3/2016

Kesän lukupaketti: Ifalpa-kuulumisia, lentoyhtiöbisnestä, kirvoja ja kulttuuria www.volkswagen.fi

Täysin uusi Tiguan.

Tervetuloa tutustumaan ja koeajamaan. Täysin uusi Tiguan on entistä suurempi ja ajo-ominaisuuksiltaan kokonaan uudistunut. Se tuo sinulle innovatiivisia ajamista ja turvallisuutta tukevia toimintoja. Tutustu autoon, jossa on helppokäyttöistä tilaa ja muunneltavuutta sekä nelivetoista vetokykyä jopa 2 500 kg:n jarrulliselle perävaunulle.

Tiguan-mallisto svh. alk. 31 595 € Tiguan 4MOTION -mallisto svh. alk. 36 502 €

Tiguan etuveto CO₂-päästöllä 137 g/km, Tiguan 4MOTION CO₂-päästöllä 153 g/km. Yhdistetty EU-kulutus 4,7–7,4 l/100 km, CO₂-päästöt 123–170 g/km. Vapaa autoetu alk. 650 €/kk, käyttöetu alk. 485 €/kk. Hinta sisältää toimituskulut 600 €. Kuvan auto erikoisvarustein.

Huolenpitosopimus Tiguan-malleihin alk. 41 €/kk 3 vuoden sopimus, 15 000 km/vuosi.

Volkswagen Center Airport Volkswagen Center Espoo Volkswagen Center Helsinki Volkswagen Center Turku Kiitoradantie 2, Veromies, Vantaa Piispantilantie 2, Olari Mekaanikonkatu 10, Herttoniemi Rieskalähteentie 89 automyynti 010 5333 640 automyynti 010 5333 440 automyynti 010 5333 210 automyynti 02-3388 641: huolto 010 5333 600 huolto 010 5333 400 huolto 010 5333 200 ma-pe 9–18, la 10–15 huolto 02-3388 644 Automyynti palvelee ma–pe 8–18, la 10–15 • volkswagencenter.fi

Puheluhinta 010-alkuisiin numeroihin lanka- ja matkapuhelimesta 8,35 snt/puh + 12,09 snt/min (sis. alv.) + pvm tai mpm. Myymälämme ova suljettuna lauantaisin 25.6.–6.8. välisenä aikana. Puheenjohtajan palsta Kirvoja ja kulttuuria

aunis tyyni kesäilta, aurinko olemme perinteisesti sangen korkeal- painumassa mailleen ja rauhal- la. Mutta osaammeko loppujen lopuk- Timo Saajoranta FPA:n Klista liukumista alas reittipin- si olla oikealla lailla ylpeitä maastam- puheenjohtaja nalta. Tästä paremmaksi ei lentämi- me ja kulttuuristamme? Esittelemme nen tule, välillä työntekokin on oikeaa mielellämme suomalaista designia, nautintoa. Harvassa muussa kontto- saavutuksiamme tekniikassa ja kult- rissa aurinko paistaa päivittäin ja mai- tuuriamme. Taidamme vain usein semat hivelevät silmiä. Lentäjien kes- unohtaa tärkeimmän vientituotteem- kuudessa lieneekin harvinaisen korkea me: suomalaisen ihmisen. Vain me itse tyytyväisyysaste omaan ammattiin, osaamme kertoa asiakkaille maastam- vaikka viime aikojen resurssien niuk- me ja luoda hienon suomalaisen tun- kuus on jonkin verran vähentänyt tyy- nelman. Taitoja ja kykyjä meillä kyl- tyväisyyttä. Resurssitilanne lentoyhti- lä riittää, mutta rohkeutta viedä niitä öissä on myös useampaan kertaan ylit- maailmalle sekä ylpeyttä ja luottamus- tänyt uutiskynnyksen, ja kansainväli- ta aitoon suomalaisuuteen tarvittaisiin sestikin lentäjäpulasta puhutaan koh- nykyistä enemmän. Yksinkertaistaen: talaisen yleisesti. Korjataanpa käsitys keskitymme helposti esittelemään nyt saman tien: Suomessa ei ole len- fyysisiä suomalaisia tuotteita muul- täjäpulaa, ainakaan vielä. Työttömiä le maailmalle unohtaen samalla suo- lentäjiä on 250–300 kpl, joten innok- malaisen ihmisen henkisen pääoman kaita uusia lentäjiä yhtiöille on meil- – sekin meissä kuitenkin on ja se on lä edelleen tarjolla. Ennemmin pitäi- tuotava esiin! si puhua koulutuskapasiteettipullon- FPA:n jäsenet tulevat näillä näky- kaulasta, sillä yhtiöiden ja lentokou- min saamaan loppuvuoden aikana uu- lujen kurssit pyörivät maksimitehoil- det sähköiset jäsenkortit. Tämän lisäk- la, mutta välttämättömät koulutukset si FPA jakaa kaikille jäsenilleen van- eivät ehdi kattamaan tarvetta. Tämä han jäsenkortin tapaisen muovikortin, puolestaan on aiheuttanut lentäjien jossa ovat muun ohella ohjeet onnet- nykyisten työmäärien maksimoinnin, tomuustapausten varalta ja IFALPA:n mikä taas on johtanut selvään työuu- emergency number. Kortti on hyvä säi- pumukseen ja muun muassa lisännyt lyttää esimerkiksi id-kortin yhteydes- sairauspoissaoloja. Samalla täysiä sä. Pannaanpa pystyyn pieni kilpai- listoja muutenkin tekevät lentäjät ja lu, kortin graafinen ilme on nimittäin matkustamohenkilökunta eivät pysty vielä suunnittelematta. Mikäli olet in- paikkaamaan muilta jääviä vuoroja, nokas osallistumaan kortin ulkoasun joten valitettavasti olemme nähneet suunnitteluun, lähetä ehdotuksesi al- miehistövajeesta johtuneita lentojen lekirjoittaneelle sähköpostilla heinä- peruutuksia. Toivotaan, että koulu- kuun loppuun mennessä (timo.saajo- tuksesta valmistuneiden siirtyminen ranta@fpapilots.fi). Tulevalle voitta- lentotyöhön parantaa tilannetta no- jalle sataa mainetta ja kunniaa koko peasti ja että myös omalta osaltamme jäsenistöltä! saamme pidetyksi huolen lentojen su- jumisesta. Nyt on aika toivottaa kaikille oikein Lentäjille riittää kysyntää tällä leppoisia kesäpäiviä: Kirvoja siellä, hetkellä ympäri maailmaa, ja arvos- cavokkia täällä, lentäjillä on kesäfiilis tusasteikolla me suomalaiset lentäjät päällä. Pysykää siivellä!

3/2016 3 Tässä numerossa

6 IFALPA-komiteakuulumiset FPA:n komiteaedustajat ovat mukana tärkeässä työssä luomassa ilmailun suuntaviivoja ja edistämässä lentoturvallisuutta. Kokosimme yhteen ajankohtaiset kuulumiset. 3/2016

Julkaisija: Suomen Lentäjäliitto ry. – Finnish Pilots´ Association (FPA) Äyritie 12 C , 01510 Vantaa

Vastaava päätoimittaja: FPA:n puheenjohtaja Timo Saajoranta p. +358 40 5555 348 [email protected]

Päätoimittaja: Olli Iisalo p. 050-322 3035 [email protected]

Tekstien viimeistely: Hannu Kärävä

Toimittajat: Miikka Hult, Pekka Lehtinen, Heikki Tolvanen, Antti Hyvärinen

Taitto: 16 Elinkaaren lopulla Maija Havola Tuleeko lentokoneista eläkkeellä juomatölk- Toimituksen sähköpostiosoite: kejä, vai onko niille muitakin käyttökohteita? [email protected] Heikki Tolvanen selvitti asiaa. Toimitusneuvosto: Suomen Lentäjäliitto ry:n hallitus

Ilmoitusmyynti/marketing: [email protected] 040-219 2334 24 Terve Selkä! Tuula Nuckols Istumatyö voi aiheuttaa ikäviä [email protected] Sami Simonen selkävaivoja. Mitä asioita voit itse [email protected] huomioida pitääksesi selän kunnossa? Mikael Währn [email protected]

Vuonna 2016 ilmestyy viisi numeroa. Mukana myös Materiaalin jättöpäivät ja ilmestymis- ajankohdat löytyvät myös 12 Lentoyhtiöbisnes FPA:n internetsivuilta: 20 Kirvoja liikkeellä tavallista runsaammin www.fpapilots.fi. 34 Caravelle-simulaattori Kaikkien kirjoittajien mielipiteet 38 Delhin ilmailumuseo ovat heidän omiaan, eivätkä ne 42 Baade 152 välttämättä edusta Suomen 46 Tour de Sky - vuoden 2016 päälentonäytös Lentäjäliitto ry:n virallista kantaa. Virallisen kannan ilmaisee lehdessä ainoastaan Suomen Lentäjäliitto ry:n puheenjohtaja. Liikennelentäjä-lehden aineisto– ja ilmestymiskalenteri 2016 Kannen kuva: Nro Toimitusaineisto Ilmoitusaineisto Lehti ilmestyy Miikka Hult

4 / 2016 26.8. 2.9. vko 39 Puheenjohtajan kuva s.3: 5 / 2016 28.10. 4.11. vko 48 Hely Yli-Kaitala Lehti pyytää huomioimaan, että toimitustyön luonteen ja resurssien vuoksi ilmestymisajankohdat ovat ohjeellisia. Lehti ei vastaa ilmoittajalle mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, jos hyväksyttyä ilmoitusta Lehden painotyö: ei tuotannollisista tai muista syistä voida julkaista määrättyyn ajankohtaan mennessä. Toimitus pyrkii Grano Oy, Vantaa tiedottamaan etukäteen tiedossaan olevista julkaisuviiveistä. Lehden vastuu ilmoituksen julkaisemisessa tapahtuneeseen virheeseen rajoittuu ilmoitushinnan palautukseen. Pääkirjoitus Brexit ja eurooppalainen ilmailu – mitä seuraavaksi?

uomalaisten viettäessä kaikes- symysmerkki sille, mikä on maan il- Olli Iisalo sa rauhassa aurinkoista keski- mailusäädösten kohtalo, nykysäädös- päätoimittaja Skesän juhlaa, Euroopan unio- töä kun on valmisteltu Euroopan len- nin länsilaidalla tapahtui kummia. toturvallisuusvirasto EASA:n kautta. Iso-Britanniassa selvitettiin kansan- äänestyksellä, halutaanko maan py- Lentoturvallisuuteen vaikuttava sää- syvän EU:ssa vai jättävän unionin. döstyö olisi syytä saada jatkumaan Enemmistö äänesti haluavansa ulos. hyvässä yhteistyössä, vaikka Iso- Äänestystuloksella on järisyttävän Britannia eroaisikin EU:sta ja ryhtyisi suuri vaikutus ensi vaiheessa koko rakentamaan hallintoaan ja yhteistyö- Euroopan talouden kehitykseen ja ero- kuvioitaan omiin nimiinsä. Trafn il- prosessin edetessä tietenkin myös eri- mailusektorin ylijohtaja Pekka Henttu laisiin yhteistyösopimuksiin ja unionin toimii myös EASA:n hallintoneuvos- maiden väliseen avoimuuteen. Kuten ton puheenjohtajana. Hänellä lienee muutkin talouden osa-alueet, lentolii- tässä toimessaan sekä keskeinen roo- kenne Euroopassa nojaa vahvasti sisä- li että kädet täynnä töitä, kun neuvot- markkina-ajatteluun. telut aiheen tiimoilta aikanaan käyn- nistyvät. Kansainvälinen ilmakuljetusliit- Myös muuta suomalaisosaamista to IATA arvioi tuoreeltaan äänestys- on käytettävissä turvallisuuden edis- tuloksen jälkeen julkaisemassaan tämiseksi ja parempien säädösten Brexitin vaikutukset -raportissa, että luomiseksi. Suomen lentäjäliiton am- brittien lentomatkustaminen tulee vä- mattilaisten asiantuntemus on jatku- henemään 3–5 % nykytasosta vuoteen vasti edustettuna IFALPA:n kautta. 2020 mennessä. Pudotukselle IATA Yksittäisten osa-alueiden asiantun- antaa kaksi selitystä: Britannian oman tijat ovat laajemminkin mukana toi- kokonaistalouden supistumisen ja minnassa myös suoraan EASA:n ja punnan arvon laskun. Jälkimmäinen ICAO:n työryhmissä. Aiheesta jatka- leikkaa välittömästi Britanniasta ulos vat itse IFALPA-komiteaedustajat heti suuntautuvaa matkustusta, mutta toi- seuraavalta sivulta alkaen. saalta saattaa tehdä saarivaltiosta hou- kuttelevamman matkakohteen muual- Elämme jännittäviä aikoja ja lentoyh- ta saapuville. tiöissä vuoden kiireisintä aikaa. Siitä Taloudellisten vaikutusten arvioin- huolimatta toivotan teille hyvät luki- nin ohella raportissa jätetään iso ky- jat erinomaista kesää!

3/2016 5 FPA HOT TOPICS IFALPA:n komiteoiden ajankohtaisia aiheita

Aircraft Design & Operation Committee (ADO) – Jussi Ekman

Komitean keskeisenä tavoitteena on lisäämiseksi liikennelentäjien näke- päri maailman, mutta eritoten parantaa lentoturvallisuutta maail- myksistä ja vaatimuksista, tavoit- Yhdysvalloissa ja Euroopassa – ja var- manlaajuisesti vaikuttamalla liikenne- teena kansainvälisen liikenneilmai- sinkin Suomessa, koska Suomi halu- lentokoneiden suunnitteluun ja niiltä lun turvallisuuden ja tehokkuuden aisi näyttää esimerkkiä mahdollisim- vaadittaviin suoritusarvoihin sekä len- edistäminen – ympäristönäkökoh- man liberaalista toimintamallista. totoimintaan. Oleellista on huomioida tia unohtamatta Drooneista mahdollisesti liikenneko- lentäjän työympäristö ja -menetelmät. • Kehittää komitean jäsenten ja hei- neille ja varsinkin helikoptereille ai- dän edustamiensa jäsenliittojen asi- heutuvien ongelmien ratkaisemiseksi Komitean tärkeimmät tehtävät antuntemusta edellä mainituissa asi- ollaan liikkeellä kaikilla tasoilla: FPA:n ovat: oissa turvatoimikunta on ollut aktiivisesti • Seurata teknologista kehitystä ja vai- • Toimia vaikuttavana tekijänä lento- yhteydessä Trafin, European Cockpit kuttaa siihen lentoturvallisuuden pa- turvallisuutta parantavissa järjestöis- Association (ECA) Euroopan ilmailu- rantamiseksi sä ja toimielimissä. turvallisuusviranomaiseen EASA:aan • Vaikuttaa käytettäviin proseduurei- ja ADO-komitea ICAO:oon, jossa ky- hin lentoturvallisuuden edistämi- Tällä hetkellä kuumia aiheita seisen komitean jäsen istuu ICAO:n seksi ovat: valmistelevassa elimessä eli paneelissa. • Luoda toimintaperiaatteita ja antaa • Flight controls Ympäristöasiat ovat kovasti pin- julkilausumia (Policies and Policy • Remotely Piloted Aircraft Systems nalla – oli puhe päästöistä tai melus- Statements), jotka koskevat lento- (RPAS) eli droonit (drones) ta. LL-lehden viime vuoden numeros- koneiden suunnittelua, niiden suo- • Environmental issues sa 4 oli aiheesta juttu, jossa kerrottiin ritusarvoja ja lentotoiminnassa käy- • Runway excursions muun muassa Boeingin kokeiluista vä- tettäviä menetelmiä, jotka määritel- hentää päästöjä taivaalla ja maassa se- lään laajalti ICAO:n Annexeissa 6 ja Flight controls -puolella olemme käy- kä romutettavan koneen materiaalien 8 sekä niihin liittyvissä (ICAO:n) do- neet Airbusin kanssa keskustelua teho- kierrätyksestä. kumenteissa. vipujen liikkumattomuuskysymykses- Runway excursion -asiassa ADO • Tuoda edellä tarkoitettuja seikkoja tä sekä sidestickien mahdollisesta kop- on yhdessä AGE-komitean kans- julki lentokonevalmistajille, säänte- laamisesta siten, että sauvat liikkuisi- sa laatinut Runway Safety Manualin. lyelimille, viranomaisille ja operaat- vat synkronoidusti. Olemme käyneet Lisäksi ADO on ollut aktiivisesti mu- toreille sekä suurelle yleisölle tutustumassa Sagem-yhtiön kehitte- kana kehittämässä SNOWTAM:in kor- • Pitää yhteyttä lentokonevalmistaji- lemään järjestelmään, jossa tämä on vaavaa järjestelmää ICAO:n Friction en ja järjestelmätoimittajien sekä tie- toteutettu. LL-lehden edellisessä nu- Task Forcessa, joka raportoi ICAO:n deyhteisöjen ja sääntelyviranomais- merossa oli kirjoitus asiasta. Aerodrome Panelille. Uudistukset tu- ten kanssa näiden ymmärtämyksen RPAS on kuuma peruna ym- levat voimaan 2020.

6 3/2016 FPA

IFALPA:n vuosikokous on tärkeä yhteistyöfoorumi. Kuva Madridista keväältä 2015: Sami Simonen

Aerodrome & Ground Environment (AGE) – Jouni Ermala

IFALPA:n AGE-komitea kokoontuu tutkittu tämän kirjoituksen jälkeen- Japani. Aika näyttää, leviääkö merkin- vuosittain. Viime vuoden syksyllä is- kin. Esillä on edelleen ollut se, miten tätapa myös Eurooppaan. tuttiin Marokossa ja tänä vuonna syk- esimerkiksi järjestelmän näkyvyys ja Kolmantena aiheena komitealla on syllä tapaamme Meksikon lentäjäyh- sen mahdollinen olemassaolo lento- ollut uuden Runway Safety Team -kä- distyksen isännöimässä kokoukses- paikoilla saataisiin nykyistä paremmin sikirjan ja siihen liittyvän koulutuspa- sa Meksikon Oaxacan maakunnas- lentäjien tietoon. Standardien kehitte- ketin rakentaminen. IFALPA:ssa on sa. Muiden IFALPA-komiteoiden ta- ly on siis edelleen käynnissä. koulutettu jo pitkään asiantuntijoita voin AGE-komitea valmistelee aihe- Toinen tuoreempi käsittelyssä ol- eri maiden ja lentopaikkojen Runway piiristään omia ehdotuksiaan vietä- lut teema on lentäjien tilannetietoi- Safety Teameihin. Olemme tänä päi- väksi eteenpäin aina ICAO:n päätök- suuden parantaminen uusien standar- vänä pysyvänä jäsenenä Suomessakin sentekoon saakka. Aina kun puhutaan doitujen Rwy remaining -kylttien avul- Helsingin lentoaseman Local Runway työstä, jossa pyritään vaikuttamaan la. Kylttien tarkoituksena on, kuten ni- Safety Teamissä. IFALPA tekee läheis- kansainvälisiin normistoihin (kuten mikin jo kertoo, informoida ohjaajia tä yhteistyötä ICAO:n kanssa tämän ICAO:n Annexit), havaitaan että ta- lentoonlähdön ja laskun aikana jäljellä aiheen tiimoilta ja nyt myös koulu- voitteisiin pääseminen on aikaa vievää olevasta kiitotiestä. Saman informaa- tusohjelmaa uusien asiantuntijoiden pakertamista. Päätöksentekoprosessit tion on jo ennestään saanut myös kii- kouluttamiseksi on päätetty uudistaa. ovat hitaita ja isot kansainväliset rat- totievalaistuksen avulla, tosin edellyt- Koulutukseen liittyvä käsikirja on val- taat pyörivät jähmeästi, mutta kuiten- täen että valot palavat. Suomessa ja misteilla. Tehtävässä jo toimivat saa- kin varmasti. Hyviä tuloksia onkin ai- Pohjoismaissa lähinnä yhteistoimin- vat tarvittaessa lisätietoa ja materiaa- kaansaatu sitkeällä työnteolla. takentillä on nähty jo pitkään erään- lia käsikirjasta toimiessaan lentoase- Viime vuosina on AGE-komitean lainen ratkaisu 1 000 metrin kyltin mien työryhmissä. Tavoitteena on, et- käsittelyssä pyörinyt muiden ai- muodossa, mutta uusi ICAO:n stan- tä jokainen kansallista turvatoimikun- heiden rinnalla EMAS (Engineered dardoima kyltti on kuitenkin erinä- taansa kyseisissä teameissä edustava Material Arresting System), jos- köinen sekä väriltään että informatii- asiantuntija on käynyt läpi kyseisen ta kirjoitin vuoden 2014 viimeises- visesti. Tällä hetkellä näitä uusia kylt- koulutuksen. sä Liikennelentäjälehdessä. Asiaa on tejä käyttävät lähinnä Yhdysvallat ja

3/2016 7 FPA

Air Traffic Services (ATS) – Jussi Kauppi

Komiteajäsenyyteni alkoi viime vuon- vattaisiin erityisesti vulkaaniseen tuh- • ASBU, Aviation System Block na, joten sisäänajoni on vielä me- kaan ja ASHTAM-asioihin keskittyvää Upgrades. neillään. Komitea kokoontui vuonna spesialistia joukon vahvistukseksi. ICAO:n laaja tavoite, jossa kasva- 2015 kahteen otteeseen (Hong Kong viin liikennemääriin pyritään vas- ja Montreal). Itse en päässyt näihin Kuumia aiheita tällä hetkellä taamaan eri järjestelmien harmoni- kokouksiin, mutta kuluvalla kaudel- ovat muiden muassa: soinnilla ja tehostamisella. la osanotto on vahvasti tavoitteena • PBN, Performance Based Navigation • RPAS, remotely piloted aircraft (Frankfurt marraskuussa). Monisyinen kokonaisuus, jossa systems Komitea painiskelee kasvavan työ- ICAO:n tavoitteena on saada valtiot Voimakkaassa kasvussa, ja säänte- määrän parissa, ja samanaikaises- implementoimaan PBN omalta osal- ly yrittää pysyä perässä. IFALPA:lla ti toimintaan aktiivisesti osallistuvi- taan käyttöön. Ei ole edennyt toivo- ei tällä hetkellä ole omaa RPAS- en määrä ei ole ainakaan kasvamaan tussa tahdissa ja tuo muutenkin mo- policya, mutta sellaista ollaan luo- päin. Kulupuolellakin täytyisi vyötä pi- nenlaisia pähkinöitä IFALPA:n pur- massa. Ongelmana ovat erityises- tää tiukalla. Aktiivijoukko on pääasi- tavaksi. ti pienet jokamiehen laitteet, joiden assa länsimaalaisia, vaikka liikenteen • CPDLC, Controller–Pilot Datalink käyttäjäkunta on kirjavaa ja valvon- kasvu ja menetelmien kehittämisen Communications ta hyvin vaikeaa ellei mahdotonta. tarve ovat suurimmillaan Afrikan ja Euroopassa jo usealla alueella (yläil- Aasian suunnalla. Tällä hetkellä kai- matilassa) käytössä.

FPA:n komiteaedustajien työn tuloksista voit lukea säännöllisesti Liikennelentäjän sivuilta.

Dangerous Goods (DG) – Timo Lempiäinen

Litiumparistojen ilmakuljetus rahtina neiden tunnistamiseen matkustaji- jatkaa polttavana aiheena Dangerous en laukkujen läpivalaisun yhteydessä Goods -komiteassa. Välietappeina on on joissain maissa erityisesti panos- saavutettu mm. kuljetusvarauksen ra- tettu ja tästä on saatu hyviä tuloksia. joittaminen sekä tietoisuuden lisäämi- Laillisesti, ilman erillistä ilmoitusta sen kautta useita rajoituksia litiumpa- (exempt), kuljetettavien vaarallisten ristojen ilmarahtikuljetuksiin matkus- aineiden kuljetuksessa määrät ovat tajakoneissa. IFALPA on huolissaan lähtökohtaisesti niin pieniä, että ne myös rahtilentäjien turvallisuudes- eivät yksittäin riitä korottamaan ope- ta ja haluaa ulottaa rajoitukset myös raation riskitasoa. Tämä avaa kuiten- rahtipuolelle siihen asti, että kuljetus- kin tavarantoimittajalle mahdollisuu- ja pakkausnormisto täyttää turvallisen den kiertää järjestelmää lähettämällä kuljetuksen kriteerit. useita pieniä lähetyksiä, jotka pake- Sekä lailliset että laittomat ilmoit- toidaan myöhemmin isoksi kokonai- tamattomat vaaralliset aineet ilma- suudeksi ylipakkauksella (overpack). kuljetuksissa aiheuttavat päänvaivaa IFALPA:n pyrkimyksenä on saada ja vaaratilanteita lentoliikenteessä. tiukempia rajoituksia ylipakkausten Ratkaisu- ja kehitysmalleja on useita, käyttöön vaarallisten aineiden ilma- muun muassa tietoisuuden lisääminen kuljetuksissa. vaarallisista aineista. Vaarallisten ai-

8 3/2016 FPA

10 IFALPA Standing Committees & 1 Advisory Group

• Accident Analysis & Prevention Committee (AAP) • Administration and Finance Committee (AFC) • Aircraft Design and Operation (ADO) • Airport and Ground Environment (AGE) • Air Traffic Services (ATS) • Dangerous Goods Committee (DG) • Helicopters (HEL) • Human Performance (HUPER) • Legal Advisory Group (LAG) • Professional & Government Affairs (PGA) • Security (SEC)

Human Performance Committee (HUPER); Medical – Antti Tuori

HUPER-komitean aiheet jakaantu- IFALPA:n medikaalipuolen hot ja väärään paikkaan päässyt öljy on vat karkeasti kolmeen osa-alueeseen: topics: saastuttanut vuodatusilman. Näistä Ilmailulääketieteeseen (Medical), tilanteista on seurannut erilaisia oi- inhimillisiin tekijöihin (Human 1. Fatigue reita ja jopa inkapasitaatioita. Tällä Factors) ja lupakirja- ja koulutusasi- Väsymys on lähes aina läsnä lentä- hetkellä EASA:lla on menossa kaksi oihin (Training and Licencing). misessä, ja varsinkin kun työmää- eri tutkimusta CAQ-aiheesta. A330/340 SEC Antti Tuori on rät ovat kaikkialla lisääntyneet, on komitean varapuheenjohtaja ja vas- perusteltua seurata väsymyksen sa- 3. Pilot Total Health (=pilot taa lääketieteellisistä asioista. Hän ralla tapahtuvaa tutkimusta. Lisäksi wellbeing) on IFALPA:n edustajana ICAO:n Fatigue Risk Management (FRM) on Tämä aihe on noussut Germanwingsin Medical Provision Study Groupissa nyt leviämässä yhä laajempaan käyt- onnettomuuden myötä hot topi- (MPSG, joka määrittelee ICAO- töön. ciksi. Tällä hetkellä USA:ssa AsMA tasolla mm. lääketieteellisen kel- (Aerospace Medical Association) poisuustodistuksen kriteerejä) se- 2. Cabin Air Quality (CAQ) on antanut omat suosituksensa len- kä FRMS Forumissa. Hän oli myös Osa jäsenyhdistyksistä ja yksilöistä täjien psyykkisestä terveydestä, ja ICAO:n työryhmässä, joka laati suosi- on huolissaan lentokoneiden sisäil- Euroopassa EASA on muuttamas- tuksen ja ohjeistusta ICAO Circularin man turvallisuudesta. Asiaa on myös sa omia säännöksiään muun muassa muodossa Cabin Air Qualitysta. käsitelty julkisuudessa. Kuitenkaan lentäjien valinnasta sekä lääketieteel- Lisäksi Tuori on ollut sekä IFALPA:n tähän mennessä tutkimuksissa ei ole lisistä kelpoisuuskriteereistä. että European Cockpit Associationin todettu, että lentokoneiden sisäilma (ECA) edustajana Germanwingsin olisi terveydelle haitallista. Eri asia onnettomuuden johdosta peruste- ovat niin kutsut ”fume eventit”, jol- tuissa EASA:n eri työryhmissä. loin esimerkiksi tiiviste on vuotanut

3/2016 9 FPA

Human Performance Committee (HUPER); Human Factors – Lauri Soini

Lauri Soini on FPA:n edustajana toroivan lentäjän merkitykseen ohjaa- 3. Information management IFALPA:n HUPER-komiteassa eri- momiehistön yhteistyössä on kiinni- Tämä liittyy edelliseen aiheeseen: koisosaamisalueenaan human factors tetty viime vuosina paljon huomiota lentämiseen liittyvät eri dokumentit eli inhimilliset tekijät. ja pyritty kehittämään siitä lentotur- ja toiminta-alustat ovat suurelta osin vallisuuden lisätekijöitä. siirtyneet tai siirtymässä sähköiseen Human Factors -puolen hot to- muotoon. Tästä seuraa valtava data- pics tällä hetkellä: 2. E-learning ähky, tietotulvan hallinta ja käyttö on Koulutuksen kehittämistyössä opiske- muuttumassa paljon aikaisempaa vaa- 1. Monitoring skills lu on siirtymässä yhä enemmän säh- tivammaksi. Komitea seuraa alan ke- Lento-onnettomuuksien ja incident- köiseen muotoon. HUPER-komitea hitystä ja tuo esiin epäkohtia ja ratkai- tien tutkinnassa on pitkään keskitytty seuraa kehitystä ja on luomassa suun- sumalleja IFALPA:n jäsenyhdistysten lentokoneen hallintaan ja lentämiseen taviivoja koulutuksen suosituksiksi. käyttöön. liittyviin tekijöihin. Erityisesti moni-

Security (SEC) – Tomi Tervo

IFALPA:n Security-komitean kuumiin taa siten että kaikilla yhtiöillä olisi yh- puheenaiheisiin kuuluvat tällä hetkel- teneväinen tieto riskeistä ja että linja- lä laserit, cyber-iskut sekä lennot kon- ukset tällaisella alueella lentämisestä flikti- ja kriisialueiden päältä. tai alueen kiertämisestä olisivat yhte- Lentokoneiden osoittelu lasereilla näisiä ja turvallisuutta lisääviä. Näitä ei ota laantuakseen. Ongelmana ovat pohditaan kuumeisesti myös ICAO- ja kaukomailta ostetut tai tilatut voi- EU-tasoilla. makkaat laserit, joiden haitallisuutta Cyber-hyökkäykset ovat tulevai- ei ymmärretä. Matalalta lennon kriit- suutta myös ilmailussa. Haittaohjelmat tisessä vaiheessa ohjaamoon osuva la- tai murtautuminen lentokoneen tieto- ser voi sokaista lentäjän, kaksi lentä- konepohjaisiin järjestelmiin, ilmailun jän silmävauriotakin on todennettu. kommunikaatiojärjestelmiin tai len- Ehkäisykeinoina ovat tiukennukset nonjohdon järjestelmiin voivat olla va- eri maiden lainsäädännössä sekä te- kava riski lentoturvallisuudelle. Tätä hostettu menettely tiedonkulussa vi- pyritään eliminoimaan muun muassa ranomaisille. suojaamalla kriittisiä järjestelmiä tä- Mahdollisimman kattavan tiedus- hänastista paremmin sekä koulutuk- telutiedon avulla pyritään arvioimaan sella, joka tähtää tietoturvallisempiin lennoista konfliktialueiden yli koitu- toimintatapoihin sekä lentokoneeseen via riskejä. Kansallisten tiedustelueli- kohdistuvan mahdollisen hyökkäyk- mien välistä tietojenvaihtoa sekä tie- sen tunnistamiseen. don kulkua lentoyhtiöille tulisi paran-

10 3/2016 Auto Uuspelto Oy

Osoite: Kylänportti 4, 02940 Espoo Puhelin: 0400 461 605 S-posti: auto.uuspelto@kolumbus.Þ

Huolto - Kolarikorjaamo

¥Öljynvaihtohuolto ¥Vahinkotarkastus ¥Määräaikaishuolto ¥Peltityöt ¥Katsastuskorjaukset ¥Maalaamo ¥Renkaanvaihdot ¥Lasinvaihdot ¥Diagnostiikka Varaa aikasi ¥Katsastuspalvelu osoitteessa: [email protected]

Tarjouspyynnön yhteydessä ilmoitathan autosi rekisterinumeron ja ajetut kilometrit. Paluupostina saat tarjouksen määräaikaishuollosta.

Käytämme ainoastaan alkuperäisvaraosia vastaavia tuotteita. Takuu säilyy! Tervetuloa! Lentoyhtiöbisnes Lentoyhtiöbisnes

Finnair edustaa perinteistä verkostolentoyhtiötä: Asiakas voi ostaa lipun yhdellä hinnalla, johon sisäl- tyy yksi vaihtoyhteys. Strategiaan kuuluu, etteivät kaikki yksittäiset lennot ole välttämättä kannattavia. Kuva Finnair.

12 3/2016 Lentoyhtiöbisnes

Lentoyhtiön talouspuoli aiheuttaa usein keskustelua lentäjien keskuudessa. Mutta miten reitit todellisuudessa suunnitellaan ja miten tuotot optimoidaan?

Pekka Lehtinen ATR-kapteeni

stun aamukahvini jälkeen hinnalla Finnairin reittiverkosta len- markkinoinnin lisäksi uusia kohde- Finnairin HOTT-rakennuksen non, joka koostuu kahdesta eri lennos- ehdotuksia nousee useimmiten esille Ipienessä neuvotteluhuoneessa. ta ja yhdestä vaihdosta. Yhtiön vas- oman myynnin, omien ulkoasemien Ikkunasta avautuu maisema kohti len- tuulle jää varauksesta eteenpäin huo- henkilökunnan tai yhtiön oman histo- tokenttää, joskin edessä olevat LSG:n lehtia siitä, että matkustajan vaihtoyh- rian kautta. ”Meillä on jatkuvasti noin rakennukset peittävät hieman näky- teys toimii ja hän pääsee lopulliseen 75 kohteen toivelista”, Vuori kertoo. mää. Vieressäni istuu Petri Vuori, jo- määränpäähänsä. Näistä kohteista tehdään selvitys, ka johtaa Finnairin kuusihenkistä lii- joka sisältää hieman konkreettisem- kenneverkkosuunnitteluyksikköä, Suunnittelua 2–10 man lähestymistavan: onko operoin- Network Planning Groupia. On aika vuotta eteenpäin ti nykyiseen reittiverkkoon lisättynä ottaa selvää miten suuret linjat vede- mahdollinen ja onko reitti elinkelpoi- tään yhtiön reittiverkkojen suunnitte- Hieman käytännöllisemmälle tasolle nen. Esimerkiksi suunniteltaessa ke- lussa. päästäksemme Petri Vuori esittää ku- sän 2017 kohteita tämä selvitys tehtiin Lähdetäänpä liikkeelle. Yleisesti van, joka helpottaa asian hahmotta- helmikuussa 2016. Tarkemman tutki- ottaen jokaisen lentoyhtiön toimin- mista. Strategian perusteella Vuoren muksen kautta päädytään yleensä noin ta noudattelee liiketaloustieteen pe- johtama liikenneverkkosuunnittelu- 30–40 kohteeseen, joiden kanssa ede- rusoppeja. Alussa valitaan strategia; ryhmä ryhtyy työstämään käytännön tään pidemmälle. Näistä kohteista laa- sen jälkeen tuotetta lähdetään kehit- suunnitelmaa eli arvioi mihin kohtei- ditaan jo varsin tarkka analyysi, jossa tämään valitun strategian mukaises- siin lennetään 2–10 vuoden aikajän- tutkitaan reitin kaupalliset ja operatii- ti niin tuotteen ominaisuuksien, hin- teellä. Nyt asia alkaa muuttua mielen- viset edellytykset: onko reittiä kannat- nan, mainonnan kuin jakelunkin osal- kiintoiseksi. Ensimmäinen yllätys it- tavaa operoida ja onko yhtiöllä riittä- ta. Strategioita on valittavissa luke- selleni tulee vastaan kun Vuori kertoo västi resursseja kuten miehistöä ja ko- mattomia, mutta liikennelentämises- lentoasemien myyvän itseään erittäin neita. Tällainen tarkastelu tehtiin ke- sä ne voidaan karkeasti jakaa lomalen- aktiivisesti. Suuri osa uusista kohteis- sän 2017 kohteille toukokuussa 2016. toihin, rahtiin, halpalentokonseptiin ja ta nousee esiin siten, että lentoaseman Lopulta selvityksen läpäisee tyypilli- perinteisiin verkostolentoyhtiöihin. markkinointi ottaa yhteyttä ja haluaa sesti noin 10–15 kohdetta, joista vali- Luonnollisesti lopullisessa strategias- tavata, Vuori kertoo. ”Lentoasemien taan uudet kohteet tarkasteltavalle ai- sa voidaan yhdistellä eri elementtejä. esitykset ovat erittäin viimeisteltyjä, kataulukaudelle. Koko prosessi on jat- Finnairin tapauksessa strategiak- niissä on markkinapotentiaali tutkit- kuva ja analyysit tehdään kaksi kertaa si on valittu perinteinen verkostolen- tu jo valmiiksi. Saatamme esimerkik- vuodessa. toyhtiömalli, jossa ideana on tarjota si saada perustellun ehdotuksen sii- Tässä vaiheessa Petri Vuori selit- lukuisia origin–destination- eli OD- tä, miksi Finnairin kannattaisi len- tää ilmailualan erityispiirrettä, mark- pareja. Käytännössä tämä tarkoittaa tää tiettyyn kohteeseen kolmesti vii- kinatiedot ovat avoimia. Siinä missä sitä, että matkustaja voi ostaa yhdellä kossa A330:llä.” Lentoasemien oman muilla aloilla pitkälti salataan omat

3/2016 13 Lentoyhtiöbisnes

tarkat myyntiluvut, on ilmailussa to- Rikke Munk Christensen. Siinä missä eri tavalla kuin Göteborg–Bangkok tuttu ilmoittamaan matkustajamäärät liikenneverkkosuunnittelussa on pää- johtuen erilaisesta kilpailuasetelmas- IATA:lle, joka laatii lentoliikennetilas- tetty mihin lennetään, liikennesuun- ta, Hänninen selittää. Hinnoittelun toja. Datan keräämiseen erikoistuneet nittelu puolestaan päättää milloin ja taustalla vaikuttaa koko ajan lukuisia yritykset puolestaan keräävät tämän millä lennetään. Tässä yksikössä suun- tekijöitä, joita ovat muun muassa kil- datan, jonka ne myyvät edelleen lento- nitellaan näin ollen aikataulut, slotit ja pailijoiden hinnat, lennon ennustettu yhtiöille. Näin kuka tahansa voi hank- käytettävät koneet, ja nämä tekijät syö- kysyntä, varaushetken kysyntä sekä li- kia vaikkapa Tukholma–Peking-välin tetään järjestelmään. Tämän jälkeen pun ehdot muun muassa minimiperil- matkustajatilastot. Hyvänä esimerk- lennot vapautuvatkin jo myyntiin. läoloajan osalta. kinä toimii vaikkapa reitti Helsinki– Käytännössä hinnoittelu ja tuotto- Dubai, jonka Finnair avasi jokunen Hinnoittelun hankaluudet jen optimointi on äärettömän moni- vuosi siten. Norwegian todennäköi- mutkainen prosessi ja verkostoyhtiön sesti seurasi reitin matkustajaliiken- Puoli tuntia on kulunut, ja nyt ovesta tapauksessa hinnoiteltavia reittejä eli teen kehittymistä Finnairilla ja aloit- astuu sisään Tomi Hänninen, Revenue origin–destination-pareja on tuhan- ti omat lentonsa vuonna 2015 kun ky- Management & Pricing -yksikön vetä- sia, joille tarvitaan joka hetki vuodek- syntä näytti kasvaneen riittävästi. jä. Hänninen vastaa 30-henkisen tii- si eteenpäin eri lipputyypit huomioi- Vuoren luotsaama liikenneverk- minsä kanssa lentojen hinnoittelusta va reaaliaikainen hinta. Tämän vuok- kosuunnitteluryhmä toimii jatkuvas- ja tuottojen optimoinnista. Nyt kuul- si hinnoittelu ja tuottojen optimointi sa yhteistyössä lentoluvista ja laivas- laan kuinka se tapahtuu. vaatii ennen kaikkea kattavan tietojär- tosta vastaavien henkilöiden kans- Perusperiaate koko yksikön tekemi- jestelmätyökalun, joka kykenee asetet- sa, jotta kaikki asian kannalta keskei- sen taustalla on maksimoida koko yh- tujen parametrien, tilastomallinnuk- set tahot yhtiössä olisivat tilanteen tiön reittiverkon matkustajaliikenteen sen ja matemaattisten yhtälöiden mu- tasalla ja riittävässä valmiudessa. tuotto, jonka tärkeimpänä mittarina kaisesti pilkkomaan kaiken datan ja Toimintaympäristön jatkuva muuttu- toimii RASK (Revenue per Available suorittamaan varsinaisen laskennan. minen ja vaativa kilpailutilanne tuovat Seat-Kilometer; Revenue / ASK) eli Tietokone ei kykene itsenäiseen ajat- omat erityispaineensa, minkä vuoksi täyttöasteen ja keskihinnan huomi- teluun, minkä vuoksi hintaoptimointi suunnittelun iteratiivisuus korostuu: oiva tuotto suhteutettuna tarjottuihin vaatii lisäksi osaavia ihmisiä analysoi- prosessin on toistuttava koko ajan. istuinkilometreihin. Konkreettisesti maan dataa ja tekemään hinta- ja saa- Kun pitkän linjan suunnitelma kaikki lähtee liikkeelle tarkasteltavan tavuuspäätöksiä. on saatu valmiiksi, reittien valmiste- markkina-alueen kilpailuasetelmasta lu siirtyy liikennesuunnitteluosastol- ja sen perusteella valitusta hintastra- Lopulta raha ratkaisee le (Traffic Planning Board), joka vas- tegiasta eli siitä, hinnoitellaanko oma taa lentojen suunnittelusta alle kahden tuote kilpailijoita halvemmaksi, samal- Vuori ja Hänninen eivät halua selos- vuoden aikaikkunassa. Osastolla työs- le tasolle vai kalliimmaksi. Esimerkiksi tuksessaan mennä kovin konkreetti- kentelee 15 henkeä, sen vetäjänä on Helsinki–Bangkok-reitti hinnoitellaan selle tasolle, mutta kertovat kuitenkin

Liikennesuunnittelussa pyörii jatkuva prosessi uusien kohteiden kartoittamiseksi. Kuva Finnair.

Liikennesuunnitelu ylläpitää suunnitelmaa seuraavalle viidelle vuodelle

¥ Lentokentät ¥ Tuottolaskelma ¥ Mallinnus Finnairin ¥ Oma myynti ¥ Lentoluvat verkostoon ¥ Historialliset virrat ¥ Laivasto ¥ Stimulaatiokyky ¥ Muu palaute / ideat ¥ Operatiiviset seikat

5 vuotis- Pitkä lista 75 Valikoituu 30-40 Finaaliin 15-20 suunnitelma kohdetta kohdetta kohdetta & S17 kohteet

14 3/2016

2 Lentoyhtiöbisnes

Lentoyhtiön keskeisimmät taloustermit

ASK – Available Seat Kilometer Myynnissä olevat istuinpaikat x lennetty matka. Esimerkiksi A350:llä len- netty Helsinki-Bangkok: 297 istuinta x 7900 km = 2 346 300 ASK.

RPK – Revenue Passenger Kilometer Maksavien matkustajien lukumäärä x lennetty matka. Esimerkiksi Helsinki- Bangkok kun matkustajia on kyydissä 200: 200 x 7900 km = 1 580 000 RPK.

Load factor – Käyttöaste RPK / ASK ilmaistuna prosentteina. Yksittäisellä sektorilla käyttöaste on suoraan myytyjen paikkojen suhde koneessa oleviin istuimiin.

RASK – Revenue / ASK Tärkeä talouden mittari, joka huomioi käyttöasteen ja myytyjen lippujen kes- kihinnan suhteessa tarjottuihin istuinkilometreihin (ASK).

Tyypilliset varausluokat: F first class J business class Y economy class W premium economy class

vielä joitakin asiaa valaisevia seikkoja. ja jatkomatkustusmahdollisuuksista. nattavuuteen vaikuttaa matkustajien Finnair saa eri tahoilta usein palautet- Jos asiakas voi saada Finnairilta li- lisäksi myös rahti, Aasian reiteilläm- ta joidenkin yksittäisten lentojen kum- pun Jyväskylästä Amsterdamiin, hän me rahti tuo keskimäärin 17 % lennon mallisesta hinnoittelusta kuten vaik- päätyy todennäköisesti valitsemaan tuotosta.” kapa Lapin lentojen korkeasta hinnas- Finnairin. Toinen vaihtoehto on, et- Reilun puolitoistatuntisen aikana ta. ”Kyseessä on fksautuminen yksit- tä hän ajaa autolla Helsinkiin ja os- on käynyt selväksi, että reittien suun- täistapaukseen. Reittiverkossa esiin- taa kilpailevan yhtiön lipun”, sanoo nittelu- ja hinnoitteluprosessin taus- Liikennesuunnitelu ylläpitää suunnitelmaa tyy aina yksittäisiä lentoja, joiden ky- Hänninen. Toisinaan saatetaan myös talla pyörii melko mittava koneis- syntä on kova ja sen myötä hintakin hyödyntää ylimääräistä kapasiteettia, to. Ohjaamoihin asti ei näy, että joka seuraavalle viidelle vuodelle on korkea. Silti olemme hinnoittelus- jatkaa Petri Vuori. ”Jos esimerkiksi päivä ryhmä huippuammattilaisia te- sa usein kilpailijoiden tasolla, ellem- kesäkaudella ATR-koneiden liiken- kee työtään tavoitteenaan maksimoi- me jopa edullisempi”, Hänninen sa- neohjelma on väljä, niitä voidaan ko- da lentojen tuotto, jota ei voi välttä- ¥ Lentokentät ¥ Tuottolaskelma noo. ”Lisäksi kyseessä on taas kerran keilumielessä panna lentämään reitil- mättä päätellä koneen matkustajamää- ¥ Mallinnus Finnairin ¥ Oma myynti ¥ Lentoluvat liiketalouden perustilanne: kysynnän le, jossa tuotto-odotus ei ole erityisen rästä. Vajaankin koneen kuljettamises- verkostoon ¥ Historialliset virrat ¥ Laivasto ja tarjonnan laki. Finnairin tehtävä- korkea. Tällöin koneet eivät varsinai- sa saattaa siis olla pitkälle tähtäävästi ¥ Stimulaatiokyky ¥ Muu palaute / ideat ¥ Operatiiviset seikat nä on maksimoida tuotto, ja järjestel- sesti tuota voittoa, mutta eivät tuota suuri verkostoarvo kun otetaan huo- mä asettaa hinnan sellaiseksi, jolla se tappiotakaan. Toinen vaihtoehto oli- mioon jatkuvuus ja jatkomatkustus. parhaan tietonsa mukaan saa parhaan si seisottaa niitä maassa, jolloin niis- Niin media kuin yksittäiset ihmiset- tuoton”. Ei liene siis yllätys, että jou- tä syntyisi pelkästään kustannuksia.” kin erehtyvät liian helposti tarkaste- luna ja pääsiäisenä Lapin lennot ovat Toisaalta selvästi tappiollisia reittejä ei lemaan asiaa omasta kapeasta näkö- 5 vuotis- kalliita. kannata pitää verkossa mukana. Koska kulmastaan; tällaiset havainnot saat- Pitkä lista 75 Valikoituu 30-40 Finaaliin 15-20 suunnitelma Entäpä sitten reittien yleinen kan- reitin avauskustannukset ovat korke- tavat johtaa harhaan, mutta numerot kohdetta kohdetta kohdetta & nattavuus? ”Pääsääntöisesti verkos- at, kaukokohteiden lopettamispää- eivät valehtele. ”Loppujen lopuksi ky- S17 kohteet toyhtiön strategiassa on hyväksyttävä töksiä ei koskaan tehdä kevyin perus- se on yksinkertaisista perustekijöistä se, että kaikki reitit eivät voi olla kan- tein. ”Hanoita kokeiltiin kaksi kautta”, – kysynnästä, tarjonnasta ja rahasta”, nattavia. Reitin arvo syntyy verkosta Vuori muistuttaa. ”Toki reittien kan- Vuori ja Hänninen summaavat.

3/2016 15

2 Lentoyhtiöbisnes Elinkaaren lopulla

Ensi vuosikymmenen aikana arviolta 1 000 liikennekonetta tulee vuosittain elinkaarensa loppuun. Kierrätykseen erikoistuneet yhtiöt kehittävät kierrätysteknologiaa ja innovoi- vat mahdollisimman monipuolista käyttöä hyvin palvelleiden liikennekoneiden osille.

Finnairin käytettynä hankkima -LQF jättää 10-vuotisen kotikenttänsä ja suuntaa Arizonaan lentokoneiden hautausmaalle. Kuva: Antti Hyvärinen

16 3/2016 Lentoyhtiöbisnes

Heikki Tolvanen A330/350 kapteeni

Huimasti kasvava business Maailmalta löytyy liikennekoneil- le Tarzanista tuttuja ”norsujen hau- tausmaita”, jonne kymmeniä miljoo- nia matkustajia kuljettaneet lentoko- neet lennetään ”kuolemaan”, kuten Finnairin laivastosta hiljattain pois- tuneet A340-koneet -LQF, -LQG ja -LQA. Lentokonehautausmaat, ku- ten Davis-Monthan Air Force Base Tucsonissa Arizonassa, omaavat lä- hes 4 500 koneen kokoelman, mutta täydennystä niihin tulee tätä nykyä vä- hemmän kuin aiemmin. Nykyään hy- vin palvelleet koneyksilöt saavat uu- Boeingin 757 Eco-Demonstrator pienenee pala palalta Aircraft Demolition-yhtiön käsittelyssä Minnesotassa. Kuva: Aircraft Demolition den elämän kovaa vauhtia kasvavissa kierrätysfrmoissa, sillä monet laitteis- tot ovat iästään riippumatta käyttökel- poisia ja arvokkaita, kuten laskuteli- neen, avioniikan ja moottoreiden osat sekä esimerkiksi wingletit. Koneet pu- retaan varaosiksi, rakenteita ja mate- riaaleja hyödynnetään muun muassa ravintoloissa, niistä voidaan myös val- mistaa asuntoveneitä ja teknohenki- siä huonekaluja. Unohtaa ei sovi ke- räilijöiden himoitsemia tuotteita ku- ten analogiset mittarit ja lentokoneis- tuimet. Lentokoneiden kierrätysyhtiöillä on oma kattojärjestö AFRA (Aircraft Fleet Recycling Association), jonka mukaan alan markkina-arvo on tällä hetkellä vajaa $100 miljoonaa ja tu- levaisuus näyttää valoisalta alati elä- köityvien liikennekoneiden myötä. Poistuvien koneyksilöiden kasvava määrä selittyy muun muassa mata- lalla korkotasolla ja sen myötä uusien koneiden ennätystilauksilla sekä uu- della teknologialla. Lisäksi lentokone- valmistajien lisääntyvä ympäristötie- toisuus lisää kierrätysintoa. Airbusin mukaan kahdenkymmenen vuoden aikana eläköityy yli 12 000 liikenne- Kuva: Aircraft Demolition

3/2016 17 Lentoyhtiöbisnes

konetta ja ne on pyrittävä kierrättä- Aircraft Demolition pystyy kierrättä- ja valssaustekniikkaa, jossa käyte- mään mahdollisimman kattavasti. mään Boeing 757 -koneen lähes koko- tään kuparirullia teräsrullien sijaan. Airbus on aloittanut projektin nimel- naan (90 %). Yhtiön toimitusjohtaja Kyseisellä menetelmällä voisi yliopis- tään PAMELA (Process for Advanced Tim Zemanovic kertoo, että he ovat ky- ton mukaan kierrättää vuodessa yli Management of End of-life-Aircraft), enneet nykyään myymään paljon ma- 500 000 tonnia lentokonealumiinia. jossa tutkitaan lähelle käyttöikänsä teriaaleja, jotka eivät aiemmin men- Käytetyn lentokonealumiinin hintata- loppua tulleiden koneiden kierrätystä. neet kaupaksi, kuten lasikuitua, put- so on nykyään euron tuntumassa kiloa Airbus perusti yhteisyrityksen Tarmac kituksia ja matkustamon ovia, joiden kohden, joten ei ihme, että excel-eko- Aerosave -yhtiön kanssa, joka hajottaa lisäksi viisseiskasta jää vielä tuhatkun- nomistitkin ovat kiinnostuneet. ja kierrättää kaikki elinkaarensa lop- ta myytävää varaosaa. Yhtiö on teh- Nottinghamin yliopistossa Isossa- puun tulleet Airbusin mallit ympäris- nyt sopimuksen eurooppalaisen asi- Britanniassa Nicholas Warriorin joh- töystävällisesti ja taloudellisesti kan- akkaan kanssa nattavasti. Kierrätysyhtiön Ranskan kahden B737- Canadian Airlinesin palveluksessa ollut 737-200 laskeutumassa Tarbesin ja Espanjan Teruelin toimi- 300:n purkami- British Columbiassa meren pohjalle riutan rakennuspohjaksi. pisteet kykenevät uusiokäyttämään sesta, joista pi- Kuva: Charles Ayers ja kierrättämään jokaisen koneyksi- täisi saada kone- lön peräti 90-prosenttisesti. Yhtiön kohtaisesti perä- johdon usko tulevaisuuteen on vah- ti 1 300 myytä- va, sillä 20 vuoden aikana eläköityväs- vää varaosaa ar- tä 12 000 liikennekoneesta on 8 400 voltaan noin € kappaletta Airbuseja. 1,5 miljoonaa. Boeingin kierrätystoiminta on pai- Vastaavasti pu- nottunut komposiittiin, jota muo- retun B747:n dostuu ylijäämätuotteena uusien ko- varaosien ar- neiden valmistuksessa. Esimerkiksi vo on noin € 787 koostuu 50 %:sti komposiitis- 2,5 miljoonaa. ta, jonka tuotannosta ylijäävä hiili- Selvästi parem- kuitu toimitetaan urheiluvälineval- pi kate saadaan mistaja Russell Athleticsin tehtaille puretuista suih- käytettäväksi amerikkalaisen jalka- kumoottoreista, pallon CarbonTek-suojavarusteisiin. sillä niistä saa- Lentokonevalmistuksessa käytettä- tavan varaosa- vä hiilikuitu antaa muita materiaale- tuoton arvioi- ja paremman vahvuuden sekä kestä- daan olevan € vyyden painoon suhteutettuna. Lisäksi 1,5–6 miljoonaa suojat ovat noin 10 % kevyemmät kuin per moottori. markkinoilla olevat muut vastaavat tuotteet. Innovatiivista Bombardierin mukaan sen valmis- kierrätystä tamat liikenne- ja liikelentokoneet ovat 75–80-prosenttisesti kierrätet- Kaikki vanhojen täviä. Yhtiön mukaan sen vanhan ja liikennekonei- uuden kaluston kierrätettävyyden vä- den kierrätys ei lillä ei ole juurikaan eroa, sillä kierrä- ole vain pura-ja- tykseen soveltumaton neljäsosa koos- rahasta-toimin- tuu sisustusmateriaaleista kuten po- taa. Osa koneista lymeereistä, joita ei voi nykyään kier- päätyy niin jul- rättää. Bombardierin tavoitteena on kisiin kuin yksi- kumminkin saada tulevat mallinsa tyisiinkin tutki- täysin kierrätettäviksi vuoteen 2025 muskeskuksiin, mennessä. joissa kehitetään Eläköityvän konemassan kasvun uusia kierrätys- myötä myös kierrätysyhtiöitä syn- teknologioita. tyy koko ajan lisää. Tällä hetkellä nii- Australialainen tä on maailmanlaajuisesti noin 25, Deakinin yli- joista suurin osa USA:ssa sekä muu- opisto kehittää tama Britanniassa ja Ranskassa. kierrätysmetal- Muutama asukki yli sadasta merieläinlajista 737:n Burnsvillessa Minnesotassa toimiva lin suoravalu- ohjaamossa. Kuva: John Kaay

18 3/2016 Lentoyhtiöbisnes

tama tutkimusryhmä on selvittänyt leijupetiteknologian soveltuvuutta kierrätykseen. Kierrätysjäte voi sisäl- tää eri materiaaleja ja epäpuhtauk- sia, jotka ovat tavallisesti sopimat- tomia muihin kierrätysmenetelmiin. Käsittelyn jälkeen materiaalit (esim. alumiini) voivat säilyttää jopa 97 % vetolujuudesta alkuperäiseen materi- aaliin verrattuna. Mutta kaikki konevanhukset ei- vät päädy atomeiksi, vaan ne jäävät ilahduttamaan ihmis- ja eläinkuntaa. Onneksi jokunen koneyksilö löytää yleissivistävästi tiensä ilmailumuse- oihin, joskin liikennekoneiden fyysi- nen koko on monesti museouraa han- kaloittava tekijä. Joidenkin koneiden kaupallinen ura jatkuu muun muassa kahviloina, ravintoloina tai jopa ho- tellina, kuten vuonna 1976 Singapore Airlinesille valmistettu B747-200 Jumbojetin uusiokäyttöä parhaimmillaan – täydellinen miehistön lepotila 747:n ohjaamos- Tukholman Arlandan lentokentällä, sa Arlandan Jumbo Stay-hotellissa. Kuva: Jumbo Stay tai yksityiskäytössä koteina ja asunto- veneinä. Muutamat koneyksilöt pää- tyvät koulutuskäyttöön lentokenttä- palokuntien savusukellus- ja sammu- tusharjoitussimulaattoreiksi. Ehkä ek- soottisin tapa kierrättää liikennekone on upottaa se mereen keinotekoisek- si riutan rakennuspohjaksi. British Columbia´s Artifcial Reef Society upotti vanhan B737:n Kanadan län- sirannikon edustalle, jossa se palve- lee yli sadan merieläinlajin kotina. Samanlainen temppu tehtiin aivan hiljattain Egeanmerellä, missä Turkki Perhe- ja perintöoikeuden asiantuntijat. upotti rannan lähelle 36 vuotta vanhan Askarruttaako mieltäsi jokin asia? Anna meidän auttaa. A300-koneen keinotekoiseksi riutaksi. Liikenneilmailuala seuraa nykyke- hitystä tuotteen koko elinkaaren hyö- dyntämisessä kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Kiihtyvään tahtiin uudistuvien liikennekonelai- vastojen ympäristöystävällinen kier- rätys tukee alan vahvaa pyrkimystä ol- la kehityksen kärjessä paremman tu- levaisuuden luomiseksi tuleville suku- www.perhejuristit.fi polville.

Artikkeli perustuu Air Transport Worldiin ja sen teossa on konsultoi- tu Aalto yliopiston Vesa Saarijärveä.

3/2016 19 Ilmailun biologiaa Kirvat ja lentokoneet törmäyskurssilla Suomen taivaalla lentävät lentokoneet ovat olleet kuluvan kevään aikana tavallista vihreämpiä kulkuvälineitä. Moni ilmailija on havainnut lento- koneiden saaneen normaalia runsaamman määrän vihreiden hyönteisten osumia. Asia on tullut tutuksi varsinkin yleisilmailijoille, joiden lentoko- neet lentävät matalammilla korkeuksilla kuin liikennekoneet, mutta myös liikennekoneisiin on osunut vaihtelevia määriä vihertäviä ötököitä.

Kuva: Samuli Stenius

20 3/2016 Ilmailun biologiaa

Sadetutkan kuvassa voidaan havaita sadealueiden lisäksi laajoja hyönteis- ja lintuparvia. Kuvassa Keski- ja Itä-Suomen kohdalla näkyvät sinivihreät alueet ovat tutkan havaitsemia hyönteisiä. Kuva: Ilmatieteen laitos

Olli Iisalo

yönteisasiantuntija Jaakko Kullberg vahvistaa hyönteis- Hten tavallista suuremman määrän ja kertoo koneiden likaantu- misen aiheutuvan pääasiassa koivu- kirvojen osumista. ”Koivukirva on koi- vun mahlaa nauttiva hyönteinen, joka on ruokailunsa jäljiltä täynnä sokeria. Niitä saapuu meille Suomeen keväisin ilmavirtojen mukana muuttoyksilöinä, mutta laji toki myös lisääntyy ja mu- nista kasvaneita uusia yksilöitä syn- tyy monta erää kesän aikana”, kuvai- lee Kullberg.

Kirvojen lisääntyminen on varsin mo- nimutkaista. Lajista syntyy kesäkau- den aikana sekä suvullisia että suvut- tomia sukupolvia ja lisäksi syksyllä munittavat, talven yli talvehtivat talvi- munat kuoriutuvat keväisin naarasyk- silöiksi. Sekin vaihtelee, onko yksilöl- lä siivet vai ei ja mikä kasvi sille kel- paa ravinnoksi.

Säätutkalla voi tutkia sadealueiden lisäksi eläinkunnan liikkeitä Tämänvuotisen kirvojen suuren mää- rän selittänee lämmin toukokuu ja sille osuneet suotuisat ilmavirtauk- set. Ilmavirtausten kyydissä tapahtu- va kirvojen muutto on ajoittain niin massiivista, että niiden saapumista maahan voidaan seurata sadetutkil- la. Ilmatieteen laitos teki runsaita ha- vaintoja hyönteisten kevätmuutosta toukokuun aikana. Laitoksen arvion mukaan ilmavirtojen mukana kulke- neissa parvissa on saapunut Suomeen tuhansia lajeja ja vilkkaimmillaan jo-

3/2016 21 Ilmailun biologiaa

pa miljardeja yksilöitä päivässä, pää- Koivukirva viihtyy koivupuiden lehdillä asiassa kuitenkin juuri koivukirvoja. herkuttelemassa koivupuun vihernes- teillä. Kuva: Heikki Luoto. Hyönteisten lisäksi säätutkalla voi- daan havaita myös muuttavia lintu- parvia. Tutkassa näkyvät linnut ovat pääasiassa suurempia lajeja, kuten hanhia ja vesilintuja, ja parvet ovat kooltaan kymmeniä tuhansia yksilöitä.

Kirvat ovat viattomia hyönteisiä Kirva ei ole ihmiselle haitallinen eikä se uhkaa edes suurissa parvissa esi- merkiksi lentokoneen moottoreita. Ainoa haitta lentoliikenteelle onkin il- massa koneeseen törmänneen kirvan aiheuttama sokerilieminen liiskajälki.

Jaakko Kullberg kertoo mielenkiintoi- Kullbergin mukaan näissä tapauksis- Tekniikka on pessyt ikkunoita sen esimerkin todellisesta hyönteisten sa on ollut kyseessä n. 10 cm siipivä- tavallista useammin ilmailulle aiheuttamasta ongelmasta liltään olevat kovakuoriset sirkkalajit. kauempaa maailmalta: ”Afrikassa on Kullberg lisää, että lentokentät ovat Finnairin tekniikan johtaja Jari ollut tapauksia, joissa miljardien yksi- suuria niittyalueita, joilla hyönteiset Huhtinen kertoo, että kirvojen suu- löiden sirkkaparvet ovat aiheuttaneet viihtyvät. Näin ollen edellä kuvatun- ri määrä on havaittu heilläkin kas- pienkoneen moottorin sammumisen.” laisessa Afrikan tapauksessa hyön- vaneena tuulilasien pesutarpeena. teisparvi saat- ”Käytännössä tuulilasit pestään kun taa laskeutu- lentäjät ilmoittavat niiden likaantu- essaan niityl- misesta. Huolto-ohjelman mukaises- le, eli keskelle ti koneet pestään kauttaaltaan 75 päi- lentokenttää, vän välein.” Huhtinen kertoo, että asia aiheuttaa ko- on käyty läpi myös lentokonevalmis- ko kentän sul- taja Airbusin kanssa: ”Airbus ohjeis- kemisen. taa pitot-staattisen järjestelmän tar- kastuksen ja puhdistuksen jos esi- merkiksi kirvaosumiin liittyy indikaa- tio epäluotettavasta ilmanopeudesta. Tällaisia tapauksia ei ole raportoitu ai- nakaan Finnairin laivastossa.” Porissa lentäjien peruskoulutusta antavan Suomen Ilmailuopiston pää- lennonopettaja Hannu Savinainen yh- tyy muiden näkemyksiin ja kertoo, et- tä heilläkin Cessna-kaluston otsapin- nat ovat olleet tänä keväänä tavallista vihreämmät. ”Joskus on ollut tapauk- sia, että ötökät palavat pitot-putkessa karrelle ja ovat tällaisessa tapauksessa tekniikalle erittäin vaikeasti puhdistet- tavia.” Ilmailuopistolla käytetään ko- Toukokuussa 2016 neiden lyhyessäkin ulkosäilytyksessä kuvatun ATR 72 -liikennekoneen pitot-staattisen järjestelmän suojia, keula hieman vi- jotta edellä kuvatulta ongelmalta väl- hertää siihen osu- tyttäisiin. neiden koivukir- vojen aiheuttami- en jälkien vuok- Jutun taustatoimitukseen on käytetty si. Kuva: Samuli Ilmatieteen laitoksen ilmastokatsaus. Stenius f-verkkosivustoa.

22 3/2016

Lentäjän hyvinvointi Terve selkä!

Ihmisen selkä on anatomisesti hyvin monimutkainen, minkä vuoksi pienetkin virheliikkeet tai -asennot saattavat aiheuttaa kipuja. Koska selkä on sivulta päin katsottuna S-kirjaimen muotoinen, kannattaa ristiselän tuesta huolehtia. Kuva: Designed by Freepik

Human Spine

Cervical Curve Cervical Curve

Thoracic Curve Thoracic Curve

Lumbar Curve Lumbar Curve

Sacral Curve Sacral Curve

24 3/2016 Lentäjän hyvinvointi

Selkävaivat ovat lentäjille tuttuja. Suurin osa ongelmista on kuitenkin ennaltaehkäistävissä ja hoidetta- vissa pienellä vaivannäöllä.

myös lukuisia ilmailuyritysten työnte- 80–90 % selkävaivojen syistä voi jää- Pekka Lehtinen kijöitä, muun muassa Blue1:n, Flyben dä määrittelemättä. ja sittemmin Norran. Finnairinkin ter- Selkäsairaudet voivat olla oireil- veyspalvelut luottavat hänen erityis- taan hyvin monenlaisia Selkäoireilun Istuminen tappaa tai vähin- osaamiseensa selkävaivojen hoidossa. taudinmääritys voi kuitenkin olla mo- täänkin se jäykistää selän”, nissa tapauksissa selvä, esimerkkeinä ”toteaa Lääkärikeskus Aava Kaikilla on joskus selkäkipuja noidannuoli eli lumbago, välilevyn Vantaanportin ilmailulääketieteen pullistuma eli protruusio tai välilevy- keskuksen työfysioterapeutti Karita Miltei kaikki ihmiset kokevat joskus tyrä eli prolapsi, Karita Tallgren ker- Tallgren hieman pilkettä silmäkul- elämänsä aikana selkäoireiluja, eikä too. Tyypillinen syy noidannuolen syn- massaan. Vaikka toteamus onkin tie- se automaattisesti tarkoita, että seläs- tymiseen on tapaturma tai esimerkik- toisesti vähän karrikoitu, on siinä sä olisi jotain vikaa. Selkä on anatomi- si virheliike nostaessa lattialle pudon- myös perää. Tutkimusten mukaan ni- sesti erittäin monimutkainen, minkä nutta esinettä kiertyneessä asennossa mittäin staattisluonteinen työ yhdis- vuoksi pienetkin virheliikkeet tai yk- polvista joustamatta. Tästä selvitään tettynä liikkumattomuuteen aiheuttaa sipuolinen kuormittuminen saattavat yleensä levolla ja kevyellä liikunnal- maailmanlaajuisesti merkittävän ter- aiheuttaa kipua. Heikko fyysinen kun- la. Sen sijaan välilevyn pullistuma ja veysriskin, yrityksille miljardiluokan to, ongelmat lihastasapainossa, pit- välilevytyrä, jotka voivat kehittyä ta- taloudelliset tappiot sekä rutkasti in- käaikainen paikallaan istuminen se- paturmaisesti tai jopa itsestään, oi- himillistä kärsimystä. kä erilaiset selkää kuormittavat työs- reilevat tyypillisemmin ja aiheuttavat Myös lentäjät ovat ryhtyneet ha- kentelyasennot ja liikkeet ovat yleisim- usein jalkaan säteilevää hermoperäis- keutumaan viime vuosina yhä aktii- piä kipujen aiheuttajia. Selän optimaa- tä kipua, lihasheikkoutta ja tunnotto- visemmin työterveyshuollon vastaan- linen kannattelu ja käyttö edellyttää- muutta eli iskiasoireen. Toisinaan oi- otolle erilaisten selkävaivojen vuoksi. kin lihaksistolta ja hermostolta erin- reet saattavat kadota itsestään, mutta Syyt tähän ovat moninaiset, mutta yksi omaista yhteispeliä. Ongelmien mys- usein tarvitaan ainakin aluksi lääketie- merkittävä tekijä on varmasti se, että tisyydestä kertoo paljon se, että jopa teellistä hoitoa ja kuntoutusta. lentäjät seuraavat itse aktiivisesti ter- veyttään ja kokevat hyvinvointinsa tär- Ristiselkätuki on mainio apuväline istumatyötä tekevälle. Markkinoilla on useita keäksi. Toki sekin on totta, että lentä- erilaisia malleja, jotka mahtuvat hyvin lentolaukkuun. Kuva Pekka Lehtinen. jän työ kuormittaa selkää. Tyypillinen tie fysioterapeutille on medikaalitar- kastuksessa esiin noussut tuki- ja lii- kuntaelinten oireilu, mutta monet tu- levat vastaanotolle myös hakemaan vinkkejä selän itsehoitoon ennaltaeh- käisymielessä. ”Viime vuosina selkä- ohjaukseen saapuvien lentäjien mää- rä on selvästi lisääntynyt”, Tallgren sa- noo.

Tallgren tietää mistä puhuu, sillä hän on työskennellyt 20 vuotta erilaisten tuki- ja liikuntaelinoireisten asiak- kaiden parissa. Näiden piiriin mah- tuu tavallisten työssäkäyvien lisäksi niin lapsia, nuoria, huippu-urheilijoi- ta kuin eläkeläisiäkin. Viimeisten 10 vuoden aikana Tallgren on opastanut

3/2016 25 Uusi E-sarjan sedan alkaen autoveroton hinta sis. alv 45 050 € + arvioitu autovero 7 882,03 € + toimituskulut 600 € = 53 532,03 €.

Vapaa autoetu 960 €/kk, käyttöetu 795 €/kk. C02-päästöt102 g/km, EU-keskikulutus 3,9 l/100 km. Kuvan auto lisävarustein.

Masterpiece of Intelligence. Uusi E-sarja – auto, jossa on ajatusta.

Uudessa E-sarjassa on useita merkittäviä innovaatioita, joista yksi on vallankumouksellinen Intelligent Drive -konsepti. Intelligent Drive parantaa ajotuntumaa nerokkaasti suunnitelluilla, älykkäillä avustin- ja turvajärjestelmillä, jotka tukevat, ajattelevat ja toimivat yhdessä kuljettajan kanssa. Lisätietoja autosta, joka liikkuu kuin ajatus löydät osoitteesta mercedes-benz.fi.

Mercedes-Benz Suomi @mbsuomi

Suomen liikennelentäjiä palvelevat: Luota aina merkkihuoltoon. Veho Olari Veho Herttoniemi Veho Mercedes-Benz Airport 010 569 8080 veho.fi/varaus veho.fi Piispankallio 2 Mekaanikonkatu 14 Ohtolankatu 10 puh. 010 569 2555 puh. 010 569 3400 puh. 010 569 15 Puhelun hinta 010-alkuisiin numeroihin: kotimaan kiinteänverkon lanka- liittymästä 8,35 snt/puhelu + 6,00 snt/min (sis. alv 24 %), matkapuhelin- liittymästä 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt/min (sis. alv 24 %). Uusi E-sarjan sedan alkaen autoveroton hinta sis. alv 45 050 € + arvioitu autovero 7 882,03 € + toimituskulut 600 € = 53 532,03 €.

Vapaa autoetu 960 €/kk, käyttöetu 795 €/kk. C02-päästöt102 g/km, EU-keskikulutus 3,9 l/100 km. Kuvan auto lisävarustein.

Masterpiece of Intelligence. Uusi E-sarja – auto, jossa on ajatusta.

Uudessa E-sarjassa on useita merkittäviä innovaatioita, joista yksi on vallankumouksellinen Intelligent Drive -konsepti. Intelligent Drive parantaa ajotuntumaa nerokkaasti suunnitelluilla, älykkäillä avustin- ja turvajärjestelmillä, jotka tukevat, ajattelevat ja toimivat yhdessä kuljettajan kanssa. Lisätietoja autosta, joka liikkuu kuin ajatus löydät osoitteesta mercedes-benz.fi.

Mercedes-Benz Suomi @mbsuomi

Suomen liikennelentäjiä palvelevat: Luota aina merkkihuoltoon. Veho Olari Veho Herttoniemi Veho Mercedes-Benz Airport 010 569 8080 veho.fi/varaus veho.fi Piispankallio 2 Mekaanikonkatu 14 Ohtolankatu 10 puh. 010 569 2555 puh. 010 569 3400 puh. 010 569 15 Puhelun hinta 010-alkuisiin numeroihin: kotimaan kiinteänverkon lanka- liittymästä 8,35 snt/puhelu + 6,00 snt/min (sis. alv 24 %), matkapuhelin- liittymästä 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt/min (sis. alv 24 %). Lentäjän hyvinvointi

Noin 30 % selkävaivoista voidaan Lihashuollolla ja oikealla hakset vaikuttavat selän tukeen huo- panna perimän piikkiin, mutta muu- istuma-asennolla selkä mattavasti: Syvien vatsalihasten teh- ten ne ovat kyllä itse aiheutettuja. pysyy kunnossa tävänä on tukea selkää edestä. Selän Liikkumattomuus, ylipaino, huono kannalta kannattaakin harjoittaa eri- yleis- ja lihaskunto, tupakointi se- Selkävaivojen ennaltaehkäisyssä tyisesti poikittaista syvää vatsalihasta kä muut epäterveelliset elämäntavat kaiken A ja O ovat optimaalinen li- ja vinoja vatsalihaksia. ovat yleisimmät selkävaivojen taustal- hastasapaino, hyvä kehontunte- Kaikki liikunta on selälle hyväk- la myötävaikuttavat tekijät. Myös uni- mus ja peruskunto sekä riittävä lepo. si, mutta lihashuollon merkitys ko- vajeen ja muun riittämättömän levon Mielenkiintoisesti selän hyvinvoin- rostuu erityisesti ryhdin hallitsemi- on todettu tutkimuksissa altistavan tiin vaikuttavat erityisen paljon myös sen kannalta monissa liikuntalajeis- selkäoireiluun. Koska selkä on kehon lantion ja jalkojen lihasten hallinta, sa. Esimerkiksi jääkiekkoilijan luis- kuluva osa, selkärangan nikamien vä- voima ja joustavuus. ”Jalat ja lantio teluasento kuormittaa erityisesti lon- lilevyt rappeutuvat iän myötä, ja siten muodostavat koko kehon tukipilarit kan koukistajia ja alaselkää, mikä puo- ongelmat lisääntyvät selvästi noin 50 ja niiden kunnolla on siten suora yh- lestaan kiristää lihaksia. Selkä voi ju- ikävuoden kohdalla, Tallgren sanoo. teys selän toimivuuteen. Jos jalkojen mittua, jos lihasvenyttelyt jäävät tree- Myös kehon rakenteella ja pituudella- tai lantion syvät lihakset ovat heikot nin jälkeen tekemättä. Karita Tallgren kin on vaikutusta: Joissakin tutkimuk- tai kireät, on sillä suora yhteys selän painottaakin venyttelyn merkitystä: sissa on todettu, että yli 185-senttiset toimintakykyyn, asentoon ja voiman- ”Säännöllinen lihashuolto tulisi ottaa miehet ja yli 175-senttiset naiset kär- tuottoon”, Tallgren selittää. Ryhdin osaksi päivittäistä rutiinia, ja venytte- sivät hieman muita todennäköisem- ja asennon kannalta tulisi huomioi- ly on tärkeä osa sitä. Kannattaa muis- min selkävaivoista pitkän ruotonsa da vähintään reiden takaosat, paka- taa, että säännölliset lihasvenytykset johdosta. rat, pohkeet, reisilihakset ja lonkan mahdollistavat lihasten maksimaali- koukistajat. Liikkuessa myös nilkko- sen voimantuoton. Hyviä palauttavia jen hyvä lihasvoima ja liikkuvuus on lajeja selän kannalta ovat esimerkiksi tärkeää hyvän asennon saavuttami- reipas kävelylenkki, kävelyvauhtinen seksi . Lisäksi keskivartalon syvät li- hölkkä, hiihtäminen ja uinti”. Lentäjän työssä istuma-asennolla on selän kannalta luonnollisesti suuri Suurin osa meistä istuu virheellisesti selkä kyyryssä. Oikeaan asentoon merkitys ja siihen kannattaakin kiin- voi päästä käyttämällä ristiselkätukea, tarkkailemalla omaa asentoaan ja huolehtimalla lihaskunnosta. Kuva: Designed by Freepik nittää huomiota. Lähtökohtaisesti is- tuminen selkä 90 asteen kulmassa ai- heuttaa selän välilevyihin 100 % pai- neen. Säätämällä selkänojaa taakse- 70% IMPROVE 30% päin noin 20 astetta, pienenee pai- BAD POSTURE YOUR POSTURE GOOD POSTURE Lorem ipsum dolor sit amet, Lorem ipsum dolor sit amet, consectetuer adipiscing elit. consectetuer adipiscing elit. ne 70 %:iin. Kun tähän lisätään ris- Aenean commodo. Aenean commodo. tiselkätuki, paine pienenee 25 %:iin. Ristiselkätuen käyttäminen on siis hy- vinkin perusteltua jo pelkästään siksi, että se ohjaa selän luonnolliseen asen- toon. Usein ohjaamon istuimen risti- selkätuki on olematon, minkä vuoksi erillinen ristiselän tukityyny on jär- kiostos. Alaselän pyöristymisen lisäk- si myös pään eteen työntyminen aihe- uttaa huomattavaa painetta välilevyta- solle ja koko rankaa ympäröivään li- haksistoon. ”Oikean pään asennon voi varmistaa vaikka katsomalla peilistä, että korvannipukka ja olkapään keski- kohta ovat linjassa keskenään”. Hyvä vinkki on myös pyytää kaveria otta- maan kuva omasta istuma- ja seiso- ma-asennosta. Myös venyttely jo työvuoron aikana on erittäin suositeltavaa, ja yksinker- taisia venytyksiä voi tehdä mainiosti omalla paikallaan. Yleisesti ottaen hy- vä muistisääntö on, että paras istuma- asento on seuraava istuma-asento eli

28 3/2016 Lentäjän hyvinvointi

asentoa tulisi vaihtaa säännöllisesti. työnantajan kannattaa muistaa, että Esimerkiksi selkänojan kulman ja ke- terve työntekijä on tärkeä voimavara. hon painopistealueen vaihtaminen tai Lentäjän itsensä kannalta omaan ristiselkätuen käyttäminen voivat vä- hyvinvointiin kannattaa panostaa jo hentää tehokkaasti selän yksipuolista uran alkumetreiltä lähtien. Hyvä is- välilevytason, lihasten ja verenkierron tuma-asento, ristiselkätuki ja sään- kuormitusta. nöllinen lihashuolto ovat keskeisim- mät keinot. Vaikka tuntuisi siltä, ettei Pidetään selkä kunnossa liikunnalle jää aikaa, tekee lyhytkin oi- kein kohdennettu treeni jo ihmeitä: jo Suomessa työterveyshuoltolaki ja työ- puolessa tunnissa ehtii tehdä kehon- suojelulait asettavat vaatimukset työn huollon kannalta paljon kunhan tietää järjestämiselle siten, että työntekijäl- mitä tekee. Lisäksi hyvä vinkki vaikka- le ei aiheudu työstä terveyshaittaa tai pa yöpyvältä vuorolta palatessa on teh- vaaraa. Toisaalta on myös hyvä muis- dä 15–20 minuutin reipas kävelylenk- taa, että samaiset lait asettavat myös ki tai venyttely ja asettua selän lepo- jokaiselle työntekijälle velvollisuu- asentoon 15 minuutiksi ennen nuk- den pyrkiä säilyttämään työkykynsä. kumaanmenoa. ”Keho kiittää, pysyy Ongelmien ennaltaehkäisy onkin kaik- vetreänä ja unikin tulee paremmin”, kien osapuolten kannalta järkevää ja Karita Tallgren sanoo.

Selkäliitto - www.selkaliitto.f

Myymässä, ostamassa, etsimässä sijoitus- asuntoa?

Soita heti, niin tehdään loistavat kaupat: 040 680 7704 STAILAUSKONSULTAATIO VELOITUKSETTA kun teet toimeksianto- Tykkää Facebook-sivustani: Tiina Myllyniemi LKV sopimuksen kanssani. Käy katsomassa palautteeni: http://kahdeksas.fi/ tiina-myllyniemi

Tiina Myllyniemi, LKV, Partner Huom! Kahdeksas päivä Oy Puh. 040 680 7704 Porkkalankatu 24, 00180 Helsinki Y-tunnus 2044327-1 [email protected] kahdeksas.fi Lentäjän hyvinvointi

Lentäjän päivittäinen selkähuolto Pekka Lehtinen

Karita Tallgrenin vinkit päivittäiseen selän huoltoon. Liikkeet voi tehdä vaik- Kaikki kuvat: Karita Tallgren. ka hotellihuoneessa seinää, sängynreunaa ja pyyhettä hyödyntäen. Liikkeet on laadittu erityisesti selän hyvinvointia edistämään.

Liikeratojen ylläpito. Läpikäy päivittäin selän liikera- dat rauhallisesti ja tee liikkeet ääriasentoihin asti kivun sallimissa rajoissa. Taivuta selkää eteen-taakse-sivuille ja tee myös selän kiertoliikkeet. Toista 2–3 kertaa. Taivuta selkää kuten kuvassa. Vie tämän lisäksi kädet etukautta lattiaan jalat suorana. Tee myös kylkien venytys jalat pie- nessä haara-asennossa kantapäät lattiassa. Tavoitteena on saada sormenpäät polvitaipeen tasolle. Tee kiertovenytys molemmille puolille siten, että kierrät toista kättä vaaka- tasossa suorana pitkälle selän taakse.

Ryhtilihasten aktivointi. Seiso selkä sei- nää vasten jalat noin 10 senttiä seinästä. Paina takaraivoa kohtisuoraan seinää kohti. Tarvittaessa niskan taakse voi panna vaikka pyyherullan tehostamaan liikettä. Vedä lapo- ja kevyesti alaviistoon siten, että ”lapaluiden alakärjet pyrkivät sujahtamaan takataskuun” ja siten, että olkapäät asettu- vat hartialinjaan. Aktivoi alavatsan lihakset ja pakaralihakset, paina alasel- kää seinään päin siten, että seinän ja selän väliin jää korkeintaan vain noin kämmenen levyinen tila. Säilytä maksimaalinen lihasjännitys ja kontrolloi asentoa noin 10 sekuntia. Liike edistää ryhtiä tukevien lihasten hallintaa.

Ryhtilihasten venytys. Istu joko lattialla tai tuolilla. Kädet dippiasentoon taakse. Venytys tuntuu olkapäässä, hauiksessa ja käsivarressa. Venytä 30 sekuntia.

Syvät vatsalihakset. Selinmakuulla nosta jalat (polvet ja lonkat) 90 asteen koukkuun siten, että näet varpaat. Laske vuorotellen toinen jalka täysin suoraksi muutaman millin päähän lattiasta ja pidä siinä hetki. Pidä aluksi sor- met alavatsalla, jolloin voit kontrolloida alavatsalihasten aktivointia. Tarkasta, että alaselkä ei nouse irti alustas- ta. Voit helpottaa suoritusta aluksi siten, että pakaroiden alareunan alla on pyyhe taitettuna. Toista liikettä minuu- Syväkyykky. Asetu haara- tin ajan. asentoon ja tarkasta, että polvet ja jalkaterät ovat sa- mansuuntaisesti eteenpäin. Laskeudu hallitusti kanta- päät lattiassa kyykkyyn ja pyri koskettamaan sormen- päillä lattiaa. Tarkkaile, että selkä pysyy suorana koko lii- kesuorituksen ajan. Tue lii- kettä alavatsan, pakaroiden ja reisien lihaksilla. Toista 10 kertaa.

30 3/2016 Lentäjän hyvinvointi

Takareisi. Selinmakuulla nosta toinen jalka kohtisuoraan ylös- päin. Aseta pyyhe jalkapohjan alle ja ota pyyhkeen päistä kiinni. Koukista hieman polvea ja vedä mahdollisimman ylhäältä pyyh- keestä jalkaterää itseäsi kohti. Työnnä kantapäätä kattoa koh- ti. Venytys kohdistuu reiden takaosaan ja pohkeeseen. Venytä 30 sekuntia. Tee venytys myös siten, että polvi on aivan suora.

Pakara. Asetu lähelle seinää selinmakuul- le. Nosta toisen jalan jalkapohja seinää vas- ten. Nosta toisen jalan nilkka polven eteen polvi koukussa. Työnnä itseäsi vielä hieman lähemmäs seinää. Venytys tuntuu pakaras- sa. Venytä 30 sekuntia.

Lonkan koukistaja. Korkea polviseisonta. Vie toinen jal- ka eteen 90 asteen kulmaan (tarkasta, ettei polvi työnny var- vaslinjan yli) ja toinen taakse mahdollisimman pitkälle taak- se sääri lattiaa vasten. Kierrä ylävartaloa edessä olevan jalan puolelle. Voit tehostaa liikettä viemällä saman puolen käden taakse ylös. Venytä 30 sekuntia.

Etureisi. Korkea polviseisonta. Vie toinen jal- ka eteen 90 asteen kulmaan. Nosta toinen jalka esimerkiksi sängyn reunalle. Pidä kädet lantiol- la. Työnnä lantiota eteenpäin ja jännitä kevyesti venytettävän puolen pakaraa. Venytys kohdistuu reisilihakseen. Venytä 30 sekuntia.

Autotraktio ja selän lepoasento. Asetu selinmakuulle ja nosta jalat ylös 90 asteen kulmaan. Rentouta alavartalo täysin siten, että pakarat rentoutuvat lattiaa vasten. Aseta kädet lonk- kataipeen kohdalle. Työnnä suorilla käsillä alavartaloa poispäin ylävartalosta. Kiinnitä huomiota siihen, että vain käsilihakset ovat jännittyneinä. Tunnet venytyksen selän alimmissa nikamis- sa ja alaselän lihaksissa. Venytyksen kesto 10 sekuntia. Toista 5–7 kertaa. Asetu lopuksi selän lepoasentoon ja anna selän vä- lilevytason paineen helpottua ja lihasten rentoutua noin 15 mi- nuuttia päivittäin.

3/2016 31 Lentäjän hyvinvointi Patjan- vaihtoviikot

Kirjoittaja herää toisinaan selkäsärkyyn. Ongelma on selvinnyt, muttei ratkennut.

kokeilla pikaratkaisua ja ostin Ikeasta kauppojen sängyt ja patjat valmis- Pekka Lehtinen netissä kehutun muistivaahdosta teh- tetaan standardivartalolle: sellaisel- dyn sijauspatjan. Eli sellaisen köyhän le, joka suurimmalla osalla ihmisistä uusi vuotta sitten aloittaessani miehen Tempurin. Vaikka uusi patja on. Sen sijaan minunlaiseni epästan- lentotyön päätin sijoittaa itsee- oli napakka, ei se tuonut kaipaamaa- dardin kropan omistava joutuu so- Kni. Teini-iästä saakka palvellut ni apua. peutumaan sopimattomaan patjaan. runkopatjasänky sai mennä ja päätin Viime huhtikuussa sain tarpeekseni Kyseessä on vähän kuin puvun ostami- hankkia tilalle kunnon vuoteen, sel- ja marssin Unikulmaan. Selitin ongel- nen. Standardipuku istuu miten sat- laisen jossa nukkuu sikeästi kuin lap- mani ja pyysin apua. Asiansa osaava tuu, mutta mittatilauspuku istuu kuin si. Kiertelin liikkeitä ja hyvin nopeasti fysioterapeutti käski makaamaan pat- nenä päähän. Vaikka standardipatjat pääsin jyvälle hintatasosta: keskitasoi- jalle, joka mittaa vartalon paineen pat- valitaan nukkujan painon mukaan, va- nen jenkkisänky maksaa 700 eurosta jaa vasten. Kertalaakista kaikki selvisi: linnassa ei mitenkään oteta huomioon ylöspäin ja viimeisen päälle räätälöi- kroppani edusti valtaväestöstä poik- vartalon muotoa. ty luksussänky vähintään 3 000 eu- keavaa mallia. Lantioni painuu kylki- Omalla kohdallani ainoa vaihtoeh- roa. Nuukana miehenä päädyin kes- asennossa syvälle samoin kuin hartia, to kunnon unien varmistamiseksi olisi kitason ratkaisuun ja hankin Sotkasta mutta kapeasta keskivartalosta johtu- kropalleni räätälöity sänky, jonka hin- noin tonnin jenkkisängyn, jonka patja en väliin jäävä alue muodostaa poik- ta Unikulmassa on noin 5 000 euroa. oli mitoitettu omalle painolleni. keuksellisen suuren kaaren. Siinä mis- Toinen vaihtoehto on mytätä kyljen Kohtalaisen pian tämän jälkeen sä keskivertoihmisen profilikuva on alle pyyhe tai muu vastaava koroke. ryhdyin heräämään aamulla ristisel- huomattavasti tasaisempi, oli minun Toistaiseksi 5 000 on tuntunut pihille kä kipeänä. Aluksi panin asian uuden profilikuvani poikkeuksellisen jyrkkä. miehelle turhan suurelta rahamääräl- sängyn piikkiin koska ajattelin selkä- Koska oma patjani ei tue keskivarta- tä, joten olen nyt pari kertaa kokeillut ruodon vaativan vähän sopeutumista loa tarpeeksi, taipuu selkä nukkuessa- sinänsä ihan toimivan tuntuista myt- uuteen patjaan. Kun tätä oli jatkunut ni mutkalle ja kipeytyy. täystekniikkaa. Fiksuin temppu oli- pari vuotta, jouduin toteamaan, ettei Vihdoin minulle selvisi: Sotkien si tietysti ollut sijoittaa alusta alkaen ruoto taidakaan sopeutua. Ajattelin ja muiden tavallisten huonekalu- riittävästi kunnon sänkyyn.

Kirjoittajan selkäprofiili. Voimakkain piikki on lonkka, oikeanpuoleinen olkapää. Niiden väliin jää poikkeuksellisen jyrkkä kaari. Kuva Unikulma.

32 3/2016

Caravelle-simulaattori Poitoun paluu

Nils Alegren Saksasta on toiminnan miehiä. Hän osti vanhan Sud Aviation Caravelle III -koneen ohjaamon ja rakensi siitä ystäviensä kanssa simulaattorin. Käydäänpä koeajolla.

Antti Hyvärinen A32S-perämies

ils työskentelee Air Berlinillä sekaryhmässä perämiehenä, Nja on aina ollut kiinnostunut vanhoista koneista. Viitisen vuotta sitten hän alkoi kartoittaa löytyisi- kö Euroopasta Caravellen ohjaamoa josta voisi rakentaa simun. Sinnikäs etsintä tuotti tulosta ja Ranskasta il- maantui sopiva nokka museosta, jo- ka oli valmis myymään sen. Nokka oli ollut Caravelle III:ssa sarjanumerol- taan 58 (Finnairin ensimmäinen oli 21), joka kohosi siivilleen ensimmäi- sen kerran vuonna 1960 Air Francen väreissä. Nimeksi siunaantui ”Poitou” ja rekisteriksi F-BHRU. Koneella oli kuuluisia matkustajia, mm. kesä- kuussa 1964 Beatles-yhtye lensi sil- lä Manchesterista Pariisiin esiinty- mään. Kunniakkaan uran ja 37028 lentotunnin jälkeen oli lopulta tullut aika lopettaa ”Poitoun” liikennöin- ti elokuussa 1980 ja panna kone pä- reiksi. Onnekkaasti koneen ohjaamo- osa säästyi romutukselta, joka tapah- tui talvella 1980–1981. Ohjaamo oli aluksi 13 vuoden ajan Orlyn koillispuolella lennonjohtaji- en koulutuskeskuksessa, jossa siitä oli tarkoitus rakentaa simulaattori. Talousvaikeuksien takia projekti, jo- ka oli jo aloitettu, ei koskaan valmis- tunut, ja jälleen oli romutus uhkaa- Mies projektin takana, Nils Alegren. Kuvat: Antti Hyvärinen massa. Aivan sattumalta ranskalainen lentohistoriallinen yhdistys sai tietää

34 3/2016 Caravelle-simulaattori

ohjaamosta ja pelasti sen museoonsa. sisällä viisareita liikuttelevat nyttem- malliksi oikean koneen sielunelämää. Ohjaamo oli vuosien ajan esillä muse- min auton mittarien sähkömoottorit. Simulaattori ei tänä päivänä pelkäs- ossa kunnes Nils pääsi kaupoille 2012. Syksyllä 2015 oli tullut aika siirtää tään näytä hyvältä, se myös kuulostaa Ensimmäiseksi oli logistiikkaon- härveli lopulliseen sijoituspaikkaansa oikealta. gelma, nokka piti saada Müncheniin. Münchenin lähettyville Ismaningiin. Kaikki manuaalit ovat tietenkin Kyseessä ei ole mikään pikkurimpu- Tarkemmat koordinaatit: kolmas tarjolla ohjaamon hyllyssä. Moottorit la, vaan noin 5-metrinen pätkä ko- S-bahn-pysäkki lentokentältä keskus- käynnistetään manuaalin mukaisella neen eturunkoa, joka on katkaistu he- taan ajettaessa. Siirron jälkeen alkoi tavalla, ja pian on aika työntää teho- ti pääoven jälkeen. Lavetti alle ja ko- lopullinen järjestelmien rukkaaminen vivut eteen. Ohjaintunto on rakennet- ne Saksaan. Entisöinti ja putsaami- ja ohjelmointi sekä visuaalin rakenta- tu jousien avulla mutta suunnitelmis- nen alkoivat Münchenin pohjoispuo- minen. Toukokuun lopussa 2016 ol- sa on vielä rakentaa siihen force feed- lella Oberschleissheimin lentokentäl- tiin siinä pisteessä, että RR Avonit saa- back paremman tuntuman saamisek- tä vuokratuissa tiloissa. Maalinpoisto, tiin taas vuosien tauon jälkeen tulille. si. Positive climb, gear up. Valot toi- putsaus ja puuttuvien osien metsästä- Ensimmäinen reaktioni paikalla käy- mivat mittaritaulussa oikeassa syk- minen veivät oman aikansa. Onneksi dessäni oli hämmästys. Kuinka tämä lissä ja olemme taivaalla. Airbus- lähtökohta oli melko täydellinen. voi näyttää näin hienolta ja oikealta? kokemuksella saa taas hämmästellä Alusta lähtien projektin perinpohjai- Ohjaamoon astuessa kaikki tarvittavat trimmauksen tarvetta ja olihan siel- suus ja tinkimätön asenne alkuperäi- merkki- ja mittarivalot palavat, aidot lä jotkut polkimetkin... Maisema pyö- syyttä kohtaan oli uskomaton. Ja lop- koneen omat puhaltimet hyrisevät ja rii hienossa 220-asteisessa visuaalis- putuloksessa sen kyllä huomaa. Kävin maisema näyttää hyvältä. Jokainen sa juoheasti ja Alpit näyttävät hyvältä. ensimmäisen kerran tutustumassa mittari toimii ja lähes kaikki järjestel- Varsinainen simulaattoriohjelma, jolla projektiin vuonna 2013 jolloin autoin mät on viimeistelty niin lähelle oike- järjestelmä pyörii, on X-plane, toden- Nilsiä löytämään joitain puuttuvia aa kuin mahdollista. Euroopassa on mukaisin saatavilla oleva, jota NASA osia, tulin siis seuranneeksi tilannet- vielä muutama Caravelle joihin saa ja lukuisat lentokoulut käyttävät. ta varsin läheltä. Samaan aikaan alkoi sähköt päälle, kuten Tukholmassa. Visuaali on toteutettu kolmella ty- työläs mittarien muuttaminen simu- Näihin Nils on käynyt tutustumassa killä, joista jokaista pyörittää oma laattorikäyttöön. Oikeiden mittarien ja niitä tutkimassa sekä äänittämässä tietokone. Yhteensä tietokoneita on

Lähtökohta ja ensimmäinen tapaaminen 2013. Poitou pukeilla.

3/2016 35 Caravelle-simulaattori

siis neljä. Caravellen ohjaamonikku- nat ovat melko pienet, joten maise- ma täyttää koko näkymän eikä mus- tia nurkkia ole näkyvissä vaikka pää- tä kuinka käänteleisi. Kurvailua Alpeilla ja Innsbruckin lähettyvillä. Lähestymisessä huomaa oikeastaan ainoan hieman säätöä vaativan asi- an, kone nimittäin hidastuu todel- la heikosti ja lentojarrua saa käyt- tää usein. Ongelma on kuitenkin tie- dossa ja säädetään kohdalleen piak- koin. Lentomalli on toteutettu oike- aan Caravellen performanssidataan perustuen. Toisin kuin oikeassa elämässä kosketus baanalle on höyhenenke- vyt ja olemme laskeutuneet. "Höyry"- Ohjaamon entisöinti meneillään. Caravellessä ei ole reverssiä mutta jar- ruvarjo on! Simussa ei ole motion-jär- jestelmää, mutta penkkeihin on asen- nettu täristimet joten liikkeen tuntua kyllä tulee. Parkkiin saavuttaessa Nils painaa pientä nappulaa sivukonsolis- sa, koneen ulkopuolelta kuuluu kuin- ka maavirtalähde lähtee käyntiin ja 30 sekunnin kuluttua maavirta on saata- villa! X-plane mahdollistaa myös eri- laisten emergency- tilanteiden luomi- sen. Mekin kokeilimme Engine 1 fre -tilanteen V1-nopeuden jälkeen. Kellot soivat ja tunnelmaan pääsee loistavas- ti! Pienenä yksityiskohtana mainitta- koon vielä mahdollisuus tehdä savua ohjaamoon joten happinaamareillekin voi olla käyttöä... Kokonaisuus toimii luotettavasti ja varsin juoheasti. Usean 220-asteinen visuaali levittäytyy koneen edessä. tunnin kurvailun ja polkemisen aika- na ei ilmennyt juurikaan takkuamista. Hommat on siis hoidettu hyvin tun- nollisesti. Uskomaton härveli ja vielä Allekirjoittanut eksyksissä. kotikonstein rakennettu! Nyt kun laite on ajossa ja pyörii, sil- lä voivat halukkaat päästä lentämään. Hinnat on tarkoitus pitää maltillisi- na. Todella suosittelen kokeilemaan jos liikkuu eteläisen Saksan maise- missa! Simulaattorin omaa sivustoa voi vakoilla osoitteessa www.flycara- velle.com. Englannin- ja ranskankie- liset sivut tulevat myöhemmin syksyl- lä. Asiasta kiinnostuneet voivat imeä tietoa entisöinnistä sivustolta www.su- daviation.com

PS. Ostetaan Caravellen ohjaamon penkit! Tekniikka möi niitä joskus 90-luvulla varastoistaan, ottakaa yh- teyttä jos lojuu nurkissa!

36 3/2016 ALOITA UUSI parempi pankkisuhde!

Nooa Säästöpankki on suomalainen pankki, jossa asiakas on aina ykkönen. Tehtävänämme on auttaa sinua vaurastumaan ja saavuttamaan taloudellinen levollisuus. Laitetaan pankkiasiasi kuntoon yhdellä istumalla. Sovitaan tapaaminen paikassa, joka sinulle parhaiten sopii: kotona, työpaikalla tai lähimmässä Nooa Säästöpankin konttorissa.

Tervetuloa Ota yhtey ä! TYYTYVÄISTEN Yhteyshenkilösi: Rahoituspäällikkö Jari Ritvanen ASIAKKAIDEN puh. 040 755 1544 jari.ritvanen@saastopankki.fi JOUKKOON!

*Säästöpankin asiakastyytyväisyystutkimus 2015

NOOA SÄÄSTÖPANKKI / SÄÄSTÖPANKKI.FI/NOOA / FACEBOOK.COM/NOOASAASTOPANKKI @NOOASP Ilmailumuseotarkastaja Intian ilmailuihme ja Delhin ilmailumuseo

Intia mainostaa itseään termillä ”Ihmeellinen Intia”, joka terminä sisältää aika laajan skaalan tunnetiloja. Yli miljardin ihmisen maa omaa paljon tietotaitoa, josta osa on suuntautunut ilmailun ihmeelliseen maailmaan.

Matkustajamäärissä mitattuna Intian suurimman lentoyhtiön, IndiGon A320 lentoon- lähdössä Delhin Indira Gandhin Internationalilta. Yhtiö operoi noin sadalla Airbusilla ja on tilannut peräti 250 uutta kapearunkoista Airbusia. Kuvat: Heikki Tolvanen Ilmailumuseotarkastaja

ntian siviili-ilmailu juontaa alkun- Jotain tietysti Intian sisäisestä mat- Ilmailumuseo­ sa helmikuusta 1911, kun ensim- kustajapotentiaalista kertoo, että vain tarkastaja Imäinen kaupallinen lento nousi 2 % intialaisista matkustaa aktiivisesti taivaalle Allahabadista määränpää- lentoteitse. Viime vuonna Intiassa oli nään Naini noin 10 kilometrin pääs- 22 lentoyhtiötä, joista suurin on hal- sä. Vajaa kaksi vuotta myöhemmin palentoyhtiö IndiGo 38 % markkina- avattiin Indian Air Servicen toimes- osuudella. Yhtiöllä on lähes 100 ko- ta ensimmäinen maan sisäinen reit- netta ja se teki hiljan Airbusin kans- ti Karachin ja Delhin välille (nykyi- sa jättisopimuksen 250 koneesta, jo- sen Pakistanin alue kuului tuolloin ka on maailman kautta aikain suurin Intiaan toim.huom.). Ensimmäinen kertatilaus. Intian suurin lentokenttä intialainen lentoyhtiö oli nimeltään on Delhin Indira Gandhi International Tata Sons Ltd., joka avasi säännölli- Airport, jonka kautta matkusti viime sen lentopostioperaation Karachista vuonna yli 40 miljoonaa matkusta- Madrasiin vuonna 1915. Lentoyhtiö jaa – se oikeuttaa lentokentän maail- muutti nimensä vuonna 1932 Tata man 26. suurimmaksi. Vuoteen 2030 Airlineksi, ja vuonna 1953 Intian hal- mennessä kentän kautta arvioidaan litus osti koko osakekannan muutta- liikkuvan 100 miljoonaa matkusta- en yhtiön nimeksi nykyisen Air Indian. jaa. Intiassa toimii 125 lentokenttää. Intian siviili-ilmailumarkkinat ovat Niiden joukossa on Kochin, maail- maailman yhdeksänneksi suurim- man ensimmäinen täysin aurinkovoi- mat (noin 190 miljoonaa matkusta- malla toimiva lentokenttä, jonka alu- jaa 2015), mutta sillä on potentiaalia eelle on vuodesta 2013 lähtien asen- Suomenkin ilmavoimilla käytössä ollut Folland nousta 2020-luvun alkupuolella jopa nettu 46 000 aurinkopaneelia (Cochin Gnat, jota Intia valmisti lisenssillä HAL Ajeet maailman kolmanneksi suurimmaksi International Airport). nimellä. Kevyt hävittäjä oli käytössä vuodesta markkinaksi (arviolta 370 miljoonaa Intian ilmavoimat perustettiin vuon- 1958 aina vuoteen 1991 asti (Suomessa vuo- teen 1972 asti). Koneen vierellä patsastelee matkustajaa) USA:n ja Kiinan jälkeen. na 1932 englantilaisten siirtomaa-ajan kultainen sankari Flying Officer Nirmal Jit Singh Sekhon, joka taisteli yksin kuutta Pakistanin Sabrea vastaan pudottaen kaksi ennen omaa alasampumistaan. Urhea sankari palkittiin pos- tuumisti Intian korkeimmalla sotilastunnustuk- sella Param Vir Chakralla. Ilmailumuseotarkastaja

aikana. Tänä päivänä Intian ilma-ase koostuu Indian Air Forcesta, Indian Naval Air Armista ja Army Aviation Corpsista, joiden myötä se on maail- man neljänneksi suurin. Ilmavoimien miehistövahvuus arvioidaan noin 127 000 sotilaan suuruiseksi, lento- koneiden määräksi lähteestä riippuen 1960–2040 kappaletta, joista noin 900 on taistelukelpoisia (600 hävittäjää ja 300 rynnäkkökonetta). Konekaluston kirjo on erittäin laaja koostuen oman ilmailuteollisuuden kalustosta (mm. HAL Tejas, HAL HJT-36 Sitara) ja se- kä lännen (mm. Dassault Mirage 2000, SEPECAT Jaguar, BAE Hawk Mk 132, Intian ilmavoimien ensimmäinen tyyppi Westland Wapiti, joka oli käytössä vuosina 1933-1942. Dassault Rafale, jonka hankintasopi- mus on vielä kesken) että idän (mm. Su-30MKI, MiG-29, MiG-27, MiG-21) taistelukoneista; viimeksi mainitut do- minoivat ilmavoimia määrältään. Intian ilmavoimien museo sijaitsee Palam Air Force Stationin yhteydes- sä Delhin Indira Gandhi International -lentokentän pohjoispuolella. Se on Intian ensimmäinen ilmailumuseo Goassa sijaitsevan Naval Aviation -mu- seon lisäksi. Museo on yleisilmeeltään intialaisen nukkavieru, mutta tämä ei yllättäne ketään. Onneksi museon moninaista lentokonekalustoa ihme- Ryssien räyhä rassi MiG-25 Garud palveli Intian ilmavoimia vuosien 1981-2006 tellessä pieni remonttitarve unohtuu. välisenä aikana. Kolmen Machin konetta käytettiin tiedusteluun ja valokuvaukseen.

Ensimmäinen täysin intialaista suunnittelua ja valmistusta edustava suihkuhävittäjä HAL HF-24 Marut. Koneella päästiin kahden Rolls & Roycen Orpheus suihkumoottorin avustamana äänennopeuden paremmalle puolelle ja tyyppi oli käytössä vuodesta 1967 vuoteen 1983 asti.

40 3/2016 Ilmailumuseotarkastaja

Suihkupuolen kuljetuskoneena Intian ilmavoimissa toimi naapuristamme tuttu Tu-124 vuosina 1966-1981.

Länsimaista kuljetuskalustoa, joka ei ole kauneudella pilattu, edusti Fairchild C-119G Flying Boxcar (intialaisittain Packet). Koneen katolla on todellakin suihkumoottori, joka lisäsi koneen maksimi lentoonlähtöpainoa 35,000 kilolla. Intian ilmavoimat hankki 27 kappaletta tätä tyyppiä ja käytti sitä peräti 33 vuoden ajan 1953-1986.

Museon kokoelmissa heijastuu Intian noin 70 vuoden ajalta 1930-luvulta aina ilmavoimien tukikohta. Intian ilmavoi- ja Pakistanin pitkä vihanpito ja koros- 2000-luvulle saakka. Tietysti intialais- mien nettisivuston mukaan museo on tuu sotasankareiden sekä sotilaallisten ten omat mallit edustavat kunniakkaasti auki keskiviikosta sunnuntaihin klo 10– voittojen hehkutus. Museossa on nähtä- muualla maailman museoissa harvem- 17 paitsi juhlapäivinä. villä nelisenkymmentä Intian ilmavoi- min nähtäviä koneyksilöitä. mien operoimaa ilma-alusta ja jokunen Pääsy museoon on ilmainen, tosin si- muukin. Kokoelma on hyvä lännen ja säänpääsyn varmistamiseksi on passin नमस्कार (Namaskaar!) idän sotilasilmailukaluston läpileikkaus syytä olla mukana, koska kyseessä on

3/2016 41 Historian siipien havinaa Historian siipien havinaa

Baade 152 roll-out tilaisuus Dresdenissä VEB Flugzeugwerken tehtailla 30.4.1958. Tilaisuutta juhlistettiin kunniavieraiden, soittokunnan ja sosialististen puheiden kera. Kuva: Bundesarchiv Historian siipien havinaa

Baade 152 taivaiden Trabant

vähemmän menestyksekkäiden pro- Heikki Tolvanen jektien (EF-131, EF-140) jälkeen Baaden suunnittelupöydältä valmis- oisen maailmansodan loppu- tui OKB-1 150 -tiedustelupommittaja, vaiheissa länsiliittoutuneet ja jonka ulkomuodot antoivat vahvaa os- Tneuvostoliittolaiset kävivät kil- viittaa Baade 152:n muotoilulle. OKB- pajuoksua saadakseen natsi-Saksan 1:n kehitys- ja testaustyötä hankaloit- huippuinsinöörit vangeiksi omalle tivat venäläisten rajoitukset materiaa- puolelleen, sillä sodan aikana oli käy- lien ja koelentojen osalta, niinpä ras- nyt hyvin selväksi saksalaisen tekno- kaaksi pommikoneeksi suunnitellun logian etumatka monella sektorilla. tyypin suorituskyky jäi 1 500 km toi- Useat saksalaiset lentokonetehtaat, mintasäteeseen ja 600 kilon pommi- kuten Junkers, Heinkel ja Arado, si- kuormaan teknisistä ongelmista pu- jaitsivat Saksan itäosissa ja jäivät työn- humattakaan. Tämänkin projektin ve- tekijöineen etenevien venäläisten kä- näläiset hylkäsivät muutaman vuoden siin. Yksi näistä huippuinsinööreis- jälkeen vuonna 1953. Pian OKB-1 lak- tä oli lentokonesuunnittelija Brunolf kautettiin ja Baade palautettiin DDR: Baade, joka vangittiin vuonna 1945. ään, jonka ilmailuteollisuus oli käytän- Hän oli saavuttanut meriittinsä aluk- nössä estetty sodan jälkeen. Baade sai si 1920-luvulla Messerschmittillä, Neuvostoliitolta luvan alkaa kehittää josta hän siirtyi muutamaksi vuodek- uutta liikennekonetta 150-pommitta- si USA:han työskennelläkseen North jamallinsa pohjalta ja samalla nostaa Americanilla ja Goodyearilla. Ennen Itä-Saksan aiempi lentokonevalmistus toista maailmansotaa Baade pala- uuteen kukoistukseen. si Saksaan ja aloitti työn Junkersilla. Baade 152 tunnettiin myös nimil- Yhdeksi hänen viimeisistä projekteis- lä Dresden 152 tai VLDDR 152. Kone taan Junkersilla jäi Ju 287, neljäl- oli määrä valmistaa Dresdenissä VEB lä suihkumoottorilla ja negatiivisella Flugzeugwerken -tehtaalla, joka oli siipikulmalla varustettu omalaatuisen polkaistu toimintaan valmistamalla li- näköinen suihkupommittaja. senssillä Iljušin Il-14 -liikennekonetta. Baaden ohella lukuisat saksalai- Baade joukkoineen kävi innolla uuden set lentokonesuunnittelijat “uudel- projektin kimppuun suunnittelupöy- leensijoitettiin” Neuvostoliittoon dillä, tuulitunneleissa sekä tuotanto- ja Baade päätyi pääsuunnittelijan puolella. DDR:n johtokin oli hyvin in- tehtävään moskovalaiseen OKB-1- nostunut projektista ja samalla mah- suunnittelutoimistoon. Muutamien dollisuudesta nostaa Itä-Saksan ilmai-

3/2016 43 Historian siipien havinaa

Baade 152

Pituus 31,4 m Kärkiväli 26,3 m Korkeus 9,00 m Tyhjäpaino 28 580 kg Maksimilentoonlähtöpaino 46 500 kg Moottorit 4 x Pirna 014 -turbiinimoottoria (työntövoima 6 946 lbs/moottori) Maksiminopeus 920 km/h Matkanopeus 800 km/h Toimintasäde 2 000–2 500 km versiosta riippuen Miehistö 6 Matkustajamäärä 48/57/72 versiosta riippuen

Baade 152 toisen prototyypin kaaviokuva. Kuva: forum.valka.cz

44 3/2016 Historian siipien havinaa

luteollisuus kilpailijoiden rinnalle, jo- semän kilometrin korkeuteen suorit- laskeutumisen perusteella päädyttiin ten he antoivat heti luvan tuotantolin- tamaan testejä. Lennon piti laskeutua normaaliin kolmen laskutelineen jär- jan rakentamiseen ja tilasivat 20 ko- normaalisti, mutta lennon loppuvai- jestelmään. Rungon tandemtelineet netta ennen kuin edes prototyypin val- heessa Lehmann sai radion välityk- hylättiin ja suihkumoottorien taakse mistus oli alkanut. Kilpailu liikenneil- sellä Baadelta käskyn suorittaa hidas suunniteltiin uudet päälaskutelineet, mailumarkkinoilla oli varsinkin taka- ohilento, sillä Neuvostoliiton johtaja mikä tuotti insinööreille paljon pään- matkalta tulevalle lentokonevalmista- Nikita Hruštšov oli tullut paikalle seu- vaivaa ei vähiten yläsiiven korkeuden jalle ankaraa, sillä uudistettu Comet 4, raamaan koelentoa. Tämä oli riskaa- vuoksi. Vihdoin elokuun lopulla 1960 Sud Caravelle ja Tupolev Tu-104 olivat belia, sillä koneen hidaslento-ominai- toinen Pirna 014 -moottoreilla va- osoittaneet kyntensä puhumattakaan suuksia ei ollut testattu. Henkinen pai- rustettu prototyyppi lensi varovaisen amerikkalaisten valttikortista, Boeing ne lienee ollut suuri, sillä koelennon 22 minuuttia kestäneen koelennon. 707:stä. onnistuminen voisi johtaa massatuo- Seuraavalla viikolla päästiin uudem- tantoon. man kerran taivaalle, mutta silloinkin Baade 152 oli ulkoisesti OKB-1 vain 20 minuutiksi, ja laskeutumisen 150-pommikoneen isoveli – ylätaso, Noin 55 minuuttia lähdön jälkeen yhteydessä nokkateline petti. Näiden jossa oli tandem-laskutelineet run- kuutisen kilometriä lentokentältä ko- koelentojen ja maakokeiden perusteel- gossa ja siivenkärkiin sijoitetut ka- ne sakkasi 600 metrin korkeudella la havaittiin, että polttoainejärjestel- peat tukitelineet. Kone piti varus- ja syöksyi maahan vieden miehistön mä oli täysi susi. Loppuvuodesta oli taa uudella itäsaksalaisella Pirna 014 mennessään. Onnettomuus oli koko selvää, että polttoainejärjestelmän uu- -suihkumoottorilla, mutta suunnitte- DDR:lle suuri shokki, olkoonkin, että delleen suunnittelu ja valmistaminen lu- ja valmistusongelmat lykkäsivät siitä vaiettiin pitkälti. Onnettomuuden lykkäisi projektia vähintään vuodella sen käyttöönottoa. Niinpä prototyyp- lopulliset syyt jäävät hämärän peit- ja kun viranomainenkin peruutti koe- pi varustettiin venäläisillä Tumansky- toon, sillä liikennekoneissa ei ollut lentoluvan, alkoi Baade 152:n kohtalo moottoreilla, tosin huhtikuussa 1958 tuolloin mustia laatikoita. Virallinen, olla selvä. Parhaassakin tapauksessa tapahtuneessa tyypin roll-outissa pikainen ja julkisuudelta salattu tut- kone tulisi olemaan tuolloista ilmailu- moottorikuorien sisällä ei ollut mi- kinta vieritti syyn lentäjien niskoille, teknologian johtotähteä, Boeing 707: tään, joten imuaukot oli peitetty suo- kuten tuohon aikaan oli tyypillistä. ää, viisi vuotta jäljessä. jilla. Prototyypin nokassa oli perin- Todennäköinen onnettomuuden syy teinen lasitettu ”sosialistinavigaatto- kulminoitui luultavimmin sen aikais- Aeroflot peruutti sadan koneen tilauk- rin” kupu, jota muihin koneyksilöihin ten suihkumoottorien hitaaseen kiih- sensa ja päätti panostaa oman maan ei enää asennettu. Juhlallisuuksissa tyvyyteen. Lehmann luultavasti liukui liikennekonetuotantoon. Myyntityö kuultiin sosialistipropagandaa par- tyhjäkäynnillä ohilennon 600 met- Afrikan ja Etelä-Amerikan suuntaan haimmillaan tai pahimmillaan kat- rin aloituskorkeuteen, otti laskuteli- ei tuottanut tulosta ja oli selvää, et- santokannasta riippuen. neen alas ja antoi nopeuden hidastua tei Deutsche Lufthansa Eastin (sit- ohilentonopeuteen. Tumansky RD-9 temmin Interflug) kolmenkymme- Roll-outin jälkeen kului vielä 7 kuu- -moottorit vaativat 15 sekunnin kiih- nen koneen tilaus riittäisi tekemään kautta saada Baade 152 koelentokun- dytyksen tyhjäkäynniltä täyteen te- tuotannosta taloudellisesti kannatta- toon. Kaksi vuotta aikataulusta jäljes- hoon, joten on hyvin mahdollista, et- vaa. Helmikuussa 1961 DDR:n polit- sä, joulukuussa 1958, koelentäjät Willi tä Lehmann kiristi kohtauskulman lii- byroo lakkautti kaksi miljardia GDR- Lehmann ja Kurt Bemme sekä insinöö- an suureksi säilyttääkseen korkeuden markkaa maksaneen projektin ja hau- rit George Eismann ja Paul Heerling eikä teho ehtinyt mukaan ennen kuin tasi sen kaikessa hiljaisuudessa. Yksi saivat kunnian suorittaa ensimmäisen kone sakkasi ja syöksyi maahan 70 as- Baade 152:n runko säästyi tuholta toi- koelennon. Baaden ajatukset lienevät teen kulmalla. Toisen prototyypin koe- miessaan kanalana, josta EADS pe- olleet hyvin kaksijakoiset – ilo koneen lennoilla kävi myöhemmin ilmi myös lasti sen restaurointia varten. Brunolf taivaalle saamisesta, mutta samalla vakavia häiriöitä polttoaineen syöttö- Baade vetäytyi alalta eikä enää kos- suuri huoli teknisistä ongelmista kär- järjestelmässä, joten sekin on voinut kaan suunnitellut lentokoneita. Sen sineen Baade 152:n turvallisuudesta. olla osasyy onnettomuuteen. sijaan hän sai Dresdenissä johdetta- Lento kesti vain 35 minuuttia ja palasi DDR:n johdolla oli varmaan liikaa vakseen teknologiainstituutin, jos- turvallisesti maan kamaralle. Lento ei pelissä ja Baade 152 -ohjelmaa jat- ta eläköityi 65-vuotiaana ja menehtyi varmaankaan ollut menestys, sillä seu- kettiin onnettomuudesta huolimat- pian sen jälkeen. VEB Flugzeugwerke raavaa koelentoa saatiin odottaa kol- ta. Puolitoista vuotta onnettomuuden jatkoi toimintaa keskittyen lentokone- me kuukautta. Kapteeni Lehmannin jälkeen toinen prototyyppi oli valmis huoltoihin ja kuuluu nykyään EADS- toiseen koelento-ohjelmaan kuului te- koelennolle. Ensimmäisen prototyy- konserniin toimien Airbusin alihank- lineen sisäänotto ja nousu noin seit- pin kahden lentoonlähdön ja yhden kijana.

3/2016 45 2016 päälentonäytös Suihkumoottorit jylisivät Rissalan yllä ukkonen kiersi tapahtuman

Kuva: Heikki Tolvanen

46 3/2016 2016 päälentonäytös

Suomen Ilmavoimien hävittäjähankinta ja vaihteleva ke- säsää olivat vahvasti läsnä Suomen Ilmailuliiton tämän- vuotisessa päälentonäytöksessä. Tämä Suomen kesän suurin ilmailutapahtuma järjestettiin Kuopion Rissalan lentokentällä 18.–19. kesäkuuta. Viikonlopulle tehdyt sää- ennusteet verottivat yleisömäärää roimasti. Ensimmäisen näytöspäivän eli lauantain aikana Suomen ja Kuopion yli oli ennustettu kulkevan todellinen rankkasaderintama.

3/2016 47 2016 päälentonäytös

Miikka Hult A330/350-perämies

odellisuudessa sateet jäivät ensimmäisenä näytöspäivä- Tnä lauantaina vähäisiksi ja nii- den aikana esiintyneet varsinaiset jo- kasään toimijat eli Maavoimien ja Rajavartiolaitoksen helikopterikalus- to pitivät yleisön tiukasti näytöslin- jan edessä. Suunniteltu lento-ohjelma toteutui vain pienin muutoksin, kun Kuva: Miikka Hult laskuvarjohyppääjät ja samaten tuuli- olosuhteiden takia poisjäänyt Gloster Gauntlet eivät edes päässeet paikalle.

Päivän mittaan nähtiin myös reilusti sinistä taivasta, joka mahdollisti hävit- täjäkalustolle suunnitellut korkeiden ohjelmien lennot. Viikonlopun pää- esiintyjä oli latvialainen Baltic Bees, joka lensi kuudella sinikeltaiseen me- hiläiskuvioon maalatulla Aero L-39 Albatros -suihkuharjoituskoneella.

Taivaalla nähtiin viikonloppuna myös Rissalan historiasta tuttu nuolimuoto, kun Romanian ilmavoimien moder- nisoidut MiG-21-koneet olivat muka- na. Päivityksen myötä Lancer-nimen Kuva: Miikka Hult saanut MiG-21 teki näyttävän soolo- esityksen. Ilmassa riitti ääntä ja las- kukiidossa koneen perässä avattiin jarruvarjo. Konetyyppi teki ensilen- tonsa 50-luvulla, josta olikin melkoi- nen harppaus seuraavaan tyyppiin eli Saabin Gripeniin niin suorituskyvyn suhteen kuin erityisesti yleisölle nä- kyneeseen tarvittavaan laskumatkaan nähden. Gripenin ohjaimissa oli kone- tyypillä jo 2 000 lentotuntia kerännyt Ruotsin ilmavoimien Stefan Kaarle, joka on viimeiset 13 vuotta esitellyt Gripenin ominaisuuksia lentonäytök- sissä eri puolilla maailmaa. Näytöksen päätti Suomen Ilmavoimien Hornet- hävittäjän jyrisevä sooloesitys, jonka toteutuksesta vastasi Karjalan lennos- Kuva: Miikka Hult ton majuri Ville Hirvonen.

48 3/2016 2016 päälentonäytös

Kuva: Miikka Hult

Kuva: Miikka Hult

3/2016 49 2016 päälentonäytös

Rissalassa paikalla olivat kaikki vii- tori. Lockheed Martinin osastolla oli tösvieraille oransseja lippalakkeja, joi- si HX-hankkeen eli Suomen F/A-18 esillä F-35 Lightning II -hävittäjän ta oli varattu viikonlopulle kaikkiaan Hornet -monitoimihävittäjän korvaa- Cockpit Demonstrator -simulaattori. huimat 12 000. mishankkeessa mukana olevaa hävit- Toinen amerikkalaisvalmistaja Boeing täjävalmistajaa. Niistä ilmassa näh- esitteli Super Hornetiaan rauhallises- Maanäyttelyn erikoisuuksia olivat tiin Saabin JAS39C Gripen (Suomelle ti VIP-teltan suojissa. Dassault ja sen Suomessa ennennäkemätön Bell- tarjotaan uutta E/F-mallia) ja maa- valmistama Rafale ottivat näkyvän Boeing CV-22B Osprey ja sitä tukeva näyttelyssä nähtiin myös kaksi BAE roolin näytöksessä vaikka paikalla oli erikoisjoukkojen MC-130J Commando Systemsin edustamaa Eurofghter vain hävittäjän pienoismalli. Yhtiön II -kone. Erikoisempaa kalustoa edus- Typhoonia sekä ohjaamosimulaat- palkkaamat promotytöt jakoivat näy- ti myös Saksan merivoimien Lockheed P-3C Orion -merivalvontakone.

Sunnuntaina Rissalan ja näytösalu- een sää oli harmaa ja tihkusateinen, pilvet roikkuivat matalalla. Lento- ohjelma toteutettiin lauantain tapaan mutta hävittäjäkalustoa katsomaan tullut yleisö joutui tyytymään mata- laohjelman näkemiseen. Yleisöä saa- pui paikalle huomattavasti lauantaita vähemmän.

Kesällä 2017 päälentonäytös järjes- tetään Joensuussa. Käynnissä olevan HX-hankkeen voi odottaa näkyvän jat- kossakin, kun Suomen itsenäisyys en- si vuonna täyttää 100 vuotta, ja vuon- na 2018 Ilmavoimat viettää 100-vuo- Kuva: Miikka Hult tisjuhliaan.

Kuva: Miikka Hult

50 3/2016 KUN KOKEMUS, OSAAMINEN JA LAATU RATKAISEVAT.

Mannerheimintie 64 | Puh. (09) 493 545 www.oopperanoptiikka.fi OLET PARHAISSA KÄSISSÄ MYÖS MAAN PINNALLA. BILIASSA.

Luottamus omaan menopeliin on kaikki kaikessa. Kun tuot Volvosi Bilian merkkihuoltoon ja korikorjaamoon, sinua palvelee autosi läpikotaisin tunteva Omamekaanikko®. Volvosi pysyy aina Volvona – turvallisuudeltaan ylivertaisena. Pidä ajoturvallisuus huipussaan ja nauti Volvo-omistajan eduistasi ja asioi vain Omamekaanikko- huollossamme ja korikorjaamollamme:

Volvosi turvallisuusjärjestelmät toimivat huollon Voimme tehdä vahinkotarkastuksen myös jälkeen kuten pitää kotipihallasi tai työpaikallasi

Ohjelmistopäivitys huollon yhteydessä aina Noutopalvelumme noutaa autosi huoltoon ja tuo veloituksetta halutessasi Volvo-sijaisauton tilalle

Volvoasi huoltaa Finnairin omat ja erikois- Huolto- ja korikorjaus onnistuvat myös työ- tai loma- koulutetut Omamekaanikkomme, joilta varaat matkojesi aikana Lentohuolto-palvelumme avulla huollon suoraan sähköisestä kalenterista. Ossille ja Tommille voit aina myös soittaa kaikissa autosi huoltoon liittyvissä asioissa Ajoturvallisuutesi takeena alkuperäiset Volvo- varaosat sekä -työmenetelmät ja diagnostiikka

Korikorjaamossa teemme vahinkotarkastuksen puolestasi – sinun ei tarvitse huolehtia vakuutus- Volvo Tiepalvelu yhtiön vakuutustarkastuksesta pysyy voimassa OMAMEKAANIKKOMME tuntevat Volvosi kuten sinä lentoreittisi. Jos pelti rytisee tai Volvosi tarvitsee huoltoa, ole ensimmäisenä yhteydessä meihin:

Omamekaanikko Korikorjaamon työnjohtaja Omamekaanikko Ossi Kousa Petteri Martikainen Tommi Viljakainen p. 050 4676 416 p. 010 8522 625 p. 050 4676 355 ossi.kousa@bilia.fi petteri.martikainen@bilia.fi tommi.viljakainen@bilia.fi

BILIA KAIVOKSELA Omamekaanikko-huolto Korikorjaamo Varaa huolto verkossa Vantaanlaaksontie 6 Ma–pe klo 7–18 Ma–pe klo 7–18 Ossilta tai Tommilta: www.bilia.fi ja la 10–16 Volvon koti jo vuodesta 1990. online.bilia.fi

Bilia_SLL_vko18_uusi.indd 1 20.4.2016 18.36