Uudenmaan Maakuntaohjelman Toteuttamissuunnitelma 2005 - 2006 Uudenmaan Liiton Julkaisuja B 33 - 2005 Uudenmaan Maakuntaohjelman Toteuttamissuunnitelma 2005 - 2006

Uudenmaan liiton julkaisuja B 33 - 2005

Uudenmaan liitto

Uudenmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma 2005 - 2006 Uudenmaan liiton julkaisuja B 33 - 2005 Uudenmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma 2005 - 2006

Uudenmaan liitto • 2005

Uudenmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma 2005 - 2006 : 1 Uudenmaan liiton julkaisuja B 33 - 2005 ISBN 952-448-131-6 ISSN 1236-6803 (sid.) ISBN 952-448-132-4 ISSN 1236-6803 (PDF)

Ulkoasu: BNL Euro RSCG Kannen kuva: Tuula Palaste-Eerola Kannen piirros: Arja-Leena Berg Taitto: Arja-Leena Berg

Erweko Painotuote Oy Helsinki 2004 900 kpl

Uudenmaan liitto | Nylands förbund

2 : Uudenmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma 2005 - 2006 Uudenmaan liitto | Nylands förbund Kuvailulehti

Tekijä(t)

Uudenmaan liitto

Nimeke

Uudenmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma 2005 - 2006 Sarjan nimeke Uudenmaan liiton julkaisuja B Sarjanumero Julkaisuaika 33 2005 Sivuja Liitteitä 72 5 ISBN ISSN 952-448-131-6 (sid.), 952-448-132-4 (PDF) 1236-6803 Kieli, koko teos Yhteenveto suomi

Tiivistelmä

Uudenmaan maakuntavaltuusto hyväksyi kokouksessaan 17.6.2003 Uudenmaan maakuntaohjelman 2003- 2006. Maakuntaohjelmassa kehittämisedellytyksiin pohjautuvat lyhyen aikatähtäyksen kehittämistoimenpiteet ja niitä toteuttavat kehittämishankkeet on ryhmitelty toimintalinjoihin: 1 Taloudellisesti kilpailukykyinen ja menestyvä Uusimaa 2 Hyvinvoiva Uusimaa 3 Ekologisesti tehokas Uusimaa 4 Yhteistyön Uusimaa Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmassa 2005-2006 on toimintalinjoittain koottu keskeiset vuosien 2005 ja 2006 kehittämistoimenpiteet ja hankkeet. Toteuttamissuunnitelma on asiakirja, jossa: - sovitaan Uudenmaan alueellisen kehittämisen kannalta keskeisistä hankkeista ja muista toimenpiteistä ja niiden rahoittamisesta vuosina 2005-2006, - vaikutetaan vuoden 2005 alussa valtion talousarvion nojalla tehtävään määrärahojen ja myöntämis- valtuuksien alueelliseen jakoon sekä - vaikutetaan vuoden 2006 valtion talousarvion valmisteluun.

Maakunnan yhteistyöryhmä on alueiden kehittämislain mukaisesti käsitellyt maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman kokouksessaan 21.10.2004 ja Uudenmaan maakuntahallitus on osaltaan hyväksynyt toteuttamissuunnitelman kokouksessaan 15.11.2004.

Raportin laatija Raimo Nenonen

Avainsanat (asiasanat) Aluekehitys, maakunnat, maakunnan suunnittelu, maakuntaohjelmat, Uusimaa

Huomautuksia Julkaisusta on myös verkkoversio kotisivuillamme www.uudenmaanliitto.ﬁ

Uudenmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma 2005 - 2006 : 3 Sisällys

I Johdanto 5

II Toteuttamissuunnitelman 2004 - 2005 toteutumisen seuranta sekä kehitysnäkymät ja tavoitteet 6

III Maakuntaohjelman toteuttaminen 2005 - 2006 7

Toimintalinja 1: Taloudellisesti kilpailukykyinen Uusimaa 7 Toimintalinja 2: Hyvinvoiva Uusimaa 9 Toimintalinja 3: Ekologisesti tehokas Uusimaa 11 Toimintalinja 4: Yhteistyön Uusimaa 13 Toteuttamissuunnitelman 2005 - 2006 vaikutusten arviointi 14

IV Toteuttaminen hallinnonaloittain 16

Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonala 16 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala 18 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala 21 Opetusministeriön hallinnonala 23 Sisäasiainministeriön hallinnonala 26 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala 28 Työministeriön hallinnonala 30 Ympäristöministeriön hallinnonala 32

V Rahoitustaulukot 35

A-taulukko / kansallinen rahoitus 35 A-taulukko / EU-ohjelmat 36 B-taulukko 39

Liitteet / hankkeet

Liite 1: Toimintalinja 1: Taloudellisesti kilpailukykyinen ja menestyvä Uusimaa 40 Liite 2: Toimintalinja 2: Hyvinvoiva Uusimaa 54 Liite 3: Toimintalinja 3: Ekologisesti tehokas Uusimaa 62 Liite 4: Toimintalinja 4: Yhteistyön Uusimaa 69 Liite 5: Alueiden kehittämisen suunnittelujärjestelmä 72

4 : Uudenmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma 2005 - 2006 I Johdanto

Alueiden kehittämislaki sisältää aluekehittämisen infrastruktuuri- ja liikenneinvestointien tur- suunnittelujärjestelmän, joka muodostuu valtio- vaaminen yhdyskuntarakennetta eheyttävällä ja neuvoston valtakunnallisista alueiden kehittämi- alueellisia kehitysedellytyksiä tasaavalla tavalla. sen tavoitteista ja niitä toteuttavista erityisohjel- · Toimintalinja 4: Ohjelmaperusteisen alueel- mista, ministeriöiden hallinnonalojen aluekehi- lisen yhteistyön edistäminen sekä hallinnollisten tystavoitteista sekä pitkän aikavälin tavoitteet ja rajojen muodostamien esteiden poistaminen koko strategiat sisältävästä maakuntasuunnitelmasta ja maakunnan ja seutujen kannalta hyödyllisten kunnallisvaalikausittain laadittavasta maakuntaoh- toimenpiteiden toteuttamisessa. jelmasta. Maakuntaohjelmaa konkretisoi vuosittain laadittava toteuttamissuunnitelma. Uudenmaan toteuttamissuunnitelma 2005 - 2006 on asiakirja, jossa sovitaan: Uudenmaan liiton maakuntavaltuusto on hyväk- · Uudenmaan alueellisen kehittämisen kannalta synyt kesäkuussa 2003 maakuntaohjelman vuo- keskeisistä hankkeista ja muista toimenpiteistä ja sille 2003 - 2006. Maakuntaohjelma pohjautuu niiden rahoittamisesta vuosina 2005 - 2006, tavoitteiden ja strategioiden osalta maakuntaval- · vaikutetaan vuoden 2005 alussa valtion talous- tuuston marraskuussa 2002 hyväksymään Uuden- arvion nojalla tehtävään määrärahojen ja maan maakuntasuunnitelmaan ja toimenpiteiden myöntämisvaltuuksien alueelliseen jakoon sekä ja hankkeiden osalta syyskuussa 2002 Uudenmaan · vaikutetaan vuoden 2006 valtion talousarvion aluehallintoviranomaisten kanssa allekirjoitettuun valmisteluun. Uudenmaan aluekehittämissopimukseen 2002- 2006 sekä Uuttamaata koskeviin muihin kehittä- Toteuttamissuunnitelma on luonteeltaan ohjeellinen misohjelmiin. eikä sillä ole sitovaa oikeudellista vaikutusta. Sitoutu- minen tavoitteiden toteuttamiseen syntyy maakun- Uudenmaan maakuntaohjelmassa kehittämis- taohjelman ja toteuttamissuunnitelman laatimispro- edellytyksiin pohjautuvat lyhyen aikatähtäyksen sessin yhteydessä ja asiakirjojen hyväksymisen kautta kehittämistoimenpiteet ja niitä toteuttavat kehit- sekä toisaalta muun maakunnallisen yhteistyön tämishankkeet on ryhmitelty toimintalinjoihin: kautta. Toteuttamissuunnitelman ohjausvaikutus eri hallinnonaloilla sisältyy normaaliin tulosohjaukseen 1. Taloudellisesti kilpailukykyinen ja menestyvä sekä toiminta- ja talousarviovalmisteluun. Uusimaa 2. Hyvinvoiva Uusimaa Toteuttamissuunnitelman 2005 - 2006 laadinta 3. Ekologisesti tehokas Uusimaa aloitettiin 29.3.2004 pidetyllä aloitusseminaarilla. 4. Yhteistyön Uusimaa. Tämän jälkeen toteuttamissuunnitelmaa on käsitelty sen eri vaiheissa Uudenmaan liiton maakuntahalli- Uudenmaan maakuntaohjelman toteuttamissuun- tuksen kokouksissa ja maakunnan yhteistyöryhmän nitelmassa on toimintalinjoittain koottu keskeiset kokouksissa. Toteuttamissuunnitelmaa on käsitelty vuosien 2005 ja 2006 kehittämistoimenpiteet ja aluekeskusohjelma- ja kaupunkiohjelma-alueittain hankkeet. Nämä sisältävät toimenpiteitä toimin- pidetyissä seutukokouksissa toukokuussa 2004. Li- talinjoittain seuraavasti: säksi on Uudenmaan aluekehittämisen eri osapuolille · Toimintalinja 1: Kestävän taloudellisen kasvun varattu tilaisuus lausunnon tai mahdollisen kannan- ja kansainvälisen kilpailukyvyn vahvistaminen oton esittämiseen syys-lokakuussa 2004. Lausuntojen sekä työllisyyden kasvattaminen ja työttömyy- ja kannanottojen pohjalta tarkistettu ehdotus toteut- den alentaminen. tamissuunnitelmaksi on ollut alueiden kehittämislain · Toimintalinja 2: Hyvinvointipalvelujen kehit- edellyttämällä tavalla maakunnan yhteistyöryhmän täminen ja tarjonnan lisääminen sekä turvalli- käsittelyssä 21.10.2004. Uudenmaan maakuntahalli- suudesta huolehtiminen. tus on osaltaan hyväksynyt toteuttamissuunnitelman · Toimintalinja 3: Taloudellisen kasvun ja kokouksessaan 15.11.2004. väestönkasvun edellyttämien riittävien asunto-,

Uudenmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma 2005 - 2006 : 5 II Toteuttamissuunnitelman 2004 - 2005 toteutumisen seuranta sekä kehitysnäkymät ja tavoitteet

Taloudellinen kasvu on ollut hidasta Uudellamaal- maalin tilanteen mukaista niin, että Uudenmaan la ja Suomessa toiselta vuosineljännekseltä 2001 talous kasvaa vähän nopeammin kuin koko maan alkaen. Tähän hitaaseen taloudellisen kasvun talous. aikaan sisältyy myös poikkeuksellinen noin kahden vuoden ajanjakso, jolloin Uudenmaan talous Työllisyys seuraa yleensä viiveellä taloudellista kasvoi hitaammin kuin koko maan talous. En- kasvua, niinpä taloudellisen kasvun elpyminen ei nakkotietojen perusteella tämä poikkeuksellinen ole vähentänyt vielä viimeisten (heinäkuun 2004) aika näyttäisi päättyneen vuoden 2003 kolman- tilastotietojen perusteella Uudenmaan työttö- nelle vuosineljännekselle. Samoin ennakkotietojen myyttä. Vuoden 2002 tammikusta alkaen työt- mukaan näyttäisi, että taloudellinen kasvu olisi tömyysaste on ollut jokaisena kuukautena korke- voimistunut edellä mainitusta ajankohdasta alkaen ampi kuin edellisenä vuonna sama kuukautena. Uudellamaalla. Monet merkit viittaavat siihen, Uudenmaan työttömyysaste oli heinäkuussa 2004 että taloudellinen kasvu olisi edelleen voimistunut työministeriön lukujen mukaan 9,0 prosenttia kesän ja syksyn 2004 aikana. Odotettavissa ei ole (heinäkuun työttömyys on yleensä korkea). kuitenkaan 1990-luvun lopun kaltaista nopean taloudellisen kasvun aikaa. Uudenmaan väestönkasvu on hidastunut 1990- luvulta, jolloin vuosikasvu oli 1,2 - 1,4 %. Vuon- Taloudelliset tutkimuslaitokset ennustavat na 2003 se oli 0,7 %. Kunnittaiset erot olivat Suomen talouden kasvavan noin 3 prosenttia kuitenkin suuret. Nurmijärven väkiluku kasvoi vuonna 2004 ja 2005. Lähes kaikki tutkimuslai- suhteellisesti eniten, ja Pohjan väkiluku piene- tokset ovat korjanneet alkusyksyn 2004 aikana ni suhteellisesti eniten. Vuodesta 1998 alkaen koko Suomea koskevia kasvuennusteitaan ylöspäin Uudenmaan väestömäärän absoluuttinen kasvu aiemmista arvioistaan. On täysi syy olettaa, että on hidastunut siten, että jokaisena vuonna kasvu taloudellinen kasvu on lähitulevaisuudessa nor- on ollut aina pienempää kuin edellisenä vuonna.

6 : Uudenmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma 2005 - 2006 III Maakuntaohjelman toteuttaminen 2005 - 2006

TOIMINTALINJA 1: TALOUDELLISESTI Jotta Helsingin seutu olisi Suomen yritystoimin- KILPAILUKYKYINEN UUSIMAA nan veturi ja kansainvälisesti kilpailukykyinen liiketoimintakeskus, tarvitaan tätä näkemystä Elinkeinojen ja osaamisen kehittämisstrategioissa tukevia ratkaisuja myös rahallisina resursseina. tavoitellaan Uudenmaan kilpailukyvyn vahvista- Lisäresursseja tarvitaan erityisesti pk-yritysten mista. Siihen pyritään kilpailukykyisiä kasvualoja kansainvälistymisen edistämiseen Uudellamaalla, ennakoimalla ja tukemalla, Uudenmaan kan- jossa on valtakunnan mittavin yrityspotentiaali. sainvälisyyttä hyödyntämällä ja yritysten kan- Kasvuyritysten kehittämisellä turvataan tulevai- sainvälisyyttä edistämällä, tehostamalla yritysten suuden kilpailukyky globaaleilla markkinoilla. toimintaympäristöjä ja verkostoja, kehittämällä Myös nykyisen tuotekehitys- ja teknologiara- koulutuksen rakenteita joustavammiksi, vastaa- hoituksen Uudellamaalla tulee jatkua vähintään maan paremmin elinkeinoelämän muuttuvia nykyisellä tasolla. Enemmän panostusta tarvitaan tarpeita sekä vauhdittamalla seutukuntien kasvua yritysten väliseen verkostoitumiseen. Osaamisen ja seudullisen osaamisverkoston kehittymistä Uu- vahvistaminen edelleen ja osaamiskeskittymien denmaan sisäisen kehityksen tasapainottamiseksi. luominen Uudellamaalla tulee jatkossakin tarvit- semaan osaamiskeskusresursseja vähintään nykyi- Elinkeinotoiminnan edistäminen sessä mittakaavassa.

Vuonna 2003 valmistuneessa toteuttamissuunni- Maaseudulla kannustetaan aluelähtöiseen yrittä- telmassa vuosille 2004 - 2005 suurin osa esitetyis- jyyteen, yhteistyöhön ja uusien toimintatapojen tä elinkeinosektorin kärkihankkeista on toteutu- etsimiseen. Rahoituksella tuetaan tuotanto- ja yri- nut tai toteutumassa. Hankkeiden valmistelu ja tystoimintaa sekä sen monipuolistamista. Tavoit- toteutus on ollut kuitenkin arvioitua hitaampaa, teena on, että Uudenmaan maaseutu on väestö-, joten osa vuodelle 2004 suunnitelluista hankkeista elinkeinoja ammattirakenteeltaan monipuolinen, toteutuu vielä vuoden 2005 puolella. asuinympäristönä houkutteleva, hyvinvointipal- veluiltaan toimiva, voimakkaiden kaupunkien Elinkeinojen edistämiseen tähtäävät toimenpi- kanssa vuorovaikutuksessa olevien paikallisyhtei- teet painottuvat tulevina vuosina Uudellamaalla söjen alue. seuraavasti: Kilpailukykyä osaamisella 1. Osaamiskeskusohjelmalla ja osaamiskeskusten projektitoiminnalla vahvistetaan kilpailu- Vuoden 2004 toteuttamissuunnitelmassa olevista kykyisten kasvualojen osaamista. osaamisen kehittämishankkeista suurin osa on 2. Helsingin seudun markkinoinnilla lisätään edennyt suunnitellusti ja osa niistä on jo tuottanut alueen houkuttelevuutta yritysten sijainti- näkyvää tulostakin. Erityisesti koulutuksen raken- paikkana. Pk-yritysten kansainvälistä liiketoi- teiden jouston lisäämiseen tähtäävät hankkeet ovat mintaa edistetään. Tässä erityisesti Baltia- ja edennet hyvin, kun taas Uudenmaan kansainväli- Venäjäyhteistyötä lisätään. syyden hyödyntämistä tavoittelevat hankkeet ovat 3. Seudullisten kehitysohjelmien kärkihank- vielä suunnitteluvaiheessa. Seutujen osaamisen keistuksella luodaan seudullisia osaamiskes- vahvistamiseen pyrkivistä hankkeista pääkaupun- kittymiä. Seutuja verkotetaan Uudenmaan ja kiseudun kaupunkiohjelman, Keski-Uudenmaan valtakunnalliseen osaamiskeskustoimintaan. ja Länsi-Uudenmaan hankkeet ovat hyvässä 4. Yhteistyöverkostoja rakennetaan konkreettis- vauhdissa, jotkut jo toteutuneetkin. Läntisen Uu- ten yhteishankkeiden avulla sekä toimijoiden denmaan osaamisen kehittämishankkeet samoin välistä yhteistyötä lisätään resurssien ja asian- kuin Hyvinkään–Riihimäen aluekeskusohjelman tuntemuksen yhdistämiseksi niin projekteissa hankkeet ovat vielä suunnitteilla ja käynnistynevät kuin edunvalvonnassa. vuoden 2004 aikana.

Uudenmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma 2005 - 2006 : 7 Lähivuosina osaamisen kehittämisessä painopiste- Edellä olevien kehittämistavoitteiden toteutta- alueita ovat: minen edellyttää yhtäältä edunvalvontatoimia toisaalta kehityksen tarkkaa seurantaa sekä tar- 1. opettajapulan lieventäminen sekä suomen- vittavien, kehitystä vauhdittavien hankkeiden että ruotsinkielisissä oppilaitoksissa, rakentamista. Uudenmaan kilpailukyvyn lisäämi- 2. ammatillisen peruskoulutuksen suosion lisää- seksi rakennetut hankkeet tarvitsevat toteutuak- minen nuorten keskuudessa, seen paitsi laajan ja sitoutuneen yhteistyön myös 3. Uudenmaan kansainvälisyyden hyödyntämi- riittävät taloudelliset resurssit. nen osaamisen kehittämisessä, 4. uudenlaisen, Uudenmaan kilpailukykyä lisää- vän yhteistyön rakentaminen eri koulutusalo- jen osaajien välille, 5. yksilöllisten osaamisstrategioiden luominen seuduille, 6. seutujen osaamisen tiivistäminen ja täydentä- minen, 7. osaamisen siirtomekanismien luominen ja yhteistyön rakentaminen seuduilla ja eri seutujen välille.

8 : Uudenmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma 2005 - 2006 TOIMINTALINJA 2: HYVINVOIVA UUSIMAA korkealaatuisia palveluita kohtuullisin kustannuk- sin sekä torjua kustannuspaineet tehokkuutta ja Seudulliset hyvinvointipalvelut teknologian hyväksikäyttöä lisäämällä.

Hyvinvointipalveluiden osalta toimintalinjan Oman haasteensa Uudellemaalle asettaa nopeasti tavoitteena on maakuntaohjelman mukaisesti se, kiristynyt tilanne kuntataloudessa. Säästötoimien että korkeatasoiset hyvinvointipalvelut ja riittävä ja mahdollisten veronkorotusten ohella tarvitaan sosiaaliturva ovat alueen menestyksen kannalta erityisesti hyvinvointipalveluiden rakenteiden yksi merkittävimmistä tekijöistä. Asukkaiden kehittämistä, panostusta hyvinvointialan tutki- lisäksi yritykset ja niiden henkilöstö arvostavat mus- ja kehittämistoimintaan sekä yhteistyön hyvinvointipalveluiden korkeaa tasoa ja riittävää lisäämiseen. Edessä on kasvavien palvelutarpeiden, saatavuutta. Toimiva palvelujärjestelmä ylläpitää vähenevän työvoiman ja niukentuvien taloudellis- myös sosiaalista eheyttä. Hyvinvointipalveluiden ten resurssien ristiriidan ratkaiseminen parhaalla kysyntä ja investointitarpeet lisääntyvät Uudel- mahdollisella tavalla. lamaalla kahden samanaikaisen kehitystrendin seurauksena. Palvelutarpeet lisääntyvät tulevina · Hoivayrittäjyyden edistäminen vuosina sekä väestömäärän kasvun että väestön · Informaatioteknologian hyödyntäminen ikärakenteen muutoksen seurauksena. Haasteena 2004-> on varautua sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän · Uuma hankkeen laajentaminen ja työelämän tuleviin muutoksiin. Uudenmaan · Sosiaalilääketieteen osaamiskeskus sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen ja mahdollisuudet vaikuttaa palveluja kustannus- Toimintatapojen uudistaminen ja tasoon ovat monilta osin sidoksissa sosiaali- ja yhteistyön kehittäminen terveydenhuollon kansallisten ohjelmien alueelliseen toteuttamiseen Uudellamaalla ja valtion Hyvinvointijärjestelmän säilyminen edellyttää rahoituksen turvaamiseen. uudistamista ja kehittämistä. Sosiaalisesti kestävän kehityksen periaatteen omaksumisen ja juur- · Hiiden ohjelma – hyvinvointipalveluiden ruttamisen kannalta on tärkeää terveydellisten, kehittäminen sosiaalisten ja turvattomuuteen liittyvien ongel- · Hyvinvointikuvien ja -mittareiden laatiminen mien ennakoiminen, varhainen havaitseminen ja · Sosiaalitaloustiede 2005 ehkäiseminen. · Hyvinvoinnin strateginen johtaminen Uudel- lamaalla Tavoitteena on entistä paremmin soveltaa lää- ketieteen sekä tietoja viestintäteknologiaa Sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä integroivan tutkimuksen tuloksia asiakas- ja niiden rahoituksen turvaaminen käyttäjälähtöisesti, palvelutuottajien yhteistyötä ja prosessiajattelua korostaen, kokeilu- ja kehit- Väestömäärän kasvu ja ikärakenteen muutos lisää tämisympäristöjä testaten sekä linjata sosiaali- ja sosiaali- ja terveyspalveluiden kysyntää. Tekno- terveysalan kehittämistarpeita ja löytää uusia logian kehitys tuo monenlaisia uusia välineitä ja ratkaisuja palveluiden tuottamisessa. Tavoitteena mahdollistaa sellaisia usein myös kalliita hoitoja, on myös lisätä kuntien välistä ja yritysten sekä jotka aiemmin eivät olleet mahdollisia. Sosiaali- ja kolmannen sektorin kanssa tehtävää yhteistyötä, terveyspalveluiden kysynnän merkittävä lisään- jotta erityisosaaminen, teknologia- ja muu tuote- tyminen uhkaa johtaa kokonaiskustannusten kehitys tulisi paremmin hyödynnettyä ja palvelisi paisumiseen. Haasteena on tuottaa enemmän kaikkia alueen kuntia.

Uudenmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma 2005 - 2006 : 9 · Perusterveydenhuollon toimivuus Lisäksi tavoitteena on panostaa alan imagoon, · Espoon perusterveydenhuollon (yhdessä henkilöstöstrategiaan, vetovoimaisuuteen, kilpai- Oulun kanssa) kehittämisen jatkohanke lukykyyn, työn sisällön kehittämisen sekä uusien · Alueelliset ja seudulliset yhteistyöhankkeet työaikamallien ja uuden teknologian käyttöönot- toimintatapojen selkeyttämiseksi ja palvelui- toon. den järjestämiseksi · Sosiaalisen yrittäjyyden kehittäminen · Sosiaali- ja terveydenhuollon työvoiman · Sosiaalisen eheyden ja yhteisöllisyyden edistä- saatavuuden turvaaminen Uudellamaalla minen · Itsenäisen elämisen ja asumisen tukeminen Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikka · Mielenterveys- ja päihdepalvelujen seudulli- nen kehittäminen (Keski-Uusimaa) Vahva kulttuuri- ja vapaa-aikasektori luo terveen, 2004 - 2005. innovatiivisen ja elinkelpoisen pohjan kilpailukykyisen Uudenmaan kehittymisedellytyksille. Työvoiman riittävyys Kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluja sekä harrastamis- mahdollisuuksia vahvistamalla lisätään asukkaiden Ammatillisen osaamisen vaatimukset ovat jatku- viihtyvyyttä, turvallisuutta ja samalla vahvistetaan vasti kasvaneet ja työvoimalta edellytetään lisään- uusmaalaisuutta. tyvässä määrin laaja-alaista osaamista, syvällistä ammatin hallintaa sekä teknisen kehityksen Uudellemaalle oman, Uudenmaan taidetoimi- tuomien uusien osaamisalueiden omaksumista. kunnan ja alan muiden maakunnallisten toimi- Tavoitteena on turvata työvoiman riittävyys eläk- joiden yhteistyön vahvistaminen on edellytys keelle siirtymisen ja palveluiden kysynnän kasvun mm. toteuttamissuunnitelmaprosessin järkevälle seurauksena sekä taata koulutus ammattialoittain toteuttamiselle. alueen palvelutarpeisiin liittyen ja vaikuttaa alan työnantajakuvan parantamiseen. Kulttuurisen ympäristön vaaliminen ja asumis- olosuhteiden parantaminen seudun kasvupaineissa Tavoitteena on myös luoda täydennyskoulutuk- vahvistavat taloudellisia menestysmahdollisuuksia seen ja uralla etenemiseen uusia mahdollisuuksia maakunnan kaikissa osissa. Suurimpia haasteita sekä lisätä koulutuksen ja työelämän yhteistyötä. vuosina 2006 - 2010 tulee olemaan kirjastopalvelujen varmistaminen suurtaajamissa.

10 : Uudenmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma 2005 - 2006 TOIMINTALINJA 3: EKOLOGISESTI siten, että ne mahdollisimman tehokkaasti voi- TEHOKAS UUSIMAA daan kohdistaa toisaalta maakunnan eri osien ja toisaalta erilaisessa asunnontarvetilanteessa olevien Toimintalinjan tavoitteena on taloudellisen käyttäjäryhmien ongelmien ratkaisemiseen. kasvun ja väestönkasvun edellyttämien riittävien asunto-, infrastruktuuri- ja liikenneinvestointien Uudenmaan liitto tukee seudullisen yhteistyön turvaaminen yhdyskuntarakennetta eheyttävällä ja vahvistumista asuntopolitiikassa. Keskeisenä alueellisia kehitysedellytyksiä tasaavalla tavalla. pidetään kuntien keskinäisen ja kuntien ja valtion välisen yhteistyön vahvistumista väestön kasvun Yhdyskuntarakenne hallinnassa ja asuntopolitiikan suuntaamisessa. Tavoitteena on, että asuntoja rakennetaan väestön Uuttamaata kehitetään niin, että asukkaille ja ja asumisväljyyden kasvua vastaava määrä ja että yrityksille tarjotaan hyvä ja turvallinen asuin- ja kohtuuhintainen vuokra- ja asumisoikeustuotan- toimintaympäristö. Se perustuu tasapainoiseen non määrä kasvaa. Asuntotuotannon edellytetään yhdyskuntarakenteeseen, seudun toimivuuteen sijoittuvan siten, että se tukee eheää yhdyskuntara- ja rakennetun ympäristön rikkauteen ja luonnon kennetta ja tasapainoista aluerakennetta. monimuotoisuuteen. Yhdyskuntarakennetta eheytetään nykyistä rakennetta tiivistämällä ja Keskeiset hankkeet ja toimenpiteet ovat asumisen täydentämällä sitä uusilla rakentamisalueilla. Maa- seutustrategioiden ja Uudenmaan asunto-ohjel- kuntakaavalla ja sitä toteuttavilla kuntien yksityis- man laatiminen sekä asuntotuotannon edelly- kohtaisemmilla alueiden käytön suunnitelmilla tyksenä olevien infrastruktuuri-investointien ja luodaan edellytykset väestönkasvun edellyttämien palvelujen järjestämisen rahoitusstrategia. toimintojen sijoittumiselle, alueellisten kehitysero- jen tasoittumiselle sekä sosiaalisten olosuhteiden Liikenne eheyttämiselle. Yhdyskuntarakenteen kehittymi- seen voidaan vaikuttaa myös käyttämällä tieto- Liikenteen osalta toimintalinjan tavoitteena on liikenteen uusia mahdollisuuksia mm. etätyössä, maakuntasuunnitelman mukaisesti se, että Uudel- opiskelussa ja hyödyntämällä niitä maakunnan lamaalla on älykkääseen ja kestävään liikkumiseen kilpailutekijänä. ja kuljettamiseen perustuva liikennejärjestelmä. Toimivilla kansainvälisillä yhteyksillä parannetaan Keskeisimmät hankkeet liittyvät maakuntakaavan maakunnan kansainvälistä kilpailukykyä. Liiken- toteuttamistoimenpiteiden selvittämiseen ja kaa- nejärjestelmää kehitetään tukemaan turvallista vaan sisältyvien toimenpidealueiden toteutukseen, liikkumista, toimivaa yhdyskuntarakennetta ja Lahden oikoradan rakentamisen synnyttämien viihtyisää elinympäristöä. kehittämismahdollisuuksien hyödyntämiseen sekä yhdyskuntarakenteen eheyttämistä palvelevan Kansainvälisten liikenneyhteyksien kehittäminen paikkatietojärjestelmän kehittämiseen. turvataan mm. rakentamalla E18 -tie moottoritieksi. Tien rakentaminen on aloitettu vuonna Asuminen 2004 välillä Lohjanharju–Lohja. Ratahallinto- keskus on aloittanut Kerava–Lahti-oikoradan Uudenmaan asuntotilanteen perustekijänä on rakentamisen. Ratayhteys parantaa junayhteyk- kysynnän ja tarjonnan välinen epäsuhde. Sen siä Venäjälle ja Itä-Suomeen. Helsinki-Vantaan seurausvaikutukset ovat metropolialueen kaupun- lentoasemalle rakennetaan ratayhteys (Marja-rata). kiseuduilla toisistaan poikkeavat. Käytettävissä Vuosaaren uusi satama ja sen maaliikenneyhteydet olevat asuntopoliittiset toimenpiteet on yhtenäi- ja meriväylä toteutetaan. Rakennustyöt alkoivat sellä asuntomarkkina-alueella tarpeen eriyttää vuoden 2004 alussa.

Uudenmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma 2005 - 2006 : 11 Uudeltamaalta muuhun Suomeen suuntautuvan Joukkoliikenteen palvelukykyä parannetaan liikenteen sujuvuutta kehitetään kahdella pää- yhtenäistämällä ja tasa-arvoistamalla joukkolii- tavalla: Ratahallintokeskus parantaa pääratoja kennepalveluja. Lippujärjestelmää kehitetään nopean junaliikenteen vaatimaan tasoon ja Tie- yleisesti sovellettavana ratkaisuna: maakunnan hallinto puolestaan parantaa Helsingistä muuhun lippujärjestelmiä integroidaan YTV-alueen lip- Suomeen säteittäisesti suuntautuvia pääteitä. pujärjestelmään ja muut liityntäliput kytketään Uudenmaan sisäisessä liikenteessä olennaista on runkomatkalippuihin. Palvelutaso varmistetaan ja parantaa poikittaisyhteyksiä sekä pääkaupun- tasapuolistetaan mm. kehittämällä kutsuohjattua kiseudulla että Uudenmaan muiden keskusten joukkoliikennettä ja joukkoliikenteen infojärjes- välillä. Haja-asutusalueiden teiden rappeutumien telmää. Pidemmän aikavälin kehittämistehtäviin estetään. Joukkoliikennettä kehitetään laajen- kuuluvat joukkoliikenteen palvelutasotavoitteiden tamalla kaupunkiratajärjestelmää, parantamalla ja laatukäytävien määrittely. taajamajunatarjontaa sekä pää- että rantaradalla ja kehittämällä lippujärjestelmiä. Kevyen liikenteen olosuhteita parannetaan sekä taajamissa että haja- asutusalueilla.

12 : Uudenmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma 2005 - 2006 TOIMINTALINJA 4: YHTEISTYÖN UUSIMAA seutukohtaisen yhteistyön tavoitteena on toisaalta selvittää, mitä toimenpiteitä tarvitaan hallinnollis- Toimintalinjan tavoitteena on ohjelmaperusteisen ten rajojen muodostamien esteiden ylittämiseksi, alueellisen yhteistyön edistäminen sekä hallinnol- toiminnallisesti luontevien yhteistoiminta-aluei- listen rajojen muodostamien esteiden poistaminen den luomiseksi ja verkostoitumisen edistämiseksi koko maakunnan ja seutujen kannalta hyödyllis- sekä toisaalta sovittaa yhteen kuntien alueellista ten toimenpiteiden toteuttamisessa. kehittämistyötä maakunnallisella tasolla. Tavoit- teena on kehittää alueellisia kehittämisohjelmia Uudenmaan kilpailukykyä parannetaan välineiksi koko maakunnan kannalta parhaan yhteistyötä tiivistämällä tuloksen saavuttamiseen ja resurssien oikeaan suuntaamiseen. Uudenmaan maakunta koostuu hyvin erilaisista osista metropolista syvään maaseutuun ja saaris- Toimintalinjaa toteuttavat merkittävimmät toon. Erilaiset olosuhteet vaativat räätälöityjä rat- hankkeet liittyvät Helsingin seudun yhteistyön kaisuja kehittämistoimenpiteiksi. Uusmaalainen kehittämishankkeeseen, valtakunnalliseen alue- aluekehitystyö korostaa eri toimijoiden välistä sekä keskusohjelman toteuttamiseen Uudellamaal- vertikaalista että horisontaalista yhteistyötä alueen la aluekeskusohjelman ja kaupunkiohjelmien vahvuuksien hyväksikäyttämiseksi. muodossa sekä Uudenmaan hyvinvointifoorumin hankkeiden toteuttamiseen. Uudenmaan maaseu- Valmistautuminen EU:n laajenemisen ja nykyisen tualueet kuuluvat kattavasti alueellisten toiminta- ohjelmakauden jälkeiseen aikaan tuo mukanaan ryhmien piiriin. Vakiinnutetaan maaseutujaoston varautumisen kotimaisen aluepolitiikan välineiden tyyppinen alueellisten toimijoiden välinen yhteis- uudenlaiseen suuntaamiseen kohti edellytysten työmuoto. Paikallisten toimintaryhmien asema luomista koko maakunnan kannalta parhaan vakiinnutetaan ja toimintatapaa edelleen vahvis- tuloksen tuottavalla tavalla. Maakunnallisen ja tetaan.

Uudenmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma 2005 - 2006 : 13 TOTEUTTAMISSUUNNITELMAN 2005 - toimintatapojen uudistaminen ja yhteistyön kehit- 2006 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI täminen on avainasemassa. Tarkoituksenmukaiset toimintatavat ja kattava yhteistyö tehostavat toi- Maakuntaohjelma on nelivuotiskausiksi tehtävä mintoja ja siten edistävät rahoituksen ja työvoi- yleispiirteinen ohjelma, jota tarkentavat vuosittai- man riittävyyttä. Seudullisten hyvinvointipalve- set toteuttamissuunnitelmat. Maakuntaohjelman luiden kehittämien on lähdössä hyvin liikkeelle vaikutukset konkretisoituvat toteuttamissuunni- niin, että konkreettisia tuloksia on odotettavissa jo telmien kautta. Onnistuessaan maakuntaohjelma lähivuosina. Työvoiman riittävyyteen tähtäävien vaikuttaa kehitykseen halutun suuntaisesti ja toimenpiteiden edistäminen on ollut haasteel- riittävästi. Lisäksi ei-toivotut sivuvaikutukset ovat lista, koska eri toimijoiden välillä on ollut selviä mahdollisimman vähäiset. Toteuttamissuunnitel- näkemyseroja toimenpiteistä. Näke myserot ovat man 2005 - 2006 vaikutuksia arvioidaan maakun- kuitenkin lieventymässä. Toimintalinjan onnis- taohjelman neljän toimintalinjan mukaan. tuminen vaikuttaa myönteisesti ihmisten tasa- arvoon. Ympäristövaikutuksia toimintalinjalla ei 1. Taloudellisesti kilpailukykyinen ja juurikaan ole. menestyvä Uusimaa 3. Ekologisesti tehokas Uusimaa Taloudellista kilpailukykyä ja menestystä ediste- tään erityisesti elinkeino-, koulutus-, ja liikenne- Ekologisesti tehokas Uusimaa -toimintalinja toimenpitein. Niiden luonne on luoda tulevai- sisältää kolme kokonaisuutta 1) yhdyskunta- suuden toimintaedellytyksiä elinkeinoelämälle. rakenne, 2) asuminen ja 3) liikenne. Yhdyskunta- Uudenmaan ja koko Suomen kilpailukyvylle rakenteeseen vaikutetaan erityisesti kaavoituksella; erittäin tärkeä asia on sujuva liikenne. Sen perus- maakuntakaavalla ja sitä toteuttavilla kuntien ta on hyväkuntoinen, vähäruuhkainen ja selkeä kaavoituksilla. Maakuntavaltuusto hyväksynee liikenneverkosto. Liikenneverkostoa parannetaan maakuntakaavan loppuvuodesta 2004. Maakun- lähivuosina monin hankkein, mutta tarpeisiin takaavan valmistelun johtavia periaatteita on nähden aivan riittämättömästi. Suoranaisesti ollut yhdyskuntarakenteen eheyttäminen tiivis- elinkeinotoiminnan kilpailukykyä edistävät tämällä nykyistä rakennetta. Maakuntakaavan toimenpiteet tukevat osaamista, markkinointia ja toteuttamistoimenpiteiden selvittämisellä luodaan verkottumista. Erityisesti verkottumistoimenpi- edellytykset toimenpiteille, joiden toteutuminen teiden voidaan olettaa luovan hyviä edellytyksiä eheyttää nykyistä yhdyskuntarakennetta. Konk- Uudenmaan nykyistä tasapainoisemmalle talou- reettiset vaikutukset ilmenevät vasta vuosien delliselle aluekehitykselle, työllisyystilanne paranee kuluttua. Eheä yhdyskuntarakenne edistää eko- pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Tällöin alu- logisuutta, taloudellista tehokkuutta ja sosiaalista eellinen tasa-arvo edistyy. Tasapainoinen alueke- eheyttä. Asumista koskevat linjaukset ovat vielä hitys hillitsee liikenteen kasvua, mikä puolestaan strategia- ja ohjelmatasolla eikä niiden toimeenpa- vaikuttaa myönteisesti ympäristön tilaan. nossa. Tavoitteena on eheä yhdyskuntarakenne ja tasapainoinen aluerakenne. Liikennettä käsiteltiin 2. Hyvinvoiva Uusimaa jo edellä kilpailukyvyn ja taloudellisen menes- tymisen näkökulmasta. Tällöin todettiin, että Hyvinvoiva Uusimaa -toimintalinja perustuu liikenneverkkoa parannetaan lähivuosina tarpei- neljään kokonaisuuteen 1) seudulliset hyvinvointi- siin nähden aivan riittämättömästi. Ekologisesti palvelut, 2) sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä tehokkaan Uudenmaan näkökulmasta johtopäätös niiden rahoituksen turvaaminen, 3) toimintatapo- on aivan sama, koska liikenteen ruuhkautuminen jen uudistaminen ja yhteistyön kehittäminen sekä aiheuttaa paljon ylimääräisiä päästöjä Uudenmaan 4) työvoiman riittävyys. Näistä kokonaisuuksista ilmastoon.

14 : Uudenmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma 2005 - 2006 4. Yhteistyön Uusimaa että yhteistyö on mahdollisimman tuloksellista ja kitkatonta konkreettisissa yhteishankkeissa. Yhteistyön Uusimaa -toimintalinjan merkittä- Yhteishankkeiden positiiviset vaikutukset ilme- vimmät toimenpiteet liittyvät Helsingin seudun nevät erityisesti kustannussäästöinä ja nykyistä yhteistyöhön, valtakunnalliseen aluekehittämis- parempina palveluina asukkaille. Toimintalinjan ohjelmaan ja Uudenmaan hyvinvointifoorumiin. ympäristövaikutukset ovat todennäköisesti vä- Kaksi viimeksi mainittua ovat luonteeltaan häiset. Luonnollisesti vaikutukset riippuvat niistä yhteistyösopimuksia. Helsingin seudun yhteistyön konkreettisista hankkeista, joihin toimintalinja kehittäminen on myös perusluonteeltaan yhteis- johtaa. Valtakunnallisten aluekehittämisohjelmien työsopimus, vaikka sitä mahdollisesti tehoste- hankkeista osa sillä tavalla konkretisoitumassa, taan jopa lainsäädännöllisin toimin. Tällaisten että kustannussäästöjä ja nykyistä parempia palve- yhteistyösopimusten tavoitteena on koordinoida luja on odotettavissa maakuntaohjelman toteutta- toimintoja, luoda yhteistyöverkostoja ja yhteis- missuunnitelmakaudelle 2005 - 2006. perinnettä sekä vakiintuneita käytäntöjä niin,

Uudenmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma 2005 - 2006 : 15 IV Toteuttaminen hallinnonaloittain

KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖN Uusyritystoiminta kattaa hyvin Uudenmaan alka- HALLINNONALA vien yritysten neuvonnan, mikä jatkuvuus tulee varmistaa. KTM:n yrityspolitiikassa painotetaan Hallinnonalan rooli maakuntaohjelman taloudellisen kehityksen nojaavuutta alueen omien toteutuksessa vahvuuksien hyödyntämiseen. Tämä merkitsee sitä, että Uudellamaalla on Suomen mittakaavassa KTM:n rooli on edistää yrityskannan uusiutumis- merkittävin yrittäjyys-, osaamis- ja teknologia- ta ja erityisesti osaamispohjaisten yritysten kasvua. potentiaali, jonka toimintakyky tulee turvata Uudellamaalla tämä edellyttää kansainvälisty- jatkossakin uusien toimialojen syntymiseksi. mistä ja siksi toimenpiteistä valtaosa kohdentuu Uudellamaalla tarvitaan lisärahoitusta alue- ja kasvuhakuisten pk-yritysten kansainvälistymisen seututoimijoiden yhteisiin yritysten toimintaym- tukemiseen. päristöhankkeiden rahoittamiseen. Kasvu- ja kv- yritysten lisäksi tarvitaan resursseja niille pk-yri- Teknologiapolitiikka tyksille, jotka eivät kuulu tähän ryhmään eivätkä ole maaseudun elinkeinotukien piirissä. TEKES:n keskusyksikkö on Uudellamaalla. TEKES edistää teollisuuden ja palvelujen kilpai- Kansainvälistymispolitiikka lukyvyn kehittämistä rahoittamalla tutkimus- ja tuotekehitysprojekteja ja toteuttamalla teknolo- Uudellamaalla sijaitsee 42 % Suomen vientiyri- giaohjelmia yhteistyössä yritysten ja tutkimuslai- tyksistä. Noin 2/3 yritysrahoituksesta suunnataan tosten kanssa. TEKES:n yritysrahoituksesta noin kansainvälistymisvaiheessa olevien kasvuyritysten 40% kohdistuu Uudellemaalle. rahoituspäätökset osaamistason kohottamiseen ja kansainvälisty- tehdään projektikohtaisesti. Parhaat projektieh- misen ensivaiheiden tukemiseen. Suhteutettuna dotukset saavat rahoitusta, alueellisia kiintiöitä vientiyritysten määrä ja vientiasiamiesten määrä rahoitukselle ei ole. TEKES toimii yhteistyössä muuhun Suomeen Uudellamaalla vientiasiamiehiä esimerkiksi Uudenmaan TE-keskuksen kanssa. tulisi olla 8. Määrä on vain 1 1/2 henkilöä. Vien- tiyritysten määrä Uudellamaalla on vähentynyt Yrityspolitiikka 5 % 90-luvun puolivälistä vuoteen 2002. Viennin perusneuvonnan taso on varmistettava riittävil- TE-keskus, TEKES, Finnvera ja Finpro vahvista- lä vientiasiamiesresursseilla. Lisäksi on tarvetta vat yhteistyötä (ns. kvartetti yhteistyö), tavoittee- selvästikin yritysten kansainvälisten verkostopro- naan kasvuyritysten kehityksen vauhdittaminen. jektien käynnistämiseen Uudenmaan toimijoiden TE-keskuksen yritysosasto keskittyy ns. kasvu- yhteistyön kautta. Näihin yritysprojekteihin ei ole asiakkaisiin, joiden liiketoiminnan kehittymistä soveltuvaa rahoitusta (esim. Esr-rahoitus ei paras). tuetaan yritysanalyysien, kehittämisohjelmien ja liiketoiminnan kehittämishankkeiden avulla. Energiapolitiikka Lisäksi edistetään yrityshautomoissa käynnistyviä hankkeita. Pk-yritysten sukupolvenvaihdoksia Bioenergia ja sen hyödyntäminen on edelleen edistetään koulutuksen, oppaiden ja räätälöidyn alueella tämän rahoituskauden yksi tärkeimpiä konsultoinnin avulla. TE-keskuksen maaseutu- kehittämiskohteita. Alaa ja yrittäjyyttä vahvis- osaston hallinnoimista kehittämisohjelmista tetaan edelleen rahoittamalla yleisiä ja yritysten voidaan rahoittaa sekä maatilakytkentäisiä että kehittämishankkeita. TE-keskus voi tukea yritys- ns. ketjuyrityksiä Leader- ja ALMA ohjelmista. ten ja yhteisöjen energiakatselmusten tekemistä Keskeisiä toimialoja ovat hevostalous, bioener- sekä energiansäästö- ja kotimaisten polttoaineiden gia, matkailu, elintarvike sekä alihankintaan, käytön edistämisinvestointeja. koneurakointiin ja yhteistyöhön liittyvät toimet.

16 : Uudenmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma 2005 - 2006 EU:n rakennepolitiikan toteuttaminen alueellisesti ja toimialoittain verkottuneita tai KTM:n hallinnonalalla monen toimijan yhteishankkeita, kasvuhakuista yritystoimintaa ja oman yrityksen perustamis- Uudenmaan elinkeinorakenteen ja taloudellisen ta. Myös sosiaalista yrittäjyyden käynnistämistä merkityksen kannalta on keskeistä etsiä mah- tuetaan. Yhteistyössä myös alueen ammattikorkea- dollisuuksia turvata innovaatiovetoinen kasvu. koulut toteuttavat yritystoimintaa edistäviä strate- Yrittäjyyden lisääminen, kasvumahdollisuuksien gioita. Yritysten henkilökunnan osaamista lisäävät edesauttaminen ja tutkimuksen ja teknologian täsmäprojektit. KTM on mukana Uudellamaalla yhteistyö ovat peruslähtökohtia. Euroopan sosiaa- vahvistamassa tavoite 2 -ohjelmaa. lirahaston tuella yrittäjyyttä edistetään tukemalla

Uudenmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma 2005 - 2006 : 17 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN Ajoneuvohallintokeskus HALLINNONALA - hallinto-, palveluja informaatiokeskus, joka edistää ajoneuvoliikenteen turvallisuutta ja Hallinnonalan rooli maakuntaohjelman ympäristöystävällisyyttä toteutuksessa Merenkulkulaitos Liikenteelliset ratkaisut ja liikennejärjestelmän - huolehtii merenkulun sujuvuudesta ja turval- toimivuus vaikuttavat yhtenä tekijänä esimerkiksi lisuudesta väestön sijoittumiseen ja viihtymiseen alueella, aluerakenteen muodostumiseen, elinkeinoelämän Henkilöliikenne sijoittumiseen, alueen kilpailukykyyn jne. Liiken- teen hallinto on jakautunut useampiin yksiköihin, Uudenmaan henkilöliikenteen kehittäminen pe- jotka toimivat Liikenne- ja viestintäministeriön rustuu maakunnan liikennejärjestelmäsuunnitel- alaisina. Liikenne- ja viestintäministeriö asettaa miin. Joukkoliikenteen kulkutapaosuuden säilyt- tavoitteet väyläviranomaisille. täminen ja kasvattaminen on keskeisessä asemassa maakunnan liikennejärjestelmää kehitettäessä. Väylävirastot: Joukkoliikenteen palvelujen oston ja kehittämisen määrärahasta (momentti 31.24.63) myöntävät Tiehallinto lääninhallitukset hakemusten perusteella avustusta - vastaa liikennejärjestelmän toimivuudesta ja runko- ja paikallisliikenteen ostoihin, lippualen- taloudellisuudesta yhdessä muiden väylävirasto- nuksiin sekä joukkoliikenteen kehittämiseen ja jen kanssa suunnitteluun. Yhdyskuntarakenteen hajautu- - vastaa ajoneuvoliikenteen ja kevyen liikenteen misen aiheuttama pendelöinnin kasvu nostaa sujuvuudesta, mukavuudesta ja turvallisuudesta joukkoliikenteen olosuhteiden kehittämisen ja - vastaa yleisiin teihin liittyvistä viranomaistehtä- erityisesti liityntäliikenteen kehittämisen tärkeään vistä, palvelujen suunnittelusta ja hankinnasta asemaan. · toiminnan lähtökohtana asiakkaiden ja yhteiskunnan odotukset ja tarpeet Pääkaupunkiseudulla liikenteen ruuhkautuminen - seuraa ja selvittää odotuksia, tarpeita ja asia- vaikeuttaa sekä henkilöauto- että linja-autoliiken- kastyytyväisyyttä nettä. Pääteiden kehittämisen keskeiset tavoitteet - seuraa toimintaympäristön muutoksia liittyvät liikenteen sujuvuuteen, turvallisuuteen - seuraa tie- ja liikenneolojen nykytilaa ja muu- ja yhtenäisiin ajo-olosuhteisiin. Kiireelliset keski- toksia suuret investoinnit jäävät kaupunkiseuduilla lähes · tavoitteena tuottaa lisäarvoa asiakkaille ja kokonaan toteutumatta ja liikenteen toimivuus yhteiskunnalle heikkenee. Maaseudun teiden perusverkon yllä- - laatii vuosittain toiminta- ja taloussuunni- pidon ja kehittämisen keskeisenä tavoitteena on telman LVM:n ohjeiden mukaisesti neljäksi aluerakenteen, palvelurakenteen tai elinkeinoelä- vuodeksi sekä Tiehallinnon toiminta- ja ta- män muuttuvien tarpeiden tukeminen ja puuttei- loussuunnitelman että tiepiirikohtaiset suun- den poistaminen. nitelmat, jotka sisältävät tienpidon keskeiset painotukset ja suunnitelmakauden tavoitteet Henkilöliikenteessä rautatieliikenteen kilpailukyky vahvistuu Keravan kaupunkiradan ja Lahden Ratahallintokeskus oikoradan valmistumisen ansiosta. Vuonna 2006 - vastaa rataverkon ylläpitämisestä ja kehittämi- oikoradan käyttöönotto tuo merkittäviä matka- sestä sekä rautatieliikenteen turvallisuudesta ja aikasäästöjä Helsingin ja Itä-Suomen kaupunkien muista radanpitoon liittyvistä viranomaisteh- välillä. tävistä

18 : Uudenmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma 2005 - 2006 Tavaraliikenne ja logistiikka Monivuotinen investointiohjelma sisältää sekä uudet kehittämishankkeet että ehdotukset perus- Uudellamaalla on useita valtakunnallisestikin mer- tienpidon tason turvaamisesta. Uusista tieverkon kittäviä logistiikkakeskuksia, mm. Helsinki-Van- kehittämishankkeista (momentit 31.24.78 ja taan lentoasema ja rannikon satamat. Tärkeää on 31.24.79) päätetään vuosittain valtion talousar- varmistaa sujuvat yhteydet terminaaleista maakun- vion käsittelyn yhteydessä. Investointiohjelmassa nalliseen ja valtakunnalliseen liikenneverkkoon. esitetään seuraavien Uudenmaan hankkeiden käynnistämistä vuoteen 2007 mennessä: Monet tiepiirin TTS-suunnitelmassa olevat isot hankkeet parantavat etenkin tavaraliikenteen - Hakamäentie sujuvuutta. Myös pääkaupunkiseudun tieverkosta - valtatie 2 Vihti–Pori poistuu ohjelmakaudella vaikeita pullonkauloja. - Kehä I Turunväylä–Vallikallio Kasvava liikenne ja ruuhkautuneisuus aiheuttavat - kantatie 51 Kirkkonummi–Kivenlahti silti ongelmia muilla tieosuuksilla, eikä suunnitelmakauden investoinneilla pystytä vastaamaan Lisäksi ministerityöryhmän ehdotuksen mukaan odotusten mukaisesti elinkeinoelämän kehityk- suunnitelmakaudella käynnistetään teemapaket- sen tarpeisiin. Maaseudun perustieverkolla tulee tien hankkeita ja ne on priorisoitu isojen inves- varmistaa elinkeinoelämän, esimerkiksi maa- ja tointihankkeiden edelle. metsätalouden kuljetusten ympärivuotiset kulje- tusmahdollisuudet. Kasvavien alueiden kehityksen tukemisen teema- pakettiin sisältyy Karjaan läntisen ja Klaukkalan Perusradanpidon rahoituksen vaje vaarantaa ohikulkuteiden rakentaminen. raideliikenteen kilpailukyvyn ja kuljetusosuuden säilyttämisen. Radan käytettävyyden kannalta Uudellamaalla on käynnissä seuraavat isot tiein- oleellisia toimenpiteitä on jouduttu karsimaan, vestointihankkeet: Vuosaaren sataman tiejärjes- minkä seurauksena tavaraliikenteen nopeudesta ja telyt (valmis 2008), valtatie 1 / E 18 Lohja–Loh- kapasiteetista joudutaan tinkimään. Ohjelmakau- janharju (valmis 2006) ja kantatie 50 Kehä III della 25 tonnia sallivien rataosien määrä kasvaa Lentoasemantie–Tikkurila (valmis 2005). Helsinki–Tampere- ja Kerava–Lahti-ratojen ansiosta. Tikkurila–Kerava kaupunkirata valmistui elokuussa 2004. Kaupunkirata lisää rataosan kapasiteettia Väylät ja palvelutasoa.

Uudellamaalla useiden pienten ja keskisuurten tie- Uudenmaan mittavin ratahanke toteuttamis- hankkeiden toteuttaminen on viivästynyt perus- suunnitelmakautena on Kerava–Lahti-oikora- tienpidon alhaisen rahoitustason takia. Alemman- dan rakentaminen. Hanke valmistuu vuonna asteisen tieverkon kunto on heikentynyt erityisesti 2006. Oikorata lisää merkittävästi kapasiteettia 1990-luvulla. Kunnon heikkeneminen on saatu ja palvelutasoa. Radanvarsikunnille uusi rata luo sen jälkeen pysähtymään, nykyisellä rahoitustasol- kehittämismahdollisuuksia. Hanke on myös avain la tieverkkoa ei kuitenkaan pystytä kehittämään. itäsuunnan junaliikenteen kehittämiselle. Valtion talousarvion momenttiin 31.24.21, perustienpito, tulisi saada tasokorotus. Ratahallintokeskus on esittänyt, että Ilmalan ratapihan parantaminen (100 M€) voidaan käynnis- Hallituksen asettama infraministerityöryhmä sai tää vuonna 2005. Hanke on uusi kehittämishanke helmikuussa 2004 valmiiksi mietinnön liikenne- ja vaatii käynnistyäkseen erillisen eduskunnan väyläpolitiikan linjauksiksi vuosille 2004 - 2013. päätöksen.

Uudenmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma 2005 - 2006 : 19 Radanpidossa ensisijainen tavoite on saada lisättyä Rautatieliikenteen turvallisuutta parannetaan perusradanpidon rahoitustasoa nähtävissä olevasta turvalaitteilla, rakentamalla junien automaattinen tasosta. Vasta sen jälkeen on mahdollista aikaistaa kulunvalvonta sekä poistamalla ja turvaamalla uusia kehittämishankkeita. Uudenmaan kiireelli- tasoristeyksiä. Toimenpiteillä vähennetään onnet- simmät raideliikennehankkeet, jotka eivät mahdu tomuusriskiä. Junaliikenteen turvallisuus para- Ratahallintokeskuksen ohjelmiin, ovat: nee ohjelmakaudella merkittävimmin siksi, että · Pääradan taajamajunaliikenteen kehittäminen vuonna 2006 kaikki henkilöliikenteen radat ja · MARJA-radan rakentaminen tärkeimmät tavaraliikenteen radat ovat kulunval- · Hanko - Hyvinkää -radan sähköistys vonnan piirissä. Tasoristeyksiä poistetaan kehysra- · Taajamajunayhteyksien parantaminen hoitustason rahoituksella kuitenkin huomattavasti Kirkkonummelta länteen. suunniteltua vähemmän. Poistamatta jää mm. osa asemilla sijaitsevia laituripolkuja. Näille on Meriväylästön isoista kehittämishankkeista vuoden 2005 jälkeen suunniteltu 80 km/h nope- Uudellamaalla on käynnissä Vuosaaren väylän usrajoituksia (esim. Helsinki–Kirkkonummi väli). rakentaminen. Rannikon väylästön pienillä kehittämishankkeilla parannetaan merenkulun Tietoliikenne taloudellisuutta ja turvallisuutta. Ajankohtaisia hankkeita ovat: Liikenne- ja viestintäministeriö on laatinut kansal- · Barösundin väylän parantaminen lisen laajakaistastrategian, josta valtioneuvosto teki · Inkoon väylän lastinkevennyspaikka periaatepäätöksen 29.1.2004. Strategian mukaan · Pohjan väylän syventäminen maakuntaliittoja pyydettiin laatimaan maakunnal- · Hangon kiertoväylän parantaminen lisia laajakaistastrategioita yhdessä kuntien kanssa · Harmajan väylän oikaisu 30.9.2004 mennessä. Kansallisessa laajakaistastra- · Suomenlahden talviväylän parantaminen. tegiassa määritellään liittojen tehtävät seuraavasti:

Liikenneturvallisuus ”Maakuntien liitot laativat yhdessä kuntien kanssa oman alueensa laajakaistastrategian ja edistävät Liikenneturvallisuutta on käsitelty Uudenmaan sen toteutusta. Strategia perustuu kuntakohtaisiin liikennejärjestelmäsuunnitelmissa maakunnalli- arvioihin kysynnän ja markkinatilanteen kehityk- sella tasolla. Yksityiskohtaisemmat toimenpiteet sestä. Strategiat toimivat välineenä päätettäessä liikenneonnettomuuksien vähentämiseksi selvite- julkisesta rahoituksesta ja muista julkisen hallin- tään alueellisissa tai kunnallisissa liikenneturvalli- non toimenpiteitä edellyttävistä asioista. Lisäksi suussuunnitelmissa. strategioissa tulee kartoittaa palvelujen tarjonnan kannalta oleellisia käyttäjäsegmenttejä.” Liikenneturvallisuudessa Tiehallinto sitoutuu valtioneuvoston periaatepäätöksessä asetettuun Maakunnallisen strategian laatimiseksi Uuden- tavoitteeseen, jonka mukaan tieliikenteessä kuolee maan liitto kerää maakunnassa toimivilta teleope- vuonna 2010 enintään 250 henkilöä. Painopis- raattoreilta tietoja heidän nykyisestä laajakaistatar- teenä on pääteiden vakavien onnettomuuksien jonnastaan. Kartoituksen ensisijainen tavoite on vähentäminen ja kevyen liikenteen turvallisuuden löytää alueita, jotka tällä hetkellä ovat kokonaan parantaminen taajamissa. Perustienpidon niukat laajakaistapalvelujen tarjonnan ulkopuolella ja investointiresurssit kohdistetaan pääasiallisesti arvioida, millä toimenpiteillä ne voidaan saada liikenneturvallisuutta tehokkaasti parantaviin laajakaistapalvelujen piiriin. Samalla kartoitetaan toimenpiteisiin. Nopeusrajoituksia tarkistetaan langattomien yhteyksien levinneisyyden tilaa Uu- paikallisten olosuhteiden niin edellyttäessä ja au- dellamaalla. ”Laajakaistayhteydellä” tarkoitetaan tomaattisen nopeusvalvonnan lisäämistä tuetaan. kartoituksessa vähintään 256k/256k-nopeudella toimivia kiinteitä yhteyksiä.

20 : Uudenmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma 2005 - 2006 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN säksi toimintaryhmien kautta tapahtuu yhteisöllis- HALLINNONALA tä ja toimialakohtaista elinkeinojen kehittämistä. Yhteisöllisessä kehittämisessä korostuu kolmannen Hallinnonalan rooli maakuntaohjelman sektorin työn arvo. Omaehtoiseen kehittämiseen toteutuksessa perustuva toimintaryhmätyö on osoittautunut toi- mivaksi, siksi toimintatavan edellytykset Uudel- Maa- ja metsätalousministeriön (MMM) rahoi- lamaalla tulee jatkossakin turvata. Teknistä tukea tusta käytetään Uudellamaalla yhdyskuntien tarvitaan myös kansallisesti rahoitettavien laajojen vesihuoltotoimenpiteisiin, vesistö- ja vesihuolto- hankekokonaisuuksien valmisteluun. töihin sekä pohjavesiselvitysten ja pohjavedensuo- jelusuunnitelmien laadintaan. MMM osallistuu Kehittämisessä pyritään keskeytymättömään vesien suojelun edistämiseen maatalouden ympä- tekemiseen. Rahoituskausien vaihto 1999 - 2000 ristötukijärjestelmän kautta. merkitsi hankalaa rahoitustaukoa. Tulevaa ohjel- makausien vaihtoa valmistellaan ns. ELMA-rahoi- Uudenmaan TE-keskuksen maaseutuosasto tuksen turvin. Uuden kauden valmistelussa myös huolehtii päätoimijana ja -rahoittajana maaseutu- saariston erityistarpeet tulee ottaa huomioon. yhteisöjen ja -yritysten kehittämisestä ja investointien rahoittamisesta. Lisäksi TE-keskus huolehtii Maaseudun kehittämisen keskeisiä kysymyksiä elinkeinokalatalouden ja vapaa-ajankalatalouden on toimivien vesihuoltopalveluiden järjestämi- kehittämisestä sekä yleisen kalatalousedun valvon- nen. Vuonna 2004 valmistuneen Uudenmaan nasta toimialueellaan. vesihuollon kehittämisohjelman, jossa haja-asutuksen vesihuoltohankkeilla on keskeinen sija, Maaseudun kehittäminen toteuttaminen edellyttää valtion rahoitusosuuden tuntuvaa korottamista Uudellamaalla. Vuoden Maakunnan yhteistyöryhmän maaseutujaosto on 2004 alussa voimaantullut asetus talousjätevesien yhteistyöelin alueellisten toimijoiden välillä. Sen käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen toiminnan tavoitteena on muodostaa kokonais- ulkopuolisilla alueilla lisää painetta haja-asutusalu- näkemys uusmaalaisen maaseudun kehittämistoi- eiden vesihuoltohankkeiden toteuttamiseen. menpiteiden suuntaamiselle. Metsätalous Maaseudulle kohdennetaan maatalous- ja maaseu- tupoliittisia toimenpiteitä. Uudellamaalla maa- Bioenergian käyttöä ja lämpöyrittäjyyttä vahviste- seutupolitiikka keskittyy erityisesti maaseudun taan rahoittamalla kehittämishankkeita ja yritys- toimintarakenteiden vahvistamiseen, elinkeinojen investointeja. Bioenergiahankkeet kattavat koko kehittämiseen, peruspalvelujen kunnossapitoon ja Uudenmaan alueen. rakentamiseen sekä osaamisen tason nostamiseen. Syrjäisten maaseutuyhteisöjen tietopalvelua paran- Keskeiset hankkeet: netaan laajakaistahankkein ALMA-varoin. Riittä- · Hanko–Tammisaari yhdysvesijohto ja vät resurssit maaseutualueiden perusinfrastruktuu- siirtoviemäri rin kunnossapitoon ja palvelutason säilyttämiseen · Vesivarojen käyttö ja hoito tulee varmistaa. Suojavyöhykkeiden perustamista vesistöjen Kehittämishankkeiden ja investointien rahoituk- reunamille edistetään kehittämisvaroilla tehtävän sen kohteina ovat ensisijassa hevostalous, bio- tiedotuksen avulla. energia, matkailu, alihankinta, elintarvikkeet sekä koneurakointi ja siihen liittyvä yhteistyö. TE-kes- Erityisesti toimintaryhmien kautta rahoitetaan kuksen suoran yritys- ja kehittämisrahoituksen li- pienehköjä järvien ja lampien kunnostuksia.

Uudenmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma 2005 - 2006 : 21 Vesi- ja jätehuoltoa kehitetään mm. ALMA-rahoi- EU:n rakennepolitiikan toteuttaminen tuksen turvin Pornaisissa. MMM:n hallinnonalalla

Uudellamaalla esiin tulleet pohjavesien pilaantu- Kehittämistoimenpiteitä toteutetaan monivuoti- mistapaukset sekä viime vuosien huono pohjave- silla ohjelmilla, joista keskeisimmät maaseudun sitilanne ovat korostaneet vesihuollon varmuuden kannalta ovat alueellinen maaseudun kehittä- merkitystä yhdyskuntien vedenhankinnassa. misohjelma ALMA, horisontaalinen maaseudun Uudellamaalla tuleekin panostaa pohjavesiselvi- kehittämisohjelma, LEADER yhteisöaloite sekä tysten laatimiseen ja uusien vedenottopaikkojen kansallisesti rahoitettu POMO -kehittämisohjel- tutkimiseen erityisesti Salpausselän alueella. Lisäk- ma. si vedenhankinnan varmuutta voidaan parantaa lisäämällä kuntien välistä yhteistyötä vedenjake- Tulevana suunnittelukautena kannustetaan suku- lussa ja hankinnassa. polvenvaihdoksiin ja elinkeinon monipuolistami- seen maatiloilla. Toimintaympäristön muutosta Kalatalous tapahtuu maaseudulla - tilojen yksikkökoko kasvaa, maatilatalouden tukijärjestelmä muuttuu Kalavesiä hoidetaan ja kunnostetaan sekä vapaa- - jonka hallintaa turvataan kehittämishankevaroin. ajan kalastusmahdollisuuksia parannetaan TE- kesskuksen kansallisislla määrärahoilla. Yleistä Toimintaryhmien asema pyritään vakiinnutta- kalatalousetua valvotaan vesistöjä muuttavissa maan ja edelleen tätä toimintatapaa vahvistamaan. hankkeissa. Rahoituskausien vaihteessa 2006 - 2007 eivät Myös virtavesien kunnostukset edellyttävät valtion rahoitus- ja kehittämistoimet saisi keskeytyä. rahoitusosuutta. Siirtymäkauden rahoituksella, nk. ELMA -rahoituksella, on mahdollisuus Leader- ja POMO Keskeiset hankkeet: -ohjelmien ohessa turvata tämä ainakin osaksi. · Hanko–Tammisaari yhdysvesijohto ja siirto- viemäri 300 000 €/2005 ja 1 500 000 €/2006 MMM hallinnonala osallistuu Etelä-Suomen ta- · Tuusulanjoen kunnostus 100 000 €/2005, voite 2 -ohjelman rahoittamiseen Uudellamaalla. 500 000 €/2006 · Nummenjoen kunnostus 200 000 €/2006

22 : Uudenmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma 2005 - 2006 OPETUSMINISTERIÖN HALLINNONALA denalojen tutkimusta. Yliopistoilla ei ole ollut käytettävissään tähän määrärahaa. Määräraha Hallinnonalan rooli maakuntaohjelman yliopistolaitoksen yhteisiin menoihin jaettavaksi toteutuksessa tulevaisuuden kasvualojen tutkimuksen vahvistamiseen tulisikin lisätä valtion talousarvioon. Opetusministeriön hallinnonalan toimenpiteet vahvistavat maakunnan kehitysedellytyksiä. Mää- Uudellamaalla lähes puolet yleissivistävän koulu- rällisesti ja laadullisesti työelämän tarpeita vastaava tuksen opettajista ja yli puolet erityisopettajista ja koulutus on keskeinen edellytys maakunnan ke- opinto-ohjaajista on vailla muodollista pätevyyttä. hittämiselle. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulu- Erityisen vaikea opettajapula on ruotsinkielisissä jen rooli korostuu niiden tutkimus- ja kehittämis- oppilaitoksissa. toiminnassa, joka synnyttää uusia innovaatioita ja sitä kautta uutta yritystoimintaa. Opettaja- ja erityisopettajien työpaikkojen nopean kasvun syynä on voimakas maakuntaan muutto. Yliopistot Osaltaan tarvetta on lisännyt myös se, että suuri osa kasvusta muodostuu maahanmuuttajista. Korkeakoulujen alueellisen kehittämisen ohjelma Ruotsinkielisten opettajien vähäisyyden syynä on, jatkuu yliopistoissa 2004 - 2006. Sen toteuttamis- ettei Uudellamaalla ole ruotsinkielistä opettaja- kustannuksiksi on arvioitu 5,38 milj. euroa. Kes- koulutusta. Helsingin yliopiston opettajakoulu- keisenä toimenpiteenä siinä on HERAn (Helsinki tuslaitoksen aloituspaikkoja on lisätty ja Joensuun Reseach Area) toteuttaminen, jonka avulla alueen yliopisto järjestää Helsingissä opinto-ohjaajille yliopistot, ammattikorkeakoulut, tutkimuslaitok- koulutusta. Nämä lisäykset eivät kuitenkaan riitä set ja tutkimusintensiiviset yritykset pyrkivät vah- poistamaan vajetta, vaan Uudellemaalle tarvitaan vistamaan Uuttamaata kansainvälisillä osaajilla. merkittävästi lisää koulutuspaikkoja opettaja-, erityisopettaja- ja opinto-ohjaajakoulutukseen. Yliopistojen alueellisen vaikuttavuuden lisäämi- sessä on tärkeää, että niiden perusrahoitus säi- Ammattikorkeakoulut lyy vahvana ja yliopistojen koulutuspaikkojen ja aluekehittämisresurssia kohdennetaan niille Aluekehittämisen kannalta ammattikorkeakoulu- alueille, joilla akateemista työvoimaa tarvitaan jen vuoteen 2008 ulottuvilla tutkimus- ja kehit- ja joilla elinkeinojen kehittämiseen tarvittavat tämistoiminnan strategioiden toteutumisella on yhteistyöyritykset sijaitsevat. Kustannusten kasvu keskeinen merkitys. on huomioitava yliopistojen perusrahoituksessa. Kustannusnousua aiheutuu erityisesti tilavuok- Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunni- rien kallistumisesta, ulkomaisten opiskelijoiden telman mukaan ammattikorkeakoulujen aloitta- määrän kasvusta, opiskelijoiden henkilökohtaisten japaikkatavoite nuorten koulutuksessa on Uudel- opetussuunnitelmien käyttöönotosta, mikä lisää lamaalla vuonna 2008 25 900. Tavoite merkitsee opettajatarvetta sekä tutkimusrahoituksen lisään- vuoden 2004 tarjontaan nähden noin 1 000 tymisestä, jonka yleiskustannukset rasittavat nyt aloittajan lisäystä suomenkielisiin ammattikorkea- yliopistojen perusrahoitusta. Rahoituksen lisäys- kouluihin. Kehittämissuunnitelman toimeenpa- tarvetta aiheuttavat myös yliopistojen uuden palk- noa ajatellen on tärkeää, että uusia aloittajapaik- kausjärjestelmän toteuttaminen sekä tarve vahvis- koja ja niiden edellyttämät taloudelliset resurssit taa ammattimaisen tutkijanuran edellytyksiä. suunnataan Uudellemaalle työelämän kysynnän mukaisesti. Pitkällä aikavälillä Uudenmaan ja koko maan kehittäminen edellyttää, että jo nyt vahvistetaan Tutkintoon johtavan aikuiskoulutuksen määrän kilpailukyvyn kannalta keskeisten tulevaisuu- ennakoidaan kasvavan. Jo nyt Uudellamaalla

Uudenmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma 2005 - 2006 : 23 ammattikorkeakoulujen aikuiskoulutuspaikkojen Noste -ohjelmarahoituksella ei vielä pystytä tarjo- kysyntä on huomattavasti suurempi kuin tarjonta. amaan kysyntää vastaavaa määrää suomenkielistä Ammattikorkeakoulujen aikuiskoulutuspaikkojen ammatillista koulutusta. Noste-ohjelman rahoi- määrää tarvittaisiin merkittävä lisäys ja sen mukai- tuksen tulisikin vastata hallitusohjelmassa sovittua set taloudelliset lisäresurssit. tasoa eli 10 000 koulutuspaikkaa koko maassa.

Pätevien opettajien puute on Uudenmaan am- Myös muun eli valtionosuudella rahoitettavan matillisen peruskoulutuksen tarjonnassa suuri aikuiskoulutuksen aloituspaikoista vallitsee Uu- ongelma. Ongelma koskettaa koko sektoria ja eri- dellamaalla jatkuva puute suhteessa kysyntään. tyisesti ruotsinkielistä koulutusta, jossa opettajista Puute on seurausta väestömäärän voimakkaasta päteviä on vain 53 %. Uusimaa on saanut kuluva- kasvusta ja elinkeinoelämän osaamistarpeiden na vuonna lisää koulutuspaikkoja ammatilliseen nopeista muutoksista. Ammatillisten oppilaitosten opettajakoulutukseen, mutta se ei vielä riitä tur- aikuiskoulutuspaikkojen määrää suomenkielisessä vaamaan pätevien opettajien saantia ammatillisiin koulutuksessa on Uudellamaalla tarpeen lisätä. oppilaitoksiin. Ammatilliseen opettajakoulutuksen tarvitaan edelleen lisäystä aloituspaikkoihin. Yleissivistävä koulutus

Ammatillinen koulutus Yleissivistävien oppilaitosten rakentamis- ja laa- (ml aikuiskoulutus) jentamishankkeiden tarve on suuri Uudenmaan muuttovoittokunnissa. Väestönkasvun aiheuttama Oppisopimuskoulutuksen lisäkoulutuspaikat, joil- uudisrakentamis- ja laajentamistarve kohdistuu la tuotetaan työmarkkinoille ammattitutkinnon ensisijaisesti yleissivistäviin oppilaitoksiin, mutta ja erikoisammattitutkinnon suorittaneita osaajia, heijastuu myös ammatillisiin ja aikuisoppilaitok- ovat viime vuosina täyttyneet jo heti alkuvuodesta. siin. Oppilaitosten rakentamishankkeiden val- Uudellamaalla oppisopimuskoulutukselle on suuri tionrahoituksen osalta tilanne on viime vuodesta kysyntä, koska aikuisväestön koulutuspaikoista on selvästi parantunut, mutta tarvetta rahoitustason puutetta ja merkittävä osa maan oppisopimuskou- nostamiseen on vielä, sillä kunnat toteuttavat lukseen soveltuvista työpaikoista sijaitsee Uudel- edelleen suuren osan oppilaitosten rakentamis- lamaalla. Oppisopimuskoulutus on sekä työnan- hankkeistaan omin varoin. tajalle että opiskelijalle edullinen koulutusmuoto, joka johtaa pääsääntöisesti työllistymiseen. Kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntatoimi

Aikuisten koulutustason kohottamisohjelman Opetusministeriön kanssa tehdyn tulossopimuk- (NOSTE) tavoitteena on parantaa enintään sen mukaan lääninhallitus arvioi osana peruspal- perusasteen tutkinnon suorittaneiden työelämässä velujen arviointia vuonna 2005 kirjastojärjestel- pysymistä ja urakehitystä, lieventää tulevaa työ- miä sekä kirjastojen verkko- ja mobiilipalveluja. voimavajausta ja vaikuttaa työllisyystilanteeseen. Samoin arvioidaan kuntien yhteistyötä kirjastojär- jestelmien hankinnassa ja ylläpidossa. Aikuisten koulutustason kohottamisohjelmalla (NOSTE) on suuri merkitys Uudellemaalle, jotta Erityisen tärkeänä pidetään läntisellä Uudella- eläkkeelle siirtymisen myötä vapautuvat työpaikat maalla kirjastojen atk-yhteistyön kehittämistä ja pystyttäisiin täyttämään maakunnassa jo asuvalla seudullisen yhteistyön laajentamista ja tiivistämis- väestöllä ja siten vaimentamaan Uudellemaalle tä tasavertaisten kirjastopalvelujen turvaamiseksi. kohdistuvaa muuttoliikettä. Noste-ohjelmassa, joka tukee enintään perusasteen tutkinnon Enemmistöltään ruotsinkielisissä kunnissa ja suorittaneiden aikuisten ammatillisia opintoja, on kaksikielisissä kunnissa tulee turvata myös ruot- Uudellamaalla yhteensä 10 hanketta. Nykyisellä sinkielisen väestön mahdollisuudet omakielisiin

24 : Uudenmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma 2005 - 2006 kirjasto- ja tietopalveluihin. Tämä edellyttää koh- vaikuttaa työllistymiseen ja luoda pohjaa oppilai- dennettua panostusta alan koulutukseen sekä alan tosten ja yritysten/elinkeinoelämän yhteistyönä vetovoimaisuuden lisäämiseen. tehtävälle tuotekehitykselle ja tutkimukselle. Näitä toimia lääninhallitus voi edistää Uudellamaalla Keskeinen haaste nuorisotoimessa on syrjäyty- osaltaan tavoite 3 -ohjelmaan liittyvillä hankkeilla. misen ehkäisy ja koulupudokkuuden estäminen. Toteuttamissuunnitelmavuosille on varattu rahoi- Lääninhallitus voi tukea osaltaan kuntien toi- tusta Uudellamaalla käynnissä olevien hankkeiden mintaa myöntämällä valtionavustusta kuntien loppuunsaattamiseksi yhteensä 7 559 095 euroa. ylläpitämään työpajatoimintaan sekä osarahoit- Hankerahoituksen myöntämisen edellytys on, että tamalla työpajatoiminnan kehittämishankkeita hankkeet toteutuvat hyväksytyn projektisuunnitel- ESR-rahoituksella. ESR-rahoitusta Uudellamaalla man mukaan ja että opetusministeriö on osoitta- käynnissä olevien kehittämishankkeiden loppuun- nut hankkeiden jatkorahoitusta varten määrärahat saattamiseksi vuosille 2005 - 2006 on varattu vuosille 2005 ja 2006. yhteensä runsaat 300 000 euroa. Vuonna 2005 tavoite 3 -ohjelmassa uusia hankkei- Lasten ja nuorten kasvun tukemiseksi lääninhalli- ta voidaan ottaa rahoituksen piiriin ainakin toisen tus osallistuu alueellisesti tasapainoisten ja väestön asteen ammatillisen koulutuksen työssäoppimi- tarpeista lähtevien liikunnan edellytysten luo- seen teemakokonaisuudessa; opettajien työelämä- miseen tukemalla liikuntapaikkarakentamista ja jaksot, työpaikkaohjaajien koulutus ja oppilaitos- koululaisten liikunnallista iltapäivätoimintaa. ten ja työpaikkojen innovaatiot työssäoppimisen kehittämiseksi. Vuosille 2005 - 2006 Uudenmaan kunnat ja muut yhteisöt ovat esittäneet yhteensä 23 han- Tietoyhteiskuntakehityksen edistäminen on ketta, joiden yhteenlasketut kustannukset ovat opetusministeriön hallinnonalalla noussut yhdeksi 107 063 000 euroa. Valtionavustus on harkinnan- keskeiseksi keinoksi rakennepolitiikan toteuttami- varainen. sessa. Tietoyhteiskuntaohjelman tarkoituksena on lisätä kilpailukykyä ja tuottavuutta, sosiaalista ja Etusijalle liikuntapaikkarakentamisen tukemisessa alueellista tasa-arvoa sekä kansalaisten hyvinvoin- asetetaan laajoja käyttäjäryhmiä palvelevat liikun- tia ja elämänlaatua hyödyntämällä tietoja viestin- tapaikat ja niin sanotut lähiliikuntapaikat. Uudis- tätekniikkaa koko yhteiskunnassa. rakentamisen rinnalla korostuu olemassa olevan rakennuskannan kunnossapito ja nykyaikaistami- Uudellamaalla lääninhallitus on tavoite 2 -oh- nen; valtion tuesta huomattava osa suunnataan jelmassa sen vähäisillä määrärahoilla edistänyt korjausrakentamiseen, erityisesti uimahallien pe- ja edistää em. kaltaista hanketoimintaa. Vuonna ruskorjaamista tuetaan voimakkaasti. Ikääntyvien 2005 lääninhallituksella ei ole tavoite 2 -ohjel- ihmisten liikuntaolosuhteiden parantaminen tulee massa enää käytettävissä uutta määrärahaa aloittaa olemaan yksi tulevien vuosien haasteista. uusia hankkeita.

EU:n rakennepolitiikan toteuttaminen Etelä-Suomen ja Viron Interreg IIIA -ohjelmaan OPM:n hallinnonalalla liittyvien hankkeiden tavoitteena on tukea mm. rajanylittävien osaamiskeskittymien kehittämistä. Opetusministeriön hallinnonalalla tavoitteena on Tämän ohjelman hallinnointia sen kansallisen EU-rahoituksen avulla väestön koulutustason nos- rahoituksen osalta hoitaa Länsi-Suomen läänin- taminen ja opetuksen sekä sitä kautta tulevan työ- hallitus ja tukee myös Uudellamaalla toteutettavia voiman laadun kohottaminen. Sitä kautta voidaan ohjelmanmukaisia hankkeita.

Uudenmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma 2005 - 2006 : 25 SISÄASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA ohjelmien kärkihankkeistuksen kautta syntyy uusia yhteistyömahdollisuuksia osaamiskeskusten Hallinnonalan rooli maakuntaohjelman ja seututoimijoiden välille. Tämä tulisi huomioida toteutuksessa osaamiskeskusrahoituksessa. Uusimaa on mukana myös elintarvikelan valtakunnallisessa osaamiskes- Sisäasiainministeriön hallinnonalan painopistei- kuksessa sekä Puutuotealan osaamiskeskuksessa nä Uudellamaalla ovat maakunnan kehittämis- ja Uudellemaalle on sijoittunut valtakunnallinen rahalla toteutettavat maakuntaohjelman ja sen nosto- ja siirto-osaamiskeskus, jonka mahdolli- toteuttamissuunnitelman mukaiset hankkeet ja suuksia kansainväliseksi osaamiskeskukseksi tulee toimenpiteet, osaamiskeskusohjelmien mukaiset edistää. Nykyisten osaamiskeskusten rahoitusmah- sekä aluekeskusohjelman ja kaupunkiohjelmien dollisuudet tulee säilyttää. mukaiset hankkeet ja toimenpiteet. Aluekeskusohjelma Alueiden kehittäminen Yleinen aluekehittäminen (ns. vapaan Valtioneuvoston aluekeskusohjelmaa toteutetaan maakunnan kehittämisrahan painotukset) Uudellamaalla Hyvinkään - Riihimäen talousalueen aluekeskusohjelmalla sekä kaupunkiohjelmilla Ohjelmiin sitomaton maakunnan kehittämisra- Pääkaupunkiseudun kaupunkiohjelma, Lohjan ha kohdistetaan ensisijaisesti valtakunnallisten seudun Hiiden -ohjelma, Tammisaaren seudun tavoitteiden mukaisesti osaamiskeskusohjelmien Raaseporin kehitysohjelma ja Keskisen Uuden- alueellisen vaikuttavuuden lisäämiseen ja tietoyh- maan KUUMA -kumppanuusohjelma. Ohjelmien teiskuntahakkeisiin. Aluekeskus- ja kaupunkioh- perusrahoitus tapahtuu Uudenmaan liitolle jelmien piiriin saatetaan nykyisten yhteistyöaluei- osoitetulla maakunnan kehittämisrahalla. Ohjel- den lisäksi koko Uudenmaan alue. mia toteuttavat hankkeet vaativat erillistä rahoitusta, josta erikseen neuvotellaan asianomaisten Osaamiskeskusohjelma rahoitustahojen kanssa. Ohjelmien perusrahoituk- sen oletetaan säilyvän nykyisellä tasollaan tai siitä Uudenmaan osaamiskeskusohjelma jatkuu nousevan. Myös kaupunkiohjelmien oletetaan vuoteen 2006 nykyisten osaamiskeskusten puit- jatkuvan seuraavalla ohjelmakaudella. teissa. Osaamiskeskukset ovat: aktiivimateriaalit ja mikrosysteemit, logistiikka, geeniteknologia ja Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma molekyylibiologia, lääketieteen ja hyvinvoinnin teknologia, digitaalinen media, sisältötuotanto ja Aluekehittämisen lähtökohtana on vahva maa- oppimispalvelut sekä ohjelmistotuoteliiketoimin- seutu- ja kaupunkipolitiikka sekä niitä yhdistävä ta. Tulevaisuuden painotuksia ovat osaamisinten- vuorovaikutuspolitiikka, kansalaisille oikeuden- siiviset palvelut ja hyvinvointipalvelut. mukaisuutta ja alueille tasa-arvoisuutta tuovia keinoja. Tasapainoista alueellista kehitystyötä teh- Pitkäjänteinen kehittäminen on näillä aloilla dään suuntaamalla varoja suoraan myös keskusten tärkeää. Siksi tulee turvata näiden osaamisalo- ulkopuolisten alueiden kehittämiseen. jen toiminnan jatkuvuus myös ohjelmakauden jälkeen. Osaamiskeskusten kytköstä nykyistä Maaseutupolitiikka pitää esillä vaativan ilmaston, tiiviimmin yritystoimintaan tulee edesauttaa, harvan asutuksen ja pitkien etäisyyksien oloissa kuten myös osaamiskeskusten ja seutujen välistä toimivaa ja hyvinvoivaa maaseutua. Tavoitteena yhteistyötä projektirahoituksella. Osaamiskeskus- on kaikkien elinkeinoalojen tasa-arvoinen asema toiminnan verkottuminen pääkaupunkiseudun toimeentulon lähteinä ja yritysrahoituksen koh- ulkopuoliselle alueelle on hyvässä vauhdissa, teena. mutta vaatii lisätoimenpiteitä. Seutujen kehitys-

26 : Uudenmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma 2005 - 2006 Maaseutupolitiikka jatkaa voimavaroja kokoavien, tämisrahan suuntaamisessa on tärkeää, että nämä osaamista lisäävien ja yhteistyöhön perustuvien Uudenmaan saariston tarpeet otetaan huomioon. työmuotojen (kylätoiminta, kuntayhteistyö, seudulliset yrityspalvelut, toimintaryhmätyö ja Uudellamaalla on kolme saaristo-osakuntaa. osaamiskeskittymät) vahvistamista. On tärkeää, että saaristo-osakuntien saaristolisiä nostetaan siten, että ne ovat oikeassa suhteessa Toimintaryhmätyötä kehitetään yhtenä pysyvänä saaristokuntien saaristolisiin. Lisäksi on tärkeää, välineenä. että valtioneuvoston saaristolain perusteella teh- dyssä saaristopäätöksessä määritellyt saaristoalueet Maaseutupoliittiseen rahoitukseen varataan vähin- huomioidaan EU:n rakennepolitiikassa tukea tään nykykautta vastaava rahoitusosuus kaudelle tarvitsevina alueina myös vuoden 2006 jälkeen. 2007 - 2013. Saaristoalueiden kehittämisen kannalta EU:n puitteissa olisi hyvä, että sisäasiainministeriö tekisi Saaristo-ohjelma esityksen Euroopan unionille EU:n saaristokäsit- teen tarkistamiseksi, jotta se käsittäisi myös pienet Saaristo-ohjelman tavoitteena on alueiden kehi- saaret ja järvien saaret. tyksen edistämiseksi löytää uusia keinoja hyödyn- tää Suomen saaristoisuutta, vesistöisyyttä ja merta EU:n rakennepolitiikan toteuttaminen lähinnä maaseutumaisilla saaristo-, vesistö- ja SM:n hallinnonalalla rannikkoalueilla suojellen luonnon puhtautta, monimuotoisuutta sekä maisema- ja kulttuuri- Sisäasiainministeriö on EU:n rakennerahasto- arvoja. ohjelmien vastuuministeriö. Uudellamaalla toteutetaan Etelä-Suomen tavoite 2 -ohjelmaa. Ministe- Uudenmaan kannalta keskeistä sisäasiainminis- riön kautta kanavoituvan Euroopan aluekehi- teriön hallinnonalalla on luoda saaristoon uutta, tysrahaston ja siihen liittyvän valtion vastinrahan korkeaan osaamiseen perustuvaa elinkeinotoimin- osuus on Uudenmaan kehittämishankkeiden ra- taa ja uudistaa perinteisiä elinkeinoja, kehittää hoituksessa vähäinen, mutta hankkeiden kannalta saaristo- ja vesistömatkailun tuotteita sekä tukea tarpeellinen. Pääosa tästä rahoituksesta ohjautuu saaristokulttuuria ja korkealaatuisen saaristomaise- tavoite 2 -ohjelman lisäksi EU:n yhteisöaloiteoh- man säilymistä ja kehittymistä. Maakunnan kehit- jelmien ja URBAN II -ohjelman toteuttamiseen.

Uudenmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma 2005 - 2006 : 27 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN telmän kehittämiseen, olla vaikuttavuudeltaan HALLINNONALA merkittävä ja hyödynnettävyydeltään laaja-alainen sekä parantaa pysyvästi palvelujen järjestämistä ja Sosiaali- ja terveysministeriö, kunnat sekä Etelä- toimintatapoja. Suomen sosiaalialan osaamiskeskus toteuttavat suuren osan maakuntaohjelmassa esitetyistä Etelä-Suomen lääninhallitus jakoi terveyden- sosiaali- ja terveysalan hankkeista. Valtioneuvosto huollon kehittämishankkeisiin vuonna 2004 päättää vuosittain talousarvion antamisen yhtey- oli 3,76 milj. euroa. Avustusta myönnettiin 24 dessä sosiaali- ja terveydenhuollon voimavaroista. kunnalle/kuntayhtymälle kaikkiaan 33 hankkeelle, Vuonna 2004 valtionavustusta myönnettiin sosi- joista 13 koski Uuttamaata ja joita tuettiin 2,099 aali- ja terveydenhuollon hankkeelle vain, jos milj. eurolla. Painopisteinä oli kansallisen terveys- kunta tai kuntayhtymä oli päättänyt toteuttaa ohjelman tavoitteet, perusterveydenhuollon kehit- riittävät palvelujen tehostamiseen tähtäävät jär- täminen, hoitoon pääsyn turvaaminen, palvelujen jestelyt. Erityisesti se koski alueellisen yhteistyön uudelleen järjestelyt, mielenterveystyön lisäämi- parantamista ja hoitoa koskevan työnjaon sel- nen ja ehkäisevä terveydenhoito, seudullisuus ja keyttämistä. Kokemukset vuoden 2004 päätök- eri toimijoiden yhteistyön vahvistaminen. senteosta osoittavat että valtionavustusta haettiin noin kaksinkertainen määrä käytettävissä olevaan Kuntien ja kuntayhtymien esittämiin sosiaali- ja määrärahaan verrattuna, hakumenettely ei suosi- terveydenhuollon perustamishankkeisiin Etelä- nut sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisiä kehittä- Suomessa oli vuonna 2004 käytettävissä valtion- mishankkeita. avustusta 2,889 miljoonaa euroa. Näistä hankkeista lääninhallitus oli tehnyt jo vuonna 2003 sitovat Vuosina 2003 - 2007 kehittämishankkeiden ennakkoratkaisut. Lääninhallitukseen tuli määrä- valtionavustukset suunnataan Terveyshankkeen, aikaan mennessä siitä huolimatta yhteensä 111 Sosiaalihankkeen ja Alkoholiohjelman mukaisiin perustamishankehakemusta, joiden yhteenlasketut kunnallisiin kehittämishankkeisiin. Maakuntaoh- kokonaiskustannukset ovat 309,493 miljoonaa jelman hyvinvointia edistävät kehittämistoimen- euroa ja haetun valtionavustuksen määrä 103,929 piteet ja niitä toteuttavat kehittämishankkeet nou- milj. euroa. Hankehakemusten kokonaiskustan- dattavat sosiaali- ja terveysministeriön tavoitteita nukset olivat Uudellamaalla 235,766 milj. euroa, ja vastaavat omalta osaltaan yhdessä Etelä-Suomen josta haettu valtionavustus oli 70,742 milj. euroa. sosiaalialan osaamiskeskuksen kanssa Hyvinvointi Uusimaa sai neljälle eri hankkeelle vuonna 2004 2015 -ohjelman alueellisesta toimeenpanosta. yhteensä 1,611 milj. euroa. Vuonna 2005 Etelä- Suomen läänin hankekiintiö on 2,26 miljoonaa Etelä-Suomen lääninhallitus on vuonna 2004 euroa. Hakemusten suuri määrä osoittaa edelleen myöntänyt kunnille ja kuntayhtymille valtion- perustamishankkeiden rakentamistarpeen Uudel- avustusta 3,134 milj. euroa sosiaalialan kehittä- lamaalla. miseen sekä alkoholihaittojen ehkäisyyn ja vähen- tämiseen keskittyviin hankkeisiin. Avustuksesta Sosiaali- ja terveysministeriö on lisäksi myöntänyt myönnettiin Uudellemaalle 45,4 %. Avustusta sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkei- haettiin kaikkiaan 49 kehittämishankkeelle. siin valtionavustusta Uudenmaan kunnille seitse- Hakemusten yhteenlasketut kokonaiskustan- mälle hankkeelle yhteensä 679 400 euroa. nukset olivat yli 15,1 miljoonaa euroa ja haetun STM:n päätöksellä sai Uudellamaalla vuonna valtionavustuksen määrä lähes 7,1 miljoonaa. 2004 kansallisen terveysprojektin kehittämisrahaa Valtionavustusta saaneissa hankkeissa korostuivat kuusi eri hanketta yhteensä 2,966 milj. euroa. erityisesti lasten ja perheiden ongelmien ehkäisy ja palveluiden kehittäminen. Hankkeen tuli olla Valtionavustusta kehittämishankkeille myön- kiinteässä yhteydessä kunnallisen palvelujärjes- nettäessä otetaan huomioon, miten hankkeessa

28 : Uudenmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma 2005 - 2006 toteutuu seutukunnallinen laajuus tai useiden järjestämisessä ja toimintatavoissa. Sosiaalialan kuntien yhteistyö, kiinteä yhteys kunnallisen kehittämishankkeessa on kysymys sosiaalipalvelu- palvelujärjestelmän kehittämiseen, hankkeen jen saamisen ja laadun turvaamisesta, palveluiden vaikuttavuus ja laaja-alainen hyödynnettävyys sekä ja palvelurakenteiden uudistamisesta sekä hen- pysyvän parannuksen aikaansaaminen palvelujen kilöstön osaamisen ja työolojen kehittämisestä.

Sosiaali- ja terveydenhuollon avustukset vuonna 2004, 1 000 euroa

Uusimaa Koko maa Uusimaa % lääni Lääni x)

1) Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeet /lääni 1,424 45,4 3,134 8 330

2) Kansallisen terveydenhuollon hankkeen mukaiset kehittämishankkeet/lääni 2,099 55,8 3,762 10 000

3) Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeet /STM 0,679 26,6 2,551 4 000

4 Kansallisen terveydenhuollon hankkeen mukaiset kehittämishankkeet/STM 2,966 94,7 3,132 20 000

5) Perustamishankkeet 1,611 55,8 2,889 8 000

8,779 56,8 15,468 50 330

x) VN:n asetus sosiaali- ja terveydenhuollon vuoden 2004 voimavaroista/16.9.2003

Uudenmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma 2005 - 2006 : 29 TYÖMINISTERIÖN HALLINNONALA puitteissa pohditaan myös maahanmuuttajapoli- tiikkaa koulutetun työvoiman Hallinnonalan rooli maakuntaohjelman toteutuksessa Työvoimapolitiikka

Uudenmaan TE-keskuksen työvoimaosasto huo- Vaikka Uudenmaan työttömyysaste, 7,6 %, on lehtii Uudellamaalla työmarkkinoiden alueellisesta suhteellisen pieni koko maan keskiarvoon nähden, toimivuudesta ja muusta työvoima- ja työelämä- merkitsee se määrällisesti vajaata 61 000 työllis- asioiden alueellisesta edistämisestä ja hoitamisesta, tettävää henkilöä. maahanmuuttajien yhteiskuntaan ja työelämään sopeutumisen edistämisestä ja turvapaikanhakijoi- Uudenmaan työvoiman erityispiirteenä on kor- den vastaanotosta. keasti koulutettujen suuri määrä. Korkeasti koulutettujen työllisyystilanne on ratkaisevasti Vaikeimmille työttömyysalueille kohdennetaan vaikeutunut ja akateemisten työttömien määrä on valtionapua osarahoituksena kuntien, kuntayhty- selvässä kasvussa. Samaan aikaan Uudellamaalla mien ja muiden yhteisöjen työllisyysperusteisiin on runsaasti täysin ammattitaidottomia, joiden investointeihin, joilla edistetään uusien työpaikko- työllistäminen myös vaatii erityissuunnittelua ja jen syntymistä. Lisäksi määrärahaa kohdennetaan -toimenpiteitä. Ammattitaidottomien ryhmässä valtion virastojen ja laitosten investointihankkei- haasteellisimman ryhmän muodostavat maa- den osarahoitukseen, kun pyritään aientamaan hanmuuttajat, joista Uudellamaalla asuu runsaat työllisyyden hoidon kannalta merkittäviä hankkei- puolet eli 48 000. ta. Hankkeiden valinnassa kiinnitetään huomiota erityisesti niiden valmistumisen jälkeisen toimin- Uudenmaan TE-keskuksen hallinnoimat työvoi- tavaiheen työpaikkoihin. makoulutuksen määrärahat ovat edellisvuodesta hieman nousseet, mutta myös koulutuksen tarve Työllisyyspoliittista projektitukea myönnetään on kasvanut ja sen suunnittelu vaikeutunut. Tällä kunnille, kuntayhtymille, muille yhteisöille sekä hetkellä kipeimmin lisäpanostusta tarvitsisi säätiöille, joiden projektien lähtökohtana on Uudellamaalla koulutuksen suunnittelu, jotta työttömien työnhakijoiden työmarkkinavalmiuk- maakunnassa asuva työtön väestö saataisiin ny- sien parantaminen ja avoimille työmarkkinoille kyistä suuremmassa määrin työllistetyksi. työllistymisen edistäminen. Projektituella käynnis- tetään projekteja erityisesti yhdistelmätuen piiriin Työvoimapolitiikan lähivuosien päätavoitteina kuuluville pitkäaikaistyöttömille ja vaikeasti työl- Uudellamaalla ovat: listyville nuorille. Projektit kattavat tasaisesti koko Uudenmaan alueen. 1. Vahvistetaan avoimille työmarkkinoille suuntautuvaa palvelua siten, että rekrytointi- TE-keskus toteuttaa yhteistyössä oppilaitosten, ongelmat lieventyvät, julkisen työvoimapal- kuntien sekä maakunnan muiden toimijoiden velun merkitys rekrytointikanavana kasvaa ja kanssa aluekehittämissopimukseen perustuvan että työnhakijoiden työllistyminen avoimille ”Maahanmuuttajien osaaminen voimavaraksi” työmarkkinoille paranee. -hankkeen. Hankkeen tavoitteena on laatia 2. Lisätään aktiivivaihtoehtojen tarjontaa työttö- Uudellemaalle maahanmuuttajaohjelma, jossa mien työnhakijoiden työllistymistä tukien ja käsitellään kokonaisvaltaisesti maahanmuuttajien työttömyyden pitkittymistä ehkäisten. koulutustarpeita. Hankkeella pyritään vahvista- 3. Alennetaan rakenteellista työttömyyttä maan maahanmuuttajien identiteettiä ja pienen- kohdentamalla palveluresursseja ja yksilöllisiä tämään esteitä hakeutua koulutukseen. Hankkeen toimenpidekokonaisuuksia vaikeasti työllisty- ville.

30 : Uudenmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma 2005 - 2006 EU:n rakennepolitiikan toteuttaminen mät, joiden hyvä peruskoulutus antaa valmiuden TM:n hallinnonalalla osallistua ilman erityisvalmentammista suoraan työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin. Jo ennestään EU:n rakennepolitiikan toteuttamisessa Uudel- korkeakoulutettujen työttömyys on Uudellamaalla lamaalla lähtökohtana ovat Uudenmaan erityis- ollut muuta maata suurempaa, ja se on lisääntynyt piirteet. Työpaikkoja ja työvoimaa on runsaasti muita ryhmiä nopeammin. Viime aikoina Uu- tarjolla mutta samaan aikaan työttömyys kasvaa denmaan TE-keskuksen alueelle tulleista uusista ja pitkäaikaistyöttömyys on koko maata suurem- työttömistä puolet on ollut korkeakoulutettuja. paa. Elinkeinotoiminta on maan vilkkainta mutta Myös nuorten työttömyys on kasvanut keskimää- alueelle tärkeät kasvualat supistavat toimintaansa räistä enemmän. tai kärsivät osaavan työvoiman puutteesta. Suh- dannearvioiden mukaan sekä Uudenmaan että EU-toiminnassa keskeistä on työvoiman saatavuu- erityisesti Helsingin seudun talouskasvu on ollut den varmistaminen sekä ennaltaehkäistä pitkäai- vaatimatonta. Uudenmaan kehitykselle keskeisen kaistyöttömyyttä ja lisätä työssäkäyvien osaamista. Helsingin kasvu on sekä tuotannon että työllisyy- Työllistyvyyteen tähtäävät toimet kohdistetaan en- den kannalta ollut koko maata heikompaa. sisijaisesti pitkäaikaistyöttömyyden riskiryhmiin ja kohderyhmän segmentoinnissa otetaan huomioon Työttömyyden ja syrjäytyneisyyden katkaisemi- nopean työllistyminen edellytykset. Työssäkäyville seksi on kansallisella rahoituksella saatavissa uusia tarjotaan spesifejä, tehtävistä toisiin siirtymistä välineitä yhteispalvelupisteiden ja työvoiman tukevia koulutuksia. palvelukeskusten myötä. Työ- ja elinkeinopoli- tiikan kannalta Uudellamaalla on perusteltua Erityispalveluja työllistymisen edistämiseksi tar- keskittää EU-rahoitusta rakenteellisen työttö- jotaan ESR-projekteissa tehostettujen kansallisten myyden torjumiseen ja erityisesti niiden ryhmien palvelujen ulkopuolelle jääville erityisryhmille, työllistyvyyden nopeuttamiseen, jotka eivät sovi mm. maahanmuuttajille ja sellaisille työttömille, kansallisten uusien palvelujen käyttäjiksi. Uudel- esimerkiksi vammaisille, jotka eivät sovellu yhteis- lamaalla tällaisia ryhmiä ovat koulutetut työttö- palvelupisteiden tai palvelukeskusten asiakkaiksi.

Uudenmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma 2005 - 2006 : 31 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN HALLINNONALA täviä resursseja. Melualueiden ja -tasojen kasvaessa on tärkeää kiinnittää huomiota myös hiljaisiin Hallinnonalan rooli maakuntaohjelman alueisiin ja niiden säilyttämiseen. toteutuksessa Hiukkaspäästöjen lisääntyminen aiheuttaa ilman- Ympäristöministeriön hallinnonalan keskeisiä laadun huonontumista, mikä saattaa aiheuttaa kysymyksiä Uudellamaalla ovat väestön ja väljyy- asukkaille lisääntyviä terveydellisiä ongelmia. Li- den kasvun aiheuttama asuntotuotannon tarve, säksi kasvava liikenne lisää kasvihuonekaasupääs- yhdyskuntarakenteen eheyttäminen ja tiivistä- töjä ja vaikeuttaa Kioton sopimuksen mukaisiin minen, viihtyisän asuinympäristön kehittäminen tavoitteisiin pääsemistä. sekä ympäristökuormituksen vähentäminen. Vesi- ja jätehuolto Yhdyskuntien toimivuus Yhdyskuntien jäte- ja vesihuoltojärjestelmien Uudenmaan vuonna 2004 valmistuva maakun- suunnittelua ja toteuttamista tukemalla ja kun- takaava muodostaa perustan alueiden käytön ja tien yhteistyötä edistämällä luodaan toimivaa yhdyskuntarakenteen suunnittelulle, jota tehdään ja kestävää aluerakennetta. Tämä edistää myös maakuntakaavan pohjalta sekä maakuntakaavan EY:n vesipolitiikan toimeenpanon tavoitteita toteuttamiseen tähtäävänä jatkosuunnitteluna että pinta- ja pohjavesien hyvän tilan saavuttamiseksi. kuntien omana kaavoituksena. Tarkoituksenmu- Vesivarojen käyttöön ja hoitoon liittyvät hankkeet kaisen, toimivan ja kestävän yhdyskuntaraken- edistävät myös Itämeren suojeluohjelman tavoit- teen saavuttamiseksi on useissa kohteissa tarvetta teiden toteutumista. Vuonna 2004 valmistuneen kuntarajat ylittävään, useamman kunnan aluetta vesihuollon kehittämissuunnitelman toteuttami- koskevaan maakuntakaavaa tarkentavaan suunnit- nen edellyttää lisää valtion tukea Uudellemaalle. teluun. Olemassa olevan palvelurakenteen ja infra- Vesihuoltoavustusten lisäksi asuntorahaston struktuurin tehokas hyödyntäminen ja tarvittavien myöntämiä infra-avustuksia voidaan hyödyntää uusien asuntoalueiden sijoittuminen valtakun- kunnallistekniikan toteuttamisessa uusien asunto- nallisten alueidenkäyttötavoitteiden periaatteiden alueiden käyttöön saamiseksi kasvukunnissa. mukaisesti edellyttää suunnitteluyhteistyötä, jonka käynnistämiseen on tarpeen ohjata myös valtion Vuoden 2004 alussa voimaan tullut vesihuolto- rahoitusta. laitosten ulkopuolisia alueita koskeva jätevesien käsittelyä koskeva asetus asettaa suuria haasteita Vaikka uusi rakentaminen tulee pääasiassa si- maaseudun vesihuollon kehittämiselle olemassa joittumaan nykyisiin taajamiin niitä tiivistäen olevan asutuksen osalta seuraavan 10 - 14 vuoden ja täydentäen, aiheuttaa kasvava asukasmäärä aikana. ja elinkeinotoiminta liikenteen määrän kasvua myös tulevaisuudessa. Liikenteen määrän kasvu Yhdyskuntien jätehuolto kehittyy lähivuosina puolestaan johtaa melu- ja hiukkaspäästöjen sekä jätteen loppusijoituksesta laitosmaiseen käsitte- kasvihuonekaasupäästöjen merkittävään lisäänty- lyyn ja hyödyntämiseen. Erityisesti jätteenpoltto miseen. energian tuottamiseen tulee kuulumaan oleellisena osana käsittelylaitosverkostoa. Jätehuollon uusien Meluongelma on jo nyt olemassa, kun Suomessa aluevarausten tarve on noussut esiin maakunta- asuu noin 1 000 000 asukasta melualueilla, joilla kaavoituksen yhteydessä. Aluevaraussuunnittelun melutaso on suurempi kuin 55dB. Tulevaisuudes- pohjaksi tarvitaan ylimaakunnallinen pitkänaika- sa melulle altistuvien asukkaiden määrä Uudel- välin suunnitelma jätehuollon kehittymisestä ja lamaalla tulee kasvamaan, ellei meluongelmien aluetarpeista, niiden määrästä ja laadusta. ratkaisemiseen kiinnitetä huomiota ja varata riit-

32 : Uudenmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma 2005 - 2006 Vanhojen teollisuus- ja satama-alueiden kaavoit- nen, riittävä ja vetovoimainen viheralueverkosto. taminen asumiskäyttöön tulee edelleen lisäämään Virkistys- ja suojelualueiden hankintaan, suun- pilaantuneiden maiden kunnostustarvetta. nitteluun ja hoitoon Uudellamaalla on lisättävä voimavaroja. Toimenpiteitä on erityisesti kohden- Asumisen edistäminen nettava alueille, joilla väestökasvu ja yhdyskuntarakenteen muutokset ovat voimakkaimmat. Asuntojen riittävä määrä ja sopiva sijainti, asumis- muotojen monipuolisuus ja laatu, sekä kohtuulli- Myös rannikolla ja saaristossa sijaitsevien valtion nen hintataso ja riittävät palvelut ovat edellytyksiä omistamien virkistykseen soveltuvien alueiden alueiden kehittämiselle. Hyvä ja terveellinen asun- säilyminen yleisessä virkistyksessä on riittävien vir- to ja asuinympäristö ovat ihmisen hyvinvoinnin ja kistysalueiden turvaamiseksi ensiarvoisen tärkeätä. toimintakyvyn keskeisiä lähtökohtia. Lisäksi Etelä-Suomen metsiensuojelun monimuo- toisuusohjelman (METSO) rahoitus tulee myös Uudellamaalla vuotuinen asuntotuotantotarve Uudellamaalla turvata. on väestön viimeaikaisella kasvuvauhdilla noin 12 000 asuntoa vuodessa. Tuotantotarvetta ei ole Viihtyisän, kilpailukykyisen ja ekologisesti kes- viime vuosien aikana pystytty täyttämään, minkä tävän yhdyskuntarakenteen voimavara on myös vuoksi on perusteltua arvioida lähivuosina tarvit- hyvin hoidettu, kerroksellinen ympäristö. Kult- tavan jopa 13 500 asunnon vuotuista tuotantoa. tuuriympäristön inventointiin, kulttuuriympäris- Asuntotuotannon voimakas kasvu aiheuttaa kun- töohjelmien laatimiseen, maisemien, muinaisjään- nille runsaasti kustannuksia ja valtion avustuksia nösalueiden sekä rakennetun kulttuuriperinnön ja tukea tarvitaan helpottamaan infrastruktuuri- kunnostukseen ja hoitoon Uudellamaalla on ja palveluinvestointeja sekä uusien asukkaiden lisättävä voimavaroja. Toimenpiteitä on kohden- tarvitsemien palveluiden käynnistämisvaiheen nettava paitsi alueille, joilla väestökasvu ja yh- kustannuspiikkejä. dyskuntarakenteen muutokset ovat voimakkaita, myös alueille, joilla kulttuuriympäristö voi toimia Valtion asuntorahoitusjärjestelmää ja -rahoitus- voimavarana mm. virkistäytymiseen, opetustarkoi- muotoja tulisi kehittää siten, että ne tukisivat tuksiin ja elinkeinoille. tehokkaasti erilaisia asumis- ja hallintamuotoja, edistäisivät asumisen hyvää laatua ja kohdentui- Virkistyskäyttömahdollisuuksien lisäämiseksi sivat maakunnassa asuntokysynnän mukaisesti. ja myös taajama-alueiden yleisen viihtyvyyden Valtion asuntorahoituksen tulisi ennen kaikkea parantamiseksi Uudenmaan vesistöjen kunnosta- olla kilpailukykyinen muiden rahoitusmuotojen mista tehostetaan yhteistyössä asukkaiden ja viran- kanssa. omaisten kanssa. Tuusulanjärven kunnostamisen lisäksi Hiidenveden kunnostamiseen tarvitaan Luonto- ja kulttuuriympäristöt valtion rahoitusosuutta.

Kulttuuriperinnön hoito ja luonnon monimuo- EU:n rakennepolitiikan toteuttaminen toisuuden säilyttäminen edellyttää panostamista YM:n hallinnonalalla käyttö- ja hoito-ohjelmien laatimiseen ja toteuttamiseen. Uudenmaan saaristoluonto ja -maisema EU:n rakennerahastotukea ohjataan eri ohjelmissa on oma kokonaisuutensa, jonka ympäristönhoi- ympäristöhankkeille. Ohjelmat ovat Etelä- toon olisi panostettava nykyistä enemmän. Suomen ja Viron Interreg IIIA -ohjelma, Interreg IIIA Saaristo, Tavoite 2 -ohjelma ja Viihtyisän, kilpailukykyisen ja ekologisesti kestä- Urban II -ohjelma. vän yhdyskuntarakenteen perustana on yhtenäi-

Uudenmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma 2005 - 2006 : 33 Painopisteitä ympäristöhallinnossa ovat mm: Lintulahdet Life -hankkeen tavoitteena on kunnostaa ja hoitaa arvokkaita lintuvesialueita. · vesiensuojelu (Suomenlahti, Itämeri) Rahoitus Life Nature rahastosta. · vesien tilan seuranta · luonnonsuojelu- ja hoito · ympäristötietoisuuden edistäminen, osallistumisjärjestelmien kehittäminen · EY:n vesipolitiikan edistäminen · yritysten ympäristöjärjestelmien kehittäminen · rakennetun ympäristön suojelu ja hoito · maankäytön suunnittelu ja alan koulutus

34 : Uudenmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma 2005 - 2006 V Rahoitustaulukot

Toteuttamissuunnitelmat 2005 - 2006

A-taulukko / Kansallinen rahoitus Maakunta:

Rahoitus esitetään miljoonissa euroissa, tarkkuus 1 000 euroa, esim. 1,234 (milj. €)

Momentin nimi 2004 2005 2006 SM Lähtötaso Esitys Kehys Lisäys Yhteensä 26.98.43 Maakunnan kehittämisraha 4,170 4,195 4,195 - Aluekeskusohjelma 0,915 0,940 0,940 - Osaamiskeskusohjelma 1,555 1,555 1,555 - Ohjelmiin sitomaton maakunnan kehittämisraha 1,700 1,700 1,700 26.98.63 Kainuun kehittämisraha 0,000 MMM 30.31.45 Metsäluonnon hoidon edistäminen 0,000 LVM 31.24.21 Perustienpito (alueelliset investoinnit) 7,739 7,030 7,739 1,381 9,120 KTM 32.30.40 Haja-asutusalueiden vähittäiskauppojen investointituki 0,080 0,080 0,080 32.30.42 Finnvera Oyj:n korkotuet 1,500 1,600 1,700 32.30.43 Finnvera Oyj:n tappiokorvaukset 2,100 2,500 2,600 32.30.44 Alueellinen kuljetustuki 0,000 32.30.45 Yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden tukeminen 5,315 6,210 6,390 STM 33.32.36 Valtionavustus kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon hankkeisiin 0,000 TM 34.06.64 Työllisyysperusteiset siirtomenot investointeihin 0,000 YM 35.10.63 Ympäristönsuojelun edistäminen 0,112 0,400 0,500 0,500 35.10.77 Ympäristötyöt 1,820 1,400 1,500 1,500 35.20.37 Avustukset kuntien kaavoitukseen ja maankäytön ohjaukseen 0,014 0,110 0,120 0,120 35.99.65 Eräät avustukset 0,000

2004 2005 2006 Lähtötaso Esitys Kehys Lisäys Yhteensä Valtion rahoitus yhteensä 0,000 Kuntien rahoitus 0,000 Julkinen rahoitus yhteensä 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 Yksityinen rahoitus * 0,000 RAHOITUS YHTEENSÄ 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000

* Arvio yksityisen rahoituksen määrästä

Uudenmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma 2005 - 2006 : 35 Toteuttamissuunnitelmat 2005-2006

A-taulukko / EU -ohjelmat Maakunta:

Rahoitus esitetään miljoonissa euroissa, tarkkuus 1 000 euroa, esim. 1,234 (milj. €)

Momentin nimi 2004 2005 2006 SM Lähtötaso Esitys Esitys 26.98.61 Euroopan aluekehitysrahaston osallistuminen EU:n rakennerahasto-ohjelmiin Tavoite 1: -SM -OPM -MMM -LVM -KTM -STM -TM -YM

Tavoite 2: -SM 0,032 0,032 *) -OPM 0,038 0,000 *) -MMM 0,040 0,065 *) -LVM -KTM 0,000 0,000 *) -STM -TM -YM 0,073 0,047 *) 26.98.62 EU:n rakennerahastojen valtion rahoitusosuus sisäasiainministeriön osalta - Tavoite 1 (EAKR) - Tavoite 1 (ESR) - Tavoite 2 (EAKR) 0,043 0,052 1) - Tavoite 2 (ESR) OPM 29.01.62 EU:n rakennerahastojen valtion rahoitusosuus opetusministeriön osalta - Tavoite 1 (EAKR) - Tavoite 1 (ESR) - Tavoite 2 (EAKR) 0,026 0,000 1) - Tavoite 2 (ESR) - Tavoite 3 (ESR) 3699,000 3900,000 3900,000 MMM 30.10.61 (30.14.61) Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston osallistuminen maaseudun kehittämiseen - Tavoite 1 - ALMA 30.10.62 (30.14.62) Valtion rahoitusosuus EU:n osaksi rahoittamasta maaseudun kehittämisestä - Tavoite 1 (EAKR) - Tavoite 1 (EMOTR) - Tavoite 2 (EAKR) 0,028 0,035 1) - ALMA 30.41.62 Elinkeinokalatalouden markkinoinnin ja rakennepolitiikan edistäminen *) yhteensä 0,107 € 1) yhteensä 0,089 €

36 : Uudenmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma 2005 - 2006 Momentin nimi 2004 2005 2006 LVM 31.99.62 EU:n rakennerahastojen valtion rahoitusosuus liikenne- ja viestintäministeriön osalta - Tavoite 1 (EAKR) - Tavoite 2 (EAKR) KTM 32.30.62 EU:n rakennerahastojen valtion rahoitusosuus kauppa- ja teollisuusministeriön osalta - Tavoite 1 (EAKR) - Tavoite 1 (ESR) - Tavoite 2 (EAKR) 0,000 0,000 1) - Tavoite 2 (ESR) - Tavoite 3 (ESR) STM 33.01.62 EU:n rakennerahastojen valtion rahoitusosuus sosiaali- ja terveysministeriön osalta - Tavoite 1 (EAKR) - Tavoite 1 (ESR) - Tavoite 2 (EAKR) - Tavoite 2 (ESR) - Tavoite 3 (ESR) TM 34.05.61 Euroopan sosiaalirahaston osallistuminen EU:n rakennerahasto-ohjelmiin Tavoite 1: -SM -OPM -MMM -LVM -KTM -STM -TM -YM

Tavoite 2: -SM -OPM -MMM -LVM -KTM -STM -TM -YM

Tavoite 3: -SM -OPM 3,260 3,400 3,400 -MMM -LVM -KTM -STM -TM -YM

1) yhteensä 0,089 €

Uudenmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma 2005 - 2006 : 37 Momentin nimi 2004 2005 2006 34.05.62 EU:n rakennerahastojen valtion rahoitusosuus työministeriön osalta - Tavoite 1 (EAKR) - Tavoite 1 (ESR) - Tavoite 2 (EAKR) - Tavoite 2 (ESR) - Tavoite 3 (ESR) YM 35.99.62 EU:n rakennerahastojen valtion rahoitusosuus ympäristöministeriön osalta - Tavoite 1 (EAKR) - Tavoite 2 (EAKR) 0,049 0,031 1)

1) yhteensä 0,089 €

2004 2005 2006 Lähtötaso Esitys Esitys EU:n rahoitus yhteensä Valtion rahoitus yhteensä Kuntien rahoitus Julkinen rahoitus yhteensä 0,000 0,000 0,000 Yksityinen rahoitus * RAHOITUS YHTEENSÄ 0,000 0,000 0,000

* Arvio yksityisen rahoituksen määrästä

38 : Uudenmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma 2005 - 2006 Toteuttamissuunnitelmat 2005-2006

B -taulukkopohja Maakunta:

Rahoitus esitetään miljoonissa euroissa, tarkkuus 1 000 euroa, esim. 1,234 (milj. €)

Momentin nimi 2004 2005 2006 SM Lähtötaso Esitys Kehys Lisäys Yhteensä 0,000 0,000 0,000 OPM 29.10.21 Yliopistojen toimintamenot 10,000 29.10.22 Yliopistolaitoksen yhteiset menot 29.60.30 Valtionosuus ja -avustus ammatill. koulutuksen käyttökustannuksiin 4,000 29.60.31 Valtionosuus oppisopimuskoulutukseen 5,000 5,000 29.69.34 Valtionavustus aikuisten koulutustason kohottamisohjelmaan 5,000 10,000 10,000 29.40.34 Valtionosuus yleissivist. ja ammatillisten oppilaitosten perustamiskustannuksiin 30,211 40,000 40,000 29.20.30 Valtiosuus ja -avustus kunnall. ja yksit.ammattikorkeakoulujen käyttökustann. 10,000 0,000 0,000 MMM 305131, Avustukset yhdyskuntien vesihuoltotoimenpiteisiin 0,536 1,000 1,500 1,500 305177, Vesistö- ja vesihuoltotyöt 0,240 0,800 1,500 1,500 305122, Vesivarojen käyttö ja huolto 0,180 0,500 0,500 0,500 LVM 0,000 0,000 0,000 KTM 0,000 0,000 0,000 STM 0,000 0,000 0,000 TM 0,000 0,000 0,000 YM 353060, Avustukset rakennusperinnön hoitoon (ARA) asuinrakennukset 0,000 Uudenmaan ympäristökeskuksen käytössä v. 2004, jatkuu 0,122 0,250 0,260 0,260 35.20.63 Eräät luonnonsuojeluun liittyvät korvaukset 1,200 0,600 0,600 0,600 352064, Avustukset rakennusperinnön hoitoon 0,026 0,100 0,110 0,110 35.20.76 Luonnonsuojelualueiden hankkiminen 1,000 0,600 0,600 0,600

Uudenmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma 2005 - 2006 : 39 Liite 1

TOIMINTALINJA 1: TALOUDELLISESTI KILPAILUKYKYINEN JA MENESTYVÄ UUSIMAA

Kilpailukykyisten kasvualojen ennakointi ja tukeminen

Osaamiskeskustoimintaan liittyvät hankkeet

1. Uudenmaan osaamiskeskusohjelma

Uudenmaan osaamiskeskusohjelmaan kuuluu kuusi osaamiskeskusta, joiden toimintaa rahoitetaan sisäasiainministeriön osaamiskeskusohjelmarahoituksella, joka jaetaan maakunnallisen liiton kautta. Osaamiskeskukset ovat: Aktiivimateriaalit ja mikrosysteemit, logistiikka, geeniteknologia ja molekyylibiologia, lääketieteen ja hyvinvoinnin teknologia, digitaalinen media, sisältötuotanto ja oppimispalvelut sekä ohjelmistotuoteliiketoiminta. Osaamiskeskusohjelmalla toteutetaan alueen korkean osaamisen siirtoa yritysten liiketoiminnal- liseksi hyödyksi niillä toimialueilla, joilla uskotaan olevan tulevaisuudessa merkitystä globaaleilla markkinoilla. Koordinoijana toimii Culminatum LTd Oy. Kustannukset: Arvio 1500 000 €/vuosi Rahoittajat: SM/Uudenmaan liitto, kunnat, yritykset

2. Nosto- ja siirtoalan osaamiskeskus

Nosto- ja siirtoalan osaamiskeskus toimii valtakunnallisena osaamiskeskuksena koordinoijana Hyvinkään Techvilla Oy. Kustannukset: Arvio 750 000 €/vuosi Rahoittajat: SM/Uudenmaan liitto, kunnat, yritykset

3. Farmaseuttisen formulointipalvelun tuotteistaminen

Hanke on osa Suomen lääkeklusterin toimintaa, jonka tavoitteena on kehittää alueellisia ja klusterin yhteistyötä. tavoitteena on tuotteistaa formuloinnin erikoisosaaminen palveluksi, jota voidaan hyödyntää mm. myös kaupallisteollisessa toiminnassa. Asiakkaina lääkealan yritykset, jotka kehit- tävät uusia lääkevalmisteita kansainvälisille markkinoille. Vastuutaho: Lääketieteen ja hyvinvoinnin osaamiskeskus Kustannukset: 32 500 € Aikataulu: 2005 Rahoittajat: Lääketieteen ja hyvinvoinnin osaamiskeskus, Helsingin kaupunki

40 : Uudenmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma 2005 - 2006 4. Vanhuspalveluiden kehittäminen

Vuonna 2005 käynnistyy projektivaihe 2. Hankkeen tavoitteena on edistää hyvinvointisektorin klusterien käynnistymistä. Valitaan kaupunkien ja yksityisten palvelutuottajien sosiaali- ja terveydenhuollon kehityskohteet. Kuhunkin kohteeseen kootaan yrityksistä ja muista toimijoista toisilleen lisäarvoa tuottava ryhmä, miniklusteri. Edistetään klusterituotteiden syntymistä, klusterin tuotekokonaisuutta. Samalla etsitään yrityksille tuotteiden testausympäristöjä. Vanhus- ja hoivapalveluiden yhteistyössä ja koordinoinnissa tehostetaan yhteistyötä Uudenmaan eri seutujen sekä lääketieteen ja hyvinvoinnin teknologian osaamiskeskuksen välillä Vastuutaho: Lääketieteen ja hyvinvoinnin teknologian osaamiskeskus Aikataulu: 2005-2006 Kustannukset: 125 000 €/vuosi Rahoittajat ja kumppanit: Espoo, Helsinki, Vantaa, Uudenmaan liitto, TEKES, Stakes sekä yritykset. Kumppaneina Laurea ja Stadia

5. Teknologiakeskuskonseptin (ja vastaavien toimijatahojen) sekä innovaatioprosessin kehittäminen

Tavoitteena on saada jalkautettua vuonna 2004 syntyvä innovaatiostrategia pääkaupunkiseudulla ja toimialoittaisessa oske-kehittämisessä. Kysymys on mm. teknologiakeskuskonseptin ja yritysten palveluketjun muodostamisesta aukottomaksi ja yrityksiä palvelevaksi yhdistämällä ja kokoamalla olemassaolevia palveluja. Tällä pyritään kokonaisvaltaisesti tunnistamaan ja auttamaan kasvualan yrityksiä (mm. hautomot, kansainvälistymistoiminnot, Tulitoiminta jne). Teknologiakeskuskon- septia mallinnetaan myös muihin toimijatahoihin ja yhteistyömahdollisuudet tarkastellaan koko- naisuutena Uudellamaalla. Vastuutaho: Nimetään myöhemmin Aikataulu: 2005-2006 Kustannukset: 100 000 €/vuosi Rahoittajat: Uudenmaan liitto, Espoon kaupunki

6. Osaamisintensiivisten liike-elämän palvelujen (KIBS) kehittämishanke

Osaamisintensiivisten liike-elämän palvelujen kehittämishanke muodostuu esitutkimusosiosta ja esitutkimuksen tulosten pohjalta suunniteltavasta kehittämisosiosta. Elokuussa 2004 päättyvä esitutkimusvaihe on toteutettu pääosin pääkaupunkiseudun kaupunkiohjelmarahoituksella. Hankkeen jatkovaiheissa 2005 pyritään edistämään mm. alan yritysten verkostoitumista, kansain- välistymistä, palvelujen laadunvarmistamista sekä kysynnän ja tarjonnan kohtaamisen edistämistä. Vastuutaho: Culminatum Oy Aikataulu: 2005 Kustannukset: 120 000 € Rahoittajat: Uudenmaan TE-keskus, Uudenmaan liitto, Pk-kaupunkiohjelma

Uudenmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma 2005 - 2006 : 41 7. Uudenmaan kuntien kulttuurialan liiketoiminnan kehittämishanke - työnimi ”DESIGN MAX”

DESIGN MAX -projektin tavoitteena on muotoilu-, design ja sisältöliiketoiminta-alojen yritysten toiminnan vahvistaminen liiketoimintasuunnitelmia kehittämällä, mikroyritysten synnyttäminen sekä kasvuyritysten löytäminen ja ohjaaminen esim. kansainvälistymiseen. Tavoitteena on parantaa yrittäjien osaamisvalmiuksia monella tasolla. Parhaiden käytäntöjen esittely kohdeyrityksissä auttaa yritysten toimintatapojen selkeyttämisessä ja fokusoinnissa sekä kilpailukyvyn vahvistamisessa. DESIGN MAX -projektissa on tavoitteena synnyttää menestysklustereita näillä aloilla. Projektissa on mukana pääkaupunkiseudun ulkopuolisia kuntia. Vastuutaho: Culminatum Oy Aikataulu: 2005-2006 Kustannukset: 200 000 € Rahoittajat ja kumppanit: Kunnat, yritykset, Uudenmaan liitto, Uudenmaan TE-keskus

8. Nosto- ja siirtoalan ”Koetehdas/laboratorio”

Tampereen teknillisen yliopiston Hyvinkäälle sijoittuvan PK-yrityksille suunnatun ”protopajan”/ tutkimusyksikön käynnistys (sähkömekaaninen peruslaboratorio ja tieteellisen laskennan ja virtu- aalimallinnuksen huippulaboratorio).Laboratorion roolina on suorittaa luonteeltaan tutkimuksel- lista tehtävää, joka liittyy kiinteästi yritysten käytännön kehittämishankkeisiin ja tuotekehityspro- jekteihin. Sisältää käynnistämisen ja pk-sektorin aktivoimiseksi laboratorion palveluiden käyttöön tarvittavat toimenpiteet ja resurssoinnin. Vastuutaho: Nosto- ja siirtoalan osaamiskeskus Aikataulu: 2005-2006 Kustannukset: 100 000 €/2005, 70 000 €/2006 Rahoittajat: Uudenmaan liitto, Uudenmaan TE-keskus, yritykset

9. TRIO-ohjelman yrityshankkeet

Vastuutaho: Nosto-ja siirtoalan osaamiskeskus Aikataulu: 2005 Kustannukset: 73 000 € Rahoitus: Uudenmaan TE-keskus

Yritysten kansainvälisen liiketoiminnan edistämishankkeet

Uudellamaalla on tavoitteena tarkastella yritysten kansainvälistymistä koko Uudenmaan alueen mittakaavassa yhdistämällä niin asiantuntemus- kuin rahallisia resursseja yhteisiin laajempivaikut- teisiin hankkeisiin, jolloin eri toimijat voivat olla mukana samoissa projekteissa ja tarjota palveluja oman verkostonsa yrityksille. Mukana alueen Gateway-aseman konkreettinen hyödyntäminen. Interreg-ohjelma- ja EU:n muuta rahoitusta ohjataan näihin hankkeisiin entistä tehokkaammin.

42 : Uudenmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma 2005 - 2006 10. Venäjä- ja Baltiayhteistyön laajentaminen

Luodaan ohjelmallinen linjaus Venäjälle suuntautuvasta toiminnasta sekä Baltian suuntaan tapah- tuvan yritysyhteistyön edistämiseksi. Lisätään yhteistyötä ja edistetään pk-yritysten kansainvälisten liikekontaktien aikaansaamista toimialoittaisesti Venäjällä, erityisesti Pietarin alueella sekä Baltian maissa. Tavoitteina yritysten kansainvälisen liiketoimintaosaamisen, markkinoinnin ja verkostoitumisen vahvistaminen. Toimenpiteinä koulutus, markkina-selvitykset, vientineuvonta, asiantunti- javerkoston käyttäminen, kontaktimatkat. Tähän kokonaisuuteen sisältyy mm. Hyvinkään-Riihi- mäen seudun kauppakamarin Yritysverkko-projektii, TTS:n Baltic Wood-puualan yhteistyöpro- jekti sekä GNF:n ympäristöteknologia- ja ympäristöyritysyhteistyöprojektit. Vastuutaho: Uudenmaan liitto, Uudenmaan TE-keskus (yhteistyön parantaminen), Aikataulu: 2005-2006 Kustannukset: 700 000 €/arvio Rahoittajat ja kumppanit: Uudenmaan liitto, Uudenmaan TE-keskus, yrityskeskukset, yritykset, Finpro, kauppakamarit, yrittäjäjärjestöt (arvio)

11. Kansainvälisen kaupan yritysneuvontaresurssien lisääminen

Edunvalvontahanke: Uudenmaan liitto kokoaa eri toimijatahot, joiden tehtävänä edistää elin- keinoelämän kansainvälistymistä, yhteisen julkilausuman taakse, jonka tavoitteena on edesauttaa Uudellamaalla vakinaisten vientiasiamiesresurssien lisäämistä Vastuutaho: Uudenmaan liitto Aikataulu: 2005 Kumppanit: Uudenmaan kauppakamarit, Uudenmaan alueelliset yrittäjäjärjestöt, kunnat, yrityskeskukset

12. Helsinki Region – kansainvälinen markkinointi

Aluemarkkinointi sisältää neljä toimintaa: 1) kehittää vahva ja houkutteleva positio ja imago alueelle, 2) tarjota houkuttelevia etuja nykyisille ja potentiaalisille tuotteiden ja palvelujen ostajille ja käyttäjille, 3) tuoda alueen tuotteet ja palvelut tarjolle tehokkaalla ja helpolla tavalla ja 4) edistää alueen houkuttelevuutta ja hyötyjä siten, että potentiaaliset käyttäjät ovat täysin tietoisia alueen selvistä eduista. Vastuutaho: HRM Oy Aikataulu: 2005-2006 Kustannukset: 160 000 €/vuosi Rahoittajat: Helsinki, Espoo, Vantaa, yritykset, Uudenmaan liitto

Uudenmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma 2005 - 2006 : 43 Uudenmaan tasapainoisen elinkeinorakenteen ja yrittäjyyden edistäminen

Logistiikkahankkeet

13. Uudenmaan logistiset mahdollisuudet -projekti

Vuonna 2004 on käynnistynyt Uudenmaan logistiikan mahdollisuudet -projekti. Vuonna 2004 selvitetään Vuosaaren sataman tuomat mahdollisuudet yritystoiminnalle Uudellamaalla (tähän liittyy mm. Kehä III -kuormitus, Kerava - Mäntsälä-oikoradan ja Vuosaaren sataman liittymät/yritysten etabloituminen, E 18 -tien mahdollisuudet, Hyvinkään seudun Logistiikan palvelukeskus- pilotti). Hankkeet jatkuvat vuonna 2005 ja varaudutaan tässä vaiheessa vuoden 2005 hankerahoi- tukseen. Hankekokonaisuus jakautuu seuraaviin osiin:

13.1 Uudenmaan alueen logistiset yrityskeskittymät ja niiden markkinointi

Jatkohanke vuonna 2004 alkaneelle Uudenmaan logistiset yrityskeskittymät- hankkeelle. sisältää vuonna 2005 päättyvän selvityksen jatkotoimenpiteitä ja markkinointia. Vastuutaho: Uudenmaan liitto Aikataulu: 2005-2006 Kustannukset: 160 000 € Rahoittajat ja kumppanit: Kunnat, Yrityskeskukset, Uudenmaan liitto

13.2 Länsi-Uudenmaan logistiikka-pilotti

Projektin tavoitteena on toimeenpanna käytäntöön logistiikan esiselvitysvaiheen toimenpidesuosituksia Länsi-Uudellamaalla. Projektissa kehitetään alueellisesti Hiiden alueen sekä Raaseporin alueen logistiset solmukohdat sekä luodaan toimintaedellytyksiä lisäarvopalveluiden tarjonnalle sekä markkinoidaan näitä alueita ja palveluita. Projekti toteutetaan yhteistyössä logistiikan osaamiskeskuksen kanssa. Vastuutaho: Lohjan kaupunki Aikataulu: 2005-2006 Kustannukset: 100 000 € Rahoittajat: Hiiden alueen kunnat, Raaseporin alueen kunnat, yritykset, Uudenmaan liitto

13.3 Raasepori-Hiisi-Ekes Skandimarkkinointi

Projektin tavoitteena on asemoida Hangon ja Inkoon satamista Hiiden ja Ekes-alueiden kautta kulkeva logistiikkaväylä Skandinaviaan ja Pohjois-Saksaan (Mecklenburg-Vorpommern). Markki- noidaan aluetta logistisena väylänä sekä kaksikielisenä yritysten sijoittumispaikkana. Vastuutaho: Raaseporin kehitysohjelma, Hiiden ohjelma Aikataulu: 2005-2006 Kustannukset: 55 000 € Rahoittajat ja kumppanit: Hyvinkään-Riihimäen seudun kauppakamari, Länsi-Uudenmaan kauppakamari, alueen kunnat, kehitysyhtiöt, Uudenmaan liitto

44 : Uudenmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma 2005 - 2006 14. Logistiikan tunnisteteknologioiden sovelluskeskus

Logistiikan sovelluskeskus kokoaa maailman parhaat radiotaajuusteknologiaan perustuvat logistiikan alueen sovellukset. Sovelluskeskus ylläpitää tietoa uusimmista sovelluksista ja seuraa kehitystä sekä standardisoinnin etenemistä. Tavoitteena on edistää Suomessa logistiikkatoimintojen tehos- tamista eri toimialoilla RFID-teknologiaa hyödyntäen sekä edistää kotimaisen RFID-teollisuuden ja työllisyyden kasvua. Organisoidaan teollisuustahojen kanssa ns. demohuone, jossa uusimmat tuotteet ja ratkaisut tutustuttavissa käytännössä. Vastuutaho: Logistiikan osaamiskeskus Aikataulu: 2005-2006 Kustannukset: 130 000 €/vuosi Rahoittajat ja kumppanit: Uudenmaan liitto, Vantaan kaupunki, Aktiivimateriaalit ja mikrosysteemit-oske, yritykset, VTT, TKK, TTY

15. APGM-lähilogistiikkakonseptin soveltaminen

Vuonna 2004 selvitettävänä olevan APGM-lähilogistiikkakonseptin soveltaminen Vantaan Aviapolikseen ja Hyvinkäälle, Espooseen, Helsinkiin; konseptin soveltaminen tulevaisuuden kaupunkisuunnittelussa. ”Tuotteen” markkinointi. Vastuutaho: Nosto- ja siirtoalan osaamiskeskus Aikataulu: 2005-2006 Kustannukset: 150 000 €/2005, 417 000 €/2006 Rahoittajat ja kumppanit: Kohdealueen kaupunki ja toimijat, Uudenmaan ja Hämeen liitot, Uudenmaan TE-keskus, logistiikan osaamiskeskus, LVM, YM, Tekes, EU, yritykset

16. APGM-lähilogistiikkakonseptin vaikutukset ihmisten ja ympäristön kannalta sekä vaikutukset yhdyskuntasuunnitteluun

Konseptin pohjalta kansainvälinen hanke, jossa selvitetään ao. uuden liikennejärjestelmän vaikutukset ihmisten ja ympäristön kannalta sekä vaikutukset yhdyskuntasuunnitteluun. Vastuutaho: Nosto- ja siirtoalan osaamiskeskus Aikataulu: 2005-2006 Kustannukset: 150 000 €/2005, 150 000 €/2006 Rahoittajat ja kumppanit: EU, LVM, YM, Sitra, Tekes, yritykset, EU-maita

17. JALO – jalostavan logistiikan palvelukeskus

Lolli-hankkeessa ja vuonna 2004 alulle saatetun JALO-konseptin pohjalta logistiikan palvelu- keskuksen käynnistys. Jalo toimii Logistiikan osaamiskeskuksen jalostavan logistiikan pilottipro- jektina. Hyödynnetään LOLLI-hankkeessa kehitettyjä työkaluja. Kehitetään lisäarvologistiikalla kansainvälisten yritysten kilpailukykyä. Kehitetään Uudenmaan alueen logistisia valmiuksia ja roolijakoa akselilla Vuosaaren satama - Lentokenttä - Kehä III pohjoispuoli. Vastuutaho: Nosto- ja siirtoalan osaamiskeskus Aikataulu: 2005 Kustannukset: 168 000 €/ 2005 Rahoittajat ja kumppanit: Logistiikan osaamiskeskus, talousalueen kunnat sekä yritykset, Uuden- maan TE-keskus, Uudenmaan liitto, Hämeen liitto, Uudenmaan ja Hämeen TE-keskukset

Uudenmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma 2005 - 2006 : 45 Seudulliset kärkihankkeet

Seudulliset kärkihankkeet ovat lähtöisin kunkin seudun kehitys- ja aluekeskusohjelmista tai muista yhteistyöfoorumeista. Seudut ovat itse priorisoineet hankkeiden tärkeysjärjestystä. Hyvin- kään–Riihimäen seudun aluekeskusohjelman elinkeinosektorin hankkeet tukevat valtakunnallista nosto- ja siirtoalan osaamiskeskusta. Keski-Uudenmaan hankkeet perustuvat Kuuma -ohjelmaan. Lohjan seudun hankkeet tulevat Hiiden ohjelmasta. Raaseporin ohjelma-alueen keskeisin elinkeinopoliittinen hanke on alueen yhteisen elinkeinojen kehittämistä tukevan organisaation aikaansaaminen. Varsinainen projektien käynnistys tapahtuu sen jälkeen.

18. Pääkaupunkiseudun yhteinen elinkeinostrategia /Pääkaupunkiseudun kärkihankkeet

Strategian laatiminen pääkaupunkiseudun elinkeinopoliittisista tavoitteista ja toimenpiteistä niiden saavuttamiseksi. Tavoitteena on yhteistyön lisääminen ja päällekkäisyyksien poistaminen, alueen vahvuuksien ja osaamisen yhteistyössä tapahtuva liiketoiminnallinen hyödyntäminen sekä resurssien mahdollisimman tehokas käyttö. Myös yhteinen edunvalvonnallinen vaikutus; Helsin- gin seudun aseman vahvistaminen Suomen veturina ja globaalisti kilpailukykyisenä liiketoiminta- keskuksena. Tähän kokonaisvaltaiseen strategiaan kytkeytyy Helsingin seudun innovaatiostrategia. Vastuutaho: Pääkaupunkiseudun elinkeinoryhmä Aikataulu: 2004-2005 Kustannukset: 70 000 € Rahoittajat: Uudenmaan liitto, kaupungit

19. Tuotteet - tuotantomenetelmät tehokkaammiksi - TEHO-projekti/ Hyvinkään-Riihimäen seudun kärkihankkeet

Projektissa tarjotaan tuotannollista toimintaa harjoittaville yrityksille mahdollisuus yrityksen tuotteiden ja tuotantomenetelmien kehittämiseen tehokkuuden ja kilpailukyvyn lisäämisen näkökulmasta. Taustalla on Ekes – Yrityspalveluiden uudistettu strategia ja valitut 7 kehittämis- klusteria. Projektiin sisältyy klustereittain pidettävät teemapäivät, joiden aikana käydään läpi alan viimeisin tietous koskien tuotekohtaista tuotteiden/palveluiden valmistettavuutta ja tuotantome- netelmiä sekä, jossa analysoidaan tuotteet ja niiden tuotekohtainen konstruktio toimivuuden ja valmistuksen tehokkuuden sekä tuotantomenetelmän näkökulmasta. Hanketyöskentelyssä mukana noin 30 yritystä. Vastuutaho: EKES kuntayhtymä Aikataulutus: 2005-2006 Kustannusarvio: 200 000 € Rahoitus ja kumppanit: Uudenmaan TE-keskus, Hämeen TE-keskus, EKES-kunnat, kumppanit, yritykset

46 : Uudenmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma 2005 - 2006 20. Nanoharju II/ Hiiden alueen kärkihankkeet

Projekti, jolla jatketaan Lohjan nanoteknologiapilotin kehittämistä. Luodaan yritysverkostolle, jota kehitetty liikkeelle vuonna 2004 ja 2005, tukirakenteet vahvistamaan seudun alan osaamista ja innovaatioiden kaupallistamisprosessia. Aktiivimateriaalit ja mikrosysteemit -osaamiskeskus kytketään hankkeeseen mukaan. Osaamiskeskuksen tehtävänä on huolehtia lähinnä tutkimusosaa- misen siirrosta yritysverkostolle. Vastuutaho: Länsi-Uudenmaan Yrityshautomo Oy / Hiiden ohjelma Aikataulu: 2006-2007 Kustannukset: 180 000 € Rahoittajat: Lohjan alueen kunnat, yritykset, Uudenmaan liitto/maakunnan kehittämisraha, Uudenmaan TE-keskus, Nordisk Industrifond

21. Palvelumarkkinastrategia/Kuuma-alueen kärkihankkeet

Palveluelinkeinot ovat Kuuma-alueella merkittävä ja suurin työllistävä toimiala. Yksityiset palvelut ovat sekä asukkaiden että liike-elämän kannalta tärkeä alueen vetovoimatekijä. Palveluelinkeino- strategiassa määritellään KUUMA-alueen keskeiset palveluklusterit, yritysten edellytykset ja halu verkostoitua, yksityisen palvelualan keskeiset kehittämistarpeet sekä toimenpiteet toimintaedellytysten parantamiseksi. Vastuutaho: Uusyritys- ja kehittämiskeskus Aikataulu: 2005-2006 Kustannukset: 100 000 €/vuosi Rahoittajat ja kumppanit: Kunnat, avoinna muilta osin

22. Kerava - Lahti-oikorataprojekti, jatkohanke/Kuuma-alueen kärkihankkeet

Kerava - Lahti oikorata on valtakunnallinen hanke, joka parantaa koko rautatieliikennejärjestel- män toimivuutta. Nopeat junayhteydet tukevat kaupunkiseutujen kehitystä ja vahvistavat yhdyskunta- ja aluerakennetta. Oikoradasta 80 % kulkee Helsinki - Lahti moottoritien kanssa samassa maastokäytävässä muodostaen uuden kasvukäytävän Helsingistä Lahteen. Tämä kasvukäytävä tasaa pääkaupunkiseudun kasvupainetta. Oikorata luo myös perustan raideliikenteen kehittämisel- le Itä-Suomeen ja Venäjälle osana TEN-rataverkkoa ja ns. Pohjolan kolmiota. Projektilla halutaan varmistaa Kerava - Lahti oikoradan valtakunnallisten ja alueellisten tavoitteiden toteutuminen tiedottamalla ja markkinoimalla hanketta radan valmistumisen aikana sekä sen jälkeen. Vastuutaho: Keski-Uudenmaan Kehittämiskeskus Oy Forum, alueen kunnat Aikataulu: 2005-2006 Kustannukset: Arvio 600 000 € Rahoittajat: Kunnat, Uudenmaan liitto, VR Osakeyhtiö, Ratahallintokeskus, Tieyhtiö Nelostie Oy

Uudenmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma 2005 - 2006 : 47 23. Seudullisen yritysneuvontakonseptin kehittäminen/Kuuma-alueen ja Hiiden alueen kärkihankkeet

Tavoitteena kokonaisvaltainen yritysneuvontakonseptin luominen, joka sisältää uusyritysneuvon- nan, toimivien yritysten neuvonnan, yrityshautomotoiminnan, vienti- ja kansainvälistymisneu- vonnan, sukupolvenvaihdokset ja pääomarahoituksen kasvuyrityksille. Molemmilla seuduilla on uusyritysneuvontaa, hautomotoimintaa, olemassaolevien yritysten neuvontaa ja kehittämishank- keistusta. Sekä Keski-Uudenmaan Kehittämiskeskus että Lohjan seudun Yrityskeskus ovat mukana valtakunnallisessa Seutu-YPP-projektissa, mikä osaltaan tukee tätä projektia. Vastuutaho: Kehittämiskeskus Forum Oy Aikataulu: 2005-2006 Kustannukset: 50 000 € Rahoittajat ja kumppanit: Alueen kunnat, Uusyritys- ja kehittämiskeskus, Uudenmaan TE-keskus, Uudenmaan liitto

24. Pää-alihankkijayhteistyön kehittäminen ja yritysverkostot/Kuuma-alueen ja Hiiden alueen kärkihankkeet

Tavoitteena on alihankkijayritysten sisäisten toimintojen kehittäminen (kuten toiminnanohjaus- ja laatujärjestelmät, tuottavuuden parantaminen), pääalihankkijayhteistyön tiivistäminen sekä yritysten välisen verkottumisen tukeminen. Alihankintayritysten kansainvälistymisen kehittämi- nen mm. yritysten yhteistyöverkostoja luomalla. Vastuutaho: Uudenmaan yrityskeskukset Aikataulu: 2005-2006 Kustannukset: 120 000 €/vuosi Rahoittajat: Yrityskeskukset, yrittäjät, Uudenmaan TE-keskus

25. Raaseporin alueen rakentamisen osaamiskeskittymä/Raaseporin kärkihankkeet

Edistetään Raaseporin alueelle keskittyneiden rakennusalan pk-yritysten toimintaedellytyksiä verkostoitumista ja liiketoimintaosaamista edistämällä. Alueella erikoisosaamista saaristorakentamisessa ja vaativassa ympäristörakentamisessa. Vapaa-ajan asuminen, Karjaan puutarhakaupunki, Bölen puutarhakylä ja Bromarvin ekokylä muodostavat seudullisen imagon, jota voidaan kehittää edelleen. Vastuutaho: Yrkeshögskolan Sydväst Aikataulu: 2005-2006 Kustannukset: 100 000 € arvio Rahoittajat: Kunnat, kehitysyhtiö, yrittäjät, kehitysohjelmaraha

26. Hiiden ja Raaseporin alueen matkailustrategia/Raaseporin ja Hiiden kärkihankkeet

Hiiden ja Raaseporin alueiden matkailun strategisten painopisteiden määrittäminen ja työnjaon selkiyttäminen sekä yhteistyön lisääminen. Kannanotto matkailusektorin kehittämisen organisoin- tiin ja yhteistyöhön myös pääkaupunkiseudun sekä muiden matkailuverkostotoimijoiden kanssa. Vastuutaho: Suomen eteläkärjen matkailu Oy Aikataulu: 2005 Kustannukset: 25 000 € Rahoittajat ja kumppanit: Hiiden pilotti-alueen sekä Raaseporin alueen kunnat, Uudenmaan liitto, Raaseporin elinkeinokeskus Oy, Lohjan seudun Yrityspalvelukeskus Oy ja Vihdin seudun Yrityskeskus Oy

48 : Uudenmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma 2005 - 2006 KILPAILUKYKYÄ OSAAMISELLA -hankkeet

Katsaus edellisen toteuttamissuunnitelman hankkeiden tilaan

Osaamisen rakenteisiin liittyvät hankkeet ovat edenneet. Erityisopettajapulan lieventämiseen tähtäävä opettajien täydennyskoulutushanke on käynnistynyt, samoin pääkaupunkiseudun kuntien hanke toisen asteen ammatillisen koulutuksen suosion lisäämiseksi. Edunvalvontahankkeita on toteutettu lausuntojen, kannanottojen, ja talousarvioaloitteiden muodossa sekä Helsingin ja Uudenmaan kansanedustajien neuvottelukunnan osaamistoimikunnan kautta.

Kansainvälistymiseen tähtäävistä hankkeista maahanmuuttajien koulutusohjelman laadinta on käynnis- tynyt ja matkailualan oppilaitosten Baltia-yhteistyöhanke valmisteilla.

Seutujen kehittämiseen tähtäävistä hankkeista pääkaupunkiseudun samoin kuin Keski-Uudenmaan hankkeet ovat käynnistyneet. Osa hankkeista on jo toteutettukin kuten insinööriopetuksen käynnis- tämisen Järvenpäässä ja samaa toimintamallia soveltaen myös Lohjalla ja Porvoossa. Lohjan seudun vastaava hanke osoittautui näin tarpeettomaksi. Kirkkonummen ja Läntisen Uudenmaan ja Hyvinkään aluekeskusohjelman osaamistason kohottamishankkeet ovat vielä suunnitteilla, mutta käynnistynevät lähiaikoina.

Koulutuksen rakenteita muutetaan vastaaman muuttuneita tarpeita

Liiketaloustaitojen ja kulttuuriosaamisen yhdistäminen

Hankkeen tavoitteena on selvittää, millaista ja mille kohderyhmälle suunnattua lisäkoulusta Uudellamaalla tarvittaisi, jotta sen korkeatasoinen ja monipuolinen kulttuuritarjonta saataisiin liiketaloudellisesti tuottavammaksi ja työllistävämmäksi. Aikataulu: 2004-2005 Kustannukset: 30 000 € (arvio vuodelle 2005) Yhteistyötahot: taideyliopistot (alustava suunnitelma) Vastuutaho: Helia-ammattikorkeakoulu

Toisen asteen oppilaitosten yhteistyön tiivistäminen

Ammattikorkeakoulut tekevät Uudellamaalla tiivistä keskinäistä yhteistyötä ja ovat jo vahvasti proﬁ loituneet. Toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa vastaava kehitys ei vielä ole lähtenyt käyntiin. Hankkeen tavoitteena onkin tiivistää ja proﬁ loida Keski-Uudellamaalla toimivien toisen asteen oppilaitosten keskinäistä yhteistyötä sekä käynnistää muiden toimijoiden – erityisesti kuntien sosiaalitoimen – kanssa tehtävä yhteistyö. Aikataulu: 2005-2007 Kustannukset: 30 000 €/v. 2005 (arvio) Vastuutaho: DIAK-ammattikorkeakoulu

Uudenmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma 2005 - 2006 : 49 Toisen asteen suosio ruotsinkielisessä koulutoimessa

Ruotsinkielisessä koulutuksessa lukioon hakeutuminen on Uudellamaalla vielä yleisempää kuin suomenkielisen koulutoimen puolella. Kuitenkin Uudellamaalla on suuri tarve sellaisista ruotsin- kielisistä palveluista, jotka edellyttävät ammatillista perustutkintoa. Hankkeella pyritään nosta- maan ammatillisen peruskoulutuksen kiinnostusta ruotsinkielisten nuorten keskuudessa. Toteuttamisaikataulu: 2005-2006 Kustannukset: 50 000 € (arvio) Vastuutaho: Sydkustens landskapsförbund Uudenmaan opettajakoulutusfoorumi

Ammatillisten oppilaitosten tekniikan linjoilla on puutetta pätevistä opettajista, koska alan opettajakoulutukseen ei ole riittävästi kiinnostusta. Hankkeen tavoitteena on lisätä tekniikan alojen taitajia hakeutumaan alan opettajakoulutukseen mm. luomalla yhteinen verkkotiedosto. Aikataulu: 2005-2006 Kustannukset: 30 000 € (arvio) Vastuutaho: Helian ammatillinen opettajakorkeakoulu Yhteistyötahot: Teknillinen korkeakoulu, EVTEK, Helsingin yliopisto

Kansainvälisyyttä hyödynnetään osaamisen vahvistamisessa Maahanmuuttajien koulutusohjelman laatiminen (M.O.V.I)

Maahanmuuttajaohjelman laatiminen käynnistyi työryhmän muodossa, joka virkamiestyönä on kartoittanut ko. aiheesta valmistuneita ja käynnissä olevia hankkeita. Hanke jatkuu vuonna 2005, jolloin valmistellaan raportti, joka sisältää katsauksen jo tehtyihin selvityksiin sekä esittää em. pohjalta toimenpidesuosituksia maahanmuuttajien koulutuksen suhteen. Aikataulu: 2004 - Kustannukset: 20 000 € (arvio) Vastuutaho: Uudenmaan TE-keskus

Selvitys maahanmuuttaja-aikuisten koulutustarpeista Hiiden alueella

Osana M.O.V.I. -hanketta ja osana Hiiden ohjelmaa Lohjan seudulla on käynnistymässä selvitys alueella asuvien maahanmuuttajien koulutustarpeista suhteessa alueen elinkeinoelämän tarpeisiin. Aikataulu: 2005 Kustannukset: 30 000 € Yhteistyötahot: Sosiaalitaito Oy Vastuutaho: Monitoimikeskus, Lohja

Matkailualan oppilaitosten lähialue- ja Baltia-yhteystyön rakentaminen

Hankkeen tavoitteena on luoda tiivis verkosto Uudenmaan ammattikorkeakoulujen ja Itämeren piirin matkailualan oppilaitosten välille kehittämään matkailualan koulutusta, innovaatioita ja tuotekehitystä. Hanke toteuttaa metropolialueen innovaatiostrategiaa ja rakentaa sisältöä Baltian Paletti -ohjelmalle. Aikataulu: 2005 Kustannukset: 20 000 € Vastuutaho: Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu

50 : Uudenmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma 2005 - 2006 Seutukuntien osaamista vahvistetaan

Osaamispääoma Keski-Uudenmaan kasvun edellytyksenä

Hankkeen tavoitteena on saada Keski-Uudellamaalla toimivien ammattikorkeakoulujen alue- kehitystoiminta vastaamaan alueen elinkeinoelämän ja kuntien kehittämistavoitteita. Aikataulu: 2003-2006 Kustannukset: Kokonaiskustannukset 388 000 €, josta maakunnan kehittämisrahaa 97 000 euroa. Hankkeelle on v. 2003 myönnetty maakunnan kehittämisrahaa 47 000 euroa ja vuosille 2005-2006 on tehty 50 000 euron rahoitusvaraus. Vastuutaho: Diakonia-ammattikorkeakoulun Järvenpään yksikkö ja Laurea-ammattikorkeakoulu

Teknologiastrategiat Keski-Uudellemaalle ja Hiiden alueelle

Hankkeen tavoitteena on laatia Hiiden alueelle ja Keski-Uudellemaalle omat teknologiastrategiat, joka luovat edellytykset teknisen osaamisen siirtämiselle ja kehittämiselle ko. seutujen tarpeiden mukaisesti. Teknologian siirrolla aktivoidaan seutujen pk -yritysten tutkimus- ja tuotekehitys- toimintaa. Toiminnan painopiste on yhteistyöverkon luomisessa yritysten, Uudenmaan teknolo- giakeskusten ja tiedepuistojen välillä valituilla strategisilla painopistealueilla. Projektilla luodaan rakenteet, joilla myös varmistetaan yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen aikuiskoulutuksen, täydennyskoulutuksen sekä kehittämistoimintojen tarjonta. Aikataulu: 2005-2006 Kustannukset: Strategian kustannukset (vuosi 2005) n. 160 000 €, josta maakunnan kehittä- misrahaa 100 000 €. Toteuttamisvaihe ajoittuu vuodelle 2006, sen kustannukset eivät vielä ole selvillä. Lisäksi tulevat Keski-Uudenmaan strategian kustannukset. Yhteistyötahot: Hiiden alueen kunnat, Keski-Uudenmaan kunnat, EVTEK, Stadia, TEKES, teknologiakeskukset, yrittäjät, yrityskeskukset Vastuutaho: Laurea-ammattikorkeakoulun Lohjan ja Keski-Uudenmaan toimipisteet

Läntisen Uudenmaan osaamistason kohottaminen

Hankkeen tavoitteena on osaamisen vahvistaminen Raaseporin alueella tuottamaan positiivista kehitystä elinkeinoelämään. Osaamisen vahvistamiseksi alueelle luodaan elinikäisen oppimisen palvelukeskus. Sen puitteissa kartoitetaan koulutuksen päällekkäisyydet, puutteet sekä elinkeino- elämän tarpeista lähtevät kehittämistarpeet. Aikataulu: 2005-2006 Kustannukset: 50 000 € Vastuutaho: Raaseporin kehitysohjelman toteuttajataho

Uudenmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma 2005 - 2006 : 51 Hyvinkään nosto- ja siirtoalan klusterin koulutushankkeet

Tavoitteena on laajentaa nosto- ja siirtoaloilla toimivien erikoisosaamista. Se toteutetaan: 1. Järjestämällä yhdistelmäkoulutusta tekniikan eri alojen välillä ja lisäämällä koulutusta liiketoimintaosaamisessa. Koulutuspaketeista tehdään verkon välityksellä toimivat eLearning -versiot. 2. Käynnistämällä yliopistotasoinen verkko-opetus (tekniikan alan yliopistoluentoja verkkolähetyksinä) nosto- ja siirtoalan avainyrityksiin. Opetuksessa korostetaan vuorovaikutteisuutta ja yksilöllistä työssäoppimista. Aikataulu: 2005-2006 Kustannukset: 200 000 € (100 000 €/vuosi) (Uudenmaan liitto, Hyvinkään talousalue, yritykset) Toteuttaja: Nosto- ja siirtoalan osaamiskeskus yhteistyössä Hämeenlinnan seudun osaamiskeskuksen, TTYn, HAMKn, Laurean, muiden kouluttajatahojen ja yritysten kanssa Vastuutaho: TechVilla

Hyvinkään korkeakoulukeskus

Hankkeen tavoitteena on Hyvinkäällä ja sen lähialueilla toimivien yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen toimipisteiden (HY Vantaan täydennyskoulutuslaitoksen Hyvinkään toimipiste, Laurea -ammattikorkeakoulun Hyvinkään toimipiste, HAMK sekä EVTEKin ja Stadian Keski-Uuden- maan toimipisteet) pyritään verkottaman sateenvarjon alle korkeakoulukeskukseksi. Sen avulla koulutustarjontaa voidaan koordinoida ja täydentää. Tarjonta on suunnattu Pohjois- ja Keski- Uudenmaan tarpeisiin huolehtimaan alueen korkea-asteen aikuiskoulutuksesta, tutkimus- ja kehittämistyöstä sekä avoimen yliopiston tarjonnasta. Aikataulu: 2005-2006 Kustannukset: 40 000 € Vastuutaho: Hyvinkään kaupunki. Yhteistyö Hyvinkään - Riihimäen aluekeskusohjelman kanssa on rakenteilla.

Noske (Hyvinkään osaamiskeskuksen, yritysten ja ammattikorkeakoulujen yhteistyön kehittäminen) / Hyvinkään - Riihimäen talousalueen aluekeskusohjelma

Hankkeella tavoitellaan yhteisten toimintalinjojen luomista kaikkia osapuolia hyödyttävän ja alueen kilpailukykyä vahvistavan yhteistyön kehittämiseksi Laurea-ammattikorkeakoulun, Hämeen ammattikorkeakulun ( HAMK) sekä nosto- ja siirtoalan osaamiskeskuksen välillä. Hankkeen strategia on valmisteltu osana Lempi-hanketta, toteuttaminen käynnistyy vuonna 2004. Aikataulu: 2004-2006 Kustannukset: 180 000 € (60 000 €/vuosi) Yhteistyötahot: Laurea, HAMK Vastuutahot: Hyvinkään - Riihimäen aluekeskus

52 : Uudenmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma 2005 - 2006 Osaava kunta – alueellisen verkostoyhteistyön koulutus- ja kehittämisprojekti

Hanke on tarkoitettu Hyvinkään - Riihimäen talousalueen kuntien yhteistyöverkostojen ja uusien palvelutuotantomallien kehittämiseksi, kuntien henkilöstön osaamisen kehittämiseksi uusien vaatimusten mukaiseksi. Aikataulu: 2005-2006 Kustannukset: 115 000 € (v. 2005 55 000 € ja v. 2006 60 000 €). Vastuutahot: Hyvinkään - Riihimäen aluekeskus, HY/ Hyvinkään toimipiste, Laurea, HAMK

Hyvinkään seudun koulutuksen järjestäjän työkalupakki ja yhteisrinki

Hanke tähtää Hyvinkään alueella toimivien oppilaitosten ja elinkeinoelämän yhteistyön määrä- tietoiseen kehittämiseen. Hankkeessa kehitetään yhteistyöväline koulutustarpeiden ennakoinnin hyödynnettävyyden lisäämiseksi. Aikataulu: 2004-2006 Kustannukset: 160 000 € (v. 2004 40 000 €, v. 2005 60 000 € ja v. 2006 60 000 €) Vastuutaho: Hyvinkään - Riihimäen aikuiskoulutuskeskus, HAMK

Uudenmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma 2005 - 2006 : 53 Liite 2

TOIMINTALINJA 2: HYVINVOIVA UUSIMAA

Seudulliset hyvinvointipalvelut

1. Hyvinvointikuvien ja -mittareiden laatiminen

Tavoitteena on tietojärjestelmiä hyväksi käyttäen hyvinvointi-indikaattorien käyttöönoton ja kehittelyn avulla laatia standardoituja hyvinvointikuvia ja -mittareita, joilla selvitetään ja vertail- laan palveluiden, sosiaaliturvajärjestelmän ja etuuksien alueellisia eroja ja toimivuutta käyttäen hyväksi mm. ”Terveys 2015 -kansanterveysohjelman toteuttamisen seuranta” raportissa käytettyjä osoittimia. Vastuutaho: Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto Kustannukset: 20 000 € Aikataulu: 2004-2005

2. Sosiaalitalouden tutkimusverkoston toimintaedellytysten selvittäminen Uudellamaalla

Tavoitteena on tukea kuntien mahdollisuuksia ja valmiuksia johtaa, ohjata ja kehittää palveluiden järjestämistä. Selvitys painottuu sosiaalitalouden ja sosiaalipalvelujen tutkimuksen nykytilan kartoittamiseen. Lisäksi siinä selvitetään Uudenmaan kuntien tutkimus- ja koulutustarpeita sosiaalitalouden alueella, odotuksia tutkimustiedon välittämisen suhteen sekä käsityksiä sosiaalitalouden alaan liittyvän tutkimuksen hyödyntämismahdollisuuksia. Vastuutaho: Etelä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus (ESO) Kustannukset: 19 000 € Aikataulu: 2003, selvitysvaiheen jatko käynnistymässä

3. Hyvinvoinnin strateginen johtaminen Uudellamaalla

Hyvinvoinnin strateginen johtaminen Uudellamaalla edellyttää jatkuvaa sektori- ja hallintorajat ylittävää hyvinvointikeskustelua ja kehittämistyötä. Kuntien ja muiden toimijoiden hyvinvoin- tistrategioita on tarpeen koordinoida ja yhteen sovittaa alueellisesti. Hankkeen tavoitteena on perustaa Uudellemaalle pysyvä, hyvinvointipalveluihin liittyvä strategisia valintoja käsittelevä ja koordinoiva foorum/neuvottelukuna. Valtioneuvoston periaatepäätöksissä terveydenhuollon ja sosiaalialan tulevaisuuden turvaamiseksi korostetaan myös yhteistyötä ja verkostomaista työskente- lyotetta. Vastuutaho: Uudenmaan liitto Kustannukset: arvio 30 000 € Aikataulu: 2005-2006

54 : Uudenmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma 2005 - 2006 Sosiaali- ja terveyspalveluiden ja niiden rahoituksen turvaaminen

4. Hoivayrittäjyyden edistäminen

Hankkeella pyritään edistämään ja arvioimaan hoivamarkkinoiden kehittymistä, palveluiden toimivuutta ja tuotteistamista järkevien toiminta- ja organisoitumistapojen avulla. Hanke liittyy Uudenmaan hyvinvoinnin foorumin painopistealueisiin: Hyvinvointialan yrittäjyyden alueellinen tutkimus- ja kehittämisohjelma sekä hoivayrittäjyyteen suuntautuvan alueellisen tutkimus- ja kehittämisohjelman laatimista Laurea-ammattikorkeakoulun vetämän ”Hyve-verkkopalveluhank- keen” ja Lohjan yrityspalvelukeskus Oy:n ”Hiiden ohjelma – hyvinvointipalvelujen kehittämi- nen” sekä Karema-keskuksen KAREMA – Kurdiyrittäjien tuki- ja koulutushankkeen sisältöaluei- siin. Vastuutaho: Uudenmaan TE-keskus Kumppanit: Laurea-ammattikorkeakoulu Rahoitus: OPM Aikataulu: 2003-2005, käynnissä

5. Lääketieteen ja hyvinvoinnin teknologiaan pohjautuvan klusterin kehittäminen

Valtioneuvosto on vuonna 2002 tarkistanut osaamiskeskuksia koskevaa päätöstään ja lisännyt Uudellemaalle hakemusten mukaisesti kaksi uutta osaamisalaa, joista toinen on hyvinvointitek- nologia. Tavoitteena on hyödyntää Helsingin seudun kansainvälisesti korkeatasoista tutkimus- ja osaamispohjaa a) uuden liiketoiminnan synnyttämiseksi, b) vahvistaa olemassa olevien yritysten toiminta-, kasvu ja kansainvälistymisedellytyksiä, c) edistää tuote- ja palvelusovellutusten testaus- ja kehitysympäristöjä sekä d) kehittää sosiaali- ja terveydenhuollon palveluinfrastruktuuria. Vastuutaho: Culminatum Oy ja Uudenmaan liitto Kustannukset: arvio 200 000 € Aikataulu: 2004-2006

6. Uuma hankkeen laajentaminen

Hanke on ns. makropilotin jatkohanke Uudellamaalla. Tavoitteena on laajentaa hanketta useampiin kuntiin sekä tietotekniikkahankkeisiin, jotka edistävät perusterveydenhuollon toimivuutta sekä yhteistyötä perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon välillä. Vastuutaho: Hus Kustannukset: 70 000 € Aikataulu: 2004-2006, käynnissä

7. Sosiaalilääketieteen osaamiskeskus

Psykososiaaliset palvelut ovat pääkaupunkiseudulla kirjavat ja koordinoimattomat. Terveyskes- kuslääkärille tuloon on joka kuudennessa tapauksessa syynä psykososiaalinen syy. Terveyskeskus- lääkäri kohtaa uudenlaisia ilmiöitä, joita ei hallitse ja tunne omakseen. Konsultaatiota voisi saada sosiaalilääketieteen osaamiskeskuksesta. Vastuutahot: Pääkaupunkiseudun kunnat Kustannukset: 50 000 € Aikataulu: 2005, selvitys

Uudenmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma 2005 - 2006 : 55 Toimintatapojen uudistaminen ja yhteistyön kehittäminen

8. Perusterveydenhuollon toimivuus

Tammisaaren, Hangon, Karjaan, Pohjan ja Inkoon perusterveydenhuollon yhteistyö. Konsultti- työnä laaditun selvityksen perusteella päätettävän yhteistyön järjestäminen ja sopiminen. Tavoit- teena on yhteistyöverkosto ja erikoistuminen. Uusi toimintamalli edellyttää sekä pehmeää muu- toskoulutusta että tila- ja tekniikkaratkaisuja. Vastuutahot: Seudun kunnat Kustannukset: 100 000 € Aikataulu: 2005-2006

9. Espoon perusterveydenhuollon (yhdessä Oulun kanssa) kehittämisen jatkohanke

Yhdessä laaditun terveyden edistämisohjelman toimeenpano ja hyvien käytäntöjen levittäminen. Vastuutahot: Espoo Kustannukset: 250 000 € Aikataulu: 2005

10. Alueelliset ja seudulliset yhteistyöhankkeet toimintatapojen selkeyttämiseksi ja palvelujen järjestämiseksi

Ns. Hiiden kuntien, Raaseporin ja Kuuma -kuntien seudulliset yhteistyöhankkeet terveydenhuollon ja sosiaalialan kehittämiseksi. Painopisteinä ovat erityisesti kansallisen terveysprojektin ja sosiaalialan kehittämishankkeen toimenpidekokonaisuudet. Tavoitteena on lisätä yhteistyötä sekä perus että erikoispalveluissa. Yhteistyötä pyritään lisäämään mielenterveystyön avopalveluissa, psykososiaalisissa palveluissa ja päihdepalveluissa sekä palveluissa, joiden järjestäminen edellyttää riittävää väestöpohjaa. Tällä hetkellä akuutteja tarpeita on lastensuojelun kriisityössä, tulkkipal- veluissa ja kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon lakimiespalveluissa. Lisäksi alueella panostetaan yhteistyön lisäämiseen yhtenäisten tietotekniikkaratkaisujen tekemiseksi ja muiden tukipalvelujen hoitamiseksi. Rahoitusta tulee varata myös yhteisten tarpeiden kartoitukseen ja alueellisten laajojen hankkeiden valmisteluun. Vastuutahot: Seutuhankkeet Kustannukset: 100 000 €/alue, yhteensä 300 000 € Aikataulu: 2004-2006, käynnissä

11. Sosiaalisen yrittäjyyden kehittäminen

Hankkeella pyritään tarjoamaan heikossa asemassa oleville ihmisille työtä ja myös kuntoutukseen liittyvää toimintaa. Tarkoituksena on myös mahdollistaa maahanmuuttajien ammattitaidon ja osaamisen hyödyntäminen. ”LEMPI Uusimaa -hanke” ja ”ARSI eli apua arkeesi -hanke” tähtää- vät mm. sosiaalisen yritystoiminnan kehittämiseen. Vastuutaho: Uudenmaan liitto Kustannukset: 40 000 € Aikataulu: 2004-2006

56 : Uudenmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma 2005 - 2006 12. Sosiaalisen eheyden ja yhteisöllisyyden edistäminen

Tavoitteena on moniammatillisena yhteistyönä sekä saumattomia palveluketjuja kehittäen var- haisen ja pysyvän vuorovaikutuksen avulla löytää ratkaisuja erilaisten kaupunkielämään liittyviin haasteisiin, kuten lasten ja nuorten, mielenterveyden sekä huume- ja muun päihderiippuvuuden ongelmiin. Hanke liittyy Hyvinvoinnin foorumin hankkeisiin ” Toimintaympäristön muutos syrjäytymisen torjuntastrategiana” ja ”Monikulttuurisuus pääkaupunkiseudun voimavaraksi”, joka täydentää pääkaupunkiseudun kaupunkiohjelman toimintalinjan 3 (osallisuuden ja sosiaalisen eheydenn vahvistaminen) valmisteluhanketta Monikulttuurinen palvelukeskus. Hankkeeseen kuuluu myös Etelä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen (ESO) vastuulla etenevä ”Osallistuva vanhemmuus -kehittämishanke – osana Pääkaupunkiseudun kaupunkiohjelmaa Osaaminen ja osallisuus. Vastuutaho: Etelä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus (ESO) Kustannukset: 65 000 € Aikataulu: 2003-2005, käynnissä

13. Itsenäisen elämisen ja asumisen tukeminen

Tavoitteena on kehittää osallisuutta sekä itsenäistä asumista ja selviytymistä elämässä. Keskeistä on poikkihallinnollinen ja moniammatillinen yhteistyö sekä palveluketjun toimivuus kotona asumista tukevista avopalveluista erikoissairaanhoitoon. Väestöliiton ”KotiPuu – monikulttuuri- sen perhetyön kehittämishanke” ja Raasepori-ohjelman vanhustyön kehittämiseen liittyvä hanke sisältyvät tähän hankekokonaisuuteen. Vastuutahot: Sosiaalialan osaamiskeskukset Uudellamaalla ja Väestöliitto Kustannukset: 20 000 € Aikataulu: 2003-2005, käynnissä

Työvoiman riittävyys

14. Sosiaali- ja terveydenhuollon työvoiman saatavuuden turvaaminen

Tavoitteena on turvata työvoiman riittävyys eläkkeelle siirtymisen ja palveluiden kysynnän kasvun seurauksena sekä taata koulutus ammattialoittain alueen palvelutarpeisiin liittyen ja vaikuttaa alan imagoon. Tavoitteena on myös lisätä osaamista ja ammattitaitoa tarttumalla työn sisällön, toimin- taympäristön, tehtävärakenteiden, prosessien ja verkostojen hallinnassa, sopimusten teossa, laadun hallinnassa, seurannassa ja arvioinnissa tarvittaviin uusiin haasteisiin sekä soveltaa entistä paremmin lääketieteen ja teknologian tuloksia asiakas- ja käyttäjälähtöisesti. Vastuutaho: Etelä-Suomen lääninhallitus ja Uudenmaan liitto Kustannukset: 600 000 € Aikataulu: 2003-2006, käynnissä

Uudenmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma 2005 - 2006 : 57 Kilpailukykyisten kasvualojen ennakointi ja tukeminen

Kulttuuri- ja vapaa-aika

Alueellisen kulttuurityön vahvistaminen

Tikkurilan teatteri- ja sirkuskoulu

Taiteen perusopetuksen valtionapuihin laskennalliset osuudet – valtakunnallinen tasausjärjestel- män oikaisu tuntiperusteisuusperusteiseksi. Edunvalvontahanke Vastuutaho: Tikkurilan teatteri- ja sirkuskoulu Yhteistyötahot: Vantaan kaupunki, Uudenmaan liitto Rahoittajat: Vantaan kaupunki, Opetusministeriö. Kustannukset ja aikataulu: 2004 alkaen 98 280 €/vuosi

Kansainvälinen Lasten ja Nuorten taidekeskus

Lasten ja nuorten taidekeskuksen osalta toiminnan ylläpitämiseen ja kehittämiseen liittyvät kustannusrakenteet. Vuotta 2005 määrittää toiminnan siirto uusiin tiloihin ja toiminnan uudel- leenorganisointi siellä. Momenttikohta “eräät avustukset” sisältävät tavoitesummia erillishankkeiden toteuttamisiksi. Edunvalvontahanke Vastuutaho: Lasten ja nuorten Taidekeskussäätiö Yhteistyötahot: Opetusministeriö, Hyvinkään kaupunki ja 11 muuta säätiön jäsentä momentti 29 99 50 29 90 52 2004 140 000 15 000 2005 155 000 25 000 2006 155 000 25 000

Teatterit ja orkesterit

Opetusministeriö on antanut orkesterille 26.10. 2001 kirjallisen päätöksen (152/620/2001), että Hyvinkään Orkesteri täyttää teatteri- ja orkesterilain (730/1992) 2 §:ssä säädetyt perusteet päästä lakisääteisen tuen piiriin mutta ei kuitenkaan ole siirtänyt orkesterin tukea tälle. Säännöllisesti 42 vuotta toiminut Hyvinkään Orkesteri tarjoaa yli 100 000 asukkaan alueella erityisesti tarjoamaan nuorille uraansa aloittaville muusikoille työtilaisuuksia ja solistitehtäviä sekä ohjelmistopolitiikassa on painotettu menestyksellisesti aikamme klassista musiikkia. Opetusministeriö on antanut orkesterille 26.10. 2001 kirjallisen päätöksen (152/620/2001), että Hyvinkään Orkesteri täyttää teatteri- ja orkesterilain (730/1992) 2 §:ssä säädetyt perusteet päästä lakisääteisen tuen piiriin kuitenkaan siirtämättä orkesterin tukea tälle 29 90 31 momentille. Oikaistaan tilanne ja vahvistetaan Hyvinkään orkesterin asema alueellisena orkesterina siirtämällä sille myönnetty tuki harkinnanvaraisista tuista lakisääteisten avustusten piiriin. Edunvalvontahanke momentti 29 90 31 Toteuttajat: Opetusministeriö Rahoitus: Hyvinkään kaupunki, opetusministeriö Kustannukset ja aikataulu: 2005 alkaen 30 000 € vuosittain

58 : Uudenmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma 2005 - 2006 Uudenmaan taidetoimikunta

Vahvistetaan Uudenmaan taidetoimikunnan toimintaa vastaamaan paremmin alueen taiteenteki- jöiden määrää ja kehittämällä toimintamuotoja palvelemaan paremmin tämän hetkistä taiteen ja kulttuurin toimintakenttää. Kehittämishanke Toteuttajat: Etelä-Suomen lääninhallitus Rahoitus: Opetusministeriö Aikataulu : 2004-2006 Kustannukset: momentti 29 90 21 29 90 52 2005 60 000 € 600 000 € 2006 80 000 € 600 000 € Taiteen edistämiseen 1 200 000 € ja hallintoon 140 000 € Yhteensä 1 340 000 €

Museotoiminta

Valtakunnallisten ja maakunnallisten maaseutumuseoiden toimintakyvyn parantaminen

Läntisen Uudenmaan maakuntamuseo

Museotilojen korjaus ja perustamishanke on valmistumassa palvelemaan maakuntamuseotoi- mintoja. Tilojen lisäksi toiminta edellyttää museoamanuenssin kokopäiväisen viran perustamista laajan aineiston käsittelyyn, luettelointiin ja näyttelytoimintaan. Kehittämishanke momentti 29 90 32 Toteuttaja: Läntisen Uudenmaan maakuntamuseo Rahoitus: Opetusministeriö, Tammisaaren kaupunki Kustannukset ja aikataulu: 2005 34 060 € 2006 lähtien palkkaukseen 12 500 € vuosittain

Suomen Rautatiemuseo

Kansallisen erikoismuseon aineiston digitalisoimista on yritetty toteuttaa väliaikais- ja opiskelija- ratkaisuin huonolla menestyksellä. Museo on toiminut pitkään alimiehityksellä.

Nykyisten kokoelmien säilytys, kehittäminen ja tarkoituksenmukainen palvelu nykymenetelmin edellyttävät digitalisointiin erikoistuneen amanuenssin viran perustamista. Aineiston käsittely on edellytyksenä uudelle, historiapohjaiselle suurnäyttelylle. Kehittämishanke momentti 29 90 32 Toteuttaja: Suomen Rautatiemuseo Rahoitus: Opetusministeriö, VR-yhtymä, Hyvinkään kaupunki, liikenneministeriö Kustannukset ja aikataulu: 2005 165 000 € 2006 185 000 € 2007 alkaen 205 000 € vuosittain Yhteensä 555 000 €

Uudenmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma 2005 - 2006 : 59 Seudullisten virkistysalue- ja reittiverkostojen laajentaminen ja täydentäminen, luontokohteiden vahvistaminen ja luontoliikuntamahdollisuuksien parantaminen

Länsi-Uudenmaan retkeilyreitistö

Kunnostetaan luonto- ja virkistysreitit Hankoniemellä ja yhdistetään ne Karjaanjoki Life -alueen reitteihin ja tätä kautta osaksi eteläsuomalaista kansallista retkeilyreittiverkkoa. Laajennetaan yhteys Mustiolta myös Kirkkonummelle. Kehittämishanke Toteuttajat: Ab Yrkeshögskolan Sydväst, Hangon, Karjaan ja Tammisaaren kaupungit, Inkoon ja Siuntion kunnat Rahoittajat: UML, ympäristöministeriö, TE-keskus, kunnat Kustannukset: Kuntien omarahoitusosuus 30 % momentti 29 99 11 Suunnittelu 2 osa 2005 30 000 € 21 000 € Rakentaminen 3 osa 2006 90 000 € 63 000 € 4 osa 2007 80 000 € 56 000 € Yhteensä 200 000 € 140 000 € Aikataulu: 2005-2007

Keinukallio-Kuusijärvi -retkeilyreitistö

Toteutetaan suunniteltu vapaa-ajan retkeilyreitistö Kerava - Vantaa välille. Infrastruktuurihanke Toteuttaja: Keravan kaupunki Rahoittajat: Ympäristöministeriö, Keravan ja Vantaan kaupungit Kustannukset ja aikataulu: 2005-2007 1 210 000 €

Lisäksi varaudutaan vuosien 2005-2006 Hämeen Liesjärvi - Nuuksio -välisen retkeilyreitistön toteuttamiseen. Infrastruktuurihanke Toteuttaja: Karkkilan ja Vihdin kunnat Rahoittajat: Ympäristöministeriö ja kunnat Kustannukset ja aikataulu: 2005-2006 500 000 €

Nuuksion kehittäminen

Rakennetaan kansallispuiston vastaanotto- ja opastustilat sekä -järjestelmät käyttäjämääriä vastaavalle tasolle. Selvitys-, kehittämis- ja infrastruktuurihanke Toteuttajat: Metsähallitus Rahoittajat: UML, alueen kunnat, Metsäteollisuus ry, metsähallitus, ympäristöministeriö Kustannukset ja aikataulu: momentti 35 20 74* 2003-2005 selvitysosa 85 000 € 2005-2007 kehittämisosa 5,9 M€ *

60 : Uudenmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma 2005 - 2006 Lisäksi varaudutaan vuosien 2006-2008 Hämeen Liesjärvi - Nuuksio -välisen retkeilyreitistön toteuttamiseen.

Nuuksion-Liesjärven kansallispuistoreitti

Infrastruktuurihanke Toteuttaja: Karkkilan ja Vihdin kunnat Rahoittajat: Ympäristöministeriö ja kunnat Kustannukset: momentti 35 20 74 1,1 M€ luonnonsuojelun talonrakennusmääräraha Luontokeskuksen suunnittelu 0,8 M€ Yhteensä 1,9 M€ Aikataulu: 2005-2006

Vantaanjoki -keskus

Vantaanjoen kehittämisstrategian mukaisesti maamme väkirikkaimman asutusalueen virkistys- ja matkailukäyttöön merkittävimmiksi määriteltyjen jokiseutukohteiden vahvistamisella luodaan Uudenmaan yhdyskuntarakenteeseen uusi, luontoon ja virkistykseen liittyvien, syntymässä olevien matkailupalvelukeskittymien verkostolle ydinkohdaksi Vantaanjoki -keskus Nurmijärven Mylly- koskelle tukemaan ja kehittämään uusmaalaisten vapaa-ajankäyttäytymistä.

Hanke auttaa keventämään luonnon kuormitusta, parantaa viihtyvyyttä sekä vahvistaa kunni- oitusta ja käytöstä luontoa, maisemaa ja kulttuuriperintöä kohtaan. Lisäksi samalla monipuolis- tetaan luonto- ja elämysmatkailupalveluiden tarjontaa sekä nostetaan maaseutualueiden elinolo- suhteita ja lisätään poikkileikkaavia vuorovaikutussuhteita. Luonto- ja elämysmatkailupalveluiden verkotettu tarjonta sekä maaseutuelinkeinojen monipuolistuminen lisäävät maakunnan matkailul- lista vetovoimaa ja lisääntyvä virkistysmatkailu lisää työpaikkoja. Kehittämishanke Vastuutahot: Uudenmaan liitto, TE-keskus, Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojelu- yhdistys, Nurmijärven kunta ja yritykset Toteuttajat: Nurmijärven kunta ja yritykset Rahoittajat: Uudenmaan liitto, TE-keskus, Nurmijärven kunta, yritykset Kustannukset ja aikataulu: Kunnan omarahoitusosuus 30 % 2005-2006 selvitysvaihe 39 000 € 27 300 € yhteensä

Uudenmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma 2005 - 2006 : 61 Liite 3

TOIMINTALINJA 3: EKOLOGISESTI TEHOKAS UUSIMAA

Yhdyskuntarakenne

Alueellinen ympäristötieto verkossa -selvityshanke

Alueiden käyttöön ja alueiden kehittämiseen liittyvän hyvän, ajantasaisia asioita kuvaavan ympä- ristötiedon tarve on ilmeinen Uudellamaalla, jossa ympäristömuutokset ovat suuria ja toimijoiden määrä lukuisa. Ympäristöportaali tukee tehokasta tiedon jakoa eri toimijoiden kesken. Laaduk- kaalla alueellisella ympäristötiedolla, joka on laajasti eri osapuolien käytössä, luodaan entistä paremmat edellytykset hyvälle ja tulokselliselle yhteistyölle. Paikkatietoyhteistyön kehittäminen palvelee yhdyskuntarakenteen eheyttämistä Uudellamaalla. Vastuutaho: Uudenmaan ympäristökeskus Aikataulu: 2004 – Kustannukset: Avoin Toteuttajatahot: UUS, UL, IUL, kunnat, SYKE, YM, MMM, MML, Metsähallitus, yliopistot ja tutkimuslaitokset

Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt

Yhteistyötahot: Uudenmaan liitto, YTV, YM Aikataulu: 2004-2005 Kustannukset: Avoin

Tekninen infrastruktuuri ja ympäristö

Jätehuollon kehittäminen

Jätehuollon pitkänaikavälin aluetarpeet

Laaditaan strategia, miten Uudenmaan ja koko Etelä-Suomen jätehuollon yhteistyötä tulisi lisätä, jotta kiristyvät jätehuollon vaatimukset voitaisiin saavuttaa mahdollisimman taloudellisesti ja ym- päristöystävällisesti. Strategian pohjalta kartoitetaan jätehuollon tulevaisuuden aluetarpeet kaavoituksen pohjaksi, jotta jätehuollon toimintaedellytykset voidaan turvata myös pitkällä aikavälillä. Vastuutaho: Uudenmaan liitto Kustannukset: 100 000 € Rahoittajat/yhteistyötahot: YM, Uudenmaan ja Hämeen ympäristökeskukset, Hämeen, Päijät- Hämeen ja Itä-Uudenmaan liitot, YTV, jätehuoltoyhtiöt, Ympäristöyritysten liitto Aikataulu: 2004-2005

Jätehuollon investoinnit

· Ämmässuon sekajätteen käsittelylaitos · Lohjan seudun käsittelylaitos · Keravan biovoimala

62 : Uudenmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma 2005 - 2006 Pilaantuneiden maiden kunnostus

Pilaantuneiden maiden kunnostustöiden nopeuttamiseksi valtion avustusta pilaantuneiden maiden kunnostuksessa tulisi nostaa. Avustusten lisäksi vuosittain 2 - 3 suurempaa kohdetta tulee kunnostaa valtion jätehuoltotyönä. · Tynnyripesulan maanpuhdistus, valtion osuus 100 000 € · Tikkurilan lyijymaiden puhdistus 2004, valtion osuus 70 000 € · Romualueen puhdistus, Mäntsälä, valtion osuus 25 000 € · Nopon pesulan kunnostus, valtion osuus 175 000 € Vesihuollon kehittämisohjelman toteuttaminen

Toteutettavilla vesihuoltohankkeilla lisätään vesihuollon varmuutta ja parannetaan vesistöjen tilaa sekä vähennetään Itämereen kohdistuvaa kuormitusta. Haja-asutuksen osalta turvataan nykyisen asutuksen terveellisen ja hyvälaatuisen juomaveden saanti sekä vähennetään sen aiheuttamaa ym- päristökuormitusta.

Puhdistamohankkeet

· Klaukkalan puhdistamo · Pohjan-Karjaan yhteispuhdistamo · Hangon puhdistamo Siirtojohtohankkeet

· Rajamäki–Röykkä–Klaukkala siirtoviemäri ja yhdysvesijohto (rakenteilla) 700 000 €/2005 · Pohja–Karjaa siirtoviemäri, valtion osuus 200 000 €/2006 · Pornainen–Sipoo–Meriviemäri, valtion osuus 700 000 €/2006 · Hanko–Tammisaari syöttövesijohto ja siirtoviemäri, valtion osuus 300 000 €/2006 ja 1 500 000 €/2007

Haja-asutuksen vesihuoltohankkeet

· Klaukkala–Nummenmäki syöttövesijohto · Ikkala–Karkkila syöttövesijohto ja viemäri Vesistöjen kunnostushankkeet

Hankkeeseen sisältyvät sekä kalataloudelliset kunnostukset että vesistökunnostukset, joiden tavoitteena on parantaa järvien veden laatua, kalaston rakennetta ja yleistä virkistyskäyttöarvoa. suurim- mat järvien ja jokien kunnostushankkeet tulee saada valtion budjettiin nimettyinä hankkeina. · Hiidenveden kunnostus, valtion osuus 200 000 €/2006 · Tuusulanjärven kunnostus 2. vaihe, valtion osuus 130 000 €/2005, 120 000 €/2006 · Tuusulanjoen kunnostus, valtion osuus 100 000 €/2005, 500 000 €/2006 · Nummenjoen kunnostus 200 000 €/2006

Uudenmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma 2005 - 2006 : 63 Luonto- ja kulttuuriympäristöt

· Natura-alueiden käyttö- ja hoitosuunnitelmat, kiireellisenä mm. Espoon Matalajärvi · METSO-Pilotit Uudellamaalla · Valtakunnallisten maisema-alueiden perustaminen · Hiljaiset alueet Uudellamaalla Vetovastuu: Uudenmaan liitto Rahoittajat: Uudenmaan liitto, YM

Liikenne

Tiehankkeet

Valtatien 1 / E18 välin Muurla–Lohja rakentamisesta moottoritieksi on tehty periaatepäätös valtion vuoden 2002 talousarviossa. Hakamäentien parantaminen nelikaistaiseksi sisältyy vuoden 2005 talousarvioesitykseen.

Liikenneväyläpolitiikan linjauksia vuosille 2004 - 2013 selvittänyt ministerityöryhmä on esittänyt mietinnössään väylästön kehittämistarpeet ja järjestyksen. Rahoitus päätetään vuosittain valtion talousarvion käsittelyn yhteydessä.

1. Valtatie 2 Vihti - Pori

Yhteysvälin liikenneturvallisuutta ja sujuvuutta parannetaan poistamalla tasoliittymiä, rakentamalla ja täydentämällä eritasoliittymiä, parantamalla ohitusmahdollisuuksia sekä toteuttamalla muita liikenneturvallisuustoimia. Valtatie 1:n (Palojärvi) ja Vihdin kk:n välillä tie parannetaan nelikaistaiseksi. Yhteydet Helsingin, Porin ja Rauman satamiin paranevat. Työmatkaliikenteen sujuvuus paranee kaupunkien tuntumassa. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on 40 M€, josta Uuden- maan osuus on 13 M€ Vastuutaho: Tiehallinto Kustannukset: 13,0 M€ Rahoittajat: Tiehallinto

2. Kehä I (maantie 101) välillä Turunväylä - Vallikallio

Hanke sisältää Kehä I:n parantamisen välillä valtatie 1 ja Espoon/Helsingin raja sekä Turunväylän parantamisen Kehä II:lta Kehä I:n itäpuolelle. Päätoimenpiteinä on lisäkaistojen ja eritasoliittymi- en rakentaminen valo-ohjauksen tilalle, joukko- ja kevyen liikenteen järjestelyjen parantaminen sekä melunsuojauksen lisääminen. Vastuutaho: Tiehallinto Kustannukset: 65,0 M€ Rahoittajat: Tiehallinto, Espoon kaupunki

64 : Uudenmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma 2005 - 2006 3. Kantatie 51 välillä Kivenlahti – Kirkkonummi

Nykyistä moottoritietä (Länsiväylää) jatketaan Kirkkonummelle. Jakso on Suomen vilkkaimmin liikennöity yksiajoratainen tie. Tie ruuhkautuu pahoin varsinkin työmatkaliikenteessä ja liittymis- tä on erittäin vaikea päästä tielle. Voimakas asuin- ja työpaikkarakentaminen pahentaa tilannetta jatkuvasti. Hankkeeseen sisältyy myös kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen järjestelyjä, melusuo- jauksia sekä vihersilta eläinonnettomuuksien välttämiseksi. Hanke on mahdollista käynnistää lähes välittömästi. Vastuutaho: Tiehallinto Kustannukset: 42,0 M€ Rahoittajat: Tiehallinto

4. Kehä III (kantatie 50, E 18) välillä Vantaankoski - Lentoasemantie

Kehä III:n E 18 yhteyteen kuuluva jakso on osa lentoaseman ja Vuosaaren sataman yhteyksiä ja sillä on tasoliittymistä ja suuresta liikennemäärästä johtuvia, yhä lisääntyviä sujuvuus- ja tur- vallisuusongelmia. Maankäyttö Kehä III:n alueella lisääntyy nopeasti. Tieosuus parannetaan ns. kaupunkimoottoritieksi joukkoliikennejärjestelyineen. Vastuutaho: Tiehallinto Kustannukset: 116,0 M€ Rahoittajat: Tiehallinto, Vantaan kaupunki

5. Kehä I (maantie 101) Helsingissä ja Espoossa

Pääkaupunkiseudun tärkeimmän kehäväylän parantaminen sisältää useita osahankkeita. Erityisesti työmatkaliikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta parannetaan mm. rakentamalla eritasoliittymiä ja lisäramppeja, parantamalla joukkoliikennejärjestelyjä sekä lisäämällä meluesteitä ja kevyen liikenteen väyliä. Vastuutaho: Tiehallinto Kustannukset: 96 M€ Rahoittajat: Tiehallinto, Helsingin ja Espoon kaupungit

Uudenmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma 2005 - 2006 : 65 Teemahankkeet

Hallituksen asettama infraministerityöryhmän mietintö sisältää uusien kehittämishankkeiden lisäksi teemapaketteja. Suunnitelmakaudella 2004 - 2007 käynnistetään teemapakettien hankkeita ja ne on priorisoitu isojen investointihankkeiden edelle.

· Kasvavien alueiden kehityksen tukeminen -teeman taustalla on kasvukeskusten ja niiden ympäristöjen ongelmat; väylien tukkoisuus vaikeuttaa alueiden toimintaa, niiden kehittä- mistä ja elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä. Uudellamaalla pakettiin sisältyy Klaukkalan ohikulkutie (10,5 M€) ja Karjaan läntinen ohikulkutie (4,8 M€). · Pääteiden turvallisuuden parantaminen -teemapaketti sisältää erilaisia tiestön turvallisuutta lisääviä toimia, joilla parannetaan pääteiden turvallisuutta. Uudellamaalla pakettiin kuuluu valaistuksen ja kaiteiden rakentamista valtateillä 1 ja 7. Uudenmaan osuus koko maan 40 M€:n kustannusarviosta on hieman yli 3 M€. · Joukkoliikenteen edistäminen pääkaupunkiseudun säteittäisillä pääväylillä -hankepaketti sisältää useita osahankkeita neljällä sisääntuloväylällä, mm. liittymäjärjestelyjä, joukko- ja kevyen liikenteen olojen parantamista sekä meluntorjuntatoimia. Joukkoliikenteen su- juvuuden varmistaminen on keskeinen kriteeri ohjelmaa suunniteltaessa. Hankepaketin kustannusarvio on 32 M€. · Koulumatkojen olosuhteiden parantaminen maaseututaajamissa -teemapaketti sisältää kevyen liikenteen väyliä sekä alikulkuja koulumatkojen olosuhteiden parantamiseksi. Toteu- tettavat toimenpiteet lisäävät samalla kevyen liikenteen merkitystä taajaman päivittäisessä elämässä. Uudenmaan osuus koko maan 30 M€:n kustannusarviosta on noin 2 M€.

Uudenmaan ohitustiehankkeet ja poikittaisten tieyhteyksien parantaminen

Uudellamaalla useiden pienten ja keskisuurten tiehankkeiden toteuttaminen on viivästynyt perustienpidon alhaisen rahoitustason takia. Teemapaketteihin, erityisesti kasvavien alueiden kehityksen tukemisen pakettiin tulisi saada lisää alemman tieverkon ja ohikulkutiehankkeita. Hankkeita on perusteltu liikennejärjestelmäsuunnitelmissa, mutta eivät sisälly tiepiirin toiminta- ja taloussuun- nitelmaan.

· Järvenpää–kantatie 45 · Maantie 132 nykyisen Klaukkalantien parantaminen · Maantie 148 Keravantien parantaminen · Kellokosken läntinen ohikulku · Hyvinkään itäinen ohikulku · Valtatien 25 parantaminen välillä Meltola–Virkkala · Hyrylän itäisen ohikulkutien (Itäväylä) jatke · Kehä IV:n toteuttamisajankohdasta päättäminen

Vastuutaho: Tiehallinto, kunnat Kustannukset: avoin Rahoittajat: Tiehallinto, kunnat

66 : Uudenmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma 2005 - 2006 Ratahankkeet 1. Ilmalan ratapihan parantaminen

Ratahallintokeskus on esittänyt, että Ilmalan ratapihan parantaminen voidaan käynnistää vuonna 2005. Hanke on uusi kehittämishanke ja vaatii erillisen eduskunnan päätöksen. Vastuutaho: Ratahallintokeskus Aikataulu: 2005-2011 Kustannukset: 100 M€ Rahoittajat: Ratahallintokeskus

2. MARJA-radan rakentaminen

Marja-rata yhdistää pääradan ja Martinlaakson radan aluekeskukset Helsinki-Vantaan lentoase- maan ja Helsingin keskustaan. Lentoasemayhteyden vuoksi rata on paitsi alueellinen myös valtakunnallinen ja kansainvälisesti merkittävä. Uusi kehärata avaa mahdollisuuden keskittää asumista ja työpaikkoja tehokkaan joukkoliikenteen piiriin. Valmistuttuaan ratalenkki palvelee noin 200 000 asukasta ja samaa määrää työpaikkoja. Vastuutaho: Ratahallintokeskus, Vantaan kaupunki Aikataulu: 2007-2011 Kustannukset: 297 M€ Rahoittajat: Ratahallintokeskus, Vantaan kaupunki

3. Hanko–Hyvinkää-radan sähköistäminen

Hanko–Hyvinkää-radan sähköistäminen sisältyy ratahallintokeskuksen ohjelmiin, mutta sitä ei ole ajoitettu. Ratayhteys on tärkeä kasvavan tavaraliikenteen kuljetustalouden parantamiseksi. Karjaa– Hanko osuudella sähköistys mahdollistaa myös taajamajunakaluston käytön henkilöliikenteessä. Vastuutaho: Ratahallintokeskus Aikataulu: avoin Kustannukset: 30 M€ Rahoittajat: Ratahallintokeskus

4. Pääradan taajamajunaliikenteen kehittäminen

Nopean kaukoliikenteen alkaessa junien nopeuserot kasvavat, mikä lisää kapasiteettiongelmia. Kerava–Lahti-oikorata ja uusi nopea taajamajunakalusto helpottavat kapasiteettiongelmia. Ratahallintokeskuksen selvitysten mukaan pääradalle voidaan lisätä 1 junapari (= 1 juna suuntaan) tunnissa ruuhka-ajan ulkopuolella välille (Helsinki)–Kerava–Riihimäki) oikoradan valmistuttua. Pidemmällä aikavälillä maankäytön tehostuessa on toivottavaa lisätä ratakapasiteettia esim. ohitus- raiteita rakentamalla. Suunnittelutyö tulee aloittaa lähivuosina. Pääradan varren kuntien teke- mässä selvityksessä esitettiin ohitusraiteiden rakentamista radan molemmille puolille Keravan ja Järvenpään välille. Ohjelmakaudella tulee nostaa suunnitteluvalmiutta ja päättää toteuttamisajankohdasta. Vastuutaho: Ratahallintokeskus, kunnat Aikataulu: 2005 - Kustannukset: avoin Rahoittajat: Ratahallintokeskus, kunnat

Uudenmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma 2005 - 2006 : 67 5. Taajamajunayhteyksien parantaminen Kirkkonummelta länteen

Rantarata on yksiraiteinen Kirkkonummelta länteen. Nopea kaukojunaliikenne ei mahdollista uusien junavuorojen lisäämistä Kirkkonummen ja Karjaan välille. Kapasiteettia voitaneen lisätä uudella junakalustolla ja aikataulusuunnittelulla, mutta tulevaisuudessa on varauduttava ohitusraiteiden tai toisen raiteen rakentamiseen. Ohjelmakaudella on aloitettava suunnittelutyö taajama- junatarjonnan parantamiseksi. Vastuutaho: Ratahallintokeskus Aikataulu: 2005 - Kustannukset: avoin Rahoittajat: Ratahallintokeskus, kunnat

Meriväylähankkeet

Meriväylästön isoista kehittämishankkeista Uudellamaalla on käynnissä Vuosaaren väylän rakentaminen. Rannikon väylästön pienillä kehittämishankkeilla parannetaan merenkulun taloudellisuutta ja turvallisuutta. Ajankohtaisia hankkeita ovat:

· Barösundin väylän parantaminen 0,1 M€ · Inkoon väylän lastinkevennyspaikka 0,2 M€ · Pohjan väylän syventäminen 1,7 M€ · Hangon kiertoväylän parantaminen 1,5 M€ · Harmajan väylän oikaisu 1,0 M€ · Suomenlahden talviväylän parantaminen 1,0 M€

Vastuutaho: Merenkulkulaitos Aikataulu: 2005 - Kustannukset: 5,5 M€ Rahoittajat: Merenkulkulaitos

68 : Uudenmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma 2005 - 2006 Liite 4

TOIMINTALINJA 4: YHTEISTYÖN UUSIMAA

Maakunnallisen yhteistyön kehittäminen

Hyvinkää - Riihimäki talousalueen aluekeskusohjelma

Aluekeskusohjelman tavoitteena on nostaa alue Helsinki - Tampereen valtaväylän vetovoimaiseksi ja omaleimaiseksi yrittämisen ja asumisen alueeksi, jolla on vakiintuneet raja-aitoja madaltavat yhteistyösuhteet sekä Hämeen että Uudenmaan maakuntiin ja läheisiin aluekeskuksiin. Ohjelmaa toteutetaan kestävän kehityksen periaattein hyödyntämällä hyvää liikenteellistä sijaintia, vakiin- nuttamalla alueen sisäistä ja lisäämällä alueiden välistä verkostoitumista.

Hankkeen painopistealueet ovat: - alueen sosiaalinen yhteenkuuluvuuden lisääminen - osaaminen ja koulutus - yrityselämän toimintaympäristö - yhteisen toimintakulttuurin ja julkisuuskuvan luominen

Ohjelma kuuluu valtakunnalliseen aluekeskusohjelmaan ja sitä rahoitetaan sisäasiainministeriön myöntämällä maakunnan kehittämisrahalla ja kuntien rahoituksella. Ohjelmassa ovat mukana Hyvinkään kaupunki sekä Riihimäen kaupunki ja Lopen ja Hausjärven kunnat.

Pääkaupunkiseudun kaupunkiohjelma

Pääkaupunkiseudun kaupunkiohjelman lähtökohtana ovat Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunkien visiot, strategiat ja suunnitelmat. Ohjelma on perustunut kahteen Helsingin suurkaupunkiseudun kaupunkipoliittiseen haasteeseen: (1) osaamisen vahvistaminen ja seudun innovaatiokyvyn kehittäminen ja (2) osallisuuden lisääminen ja sosiaalisen eheyden turvaaminen.

Kaupunkiohjelmakausi päättyy vuoden 2004 lopussa. Kaupunkiohjelman 2005 - 2007 toimin- talinjat määriteltäneen Pääkaupunkiseudun neuvottelukunnan strategiaehdotuksen linjausten mukaisiksi: 1. Hyvinvoinnin parantaminen ja palvelutoiminnan tehostaminen erilaisilla yhteistoiminta- muodoilla 2. Pääkaupunkiseudun kilpailukyvyn parantaminen 3. Kaupunkirakenteen ja asumisen kehittäminen 4. Koordinointi

Ohjelmaa rahoitetaan kuntien rahoituksella sekä aluekeskusohjelmamäärärahasta kaupunkipoliittisiin toimenpiteisiin tarkoitetulla rahoituksella.

Uudenmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma 2005 - 2006 : 69 Kuuma – kumppanuusohjelma

Ohjelma on viiden Keski-Uudenmaan kunnan yhteistyösopimus, jonka tavoitteena on luoda taloudellisesti tehokas toimintakehikko kuntien toimintojen synergiseen yhteistyöhön. KUUMA-ohjelman tavoitteena on kuntien toiminnan, talouden ja palvelukyvyn parantaminen, asukkaiden ja elinkeinoelämän tarpeita palveleva toiminta yli kuntarajojen sekä seudun identitee- tin vahvistaminen

KUUMA -kumppanuusohjelmassa ovat mukana Järvenpään ja Keravan kaupungit sekä Mäntsä- län, Nurmijärven ja Tuusulan kunnat. Ohjelmaa rahoitetaan kuntien rahoituksella sekä aluekes- kusohjelmamäärärahasta kaupunkipoliittisiin toimenpiteisiin tarkoitetulla rahoituksella.

Hiiden ohjelma

Hiiden ohjelman tavoitteena on Länsi-Uudenmaan kilpailukyvyn lisääminen kehittämällä olemassa olevia alueen palvelutasoon vaikuttavia yhteistoimintamalleja ja -verkostoja alueen sisällä sekä alueen ja muiden kasvukeskusten välillä.

Hiiden ohjelmalla luodaan yhteistoimintarakenteet, jotka tukevat

1. Alueen kehittämistä osaamisen taitokeskuksena erityisesti nanoteknologian, hyvinvointipalvelujen kehittämisen, metalliteollisuuden kehittämisen ja alihankintaverkkojen rakentamisen sektoreilla sekä alueen yrityspalveluiden tuotannon koordinointijärjestelmän luomista. 2. Osaavan työvoiman kouluttamista alueella kehittämällä oppilaitosten ja yritysten yhteis- toimintaa sekä kytkemällä nämä valtakunnallisiin ja globaaleihin osaamiskeskuksiin. 3. Alueen vetovoimaisuutta asuinympäristön osaavan työvoiman saamiseksi ja säilyttämiseksi kehittämällä liikenne- ja tietoliikenneyhteyksiä sekä luomalla ja säilyttämällä alueella sen viihtyisä ja ympäristöystävällinen luonnonläheisyys koordinoidun yhdyskuntasuunnittelun avulla sekä kohentamalla alueen peruspalveluita yhteispanostuksen turvin.

Ohjelmassa ovat mukana Lohjan ja Karkkilan kaupungit sekä Karjalohjan, Nummi-Pusulan, Sammatin, Siuntion ja Vihdin kunnat. Ohjelmaa rahoitetaan kuntien rahoituksella sekä alue- keskusohjelmamäärärahasta kaupunkipoliittisiin toimenpiteisiin tarkoitetulla rahoituksella.

Raaseporin kehitysohjelma

Ohjelman lähtökohtana on alueen nykyinen tilanne ja haasteet, joiden edessä alueen kunnat ovat. Ohjelman painopiste on kaksijakoinen, toisaalta käsitellään kysymystä alueellistetusta elinkeino- elämän kehittämisestä ja toisaalta alueellistetusta kunnallisten palvelujen tuotannosta. Aluekes- kusohjelman tarkoituksena on korjata alueellisten yhteistyörakenteiden puuttumista, jotta voitaisiin vastata alueen tarpeisiin ja haasteisiin.

Kehitysohjelma muodostuu elinkeinoyhtiön perustamisesta, osaamisen toimintalinjasta, kansain- välistymisen toimintalinjasta, kuntayhteistyöstä sekä tiedottamisesta.

Ohjelmassa ovat mukana Hangon, Karjaan ja Tammisaaren kaupungit sekä Inkoon ja Pohjan kunnat. Ohjelmaa rahoitetaan kuntien rahoituksella sekä aluekeskusohjelmamäärärahasta kaupunkipoliittisiin toimenpiteisiin tarkoitetulla rahoituksella.

70 : Uudenmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma 2005 - 2006 Uudenmaan hyvinvointifoorumi

Uudenmaan hyvinvointifoorumi on tehnyt laajan selvityksen hyvinvoinnin tulevaisuudesta Uudellamaalla. Forum on tehnyt kuusi ehdotusta laaja-alaisista alueellisista kehittämishankkeista.

1. Uudellemaalle perustetaan pysyvä, hyvinvointipalveluihin liittyviä strategisia valintoja käsittelevä ja koordinoiva forum/neuvottelukunta. 2. Pilottikuntiin perustetaan alueelliset perheiden psykososiaalisia palveluja koordinoivat ryhmät. 3. Ulos virastoista ja konttoreista. Työttömyysasioiden ja toimeentulotukiasioiden käsittely viedään pois virastoympäristöstä sellaisiin ympäristöihin, jotka luonnostaan antavat asiak- kaalle aktiivisen roolin ja samalla antavat mahdollisuuden liittyä laajempaan ryhmään ja yhteiseen tekemiseen. 4. Hoivayrittäjyyteen suuntautuva alueellinen tutkimus- ja kehittämisohjelma. 5. Uudenmaan lääketieteen ja hyvinvoinnin teknologian osaamiskeskuksen perustaminen. 6. Monikulttuurisuutta koskeva hankekokonaisuus.

Uudenmaan liitto on hankkeen vastuutahona.

Uudenmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma 2005 - 2006 : 71 Liite 5

Alueiden kehittämisen suunnittelujärjestelmä

Valtioneuvosto alueiden kehittämisen tulosohjaus tavoitteet

Valtion viran- Ministeriöt omaiset hallinnonalojen aluekehitystavoitteet TOTSU Maakunta- Valtioneuvoston MYR Maakuntaohjelman ohjelma toteuttamis- erityisohjelmat suunnitelma aluekeskusohjelma osaamiskeskusohjelma maaseutupoliittinen ohjelma saaristo-ohjelma Erityisohjelmat Maakunnan liitto Maakunnan liitto maakunta- suunnitelma

Uudenmaan liitto | Nylands förbund Lähde: SM

72 : Uudenmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma 2005 - 2006 Uudenmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma 2005 - 2006 B 33

ISBN 952-448-131-6 ISSN 1236-6803 (nid.) ISBN 952-448-132-4 ISSN 1236-6803 (PDF)

Uudenmaan liitto | Nylands förbund