort och -är Oy Edita Ab, Helsingfors 1999 Q Suomen ympänstö 303 Documcntation pae Pubhsher Date Finnish Environment Institute May 1999 Author(s) Guy Söderman, Reima Leinonen, Karl-Erik Lundsten and Liisa Tuominen-Roto

Title of pubhcation Moth Momtonng 1993-97

Parts of pubIicaton/ other ptoject pubIcations Abstract The results from the first five-year penod ofmoth monitoring reveals that moths are a vety suitable group for measuring quantitative biodiversity ofvarious habitats. Long time-series may also identifj changes in populations of species before they become threatened. The countiy-wide organisation of the environment authorities enabled the establishment and maintenance of the monitonng network. The momtoring penod is yet too short for generalisations ofapplicable use to nature conservation. Moth monitonng is not expensive if compared to other monitoring programs. The report presents 15 deductions and recommendations for development ofthe moffi monitonng, i.a. to measure quality offorest habitats with the use ofindicators and to optimize the network to better enable comparisons between Natura areas and areas in economic use.

Keywords . . Monitonng, moths, light-traps, species eomposition, alpha diversity

Publication series and numbet The Finnish Environment 303

Theme of publication Nature and natural resources

Project name and number, f any

Fi n an c eri com m ss i on e r Finnish Environment Institute

Project organization

ISSN ISBN 1239-1875 952-1 1-0489-9 No. of page Language 59 Finnish Restrictions Price For public use FIM 43 For sale at/ distributor Edita Ltd, customer service, tel. +358 9 566 0266, telefax +358 9 566 0380

Financer of publication Finnish Environment histitute

PHnting place and yea Edita Ltd, Helsinki 1999

Suomen ympänö 303 0 Suomen ympäristö

1(’). Pieffläinen, Olli-Pekka & Pirinen, Maija: Typpi-ja fosfonilcuormituksen vaikutus perifytonon kas vuun Kymijoella. Suomen ympäristökeskus. 101. Maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskeva valtioneuvoston pää tösehdotus. -Työryhmän mietintö. Ympäristöministeriö. 102. Suurmyymälätyöryhmän mietintö. Ympäristöministeriö. 103. Kilpi, Mikael & Asanti, Timo (toim.): Saaristolinnuston suojelun nykytila Suomen rannikoifia. Suo menympäristökeskus. 104. Björklöf, Katarina: Merkldgeenien käyttö geenitekuisesti muunnettujen milcro-organismien seuran taan ympäristössä. Suomen ympäristökeskus. 109. filatov & Heinonen: Resulta of the Finnish-Russian Joint Study of the Lakes Onega, Ladoga and Saimaa Conducted in the Summer of 1990. Suomen ympäristökeskus. 109. Hukkanen, Tiina: Puutaloprojekfi. Ympänstöministeriö 1(U. Paidanius, Jari: Vuorovailwtteisen suunnittelun kokemuksia Suomessa. Ympänstöministeriö. 108. Biodiversiteeffityöryhmä: Ympäristöministeriöntoimintaohjelmaluonnonmonimuotoisuudensäi lyksiYmpäristöministeriö. 109. Lahti, Pekka; Heinonen, Sirkka; Koski, Kimmo &Tolsa, Heimo: Kestävä kehitys aluerakenteessa. Kan sainvälisiä näkemyksiä, suomalainen sovellus. Ympäristöministeriö. 110. Water and Wastewater Managementin Finland and Fffteen Other European Countries. Ympäristömi nistenö. 111. Luontokoulutyöryhmä: Luontokoulutoiminta. Palvelut Kehittämisideat Verkostot. Ympäristömi nisteriö. 112 Sipilä, Kaija: Luonto-ja leirikoulutominta osana maaseudun kehittämistä. Ympäristöministenö. 113. Itämeren tila. Ympäristöministedö. 114. Silkanen, Antti: Kotitalous ja asumismenot Selvitys lama-ajan asumismenoista. Ympänstöministeriö. 115. Aystö,Virpi: Rehevien järvien kunnostusten arviointi. Suomen ympäristökeskas. 116. Keemola, Sirpa & Forsius, Martin: 6th Annual Report 1997. UN ECE Convention on Long-Range lbnsboundaryAirPollution,Intemational Co-operative Programme onlntegrated Monitoring ofAir Pollution Effects on Ecosystems. Suomen ympäristökeskus. 117. Marttunen, Mika & Kylmälä, Petri: Kalakantojen hoitomaffi Inarijärven kalaistutustenvaikutusten arvioinnissa. Suomen ympäristökeskus. 118. Vlirilcorpi, Paavo: Eteneekölähiöuudistus? Paikallisten lähiöprojektien käynnistämisvaiheen arvi ointi. Ympäristöministeriö. 119. Mäldnen, Risto: Remonttiohjelma 1992- 1996.—Koijausrakentamisen tutkimus-ja kehitysprojektien tulokset Ympäristöministenö. 121). Mähönen, Outi &Joki-Heiskala, Päivi: (toim.) AMAP-Arktisen ympäristön tila ja Suomen Lappi. Suomen ympäristökeskus. 121. Lehtoranta,Jouni: Ravinteet Itäisen Suomenlahden pintasedimentissä. Suomen ympäristökeskus. 122. Akerblom, Satu: Erityisasuminen. Katsaus Ruotsin vanhusten asumiseen 1980-ja 1990-luvuilla. Ympä ristörmrnsteriö. 121. Seppälä, Jyri: Decision analysis as a tool for life cyde impact assessment Suomen ympäristökeskus. 124. Lindholm, Tapio; Heikkilä, Raimo & Heikkilä, Maxjo (eds.):Ecosystems, fauna and fiora of the Fin nish-RussianNature Reserve friendship. Suomen ympäristökeskus. 125. MalidU, Sirkka; Heinonen-Tansld, Helvi &Jantunen, Paula: Ympärivuotistenkompostikäymälöiden toimintavarmuusja häiriöidenkartoitus. Ympäristöministeriö. 126. Peuhkun, Timo: Ympäristövaikutusten arviointi energia-alan ohjelmavalmistelussa. Tapaustutkimus hallituksen energiansäästäohjelman valniisteluprosessista. Suomen ympäristökeskus. 121 Kankaanpään kulftuunympäristöohjelina.Ympäristöministeriö. 121. Kananoja, Tapio: Turun ja Porinlääninkallioperänsuojelu-ja opetuskohteita. Ympäristöministeriö. 121. }Caavoitustoimen seuranta 1996. Ympänstöministeriö. 130. Asumistuesta itseifiseen asumiseen vai toimeentulotukeen? 1 osaraportti. Ympäristöministenö. 131. Melanen, Matti & Ekqvist, Marko (toim.): Suomen ilmanpäästöt ja niiden skenaanot (SIPS-projekti) Tietojäqestelmän tietopohja ja alustavia tuloksia. Suomen ympäristökeskus. 132 Nilailainen,Virpi &Pyy, Outi: Huoltoasemienmaaperän kunnostus. Suomen ympäristökeskus. 133. Isakason, Kaj: Kotjausrakentaminen asunto-osakeyhtiöissä ja aravavuokrataloissa. Ympänstöministe no. 134. Larjavaara,flmari:AsuntojenyksityistäminenPietarissa. Ympäristöministeriö. 135. Liukkonen, Matti: Asukkaat asumisoikeusasuntojen suunnittelussa. Ympäristöministexiö. 136. Koski, Kimmo & Lahti, Pekka: Kaupan suuryksikötja kunnaliistalous-Herkkyysanalyysi. Ympäristö- ministeriö. 137. Suomen biologista monimuotoisuutta koskeva kansallinen toimintaohjelma 1997-2005. .Ympäristö ministeriö. 138. Karvinen, Päivi: Kansalaisten kokemuksia YVA-menettelyyn osallistumisesta. Ympäristöministenö. 139. Kiviniemi,Marldcu &Sulanldvi, Kristiina: Talonrakentamisen ja ldinteistönhoidonlaatujä4estelmien ifianneselvitys. Ympäristöministeriö. 140. Seppälä, Timo: Toxjunta-aineidenkäyttäytyrninenSuomenympäristöoloissa. Suomen ympäristökes. kas. 141. Mujunen, Satu-Pia; Teppola, Pekka & Minkidnen, Pentti: Metsäteollisuuden aktiivilietelaitosten toi minnan monimuuttujainen seuranta ja mallintaminen. Kaaldcois-Suomenympäristökeskus. 142 Teollisuuslaitoksen ympäristömelu. Ympäristöministeriö. 143. flmansuoielun neuvottelukunta: llmansuojelututldmuksen kehittämisohjelina 2001. Ympäristöminis tenö. Q Suomen >mpäristö3l3 144 Hudd, Richard & Kålax, Pia: 0+ kalanpoilcasten esiintyminenja 0+ kalanpoikasten esiintymisbiotoo pitKyrönjoen alaosalla. Länsi-Suomen ympäristökeskus. Rautio, Mika: Ympäristönsuojelun hallinnollis-oikeudellinen ohjaus kemiallisen metsäteollisuuden vesiensuojelussa. Suomen ympäristökeskus. 146. Kultturiympäristön hoito-ohjelma 1997-98. Etelä-SavojaHäme. Etelä-Savon ympäristökeslus. l4 Koskiaho, Kristiina (toim.): Eheyttävän suunnittelun haasteet Neuvottelupäivätympäristöministeri ässä 1997. Ympäristöministeriö. 148. Vehmas, Jarmo; Malaska, Pentti; Luukkanen,Jyrld &Kaivo-oja, Jari: Ympäristöpoliittiset ohjauslui notuusiutuvien energialähteidenkäytönedistämisessä.Ympäristöministeriö. 149. OECD arvioi maamme ympäristöpohuikkaa. Yhteenveto arvioinnin päätelmistä ja suosituksista. Ympäristäministeriö. 150. Environmental Policies in Finland. Background papers for the OECD Environmental Performance Review of Finland 1997. Ympäristöministeriö. 151. Tanskanen,Juha-Heildd: Valmkunna]1istenyhdyskuntätteenhyödyntämistavoitteidensaavutetta vuus Päijät-Hämeessä. Suomen ympäristökeskus. 152. Vanhojen metsien suojelutyöryhinä: Vanhojen metsien suojelu Fbhjois-Suomessa. Vanhojen metsien suojelutyöryhmän osarnietintö ifi, osail karttaliitteet Suomen ympäristökeskus. 153. Rnhimalu,Juha &Hellsten, Seppo: Konnivesi-Ruotsalaisen säännöstelyn vaikutukset rantavyöhyk keessä. Suomen ympäristökeskus. 154 Natura 2000 -ehdotuksesta aimetiit lausunnot Yhteenvedotministeriöide,asijantuntijatahojen sekä jäxjestöjenja edunvalvontatahojen lausunnoista. Ympäristöministeriö. 155. Kokko, Kai: Ympäristövailostusten selvittäminen seutu-ja yleiskaavoituksessa-oilceudellisestanäkö kulmasta. Ympäristöministeriö. 156. Räihä, Ulla: Alavuden kulttuuriympäristön hoito. Ympäristöministeriö. 157. Rönkä, Kimmo; Halomo, Jyrki Huhdanmäki, Aimo; Teerimo, Seppo; Terho,Juha &Tolsa,Heimo: His si vanhaan kerrostaloon. Taloudellinen kannattavuus, sosiaalinen tarpeellisuus sekä haliinnollisetja taloudelliset edellytykset Ympäristöministeriö. 158. Leskelä, Ari; Hudd, Richard; Kålax, Pia & Kjellman, Jakoi,: Keväikutuistenkalalajien lisääntyminen Lappsundinjoella 1990-96. Länsi-Suomen ympäristökeskus. 159. Hynen,Marketta:Ympäristövalkutustenarvioinninkehittäminenmetsätalouteenffittyvässäsuun nittelussa—esimerkkisuunrntelmien tarkastelu. Pohjois-Fbhjanmaan ympäristökeskus. 160. Marttinen, Mika: Vesisuojelun tavoitteetvuoteen 2005. Vaihtvehtoistenkiormitustavoitteidenvaiku tuksetsisävesissä. Suomen ympäristökesloss. 161. Melanen, Matti (toim.): Jätealan tutkimuksen puiteohjelma 1993-2002. Suomen ympäristökeskus. 162. Ympäristön seurannan strategia. Ympäristöministeriö. 163. Tamminen, Perin; Pakarinen, Kimmo; linifiä, Janne & Salmela, Arto: Kunnan nettotulotkerrostalo-, rivitalo-ja omakotialueifiaJutkunuskohteena Ihmpere. Ympäristöministeriö. 164 Saarikoski, Heli: Ympäristövaikutusten arviointi jätehuollon sfrategisessa suunnittelussa. Suomen ympäristökeskus. 165. Andersson, Harri: Lounais-Suomen saaristo- valtakunnallisen alueidenkäyttätavoitteidennäkökul masta. Ympäristäministeiiö.

166. Andersson, Harri: Sydväsfra Finlands skärgrd - med tanke på de riksomfattande målen för markanvändning. Ympäristöministeriö. 167. Nippala, Eero; Nuuttila, Harri & Rintanen, Risto: Asuinrakennusten perusparannustarpeen vaihto ehtoja 1996-2005. Ympäristöministeriö. 168. Wahlberg, Nildas: Suomen uhanalaisia lajeja: tummaverkkoperhonen (Metitaea diamina). Suomen ympäristäkeslus. 169. Kuussaari, Mikko; Pöyry, Juha; Savolainen, Markku & Paukiamen, Juho: Suomen uhanalaisia lajoja: lehtohopeatäpiä (Ctossiana titania). Suomen ympäristökeskus. 17i. lindström, Marianne (ed.): Water Legislationin Selected Countries - a Comparaffve Study for South AfricanWater LawReview. Suomen ympäristökeskus. 171. Mäki en, Risto: Rakentamisenvastuutja laatu. SeMtysmiehen raportti Ympäristöministeriö. 172. Nurmi, Paula: Eräiden Suomen järvien pohjaeläimistö. Valtakunnallisen seurannan tulokset 1989- 1992. Suomen ympäristökeskus. 173. Havetinen, Kalervo & Lempinen, Petri: Omin avuin, valtion varoin. Opiskelija-asuntojäiestelmä Suomessa. Ympäristöministeriö. 174 Vaitomaa, Jaana: Sinilevien ja niiden tuottamienmaksatoksilnienkäyttäytyminenimeytyksessä. Ko keita harju-ja sedimenttipatsailla. Suomen ympäristökeslws. 175. lrvari,Petri&Verta, Matti: Hohopea ja metyylielohopea tekoaltaissa ja Kemijoenvesistössä. Suomen ympäristökeskus. 176. Hyvärinen, Veli (toim.) Hydrologinen vuosikirja 1994 Hydrological Yearbookl994Suomenympäris- tökeslais. 17Z Suomen tekemätkansainvälisetympäristösopimukset Ympäristöministeriö. 178. Helin, Juha: Turvetuotantovelvoitteitakoskevat vesituomioistuintenlupapäätökset Suomen ympä ristökeskus. 179. Soveri, Jouko; Peltonen, Kimmo &Järvinen, Olli: Laskeuma Helsingin seudulla lumesta määritettynä talvikaudella 1995-1996. Suomen ympäristökeskus. 180. Vesala, Riitta: Näkökuhnia asemakaavaselostuksen uudistamiseen. Ympäristöministeriö. 181. Kujala-Räty, Katariina; Hiisvirta, Leena; Kaukonen, Marke; Uponkoski, Markku & Sipilä, Annika: Talousveden laatu Suomessa vuonna 1996. Sosiaali-ja terveysministeriö,maa-ja metsätalousniiniste nö,ympäristöministeriöja Suomen ympäristökeskus. 182. Rusanen, Pekka; Mikkola-Roos, Markku &Asanti, Timo: Merimetso Phalacrocoraxcarbo -Musta viildn ld. Merimetson kannan kehitys ja siihen vaikuttavat teldjät Itämeren pliriisä ja Euroopassa. Suomen ympäristökeskus. Suomenyinpäristö3o3 0 Suomen

183. Haukkasalo, Hannu: Kuntarakenne-yleiskaava Nurmijärvi. Ympänstöministenö. 184. Ostamo, Eira & Hilden, Mikael: YVA-yhteysviranomaisten lausuntojen laatu - ympäristövaikutusten arviomtimeneftelyt 1994-1997. Ympäristöministeriö. 185. Lehtonen, Elina &Kangasjärvi,Jaakko: Biotekniilcan nskit? Stirtogeenisten kasvien ympänstörisldt Suomen oloissa. Suomen ympäfistökeskus. 186. Heikkilä, Mikko, Karppinen, Seppo & Santasalo, Tuomas: Parempi kaupunkikeskusta - seitsemän kaupunldkeskustan kehittäminen. Ympäristöministeriö. 187. Lanlönen, Markku: Lähiöt muuttuvat ja erilaistuvat-36 lähiön tilastollinen seuranta 1920- 95.Ympä- ristöministeriö. 188. Räike, Antti & Pietiläinen, Olli-Pekka: Typpikuormituksen vaikutus Lohjanjärven ja sen alapuolisen vesialueen ti]aan Suomenympäristökeskus. 189. Pieffläinen, Oik-Pekka &Nilnioja, Riitta: Typpi ja fosfori Pyhäselänrehevöitymisensäätelijöinä. Suo menympänstökeskus. 190. Jauho, Mikko & Allt,Mu: Kokemuksia laitosten muuttaniisestaasuinkäyttöön. Ympäristöministeriö. 191. Mustonen, Tuija: Mäntyharjunkiilttuuriympäristöohjelma. Etelä-Savon ympäristökeskus. 192. Kylä-Setälä Annamaija: Maaperänsuojelun toteutuminen alueeffisella tasolla-esimerkkinä Satakun ta. Suomen ympäristökeskus. 193. Lonka Harriet Oljy-ja kemilcaalivahinkojen torjuntavalmiuden tilan selvitys yxnpäristövahinkojen torjunnan näkökulmasta. Suomen ympäristökeskus. 194. Niemi, M.; Kulmala, A.; Vanhala, E; Kilokoski, V. &Esala, M.: Orgaanistenjäteaineiden vaikutukset maaperän milcrobistoon ja kasvien typensaantiin. Suomen ympäristökeskus. 195. Lehtinen; Tana; Mattsson; Engström; Nakari; Ahtiainen &Lagus: Happikemikaalien käyttöön perus tuvan massanvalkaisunympäristövaikutuksia. Suomen ympäristökeskus. 1%. Liikanen, Anu: Toijunta-aineiden käyttäytyminen ilmakehässä -lähteet, kullceutuminen ja poisto mismekanismit. Suomen ympäristökeskus. 197. Ahonen, ilpo,Jalkanen, Aija & Vähäsöyrkild, Asko: Työnteldjöidenkemilcaalialtistuminensaastunei den maa-alueiden kunnostuksessa. Suomen ympäristökeskus. 1%. Lukin, Markus: Kestävä tuote-ja kulutuspolitiikka-kansainvälisetlähtökohdat, kansallinen sisältöja kaupan näkökulma. Ympänstöministetiö. 199. Honkatukia, Juha: Ympäristöverotja työllisyys. Katsaus tutldmustulokslinja toimenpiteisiin Pohjois maissa ja Hollannissa. Ympäristöministeriö. 21X). Tulonen, Annu: Asildcalan kulttuuriympäristöohjelma. Ympäristöministeriö. 201. Hilden, M.; Tahvonen, 0 & Vaista, L: Natura 2000-verkoston vaikutusten arviointi. Suomen ympäris tökeskus. 202. Vaajasaari, Kati; Dahibo, Helena; Joutti, Anneli; Schultu, Eija; Ahtiainen, Jukka; Nakari, Tarja; Pönni, Seppo & Nevalainen, Jukka: Uukoisuus- jabiotestitjätteidenkaatopaildcakelpoisuuden määrittämi sessä. Loppuraportu. Pirkanmaan ympäristökeskus. 2(8. Helminen, H.; Häkidiä, K; Keränen, M.; Koponen, J.; Laihanen, P & Ylinen, H.: Turun edustan virtaus-ja vedenlaatumal]i Lounais-Suomen ympänstökeskus. 204. Ollila, Markku (toini.): Vesistöjen käyttöön liittyvä taloudellinen varallisuus. Suomen ympäristökes kas. 21)5. Oftersttöm, Tomas, Gynther, Lea & Laurikka, Harri: Ympäristökustannusten arviointimenetelmät. Ympäristöministeriö. 206. Grönroos, Juha; Nikandei. Antero; Syri, Sanna; Rekolainen, Seppo & Ekqvist, Marko: Maatalouden ammonialddpäästöl Suomen ympäristökeskus. 20Z Liike-ja palvelurakennusten kuntoarvio. Ympänstöministeriö. 206. Hirvonen, Jukka: Toimivatko tulorajat Tilastollista perustietoa aravatulorajojen toimivuudesta. Ym päristöministeriö. 209. Huttula, Timo: Present state and future fate ofLake Vörtsjärv. Resulta from Finnä h - Estonianjoint projedin 1993-1997. Pirkanmaan ympäristökeskus. 210. Ongelmia asunnottomuudenvähentämisessä.Toimenpide-ehdotuksia tilanteen parantamiseksi. Ym päristöministeriö. 211. Leppävuori, Keijo; Lehtinen, ilkka; Aho, Timo &Lampinen, Veikko: Kiinteistöjen ylläpidon kustan nusindeksi 1995 = 100. Ympänstöministetiö. 212 Siistonen,Psi:Kaavinkalftuutiympäristöohjelma.Ympätistöministeriö. 213. Mattinen, Maire (toim.): Olavinlinna. Maisema ja monumentti.Ympäristöministeriö. 214 Saarela, Jouko; Kink, Hella; Karise, Vello; Kokkonen, Teemu; Hepojolä, Antti & Kotola, Jyrki (eds): Environxnentalimpactof the formermilitarybase ui the PakriPeninsula,Estonia. Suomen ympäristö- keskus. 215. Jätealanseurantajäijestelmä.Jäteseurantaprojektin loppuraportti. Suomen ympäristökeskus. 216. Juutinen,Artti&Mäenpää,Upo: Metaläjätteiden iderrätyksen talous-ja ympäristövailastuksetYm päristöministeriö. 217. 7th Annual Report 199$. UN ECE Convenffon onLong-Range ‘fransboundary Air Pollution. International Cooperative Programme on Integrated Momtoring of AirPollution Effects on Ecosystems. Suomen ympäristökeslais. 21& Forsius,M.; Guardans, R; Jenkins, A.; Lundin,L & Nielsen, KE. (eds): Integrated Monitoring: Envi ronmental Assessment through Model and EmpiricalAnalysis. Suomen ympäristökeskus. 219. Karjalainen, Anneli Taipale, Lauri &Syri, Sanna: Happamoitumistoimikunnanmietintö. Ympäristö- ministeriö. 220. Saarinen, K; Jouttijärvi t & forsius K: Monitoring and confrol of emissions ui pulp and paper industry ui Finland. Suomen ympäristökeskus. 221. Teeriaho, Jari: Ehdotus luonnon monimuotoisuuden indikaattoreiksi kunnille. Suomen ympäristö- keskus.

0 ympäristö 303 Laukkanen, Tuula: Sosiaalisen vuokra-asumisen asukasvalinta. Ympäristöministeriö. 222. Vehmas, Jarmo; Ptitäjä, Jouko; Kaivo-oja, Jan; Malaska, Pantu & LuukkanenJyrld: ilmastopolitiikka ja Suomi. Kansainvälisiä näkökohtia sekä kansallisia sähköntuotannonja -kulutuksen skenaarioita. Ympäristöministeriö. 224 Soluasuminenja opiskelijaasuntojenperusparantaminen. Ympänstöministenö. 225. Mannermaa, Mika: Megatrendejäja skenaarioita valtakunnallisen alueiden käytön perustaksi. Ympä ristöministeriö. 226. Vesiensuojelun tavoitteetvuoteen2005. Målen för skydd av vattnen fram till år2005. Ympäristöminis teriö. 227. Markkanen, Tuula: Selvitys saastuneiden maamassojen alueellisesta käsittelystä eteläisessä Suomessa. Suomen ympäristökeskus. 228. Rantala, Pirjo-Riitta; Nevalainen, Jukka &Jokela, Petri: Metsäteoffisuusliefteiden kuivatusmenetel miä. Pirkanmaan ympäristökeskus. 229. Koverola, Hannu: Rakennetun ympäristön indikaattorit. Ympäristöministeriö. 230. Huolman, ilpo: Pihlajaveden tila ja suojelun lähtökohdat Life Pihlajsvesi -projekti. Etelä-Savon ym päristökeskus. 231. Sommarlund, H.; Pakkarinen, M.; Kansanen, P; Vahtera, H. & Väisänen, 1: Savipeittomenetelmän soveltuvuus Tuusulanjärven sedimentin kunnostukseen. Uudenmaan ympäristökaskus. 232.. Rakennusten energiatodistus. Loppuraportti. Ympäristöministetiö. 233. Häikiö, Martti; Laitinen, Jyrki; Lakso, Esko & Lehtinen, Antti: Laskeutusaltaiden käyttökelpoisuus viljelyalueiden vesiensuojelussa. Suomen ympäristökeskus.

234. Yakovlev, Valery, A.: Addity of small lakes in finnish Lapland - based on aquatic macroinvertebrate studies m 1993-1995. Lapin ympäristökeskus.

225. Lwjavaava, ilmari: Asuntojen hallinnon muutos VenäjaUa. Ympäristöministeriö. 226. Lintunen,Ftitri Hytönen, Mervi; Ikonen, Kirsi; Kivimäki, San: Laatokan pohjoisrannikon kulttuuri ympäristö. Suomalainen lailttuuniperintö Laatokanluoteis-ja pohjoisrannan maisemissa. “Teksti myös venäjäksi”.Suomen ympäristökeskus. 227. Tiuri, Ulpu & Huovila, Pekka: & Miljöö 2000. Tekuologiakilpailu ja koerakentuminen. Tulokset ja johtopäätökset Ympärstöministetiö. 228. Antia, Raimo: Kunnostuksen yleissuunnitelmatja lwnnostusratkaisutHatftlan käytöstä poistetuille kaatopaikoille. Hämeen ympäristökeskus. 229. Grönroos, Juha; Rekolainen, Seppo; Palva, Reetta; Granlund, Kirsti; Bärlund, llona; Nikander,Antero & Laine, Yks: Maatalouden ympäristötuki. Toimenpiteiden toteutuminen ja vaikutukset 1995-1997. Suomen ympäristökeskus. 240. YVA-lainsäädännön tarldstamistyöiyhmän mietintö. Ympäristöministeriö. 241. Survo, Kyösti & Hänninen, Otto: Aitistuminen ympänistömelulle Suomessa. Esiselvitys. Pohjois- Savon ympäristökeskus. 242 Hassi, Laura: Korkotuld ylivelkaantuneiden asumisen tukena. Ympäristöministeriö. 243. Vartiainen, Perttu: Itämeren alueen kaupunldverkoston laivausjäijestelmä. Ympänistöministeriö. 244. Lehto, Mervi: Tekniikkaa ikä kaililö. Käyttäjänkäsitysasumisenautomaaffosta.Ympänistöministenö. 245. Nevalainen, Jukka; Dahibo, Helena: Suolakyllästämöalueen maaperän saastuneisuuden selvittämi nenja kunnostaminen. Pirkanmaanympäristökeskus.

246. Assesment of the competence and suitabifity of the Finnish Environment Institute Laboratory - as national environmental reference laboratory. Ympäristöministeriö. 24Z Turkki, Hanna; Joensuu, Elina, Kirkkala, Teija; Lavinto, Ari; Mäkinen, Seppo & Siitonen, Mikko: Järviluonnon vaaliminen. Pomarkun/Suilali ten Valkjärven esimerkin. Lounais-Suomen ympäristö- keskus. 248. Maaperänsuojelun tavoitteet Maaperänsuojelun tavoitetyöryhmänmietintö. Ympäristöministeriö. 249. Mujunen, Satu-Pia; Linderborg, Irma; Hirvikaifio, Hilkka; Minlddnen, Pentti & Wirkkala, Riitta-Sisim: Adenosiinitrifosfaatin (ATP) soveltuvuus seurantaparametriksi sellu-ja paperitehtaiden biologisessajäteveden puhdistuksessa. Kaakkois-Suomenympäristökeskus. 250. Perttula, Heli: Puunijärven tila ja lintuveden ktmnostuspenaatteet Lounais-Suomen ympäristökes kus. 251. Rildddioksidi-ja typenoksidipäästöjenvähentämismahdoifisuudet Ympäristömmisteriö. 252 Koivusaari, Juhani; Koskenniemi, Esa; Latvala,Jynld; Lax, Hans-Göran; Rautio, Liisa Marja; Teppo, Anssi &Julkunen,Martin: Kyröjoen tila ja vesistötöidenvailaituksetl986-1995. Länsi-Suomen ympä ristökeskus. 253. Piefiläinen, OIk-Pekka; Ristimella, Tero <konen,Juhani: Typpi ja fosforiKemijoen perifytontuotan non säätelijöinä. Ympäristöministeniö 254. Hailitulcsen kestävän kehityksen ohjelma. Valtioneuvoston periaatepäätös ekologisen kestävyyden edistämisestiYmpäristöininisteriö. 255. Koski, Kimmo; Ritakallio, Veli-Matti; Huhdanmäld, Aimo &Vuorenhela, Turo: Myymäläverkon muu tosten sosiaalisetja sosiaalitoimeen kohdistuvat vaikutukset Ympänistöministeriö. 256. Vehanen, Teppo; Manttunen, Mika; Tervo, Hannu; Kylmälä, Petri & Hyvärinen, Pekka: Oulujärven kalatalouden monitavoitteinen kehittäminen. Suomen ympäristökeskus. 25Z Hofftdn,Juldca: Materiaalivirtatilinpito luonnonvarojen kokonaiskulutuksen seurantavälineenä. Ym päristöministeriö. 258. Ilinninen, Timo &Hirvonen,Jukka: Asumistuenleikkauksista tuen vailcuttavuuden arviointiin. Asu mistuen leikkausten kohdentuminen, asumisifianteen muutokset ja leikkausten vaikutus toimeentu lotukeen vuosina 1995-96. Ympänistöministeriö. 259. Heilddlä, Mika: Hyrynsalmenkulttuuriympäristöohjelma.Ympäristöministeniö. 260. Valtakunnallinen jätesuunnitelma vuoteen2005. Ympäristöministeriö. 261. Regeringens program för en håflbarutvedding. Statärådets prindpbeslutom främjande av ekologisk håflbarhel Ympäristöministeriö. Suomenyrnpäzistö3o3 0 261 Hissitja poistumisifet vanhoissa kerrostaloissa. Ympäristöministeriö. 263. Heiskanen, Anna-Stiina; Lundsgaard, Claus; Reigstadt, Marit & Oik, Kalle (toim.): Sedimentation

and recydlingin aquatic ecosystems - the impad of pelagicprocesses and planktonic food web struc ture. Suomen ympäristökeskus. 264 Panu, Jorma: Maisemarakenteen ja taajamarakenteen yhteensovittaminen. Ympäristöministeriö. 265. Jormola, Jukka; Järvelä, Juha; Lehtinen, Antti & Pajula, Heikki: Luonnonmukainen vesirakentami nen. Suomen ympäristökeskus. 266. Finnish Govemment Programme for Sustainable Development. Council of State Dedsion-in Prindple on the Promotion of Ecological Sustainabifity. Ympäristöministeriö. 267. Aro, Teuvo; Jyrkkäranta, Jyrki &HääI, Kaido: Virolaiskerrostalojenlämmönja veden kulutus. Ympä ristöministeriö. 26& Suutari, Riku; Johansson, Matti & Tarvamen, Timo: Aineistojen alueellistaminen kriging-menetel mällä ympäristömallintamisessa. Suomen ympäristökeskus. 269. Futures kr FEI. International Evaluation of the finnish Environmentlnstitute. Ympäristöministeriö. 270. Kaipiainen, Maarit Tiivis ja matala puurakentaminen. Ympäristöministeriö. 271. Rintanen, Tapio & Kare, Päivi: Suomen uhanalaisia lajeja: Sorsanputld (Sium latifotium). Suomen ympäristökeskus. 272 Wesamaa, Pekka: Kaavojen laatimisajat 1995-1996. Ympäristöministeriö. 273. Leikola, Niko: Metsäluonnon monimuotoisuus ja metsien käytön historia Etelä-Pohjanmaalla. Suo menympäristökeskus. 27’L Manninen, Pertti: Havasten limoittumistufldmus Konnivesi-Ruotsalaisella talvella 1997. Etelä-Savon ympäristökeskus. 275. Sigurdsson, Albert: Landscape ecological changes in the Kuhmoborderarea after 1940. Acumulative effects assessment approacK Suomen ympäristökeskus. 276. Asukasvalintatyöiyhmän muistio. Ympäristöministeriö. 277. Edunvalvonta rakennusalan eurooppalaisessa standardisoinnissa. Ympäristöministeriö. 278. Virkkala, Raimo & Toivonen, Heikki: Maintaining biological diversity in Finnish foresta. Suomen ympäristökeskus. 279. Itämeren alueen kestävän kehityksen ohjelma. BALTIC 21. Ympäristöministeriö. 280. Hyvärinen, Veli (toim.): Hydrologinen vuosildrja 1995. Suomen ympäristökeskus. 281. Maijanen,Jari: Myrkky-jakemikaalilainsäädännönkehitysvaiheita. Suomen ympäristökeskus. 281. Lokio, Jarmo: Kittilänkulttuuriympäristöohjelma. Ympäristöministeriö. 283. Karhu, Elina: NiCd-pienakkujen käytön ja jätehuollon ohjaus. Suomen ympäristökeskus. 284 Leijting,Jorrit: Fuel peatuiilizationin Finland: resource use and emissions. Suomen ympäristökes kas. 283. Puustinen, Markku: Viljelymenetelmien vaikutus pintaeroosioonja ravinteiden huuhtoutumiseen. Suomen ympäristökeskus. 286. Ekokylien ekologinen tase. Neljän suomalaisen asuntoalueen arviointi kestävän kehityksen kannalta. Ympäristöministeriö. 2$Z Hoffr6n,Juldca: Material How Accounting as a Measure of the Total Consumption of Natural Resour ces. Ympäristöministeriö. 288. Tynkkynen, Veli-Pekka: Environmental health in the Karelian Republic. The popularimage of green forests and dean waters is a delusion. Pohjois-Savon ympäristökeskus. 289. Korhonen, Pekka; Rotko, Pia; Marttunen, Mika; Jarkoinen, Sirpa & Kiljunen, Pentti: Päijänteen, Kon nivesi-Ruotsalaisenja Kymijoen säännöstelyn vaikutukseL Kyselytutldmus alueen vakinais ten ja loma- asukkaiden kokemuksista ja odotuksista v. 1997. Suomen ympäristökeslais. 290. Tihlman, Tiina: Suomenlahden rannikkoalueiden kaavoitus Life 96 ympäristö-projekti. Uudenmaan ympäristökeskus. 291. Honicasalo, Antero: Kasvua vai kehitystä? Steady-state-talous ja kestävän kehityksen reunaehdot. Ympäristöministeriö. 291 Palmu, Jukka-Pekka: Moreenimuodostumien inventointi. &itutldmus Pohjois-Uudenmaan ja Etelä- Hämeen alueella. Ympäristöministeriö. 293. Hudd, Richard & Kålax, Pia: Fiskyngelförekomst och fiskbestånd i Kyro älvs mynning 1980 -1997. Länsi-Suomenympäristökeskus. 294. Asuntopoifittisten tuiden kestävä kehittäminen. Ympäristöministeriö. 295. Lovio, Raimo: Suuntaviivojaympäristöraportointiin. Suomenympäristökeskus. 286. Saura, Matti & Saukkonen, Sari Etelä-Päijänteenkuonnitus ja veden laadun turvaaminen. Tutkimus- hankkeen loppuraportti. Pirkanmaan ympäristökeskus. 287. Myllymäld, Pauliina; Turtiainen,J Salonen, L; Helanterä, A; Kärnä, J & Turunen, H: Radonin poisto porakaivovedestä. Suomen ympäristökeskus. 288. Teppo-Pärnä, Viri & Pärnä, Seppo: Pfflddön kulttuuriympäristö. Kotiseutuldsja. Lounais-Suomen ympäristökeskus. 299. Euroopan yhteisön Natura 2000-verkoston Suomen ehdotuksenhyväksymisestä. Ympäristöministe no. 3(X). Metsien suojelupinta-alat Suolelupinta-alaprojekffn loppuraportti. Ympäristöministeriö. 301. Hännilcäinen, Outi-Kristiina: Kansainvälistyväkaupunldympäristö. Ympäristöministeriö. 301 Ympäristömelun tutldrnus ja sen kehittäminen. Ympäristöministeriö.

0

Suomen ympäristö jA LUONTOJA LUONNONVARAT

Yöperhosseuranta 1993 - 1997

Raportissa kuvataan valtakunnallisen yöperhosseurannan ensimmäisen viisivuotiskauden tulokset. Yöperhoset on hyvin tunnettu eliöryhmä, joka reagoi herkästi luonnon ja ihmisen aiheuttamiin paikallisiin muutoksiin. Yöperhosten avulla voidaan osaltaan seurata luonnon monimuotoisuutta ja siinä tapahtuvia muutoksia erilaisissa elinympäristöissä. Raporttissa on kolme pääkohtaa:

O menetelmät ja kustannukset

O paikallinen alfa-diversiteetti ‘lajit ja niiden kannat. Johtopäätöksissä todetaan, että

O yöperhosseuranta on osoittautunut kustannustehokkaaksi menetelmäksi

O paikallinen aifa-diversiteetti on säilynyt korkeana ja on osittain jopa nousemassa

O lajien kannoissa tapahtuu muutoksia, jotka toistaiseksi ovat pääosin luonnon aiheuttamia. Seuraavan viisivuotiskauden tavoitteeksi esitetään vertailu NATURA-alueiden ja talouskäytössä olevien alueiden välillä.

ISBN 952-11-0489-9 ISSN 1238-7312

OyEDITAAh PL800,00043EOITA,vaihde(09)56601 ASIAKASPALVELU puh.(09)5660266,telefax109)5660360 EDITA-KIRJAKAUPATHELSINGISSA Annankatu44,puh.(09)5660566 ...... Eteläespianadi4, puh.(09)662801 9 789521 104893 SUOMENYMPÄRISTÖKESKUS PL 140,00251 HELSINKI