Kuopion Pitäjäraadit Alueidensa Kehittäjinä Ja Lähidemokratian Mahdollistajina

OPINNÄYTETYÖ - AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO YHTEISKUNTATIETEIDEN, LIIKETALOUDEN JA HALLINNON ALA

KUOPION PITÄJÄRAADIT ALUEIDENSA KEHITTÄJINÄ JA LÄHIDEMOKRATIAN MAHDOLLISTAJINA

Johanna Kauhanen TEKIJÄ T: Rebekka Kolehmainen

SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU OPINNÄYTETYÖ Tiivistelmä

Koulutusala Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala Tutkinto-ohjelma Liiketalouden tutkinto-ohjelma Työn tekijä(t) Johanna Kauhanen & Rebekka Kolehmainen Työn nimi Kuopion pitäjäraadit alueidensa kehittäjinä ja lähidemokratian mahdollistajina

Päiväys 20.4.2021 Sivumäärä/Liitteet 74/17 Toimeksiantaja/Yhteistyökumppani(t) Kuopion kaupunki & Savonia-ammattikorkeakoulu Tiivistelmä

Tämän opinnäytetyön tutkimuksen kohteena olivat Kuopion kuntaliitosalueille vuonna 2017 perustetut alueelliset toimielimet eli pitäjäraadit. Kuopion pitäjäraadit toimivat Juankosken, Karttulan, Maaningan, Nilsiän, Riistaveden ja Vehmersalmen alueilla. Tutkimuksen tavoitteena oli luoda kattava kuva pitäjäraatien yleisestä toiminnasta, niiden saavutuksista, merkityksestä ja toimiedellytyksistä niiden ensimmäisten toimikausien 2017–2021 ajalta. Tutkimuskysymyksillä selvitettiin pitäjäraatien ensimmäisien toimintakausien saavutuksia ja väestöllistä edustavuutta, toiminnan merkitystä ja yhteistyötä pitäjäraatien ja Kuopion kaupungin välillä ja pitäjäraatien toimiympäristöä ja pitäjäraatialueiden kehitystä.

Teoreettisessa viitekehyksessä tutkimusta lähestytään demokratian, lähidemokratian, osallistamisen ja alueellisten toimielinten käsitteiden kautta. Teoriassa avataan myös kuntahallinnon toimintaperiaatteita ja maaseudun erityispiirteitä. Lopuksi esitellään Kuopion kaupunki ja tutkimuksen kohteena olleet kuntaliitosalueet ja pitäjäraadit. Tutkimus on luonteeltaan tapaustutkimus, jossa on sovellettu sekä laadullisia että määrällisiä tutkimusmenetelmiä. Tutkimuksen aineistona on käytetty pitäjäraatialueisiin kohdistuvaa tilastotietoa, avointa dataa sekä pitäjäraatien jäseniltä ja kaupungin viranhaltijoilta kyselylomakkeilla kerättyä tietoa.

Tutkimuksen kautta pystyttiin mittamaan pitäjäraatien toiminnan laajuutta ja sen merkitystä. Tutkimustulos- ten pohjalta voidaan todeta, että pitäjäraatien toiminta oli laaja-alaista ja raadit olivat tehneet useita konk- reettisia toimenpiteitä edistääkseen alueidensa kehitystä ja elinvoimaisuutta. Merkittävimpiä saavutuksia olivat muutamien raatien aloitteiden pohjalta alueille tehdyt tai lähitulevaisuudessa toteutuvat päiväkoti- ja kouluinvestoinnit. Pitäjäraatien jäsenet kokivat toiminnan hyödyllisenä alueelleen ja itselleen. Selväksi kehi- tyskohdaksi nousi yhteystyö ja kommunikaatio kaupungin ja raatien välillä. Myös kaupungin edustajat arvioivat yhteyden tason olevan suhteellisen heikko. Pitäjäraatien jäsenistö koostui alueille tyypillisesti pääasi- assa ikääntyneemmästä väestöstä, ja raatien kokoonpanoista puuttuivat kokonaan esimerkiksi opiskelijat. Pitäjäraatilaiset olivat kouluttautuneempia kuin alueiden väestö keskimäärin. Alueista suotuisin kehitys oli Kuopion keskustaa lähinnä olevilla alueilla.

Tutkimuksen pohjalta nousi selkeitä kehitystoimenpiteitä pitäjäraatitoiminnalle. Pitäjäraatien jäsenet toivoi- vat selkeämpiä toimintaohjeita kaupungilta ja lisää kiinnostusta ja tukea reuna-alueita ja pitäjäraateja kohtaan. Kaupungin ja raatien välistä tiedonkulkua tulisi saada sujuvammaksi, ja kaupunki voisi hyödyntää raateja entistä enemmän ottamalla ne mukaan jo palveluiden suunnitteluvaiheeseen.

Avainsanat: Lähidemokratia, kunnat, kuntaliitokset, alueelliset toimielimet, maaseutu, kansalaisvaikuttaminen

SAVONIA UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES THESIS Abstract

Field of Study Social Sciences, Business and Administration Degree Programme Degree Programme in Business and Administration Author(s) Johanna Kauhanen & Rebekka Kolehmainen Title of Thesis Kuopio’s Rural Popular Assemblies as Developers of Their Regions and Enablers of Local Democracy

Date 20 April 2021 Pages/Appendices 74/17 Client Organisation /Partners

City of Kuopio & Savonia University of Applied Sciences Abstract

The subject of this thesis was the municipal rural popular assemblies called “Pitäjäraadit” which were established in 2017 to Kuopio’s municipal merger districts. The rural popular assemblies operate in the Juankoski, Karttula, Maaninka, Nilsiä, Riistavesi and Vehmersalmi areas. The aim of the research was to create a comprehensive picture of the general activities, achievements, significance and the operation areas of the rural popular assemblies during their two first terms in 2017-2021. The research questions were about achievements and population representation of the assemblies, significance of the village council work, co- operation between the rural popular assemblies and the city of Kuopio, and the operating environment of the assemblies and the development of municipal merger districts.

In the theoretical framework, research is approached through the concepts of democracy, local democracy, inclusion, and regional institutions. The theory also takes a look at the operating principles of municipal administration and the special features of countryside. Finally, the city of Kuopio and the rural popular assemblies are presented. The study is a case study in which both qualitative and quantitative research methods have been applied. The study material concists of open data, statistical data and information collected by two separate surveys to the members of the rural popular assemblies and city officials.

On the basis of the study, it can be stated that the operation of the assemblies were wide-ranging and the assemblies had done several concrete actions to promote the development and vitality of their regions. The most significant achievements were the kindergarten and school investments based on the initiatives of few of the assemblies. The members of the rural popular assemblies found the activity useful for their area and themselves. A clear point of development was co-operation and communication between the city and the assemblies. City officials also estimate the level of connection to be relatively weak. The members of rural popular assemblies were typically an older population, for example students were completely absent from the assemblies. The members of rural popular assemblies were more educated than the regional population on average. The most favorable development was in the areas closest to the center of Kuopio.

Based on the study, clear development ideas for the rural popular assemblies activities were created. The members wanted clearer guidelines from the city and more interest and support for the peripheral areas and village councils. Also, the flow of information between the city and rural popular assemblies should be more fluent, and the city could make more use of the rural popular assemblies by involving them already in the planning phase of the services.

Keywords Local democracy, municipalities, municipal mergerm village councils, countryside, impact of the citizen

SISÄLTÖ

1 JOHDANTO ...... 6

1.1 Tutkimuksen tarkoitus, tausta ja tavoitteet...... 6

1.2 Toimeksiantajat ...... 8

1.3 Aiemmat tutkimukset...... 8

2 DEMOKRATIA KUNTAHALLINNON POHJANA...... 10

2.1 Demokratian käsite ...... 10

2.2 Kunnallinen itsehallinto ja päätöksenteko kunnassa ...... 11

2.3 Kunnan roolit, tehtävät ja järjestämisvastuu ...... 12

2.4 Kunnan talous ja palveluiden järjestäminen ...... 14

2.5 Kuntalaisten vaikuttamismahdollisuudet ...... 16

3 LÄHIDEMOKRATIA MUUTTUVISSA KUNNISSA ...... 20

3.1 Kuntaliitokset...... 20

3.2 Lähidemokratia liitoskunnissa ...... 21

3.3 Alueelliset toimielimet Suomessa ja Pohjoismaissa ...... 22

3.4 Maaseutualueiden erityispiirteet ...... 26

4 KUOPION KUNTALIITOSALUEET JA PITÄJÄRAATITOIMINTA ...... 28

5 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS ...... 33

5.1 Tutkimusmenetelmät ...... 33

5.2 Tutkimuksen toteuttaminen ja aineiston kerääminen ...... 34

5.3 Aineiston analyysi ...... 37

5.4 Tutkimuksen eettisyys ja luotettavuus ...... 38

6 TULOKSET ...... 40

6.1 Toiminta pitäjäraadeissa ...... 40

6.1.1 Määrärahojen käyttö ...... 40

6.1.2 Toiminnot, tapahtumat ja hankkeet ...... 41

6.1.3 Aloitteet, lausunnot ja kannanotot ...... 43

6.1.4 Kansalaiskuulemiset, sidosryhmät ja viestintä ...... 45

6.2 Kokemukset toiminnasta, sen merkityksestä ja yhteistyöstä kaupungin kanssa ...... 48

6.2.1 Vastaajien taustatiedot ja väestöryhmittäinen edustavuus ...... 48

6.2.2 Pitäjäraatien jäsenten kokemukset ...... 50

5 (91)

6.2.3 Kaupungin viranhaltijoiden kokemukset ...... 55

6.3 Pitäjäraatialueet ja niiden kehitys ...... 57

6.3.1 Väestö ...... 57

6.3.2 Asuntojen hintakehitys ...... 60

6.3.3 Investoinnit...... 62

7 JOHTOPÄÄTÖKSET JA YHTEENVETO ...... 63

8 POHDINTA ...... 66

LÄHTEET ...... 70

LIITE 1: KYSELYLOMAKE 1...... 75

LIITE 2: KYSELYLOMAKE 2 ...... 86

LIITE 3: SAATEKIRJE 1...... 90

LIITE 4: SAATEKIRJE 2...... 91

6 (91)

1 JOHDANTO

Suomen kansantalous rakentuu paikallistalouden kautta, sillä menestynyt Suomi on jatkuvasti uudis- tuva ja paikallisesti globaali. Ihmiset ovat yhä kiinnostuneempia osallistumaan oman asuinalueensa kehittämiseen, sillä elinvoimainen alue on haluttu asuinpaikka. Vuosien saatossa demokratia ja osallistaminen ovat muuttaneet muotoaan uudistuen ja monipuolistuen. Kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia pyritään kehittämään jatkuvasti, jossa on tärkeää niin määrän lisääminen kuin laadun parantaminenkin. Viime vuosikymmenien saatossa kuntien toimintaympäristöt ovat muuttuneet ja niiden kokemat haasteet lisääntyneet. Haasteiden myötä on tärkeää miettiä, minkä- kokoinen kunta ja minkälainen kuntarakenne kykenee turvaamaan sen asukkaille elinvoimaisen, alu- eellisesti eheän ja toimivan kuntarakenteen. (Kuntaliitto 2020.) Kuntaliitosten ja kuntauudistusten myötä kuntien päätöksenteko on keskittynyt yhä pienemmän joukon vastuulle. Kuntaliitosten yhtey- dessä syntyvän suuremman kunnan reuna-alueille syntyy demokratiavajetta, kun liittyvä kunta me- nettää oman demokraattiset toimielimensä. (Kumpulainen 2014, 6, 9.) Tämän myötä reuna-alueiden asukkaiden vaikuttamis- ja osallistumismahdollisuuksien turvaamiseen on esitetty useita ratkaisuja, joista yksi on alueelliset toimielimet. Alueellisten toimielimien tarkoituksena on edistää alueensa ke- hitystä ja lähidemokratiaa tarjoamalla asukkaille perinteisten edustuksellisen demokratian lisäksi muita demokratian keinoja. Näin saadaan yhä useampi asukas osallistumaan. Kansalaisten osallistaminen on demokraattisen järjestelmän perusta. (Pihlaja & Sandberg 2012, 21.)

1.1 Tutkimuksen tarkoitus, tausta ja tavoitteet

Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tutkia Kuopion kuntaliitosalueille vuonna 2017 perustettujen alueellisten toimielinten eli pitäjäraatien saavutuksia, merkitystä ja toimintaympäristöä niiden ensim- mäisten toimikausien aikana. Pitäjäraadit toimivat Kuopion lähidemokratiajaoston alaisuudessa ja ne on perustettu kuudelle alueelle: Juankoskelle, Karttulaan, Maaningalle, Nilsiään, Riistavedelle ja Veh- mersalmelle. Pitäjäraatien perustamisen keskeisenä vaikuttimena oli liitoskuntien asukkaiden vaiku- tusmahdollisuuksien turvaaminen, alueilta poistuttua merkittävä osa demokratian rakenteita. Toimin- nan tarkoituksena on edistää alueiden asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia sekä alueen yleistä kehittymistä ja elinvoimaisuutta. (Kuopion kaupunki 2016, 2–3.) Tutkimuksen kohteena olevista alueellisista toimielimistä käytetään koko tutkimuksen ajan pitäjäraadit -nimitystä. Toiston välttämiseksi tutkimuksessa käytetään seuraavia synonyymejä: raati eli pitäjäraati ja raatilai- nen eli pitäjäraadin jäsen.

Pitäjäraatien toiminnan tutkiminen on tärkeää, sillä kuntauudistusten ja kuntaliitosten myötä alueiden vaikutusmahdollisuudet ovat kaventuneet ja seutujen asukkaiden demokratian edellytykset heikentyneet. Paineet uusien lähidemokratiakäytäntöjen luomisesta kasvavat, sillä reuna-alueiden asukkaiden ääni tulee saada kuuluviin myös osana suurempaa kaupunkia. (Kuopion kaupunki 2016, 2–3.) Tutkimuksessa tavoitteena on selvittää pitäjäraatien yleistä toimintaa, yhteistyötä ja vuorovaikutusta Kuopion kaupungin kanssa, pitäjäraatilaisten kokemuksia toiminnasta ja pitäjäraatialueiden taloudellista tilannetta. Tutkimus on osa Kuopion kaupungin Savonia-ammattikorkeakoululta tilaamaa asian- tuntijatyötä, jossa arvioidaan pitäjäraatien kahta ensimmäistä toimintakautta ajalta 2017–2021. Asi-

7 (91)

antuntijatyössä tutkitaan laaja-alaisesti Kuopion pitäjäraateja kvalitatiivisin sekä kvantitatiivisin menetelmin, muun muassa erilaisia tilastoja ja kyselyitä hyödyntäen. Pitäjäraadin toiminnan arvioinnin TKI-asiantuntijatiimi laatii asiantuntijatyöstä loppuraportin, joka esitellään Kuopion kaupunginval- tuustolle keväällä 2021.

Tätä opinnäytetyötä voidaan hyödyntää monin tavoin. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys tarjoaa ajantasaista tietoa kuntahallinnosta ja avaa Suomen maaseutu- ja kuntaliitosalueiden sekä lähide- mokratian tilannetta. Opinnäytetyö tuo tietoa alueellisten toimielimien tämänhetkisestä tilanteesta ja kuntalaisten vaikuttamismahdollisuuksista Kuopion pitäjäraatialueilla. Kuopion pitäjäraatien ollessa suhteellisen tuoreita toimielimiä, saadaan tutkimuksen avulla tietoa niin pitäjäraatien yleisestä toiminnasta kuin niiden onnistumisista ja haasteista. Tutkimuksessa sivutaan myös pitäjäraatialueiden aluekehitystä, jonka myötä saadaan tietoa maaseutualueiden nykytilasta. Tutkimuksesta saadaan kehitysehdotuksia pitäjäraatien toimintaan, sen analysointiin ja seurantaan. Tutkimus on suoraan toimeksiantajien hyödynnettävissä pitäjäraatitoimintaa suunniteltaessa ja arvioidessa. Itse pitäjäraa- dit saavat uusia näkökulmia toiminnastaan ja ratkaisuja mahdollisiin haasteisiinsa. Tutkimus tuo ilmi osallisuuden hyötyjä sekä siinä koettuja haasteita. Osallisuuden tarkastelun ja arvioinnin myötä toimintaa voidaan kehittää yhä edelleen niin asukkaiden, alueiden kuin kaupungin näkökulmasta. Tut- kimuksen päätavoitteena on luoda kattava kuvaus pitäjäraatitoiminnasta ja tuottaa mahdollisimman paljon hyötyä niin toimeksiantajille kuin itse pitäjäraadeille, joten aihetta lähestytään kolmen tutki- muskysymyksen avulla.

Tutkimuskysymykset ovat seuraavat:

- Mitä pitäjäraadit ovat saavuttaneet ensimmäisillä toimintakausillaan ja mitä väestöryhmiä niiden jäsenet edustavat? - Miten pitäjäraatien jäsenet ja kaupungin edustajat ovat kokeneet toiminnan merkityksen ja yhteistyön kaupungin ja pitäjäraatien välillä? - Millainen on pitäjäraatien toimintaympäristö ja miten pitäjäraatialueet ovat kehittyneet pi- täjäraatien olemassaolon aikana?

Ensimmäisellä tutkimuskysymyksellä pyritään selvittämään, ovatko pitäjäraadit onnistuneet niille asetetuissa tehtävissä ja millainen on raatien väestöryhmittäinen edustavuus. Kysymyksellä halutaan luoda kattava ja selkeä kuva pitäjäraatien varsinaisesta toiminnasta. Tutkittavana ajankohtana ollessa pitäjäraatien ensimmäiset toimintakaudet 2017–2021, saadaan kysymyksen myötä myös täysin uutta tietoa raatien todellisista saavutuksista. Vastauksien pohjalta voidaan pohtia raatien onnistumi- sia ja kehityskohtia. Toinen kysymys tarkentuu raatien jäsenten ja kaupungin edustajien kokemuksiin pitäjäraatien toiminnasta. Kysymyksellä pyritään pääsemään syvemmälle raatien saavutuksiin, merkitykseen ja asemaan kaupunkiin nähden. Tutkimuksessa koettiin tärkeäksi tutkia erityisesti vuorovaikutusta kaupungin ja pitäjäraatien välillä ja tutkimuksessa haluttiin saada esille molempien osa- puolien näkökulmat ja niiden mahdolliset eroavaisuudet. Kolmannella tutkimuskysymyksellä kartoitetaan pitäjäraatialueiden tilanteita ensimmäisten toimintavuosien ajalta. Kysymyksellä haetaan vas-

8 (91)

tauksia muun muassa seuraaviin asioihin: Millaisia investointeja alueilla on tehty kaupungin toimesta? Miten asuntojen hinnat ovat kehittyneet? Millainen on alueiden väestörakenne ja tulotaso? Kolmannella kysymyksellä saadaan kuva pitäjäraatien toimiympäristöstä ja alueiden kehityksestä vuodesta 2017 lähtien. Tutkimus on luonteeltaan tapaustutkimus, jossa tarkastelu rajautuu Kuopion pitäjäraateihin ja niiden ensimmäisiin toimintakausiin.

1.2 Toimeksiantajat

Opinnäytetyön toimeksiantajina toimivat Savonia-ammattikorkeakoulu ja Kuopion kaupunki. Tutki- mus on osa Savonia-ammattikorkeakoulun ja Kuopion kaupungin pitäjäraatitoiminnan asiantuntija- työtä (Santti & Raitala 2021). Kuopio on vuonna 1775 perustettu Suomen kahdeksanneksi suurin kaupunki, jonka koko vaikutusalueella elää noin 600 0000 asukasta ja kaupunkialueella 120 000 asukasta. Kaupungin kasvuun ovat vaikuttaneet muun muassa vetovoimaiset opiskelu- ja työpaikat sekä Kuopion kaupungin tekemät huomattavat investoinnit niin peruspalveluihin, hyvinvointiin, liikuntaan, kulttuuriin, asuntotuotantoon kuin rakennettuun ympäristöönkin. (Kuopion kaupunki 2021e.) Kuo- pion palvelujen tuotanto on jaettu kuuden palvelualueen vastuulle: elinvoima- ja konsernipalveluille, hyvinvoinnin edistämisen, kasvun ja oppimisen, kaupunkiympäristön, perusturvan ja terveydenhuollon palvelualueille (Kuopion kaupunki 2021b). T-Median tuoreen Vetovoima & Vaikutus-tutkimuksen (2021) mukaan Kuopio on Suomen toiseksi vetovoimaisin kaupunki heti Tampereen jälkeen. Kuopio on menestynyt hyvin myös muissa vertailuissa ja esimerkiksi vuonna 2020 se nousi kolmanneksi muuttovetovoimaisimmaksi kunnaksi (BusinessKuopio 2021).

Savonia-ammattikorkeakoulu on yksi Suomen suurimmista ja monialaisimmista ammattikorkeakou- luista, joka tarjoaa koulutusta kuudella eri alalla yli 40 eri koulutusohjelmassa. Savonian kampukset sijaitsevat Kuopiossa, Iisalmessa ja Varkaudessa, joissa opiskelijoita on yli 7000 ja työntekijöitä lä- hes 600. Koulutuksen lisäksi Savonia toimii merkittävänä kumppanina alueen työelämälle. Tutkimus- ja kehitystoiminnan kautta Savonia tarjoaa ratkaisuja ja palveluja työyhteisöjen ja yrityksien kehittä- mis- ja testaustarpeisiin. Savonian vahvuusaloja ovat hyvinvointiteknologia, ruokaliiketoiminta, bio- ja kiertotalous sekä kone- ja energiatekniikka. (Savonia-ammattikorkeakoulu 2021.)

1.3 Aiemmat tutkimukset

Kansalaisten osallistamisesta on tullut keskeinen tutkimuskohde monella eri tieteenalalla. Erityisesti osallistamishankkeita ja demokratiainnovaatioita on tulkittu lukuisista teoreettisista näkökulmista, joiden myötä tulokset niin hankkeista kuin demokratian arvosta vaihtelevat suuresti eri tulkinnoista johtuen. (Meriluoto & Litmanen 2019, 146, 165.) Ehkä laajimmin demokratiaa ja osallisuutta Suo- men kunnissa on tutkinut Kuntaliitto. Kuntaliitto on kuntasektorin edunvalvoja, kehittäjäkumppani sekä asiantuntija- tietopalvelujen tarjoaja, jonka jäseniä ovat Suomen kunnat ja kaupungit. Julkai- suissaan Kuntaliitto on tutkinut lähinnä kuntademokratiaa, osallistumisen arviointia, kunnan osallis- tamista, kuntalaisen osallistumista, osallistuvaa budjetointia, johtamismalleja ja toimielimiä sekä yh- dyskuntia. (Kuntaliitto 2021.) Valtionvarainministeriö ja oikeusministeriö teettivät vuonna 2012 selvi- tystyöraportin demokratian alueellisista toimintamalleista Suomessa ja Pohjoismaissa osallistuvan budjetoinnin kansainvälisiä käytäntöjä sivuten. Työn tarkoituksena oli tuottaa tietoa kuntademokra- tian kehittämiseksi ja selvittää, miten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet toetutuvat kunnissa

9 (91)

alueellisen toiminnan kautta. Selvitystyö osoitti, että alueellisissa toimintamalleissa oli paljon paran- tamisen varaa, asukkaiden vaikuttamismahdollisuudet toimielinten kautta olivat heikot, alueellisia toimielimiä ei kytketty kunnan johtamis- ja päätöksenteko-organisaatioon riittävän selvästi eikä niiden toimintaa tunneta ja hyödynnetä tarpeeksi. (Pihlaja & Sandberg 2012, 9.)

Osallistaminen ja osallisuus ovat käsitteitä, joita voidaan tutkia lukuisista eri näkökulmista. Niitä on käsitelty esimerkiksi eri alojen opinnäytetyö- ja pro gradu -tutkimuksissa. Myös alueellisia toimielimiä on tutkittu aiemmin, mutta kuitenkin jokaisen alueellisen toimielimen toimintatapa ja toimintaympä- ristö voivat erota toisistaan hyvinkin paljon. Aiemmat tutkimukset eivät siis välttämättä ole suoraan vertailukelpoisia tämän tutkimuksen kanssa. Pro gradu -tutkimuksia aiheesta löytyy muun muassa kunta- ja aluejohtamisesta ja yhteiskuntatieteistä sekä filosofisesta tiedekunnasta. Huomattava osa aiheen pro graduista ja väitöksistä on tehty 2000–2010-lukujen aikana, jolloin Suomessa tehtiin merkittäviä kuntauudistuksia. Ammattikorkeakoulutasolla ja liiketalouden näkökulmasta kyseistä aihetta on tutkittu huomattavasti vähemmän, yksittäinen saman aihepiirin opinnäytetyö on Hyttisen ja Kiiskisen (2014) kolmen kunta-kyläparin lähidemokratiaselvitys (Hyttinen & Kiiskinen 2014). Ammat- tikorkeakoulutasolla ja liiketalouden alalla tämä tutkimus on siis ainutlaatuinen. Kuopion kuntaliitos- alueista ei ole saatavilla julkisia tutkimuksia, eikä sen pitäjäraateja ole tutkittu kaupungin omia selvi- tyksiä lukuun ottamatta. Tässä opinnäytetyössä tuodaan uutta näkökulmaa lähestymällä aihetta tilastollisia myös tilastollisia tutkimusmenetelmiä käyttäen. Aiempia tutkimuksia käsitellään tarkemmin osana teoreettista viitekehystä.

10 (91)

2 DEMOKRATIA KUNTAHALLINNON POHJANA

Kunta on merkittävä yhteiskunnallinen toimija jokaiselle kansalaiselle, sillä se on jokaisen ihmisen elämisen, asumisen ja toiminnan ympäristö. Kunnalla on hoidettavanaan erityisiä tehtäviä ja rooleja, joiden lisäksi ne tarjoavat kansalaisille oikeudenmukaisuutta, tasa-arvoa ja mahdollisuutta osallistua. Kunnan on oltava sen asukkaiden yhteisö, jossa heillä on mahdollisuus vaikuttaa. Vahvalla kunnalla sanotaan olevan vahva demokratia. (Sallinen, Majoinen & Seppälä 2017, 10, 39–41.)

2.1 Demokratian käsite

Sana demokratia tarkoittaa kansanvaltaa. Demokratiasta on kuitenkin useita erilaisia määritelmiä ja se voidaan tulkita eri tavoin eri asianyhteyksissä. Demokratia voidaan jakaa neljään muotoon: edustukselliseen demokratiaan, suoraan demokratiaan, käyttäjädemokratiaan ja tekemisen demokratiaan. Perinteiseen edustukselliseen demokratiaan lukeutuu kansanvaltaiset vaaleilla valitut elimet eli eduskunta, kunnanvaltuusto, monet edustajistot ja vaaleilla valittujen edustajien valitsemat toisen tason toimielimet. Suora demokratia käsittää kuntalaisfoorumit, kansanaloitteet, sitovat kansanää- nestykset, adressit, yleisönosastokirjoitukset sekä suoran vaikuttamisen valmistelijoiden ja päättäjien suuntaan. Erilaisten kuulemismenettelyiden, kansalaisraatien, alueneuvostojen ja asukasiltojen luke- minen osaksi suoraa demokratiaa on määrittelykysymys. Käyttäjädemokratia näkyy palvelujen käyt- tämisenä; esimerkiksi palvelusetelit, kirjaston kirjojen lainaus ja terveyskeskuksien vapaan listautu- misen menettely ovat käyttäjädemokratiaa. Tekemisen demokratiassa pyritään konkreettisesti yh- dessä tekemällä ratkomaan havaittuja ongelmia tai puutteita. Kuitenkaan tekemisen demokratiaan eivät lukeudu kunnanosavaltuustot, vaalipiirijaot, alueraadit tai kansanäänestysmahdollisuudet. (Kat- tilakoski & Backa 2013, 59–61.)

Perustuslain (731/1999) mukaan ”valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta”. Yksilön oikeus osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristönsä ke- hittämiseen on osa kansanvaltaa. Lisäksi perustuslaissa on säädetty vaali- ja osallistumisoikeuksista. Perustuslain mukaan jokainen kahdeksantoista vuotta täyttänyt Suomen kansalainen on oikeutettu äänestämään valtiollisissa vaaleissa ja kansanäänestyksissä sekä kahdeksantoista vuotta täyttäneellä Suomen kansalaisella ja maassa asuvalla Euroopan unionin kansalaisella on oikeus äänestää Euroo- pan parlamentin vaaleissa. Jokaisella täysikäisellä Suomen kansalaisella ja maassa vakinaisesti asuvalla ulkomaalaisella on oikeus äänestää kunnallisvaaleissa ja kunnallisessa kansanäänestyksessä. Perustuslain mukaan julkisen vallan tulee edistää yksilön mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan ja vaikuttaa häntä itseään koskevaan päätöksentekoon. (Perustuslaki 731/1999, 2 §; 14 §.)

Kuntalaisten osallistamisessa ja osallistumisessa keskeistä on kuntademokratia, joka on yksi suoma- laisen yhteiskunnan perusarvoista. Kuntademokratiassa korostuu kuntalaisten osallistuminen asioiden valmisteluun, palveluiden suunnitteluun ja vaikuttaminen niin päätöksentekoon kuin kuntayhtei- sön kehittämiseen. Yksittäisellä kunnalla on suuri rooli demokratian luomisessa, sillä se kokoaa kuntalaiset yhteen ja heidän saatavilleen erilaiset sidosryhmät, yhteisöt ja verkostot. Kuntademokratia on yksi kunnan elinvoimaisuuden, toiminta- ja uudistumiskyvyn sekä tuloksellisuuden yksi merkittä-

11 (91)

vimmistä tekijöistä. (Sallinen ym. 2017, 9, 39.) Deliberatiivisen demokratiaihanteen mukaan par- haimmat päätökset saadaan aikaan mahdollisimman laajan, tasapuolisen ja eri näkemykset huomioi- van keskustelun tuloksena. Perustellumman politiikan lisäksi deliberaation päämääränä on muokata osallistujien asenteita, loiventaa ristiriitoja ja lisätä yhteenkuuluvuuden tunnetta. (Meriluoto & Litma- nen 2019, 15–16.) Toimivaan deliberatiiviseen demokratiaan tarvitaan toimiva kommunikaatio päät- täjien ja kansalaisten välillä sekä vireä kansalaisyhteiskunta (Kiiski Kataja 2017, 9).

Suomalainen demokratia juontaa juurensa aikaan ennen itsenäistä Suomea. Suomea voidaankin kut- sua demokratian saralla moderniksi edelläkävijäksi. Yleinen ja yhtäläinen äänioikeus on toteutunut Suomessa ensimmäisten maiden joukossa, jonka lisäksi Suomessa valittiin ensimmäisenä maail- massa naisia kansanedustuslaitokseen. Vuosien saatossa suomalaista demokratiaa ovat vauhditta- neet kansalaisjärjestöt, osallisuutta ja vaikuttamista säätelevät lait sekä maakuntauudistukset. Hy- vän hallinnon ja matalan hierarkian yhdistelmä, toimiva kansalaisyhteiskunta, korkea koulutustaso, voimakas yhdenvertaisuus, matala korruption taso, vankka avoimuuden ja läpinäkyvyyden kulttuuri sekä laaja sanan- ja lehdistönvapaus ovat osa vahvaa suomalaista demokratiaa. Suomalainen demokratia on yksi maailman parhaiten toimivista vaalijärjestelmän, kansalaisten perusoikeuksien ja hallinnon toiminnan ollessa huippuluokkaa. (Oikeusministeriö 2017, 4–14.)

Kuitenkin demokratiaindikaattorien mukaan osallistumisaktiivisuus on polarisoitunut, keskustelukult- tuuri kärjistynyt ja äänestysaktiivisuus erityisesti nuorten keskuudessa heikentynyt, vaikka kiinnos- tuksen vähentymisestä yhteiskunnallisia asioita kohtaan ei ole näyttöä. Äänestysaktiivisuuden vähen- tymistä selittääkin vuosien aikana muuttuneet osallistumistavat. Vaikuttaminen tapahtuu yhä useam- min perinteisten edustuksellisen demokratian järjestelmien ulkopuolella ja osallistumisen muodot ovat yhä monimuotoisempia. (Oikeusministeriö 2017, 4–14.) Kansalaisten osallisuutta pyritään edis- tämään yhä enemmän. Poikkihallinnollisen kansallisen demokratiaohjelman 2025 tavoitteena on edistää osallisuutta ja uudenlaista vuorovaikutusta hallinnon ja kansalaisyhteiskunnan välillä. Pää- määränä on vahvistaa kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytyksiä, edistää demokratia- ja ihmisoi- keuskasvatusta ja nuorten osallisuutta, kehittää uusia osallistumistapoja ja edistää valmistelun avoi- muutta ja kuulemista. (Oikeusministeriö julkaisuaika tuntematon.)

2.2 Kunnallinen itsehallinto ja päätöksenteko kunnassa

Kunnallinen itsehallinto on turvattu Suomen perustuslain (731/1999, § 121) myötä, jonka mukaan kuntien hallinto perustuu kunnan asukkaiden itsehallintoon. Suomessa kuntalaitoksen synty ajoite- taan usein vuoteen 1865, jolloin annettiin asetus kunnallisen hallinnon perustamisesta maaseuduille eli maalaiskunnat syntyivät. Asetus kunnallishallituksesta kaupungissa taas tuli voimaan vuonna 1873. Paikallisen itsehallinnon voidaan kuitenkin katsoa menevän pidemmälle historiaan jo keski- ajalle saakka. (Heuru, Mennola & Ryynänen 2011, 21–28.) Paikallishallinnon tausta jakautuu kahtia jo keskiajan kaupunkien porvariston oikeuteen hoitaa kaupunkiensa hallintoa ja 1600-luvulta lähtöi- sin olevaan maaseutujen papiston johtamien pitäjäkokouksien järjestelmään. Vasta vuonna 1977 maalaiskuntien ja kaupunkien erottelusta luovuttiin lopullisesti. Kunnallinen itsehallinto kirjattiin pe- rustuslakiin jo vuonna 1919. Sittemmin kuntien itsehallintoon ja tehtäviin ovat vaikuttaneet lukuisat laki- ja rakennemuutokset. (Lavapuro, Mutanen, Salminen & Turpeinen 2019, 14–15.)

12 (91)

Heurun ym. mukaan kunnallista itsehallintoa voidaan pitää yhtenä ”eurooppalaisen oikeusvaltion pe- rusominaisuutena”. Kunnallinen itsehallinto on pohjimmiltaan oikeudellinen käsite. Sillä kuvataan käsitettä, jossa maan sisäiset alueet tai yhdyskunnat päättävät omista asioistaan oikeudellisen valta- piirin sisällä. (Heuru ym. 2011, 21.) Pohjoismaisessa kuntajärjestelmässä kunnilla on vahva asema, jonka vuoksi hallinnon tulee perustua kunnan asukkaiden itsehallintoon. Kunta on siis erillinen organisaatio valtionhallinnosta eli sillä on oikeus päättää itse hallinnostaan, organisaatiostaan ja palvelujen järjestämis- ja tuottamistavoistaan. Kunnallisen itsehallinnon myötä kunnalla on mahdollisuus hoitaa paikallisesti tärkeitä asioita ja tehdä valintoja paikalliset olosuhteet huomioiden. Kunnallisessa itsehallinnossa korostuu kuntien erilaisuus, sillä jokainen paikallinen yhteisö tekee omat ratkaisunsa omiin tarpeisiinsa perustuen. Itsehallinnon myötä kunnalla on mahdollisuus vastata muutoksiin suhteellisen nopeasti. Valtiolla on valta säätää kuntien tehtävistä, hallinnosta ja toiminnasta lailla. (Salli- nen ym. 2017, 25–35.) Kuntien hallinnon tarkemmista periaatteista säädetään kuntalaissa (410/2015).

Kuntalaisten osallistuminen on kunnallisen itsehallinnon perusta. Kuntalaiset valitsevat suorilla vaaleilla kunnanvaltuuston, jolla on kokonaisvastuu kunnan toiminnasta ja taloudesta. Valtuusto käyttää kunnan päätösvaltaa ja näin ollen päättää kuntastrategiasta, hallintosäännöstä, talousarvioista ja taloussuunnitelmasta. Lisäksi valtuuston vastuulla on päättää omistajaohjauksesta ja konsernioh- jeesta sekä liikelaitokselle asetettavista tavoitteista. (Sallinen ym. 2017, 26–27.) Kuntalain (410/2015) 30 § mukaan kunnassa tulee olla valtuuston lisäksi kunnanhallitus ja tarkastuslauta- kunta. Lisäksi valtuusto voi halutessaan asettaa kunnanhallituksen alaisuudessa toimivia lautakuntia tai niiden sijasta toimivia valiokuntia hoitamaan pysyväisluonteisia tehtäviä. Valtuusto voi myös asettaa johtokuntia hoitamaan liikelaitosta tai muuta tehtävää ja perustaa kunnanhallituksen jaostoja, lautakuntia, valiokuntia sekä johtokuntia. Valtuuston ei ole välttämätöntä asettaa muita lautakuntia tarkastuslautakuntaa ja vaalilain edellyttämiä lautakuntia lukuun ottamatta. Kunnanhallituksen vastuu on käytännönläheisempää valtuustoon nähden, se vastaa kunnan hallinnosta ja taloudenhoi- dosta. (Sallinen ym. 2017, 104–108.) Hallintolaissa (434/2003) säädetään hyvän hallinnon perus- teista, joihin kuuluvat muun muassa hallinnon oikeusperiaatteet. Hallinnon oikeusperiaatteet ohjaavat viranomaisten päätösharkintaa ja niiden mukaan viranomaisen on kohdeltava hallinnossa asioivia tasapuolisesti sekä käytettävä toimivaltaansa vain lain mukaan hyväksyttäviin tarkoituksiin. (Hallinto- laki 434/2003, 1§; 6 §.)

2.3 Kunnan roolit, tehtävät ja järjestämisvastuu

Suomalaisessa hallintojärjestelmässä perustuslaki (731/1999) toimii kunnan aseman ja roolin määrit- telyn perustana. Kunnan tulisi muodostua työssäkäyntialueesta tai muusta toiminnallisesta kokonai- suudesta, jolla on taloudelliset ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat edellytykset vastata kunnan alueen palvelujen järjestämisestä, rahoituksesta ja riittävästä omasta palveluntuotannosta. Elinvoi- mainen kunta edistää työllisyyttä, toimeentuloa ja turvattua arkea, houkuttelee ihmisiä ja yrityksiä alueelle, sitouttaa heitä jäämään, turvaa palvelut ja yritystoiminnan, mahdollistaa sujuvan arjen, luo uutta ja mahdollistaa uudistusten toteuttamisen. (Sallinen ym. 2017, 3–25.)

13 (91)

Yksittäisellä kunnalla on monta eri roolia osallisuuden, hyvinvoinnin ja elinvoiman edistämisessä. Kuntaliiton mukaan kunnan roolit voidaan esimerkiksi jaotella sivistys-, hyvinvointi-, osallisuus- ja yhteisö-, elinkeino- ja työllisyys-, elinympäristö-, itsehallinto- sekä kehittäjä- ja kumppanirooliin. Si- vistysroolilla taataan laadulliset ja perusteelliset varhaiskasvatus-, koulutus- ja kulttuuripalvelut. Hy- vinvointirooli taas edistää, lisää ja ylläpitää sosiaalista hyvinvointia, toimintakykyä, osallisuutta ja turvallisuutta sekä vähentää ja ehkäisee köyhyyttä ja syrjäytymistä. Osallisuus- ja yhteisöroolin tur- vin kuntalaiset pääsevät vaikuttamaan kunnan toimintaan ja omaan elinympäristöön. Elinkeino- ja työllisyysroolilla kunta edistää alueensa työllisyyttä ja elinkeinotoimintaa. Elinympäristöroolilla taataan jokaiselle kuntalaiselle sujuva ja turvallinen arki, kun tavoitteena on hyvän elinympäristön edellytysten luominen ja kestävän kehityksen edistäminen. Itsehallintorooli taas takaa mahdollisuuden kuntalaisille vaikuttaa itselleen tärkeisiin asioihin ja tehdä valintoja alueen kehittämisen sekä kuntalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi. Kehittäjä- ja kumppaniroolin myötä kunta pitää yllä tärkeitä suh- teitaan muun muassa kuntalaisten, järjestöjen, yhdistysten, yritysten ja muiden sidosryhmien kanssa. (Sallinen ym. 2017, 3–25.)

Kunnan tehtävänä on edistää asukkaidensa hyvinvointia, alueensa kehitystä ja elinvoimaisuutta sekä järjestää asukkailleen tarvittavat palvelut taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla (Sallinen ym. 2017, 51). Kuntalain (410/2015) mukaan kunnan tehtävänä on hoitaa itsehallinnon nojalla itselleen ottamansa tehtävät ja järjestää sille laissa erikseen säädetyt tehtävät. Kun- nan tehtävät jaetaan kunnan lakisääteisiin tehtäviin ja kunnan itselleen ottamiin tehtäviin. Laissa säädetyt tehtävät voi kunta järjestää itse tai sopimuksen mukaan siirtää järjestämisvastuun toiselle kunnalle tai kuntayhtymälle. Se kunta, jonka vastuulla tehtävien järjestäminen on, vastaa niiden yh- denvertaisesta saatavuudesta, tuottamistavasta, tuottamisen valvonnasta ja viranomaisten toimival- lan käyttämisestä. Lisäksi järjestämisvastuussa oleva kunta määrittelee palveluiden tai muiden toi- menpiteiden tarpeen, määrän ja laadun. Järjestämisvastuullaan olevat palvelut kunta tai kuntayh- tymä voi tuottaa itse tai hankkia ne muulta palveluntuottajalta sopimukseen perustuen. (Kuntalaki 410/2015, 7–9 §.)

Kunta vastaa sivistystoimen, terveydenhuollon ja sosiaalihuollon palveluista. Näiden lisäksi se järjes- tää vesi-, jäte-, ympäristö- ja mahdollisesti myös energiahuollon palvelut. Kunnan vastuulle kuuluu myös alueiden käytön suunnittelu, rakennuttaminen ja erilaiset lupamenettelyt. Lisäksi eri toimialoja poikkileikkaavat tehtävät, kuten yhdenvertaisuuden ja elinvoiman edistäminen, turvallisuus ja maa- hanmuutto lukeutuvat kunnan tehtäviin. Lakisääteiset tehtävät perustuvat erityislainsäädäntöön ja ne voidaan jaotella velvoittavuuden, harkintavallan laajuuden ja julkisen vallankäytön perusteella subjektiivisiin oikeuksiin liittyviin tehtäviin, pakollisiin tehtäviin, harkinnanvaraisiin tehtäviin ja viran- omaistehtäviin. Kunnan itselleen ottamat tehtävät eli vapaaehtoiset tehtävät täydentävät lakisäätei- siä tehtäviä sekä tavoittelevat asukkaiden hyvinvoinnin edistämistä ja kunnan yleistä etua. Vapaaeh- toisia tehtäviä ovat muun muassa yhdistysten ja vapaan kansalaistoiminnan tukeminen, ystävyys- kuntatoiminta ja elinkeinoelämän yleisten edellytysten edistäminen. Kunta rahoittaa itse vapaaehtoiset tehtävänsä. (Sallinen ym. 2017, 51–53.)

14 (91)

2.4 Kunnan talous ja palveluiden järjestäminen

Kunnan talous perustuu tasapainoon kunnan menojen ja tulojen välillä. Toisin sanoen kunta ei siis tavoittele liiketaloudellista voittoa. Kunnat ovat osa julkista taloutta, jossa jokainen kunta muodostaa itsenäisen päätösvaltaisen taloudellisen yksikön. Kuntien taloudellisen itsehallinnon perustana ovat kunnan verotusoikeus, valtionosuusjärjestelmä sekä kunnille säädetty oikeus kerätä erilaisia maksuja ja muita suorituksia. (Heuru ym. 2011, 330.) Valtuusto hyväksyy kunnan talousarvion seuraaviksi kalenterivuodeksi ja taloussuunnitelman kolmeksi tai useammaksi vuodeksi. Talousarvion ja -suunnitelman on toteuttava kuntastrategiaa ja niissä kunnan ja kuntakonsernin toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Taloussuunnitelman on oltava tasapainoinen tai ylijäämäinen. Kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään neljän vuoden kuluessa ja kunnan tulee taloussuunnitelmassa päättää toimenpi- teistä alijäämän kattamiseksi. (Kuntalaki 410/2015, 110 §.)

Perustuslain (731/1999) 121 §:ssä on säädetty kuntien verotusoikeudesta. Verotulot ovat kuntien merkittävin tulonlähde, sillä kuntien ja kuntayhtymien ulkoisista tuloista noin 50 prosenttia koostuu verotuloista, tarkemmin kunnallisverosta (Kuntaliitto 2020b, 4). Toinen tärkeä tulonlähde kunnille ovat valtionosuudet. Valtionosuuksien jaon tarkoituksena on varmistaa kuntien vastuulla olevien julkisten palvelujen saatavuus koko maassa. Valtionosuuksilla tasataan tulopohjaa ja kompensoidaan kustannuseroja kuntien välillä. (Valtiovarainministeriö 2018.) Valtionosuudet muodostavat suunnilleen noin viidenneksen kuntien tuloista. Valtionosuuksien osuus kunnan tuloista kuitenkin vaihtelee paljon eri kuntien välillä. Muita tuloja kunnat saavat muun muassa toiminta-, myynti- ja maksutuot- toina ja lainanottona. Vuonna 2019 kuntien yhteenlasketut ulkoiset tulot olivat 47,54 miljardia euroa. (Kuntaliitto 2020b, 3–5.)

Ulkoisia menoja kunnilla ja kuntayhtymillä oli 47,17 miljardia euroa vuonna 2019. Noin puolet menoista kuluu sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Opetus- ja kulttuurimenojen osuus on vajaa kolmannes. Muihin palveluihin taas käytetään noin 15 prosenttia ja rahoitukseen kuusi prosenttia. Ulkoisista menoista lähes puolet ovat palkkoja tai palkkioita ja niistä syntyviä henkilösivukuluja. Materiaalien ja palveluiden ostot kattavat yhteensä noin 30 prosenttia kaikista menoista. Menoista noin kymmenes syntyy investoinneista. Muita menoja syntyy avustuksista (6 %), lainanhoidosta (5 %) ja muista ku- luista (4 %), kuten avustusmenoista ja toimintakuluista. (Kuntaliitto 2020b, 3–5.)

Kunta- ja palvelurakenneuudistusten ja toimintaympäristön muutosten myötä kunta on muuttunut yhä enemmän palvelujen tuottajasta niiden järjestäjäksi. Kunnalla on mahdollisuus päättää itse pal- velujensa järjestämisestä, ja niiden tuottamiseksi kunnalla on eri vaihtoehtoja; se voi tuottaa palvelun itse tai yhteistoiminnassa muiden kuntien kanssa, hankkia palvelun ostopalveluna toiselta kun- nalta, kuntayhtymältä tai valtiolta, perustaa palveluja tuottava osakeyhtiö, muu yksityisoikeudellinen yhteisö tai säätiö tai olla sellaisessa osakkaana tai hankkia palvelu ostopalveluna yksityiseltä palveluntuottajalta. Mikäli kunta päättää tuottaa palvelun itse, tulee sen järjestää kyseinen palvelu omaa henkilöstöään käyttäen ennalta sovitun budjetin mukaisesti. (Sallinen ym. 2017, 90–91.)

15 (91)

Kunta tai kuntayhtymä voi perustaa hoidettavaa tehtävää varten kunnallisen liikelaitoksen, joka toimii osana itse kuntaa tai kuntayhtymää. Liikelaitos ei ole erillinen oikeushenkilö ja sen perustaminen edellyttää erikseen tehtävän päätöksen. Liikelaitos on tarkoitettu kunnallisten palvelujen tuottajaor- ganisaatioksi ja sen tehtävien on kuuluttava kunnan toimialaan. (Kuntalaki 410/2015, 65 §.) Kunta voi luovuttaa osan oman organisaationsa toiminnasta perustamalleen ja omistamalleen osakeyhtiölle eli kunnan organisaatioon kuulumattomalle yksityisoikeudelliselle oikeushenkilölle. Kunnallisilta osa- keyhtiöiltä edellytetään kuntalaisten hyvinvoinnin edistämistä ja todellisia mahdollisuuksia menestyä liiketoimintansa tuloilla. Kuitenkaan tarkoitus ei ole puhdas taloudellisen voiton tavoittelu. Kunta- laissa säädetyn yhtiöittämisvelvollisuuden mukaan kilpailutilanteessa kunnan on annettava tehtävä osakeyhtiön, osuuskunnan, yhdistyksen tai säätiön tehtäväksi. (Sallinen ym. 2017, 91–92.)

Kunnat voivat hoitaa tehtäviään yhdessä. Niiden välinen yhteistoiminta on aina sopimukseen perus- tuvaa. Sopimusyhteistyöllä tehtävä annetaan toisen kunnan hoidettavaksi yhden tai useamman kunnan puolesta. Vastuukuntamallilla taas toinen kunta tuottaa yhteistoimintaan osallistuvien kuntien tarvitsemat palvelut. Merkittävin kuntien yhteistoiminnan muoto on kuntayhtymä. Kuntayhtymä on jäsenkunnista erillinen ja itsenäinen julkisoikeudellinen oikeushenkilö, jonka yhteistoiminnasta kunnat sopivat perussopimuksella. Perussopimus kattaa tehtävät, päätöksenteon järjestämisen, toimielimet, jäsenkuntien osuudet varoihin ja velkavastuihin, kuntayhtymästä eroamisen ja sen purkamisen sekä selvityksen alijäämän kattamisesta, talouden ja toiminnan seurantajärjestelmästä ja jäsenkun- nille raportoinnista. Yhteistoiminta voi olla joko vapaaehtoista tai pakollista. Vapaaehtoisuuden myötä kunnat voivat lähtökohtaisesti päättää itse yhteistoiminnasta ja sen laajuudesta muiden kuntien kanssa. Laki velvoittaa kunnat kuulumaan muun muassa sairaanhoitopiireihin ja maakunnan liittoihin. Liikelaitoskuntayhtymä on erityinen kuntien yhteistoimintamuoto, joka oikeudelliselta muo- doltaan on samalla sekä kuntayhtymä että kunnallinen liikelaitos. Niin kunnat kuin kuntayhtymät voivat olla liikelaitoskuntayhtymän jäseniä. (Sallinen ym. 2017, 92–94).

Ostopalvelut kunta voi hankkia muilta kunnilta ja kuntayhtymiltä, yksityisiltä palveluntuottajilta ja kolmannen sektorin toimijoilta. Ostopalveluissa tulee huomioida, että yksityisiltä palveluntuottajilta ei voida ostaa julkista valtaa sisältäviä viranomaistoimintoja. Muuten ostopalvelut voivat käsittää lähes mitä tahansa kunnan tarjoamia palveluita, mikäli niiden hankintaa ulkopuolisilta ei ole rajoitettu eri- tyislaeissa. Kunta voi joko yksityistää tai ulkoistaa ostopalvelut. Yksityistetyissä palveluissa kunta luopuu toiminnasta kokonaan, jolloin vastuu palvelun tuottamisesta jää yksityiselle palveluntuotta- jalle. Ulkoistetuissa palveluissa kunta säilyttää palvelun järjestämisvastuun itsellään ja kyseinen palvelu ostetaan yksityiseltä yrittäjältä. Ostopalveluista sovitaan ostopalvelusopimuksella ja niitä koske- vissa hankinnoissa järjestetään tarjouskilpailu. Kilpailuttamista ei tarvita, mikäli palvelut ostetaan kokonaan kunnan tai kuntien omistamalta yhtiöltä. (Sallinen ym. 2017, 92–94).

16 (91)

2.5 Kuntalaisten vaikuttamismahdollisuudet

Kansalaisten osallistamisesta on tullut yksi hyvän hallinnon ja tehokkaan kehittämisen standardeista. Nykyään kuntien, valtion, järjestöjen ja yritysten jokapäiväisiksi toimintatavoiksi ovat muodostuneet muun muassa osallistuva budjetointi, kansalais- ja asukasraadit sekä erilaiset yhteiskehittämisver- kostot. Osallistamalla pyritään lisäämään kansalaisten tunnetta osallisuudesta, laajentamaan tieto- pohjaa poliittisten päätösten perustelemiseksi ja tekemiseksi sekä lisäämään hallinnon legitimiteettiä ja luottamusta kansalaisten ja hallinnon välillä. Kansalaisille osallistamisen tavoitteena on niin yksilön kuin myös yhteisen hyvän edistäminen sekä merkityksellisyyden ja voimaantumisen tunteen luominen. Osallistaminen on ollut demokraattisen järjestelmän kulmakivi pitkään, sillä osallistumismahdol- lisuuksia on haluttu laajentaa radikaalisti avoimemman ja tasa-arvoisen yhteiskunnan toivossa jo kauan. Osallistavaa toiminta- ja hallintotapaa on pyritty edistämään vuosikymmenien saatossa lukui- sin eri tavoin. (Meriluoto & Litmanen 2019, 7–14, 189.) Osallisuudella tarkoitetaan ihmisten koke- maa ja konkreettista kuulumista yhteiskuntaan, paikallisiin yhteisöihin ja elämistä itselle sopivalla tavalla. Ihmisen kokiessa osallisuutta hän tulee kuulluksi ja nähdyksi toivomallaan tavalla ja edistää itselleen tärkeitä asioita. Osallisuus on demokratiaa, voimaantuneisuutta ja kyvykkyyttä olla kullois- tenkin voimavarojensa mukainen aktiivinen toimija. (Piipponen & Kurikka 2020, 4.)

Muihin Pohjoismaihin verrattuna Suomen kuntalaissa (410/2015) on varsin kattavasti säädetty kuntalaisten osallistumisoikeuksista. Kuntalain mukaan kunnan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on oikeus osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan valtuuston huolehtiessa monipuolisista ja vaikutta- vista osallistumisen mahdollisuuksista (Kuntalaki 410/2015, 22 §). Osallistumista ja vaikuttamista voidaan edistää järjestämällä keskustelu- ja kuulemistilaisuuksia ja kuntalaisraateja sekä selvittä- mällä asukkaiden mielipiteitä ennen päätöksentekoa. Kunta voi valita toimielimiin palvelujen käyttä- jien edustajia ja järjestää mahdollisuuksia osallistua kunnan talouden suunnitteluun tai suunnitella ja kehittää palveluja yhdessä palvelujen käyttäjien kanssa sekä tukea asukkaiden, järjestöjen ja muiden yhteisöjen omasta aloitteesta lähtenyttä asioiden suunnittelua ja valmistelua. Jo vuoden 1995 kuntalaissa oli asukkaiden osallistumisoikeuteen liittyvä oma lukunsa. (Piipponen & Pekola-Sjöblom 2019, 2.)

Kuntalain uudistuessa vuonna 2015 osallistumis- ja vaikuttamiskeinojen esimerkkiluetteloa laajen- nettiin ja uudistettiin tuoden esimerkiksi kuntalaisraadit mukaan luetteloon ja korostamalla kuntalaisten mahdollisuuksia osallistua kunnan taloudelliseen suunnitteluun (Valtiovarainministeriö 2020, 283). Vuonna 2019 kuntalain 22 §:lää muutettiin vielä siten, että siinä huomioidaan ihmisten moni- paikkaisuus ja asetetaan valtuustolle vastuu pitää huolta monipuolisten, vaikuttavien osallistumisen ja vaikuttamisen menetelmistä, joilla tarkoitetaan etenkin digitaalisia menetelmiä (Piipponen & Pe- kola-Sjöblom 2019, 2).

17 (91)

Viime vuosikymmeninä kuntalaisten osallistuminen on monipuolistunut. Edustuksellisen demokratian rinnalle on toivottu yhä enemmän osallistavan ja vuorovaikutteisen päätöksenteon muotoja. Kunta- laisten eri osallistumismuodot voidaan luokitella neljän käsitteen alle: tieto-, suunnittelu, päätöksen- teko- ja toimintaosallisuus. (Valtiovarainministeriö 2020, 283.) Tieto-osallisuudella tarkoitetaan sitä, että organisaatio tuottaa riittävästi tietoa palveluista ja osallistumismahdollisuuksista ja asukas/asiakas saa näistä tiedon ja tuottaa tietoa myös itse. Suunnitteluosallisuudessa organisaatio tarjoaa riit- tävästi monipuolisia tapoja osallistua palvelujen ja toiminnan suunnitteluun ja kehittämiseen ja vas- tavuoroisesti asukas/asiakas osallistuu suunnitteluun ja kehittämiseen. Päätöksenteko-osallisuudessa asukas/asiakas osallistuu itseään ja lähiympäristöään koskevaan päätöksentekoon, johon organisaatio on tarjonnut ja käyttänyt riittävästi monipuolisia mahdollisuuksia. Toimintaosallisuudella taas tarkoitetaan asukkaan/asiakkaan konkreettisista osallistumista oman lähiympäristönsä toimintaan ja palvelujen tuottamiseen. Organisaation rooli on tukea ja mahdollistaa toimintaan osallistuminen. (kuva 1.)

KUVA 1. Osallisuuden muodot ja niiden sisällöt (Piipponen & Pekola-Sjöblom 2019, 4).

Kuntaliiton selvityksen “Osallistaako kunta - osallistuuko kuntalainen” mukaan valtuustokauden 2017–2021 alussa Suomen kunnissa oli tarjolla keskimäärin kahdeksan erilaista tapaa osallistua kaikista tunnistetuista 15 osallistumistavasta. Osallistumistavat kasvoivat kunnan koon mukaan, mutta myös samankokoisten kuntien välillä oli eroja. Yli 10 000 asukkaan kunnissa tapoja oli keskimäärin seitsemän ja yli 100 000 asukkaan kunnissa 12. Kuopiossa oli käytössä kahdeksan erilaista osallistu- mistapaa ja suunnitteilla neljä uutta tapaa. (Piipponen & Pekola-Sjöblom 2019, 4–14.)

Suosituimpia vaikuttamisen muotoja olivat keskustelu- ja kuulemistilaisuudet, yhdistysten ja järjestö- jen kuuleminen ja yhteiskehittäminen. Kuntalais- ja kansalaisraadit olivat yleisiä yli 50 000 asukkaan kunnissa. Yli 90 prosentilla 50 000 asukkaan kunnista oli jonkinlainen kuntalais- tai kansalaisraati käytössä. Selvityksen mukaan sosiaalinen media on kasvattanut suosiotaan, ja siitä on tullut merkit- tävä viestintäkanava verkkosivujen rinnalle ja noin puolet sosiaalisessa mediassa olevista kunnista

18 (91)

tarjosi sitä kautta vaikuttamismahdollisuuksia. Yleisimpiä palautekanavia olivat suora palaute, sähkö- posti ja kunnan verkkosivut. Suuret kunnat ovat alkaneet hyödyntämään palautedataa tekoälyn avulla. Kuntalakiin jo vuonna 1976 otetut kuntalaisaloitteet olivat yhä harvakseltaan käytetty vaikut- tamismuoto. Keskimäärin aloitteita tehtiin kunnissa seitsemän, joista alle puolet johtivat jatkotoi- menpiteisiin. Valtuustoaloitteita eli kunnan valtuuston jäsenten tekemiä aloitteita sen sijaan tehtiin enemmän, keskimäärin 15 kappaletta kunnassa vuonna 2017. (Piipponen & Pekola-Sjöblom 2019, 4–14.)

Kuntalaisten näkökulmaa vaikuttamiseen ja osallistumiseen on tutkittu osana ARTTU2-tutkimusohjel- maa toteutetussa kuntalaistutkimuksessa (Pekola-Sjöblom 2016). Tutkimuksella kartoitettiin muun muassa kuntalaisten demokratia-asenteita, edustuksellista ja suoraa osallistumista ja suorien osallistumistapojen vaikutusta päätöksentekoon. Kuntaliitto on tuottanut samankaltaisia kyselyjä jo vuodesta 1996, joten asenteiden muutosta on pystytty seuraamaan tarkasti. Tutkimuksen mukaan kun- tavaalien asema tärkeimpänä vaikuttamiskeinona ei ollut muuttunut. Suorista osallistumis- ja vaikut- tamistavoista yleisimpiä olivat asiakas- ja käyttäjäkyselyyn vastaaminen (43 %), järjestötoimintaan osallistuminen (41 %) ja talkootyö (36 %). Harvinaisimpia olivat kuntalaisaloitteen teko (3 %), osallistuminen vanhus-/vammaisneuvostoon tai nuorisovaltuustoon (5 %) ja valituksen tai oikaisuvaati- muksen teko (8 %). Kunnanosa- tai kylätoimintaan oli osallistunut 19 prosenttia vastaajista. 82 prosenttia oli käyttänyt vähintään yhtä tapaa listatuista 16 tavasta. Vaikuttavuudeltaan parhaimpina tapoina pidettiin talkootyöhön osallistumista, yhdistyksen kautta osallistumista ja yhteydenottoa viranhaltijaan. (Pekola-Sjöblom 2016, 3–10.)

Kuntalaistutkimuksessa tarkasteltiin myös suorien osallistumistapojen käytön ja vaikuttavuusarvioi- den keskinäistä suhdetta. Suorat osallistumistavat luokiteltiin kahteen luokkaan, joissa toisessa käyt- täjien osuus oli alle 20 prosenttia ja toisessa yli 20 prosenttia. Arvio vaikuttavuudesta jaettiin keskiarvon mukaan alle tai yli 3 keskiarvoihin. Luokassa 4 oli osallistumistapoja, joiden käyttö ja vaikut- tavuus olivat korkeat. Luokkaan sisältyi esimerkiksi jo vaikuttavuusarvioinnista parhaimmiksi tavoiksi nousseet talkootyö, yhdistymisosallistuminen ja yhteydenotto viranhaltijaan. Luokkaan 1 taas sijoittui osallistumistapoja, jotka olivat vähäisiä sekä käytöltään että vaikuttavuudeltaan. Näitä olivat muun muassa kuntalaisaloitteet, sosiaalinen media sekä valitus/oikaisuvaatimus. Luokassa 2 oli paljon käytettyjä, mutta vaikuttavuudeltaan vähäiseksi jääviä tapoja, ja luokassa 3 taas vähän käytet- tyjä mutta vaikuttavia tapoja. Kunnanosa- ja kylätoimintaan osallistuminen, joka sisältää myös alueelliset toimielimet, sijoittui vaikuttavuusarvioinnissa luokkaan 3 eli vaikka niiden käyttö oli vähäistä, niitä pidettiin silti hyvänä tapana vaikuttaa. (kuva 2.)

19 (91)

KUVA 2. Suorat osallistumistavat niiden käyttöaktivisuuden ja vaikuttavuusarvion mukaan vuonna 2015 (Pekola-Sjöblom 2016, 10).

20 (91)

3 LÄHIDEMOKRATIA MUUTTUVISSA KUNNISSA

Asuinympäristön ollessa ihmisen keskeisen arkisen toiminnan paikka, on luontevaa ajatella sen olevan myös paikka, jossa ihminen haluaa ensisijaisesti vaikuttaa ja osallistua. Kuntien toimintaraken- teiden uudistuksien sekä väestörakenteen ja palvelutarpeiden muutoksien myötä korostuu paikalli- suuden merkitys. Paikallisten olosuhteiden, tarpeiden ja erityispiirteiden tunnistaminen on tärkeää, jotta alueiden kehittäminen on mahdollista niiden omat lähtökohdat huomioiden. (Sallinen ym. 2017, 9–10, 39–40.) Suomalainen maaseutu muodostaa usein voimakkaita mielikuvia ja mielipiteitä. Elin- voimainen maaseutu on kuitenkin keskeinen voimavara Suomelle sekä arkipäiväinen toimintakenttä maaseudun asukkaille, yrityksille ja muille toimijoille. Maaseudun kehittämiseen ja elinvoimaisuuteen on siis ehdottomasti panostettava. (Henttinen 2009, takakansi.) Tutkimuksen kohteena olevien pitä- järaatialueiden sijaitessa maaseutualueilla on niiden asukkaiden ja yhteisöjen välttämätöntä osallistua ja vaikuttaa lähiympäristöön sekä yhteiskuntaan kunta- ja palvelurakenteiden muuttuessa. Tämä mahdollistaa politiikan rakentamisen juuri alhaalta ylöspäin.

3.1 Kuntaliitokset

Kuntalaisilla on pääsääntöisesti oikeus käyttää kunnallisia palveluita sekä osallistua ja vaikuttaa itse- ään ja lähiympäristöään koskeviin asioihin oman kotikuntansa alueella. Kunta on usein osa laajem- paa aluekokonaisuutta, jossa kuntalaiset käyttävät palveluja koko alueen piirissä. Kuntien välinen yhteistyö korostuu erityisesti kunnissa, joilla ei ole kykyä vastata tulevaisuuden haasteisiin yksin. Kuntaliitoksella tarkoitetaan kahden tai useamman kunnan yhdistymistä suuremmaksi kunnaksi. Yh- distyminen voi olla joko vapaaehtoista tai pakotettua. Kuntaliitos on strateginen valinta, jolla kunnat tavoittelevat parempaa kykyä vastata tulevaisuuden haasteisiin. Kuntaliitoksia tehdään yleensä ta- loudellisista syistä sekä palveluiden ja toimintojen uudelleen organisoimiseksi. Tavoitteena on edis- tää alueen elinvoimaisuutta ja kilpailukykyä sekä kehittää sen palvelujärjestelmää. Usein kuntaliitok- sen hyödyt tulevat esiin vasta pitkällä aikavälillä. Julkisuudessa kuntaliitokset näyttäytyvät usein vai- keina prosesseina. Ne nostavat esiin monenlaisia tunteita ja puhuttavat ihmisiä. Kuntaliitosproses- seissa tiedotuksella ja julkisella keskustelulla on keskeinen rooli, sillä avoimuus on tärkeää prosessin onnistumisen kannalta. Julkinen keskustelu tuo tietoa käsiteltävästä ilmiöstä, prosessin vaiheista ja kansalaisten mielipiteistä. Suomessa kuntaliitoksia on tehty jo vuodesta 1934 lähtien. Vuosien 2007– 2020 aikana Suomessa on toteutunut 76 kuntaliitosta ja samaan aikaan kuntien lukumäärä on vä- hentynyt 120:llä. Vuoden 2021 alussa Suomessa tilastoitiin 310 kuntaa mukaan lukien niistä 16 Ah- venanmaalla sijaitsevaa. (Mononen & Tuononen 2012, 20–23; Kuntaliitto 2019; Kuntaliitto 2020a.)

Kuntaliitoksiin ovat vaikuttaneet monet poliittiset kuntia koskevat muutokset ja uudistukset. Ensim- mäinen kuntaliitosten ”aalto” ajoittui vuosiin 1967–1977, jolloin liitoksia syntyi 63 (Pikkala 2015, 22). Tällöin Suomen kunnat olivat mullistuksen keskellä ja niiden tehtävät moninkertaistuivat hyvinvointi- valtion rakentamiseen tähtäävän lainsäädännön myötä (Heuru ym. 2012, 33). Toisen aallon voidaan nähdä ajoittuneen vuosiin 2007–2013 (Pikkala 2015, 22). Vuosina 2007–2010 kuntaliitoksiin vaikutti Matti Vanhasen hallituksen kunta- ja palvelurakenneuudistus eli Paras-uudistus, jonka keskeisimmät keinot olivat kuntaliitokset tai perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen yhteistoiminta-alueiden suu- rentaminen. Tavoitteena oli saavuttaa ”elinvoimainen ja toimintakykyinen sekä eheä kuntarakenne”.

21 (91)

Kuntaliitosten syntymistä edistettiin yhdistymisavustuksilla ja valtionosuuskorvauksilla. Vaikka Paras- uudistus sai erinäistä kritiikkiä osakseen erinäisistä syistä, se näytti kuitenkin vaikuttavan kuntien innokkuuteen yhdistyä. Vuonna 2009 syntyi nimittäin 32 kuntaliitosta. (Valli-Lintu 2017, 10–15; Ant- tila, Asikainen & Koski 2018, 3–4.)

Kesällä 2011 Jyrki Kataisen hallitus käynnisti kuntarakenneuudistuksen, jonka tavoitteena oli vahvoi- hin peruskuntiin pohjautuva kuntarakenne. Uudistuksen mukaan kunnan tuli olla itsenäisesti kyke- nevä vastaamaan peruspalveluista lukuun ottamatta vaativaa erikoissairaanhoitoa. Kuntaliitoksia haluttiin saada aikaan velvoittamalla kuntia kuntajakoselvityksiin eli tietyin perustein selvittää yhdisty- mistä muiden kuntien kanssa. Kuntarakennelaki tuli voimaan 1.7.2013, mutta käytännössä sen toteutus jäi puitelain tyyppiseksi lainsäädäntöratkaisuksi, myöskään selvitysvelvollisuutta koskevaa esi- tystä ei ikinä otettu osaksi lakia. Lisäksi ohessa valmisteltu sote-järjestämislakiesitys kaatui perustus- laillisiin ongelmiin. (Valli-Lintu 2017, 10–15; Anttila, Asikainen & Koski 2018, 3–4.)

Viime vuosina kuntaliitoksia on syntynyt huomattavasti vähemmän (Kuntaliitto 2020a). Nykyään kuntarakenneuudistuksien painopiste on siirtynyt kuntaliitoksista sote- ja maakuntauudistuksiin. Pai- nopiste siirtyi, kun Juha Sipilä otti vuonna 2015 hallitusohjelmaansa tehtäväksi toteuttaa sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen (sote) ja maakuntauudistuksen. Sipilän uudistuksen päämääränä oli sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuun siirtäminen kunnilta enintään 19 itsehallintoalueen vastuulle. (Valli-Lintu 2017, 28.) Sote-uudistuksen valmistelu kohtasi lukuisia ongelmia ja lopulta maaliskuussa 2019 pitkään valmisteltu ja useasti lykätyksi joutunut uudistus kaatui lopullisesti, kun pääministeri Juha Sipilä pyysi hallituksen eroa, joka hänelle myönnettiin (Möttönen 2019, 38). Nykyi- nen Sanna Marinin hallitus on jatkanut samankaltaisen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen lä- pivientiä. Sote-uudistuksella halutaan taata kaikille laadukkaat ja yhdenvertaiset sosiaali- ja terveys- palvelut sekä kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja. Tavoitteena on siirtää sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen tehtävät kunnilta 22 järjestäjän vastuulle 1.1.2023 alkaen. Järjestäjiin lu- keutuisi 21 hyvinvointialuetta ja Helsingin kaupunki. (Sote-uudistus 2021.)

3.2 Lähidemokratia liitoskunnissa

Kielitoimiston sanakirjan (2021) mukaan sanalla lähidemokratia tarkoitetaan ”Oikeutta olla päättä- mässä työ-, asuin- tm. lähiympäristöä koskevista asioista.” Lähidemokratialla pyritään edistämään kaikkien kansalaisten mahdollisuutta vaikuttaa alueensa yhteiskunnalliseen kehitykseen. Kunnan ollessa sen asukkaiden yhteisö, onkin luontevaa antaa kuntalaisten päättää omaa lähiympäristöään ja palvelujaan koskevista asioista. Todellinen lähidemokratia toteutuu, kun päätös- ja toimivaltaa siirre- tään alueen asukkaille ja asukkaiden muodostamille lähidemokratiayksiköille, esimerkiksi aluelauta- kunnille. Asuinalueensa kehittämiseen sekä palveluihin ja maankäyttöön liittyviin asioihin vaikuttavat silloin asukkaat, kylä- ja kaupunginosayhdistykset sekä muut järjestöt. (Työ- ja elinkeinoministeriö 2014, 29–30.) Meriluodon & Litmasen mukaan lähidemokratiassa olennaista on asukkaiden kiinnos- tus omaan lähiympäristöön ja siihen liittyviin kysymyksiin, sillä se kytkeytyy asukkaiden kokemuspe- räiseen tietoon ja vaikuttamismahdollisuuksiin. Monesti lähidemokratiassa korostuvat palvelut ja niiden tarjoaminen. Kuntia ei tule kuitenkaan nähdä vain pelkkinä palveluiden tarjoajina, sillä kuntalaiset ovat muutakin kuin pelkkiä palveluiden käyttäjiä. Osallisuuden ja osallistumisen myötä edistetään

22 (91)

niin yksilön kuin yhteistä hyvää. Osallisuuden myötä yksittäinen ihminen kokee olevansa merkityk- sellinen osa kokonaisuutta ja näin ollen kokee turvallisuuden tunnetta. Yhteisöllisyys vähentää yksi- näisyyttä, jonka myötä syrjäytymisestä aiheutuneet kulut vähenevät. (Meriluoto & Litmanen 2019, 189–207.)

Toimivan lähidemokratian takaamiseksi on tehty lukuisia toimenpiteitä ja kokeiluja. Leighningerin (2008) mukaan demokratia on samanaikaisesti sekä globaalia että paikallista. Osallisuuden ja vaikuttamisen keinoja tulee kehittää jatkuvasti. On tärkeää, että virkamiesten ja muiden tahojen tietoa ja kiinnostusta lähidemokratiaa kohtaan lisätään. (Leighninger 2008, 3, 18.) Suomessa lähidemokratia nousee useimmiten esiin kuntarakenneuudistusten keskellä. Kuntaliitokset luovat paineita lähidemo- kratiaratkaisujen käyttöönottoon (Pikkala 2015, 2020). Yksi kuntaliitoksien vastustamisen keskeisim- mistä syistä on yksittäisen kuntalaisen ja pienempien liitosalueiden vaikuttamismahdollisuuksien heikkeneminen (Kumpulainen 2014, 57). Kunta- ja palvelurakenteen muutokset vaikuttavat asukkaiden mahdollisuuksiin osallistua ja vaikuttaa oman elinympäristönsä sekä yhteiskunnan kehittämi- seen, suunnitteluun ja päätöksentekoon. Kuntaliitosten ja uudistusten myötä alueiden asukkaiden ja yhteisöjen aktiivista toimintaa tarvitaan yhä enemmän, sillä alueiden vaikutusmahdollisuudet ovat kaventuneet ja seutujen asukkaiden lähidemokratian edellytykset heikentyneet. (Työ- ja elinkeinomi- nisteriö 2014, 29–30.) Kuntarakennelain (2009/1698) 8 § mukaan kuntien yhdistyessä tehdään yh- distysmissopimus, jossa on muiden seikkojen ohella sovittava asukkaiden vaikuttamis- ja osallistumismahdollisuuksien sekä lähidemokratian toteuttamisen keinoista.

Pikkala (2015) jakaa tavat edistää vaikutusmahdollisuuksia ja lähidemokratiaa liitoskunnissa kolmeen ryhmään: toimielinten laajentaminen jäseniä lisäämällä, alueelliset kiintiöt toimielinten jäsenten valinnassa sekä alueellisten toimielinten perustaminen tai muiden lähidemokratiaa edistävien toimita- pojen käyttöönotto. Kuten todettu, kuntaliitoksia syntyi runsaasti vuosina 2007–2013. Vuonna 2015 näinä vuosina yhdistyneissä kunnissa vajaa kolmannes käytti mahdollisuutta valita enemmän valtuu- tettuja kuin uuden kunnan asukasluku edellytti. Kuitenkin kuntaliitosten myötä kunnanhallitukseen valittiin enemmän jäseniä. Hieman yli puolet kunnista oli sopinut alueellisista kiintiöistä hallituksen jäsenten tai lautakuntien jäsenten valinnassa. Noin puoleen liitoskunnista oli perustettu alueellinen toimielin tai laajennettu alueella jo olemassa olevaa mallia. Vain osalla näistä toimielimistä oli varattu määräraha kunnan budjetissa ja useimmat toimielimistä olivat määräaikaisia. (Pikkala 2015, 120– 128.)

3.3 Alueelliset toimielimet Suomessa ja Pohjoismaissa

Lähidemokratiaa voidaan pyrkiä vahvistamaan alueellisilla toimielimillä (Kattilakoski & Backa 2013, 49). Kahden tai useamman kunnan yhdistyessä kunnanvaltuuston koosta tulee pienempi kuin mitä se olisi, jos kaikkien yhdistyvien valtuustojen paikat laskettaisiin yhteen. Suurien kuntien reuna-alueille jääville asukkaille tulisi kuitenkin turvata vaikutusmahdollisuudet alueen ja kunnan asioihin. Alu- eellinen toimielin on kunnan osa-alueen asioita hoitamaan perustettu toimielin. Alueellinen toimielin voi toimia osana virallista kuntaorganisaatiota tai olla epävirallinen yhteistyöelin kuntaorganisaation ja kunnan osa-alueen asukkaiden välillä. Alueellisen toimielimen tehtävänä voi olla lisätä alueen asukkaiden ja kunnan välistä vuorovaikutusta, osallistua alueensa palvelujen, infrastruktuurien,

23 (91)

maankäytön tai budjetoinnin suunnitteluun yhteistyössä kunnan kanssa, toimia omaehtoisesti ja yh- teystyössä alueen kehittämiseksi ja osallistua palveluiden järjestämiseen. (Pihlaja & Sandberg 2012, 21.) Tässä opinnäytetyössä alueellisilla toimielimillä tarkoitetaan juuri liitoskuntien luomia lähidemo- kratiaratkaisuja. Näiden lisäksi Suomessa toimii runsaasti erilaisia asukkaiden vapaaehtoiseen orga- nisointiin perustuvia elimiä, kuten kaupunginosa- ja kyläyhdistyksiä (Pihlaja & Sandberg 2012, 32).

Alueellisen toimielimen tehtävistä säädetään kuntalaissa (410/2015). Kuntalain mukaan valtuustolla on mahdollisuus asettaa alueellisia lauta- tai johtokuntia edistämään kunnan osa-alueen asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia. Valtuusto voi tehdä päätöksen siitä, että kaikki tai osa alueellisten toimielinten jäsenvalinnoista tehdään kunnan asianomaisen osa-alueen asukkaiden esityksen pohjalta. Alu- eellisen toimielimen tehtäväksi säädetään kunnan päätöksentekoon vaikuttaminen ja kunnan osa- alueen kehittäminen. Lisäksi alueellisella toimielimellä tulee olla mahdollisuus antaa lausunto kunta- strategian, talousarvion ja -suunnitelman valmisteluun liittyen sekä asukkaiden ja palvelujen käyttä- jien elinympäristöön, työntekoon tai muihin oloihin mahdollisesti huomattavan vaikutuksen tekeviin ratkaisuihin liittyen. Muista alueellisen toimielimen tehtävistä ja toimivallasta määrätään kunnan hal- lintosäännössä. (Kuntalaki 410/2015, 36 §.)

Alueellisista toimielimistä löytyy niukasti koottua ajantasaista tietoa. Tarkastelua vaikeuttavat alueellisten toimielinten kunnittain vaihtelevat nimitykset. Laajin lähivuosina tehty selvitys aiheesta on val- tiovarain- ja oikeusministeriön vuonna 2012 teettämä selvitystyö (Pihlaja & Sandberg 2012), jossa tarkastellaan alueellisia toimielimiä Suomessa ja muissa Pohjoismaissa sekä osallistuvaa budjetointia. On kuitenkin hyvin todennäköistä, että alueellisten toimielinten määrät ovat tämän selvitystyön jäl- keen muuttuneet uusia perustettaessa ja vanhoja lakkauttaessa. Esimerkiksi tämän tutkimuksen kohteena olevat pitäjäraadit on perustettu vuonna 2017. Vaikka selvitystyö ei ole täysin ajankohtainen, se antaa kuitenkin kattavan kuvan alueellisten toimielinten toimintamalleista ja eroista.

Pihlajan ja Sandbergin selvityksen mukaan vuonna 2012 Suomessa toimi yhteensä 63 alueellista toi- mielintä 59 kunnassa. Alueellisia toimielimiä toimi kaiken kokoisissa kunnissa pienistä 2000 asukkaan kunnista yli 100 000 asukkaan kaupunkeihin. 41 prosenttia toimielimistä toimi alle 10 000 asukkaan kunnassa, mutta neljäosa yli 50 000 asukkaan kunnissa. Muihin Pohjoismaihin verrattuna Suomen alueelliset toimielimet toimivat pienemmissä kunnissa. Erilaisia nimiä alueellisille toimielimille oli 23, joista määrällisesti eniten käytettiin ”kylän neuvottelukunta”, ”kyläneuvosto” ja ”aluetoimikunta” ni- mikkeitä. Toimielimiä toimi joka puolella Suomea ja ne olivat suhteellisen nuoria. Toimielimistä 24 oli perustettu kuntaliitosten yhteydessä, mutta monet niistä jäivät pelkiksi siirtymäkauden ilmiöiksi. Vanhimmat alueelliset toimielimet ovat peruja 1980-luvulla käynnistetystä vapaakuntakokeilusta. Muissa Pohjoismaissa alueellisten toimielinten määrä on suhteellisen pieni. Vuonna 2008 alueellisia toimielimiä oli Ruotsissa 13 kunnassa, Tanskassa suppean määritelmän mukaan neljässä kunnassa ja laajan määritelmän mukaan 20 kunnassa sekä Norjassa 49 kunnassa, joista 11 oli kuntalain mukaisia toimielimiä. (Pihlaja & Sandberg 2012, 31–33, 129.)

24 (91)

Pihlaja ja Sandberg nostivat haasteeksi sen, ettei toimielinten toiminnan sisältöä voinut päätellä ni- mien perusteella. Heidän esittämänsä mallin mukaan alueelliset toimielimet voidaan jakaa kahteen toimielinten tehtäviä, toimija päätösvaltaa, vaikuttavuutta sekä suhdetta kuntaorganisaatioon ku- vastavaan ryhmään. Ryhmän A toimielimiä luonnehditaan keskustelufoorumeiksi. Niiden toimintaan sisältyy tiedon levittämistä ja vuorovaikutusta ja ne toimivat väylänä tuoda asukkaiden näkemyksiä kuntaorganisaation tietoon. Ne myös antavat lausuntoja, tekevät esityksiä ja aloitteita ja voivat osallistua alueen kehittämiseen. Ryhmän B luokalla on edellä mainittujen lisäksi myös päätös- ja toimivaltaa esimerkiksi palvelujen suunnittelussa ja mittavampi taloudellinen päätösvalta. Vuonna 2012 ryhmään A kuului 90 % ja ryhmään B kuului 10 % alueellisista toimielimistä. Ryhmään B kuuluvia toimielimiä olivat Mikkelin aluejohtokunnat, Orimattilan kyläjohtokunnat, Rovaniemen Yläkemijoen aluelautakunta, Savonlinnan aluejohtokunta, Sonkajärven Sukevan aluelautakunta sekä Naantalin saaristolautakunta. Lisäksi Suomessa toimi yli 4 000 alueperusteista toimijaa, jotka lukeutuivat alueellisia toimielimiä vapaamuotoisempaan kansalais- ja järjestötoimintaan. Tällaisia ovat esimerkiksi kaupunginosa- ja kyläyhdistykset. (Pihlaja & Sandberg 2012, 32.)

Vaikka 90 prosenttia toimielimistä voidaan luokitella keskustelufoorumeiksi, ei joukko ole kuitenkaan niin yksiselitteinen. Tästä syystä Pihlajan ja Sandbergin selvityksessä toimielimet on vielä jaoteltu kolmeen kumppanuutta kunnan kanssa kuvaavaan ryhmään. Ryhmät ovat:

1. Keskustelukumppanuus 2. Suunnittelu- ja kehittämiskumppanuus 3. Palvelukumppanuus. (Pihlaja & Sandberg 2012, 34.)

Pelkässä keskustelukumppanuudessa alueellinen toimielin toimii alueen asukkaiden ja kunnan väli- senä tiedonvaihdon foorumina. Suunnittelu- ja kehittämiskumppanuudessa taas toimielimellä on sel- keä rooli budjetin, maankäytön, palvelujen suunnittelussa tai keskustelua ja suunnittelua laajempi ote alueen kehittämiseen. Palvelukumppanuudessa toimielin osallistuu edellä mainittujen lisäksi myös alueen palvelujen järjestämiseen. Ratkaisevia tekijöitä kumppanuuden laadussa ovat muun muassa, millaiseksi tosiasiallinen keskustelun taso jää, miten oma-aloitteinen ja omaehtoinen rooli toimielimellä on alueensa kehittäjänä, missä vaiheessa kunnassa valmisteltavat asiat tuodaan toimielimen keskusteltavaksi ja osallistuuko toimielin palvelujen tuottamiseen. Selvityksen mukaan vuonna 2012 selvästi yli puolen (62 %) alueellisen toimielimen kumppanuus kunnan kanssa jäi keskustelu- kumppanuuden tasolle. 30 prosenttia toimielimestä toimi kunnan suunnittelu- ja kehittämiskumppa- nina. Palvelukumppanuuden saavutti vain aiemman jaottelun B ryhmään kuuluvat toimielimet eli ne, joilla oli laajaa päätös- ja toimivaltaa. (Pihlaja & Sandberg 2012, 34–35.)

Myös muiden Pohjoismaiden välillä on eroja alueellisten toimielinten päätösvallassa ja nimityksissä. Ruotsissa yleisin alueellinen toimielin on nimeltään kunnanosalautakunta. Kunnanosalautakunnat vastaavat yleensä kunnanosansa lähipalveluista, kuten päivähoidosta, peruskoulusta, kirjastopalve- luista sekä vanhustenhuollosta. Ensimmäiset kunnanosalautakunnat perustettiin 1970- ja 1980 vaih- teessa kuntien lukumäärän vähenemisen seurauksena. Sittemmin monet keskisuuret kaupungit ovat lakkauttaneet kunnanosahallintonsa, mutta toisaalla suurien kuntien, kuten Tukholman, Göteborgin

25 (91)

ja Malmön, kaupunginosahallinnot ovat edelleen poikkeuksellisen vaikutusvaltaisia. Esimerkiksi Göte- borgin kaupunginosien budjetti oli vuonna 2012 yli puolet kaupungin kokonaisbudjetista. Norjassa alueelliselle toimielimelle annettu toimivalta voi vaihdella paljonkin sen mukaan, miten paljon kunnanvaltuusto haluaa antaa sille toimivaltaa. Pääasiassa alueellisilla toimielimillä ei ole mittavaa pää- tösvaltaa. Poikkeuksena toimii esimerkiksi Oslon kaupunginosahallinto, jossa kunnanosat vastaavat terveydenhuollosta, päivähoidosta, vanhus- ja vammaispalveluista sekä vapaa-ajanaktiviteeteista. Tanska on poikkeus muihin Pohjoismaihin nähden. Tanskassa on jo valmiina vahva käyttäjädemo- kratiaperinne ja pieni kuntakoko, joten alueelliset toimielimet eivät ole saaneet siellä koskaan kun- nolla sijaa. Alueellisille toimielimille on siten jäänyt pääasiassa kaavoitusasioissa neuvon antaminen. (Pihlaja & Sandberg 2012, 129–141.)

Nyt jo eläköityneen Vaasan yliopiston aluetieteen professori Hannu Katajamäen mukaan aitoon, toi- mivaltaiseen lähidemokratiaan sisältyy aito mahdollisuus vaikuttaa tiettyihin asioihin, mutta myös se, että tähän osoitetaan tarpeeksi rahallisia resursseja. Hänen mukaansa lähidemokratiaa ei voi vaan nähdä keskustelufoorumeina, jossa esitetään toivomuksia kunnan päättäjille. (Ojanperä 2012.) Aiempien tutkimuksien valossa alueelliset toimielimet jäävät kuitenkin usein ilman aitoa vaikutusval- taa. Saila Piipari-Huovilan kunnallispolitiikan pro gradu -tutkielmassa selvitettiin alueellisten toimielinten jäsenten vaikutusmahdollisuuksia oman alueensa palveluihin ja asuinympäristön kehittämiseen sekä institutionaalisen aseman ja alueellisen toimielimen budjetin vaikutusta vaikuttamismahdollisuuksiin. Tutkielman mukaan jäsenet kokivat omat vaikuttamismahdollisuutensa melko huonoiksi, vaikka alueellisilla toimielimillä oli suuri vaikutus reuna-alueiden lähidemokratian toteutumiseen. Toi- mielimen budjetilla oli merkitystä, sillä rahallisten resurssien niukkuus näytti heikentävän vaikuttamismahdollisuuksia. Piipari-Huovilan tutkimustulosten mukaan toimielimet lisäsivät luottamusta kun- talaisissa ja toiminta oli jäsenille merkityksellistä. Merkityksellisyyttä lisäisi toiminnan kehittäminen entisestään. Toimielinten jäsenet kokivat, että tiedonsaanti ja vuorovaikutus eri toimijoiden välillä oli heikkoa, ja etteivät virkamiehet sekä luottamushenkilöt arvostaneet heidän toimintaansa. (Piipari- Huovila 2012, 2, 88.)

Myös Samuel Luhdan aluetieteen pro gradu -tutkielmassa ”Tehokasta vaikuttamista vai näennäisde- mokratiaa?” päästiin saman tyyppisiin johtopäätöksiin. Tutkielmassa tarkasteltiin useita lähidemokra- tiatutkimuksia mukaan lukien Pihlajan sekä Sandbergin ja Piipari-Huovilan tutkimuksia. Tutkielman mukaan toimielinten välillä ja niiden budjeteissa oli paljon eroavaisuuksia, mutta vaikka jäsenet kat- soivat budjetilla olevan suuri merkitys, myös pienen budjetin toimielimet pystyivät olemaan toimivia eikä suuri budjetti taannut toimivaa lähidemokratiaa. Myös Luhdan tarkastelemien tutkimusten mukaan suurin ongelma näytti olevan kommunikaatio ja tiedonkulku kunnan ja toimielimen välillä, mutta myös toimielimen ja asukkaiden välillä. Toinen suuri ongelma oli todellisen vaikutusvallan puute. Todelliseen vaikuttamiseen pystyviä toimielimiä oli harvassa. (Luhta 2016, 67–69.)

26 (91)

3.4 Maaseutualueiden erityispiirteet

Maaseutu on hyvin tärkeä osa Suomea; sen pinta-alasta 95 prosenttia on maaseutua, koko pinta- alasta 86 prosenttia metsää, 7,6 prosenttia maatalousmaata ja maaseudulla asuu noin 30 prosenttia väestön kokonaismäärästä (Euroopan komissio 2020). Maaseutu voidaan rajata ympäristöstään maantieteellisesti rakenteellisten, toiminnallisten ja hallinnollisten kriteerien mukaan. Rakenteellisia maaseudun rajaajia ovat muun muassa väestö, asutusrakenne ja -muodot ja sekä kulttuuriset piir- teet. Kuntarajoihin perustuva kaupunki-maaseutu-luokitus vaikeutuu kuntien koon kasvaessa, sillä saman kunnan alueella voi olla niin kaupunkimaisia kuin maaseutumaisia alueita. Jaottelua haastavat lisäksi alueiden moninaisuus, tulkinnanvaraisuus ja epävirallisuus. Maaseudusta käytetään yleensä kolmijakoa; ydinmaaseutu, harvaan asuttu maaseutu ja kaupunkien läheinen maaseutu. Kolmijaon myötä erilaisten maaseutualueiden tutkiminen ja vertailu on helpompaa. (Henttinen 2009, 14–15.)

Suomalainen maaseutu on monimuotoista, eikä sille ole yksiselitteistä määritelmää. Kaupunki-maaseutu-luokituksessa erotellaan sisempi kaupunkialue, ulompi kaupunkialue, kaupungin kehysalue, maaseudun paikalliskeskukset, kaupungin läheinen maaseutu, ydinmaaseutu ja harvaan asuttu maaseutu. Maaseudun paikalliskeskuksiin lukeutuvat suurempien kaupunkialueiden ulkopuolella sijaitsevat ja niiden vaikutusalueen ulkopuolelle jäävät pienemmät keskukset eli isot kirkonkylät, pikkukau- pungit ja taajamakeskukset. Rakenteeltaan paikalliskeskus on tiivis ja sen rooli ympäröivälle alueelle on suuri. Kaupungin läheinen maaseutu on fyysisesti lähellä kaupunkialueita. Ydinmaaseutu on suhteellisen tiiviisti asuttua maaseutua, jonka elinkeinorakenne on monipuolista. Harvaan asutun maaseudun asutusrakenne on hajanaista ja sen elinkeinorakenne on yksipuolista. Maaseutualueet ovat kytköksissä kaupunkialueisiin niiden ollessa vuorovaikutuksessa ja kumppanuudessa toisiinsa. Maa- seutu- ja kaupunkialueiden välillä on molemmin suuntaisia taloudellisia, yhteiskunnallisia ja inhimilli- siä yhteyksiä. Yhteistyön myötä kehitetään palvelujen tarjontaa, lisätään taloudellisen kasvun mahdollisuuksia ja parannetaan elämänlaatua. (Työ- ja elinkeinoministeriö 2014, 16–19.)

Maaseutualueet kokevat haasteita toimintaympäristön muutoksien myötä, joiden vuoksi alueilta edellytetäänkin jatkuvaa uudistuskykyä. Vaikka kuntarakenteen uudistuksilla pyritään turvaamaan alueiden elinvoimaisuus ja toimintakyky, tuovat ne kuitenkin omat haasteensa maaseutualueille. Lii- toksien myötä maaseudun välimatkat kasvavat ja palvelurakenne kokee muutoksia palvelutason, saatavuuden, rahoituksen, tuottajatahon ja järjestämistapojen muutoksien myötä. Kuntarakenteiden muutoksissa tulee muistaa maaseutualueiden kehittäminen. Paikallisen tason yhteistyöllä ja kehityk- sellä sekä kuntien, paikallisten yritysten, järjestöjen, kansalaisyhteiskunnan toimijoiden ja paikallisten asukkaiden yhteistyöllä on suuri merkitys alueiden elinvoimaisuuteen. (Työ- ja elinkeinoministe- riö 2014, 20.)

Euroopan Unionin yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) päämääränä on tukea maaseutuyhteisöjen elinvoimaisuutta ja taloudellista elinkelpoisuutta. Maaseudun pitkän aikavälin kehittämistavoitteita ovat maatalouden kilpailukyvyn edistäminen, luonnonvarojen kestävän hoidon varmistaminen ja il- mastotoimet sekä maaseudun elinkeinoelämän ja maaseutuyhteisöjen tasapainoisen aluekehityksen saavuttaminen, muun muassa työpaikkojen säilyttäminen ja uusien sellaisten luominen. Euroopan komissio hyväksyi 12.12.2014 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman vuosille 2014–2020.

27 (91)

Kehittämisohjelman tarkoituksena on tuoda hyvinvointia koko Suomelle. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma kattaa yhteensä kuusi maaseudun kehittämisen taloudellista, sosiaalista ja ympäristöllistä prioriteettia. Kehittämisohjelmassa korostuvat paikallisyhteisöjen omat kehittämis- hankkeet, joilla tuetaan maaseudun elinkeinoelämän ja maaseutuyhteisöjen tasapainoista kehitystä. Sosiaalisen osallisuuden, köyhyyden vähentämisen ja maaseudun taloudellisen kehityksen edistämi- sen mukaan maaseutualueita on monipuolistettava ja kehitettävä. Paikallinen yhteinen toiminta ja osallistuminen, uudenlaisen yrittäjyyden edistäminen ja palveluinnovaatioiden ylläpitäminen ovat tärkeässä asemassa harvaan asutuilla alueilla. (Euroopan komissio 2020.) Vuosien 2021–2022 aikana on voimassa siirtymäasetus, jonka aikana jatketaan kauden 2014–2020 voimassa olleita yhteisen maatalouspolitiikan sääntöjä. 1.1.2023 alkaen pannaan täytäntöön uuden oikeudellisen kehyk- sen mukaiset maatalouspolitiikan strategiasuunnitelmat. (Euroopan komissio 2021.)

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman tavoitteita toteutetaan myös Leader-toiminnan kautta. Suomessa toimii 54 paikallista Leader-toimintaryhmää, joiden tarkoituksena on hyödyntää paikallista asiantuntemusta ja osaamista alueiden kehittämiseksi. Leader-ryhmän hallitus koostuu alueen asukkaista, yrityksistä, yhdistyksistä ja julkisesta hallinnosta. Leaderin periaatteita ovat mo- nialaisuus, alueperusteisuus, paikallinen kumppanuus, alueiden välinen ja kansainvälinen yhteistyö, verkostoituminen ja alhaalta ylöspäin toimiminen. Vuosien 2014–2020 ohjelmakauden aikana Suo- men Leader-ryhmien rahoitus maaseudun kehittämiseen oli yhteensä 439 978 228 euroa. Rahoitus muodostui EU-rahoituksesta, valtion rahoituksesta, Leader-kuntarahoituksesta sekä hanketoteutta- jien omarahoituksesta ja sen avulla rahoitettiin 10 531 hanketta ja annettiin 4 427 yritystukea. (Lea- der Suomi 2021a; Leader Suomi 2021b.)

Maaseudun uusi aika -yhdistyksen maaseutututkimuksen mukaan maaseutujen tulevaisuuden ja niiden elinvoimaisuuden kannalta tulee pohtia niistä käytävää yhteiskunnallista keskustelua ja ihmisten yleisiä käsityksiä. Vuosi 2020 on ollut maaseuduille käänteentekevää aikaa. Koronapandemian vaikutuksen myötä kotimaassa on tapahtunut muuttoliikettä ja mökkikauppojen määrä on kasvanut. Maa- seudun arvo nousi yllättäen, sillä sen nähtiin antavan suojaa ja turvaa täysin uudessa ja erilaisessa tilanteessa. (Maaseudun uusi aika 2020, 3–5, 107–109.) Valtiotieteiden tohtorin professori Hannu Katajamäen (2021) mukaan maaseutuympäristöllä on mahdollisuus vastata uudenlaiseen asumisky- syntään, jossa korostuu väljyys, yhteisöllisyys ja moderni asuminen. Katajamäen mukaan läheisyy- den ekonomia on keskeinen paikallisyhteisöjen elinvoiman tekijä. Läheisyyden ekonomia on yhteiskunnallisen päätöksenteon lähtökohta, joka ottaa huomioon arkielämän sujuvuuden ja korostaa yh- dyskuntien eheyttä. (Katajamäki 2021.) Suomalaiselle maaseudulle tulee siis myös jatkossa turvata niin julkisten palveluiden kuin lähipalveluiden saatavuus sekä antaa toimivat puitteet yksityiselle toiminnalle. Suomalaisessa yhteiskunnassa tulee uudelleenarvioida esimerkiksi koulukeskuksien ja päi- väkotien sijainteja ja kokoja sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ulottuvuuksia. Maaseutu kun näyttää olevan yhä kiinnostavampi. (Maaseudun uusi aika 2020, 3–5, 107–109.)

28 (91)

4 KUOPION KUNTALIITOSALUEET JA PITÄJÄRAATITOIMINTA

Kuopio on vuonna 1775 perustettu kaupunki, jonka koko vaikutusalueella elää noin 600 0000 henki- löä. Viime vuosien aikana Kuopion väkiluku on kasvanut ja pinta-ala laajentunut erityisesti kuntaliitosten myötä. Kuntaliitosten vuoksi Kuopiosta on tullut merkittävä maaseutukunta, jonka maaseutualueet ovat entistä moni-ilmeisempiä. Kuopion maa-alasta 93 prosenttia sijoittuu maaseutualueille ja vuonna 2019 kaupungin kolmella maaseutualueella (kaupungin läheinen maaseutu, ydinmaaseutu ja harvaan asuttu maaseutu) asui 24 403 asukasta eli joka viides kuopiolainen. Suurin osa Kuopion maaseudun asukkaista asuu ydinmaaseudulla. Kuopion maaseutua luonnehtii kirkonkylien, pienten taajamien ja kylien verkosto, peltomaisemat, vesistöinen ja mäkinen luonto sekä lähes asumattomat metsät. (Kuopion kaupunki 2021a, 2–7.) Kuten kuvasta 3 nähdään, kaupungin läheiselle maaseudulle sijoittuu lähes koko Riistaveden maa-ala, noin puolet Vehmersalmen maa-alasta ja suurin osa Karttulan maa-alasta. Maaningan maa-alasta osa sijoittuu kaupungin läheiselle maaseudulle ja osa ydinmaaseudulle. Juankoski ja Nilsiä sijoittuvat valtaosin ydinmaaseudulle reuna-alueita lukuun ottamatta. Harvaan asuttua maaseutua löytyy Riistavettä lukuun ottamatta kaikkien alueiden reuna-alueilta. (kuva 3.)

KUVA 3. Kuopion kaupunki-maaseutuluokitus (Kuopion kaupunki 2021a, 5).

29 (91)

Kuopion kaupungin vuoden 2021 maaseutukatsauksen mukaan Kuopion kaupunkialueen vaikutusalueen ulkopuolinen maaseutu on menettänyt väestöään viime vuosien aikana. Eteläinen ja läntinen maaseutu ovat menestyneet keskimääräistä paremmin, jota selittää niiden toimiminen pitkälti kaupunkialueen vaikutuspiirissä. Näiltä alueilta pendelöinti eli työssä kulkeminen kaupunkialueelle on laajaa. Juankosken, Nilsiän ja osittain myös Vehmersalmen kehitys on taas ollut keskimääräistä hei- kompaa väestömäärän supistuessa ja taloudellisen huoltosuhteen ja ikärakenteen ollessa epäedulli- nen. Juankosken ja Nilsiän työpaikkaomavaraisuus on ollut keskimääräistä korkeampaa ja pende- löinti Kuopion keskustaan vähäisempää muihin alueisiin verrattuna. Maaningan ja Karttulan väestö- kehitys on ollut negatiivinen. Kuopion maaseudulla työllistä työvoimaa on kaksi kertaa niin paljon kuin siellä on työpaikkoja. Maaseutukatsauksen mukaan Kuopio on maan johtava maitokaupunki ja maan suurin mökkipaikkakunta. Eniten mökkejä on Nilsiän, Vehmersalmen ja Karttulan alueilla. Maa- seutualueen palvelut ovat keskittyneet pitkälti entisiin kuntakeskuksiin (Melalahti, Nilsiän keskustaa- jama, Juankosken kirkonseutu sekä Vehmersalmen, Maaningan, Karttulan, Muuruveden ja Säyneis- ten kirkonkylät), mutta niiden ulkopuolisella maaseudulla palveluja on tarjolla suhteellisen niukasti. Joukkoliikenne on yksi keskeisistä Kuopion maaseudun kehittämiskohteista ja omaa autoa pidetään- kin välttämättömänä kulkuvälineenä. (Kuopion kaupunki 2021a, 3.)

Aiemmin mainituista Leader-ryhmistä Kuopion seutukunta sijoittuu yhdessä Koillis-Savon seutukun- nan kanssa vuonna 1996 perustettuun maaseudun kehittämisyhdistys Kalakukko Ry:hyn. Yhdistyk- sen toiminta-ajatuksena on paikallinen kehittäminen elinkeinoelämän, elämisen ja asumisen mahdollisuuksia tukemalla. (Leader Kalakukko 2021b.) Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman siirtymäkauden 2021–2022 ajalle Kalakukko ry:lle myönnettiin 1,4 miljoonaa euroa maaseudun paikalliseen kehittämiseen. Yhdistyksen hallituksen linjauksien mukaan vuonna 2021 rahoitusta suunna- taan nuorten yrittäjyyttä ja työpaikkoja luoviin hankkeisiin sekä uutta toimintaa kylille ja asuinalueille tuoviin hankkeisiin. Lisäksi rahoitetaan elinkeinojen kehittämiseen, kansainvälisyyteen ja ympäris- töön liittyviä hankkeita. (Leader Kalakukko 2021a.)

Kuvasta 4 nähdään Kuopion kuntaliitosalueiden sijoittuminen Kuopioon nähden. Kuopion ensimmäi- nen varsinainen kuntaliitos toteutui Riistaveden kanssa vuonna 1973. Vuonna 2005 toteutui Vehmer- salmen kuntaliitos, vuonna 2011 Karttulan, 2013 Nilsiän, 2015 Maaningan ja tuoreimpana vuonna 2017 Juankosken kuntaliitos. Kartassa olevilla väreillä havainnollistetaan kuntien asukastiheyttä. (kuva 4.)

30 (91)

KUVA 4. Kuopion kuntaliitosalueet (Santti & Raitala 2021).

Kuopion pitäjäraadit toimivat Juankosken, Karttulan, Nilsiän, Maaningan, Riistaveden ja Vehmersal- men kuntaliitosalueilla. Kuntalain 22 §:n mukaisesti pitäjäraadin toiminta-ajatuksena on edistää alueen asukkaiden ja palvelujen käyttäjien osallisuus- ja vaikuttamismahdollisuuksia. Pitäjäraatien mer- kittävimpänä tehtävänä on kaventaa syntynyttä demokratiavajetta ja edistää alueen yleistä kehitty- mistä. Alueiden asukkailla on mahdollisuus päästä kehittämään alueidensa palveluita, demokratiaa ja yrittäjyyttä. Pitäjäraadit toimivat kaupunginhallituksen asettaman lähidemokratiajaoston alaisuudessa. Ne eivät ole kuntalain mukaisia kunnan toimielimiä, vaikka ovatkin sidoksissa Kuopion kaupungin organisaatioon. (Kuopion kaupunki 2016, 1–2.) Kuntahallintoon verrattuna pitäjäraatitoiminta eroaa tavoitteiltaan, toimintamenetelmiltään ja hallinnolliseltaan menettelyltään. Verrattuna kunnan- tai kaupunginvaltuustoihin yksi pitäjäraatien eduista on epäpoliittisuus. (kuva 5.)

31 (91)

KUVA 5. Miten pitäjäraati eroaa kuntahallinnosta? (Kuopion kaupunki julkaisuaika tuntematon).

Kuopion pitäjäraatitoiminta käynnistettiin virallisesti valtuustokauden 2017–2021 alussa. Pitäjäraadin toimikausi mukailee lähidemokratiajaoston toimikautta. Käynnissä olevan valtuustokauden toimikau- det pitäjäraadille ovat 1.6.2017- 31.5.2019 ja 1.6.2019-31.5.2021. Lähidemokratiajaosto asettaa pitäjäraadin alueella järjestettävän pitäjäkokouksen mukaisesti, johon voivat osallistua kaikki asukkaat ja toimijat alueella. Yhteen pitäjäraatiin voidaan valita viidestä kymmeneen jäsentä, joiden li- säksi jäsenille nimitetään henkilökohtaiset varajäsenet. Yksi jäsenistä valitaan puheenjohtajaksi, yksi varapuheenjohtajaksi ja sihteerinä toimii kaupungin työntekijä tai viranhaltija. Pitäjäraadin kokoonpanossa on tavoitteena huomioida tasa-arvon toteutuminen, alueellinen edustavuus ja edustus mahdollisimman monesta taustaryhmästä. Pitäjäraadin jäsenille maksetaan kaupunginvaltuuston määrit- telemä kokouspalkkio ja puheenjohtajan kokouspalkkio on korotettu 50 prosentilla. Matkakustannuk- sien korvauksista maksetaan soveltuvin osin voimassa olevaa kunnallisen yleisen virka- ja työehtoso- pimuksen määräyksiä noudattaen. Muita korvauksia ei pitäjäraatitoimintaan osallistumisesta mak- seta. (Kuopion kaupunki 2016, 1–3.)

Yhtenä pitäjäraadin tehtävänä on järjestää pitäjäkokouksia, joissa kuullaan kyseisen alueen asukkaita ja yhteisöjä, muun muassa kylätoimikuntia sekä nuoriso- ja yrittäjäjärjestöjä. Kansalaiskuule- misia- ja foorumeja toteutetaan yhteistyössä kaupungin organisaation ja muiden pitäjäraatien kanssa. Pitäjäraadilla on oikeus yleisiin lausuntoihin ja aloitteisiin koskien alueen palveluita, elinkei- noja ja demokratiaa, jonka lisäksi sillä on lausunto-oikeus kaupungin strategiasta, talousarvioista ja - suunnitelmasta sekä muista asioista, joilla voi olla olennainen vaikutus alueen toimintaan ja asukkaiden oloihin. Raadin tulee viestiä omasta toiminnastaan alueensa asukkaille ja yhteisöille sekä avus- taa viestinnässä Kuopion kaupungin organisaatiota. Pitäjäraadin tulee antaa vuosittainen arvio palveluiden tilasta ja alueen kehityksestä sekä raportoida vuosittain toiminnastaan kaupungille. Kysei- nen arviointi on osa Kuopion kaupungin toiminnan ja talouden suunnittelua. Lisäksi pitäjäraadin toimintaan kuuluvat muut mahdolliset alueen lähidemokratiaa edistävät tehtävät. (Kuopion kaupunki 2016, 1–2.)

32 (91)

Kaupunginvaltuusto osoittaa pitäjäraadille vuosittain toimintamäärärahan, joka on tarkoitettu muun muassa pitäjäraadin toiminnasta peräisin olevien kulujen kattamiseen sekä lähidemokratian edistä- miseen kyseisellä pitäjäraatialueella. Toimintamäärärahan kuluttamisesta päättää pitäjäraati itse, mutta tarvittavat päätökset ja laskujen hyväksymiset tekee Kuopion kaupungin viranhaltija. (Kuopion kaupunki 2016, 2.) Yksittäisellä pitäjäraadilla on vuosittain käytössään 30 000 euron toimintamäärä- raha (Kuopion kaupunki julkaisuaika tuntematon a). Toimintamäärärahan lisäksi kaupunginvaltuusto osoittaa vuosittain kehittämismäärärahan, joka on tarkoitettu pitäjäraatialueiden asukkaiden viihty- vyyden edistämiseen ja infrastruktuurin kehittämiseen. Kaupunginvaltuusto osoittaa kehittämismää- rärahan kaupunginhallituksen alaiselle lähidemokratiajaostolle, joka taas päättää kyseisen määrära- han jakamisesta pitäjäraadeille. Kehittämismäärärahan käytöstä tehdään vuosittain pitäjäraatikohtai- nen esitys lähidemokratiajaostolle, jonka perusteella määräraha jaetaan. (Kuopion kaupunki 2016, 2.) Lähidemokratiajaosto jakaa yhteensä 180 000 euroa kehittämismäärärahaa pitäjäraatien hake- musten perusteella (Kuopion kaupunki julkaisuaika tuntematon a).

33 (91)

5 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS

Tieteellisen tutkimuksen strategisia valintoja ohjaavat sen tarkoitus ja tavoitteet. Itse tutkimusprosessi voidaan jakaa viiteen vaiheeseen: ideatasoon, sitoutumiseen, toteuttamiseen, kirjoittamiseen ja tiedottamiseen. Tieteellinen tutkimus tulee toteuttaa järjestelmällisesti, kurinalaisesti ja täsmälli- sesti. Järjestelmällisyys ja kurinalaisuus näkyvät tutkimuksessa käytettyjen metodien eli valittujen tutkimusvälineiden tietoisessa ja perustellussa valinnassa. Tieteellisen tutkimuksen metodeja ovat teoriat, käsitteet, mallit, tutkimusmenetelmät, aineiston keräämisen tavat, analyysitavat ja argumen- tointi. Tutkimuksen täsmällisyys tulee esille esitettäessä tutkimusongelmaa, tutkimuskysymyksiä, tutkimuksen tavoitteita, teoreettista viitekehystä, tutkimusmenetelmää, aineiston keräämisen ja ana- lysoinnin tapoja, tutkimustuloksia ja johtopäätöksiä. (Vilkka 2021, 34, 48.) Seuraavissa alaluvuissa perehdytään tämän tutkimuksen tutkimusmenetelmiin, tutkimuksen toteuttamiseen ja aineiston analysointiin sekä tutkimuksen eettisyyteen ja luotettavuuteen liittyviin seikkoihin.

5.1 Tutkimusmenetelmät

Tämän opinnäytetyön tutkimus on tapaustutkimus, jossa käytetään sekä laadullisia että määrällisiä tutkimusmenetelmiä. Tapaustutkimuksessa pyritään kuvaamaan tutkimuskohdetta mahdollisimman perusteellisesti ja sen mahdollistamiseksi pyritään keräämään tarpeeksi monipuolinen aineisto. Ta- paustutkimus käsittelee usein monimutkaisia ilmiöitä ja siinä käytetään monenlaisia tutkimusaineiston keräämisen keinoja ja aineiston analyysitapoja. Tapaustutkimuksen tarkoituksena on auttaa ym- märtämään tutkittavaa tapausta ja siihen vaikuttaneita olosuhteita. Yleensä tapaustutkimuksen lo- pullinen merkitys paljastuu vasta tutkimuksen kuluessa, mutta usein sitä ajaa eteenpäin tieto siitä, että tutkittava tapaus on jollain tapaa tärkeä. (Laine, Bamberg & Jokinen 2015, 9–10.)

Tapaustutkimuksessa tapauksen eri ulottuvuuksista kerätään laaja aineisto, joka voi olla joko mää- rällistä tai laadullista. Monimutkaisten toisiaan täydentävien aineistojen, näkökulmien, menetelmien ja analyysitapojen käyttöä kutsutaan triangulaatioksi. (Laine ym. 2015, 23.) Monen eri tutkimusme- netelmän soveltamisesta on tullut yhä olennaisempaa yhteiskuntatieteellisessä tutkimuksessa viime vuosikymmeninä (Seyfried & Reith 2019, 111). Laadullisessa tutkimuksessa pyritään ymmärtämään kokonaisvaltaisesti kohteen laatua, ominaisuuksia ja merkityksiä, kun taas määrällisessä tutkimuksessa tutkimuksen kohdetta kuvataan ja tulkitaan tilastojen ja numeroiden avulla. Tarkkaan rajauk- seen ja teoreettiseen kattavuuteen perustuvan tapaustutkimuksen kohteeksi valitaan tavallisesti yksi tai tarvittaessa useampi tapaus eli tutkittava kohde. (Vilkka 2021, 76, 94, 124.)

Tässä opinnäytetyössä laadullisen ja määrällisen tutkimuksen yhdistäminen on perusteltua, sillä tilastot ja luvut muodostavat tutkimukselle vahvan perustan, jota yksityiskohdat ja inhimilliset näkö- kulmat täydentävät. Laadulliselle tutkimukselle tyypillisten avoimien kysymyksien myötä tutkimuksen tuloksista saadaan syvällisemmät ja tutkimuskohteesta saadaan mahdollisimman kokonaisvaltainen kuva, mikä on tyypillistä tapaustutkimukselle. Vaikka tutkimuksessa käytetiin runsaasti määrällistä aineistoa, ei sitä pyritä yleistämään tilastollisesti vaan sitä myös hyödyntämään ilmiön kuvaamiseen. Tutkimusaineisto on laaja ja siitä osa on määrällistä ja osa laadullista aineistoa. Päätavoite on ym-

34 (91)

märtää tapausta. Tutkimus koostuu kuudesta hyvin samankaltaisesta tapauksesta eli kuudesta pitä- järaadista. Tutkimuksen tavoitteena on kuitenkin luoda pitäjäraadeista yhtenäinen kuva, vaikka ta- pauksia voidaan joltain osin vertailla keskenään.

5.2 Tutkimuksen toteuttaminen ja aineiston kerääminen

Tutkimusaineisto voidaan kerätä kyselylomakkeella, systemaattisella havainnoinnilla tai valmiilla re- kistereillä, tietokannoilla ja tilastoilla. Määrällisessä tutkimusmenetelmässä on myös mahdollista käyttää valmiita tutkimusaineistoja eli esimerkiksi avointa dataa, rekistereitä, tietokantoja ja tilastoja. Valmiissa tutkimusaineistoissa tulee kiinnittää huomiota lähteen tekijään, tiedon luottavuuteen ja pätevyyteen sekä luvanvaraisuuteen. Laadullisessa tutkimusmenetelmässä tavoitteena on aineiston sisällöllinen laajuus, sillä tutkimushaastatteluiden lukumäärällä ei usein voida korvata sisällöllistä laatua. Tutkimuksen tekemiseen liittyy olennaisesti myös otannan suunnittelu, joka määräytyy ha- vaintoyksiköiden eli tutkittavien kohteiden ja perusjoukon eli kaikkien havaintoyksiköiden mukaan. Kokonaistutkimuksessa koko perusjoukko on mukana tutkimuksessa, eikä siinä näin ollen käytetä otantamenetelmiä. (Vilkka 2021, 76–80, 104.) Tämän tutkimuksen aineistona on käytetty avointa dataa, tilastotietoja sekä kahdella erillisellä kyselylomakkeella kerättyjä tuloksia.

Valmiit tutkimusaineistot eli erilaiset rekisterit ja tilastot on kerätty Tilastokeskukselta, Kuopion kaupungilta ja Kiinteistömaailmalta. Lisäksi aineistona on käytetty Kuopion kaupungin sivuilla saatavilla olevaa avointa dataa. Tilastotietojen avulla pyrittiin selvittämään pitäjäraatialueiden taloudellisia ja väestöllisiä muuttujia, joita olivat alueiden väestöllinen edustavuus, asuntokauppojen lukumäärä ja asuntojen hintakehitys sekä Kuopion kaupungin alueille vuosina 2017–2020 tehdyt investoinnit. Tie- dot kerättiin havainnollistamaan pitäjäraatien toimintaympäristöä ja alueiden taloudellista kehitystä. Avoimesta datasta saatiin tietoa investointikohteista ja pitäjäraatikokouksien lukumäärästä. Alueiden väestötiedot eli sukupuoli, ikä, koulutus ja keskitulot on kerätty Tilastokeskuksen Paavo- Postinume- roittainen avoin tieto 2021- tietokannasta (Suomen virallinen tilasto (SVT)). Luvut ovat vuodelta 2019 ja tietokanta on päivitetty tammikuussa 2021. Tutkimuksessa oli tarkoitus mitata myös alueiden BKT:tä ja uusien yritysten määrää, mutta niitä ei ollut tilastoitu alle kuntatason. Asuntokauppo- jen lukumäärä ja asuntojen hintakehitys on kerätty Kiinteistömaailman ylläpitämästä hintalaskurista, jonka pohjana ovat kaikkien kiinteistövälittäjien kaupat alueilla (Kiinteistömaailma 2021).

Tieto pitäjäraatien käyttämistä määrärahoista saatiin suoraan Kuopion kaupungin talous- ja omistajaohjauksesta ja ne perustuvat Kuopion kaupungin kirjanpitotietoihin vuosilta 2018, 2019 ja 2020. Vuoden 2017 tietoa ei ollut saatavilla. (Kuopion kaupunki 2021c.) Investointien euromääräiset sum- mat on kerätty Kuopion kaupungin palvelualueiden asiakasjohtajilta sähköpostin välityksellä. Inves- toinnit on jaoteltu päiväkoti- ja koulu-, teiden kunnostus-, puisto- ja uimaranta- ja muu infrastruktuuri-investointeihin. Koulu- ja päiväkoti-investoinnit saatiin Kuopion tilapalveluista ja muut palvelu- ympäristön palvelualueelta. Investointeja kysyttiin yhteensä 11 palvelualueen asiakkuusjohtajalta. (Kuopion kaupunki 2021d.) Tiedot esimerkkeinä esitellyistä yksittäisistä investoinneista perustuvat pitäjäraatien vastauksiin ja pitäjäraatitoiminnan TKI-asiantuntijatiimin raporttiin (Santti & Raitala 2021). Pitäjäraatikokouksien lukumäärä on laskettu Kuopion kaupungin sivuilta avoimesti saatavilla olevista kokouksien pöytäkirjoista (Kuopion kaupunki julkaisuaika tuntematon b).

35 (91)

Kyselyt toteutettiin Webropol-kyselytyökalulla. Kyselylomaketutkimuksessa vastaaja lukee ja vastaa itse kirjallisesti esitettyihin kysymyksiin. Kyselyä voidaan myös nimittää survey-tutkimukseksi, joka viittaa standardoituun eli vakioituun kyselyyn, jossa kaikilta kyselyyn vastaavilta kysytään täysin sama asiasisältö. Kyselylomake sopii hyvin suurelle ja hajallaan olevalle joukolle ihmisiä ja sen etuna on vastaajan anonymiteetin säilyminen. Tyypillisin riski kyselylomaketutkimukselle on alhainen vastausprosentti, jonka myötä saattaa muodostua tutkimusaineiston kato. (Vilkka 2021, 76–80, 104.) Kyselyjä teetettiin kaksi kappaletta: ensimmäinen pitäjäraatien jäsenille (liite 1) ja toinen Kuopion kaupungin palvelualueiden asiakkuusjohtajille ja palvelupäälliköille (liite 2). Kyselytutkimus 1 ei ole standardoitu, kyselytutkimus 2 sen sijaan on. Molemmat kyselyt toteutettiin joulukuussa 2020. Kyse- lylomakkeiden suunnittelu aloitettiin, kun tutkimuksen tavoitteet ja tutkimuskysymykset olivat selvät. Ensimmäisenä kyselylomakkeisiin määriteltiin taustamuuttujat eli selittävät tekijät, joilla on vaikutusta tutkittaviin asioihin. Seuraavaksi määriteltiin selitettävät muuttujat eli tutkittaviin ilmiöihin liitty- vät tekijät, jotka muodostuivat teoreettisesta viitekehyksestä ja tutkimuskysymyksistä. Kyselylomak- keiden kysymykset muodostuivat monivalintakysymyksistä, sekamuotoisista kysymyksistä ja avoi- mista kysymyksistä.

Kysymykset kysyttiin johdonmukaisessa järjestyksessä ja samaa asiasisältöä koskevat kysymykset ryhmiteltiin kokonaisuuksiksi. Kysymykset pyrittiin muotoilemaan siten, että ne olivat mahdollisimman selkeät vastaajille. Kysymyksiin liittyvää terminologiaa avattiin tarkemmin muutaman kysymyksen yhteydessä. Ennen varsinaista mittausta kyselylomakkeet testattiin tutkijoiden ja toimeksiantajien edustajien toimesta. Näin haluttiin varmistaa, että kysymykset ja vastausohjeet olivat selkeät, vastausvaihtoehdot toimivia ja kyselylomakkeen pituus sekä siihen käytetty aika kohtuullista. Molem- piin kyselyihin liitettiin saatekirjeet (liitteet 3 & 4), joissa kerrottiin tutkimuksen aihepiiristä, tarkoi- tuksesta ja tavoitteista, sen toteuttajista ja muista osapuolista, tutkimustulosten käyttäjistä ja käyt- tämisestä ja vastaajan anonymiteetin säilymisestä. Saatekirjeessä ohjeistettiin, miten tutkimukseen pääsee vastaamaan ja milloin vastaaminen tulee viimeistään tehdä. Lisäksi annettiin yhteystiedot mahdollisten lisätietojen kysymistä varten.

Kyselytutkimus 1 (liite 1) eli pitäjäraatien kysely lähettiin kaikille kuuden pitäjäraadin varsinaisille jäsenille, puheenjohtajille, varapuheenjohtajille ja varajäsenille. Kaikista vastaanottajista kyselyyn vastasi 33/92 eli 36 prosenttia. Varsinaisten jäsenten (ilman varajäsenten vastauksia) vastausprosentti oli 57 prosenttia (26/46). Kyselytutkimus 1 ei ollut standardoitu, sillä kyselylomake oli kaksi- osainen. Lomakkeessa oli yhteinen osuus kaikille pitäjäraatien jäsenille, jonka lisäksi raatien puheenjohtajille ja varapuheenjohtajille oli yhteisen osuuden lisäksi vastattavanaan oma osuus. Lomake alkoi pitäjäraadin ja roolin valinnalla (liite 1, kysymykset 1–2), jotka olivat kaikille pakollisia kysymyk- siä. Kolmannessa kysymyksessä valittiin toimikausien lukumäärä. Seuraavaksi käsiteltiin kattavasti pitäjäraatilaisten taustatietoja eli sukupuolta, ikää, koulutusastetta, asemaa työelämässä ja ammat- tia. Kyseiset tiedot kerättiin kuvaamaan pitäjäraatien väestöryhmittäistä edustavuutta. (Liite 1, kysymykset 4–8.) Lisäksi kartoitettiin pitäjäraatilaisten lukumääräistä osallistumista raatien toimintaan (liite 1, kysymys 5). Osallistumista koskeva kysymys on jätetty tuloksien esittelystä pois, sillä jäsen- ten mukaan osallistumista oli lukumääräisesti vaikea arvioida jälkikäteen. Tulokset eivät siis täten olisi olleet tarpeeksi tarkkoja kuvaamaan todellista aktiivisuutta raadeissa.

36 (91)

Yhteisen osuuden loppuosa muodostui kolmesta eri väittämäkysymyksestä sekä yhdestä avoimesta kysymyksestä. Väittämäkysymyksissä käytettiin Likert-asteikkoa eli vastaaja pystyi valitsemaan vii- destä vaihtoehdosta, miten samaa mieltä hän oli väittämän kanssa. Vaihtoehdot olivat ”täysin eri mieltä”, ”osittain eri mieltä”, ”en samaa enkä eri mieltä”, ”jokseenkin samaa mieltä” ja ”täysin samaa mieltä”. Ensimmäisen väittämän avulla avattiin jäsenien mielipiteitä pitäjäraatien toiminnasta, hyö- dyistä ja vaikutuksesta (liite 1, kysymys 10). Toisella väittämällä tutkittiin raatilaisten kokemuksia vaikuttamisesta (liite 1, kysymys 11). Kolmannella väittämällä taas selvitettiin kokemuksia pitäjäraa- tien ja kaupungin välisestä yhteistyöstä ja vuorovaikutuksesta (liite 1, kysymys 12). Yhteisen osuuden lopussa oli vielä avoin kysymys, jonka myötä haluttiin antaa raatilaisille vapaa sana. Kysymys oli muotoiltu yksinkertaisesti ”Muuta lisättävää/kommentoitavaa koskien pitäjäraatitoimintaa”. Kyselyn kaikille avoin osuus päättyi tähän kysymykseen. (Liite 1, kysymys 13.)

Puheenjohtajien ja varanpuheenjohtajien osuuteen pääsi vastaamaan vain rooli pitäjäraadissa -kysy- myksessä (liite 1, kysymys 2) puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja vastauksen antaneet henkilöt. Kyselyyn vastasi viisi puheenjohtajaa ja viisi varapuheenjohtajaa. Kaikkien raatien osalta saatiin vastaukset. Osuudella kerättiin tietoa pitäjäraatien määrärahojen käytöstä, toiminnoista ja tapahtu- mista, aloitteista, lausunnoista kannanotoista, hankkeista, kansalaiskuulemisista, toimintaan osallistuneista uusista asukkaista, sidosryhmistä ja viestinnästä (liite 1, kysymykset 14–35). Osuudessa käytettiin sekä määrällisiä kysymyksiä että avoimia tekstikenttäkysymyksiä. Määrällisiin kysymyksiin puheenjohtajat syöttivät muuttujan lukumäärän toimikausittain (2017–2019 ja 2019–2021) tai lajeit- tain. Meneillään olevan toimikauden 2019–2021 tiedot ilmoitettiin kuluvaan päivään asti eli joulu- kuun 2020 loppuun saakka.

Koska kyselyyn pystyi vastaamaan samasta raadista sekä puheenjohtaja että varapuheenjohtaja, pyydettiin saman raadin puheenjohtajaa ja varapuheenjohtajaa vastaamaan lukumääräisiin kysymyksiin yhteneväisesti. Tästä muistutettiin sekä saatekirjeessä (liite 3) että vielä uudelleen kyselylomakkeella. Mikäli saman raadin puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan vastaukset erosivat, käytet- tiin tuloksien esittelyssä suurempaa annettua arvoa. Pääosin vastaukset olivat kuitenkin yhteneväi- set. Keskiarvojen laskennasta jätettiin pois vastaamatta jättäneet raadit. Avoimet kysymykset sijoi- tettiin aihetta käsittelevän lukumääräisen kysymyksen jälkeen. Avoimissa kysymyksissä pyydettiin joko kuvailemaan aihetta eli esimerkiksi “Kuvaile toimintoja ja tapahtumia” tai vastaamaan kysy- mysmuotoiseen kysymykseen, esimerkiksi ”Mihin toimirahaa on käytetty?” tai ”Mistä aiheista kansalaiskuulemisia on järjestetty?”.

Kyselytutkimuksen 2 (liite 2) standardoidussa kyselyssä selvitettiin Kuopion kaupungin palvelualueiden suhdetta pitäjäraateihin sekä vuosina 2017–2020 pitäjäraatialueilla syntyneitä ja lakkautettuja palveluita. Kysely lähetettiin kaikkien kuuden palvelualueen asiakkuusjohtajille ja palvelupäälliköille, yhteensä 76 henkilölle, joista 11 henkilöä vastasi. Vastausprosentti oli siis 14 % ja se jäi alhaiseksi muistutusviestistä huolimatta. Tästä syystä palveluita koskevat kysymykset (liite 2, kysymykset 5– 11) päätettiin jättää hyödyntämättä tutkimuksessa. Vastaukset eivät vähäisen määränsä takia tuo- neet lisäarvoa tutkimukselle, eikä olisi ollut tarkoituksen mukaista esitellä vain muutamaa vastausta. Tutkimuksessa hyödynnettiin palvelualueiden ja pitäjäraatien yhteyttä käsitteleviä kysymyksiä 1–4

37 (91)

(liite 2). Ensimmäisessä kysymyksessä valittiin palvelualue ja se oli lomakkeen ainoa pakollinen kysymys. Toisessa kysymyksessä pyydettiin kuvailemaan yhteyttä jokaiseen pitäjäraatiin erikseen viisi- osaisen asteikon avulla, jonka vaihtoehdot olivat ”ei yhteyttä”, ”heikko”, ”kohtalainen”, ”hyvä”, ”erit- täin hyvä”. Kolmas kysymys käsitteli yhteistyötä raatien kanssa ja siinä piti valita yksi tai useampi kuntaliitosalue neljän kysymyksen kohdalla, esimerkiksi ”Minkä kuntaliitosalueen pitäjäraadin toteuttamista hankkeista ja toiminnasta olette tietoinen?”. Neljäs kysymys oli avoin ja siinä pyydettiin kuvailemaan tarkemmin suhdetta pitäjäraateihin.

5.3 Aineiston analyysi

Tutkimusstrategiana tapaustutkimus on usein laaja ja siinä voidaan soveltaa useita analyysimenetel- miä mahdollisimman tarkan kuvan saamiseksi. Monen eri analyysitavan soveltamista kutsutaan ana- lyysitriangulaatioksi. (Saaranen-Kauppinen & Puusniekka 2006.) Tässä tutkimuksessa käytetään ti- lastollista kuvaavaa analyysia ja laadullista sisällön analyysia. Tilastollisesti kuvaavassa analyysissa tutkimusaineistoa havainnollistetaan graafisesti ja sillä voidaan kuvata esimerkiksi ilmiöiden määrää ja jakautumista luokkiin (Jyväskylän yliopisto 2015). Sisällön analyysissä tekstimuotoisesta aineis- tosta etsitään eroja, yhtäläisyyksiä ja aineistoa voidaan eritellä ja tiivistää (Saaranen-Kauppinen & Puusniekka 2006).

Kyselyistä saatua määrällistä tutkimusaineistoa käsiteltiin Webropol-kyselytyökalulla ja Excel-tauluk- kolaskentaohjelmalla. Aineisto järjestettiin tilastollisesti käsiteltävään muotoon eli se taulukoitiin. Tutkimusaineistoista muodostettiin kuvaajia ja taulukoita Exceliä käyttäen aineiston tulkitsemisen helpottamiseksi. Osassa taulukoista, pääosin taustatietoja ja väestöllistä edustavuutta koskien, käy- tettiin suoraan Webropolin automaattisesti luomia kuvaajia. Tuloksissa pitäjäraatien toimintaa ku- vaavissa tiedoissa alueet on järjestetty aakkosjärjestykseen. Alueiden väestö- ja asuntotiedot on ku- vaajissa järjestetty postinumeroalueittain pienemmästä suurimpaan. Postinumeroalueina on käytetty Tilastokeskuksen Paavo-tietokannan mukaisia alueiden postinumeroita eli 71160 Riistavesi, 71310 Vehmersalmi Keskus, 71750 Maaninka Keskus, 72100 Karttula Keskus, 73300 Nilsiä Keskus ja 73500 Juankoski Keskus. Tarkastelusta on rajattu pois pienemmät alueilla sijaitsevat postinumeroalueet, joiden osalta ei ollut saatavilla kaikkia tarkasteltavia tietoa tai asukasluku oli hyvin pieni. Tällaisia ovat esimerkiksi Nilsiässä sijaitseva 73310 Tahkovuori ja 72140 Itä-Karttula-Riuttasenpää.

Tekstimuotoiset vastaukset eli puheenjohtajien ei-lukumääräiset ja jäsenten avoimet vastaukset kä- siteltiin sisällönanalyysin kautta. Puheenjohtajat ja varapuheenjohtajat kuvailivat toimintaa erittäin tarkasti ja yksityiskohtaisesti, jolloin tekstimuotoista haastattelunomaista materiaalia muodostui erit- täin runsaasti. Myös jäsenet olivat innokkaita vastaamaan avoimeen kysymykseen ja pelkästään siitä syntyi materiaalia lähes kaksi sivua. Näin ollen tuloksia analysoitiin myös laadullisesti. Puheenjohta- jien vastaukset oli jo valmiiksi ryhmitelty kyselylomakkeen kysymysten mukaan. Kunkin kysymyksen analyysi aloitettiin pyrkimällä tunnistamaan yhtäläisyyksiä ja eroja toiminnasta. Vastauksista pyrittiin tunnistamaan kaikista olennaisimpia asioita ja vastauksia eroteltiin ja tiivistettiin keskenään. Materi- aalia analysoitiin moneen kertaan läpi, kunnes kaikki tiedot oli saatu koottua kasaan. Avoimien vastausten osalta tehtiin samantyyppistä analyysiä ja materiaalista pyrittiin tunnistamaan olennaisimmat vastauksissa esiin tulleet yhtäläisyydet ja erot sekä tiivistämään ne.

38 (91)

5.4 Tutkimuksen eettisyys ja luotettavuus

Tutkimusetiikan eli hyvän tieteellisen käytännön noudattaminen on olennainen osa tutkimuksen to- teutusta. Tutkimusetiikka käsittää yleisesti sovittuja sääntöjä, joita tarkastellaan suhteessa tutkimus- kohteeseen, toimeksiantajiin, kollegoihin, rahoittajiin ja yleisöön. Hyvän tieteelliseen käytäntöön kuuluu, että tutkijat noudattavat eettisesti kestäviä tiedonhankinta- ja tutkimusmenetelmiä eli mene- telmiä, jotka tiedeyhteisö on hyväksynyt. (Vilkka 2021, 37–39.) Tutkimuseettisen neuvottelukunnan mukaan tieteellisen käytännön keskeisiä lähtökohtia tutkimusetiikan näkökulmasta ovat rehellisyy- den, yleisen huolellisuuden ja tarkkuuden noudattaminen koko tutkimusprosessin ajan (Tutkimus- eettinen neuvottelukunta 2012, 6–7).

Tiedonhankinnan tulee perustaa oman alan tieteellisen kirjallisuuden tuntemukseen, muihin asian- mukaisiin tietolähteisiin, riittäviin laboratoriokokeisiin, havaintoihin ja oman tutkimuksen analysointiin. Toisten tutkijoiden työtä ja saavutuksia on kunnioitettava. Tutkijan tulee osoittaa hallitsevansa johdonmukaisesti tutkimusmenetelmät, tiedonhankinnan ja tutkimustulokset. Tutkimustulosten on täytettävä tieteelliselle tutkimukselle asetetut vaatimukset, joiden mukaan tutkimuksen on tuotet- tava uutta tietoa tai esitettävä, miten vanhaa tietoa voidaan hyödyntää kokonaan tai osittain uudella tavalla. Tutkimusta voidaan sanoa onnistuneeksi, jos sen avulla voidaan saada luotettavia vastauksia tutkimuskysymyksiin. Tutkimusetiikka on osa koko tutkimusprosessia. (Vilkka 2021, 37–39.)

Tämän opinnäytetyön tiedonhankinta- ja tutkimusmenetelmät ovat eettisesti kestäviä. Teoreettinen viitekehys perustuu ammattikirjallisuuteen, aiempiin tieteellisiin tutkimuksiin ja muihin asianmukai- siin tietolähteisiin, kuten erilaisiin raportteihin ja lakeihin. Tietolähteisiin on viitattu asianmukaisella tavalla ja toisten tutkijoiden työtä ja saavutuksia kunnioitetaan. Tutkimustulokset täyttävät tieteelliselle tutkimukselle annetut vaatimukset niiden tuottaessa uutta ja luotettavaa tietoa. Tutkimus- etiikka on huomioitu koko opinnäytetyöprosessissa. Kyselyt on kerätty eettisesti ja rehellisesti. Vas- taajille on kerrottu selvästi, mihin he vastaavat ja mihin tuloksia hyödynnetään. Jotta anonymiteetti pystyttiin säilyttämään, käsiteltiin pitäjäraatilaisten kokemuksia ja taustatietoja käsittelevä osuus kaikki vastaajat yhdessä, jotta yksittäistä vastaajaa ei ollut mahdollista tunnistaa. Tähän ratkaisuun päädyttiin, koska yhdestä raadista oli vain muutama vastaaja. Myös aineiston luotettavuuden kannalta oli perustellumpaa käsitellä kaikkien kokemukset yhdessä, ettei yksittäinen mielipide vaikutta- nut vastausjakaumiin niin paljon. Toimintaa ja alueita koskevat tiedot käsiteltiin raadeittain tai kun- taliitosalueittain, sillä niissä ei käsitelty mielipiteitä, ja ne ovat halutessaan tietoon saatavaa jo tapahtunutta tai julkista tilastoitua tietoa.

Tutkimuksen luotettavuutta ja pätevyyttä tulee arvioida koko tutkimusprosessin ajan. Myös triangu- laation avulla voidaan parantaa tutkimuksen luotettavuutta, sillä tutkimuksessa käytetään eri mene- telmiä, näkökulmia tai analyysimenetelmiä. (Jyväskylän yliopisto 2010.) Reliabiliteetilla tarkoitetaan tutkimuksen luotettavuutta. Laadullisella tutkimusmenetelmällä tehdyssä tutkimuksessa luotettavuus toteutuu, mikäli tutkimuskohde ja tulkittu materiaali ovat yhteensopivia. Määrällisessä tutkimuksessa luotettavuudessa korostuu tulosten tarkkuus ja toistuvuus eli sama mittaustulos saadaan tutkijasta ja ajasta riippumatta. Tutkimuksen luotettavuutta voivat heikentää monet asiat, esimerkiksi vastaajan tai tutkijan satunnaisvirheet, jos esimerkiksi tutkija ja vastaaja eivät ole ymmärtäneet samaa asiaa samalla tavalla. Mikäli tutkimuksessa ilmenee virheitä, on tutkijan tärkeä ottaa niihin kantaa.

39 (91)

Määrällisen tutkimuksen validiteetti eli pätevyys näkyy tutkimukseen valittujen mittareiden tai tutki- musmenetelmien kykynä mitata juuri niitä seikkoja, mitä tutkimuksessa on tarkoituskin mitata. Vali- diteetti on tärkeä osa koko tutkimusta, sillä sitä tarvitaan jo tutkimuksen suunnitteluvaiheessa. (Vilkka 2021, 153–155.)

Opinnäytetyön tutkimuksen myötäillessä osittain niin laadullisen kuin määrällisen tutkimuksen kritee- reitä, tulee sen luotettavuuden arvioinnissa huomioida molemmat puolet. Koko opinnäytetyöprosessi on toteutettu kiinnittäen huomiota tarkkuuteen ja luotettavuuteen. Tutkimuksen pätevyys näkyy tut- kimustuloksissa, sillä käytetyt tutkimusmenetelmät vastaavat tutkimuskysymyksiin ja menetelmät tukevat toisiaan laadullisen tutkimusmenetelmän täydentäessä määrällistä tutkimusmenetelmää. Myös mittarit ovat tarkkaan valittuja ja kaikki mitattu tieto on olennaista tutkimuskysymysten kannalta. Jäsenten kyselylomakkeella kerätyt tulokset eivät ole sattumanvaraisia vaan samat asiat tulevat ilmi useissa eri vastauksissa tai kohdissa. Määrällisten mittareiden luotettavuutta voidaan pitää hyvänä, sillä ne on saatu joko virallisista tilastoista tai toiminnan parhaiden tuntevilta puheenjohtajilta tai varapuheenjohtajilta. Toisaalta palvelualueiden kyselyn vastausprosentti jäi alhaiseksi ja sen pohjalta ei voitu tehdä niin päteviä johtopäätöksiä. Tämä on huomioitu tutkimuksen johtopäätöksiä tehdessä.

Tutkimus toteutettiin toimeksiantona, joten koko prosessin ajan oli tärkeää kiinnittää huomiota tutkimuksen puolueettomuuteen. Aineisto käsiteltiin puolueettomasti ja tulokset esiteltiin objektiivisesti. Objektiivisuutta lisäsi myös se, että pitäjäraadit olivat molemmille tekijöille aiemmin tuntemattomat eikä ennakkokäsityksiä toiminnasta ollut. Muutamia tutkimukseen valittuja tilastollisia mittareita piti muuttaa työn kuluessa, sillä alkuperäisiin mittareihin tarvittavaa aineistoa ei ollut saatavilla. Näitä olivat alueiden BKT ja uusien yritysten lukumäärä. Uusiksi mittareiksi valittiin ostovoimaa kuvaavat keskitulot sekä alueiden väestön pääasiallinen toiminta, sillä väestötietoja voitiin tämän kautta vertailla entistä paremmin pitäjäraateihin. Mittareiden muuttaminen ei kuitenkaan heikentänyt tutkimuksen pätevyyttä, sillä myös uudet mittarit vastasivat tutkimuskysymykseen pitäjäraatien toimin- taympäristöstä. Kyselylomakkeiden suunnittelussa pyrittiin mahdollisimman selkeään ilmaisutapaan ja siihen, että kysymyksillä saatiin tarkat vastaukset tutkimuskysymyksiin. Kyselylomakkeiden tar- kemmasta käsittelystä kerrotaan kappaleessa 5.2.

40 (91)

6 TULOKSET

Johdonmukaisuuden säilyttämiseksi tutkimuksen tulokset on jaettu kolmeen osioon pääasiassa tutkimuskysymysten mukaan. Ensimmäisessä alaluvussa käsitellään pitäjäraatien yleiseen toimintaan ja saavutuksiin liittyviä seikkoja. Toisessa alaluvussa esitellään pitäjäraatien jäsenten väestöryhmit- täistä edustavuutta ja kokemuksia pitäjäraatitoiminnasta, sen merkityksestä ja yhteistyöstä kaupungin kanssa sekä Kuopion kaupungin edustajien näkemyksiä pitäjäraatitoiminnasta. Raatien väestö- ryhmittäinen edustavuus on esitelty tutkimuskysymyksistä poiketen vasta toisessa alaluvussa, sillä se on kerätty jäsenille suunnatulla kyselylomakkeella ja oli luontevampi esittää osana vastaajien taustatietoja. Viimeisessä alaluvussa käsitellään pitäjäraatien toimintaympäristöjä ja alueiden kehit- tymistä.

6.1 Toiminta pitäjäraadeissa

Tässä osiossa esitellään pitäjäraatien toimintaa ja saavutuksia raatien ensimmäisien toimintakausien, (6/2017–5/2019 & 6/2019–5/2021) aikana. Tulokset perustuvat puheenjohtajille ja varapuheenjohtajille suunnattuun kyselyyn. Kysely toteutettiin joulukuussa 2020, joten viimeisimmän kauden tuloksissa ei ole mukana kevään 2021 tietoja.

6.1.1 Määrärahojen käyttö

Pitäjäraatien saama rahoitus jaetaan kahteen osaan: toimintarahaan ja kehittämismäärärahaan. Kaupunki myöntää yksittäiselle raadille 30 000 euroa toimintarahaa vuosittain. Kehittämismäärära- haa haetaan tiettyihin hankkeisiin ja sitä voi saada enimmillään 180 000 euroa toimikaudessa. Tau- lukossa 1 esitellään vuosien 2018–2020 kaupungilta saadun rahoituksen käyttö. Vuoden 2017 rahoitusta ei ollut tilastoitu. Taulukosta 1 nähdään, että eniten pitäjäraadeille oli myönnetty rahoitusta vuonna 2019. Vuoden 2020 rahoituksen määrässä näkyy koronapandemian vaikutus, sillä kyseisenä vuonna rahoitusta on myönnetty huomattavasti vähemmän aiempiin vuosiin nähden. (taulukko 1.)

TAULUKKO 1. Kaupungin pitäjäraadeilla myöntämä rahoitus 2018–2020 (Kuopion kaupunki 2021c).

2018 2019 2020

JUANKOSKI 41 346 35 097 19 696

KARTTULA 41 818 41 720 12 395

MAANINKA 22 389 39 485 9 382

NILSIÄ 43 133 33 201 10 691

RIISTAVESI 22 833 52 813 19 717

VEHMERSALMI 44 232 31 598 17 477

YHTEENSÄ 215 740 233 914 89 358

41 (91)

Toimintarahaa oli käytetty alueiden ja aluestrategian kehittämiseen, yleiseen viihtyvyyteen sekä asukkaiden osallistamiseen. Luonnollisesti toimintarahaa oli käytetty myös varsinaisen toiminnan ku- luihin eli tapahtumien ja tilaisuuksien järjestämiseen, tiedottamiseen, kyselyiden toteuttamiseen sekä kokous- ja matkakuluihin. Lisäksi pitäjäraadit olivat tukeneet paikallisten järjestöjen ja yhdistysten toimintaa sekä osallistuneet niiden tapahtumien rahoittamiseen. Vastauksissa korostui erityisesti ikääntyneen väen ja nuorison harrastusmahdollisuuksien tukeminen. Harrastusmahdollisuuksista tu- ettiin erityisesti kulttuuria ja ulkoilua. Raadeilla oli lisäksi yhteistä kulttuuribussitoimintaa. Alueiden ja asukkaiden viihtyvyyttä oli taas parannettu esimerkiksi kesäkukilla, siivoustalkoilla, torin uusilla ka- lusteilla ja erilaisilla joulutapahtumilla.

Kaupungin harkinnanvaraisesti myöntämää kehittämismäärärahaa oli nimensä mukaisesti käytetty alueiden suurempiin kehittämisprojekteihin. Kaikki kuusi pitäjäraatia olivat käyttäneet kehittämis- määrärahaa, mutta käyttötarkoitukset vaihtelivat raatien välillä. Kehittämismäärärahaa käytettiin muun muassa ulkoiluun ja ulkoliikuntapaikkavälineisiin, uimarantojen ja yleisten paikkojen kunnostukseen, erilaisten toimintamallien selvitystöihin sekä mainontaan ja näkyvyyden lisäämiseen.

6.1.2 Toiminnot, tapahtumat ja hankkeet

Toiminnoilla ja tapahtumilla tarkoitetaan pitäjäraatien järjestämiä tilaisuuksia niin raatilaisille kuin alueen kaikille asukkaille. Yhteensä toimintoja ja tapahtumia oli vastanneiden puheen- ja varapu- heenjohtajien arvioiden mukaan noin 116 vuosien 2017–2020 aikana. Keskiarvo kaudella 2017–2019 järjestetyille toiminnoille ja tapahtumille oli 12 ja keskiarvo kaudella 2019–2021 oli 17 toimintoa tai tapahtumaa. Kaudella 2019–2021 oli siis järjestetty enemmän toimintoja ja tapahtumia, vaikka kyseinen toimikausi ei ollut vielä kyselyä toteuttaessa loppunut. Juankosken ja Karttulan raadeissa toimintojen määrä oli lisääntynyt, Vehmersalmella pysynyt samana ja Maaningan raadissa taas pienen- tynyt, minkä syyksi raati ilmoitti koronapandemian vaikutukset. Nilsiän ja Riistaveden raadit eivät vastanneet toimintojen ja tapahtumien lukumääräiseen kysymykseen ollenkaan, mutta heiltä kuitenkin saatiin vastaukset toimintojen ja tapahtumien luonteesta. (kuva 6.) Kokouksia raadeilla oli ollut koko aikana yhteensä 132 kappaletta, keskimäärin 22 kappaletta (Kuopion kaupunki julkaisuaika tuntematon b).

42 (91)

Juankoski 12 17

Karttula 8 28

Maaninka 12 9

Nilsiä 0 0

Riistavesi 0 0

Vehmersalmi 15 15

0 5 10 15 20 25 30

Kausi 2017-2019 Kausi 2019-2021 (12/2020 saakka)

KUVA 6. Toimintojen ja tapahtumien lukumäärä toimikausittain.

Toimintojen ja tapahtumien luonteeksi pitäjäraadit ilmoittivat pitäjäraatikokouksien lisäksi muun muassa lähidemokratiajaoston palaverit, kaupungin viranhaltijoiden kanssa toteutetut tilannekatsauk- set, raatien arviointityön, kumppanuuspöytätyöskentelymallin rakentamisen ja osuuskuntatoiminnan suunnittelu-, markkinointi- sekä koulutuspäivät. Vastauksissa nousi esille ikäihmisten huomioiminen esimerkiksi virkistyspäivien, pihajumppien ja erilaisten matkojen myötä. Lasten ja nuorten huomioiminen näkyi muun muassa lomaviikkojen kulttuuribussikuljetuksissa, koululaisten linja-autokuljetuk- sissa, lapsille suunnatuissa tapahtumissa ja koulujen yhteistyötilaisuuksissa. Useamman pitäjäraadin mukaan paikallisia yrittäjiä huomioitiin yrityksille suunnatuissa esittelytilaisuuksissa. Alueiden asukkaita osallistettiin yhteisten ulkopaikkojen talkoisiin, esimerkiksi puiston ja pulkkamäen kunnostuk- siin. Pitäjäraatien vastauksissa mainittuja tapahtumia olivat joulu- ja kevätkauden avaukset, erilaiset messut, pitäjätapahtumat, seurakunnan tilaisuudet sekä erilaiset yleisö- ja kuulemistilaisuudet. Vas- tauksissa nousi lisäksi esille konsertit, joulupuuro sekä kulttuuribussit ja -matkat. Muutaman raadin vastauksen mukaan kylien toimintaa oli saatu yhdistettyä ja näin ollen useammat kylät toimimaan yhdessä, esimerkiksi Riistavedellä ja Juankoskella oli yhteinen kulttuuribussitoiminta. Karttulan pitä- järaadin mukaan vuonna 2020 toiminta oli varmempaa verrattuna edelliseen vuoteen. Vastauksien mukaan toimintojen ja tapahtumien myötä pitäjäraatien toimintaa saatiin näkyvämmäksi ja siitä oli saatu positiivista palautetta.

Kahdella ensimmäisellä toimikaudella raadit ilmoittavat niillä olleen yhteensä 11 hanketta. Eniten hankkeita oli Vehmersalmen ja Maaningan pitäjäraadeilla (4 kappaletta per pitäjäraati). Nilsiän pitä- järaati vastasi, ettei sillä ollut ollenkaan hankkeita ja Juankosken ja Riistaveden raadeilta ei saatu vastausta kysymykseen. Toimialat ylittäviä hankkeita oli Maaningan, Karttulan ja Vehmersalmen raadeilla. Alueen ulkopuolisella rahoituksella rahoitettuja hankkeita ei ollut lainkaan. (kuva 7.)

43 (91)

0 Juankoski 0

1 Karttula 2

2 Maaninka 2

0 Nilsiä 0

0 Riistavesi 0

2 Vehmersalmi 2

0 0,5 1 1,5 2 2,5

Kausi 2017-2019 Kausi 2019-2021 (12/2020 saakka)

KUVA 7. Pitäjäraatien toteuttamien hankkeiden lukumäärä toimikausittain.

Useammassa raadissa hankkeita oli toteutettu liittyen alueiden ja niiden imagon kehittämiseen sekä ulkoliikunta- ja virkistyspaikkojen lisäämiseen. Lisäksi hankkeita oli toteutettu muun muassa kulttuu- rihistoriallisten kohteiden parempaan näkyvyyteen (Karttula) sekä vanhainkodin ja asukastuvan säi- lyttämiseen, Vehmeriläinen -lehden ja Vehmersalmi-päivien kehittämiseen ja markkinointiin Oma Mökki-messuilla (Vehmersalmi) liittyen. Toimialarajat ylittäviä hankkeita taas olivat Maaningan pitä- järaadin kirkonkylät palvelukeskuksina- ja Wossikka-hanke, Vehmersalmen kirkon 100-vuotisjuhlat ja kirkkokuoron 130-vuotisjuhlat sekä Vehmersalmen kirkon hanke toteuttaa Suomen ensimmäinen vesitiekirkko.

6.1.3 Aloitteet, lausunnot ja kannanotot

Ensimmäisien toimikausien 2017–2021 aikana pitäjäraadeissa tehtiin yhteensä 98 aloitetta, lausun- toa tai kannanottoa. Vastauksien mukaan aloitteita, lausuntoja ja kannanottoja pitäjäraadeissa tehtiin eniten kaupungille, keskimäärin noin kahdeksan kappaletta. ELY-keskuksille aloitteita, lausuntoja ja kannanottoja tehtiin keskimäärin kaksi kappaletta ja ministeriöille ei yhtäänkään. Muille tahoille tehtyä aloitteita, lausuntoja ja kannanottoja Karttulan pitäjäraati ilmoitti tehneensä kaksi, Maaningan pitäjäraati yhden ja Nilsiän pitäjäraati 30. Pitäjäraatien kaikille tahoille annettujen aloitteiden, lausuntojen ja kannanottojen lukumääriä vertaillessa, Nilsiän pitäjäraati antoi huomattavasti muita raateja enemmän aloitteita, lausuntoja ja kannanottoja. (kuva 8.)

44 (91)

5 1 Juankoski 0 0 3 1 Karttula 0 2 10 2 Maaninka 0 1 20 2 Nilsiä 0 30 3 1 Riistavesi 0 0 12 5 Vehmersalmi 0 0

0 5 10 15 20 25 30 35

Kaupungille ELY-keskuksille Ministeriöille Muulle taholle

KUVA 8. Annetut aloitteet, lausunnot ja kannanotot tahoittain.

Raatien päällimmäisenä huolenaiheena oli alueiden lähi- ja peruspalvelujen säilyttäminen ja kehittä- minen. Pääasiassa aloitteet, lausunnot ja kannanotot koskivat alueen palvelujen tai tilojen turvaa- mista, esimerkiksi koulujen, päiväkotien, asukastupatoiminnan, vanhustenhoidon ja terveyspalvelu- jen säilyttämistä. Lisäksi aloitteet, lausunnot ja kannanotot koskivat erilaisia liikenneratkaisuja, kuten kevyttä liikennettä, risteysalueen turvallisuutta, valaistusta, asiointiliikennettä ja yleistä liikennetur- vallisuutta, esimerkiksi nopeusrajoituksia. Vastauksissa nousi myös esille silta- ja vesistökunnostus- hanke, vesiosuuskuntahanke, hulevesimaksun alentaminen, aluestrategiat, kaavoitusasiat, mainos- pylonit, kuntosalin sopimattomuus liikuntaesteiseille, koulun purkaminen sekä virastotalon infopis- teen ja uima-altaan säilyttäminen. Nilsiän raati kertoi tehneensä aloitteita, lausuntoja ja kannanottoja yleisesti kaikkien pitäjäraatialueiden puolesta, jotta raadeilla olisi mahdollisuus kehittyä yhdessä.

Kuopion kaupungin palveluista annettujen aloitteiden, lausuntojen ja kannanottojen keskiarvo oli vajaa viisi per raati. Eniten niitä teki Nilsiän pitäjäraati (10 kappaletta) (kuva 9). Kuopion kaupungin palveluista annettuja aloitteita ja lausuntoja tehtiin pääasiassa peruspalveluiden säilyttämisestä ja kehittämisestä, sillä vastauksista nousivat vahvasti esille terveydenhuolto, koulut, päiväkodit, van- hainkodit, monipalvelukeskukset ja asukastupatoiminta. Muita aloitteita ja lausuntoja oli annettu muun muassa leikki- ja virkistysalueen kehittämisestä, roska-astioista, koirapuistosta ja liitoskunta- alueiden asiointiliikenteestä. Kolme pitäjäraatia ilmoitti, että kaupungille on annettu aloitteita, jotka ovat jo johtaneet toimenpiteisiin. Toimenpiteisiin johtaneita aloitteita oli Maaningalla asiointiliiken- teen säilyminen, Vehmersalmella koulun ja asukastuvan säilyttäminen sekä päiväkodin saneeraami- nen, ja Karttulassa Syväniemen koulun rakentaminen (valmistuu arviolta vuonna 2023), asukastuvan säilyttäminen ja toiminnan osittainen jatkuminen sekä leikkipaikan ja virkistysalueen kehittäminen.

45 (91)

Juankoski 4

Karttula 5

Maaninka 2

Nilsiä 10

Riistavesi 1

Vehmersalmi 6

0 2 4 6 8 10 12

KUVA 9. Kaupungin palveluista annetut aloitteet, lausunnot ja kannanotot.

6.1.4 Kansalaiskuulemiset, sidosryhmät ja viestintä

Kansalaiskuulemisilla tarkoitetaan esimerkiksi asukastapaamisia- ja iltoja sekä erilasia foorumeja. Kansalaiskuulemisia oli järjestetty enemmän toimikaudella 2019–2021 (11 kappaletta) kuin toimikaudella 2017–2019 (8 kappaletta). Eniten kansalaiskuulemisia yhteensä kausien aikana oli järjestänyt Maaningan pitäjäraati. (kuva 10.) Raatien kansalaiskuulemisien aiheina oli ollut pitäjäraatien toiminta ja raatien valitseminen, alueiden kehittäminen, liikenne ja erilaisten palvelujen säilyttäminen. Juankosken raati oli lisäksi järjestänyt maahanmuuttajien illan.

0 Juankoski 3 1 Karttula 3

3 Maaninka 2 1 Nilsiä 1

2 Riistavesi 1 1 Vehmersalmi 1

0 0,5 1 1,5 2 2,5 3 3,5

Kausi 2017-2019 Kausi 2019-2021 (12/2020 saakka)

KUVA 10. Pitäjäraatien järjestämien kansalaiskuulemisten lukumäärä toimikausittain.

46 (91)

Jokaisella pitäjäraadilla oli jokin viestintäkanava käytössään. Facebook oli käytössä viidellä raadilla: Juankosken, Karttulan, Maaningan, Vehmersalmen ja Riistaveden pitäjäraadeilla. Verkkosivut olivat käytössä puolella eli Juankosken, Karttulan, Nilsiän ja Riistaveden pitäjäraadeilla. (kuva 11.) Verkko- sivuilla tarkoitetaan alueiden omia verkkosivuja, joissa on oma osio pitäjäraadeille (Santti & Raitala 2021). Karttulan raadilla oli lisäksi käytössä Instagram. Maaningan ja Nilsiän pitäjäraadit kertoivat lähettäneensä uutiskirjeitä eri yhdistyksille viestimiseen ja avustusten hakemiseen. Lisäksi jokaisella raadilla oli käytössään jokin muu viestintäkanava. Muita viestintäkanavia raadeilla olivat erilaiset lehdet, muun muassa Koillis-Savon paikalislehti, Soisalon Seutu -lehti, Vehmeriläinen -lehti, Maaninka- lehti, Kesälehti ja pitäjäraatien omat lehdet. Maaningan pitäjäraati kertoi lisäksi viestivänsä perintei- sin painetun mainonnan menetelmin. (kuva 11.)

Facebook 5

Instagram 1

Verkkosivut 3

Uutiskirje 2

Muu 6

0 1 2 3 4 5 6 7

KUVA 11. Pitäjäraadeilla käytössä olleet viestintäkanavat.

Pitäjäraatien viestinnän aiheita olivat tapahtumat ja toiminta, kansalaisopiston kurssitarjonta, kult- tuuribussien aikataulut, asukkaiden kirjoitukset, kannanotot ja kehityssuunnitelmat, avustukset, kylien sekä yritysten esittelyt ja muut erilaiset tiedotteet, esimerkiksi liikunta- ja ulkoilupaikkojen käyttö, vesijohtokatkokset ja korona-apu. Pitäjäraadit olivat lisäksi järjestäneet erilaisia kyselyjä.

Pitäjäraatien arvion mukaan vuosien 2017–2021 aikana pitäjäraatien toimintaan oli osallistunut kes- kimäärin noin 25 uutta asukasta, jotka käsittävät esimerkiksi lähivuosina muuttaneet asukkaat ja kesäasukkaat. Eniten uusia asukkaita toimintaan oli osallistunut Maaningan ja Nilsiän pitäjäraadeissa (kumpikin N=50). Juankosken mukaan toimintaan ei ollut osallistunut uusia asukkaita ja Riistavesi ei vastannut numeraaliseen kysymykseen uusista asukkaista. (kuva 12.)

47 (91)

Juankoski 0

Karttula 15

Maaninka 50

Nilsiä 50

Riistavesi 0

Vehmersalmi 10

0 10 20 30 40 50 60

KUVA 12. Toimintaan osallistuneiden uusien asukkaiden (lähivuosina alueille muuttaneiden/kesä- asukkaiden) lukumäärä.

Sidosryhmistä toimintaan oli osallistunut keskimäärin 19 sidosryhmää. Huomattavasti eniten toiminnassaan sidosryhmiä hyödynsi Nilsiän pitäjäraati (N=40) ja vähiten Juankosken pitäjäraati (N=6). (kuva 13.) Toimintaan osallistuneista sidosryhmistä pitäjäraadit mainitsivat muun muassa eri yhdistykset, yritykset, yhteisöt, seurakunnan edustajat ja terveydenhuollon henkilöstön. Mainittuja yhdis- tyksiä olivat esimerkiksi urheiluseurat, eläkeliitto, kyläyhdistykset ja Leader-ryhmä Kalakukko Ry. Toimintaan osallistuneita Kuopion Kaupungin sidosryhmiä olivat Kuopion kaupunginorkesteri ja nuo- risotoimi. Sidosryhmät ovat olleet mukana toiminnassa erilaisten tapahtumien, projektien ja talkoi- den myötä. Nilsiän pitäjäraati mainitsi erikseen, että yhteistyötä eri tahojen kanssa on tehty paljon.

Juankoski 6

Karttula 20

Maaninka 20

Nilsiä 40

Riistavesi 15

Vehmersalmi 10

0 5 10 15 20 25 30 35 40 45

KUVA 13. Pitäjäraatitoimintaan osallistuneiden sidosryhmien lukumäärä.

48 (91)

6.2 Kokemukset toiminnasta, sen merkityksestä ja yhteistyöstä kaupungin kanssa

Tässä osiossa esitellään pitäjäraatien jäsenten väestöryhmittäistä edustavuutta ja pitäjäraatien jä- senten kokemuksia toiminnasta, sen merkityksestä ja yhteistyöstä kaupungin kanssa. Lopuksi esitel- lään kaupungin viranhaltijoiden näkemyksiä yhteydestä kaupungin ja raatien välillä.

6.2.1 Vastaajien taustatiedot ja väestöryhmittäinen edustavuus

Pitäjäraatien väestöryhmittäistä edustavuutta ja jäsenten kokemuksia tutkittiin raadeille suunnatulla kyselomakkeella. Kyselyyn vastasi yhteensä 33 pitäjäraadin jäsentä. Eniten vastaajia oli Nilsiän pitä- järaadista (N=8) ja seuraavaksi eniten vastauksia tuli Riistavedeltä ja Vehmersalmelta (kumpikin N=6), Maaningalta vastasi viisi henkilöä ja Juankoskelta sekä Karttulasta molemmista neljä henkilöä. (kuva 14.) Vastaajista lähes puolet (49 %) oli varsinaisia jäseniä, 21 prosenttia varajäseniä, 15 prosenttia puheenjohtajia ja 15 prosenttia varapuheenjohtajia. Suurin osa (64 %) vastaajista oli toiminut pitäjäraadissa kaksi toimikautta ja loput (36 %) yhden toimikauden ajan.

Nilsiä 25% (n = 8)

Riistavesi 18% (n = 6)

Vehmersalmi 18% (n = 6)

Maaninka 15% (n = 5)

Juankoski 12% (n = 4)

Karttula 12% (n = 4)

0 1 2 3 4 5 6 7 8 9

KUVA 14. Vastaajien määrä pitäjäraadeittain, N=33.

Pitäjäraadin jäsenistöön kuuluu enemmän naisia ja se koostuu pääasiassa ikääntyneemmästä väes- töstä. Vastaajista 64 prosenttia (N=21) oli naisia ja 36 prosenttia (N=12) miehiä. Suurin osa vastaajista (N=14) ilmoitti kuuluvansa ikäluokkaan 60-69. Seuraavaksi eniten vastaajia oli ikäluokasta 50- 59 (N=7) ja seuraavaksi luokista 40-49 ja 70-79 (kumpikin N=5). Nuorten osuus jäi erityisen hei- koksi. Ikäluokista 18–29 ja 30–39 oli kummastakin vain yksi vastaaja. Yli 80-vuotiaita vastaajia ei ollut. (kuva 15.)

49 (91)

18-29 3% (n = 1)

30-39 3% (n = 1)

40-49 15% (n = 5)

50-59 21% (n = 7)

60-69 43% (n = 14)

70-79 15% (n = 5)

80 + 0% (n = 0)

0 2 4 6 8 10 12 14 16

KUVA 15. Ikä, N=33.

Koulutukseltaan pitäjäraatilaiset edustavat kaikkia koulutusasteita. Lähes puolet (48 %) oli suorittanut alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon. Korkea-asteen suorittaneista alemman korkeakoulututkinnon suorittaneita (31 %) oli enemmän kuin ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita (18 %). Seuraavaksi eniten vastaajista (27 %) oli suorittanut opisto- tai erikoisammattikoulutuksen. Toi- sen asteen eli lukion tai ammattikoulun suorittaneita oli yhteensä 5 eli 15 prosenttia vastaajista. Pe- rus-, tutkijakoulutus- ja alimman korkea-asteen suorittajia oli yksi kutakin. (kuva 16.)

Perusaste 3% (n = 1)

Toinen aste (lukio/ammattikoulu) 15% (n = 5)

Opisto- tai erikoisammattikoulutusaste 27% (n = 9)

Alin korkea-aste 3% (n = 1)

Alempi korkeakouluaste 31% (n = 10)

Ylempi korkeakouluaste 18% (n = 6)

Tutkijakoulutusaste 3% (n = 1)

0 2 4 6 8 10 12

KUVA 16. Koulutusaste, N=33.

50 (91)

Yli puolet vastaajista (52 %) ilmoitti olevansa eläkkeellä. Työelämässä oli 42 prosenttia vastaajista ja työttömiä 6 prosenttia. Yksikään vastaajista ei ollut opiskelija (kuva 17). Työelämän roolia kysyttä- essä pyydettiin vastaamaan viimeisimmän työkokemuksen perusteella. Henkilöistä 19 prosenttia toimi tai oli toiminut asiantuntijatehtävissä, 12 % johtajatehtävissä, 13 % erityisasiantuntijatehtä- vissä, 13 % toimihenkilötehtävissä, 13 % palvelu-, myynti- tai hoitotehtävissä, 9 % yrittäjänä, 6 % maanviljelijänä tai muissa maataloustehtävissä, 3 % prosessi- tai kuljetustehtävissä, 3 % toimisto- tai asiakaspalvelutehtävissä ja 9 % ilmoitti työskentelevänsä muissa tehtävissä. Kaikki jaottelussa käytetyt roolit olivat edustettuina rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijöitä lukuun ottamatta.

Eläkkeellä 52% (n = 17)

Työelämässä 42% (n = 14)

Työtön 6% (n = 2)

Opiskelija 0% (n = 0)

0 2 4 6 8 10 12 14 16 18

KUVA 17. Työelämätilanne, N=33.

6.2.2 Pitäjäraatien jäsenten kokemukset

Kuvan 18 väittämillä haluttiin selvittää pitäjäraatien yleistä toimintaa. Väittämillä kartoitettiin jäsen- ten kokemuksia raatien aloitteista ja hankkeista sekä mielenkiintoa ja edustavuutta alueen asukkaiden keskuudessa. Eniten samaa mieltä vastaajat olivat siitä, että pitäjäraatien toteuttamat hankkeet ovat edistäneet alueen kehitystä (keskiarvo 4,18/5). 88 prosenttia vastaajista koki pitäjäraadin onnistuneen toiminnassaan ja raadin tekemien aloitteiden edistäneen alueen kehitystä (jokseenkin tai täysin samaa mieltä). Heikoimmaksi koettiin toiminnan mielenkiinnon herättäminen alueen asukkaiden keskuudessa (keskiarvo 3,64/5). Vastaajista 36 prosenttia oli täysin samaa mieltä siitä, että pi- täjäraati edustaa kaikkia alueen asukkaita. Vastaajissa eniten erimielisyyttä herätti väittämä uusien asukkaiden huomioinnista pitäjäraatitoiminnassa. Kuvassa 18. esitellään väitteiden keskiarvot asteikolla 1 (täysin eri mieltä) –5 (täysin samaa mieltä).

51 (91)

Pitäjäraatini toteuttamat hankkeet ovat edistäneet 4,18 alueen kehitystä

Pitäjäraatini tekemät aloitteet ovat edistäneet 4,06 alueen kehitystä

Pitäjäraatini on onnistunut toiminnassaan 4,03

Pitäjäraatini edustaa kaikkia alueen asukkaita 4,03

Uudet asukkaat on otettu huomioon pitäjäraatitoiminnassa 3,73

Toiminta on herättänyt mielenkiintoa alueen asukkaiden keskuudessa 3,64

3,30 3,40 3,50 3,60 3,70 3,80 3,90 4,00 4,10 4,20 4,30

KUVA 18. Väittämiä pitäjäraatitoiminnasta 1, N=33.

Kuvan 19 väittämillä haluttiin selvittää, millainen vaikutus ja merkitys pitäjäraatien toiminnalla on alueille ja itse vastaajille. Eniten vastaajat olivat samaa mieltä siitä, että pitäjäraatitoiminta on hyö- dyllistä heidän alueelleen (keskiarvo 4,44/5), sillä puolet vastaajista olivat väittämästä täysin samaa mieltä ja 44 prosenttia jokseenkin samaa mieltä. Vastaajista 81 prosenttia (jokseenkin tai täysin samaa mieltä) kertoi pitäjäraadin olevan hyvä tapa päästä vaikuttamaan. Vastaajista 76 % koki pitäjä- raatitoiminnan hyödyllisenä itselleen. Vastaajat arvioivat mahdollisuutensa vaikuttaa itselleen tärkei- siin asioihin ja alueensa kehitykseen lähes samanvertaisiksi (keskiarvo 3,9). Vastaajista 73 prosenttia oli jokseenkin tai täysin samaa mieltä siitä, että heidän vaikutusmahdollisuutensa olivat kasvaneet toiminnan myötä. Vastaajista 85 prosenttia oli kiinnostunut osallistumaan pitäjäraatien toimintaan myös tulevaisuudessa. Huonoimman keskiarvon (3,45) sai väittämä siitä, että toiminta on vastannut odotuksia. Lähes neljännes oli jokseenkin eri mieltä siitä, että pitäjäraatitoiminta oli vastannut odotuksia. Kuitenkin lähes 64 prosenttia oli jokseenkin tai täysin samaa mieltä samaisesta väittämästä. Kuvassa 19. esitellään väittämien keskiarvot asteikolla 1 (täysin eri mieltä) – 5 (täysin eri mieltä).

52 (91)

Koen pitäjäraatitoiminnan hyödyllisenä alueelleni 4,44

Olen kiinnostunut osallistumaan toimintaan 4,24 tulevaisuudessa Pitäjäraatitoiminta on hyvä tapa päästä 4,03 vaikuttamaan

Koen pitäjäraatitoiminnan hyödyllisenä minulle 4,00

Koen vaikutusmahdollisuuksieni kasvaneen 3,94 pitäjäraatitoiminnan ansiosta Olen päässyt vaikuttamaan minulle tärkeisiin 3,91 asioihin

Olen päässyt vaikuttamaan alueeni kehitykseen 3,88

Toiminta on vastannut odotuksiani 3,45

0,00 0,50 1,00 1,50 2,00 2,50 3,00 3,50 4,00 4,50 5,00

KUVA 19. Väittämiä pitäjäraatitoiminnasta 2, N=33.

Kuvan 20 väittämillä selvitettiin pitäjäraatien ja Kuopion kaupungin välistä suhdetta ja vuorovaikutusta. Nämä väittämät herättivät vastaajissa eriäviä mielipiteitä, ja niihin tuli huomattavasti alhai- semmat arvot kuin aiempiin väittämiin. Vastaajista 33 prosenttia oli jokseenkin eri mieltä siitä, että kaupunki on tukenut riittävästi pitäjäraateja, mutta taas toisaalta 36 prosenttia jokseenkin samaa mieltä väittämän kanssa. 39 prosenttia oli jokseenkin tai täysin samaa mieltä, siitä että raadit olivat päässeet vaikuttamaan alueidensa palveluihin, ja taas 39 prosenttia jokseenkin tai täysin eri mieltä tästä. Vastaajista 55 prosenttia oli täysin tai jokseenkin eri mieltä siitä, että kaupunki on ottanut pi- täjäraadit huomioon alueen palveluiden suunnittelussa. Väittämissä heikoimmaksi vastaajat kokivat tiedonkulun ja tiedotuksen. Tiedotus koskien toimenpiteitä alueella arvioitiin kaikista huonoimmaksi (keskiarvo 2,15). Kaksi kolmannesta vastaajasta oli täysin tai jokseenkin eri mieltä siitä, että tiedotus koskien kaupungin alueilla toteuttamia toimenpiteitä oli riittävää. Myös tiedonvaihto kaupungin ja pitäjäraatien välillä koettiin hankalaksi. Jopa 58 prosenttia vastaajista oli täysin tai jokseenkin eri mieltä siitä, että tiedonkulku raatien ja kaupungin välillä on sujuvaa. Kuvassa 20. esitellään väittä- mien keskiarvot asteikolla 1 (täysin eri mieltä) – 5 (täysin samaa mieltä).

53 (91)

Kaupunki on tukenut riittävästi pitäjäraateja 3,09

Pitäjäraadit ovat päässeet vaikuttamaan 2,94 alueensa palveluihin

Kaupunki on ottanut pitäjäraadit huomioon 2,52 alueen palvelujen suunnittelussa

Kaupungin ja pitäjäraatien välinen tiedonkulku 2,39 on sujuvaa

Kaupungin tiedotus koskien alueellani kaupungin 2,15 toteuttamia toimenpiteitä on ollut riittävää

0,00 0,50 1,00 1,50 2,00 2,50 3,00 3,50 4,00 4,50 5,00

KUVA 20. Väittämiä pitäjäraatitoiminnasta 3, N=33.

Lopuksi pitäjäraatien jäsenille haluttiin antaa mahdollisuus kertoa avoimesti mielipiteistään, joten kyselylomakkeen lopussa oli avoin kysymys väittämien jälkeen. Avoimella kysymyksellä haluttiin saada esille vastaajien mahdollisia lisätietoja tai huolenaiheita. Vastaajat osoittautuivat innokkaiksi kommentoimaan lisää ja kysymykseen tuli yhteensä 20 vastausta.

Kysymys nosti esiin paljon kehityskohtia etenkin kaupungin ja pitäjäraatien yhteistyötä koskien. Osa vastaajista koki, ettei viranhaltijoilla ja päättäjillä ollut tarpeeksi tietoa raatien toiminnasta tai ylipää- tään kiinnostusta reuna-alueita kohtaan. Yksi vastaajista mainitsi toiminnan olleen odotuksista poiketen lähes täysin erillään kaupungin toiminnasta. Raatilaiset kokivat jossain määrin jääneensä vaille tukea ja toisarvoiseen asemaan yrittäessään puolustaa alueen palveluja tai tehdessään aloitteita kaupungille. Vastauksissa nousi erityisesti esille, ettei pitäjäraatien toiminnalle ole määritelty tarpeeksi selkeitä toimintaohjeita kaupungin puolelta. Selkeitä toimintaohjeita ja yhteydenpidon lisää- mistä raatien ja kaupungin välillä toivottiin. Myös ilmeisesti kaupungin puolelta luvattua maaseutu- strategiaa vaadittiin toteutukseen. Useasta vastauksesta kävi myös ilmi, ettei pitäjäraatien toimintaan koettu olevan riittävästi henkilöstöresursseja kaupungin puolelta. Vastauksia ja kehitysehdotuksia tuli myös pitäjäraatien yleiseen toimintaan liittyen. Pitäjäraatien toimintaa toivottiin näkyväm- mäksi ja houkuttelevammaksi, jotta yhä useampi asukas olisi niiden toiminnasta kiinnostunut. Myös tiedotusta varajäsenille toivottiin lisää.

54 (91)

“Nurkkakuntaisuus ei ole kehitystä”

“Pitäjäraati on joutunut puolustamaan alueen palveluita henkeen ja vereen.”

“Kaikki pitäjäraadin aloitteet ovat vesittyneet kaupungin byrokratiassa”

“Demokratiavajeen tulisi kaventua ei lisääntyä”

“Tunsin taistelevani tuulimyllyjä vastaan”

“Kaupungin puolelta toivoisin vielä tiiviimpää yhteistyötä ja parempaa tiedonkulkua sekä selkeämpää toimimallia”

“Strategian ja toimintaraamien luominen kaikille raadeille”

Kehitysehdotusten lisäksi vastaajilta saatiin myös positiivista palautetta. Vastauksien mukaan toiminnassa hyvää oli säännöllisten palavereiden pitäminen niin muiden pitäjäraatien kuin lähidemokra- tiajaoston kanssa. Vastauksien mukaan pitäjäraatitoiminta on hyvä tapa demokratian lisäämiseen ja se mahdollistaa alueiden kehittämisen puolueettomasti.

“Erityisen hyvänä pidän myös liitoskunta-alueiden pitäjäraatien puheenjohtajien ja varapuheenjohta- jien palavereita, myös lähidemokratiajaoston kanssa”

“Pitäjäraatitoiminta on todella hyvä tapa lisätä demokratiaa Kuopiossa”

“Pitäjäraatitoiminnassa on tärkeää, että voimme vaikuttaa ja kehittää aluetta ilman poliittisia kytkök- siä”

55 (91)

6.2.3 Kaupungin viranhaltijoiden kokemukset

Kaupungin edustajien kokemuksia yhteistyöstä pitäjäraatien kanssa kartoitettiin palvelualueiden pal- velupäälliköille ja asiakasjohtajille suunnatulla kyselylomakkeella 2. Yhteensä 11 palvelupäällikköä vastasi kyselyyn. Hyvinvoinnin edistämisen-, kasvun ja oppimis- ja kaupunkiympäristön palvelualueelta vastasi kaikista kolme henkilöä. Elinvoima- ja konsernipalvelujen palvelualueelta tuli kaksi vastausta ja terveydenhuollon palvelualueelta yksi vastaus. Perusturvan palvelualueelta ei saatu vastausta. (kuva 21.)

Elinvoima- ja konsernipalvelujen palvelualue 2

Hyvinvoinnin edistämisen palvelualue 3

Kasvun ja oppimisen palvelualue 3

Kaupunkiympäristön palvelualue 3

Perusturvan palvelualue 0

Terveydenhuollon palvelualue 1

0 1 1 2 2 3 3 4

KUVA 21. Palvelualuekyselyn vastausjakauma palvelualueittain, N=11.

Palvelupäälliköitä pyydettiin arvioimaan yhteyttä jokaisen pitäjäraadin kanssa. Kukaan vastaajista ei arvioinut yhteyttä ”erittäin hyväksi” yhdenkään raadin kanssa. Hieman yli puolet vastaajista arvioi yhteyden ”kohtalaiseksi” tai ”hyväksi” Juankosken, Karttulan, Nilsiän ja Riistaveden raatien kanssa. Maaningan ja Vehmersalmen raatien kanssa taas yli puolet arvioi yhteyden tason olevan ”ei yh- teyttä” tai ”heikko”. Keskiarvoiseksi yhteydeksi kaikkien raatien osalta muodostui 5-portaisella asteikolla alle kolme (kohtalainen). (kuva 22.) Yksi palvelupäälliköistä kertoi yhteistyön olevan säännöl- listä viestinnän ja markkinoinnin saralla. Toinen taas kuvaili yhteydenpitoa etäiseksi ja koskevan pääasiassa toimitiloja. Hyvinvoinnin edistämisen palvelualueen edustaja kommentoi pitäjäraatien olevan heidän palvelualueensa vastuulla. Myös viranhaltijoiden vastauksissa nousi esiin kaupunginor- kesterin kanssa tehty yhteistyö.

56 (91)

Juankoski n = 11

Karttula n = 11

Nilsiä n = 11

Maaninka n = 11

Riistavesi n = 11

Vehmersalmi n = 11

0,00 0,50 1,00 1,50 2,00 2,50 3,00 3,50 4,00 4,50 5,00

KUVA 22. Palvelualueiden yhteys pitäjäraateihin. (1=ei yhteyttä, 2=heikko, 3=kohtalainen, 4= hyvä, 5=erittäin hyvä)

Kuvassa 23 havainnollistetaan tarkemmin palvelualueiden ja raatien yhteistyötä raadeittain. Tulokset olivat hyvin tasaisia. Suurin osa kuntaliitosalueiden asukkaista oli ollut mukana suunnittelemassa palveluita neljän palvelupäällikön vastuualueella, poikkeuksena Karttulan asukkaat viidellä vastuualueella. Pitäjäraatitoimintaa omassa toiminnassaan oli raadista riippuen hyödyntänyt neljän-viiden vastaajan palvelualue. Eniten eli kahdeksan vastaajaa kertoi, että heidän palvelualueensa oli ollut edis- tämässä Riistaveden pitäjäraadin hanketta. Juankosken ja Karttulan raatien hankkeita oli edistetty seitsemän palvelupäällikön palvelualueella, Riistaveden kuuden sekä Maaningan ja Vehmersalmen viiden. Palvelupäällikköjen vastauksien mukaan tietoisimpia oltiin Juankosken, Karttulan ja Riistave- den toiminnasta ja hankkeista. (kuva 23.)

Minkä kuntaliitosalueen asukkaat ovat olleet mukana suunnittelemassa palvelualueenne 4 5 4 4 4 4 palveluita? Minkä kuntaliitosalueen pitäjäraatitoimintaa palvelualueenne on hyödyntänyt omassa 4 5 4 4 5 4 toiminnassaan?

Millä kuntaliitosalueella palvelualueenne ollut 7 7 8 5 6 5 edistämässä pitäjäraadin hankkeita?

Minkä kuntaliitosalueen pitäjäraadin toteuttamista hankkeista ja toiminnasta olette tietoinen? 7 7 6 5 7 5

0 5 10 15 20 25 30 35 40

Juankoski Karttula Nilsiä Maaninka Riistavesi Vehmersalmi

KUVA 23. Palvelualueiden ja pitäjäraatien yhteistyö, N=11.

57 (91)

6.3 Pitäjäraatialueet ja niiden kehitys

Tässä osiossa esitellään alueiden tilaa ja kehitystä pitäjäraatien perustamisen jälkeisenä ajankohtana. Pitäjäraatialueita eli kuntaliitosalueita havainnollistetaan alueiden väestötiedoilla, asuntokauppojen lukumäärällä, asuntojen hintakehityksellä ja investointien rahamäärällä. Väestö, asuntokauppojen lukumäärä ja asuntojen hinnat on esitetty postinumeroaluettain avoin tieto tietokannasta vuodelta 2019 (päivitetty 2021) (Suomen virallinen tilasto (SVT)).

6.3.1 Väestö

Alueiden väestöä kuvataan sukupuolen, iän, koulutusasteen ja tulojen pohjalta. Luvut ovat Tilasto- keskuksen Paavo-postinumeroaluettainen avoin tieto tietokannasta vuodelta 2019 (päivitetty 2021) (Suomen virallinen tilasto (SVT)). Miesten ja naisten välinen suhde oli hyvin tasainen jokaisella alueella. Jokaisella alueella noin puolet väestöstä oli naisia ja puolet miehiä. Maaningalla ja Nilsiässä naisten lukumäärä oli hieman suurempi miesten lukumäärään nähden. Riistavedellä, Vehmersalmella ja Karttulassa miehiä oli 51 prosenttia ja naisia 49 prosenttia. Juankoskella miehiä ja naisia oli tasan puolet. (kuva 24.)

71160 Riistavesi 51% 49%

71310 Vehmersalmi Keskus 51% 49%

71750 Maaninka Keskus 48% 52%

72100 Karttula Keskus 51% 49%

73300 Nilsiä Keskus 47% 53%

73500 Juankoski Keskus 50% 50%

0% 20% 40% 60% 80% 100% 120%

Miehet Naiset

KUVA 24. Alueiden väestön sukupuoli 2019 (Suomen virallinen tilasto (SVT)).

Prosentuaalisesti eniten jokaisella alueella oli 60–69-vuotiaita. Juankosken ja Nilsiän väestö oli kaikista ikääntyneintä ja yli 60-vuotiaiden osuus koko väestöstä oli lähes puolet (Juankoski 48 % ja Nil- siä 47 %). Kaikilla alueilla Riistavettä lukuun ottamatta (Riistavesi keski-ikä 47 vuotta) asukkaiden keski-ikä oli 50 vuotta tai yli sen yli. Riistavedellä oli eniten alle 12-vuotiaita lapsia. Nuorten eli 13– 17- ja 18–29-osuus oli vähäistä, alle 15 prosenttia kaikilla alueilla. (kuva 25.)

58 (91)

71160 Riistavesi 14% 6% 7% 10% 11% 16% 18% 11% 7%

71310 Vehmersalmi Keskus 8% 5% 8% 5% 10% 18% 20% 16% 9%

71750 Maaninka Keskus 11% 4% 8% 8% 11% 14% 16% 15% 13%

72100 Karttula Keskus 11% 5% 7% 9% 10% 16% 21% 12% 10%

73300 Nilsiä Keskus 10% 5% 7% 9% 9% 14% 18% 16% 13%

73500 Juankoski Keskus 8% 4% 7% 7% 9% 17% 22% 16% 10%

0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100%

Alle 12 13-17 18-29 30-39 40-49 50-59 60-69 70-79 Yli 80

KUVA 25. Alueiden väestö ikäryhmittäin 2019 (Suomen virallinen tilasto (SVT)).

Alueilla oli eniten ammatillisen tutkinnon suorittaneita. Yli 50 prosenttia jokaisen alueen asukkaista oli suorittanut ammatillisen tutkinnon. Seuraavaksi eniten alueilla oli pelkän perusasteen suorittaneita. Perusasteen suorittaneiden osuus vaihteli Riistaveden 23 prosentista Nilsiän 34 prosenttiin. Riistavedellä oli prosentuaalisesti eniten korkeasti koulutettuja eli alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita (18 %), joista ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus oli 8 prosenttia. Prosentuaalisesti vähiten korkeakoulutettuja (8 %) oli Juankoskella, ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus oli vain 3 prosenttia. Tilastossa ei ollut mukana erityisammattitut- kinnon tai tutkijakoulutusasteen suorittaneita. (kuva 26.)

71160 Riistavesi 23% 2% 56% 10% 8%

71310 Vehmersalmi Keskus 30% 3% 56% 6% 5%

71750 Maaninka Keskus 31% 3% 53% 9% 5%

72100 Karttula Keskus 31% 2% 57% 7% 4%

73300 Nilsiä Keskus 34% 3% 53% 6%4%

73500 Juankoski Keskus 31% 2% 59% 5%3%

0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100%

Perusaste Ylioppilastutkinto Ammatillinen tutkinto Alempi korkeakoulututkinto Ylempi korkeakoulututkinto

KUVA 26. Alueiden väestön koulutusaste 2019 (Suomen virallinen tilasto (SVT)).

59 (91)

Asukkaiden pääasiallisessa toiminnassa ei ollut alueiden kesken suuria eroavaisuuksia. Kaikilla alueilla Riistavettä lukuun ottamatta eläkeläisiä oli prosentuaalisesti eniten. Eniten eläkeläisiä oli Juan- koskella ja Nilsiässä (45 %). Riistavedellä eläkeläisiä oli 33 prosenttia ja siellä myös lasten osuus verrattuna muhin alueisiin, oli suurin. Opiskelijoita ja työttömiä oli jokaisella alueella suunnilleen saman verran. Työllisiä oli eniten Riistaveden alueella (40 %) ja vähiten Nilsiän alueella (31 %). (kuva 27.)

71160 Riistavesi 17% 6% 40% 4% 33% 1%

71310 Vehmersalmi Keskus 11% 4% 36% 5% 42% 2%

71750 Maaninka Keskus 13% 5% 32% 5% 43% 2%

72100 Karttula Keskus 14% 4% 35% 6% 39% 2%

73300 Nilsiä Keskus 12% 4% 31% 6% 45% 2%

73500 Juankoski Keskus 10% 4% 33% 6% 45% 2%

0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100%

Lapset 0-14 -vuotiaat Opiskelijat Työlliset Työttömät Eläkeläiset Muut

KUVA 27. Asukkaiden pääasiallinen toiminta 2018 (Suomen virallinen tilasto (SVT)).

Asukkaiden keskituloilla haluttiin ilmentää alueiden väestön ostovoimaa. Tilastokeskus laskee osto- voimakertymän keskitulojen pohjalta ja ostovoima/asukas on sama kuin asukkaiden keskitulot. Suu- rimmat keskitulot olivat Riistavedellä, noin 24,8 tuhatta euroa. Pienimmät keskitulot olivat Nilsiässä (21,1 tuhatta euroa) ja Juankoskella (21,6 tuhatta euroa). Vehmersalmen, Maaningan ja Karttulan asukkaiden keskitulot olivat reilut 22 tuhatta euroa. (kuva 28.)

60 (91)

71160 Riistavesi 24821

71310 Vehmersalmi Keskus 22380

71750 Maaninka Keskus 22341

72100 Karttula Keskus 22317

73300 Nilsiä Keskus 21115

73500 Juankoski Keskus 21594

19000 20000 21000 22000 23000 24000 25000 26000

KUVA 28. Asukkaiden keskitulot 2019 (Suomen virallinen tilasto (SVT)).

6.3.2 Asuntojen hintakehitys

Asuntojen hinnat kertovat alueiden kehityksestä. Asuntojen hintakehitystä ja asuntokauppojen luku- määrää on esitetty pitäjäraatien olemassaolon ajalta eli vuosilta 2017–2020. Ajanjaksolla ylivoimai- sesti eniten, 131 kappaletta, asuntokauppoja tehtiin Nilsiässä. Seuraavaksi eniten kauppoja tehtiin Juankoskella (66 kappaletta). Riistavedellä tehtiin 51 kauppaa, Karttulan keskuksessa 38 ja Maanin- gan keskuksessa 33 kauppaa. Vähiten kauppoja eli 27 kappaletta ajanjaksolla tehtiin Vehmersalmen keskuksessa. Tasaisinta vaihtelu kauppojen lukumäärissä oli Juankoskella, missä kauppojen luku- määrä pysyi 14 ja 19 välillä ja suurinta Karttulassa, missä tehtiin vuonna 2017 15 kauppaa, mutta vuonna 2019 vain kuusi. Neljällä alueella kauppojen lukumäärä oli vuonna 2020 suurempi kuin vuonna 2017. Vain Karttulassa ja Nilsiässä kauppoja syntyi vuonna 2020 vähemmän kuin vuonna 2017. (kuva 29.)

61 (91)

40 35 30 25 20 15 10 5 0 2017 2018 2019 2020

71160 Riistavesi 71310 Vehmersalmi Keskus 71750 Maaninka Keskus 72100 Karttula Keskus 73300 Nilsiä Keskus 73500 Juankoski Keskus

KUVA 29. Asuntokauppojen lukumäärä 2017–2020 (Kiinteistömaailma 2021).

Ajanjaksolla 2017–2020 kalleimmat asuntojen neliöhinnat olivat Riistavedellä (keskiarvo 1 394 €) ja halvimmat Juankoskella (keskiarvo 642 €). Tarkastellun neljän vuoden aikana Riistavedellä neliöhin- nat nousivat ja muilla alueilla laskivat. Eniten laskivat Juankosken hinnat, jossa vuonna 2020 keski- määräinen neliöhinta oli vain 374 €/neliö. Samana vuonna Riistavedellä keskimääräinen asunnon hinta oli 1658 €/neliö. Hintojen vaihtelu oli suurinta Vehmersalmella, jota selittää vain muutama toteutunut kauppavuosittain. Vuonna 2018 Vehmersalmen keskineliöhinta oli huipussaan 1776 €, jolloin alueella tehtiin vain neljä kauppaa. Vuonna 2020 kauppoja tehtiin 11 kappaletta ja keskimääräi- nen asunnon hinta oli 970 €/neliö. Tasaisinta hintojen muutos oli Nilsiässä, missä toisaalta myös kauppojen lukumäärä oli suurin. (kuva 30.)

2 000

1 500

1 000

500

0 2017 2018 2019 2020

71160 Riistavesi 71310 Vehmersalmi Keskus 71750 Maaninka Keskus 72100 Karttula Keskus 73300 Nilsiä Keskus 73500 Juankoski Keskus

KUVA 30. Asuntojen neliöhinnat 2017–2020 (Kiinteistömaailma 2021).

62 (91)

6.3.3 Investoinnit

Investoinneissa esitellään koulu- ja päiväkoti-investoinnit sekä kaupunkiympäristön palvelualueen investoinnit. Koulu- ja päiväkoti-investointeja kuntaliitosalueille tehtiin yhteensä lähes 18,5 miljoonalla eurolla vuosien 2017–2020 aikana. Ne olivat selvästi merkittävimpiä tutkimuksessa mukana olevista investoinnista. Yli miljoonan investointeja tehtiin kolmelle alueelle. Lähes kaksi kolmas osaa koko summasta eli noin 12 miljoonaa euroa käytettiin Karttulan alueelle, mihin tehtiin Kissakuusen koulun peruskorjaus. Toiseksi eniten, lähes kolmella miljoonalla eurolla, koulu- ja päiväkoti-investointeja tehtiin Juankosken alueelle. Vehmersalmelle koulu- ja päiväkoti-investointeja tehtiin noin kahdella miljoonalla eurolla. Esimerkiksi vanha koulurakennus saneerattiin päiväkodiksi. (taulukko 2.)

Kuntaliitosalueiden teiden kunnostukseen investoitiin yhteensä noin 5,8 miljoonaa euroa. Teiden kunnostus sisältää myös katuvalot. Eniten rahaa käytettiin Juankosken (2,2 miljoonaa euroa), Nilsiän (1,9 miljoonaa euroa) ja Karttulan (1,2 miljoonaa) teiden kunnostukseen. Alueiden puistoihin ja ui- marantoihin kaupunki investoi noin 605 tuhatta euroa vuosien 2017–2020 välillä. Puisto- ja uimaranta investoinnit sisältävät myös venerannat ja torit. Eniten puistoinvestointeja tehtiin Juankoskelle vajaalla 400 tuhannella eurolla, mikä syntyi suurilta osin Juankosken eli Juicen torin kokonaisvaltai- sesta uudistamisesta. Muu infrastruktuuri sisältää reitit ja moottorikelkkareitit sekä niiden valaistuk- sen. Näiden osalta eniten investointiin Nilsiään 321 tuhannella eurolla. Myös Juankoskelle ja Karttu- laan tehtiin yli sadan tuhannen reitti-investointeja. (taulukko 2.)

TAULUKKO 2. Kuopion kaupungin alueille vuosina 2017–2020 tekemät koulu- ja päiväkoti- sekä kau- punkiympäristön toimialueen tekemät investoinnit (Kuopion kaupunki 2021d).

Koulut/päiväkodit Teiden kunnostus Puistot ja uima- Muu infrastruk- (1000 €) (1000 €) rannat (1000 €) tuuri (1000 €)

Juankoski 2 967 2 182 394 252

Karttula 12 040 1 201 35 171

Maaninka 398 143 46 35

Nilsiä 960 1 819 112 321

Riistavesi 201 378 0 0,3

Vehmersalmi 1 849 114 17 16

YHTEENSÄ 18 415 5 838 605 797

63 (91)

7 JOHTOPÄÄTÖKSET JA YHTEENVETO

Tämän opinnäytetyön tutkimukselle asetettiin kolme tutkimuskysymystä, joilla haluttiin selvittää pitä- järaatien ensimmäisien toimintakausien saavutuksia ja väestöllistä edustavuutta, toiminnan merki- tystä ja yhteistyötä pitäjäraatien ja Kuopion kaupungin välillä sekä pitäjäraatien toimiympäristöä ja pitäjäraatialueiden kehitystä. Tutkimuksella saatiin vastaukset kaikkiin kolmeen tutkimuskysymykseen. Tässä luvussa käydään läpi tutkimuskysymyksiin saadut vastaukset ja muita tutkimuksesta ilmi nousseita asioita. Viimeisenä nostetaan esille parannusehdotuksia tutkimustulosten pohjalta.

Tutkimustulosten mukaan pitäjäraatien toiminta oli laaja-alaista ja aktiivista. Raadit olivat saavuttaneet useita parannuksia alueilleen. Pitäjäraadit olivat toteuttaneet useita toimintoja, tapahtumia ja hankkeita, tehneet useita aloitteita ja tehneet yhteistyötä monien sidosryhmien kanssa. Raadit olivat panostaneet erityisesti asukkaiden viihtyvyyteen, harrastusmahdollisuuksiin, aluekehitykseen ja alueiden tunnetuksi tekemiseen. Raadit hyödynsivät niille annettua mahdollisuutta tehdä aloitteita kaupungin palveluista ja ne tekivät aloitteita myös muille tahoille. Aloitteiden pohjalta oli onnistuttu saa- man läpi merkittäviä investointeja, esimerkiksi Karttulan alueelle tullaan rakentamaan uusi koulurakennus ja Vehmersalmen alueella saneerattiin päiväkoti ja säilytettiin koulu.

Raatien jäsenten kokemukset varsinaisesta toiminnasta olivat positiivisia. Jäsenet kokivat pitäjäraa- tien hankkeiden ja aloitteiden edistäneen alueiden kehitystä sekä arvioivat raatien onnistuneen toiminnassaan. Raatien koettiin pääosin edustavan kaikkia alueen asukkaita. Kokemuksia käsittelevissä väittämissä vähiten samaa mieltä jäsenet olivat siitä, että raadit herättivät mielenkiintoa uusien asukkaiden keskuudessa ja että uudet asukkaat oli otettu toiminnassa huomioon. Myös avoimissa vastauksissa nousi esiin, että asukkaiden mielenkiintoa toimintaa kohtaan haluttiin lisätä.

Pitäjäraatitoimintaa pidettiin merkityksellisenä. Jäsenten keskuudessa toiminta koettiin lähes yksi- mielisesti hyödyllisenä alueille. 94 prosenttia vastaajista oli jokseenkin tai täysin samaa mieltä väittä- män kanssa. Raateja pidettiin hyvänä tapana vaikuttaa ja vastaajat kokivat toiminnan hyödyllisenä sekä alueelleen että itselleen henkilökohtaisesti. Toimintaan oltiin kiinnostuneita osallistumaan jat- kossakin. Kuitenkaan toiminnan ei koettu täysin vastaavan odotuksia, sillä lähes yksi neljäsosa oli eri mieltä kyseisen väittämän kanssa. Pitäjäraatien toimintaohjeisiin toivottiin selkeyttä ja johdonmukai- suutta. Selkeän toimintastrategian ja -ohjeiden luonti voisi olla hyvä tapa luoda lisää ymmärrystä raateja kohtaan. Yhtenäisellä toimintamallilla kaupungin edustajien ja alueiden asukkaiden kiinnos- tus toimintaa kohtaan voisi lisääntyä.

Tutkimustulosten perusteella selkeimmäksi kehityskohteeksi nousi yhteistyö ja vuorovaikutus pitäjä- raatien ja Kuopion kaupungin välillä. Pitäjäraatien jäsenet arvioivat vuorovaikutuksen kaupungin kanssa kaikista epäonnistuneimmaksi osa-alueeksi raatien toiminnassa. Saman suuntaisia tuloksia on saatu myös aiemmista tutkimuksista, esimerkiksi Luhdan (2016) mukaan juuri tämä oli kaikista suurin esiin noussut ongelma lähes kaikissa alueellisia toimielimiä käsittelevissä tutkimuksissa. Pitäjäraa- tien tiedonkulku kaupungin kanssa koettiin hankalaksi eikä kaupungilta ollut saatu riittävästi infor- maatiota alueella tehtäviin toimenpiteisiin. Raadit kokivat jääneensä ilman huomiota alueiden palveluiden suunnittelussa sekä jääneensä yksin ja irralleen kaupungin toiminnasta. Monet jäsenistä koki-

64 (91)

vat, ettei kaupunkia ylipäätään kiinnosta raatien toiminta tai nurkka-alueiden asukkaat. Myös Kuo- pion kaupungin palvelualueiden asiakasjohtajat ja palvelupäälliköt arvioivat vuorovaikutuksen pitäjä- raatien kanssa etäiseksi. Yhteistyön sujumisen arviointia vaikeutti se, että kaupungin puolelta vastausten määrä jäi erityisen alhaiseksi. Alhaiseen vastausprosenttiin saattoi mahdollisesti olla syynä muissa vastauksissa ilmi tulleet raateja koskevan tiedon tai raatien kanssa tehdyn yhteistyön puuttuminen.

Vaikka pitäjäraadit olivatkin edistäneet alueidensa kehitystä ja lähidemokratiaa onnistuneesti, niiden todellinen toimivalta, esimerkiksi palvelujen suunnittelussa, jäi vähäiseksi. Toisaalta pitäjäraadeilla oli käytössään 30 000 euron budjettivaraus ja oikeus hakea ylimääräistä kehittämismäärärahaa, joten niillä oli kuitenkin jonkin verran taloudellista päätösvaltaa. Esimerkiksi Piipari-Huovilan (2012) ja Luh- dan (2016) tutkimuksissa alueellisten toimielinten todellisten vaikuttamismahdollisuuksien nähtiin jäävän heikoiksi, vaikka niillä todettiin olevan merkitystä lähidemokratian kehittämisessä. Tutkimuk- sissa tuli myös ilmi, että toimielinten jäsenet kokevat budjetin vaikuttavan merkittävästi omiin vaiku- tusmahdollisuuksiinsa ja toimielinten toimintaan. Kuitenkaan suurikaan budjetti ei ollut aina taannut onnistumista (Luhta 2016). Muiden tutkimusten valossa pitäjäraatien jäsenten yllättävän positiivisiin kokemuksiin vaikuttamismahdollisuuksistaan voidaan siis arvioida vaikuttaneen omalta osaltaan raatien omat budjetit. Vaikka pitäjäraatien toimivalta jäi kaupunkiin nähden melko olemattomaksi ja toiminta kaupungista melko irralliseksi, silti toiminta oli vaikuttavuudeltaan onnistunutta ja merkityk- sellistä alueille ja jäsenille.

Tulosten perusteella voidaan todeta, että raadit koostuivat pääasiassa ikääntyneemmästä väestöstä. Toisaalta myös alueiden väestö on keskimääräistä ikääntyneempää. Yhteensä kuntaliitosalueilla oli eniten 60–69-vuotiaita. Tämä oli myös yleisin ikäluokka pitäjäraatien jäsenten keskuudessa. Opiske- lijoita ei ollut yhdessäkään raadissa. Nuorten vähäistä osallistumista selittää osaltaan heidän vähäi- nen asukasmääränsä Kuopion kaupungin maaseutualueilla. Pitäjäraatien tulisi kuitenkin edistää myös nuorten osallisuutta, sillä heidän äänensä olisi tärkeää saada kuuluviin. Lisäksi opiskelijoiden ajatuksia olisi hyvä saada esille, sillä nuoria ja opiskelijoita kuitenkin asuu jokaisella alueella. Pitäjä- raatien jäsenet olivat kouluttautuneempia alueiden muuhun väestöön nähden. Lähes puolet kyselyyn vastanneista oli suorittanut korkeakoulututkinnon, mutta alueiden muusta väestöstä vain 8–18 prosenttia. Voidaan siis pohtia, edustavatko pitäjäraadit vain pientä osaa alueidensa väestöstä. Pitäjä- raadeissa myös naisten osuus miehiin verrattuna oli muuhun väestöön nähden suurempi. Kuitenkin tulee ottaa huomioon, että yhden pitäjäraadin kokoonpano vaihtelee viidestä kymmeneen jäseneen, joten kaikkien väestöryhmien huomioiminen kokoonpanossa olisi haastavaa.

Väestörakenteen, keskitulojen, asuntokauppojen lukumäärän ja asuntojen hintojen avulla voidaan saada kuvaa alueiden yleisestä tilanteesta ja sitä kautta pitäjäraatien toimintaympäristöstä. Väestö- tietoja voidaan myös verrata suoraan pitäjäraatien kokoonpanoon, kuten yllä on tehty. Alueiden tosi- asialliseen kehitykseen ei voida ottaa kovin hyvin kantaa tutkittavan ajanjakson ollessa vain neljä vuotta. Investointien lukumäärillä saatiin kuitenkin viitteitä sekä alueiden kehityksestä että pitäjäraa- tien vaikutuksesta alueiden kehitykseen, sillä investoinneissa oli mukana pitäjäraatien aloitteiden pohjalta tehtyjä investointeja. Alueista Riistaveden kehitys oli ollut suotuisinta; keskitulot olivat suu-

65 (91)

rimmat, väestöjakauma nuorin, ja se oli ainoa alueista, jossa asuntojen hintakehitys oli ollut positiivista viimeisen neljän vuoden ajanjaksolla. Tätä selittää alueen läheinen sijainti Kuopion keskustaan nähden sekä se, että Riistavesi on vanhin liitoskunnista ja ollut osa Kuopiota jo lähes 50 vuotta (Kuopion kaupunki 2021a). Juankosken ja Nilsiän alueilla, joista pendelöinti Kuopion keskustaan on vähäisempää, väestö oli vanhempaa ja keskitulot jäivät pienemmiksi. Alueiden sijainnilla Kuopion keskustaan nähden näytti siis olevan väliä.

Yhteenvetona voidaan sanoa, että kokonaisuudessaan pitäjäraadit ovat hyvä tapa lisätä lähidemo- kratiaa erityisesti reuna-alueiden asukkaiden keskuudessa. Raadit ovat pystyneet kehittämään aluei- taan ja jäsenten kokemukset tukevat tätä. Toiminta on merkityksellistä, mutta sitä tulisi vielä kehit- tää entisestään. Yhteistyötä kaupungin kanssa tulisi lisätä ja asettaa toiminnalle selkeä strategia, ohjeet ja raamit. Tietoa pitäjäraatien toiminnasta pitäisi saada paremmin jaettua sekä kaupungin toimijoiden että alueiden asukkaiden suuntaan. Toimintaa ja alueiden kehitystä sekä niiden välistä yhteyttä tulisi seurata tarkemmin ja yhtenäisemmin. Kaupunki voisi hyödyntää pitäjäraatitoimintaa enemmän ottamalla ne mukaan jo palvelujen suunnitteluvaiheeseen. Tiiviimmällä yhteistyöllä pystyt- täisiin mahdollisesti saavuttamaan parempia tuloksia lähidemokratian toteutumisen, mutta myös alueiden kehityksen näkökulmasta.

66 (91)

8 POHDINTA

Pohdintaosuudessa tarkastellaan yleisesti koko opinnäytetyöprosessia onnistumisineen ja parannus- ehdotuksineen sekä pohditaan opinnäytetyön merkitystä. Lisäksi arvioidaan ammatillisen osaamisen ja oppimisen kehittymistä sekä opinnäytetyön tekemistä parityönä. Viimeisenä käsitellään mahdollisia jatkotutkimuksia ja esitetään niihin liittyen ehdotuksia.

Opinnäytetyöprosessissa mukailtiin 5 luvussa mainittuja tutkimusprosessin vaiheita: ideataso, sitou- tuminen, toteuttaminen, kirjoittaminen ja tiedottaminen. Opinnäytetyöprosessi alkoi syksyllä 2020 aiheen valinnalla. Molemmille opinnäytetyön tekijöille oli tärkeää saada tehdä opinnäytetyö aidosti mielenkiintoisesta aiheesta. Lisäksi opinnäytetyön aiheen täytyi tukea molempien työn tekijöiden suuntautumisvaihtoehtoja toisen ollessa suuntautunut taloushallintoon ja toisen myyntiin ja markkinointiin. Mahdollisia opinnäytetyön aiheita ja toimeksiantoja käytiin läpi Savonia-ammattikorkeakoulun järjestämässä opinnäytetyöpajassa. Tähän tutkimusaiheeseen ja toimeksiantoon päädyttiin, sillä se oli merkittävä ja ainutlaatuinen opinnäytetyön aihe sekä Savonia-ammattikorkeakoulussa että liiketalouden koulutusohjelmassa.

Aiheen valinnan jälkeen tavattiin toimeksiantajien kanssa, jolloin tutkimuksen taustasta ja tavoitteista saatiin lisätietoja. Opinnäytetyölle suunniteltiin alustava aikataulu ja aihe rajattiin huolellisesti toimeksiannon pohjalta. Tutkimukselle määriteltiin tutkimusongelma ja tutkimuskysymykset sekä päätettiin tutkimusmenetelmään ja aineiston keräämiseen liittyvät seikat. Tutkimukseen liittyviin kä- sitteisiin ja teorioihin perehtymiseen käytettiin runsaasti aikaa, sillä aihealue oli laaja ja tekijöille ennalta tuntematon. Tutkimukseen sitouduttiin tekemällä täsmällinen tutkimussuunnitelma.

Opinnäytetyön kirjoittaminen aloitettiin teoreettisen viitekehyksen kokoamisella, jota täydennettiin ja työstettiin tarvittaessa koko opinnäytetyöprosessin ajan. Kyselytutkimukset tuli toteuttaa viimeistään joulukuussa 2020, jotta toimeksiantajien aikataulussa pysyttiin. Kun kyselytutkimuksiin oli saatu riit- tävä määrä vastauksia, lopulliset aineiston analyysimenetelmät valittiin ja aineiston analysoitiin niiden pohjalta, jonka jälkeen opinnäytetyöhön kirjoitettiin tutkimuksen toteutukseen liittyvät seikat ja tutkimustulokset. Viimeisenä tutkimuksesta tehtiin johtopäätökset ja yhteenveto. Tutkimuksesta tullaan tiedottamaan toimeksiantajien toimesta kevään 2021 aikana. Lisäksi tämä tutkimus julkaistaan ammattikorkeakoulujen opinnäytetöiden ja julkaisujen Theseus -palvelussa.

Kokonaisuudessaan opinnäytetyöprosessi oli onnistunut ja se toteutettiin suunnitellussa aikataulussa. Aiheen rajaus oli melko selkeä toimeksiannosta ja tapaustutkimuksellista luonteesta johtuen. Aihe oli rajattu kuuteen eri pitäjäraatiin ja niiden toimialueisiin, ja rajauksessa pysyttiin koko tutkimuksen ajan. Tutkimuskysymykset määriteltiin toimeksiannon ja omien tutkimuksellisten intressien pohjalta. Tutkimuksella saatiin vastaukset tutkimuskysymyksiin ja sen avulla löydettiin täysin uutta tietoa. Merkittävää oli, että samaan aikaan pystyttiin mittaamaan toiminnan laajuutta ja sen merki- tystä.

Koko opinnäytetyöprosessin ajan toimeksiantajien kanssa tavattiin säännöllisesti, jotta kaikki osa- puolet pysyivät ajan tasalla tutkimuksen etenemisestä. Yhteistyö toimeksiantajien kanssa oli selkeää

67 (91)

ja heiltä oli mahdollista saada aina tarpeen vaatiessa lisätietoja ja neuvontaa. Opinnäytetyön vah- vuuksia ovat ajankohtaisuus, merkityksellisyys ja ainutlaatuisuus. Opinnäytetyön aihe haastoi sen tekijöitä. Opinnäytetyön myötä molempien työn tekijöiden ammatillinen osaaminen kehittyi. Opin- näytetyö tehtiin aitoon toimeksiantoon ja tarpeeseen liittyen. Opinnäytetyöstä on konkreettista hyö- tyä niin sen toimeksiantajille kuin tutkimuksen kohteena oleville pitäjäraadeille. Tutkimuksen pohjalta TKI-asiantuntijatiimi laatii loppuraportin, joka esitellään Kuopion kaupungin valtuustolle kevään 2021 aikana. Toimeksiantajien alustavan tiedon mukaan asiantuntijaraportin pohjalta tullaan kirjoit- tamaan lehtiartikkeli ja lisäksi tietoa tullaan jakamaan Kuopion kaupungin verkkosivuilla. Tutkimustu- loksia voidaan käsitellä ja hyödyntää niin pitäjäraadeissa kuin Kuopion kaupungin organisaatiossa. Tutkimus tulee siis saamaan näkyvyyttä eri viestintäkanavissa.

Ensimmäinen opinnäytetyöprosessissa havaittu haaste oli teoreettisen viitekehyksen rajaaminen. Tiedon rajaaminen oli pitkäkestoinen prosessi tutkimuksen aihealueen ollessa laaja. Aiheeseen liitty- vää lähdemateriaalia oli suhteellisen paljon saatavilla, mutta ajankohtaisuus lähteiden välillä vaihteli paljon. Yhteiskunnallinen aihe oli haastava, sillä esimerkiksi Savonia-ammattikorkeakoulun kirjas- tosta löytyi todella niukasti aihealuetta käsittelevää lähdemateriaalia. Myös julkiset kirjastot olivat ajoittain kiinni koronapandemian vuoksi, jolloin tiedonsaanti vaikeutui entisestään. Viitekehys saatiin kuitenkin rakennettua ajantasaisen ja luotettavan tutkimus- ja ammattikirjallisuuden pohjalta käyt- täen hyväksi etenkin Kuntaliiton ja ministeriöiden tuottamia selvityksiä aihealueesta. Tutkimuksen vertaaminen aiempiin tutkimuksiin oli haastavaa, sillä tutkimukset alueellisista toimielimistä ja demokratian toteutumisesta ovat yksilöllisiä. Haastetta toi lisäksi se, että alueellisista toimielimistä käyte- tään eri nimityksiä, esimerkiksi Kuopion pitäjäraatien nimitys on täysin uniikki, vaikka samankaltaisia toimielimiä löytyykin ympäri Suomen. Lisäksi alueellisten toimielinten toimintatavoissa ja toimialu- eissa on eroavaisuuksia. Aiempien tutkimustulosten yhtäläisyyksiä pitäjäraateihin pystyttiin kuitenkin tunnistamaan, joka lisäsi tutkimuksen luotettavuutta.

Varsinaista tutkimusprosessia vaikeutti tietojen hajanaisuus ja aiemman raportoinnin puuttuminen. Toimeksiannon myötä oli määritelty valmiiksi tutkittavia mittareita, joiden lisäksi opinnäytetyön teki- jöiden oli mahdollista täydentää tutkimusta. Valittuja mittareita piti muuttaa työn edetessä, koska niistä ei ollut saatavilla tilastoitua tietoa tai niiden tutkiminen muulla tapaa olisi ollut liian pitkä prosessi. Kuitenkin myös uudet mittarit vastasivat tutkimuskysymyksiin. Pitäjäraadeille tehty kyselytutkimus onnistui hyvin ja siitä saadut tulokset vastasivat suoraan tutkimuskysymyksiin. Kuopion kaupungin viranhaltijoille suunnatun kyselytutkimuksen kautta saadut tulokset jäivät vähäisen vastaajamää- rän takia toivottua suppeammiksi. Kyselyä oli tarkoitus hyödyntää kuvaamaan yhteistyötä pitäjäraa- tien kanssa ja alueiden palvelujen kehitystä. Palveluja käsittelevä osuus kuitenkin jouduttiin jättä- mään tuloksista pois kokonaan vastausten vähäisen lukumäärän vuoksi. Myös yhteistyön kuvaami- nen kaupungin edustajien puolelta jäi toivottua vähäisemmäksi, mutta toisaalta tästä pystyttiin teke- mään suuntaa antavia johtopäätöksiä siitä, ettei kaupungin yhteys pitäjäraatien kanssa ollut raatien toivomalla tasolla.

68 (91)

Alueista kerättyjen tietojen avulla saatiin luotettavaa tietoa pitäjäraatien toiminta-alueesta. Alueiden väestötietoa pystyttiin lisäksi suoraan vertailemaan raatien kokoonpanoon nähden. Varsinaisen aluekehityksen kuvaus jäi hieman toivottua heikommaksi. Esimerkiksi kaikista alueille tehdyistä investoinneista ei pystytty saamaan tietoa, joten niiden osuus jäi enemmänkin esimerkin omaiseksi. Toi- saalta kaikkien investointien selvittäminen olisi myös ollut liian iso yksittäinen aihealue, joten tämä ei olisi ollut tarkoituksenmukaista. Kuitenkin kaikki kuvatut investoinnit olivat olennaisia alueiden kehi- tykselle ja investoinneista pystyttiin tunnistamaan juuri pitäjäraatien aloitteiden pohjalta tehtyjä investointeja, mikä oli hyvin tärkeää saavutusten kuvaamisen kannalta.

Vaikka tutkimusaineistoa kerättiin paljon ja tulokset olivat laajat, oikeastaan mitään ei olisi voinut jättää pois tutkimuskysymysten kannalta. Aineisto, tutkimusmenetelmät, aineiston analyysi ja tutkimuksen tulokset muodostivat yhtenäisen toimivan kokonaisuuden. Laadullisten ja määrällisten menetelmien yhdessä soveltaminen oli onnistunutta ja tätä kautta tutkimukseen saatiin lisää syvyyttä. Puheenjohtajien ja jäsenten vapaamuotoiset kuvailut toiminnasta tukivat hyvin määrällisiä arvoja. Myös tutkimustulokset täydensivät toinen toisiaan. Raatien toiminta ja väestöllinen edustavuus liittyi- vät suoraan alueellisiin tilastotietoihin. Kaupungin viranhaltijoiden kokemukset täydensivät ja toivat toista näkökulmaa raatilaisten mielipiteisiin nähden. Kokonaisuudessa pitäjäraadeista, niiden toiminnasta, saavutuksista, merkityksestä ja toimintaympäristöstä pystyttiin antamaan kattava kuva tutkimuskysymyksiin vastaten. Tutkimustuloksia pystyttiin vertaamaan aiempiin tutkimuksiin. Toisaalta, kuten jo mainittu, jokainen toimielin on erilainen ja tiedonkeruutapa poikkesi aiemmista tutkimuksista, joten tutkimus tuotti myös aivan uutta tietoa.

Ammatillinen osaaminen kehittyi perusteellisesti koko opinnäytetyöprosessin aikana. Molemmille opinnäytetyön tekijöille Kuopion pitäjäraadit oli entuudestaan täysin tuntematon käsite, joiden lisäksi käsitykset lähidemokratiasta, alueellisista toimielimistä ja kuntahallinnosta olivat suhteellisen pinta- puolisia. Opinnäytetyön aihe koettiin tarpeeksi haastavaksi ja se vaati runsaasti perehtymistä lähde- tietoon. Mielenkiinto ja motivaatio opinnäytetyöhön säilyi koko prosessin ajan, sillä työllä tiedettiin olevan suuri merkitys niin toimeksiantajille kuin itse pitäjäraadeille. Toimeksiannon myötä opinnäyte- työhön sitouduttiin ja se haluttiin tehdä mahdollisimman laadukkaasti. Opinnäytetyö opetti sietä- mään stressiä ja aikataulumuutoksia.

Opinnäytetyössä päästiin testaamaan ammatillisen osaamisen kehittymistä, sillä työssä syvennettiin molempien työn tekijöiden opintoja. Työ syvensi molempien kriittistä ajattelua ja liiketaloudellista osaamista. Laajan tutkimuksen toteuttaminen sekä kvantitatiivisten ja kvalitatiivisten menetelmien hyödyntäminen haastoi ja antoi valmiuksia myös tieteellisiä jatko-opintoja ajatellen. Työ antoi valmiuksia ymmärtää paremmin kuntien toimintaa, palvelujen tuottamista ja koko julkishallintoa. Kun- tien toiminnan ymmärtäminen on tärkeää liiketalouden alalla, sillä kunnat ovat merkittäviä palvelu- jentuottajia. Syvällinen perehtyminen kuntatalouteen ja sen erityispiirteisiin vahvisti liiketalouden asiantuntijuutta. Myös maaseutualueiden erityispiirteisiin ja aluekehitykseen tutustuminen toi uudenlaista ymmärrystä. Työn tekeminen auttaa jatkossa profiloimaan omaa osaamista ja antaa valmiuksia työskennellä kuntaorganisaatiossa tai ylipäätään hallinnon parissa. Yhteiskunnallisen aiheen koettiin lisäävään yhteiskuntatieteellistä tietämystä sekä tukevan ja vahvistavan liiketaloudellista osaamista.

69 (91)

Opinnäytetyöprosessi kehitti tiimityöskentelytaitoja, sillä opinnäytetyö toteutettiin parityönä. Työn tekijöistä toinen on suuntautunut taloushallintoon ja toinen myyntiin ja markkinointiin, joten työhön saatiin mukaan osaamista molemmista suuntautumisaloista. Eri osaamisalueiden koettiin täydentä- vän toisiaan. Tiimityöskentely mahdollisti laajemman perehtymisen aiheeseen ja kattavamman tutkimusaineiston keräämisen. Pääsääntöisesti työskentely oli koko opinnäytetyöprosessin ajan tehokasta ja suunnitelmallista, vaikka työn tekijöiden väliset tapaamiset tapahtuivat pääasiassa puhelimen ja verkon välityksellä. Aika ajoin opinnäytetyöprosessi olisi vaatinut samassa paikassa työskentelyä, mikä ei kuitenkaan ollut pandemiatilanteen vuoksi mahdollista. Etätapaamisten myötä päästiin kuitenkin kehittämään etätyöskentelytaitoja, jotka ovat tarpeellisia varmasti myös tulevaisuudessa. Opinnäytetyöntekijöiden kesken tärkeäksi koettiin säännölliset ja ennalta sovitut tapaamiset sekä avoin keskustelu. Parityöskentelyn suurimpia etuja olivatkin yhteiset keskustelut ja niiden myötä ta- pahtuneet uudet oivallukset. Mikäli opinnäytetyö ei tuntunut etenevän, oli aina mahdollisuus tukeu- tua toiseen. Kokonaisuudessaan parityöskentely oli onnistunutta ja sopi loistavasti näin laajaan opin- näytetyöhön.

Opinnäytetyö antoi tietoa lähidemokratian toteutumisesta Kuopion kuntaliitosalueiden pitäjäraa- deissa ensimmäisen toimintakauden 2017–2021 aikana. Tutkitun toimintakauden 2017–2021 ollessa pitäjäraatien ensimmäinen, olisi jatkotutkimuksia mahdollista tehdä seuraavista mahdollisista toimin- takausista. Näin saataisiin tietoa pitäjäraatien yleisen toiminnan ja lähidemokratian toteutumisen kehittymisestä. Saatuja tuloksia olisi mahdollista verrata suoraan aiempiin tutkimuksiin eli tähän opinnäytetyöhön ja TKI-asiantuntijoiden loppuraporttiin. Pitäjäraadeista on tulossa toinen tutkimus, jossa aiheeseen on erilainen lähestymistapa.

Tutkimusprosessin myötä syntyi paljon jatkotutkimusehdotuksia. Suomen alueellisten toimielinten nykyisestä tilanteesta tulisi tehdä laajempi selvitys, sillä ajantasaista tietoa on suhteellisen heikosti saatavilla. Monet aihealueen tutkimuksista on tehty jo 2000–2010-lukujen aikana, jolloin kuntaliitoksia syntyi enemmän kuin nykyään. Monet tällöin perustetut alueelliset toimielimet perustettiin heti kuntaliitosten yhteydessä ja osa niistä oli määräaikaisia. Olisi siis mielenkiintoista tietää, moniko näistä toimielimistä on yhä toiminnassa ja millaiseksi niiden roolit ovat kehittyneet. Vaikka nykyään kuntaliitoksia syntyy vähemmän, eivät maaseudun ja sen asukkaiden kokemat haasteet ole kadon- neet. Toinen mielenkiintoinen näkökulma jatkotutkimuksiin olisi vaikuttamismahdollisuuksien tutkiminen alueilla, jotka ovat samankaltaisia kuin Kuopion kuntaliitosalueet, mutta niillä ei kuitenkaan olisi käytössä pitäjäraatien kaltaisia alueellisia toimielimiä. Näin saataisiin lisätietoa alueellisten toimielinten merkityksestä ja vaikutuksesta alueiden asukkaiden vaikuttamismahdollisuuksiin.

Tämän tutkimuksen toivotaan lisäävän ja innoittavan alueellisten toimielinten ja lähidemokratian toteutumisen tutkimista. Uusia näkökulmia, kehittämiskohteita ja tutkimusmahdollisuuksia aiheeseen liittyen on hyvinkin paljon. Aihe tulee olemaan aina ajankohtainen ja merkittävä.

70 (91)

LÄHTEET

Antila, Anni, Asikainen, Jarmo & Koski, Arto, Kuntaliitto 2018. Kuntaliitokset välietapilla. ARTTU2- Tutkimusohjelman julkaisusarja. Raportit ja selvitykset 2018:6. https://www.kuntaliitto.fi/julkaisut/2018/1922-kuntaliitokset-valietapilla-arttu2-tutkimusohjelman-julkaisu-nro-62018. Viitattu 22.3.2021

BusinessKuopio 2021. Kuopion on Suomen kolmanneksi muuttovetovoimaisin kunta. Verkkojulkaisu. 22.1.2021. https://www.businesskuopio.fi/uutiset/kuopio-suomen-kolmanneksi-muuttovetovoimaisin-kunta/. Viitattu 18.3.2021.

Euroopan komissio 2020. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014–2020. Verkkojul- kaisu. 30.4.2020. https://ec.europa.eu/info/sites/info/files/food-farming-fisheries/key_policies/documents/rdp-factsheet-finland-mainland_fi.pdf. Viitattu 6.3.2021.

Euroopan komissio 2021. EU:n maatalouspolitiikka lyhyesti. Verkkojulkaisu. https://ec.europa.eu/info/food-farming-fisheries/key-policies/common-agricultural-policy/cap-glance_fi. Viitattu 6.3.2021.

Hallintolaki 434/2003. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030434. Viitattu 23.3.2021.

Henttinen, Annastiina 200. Maaseutu politiikan tantereena. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä 1988– 2008. Tampere: Tampereen yliopistopaino Oy - Juvenes Print.

Heuru, Kauko, Mennola, Erkki & Ryynänen, Aimo 2011. Kunta – Kunnallisen itsehallinnon perusteet. 2. uudistettu painos. Tampere: Tampereen yliopistopaino Oy - Juvenes Print.

Hyttinen, Sari & Kiiskinen Asta 2014. Lähidemokratiamalleja etsimässä- kolmen kunta-kyläparin lähi- demokratiaselvitys. Opinnäytetyö. Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala. Kajaanin ammattikorkeakoulu. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/77006/Hyttinen_Sari.pdf?sequence=1&isAllowed=y. Viitattu 13.4.2021.

Jyväskylän yliopisto 2010. Koppa. Tutkimuksen toteuttaminen. Tutkimustulosten luotettavuus. Verk- kojulkaisu. https://koppa.jyu.fi/avoimet/hum/menetelmapolkuja/tutkimusprosessi/tutkimuksen-toteuttaminen#tutkimustulosten-luotettavuus. Viitattu 2.4.2021

Jyväskylän yliopisto 2015. Koppa. Aineiston analyysimenetelmät. Tilastollisesti kuvaava analyysi. Verkkojulkaisu.https://koppa.jyu.fi/avoimet/hum/menetelmapolkuja/menetelmapolku/aineiston-ana- lyysimenetelmat/tilastollisesti-kuvaava-analyysi. Viitattu 2.4.2021.

Katajamäki, Hannu 2021. Maaseudun vahvistuva merkitys. Blogi. 24.2.2021. https://www.hannuka- tajamaki.fi. Viitattu 17.4.2021.

Kattilakoski, Mari, Backa, Peter 2013. Uuden lähidemokratian aika. Maaseutupolitiikan yhteistyö- ryhmä. Raportit ja selvitykset 2013:2. https://www.maaseutupolitiikka.fi/uploads/MANE-raportit/2- 2013_Lahidemokratia_Nardemokrati.pdf. Viitattu 19.3.2021.

Kielitoimiston sanakirja 2020. Lähidemokratia. Verkkojulkaisu. https://www.kielitoimistonsa- nakirja.fi/#/lähidemokratia?searchMode=all. Viitattu 18.2.2021.

Kiinteistömaailma 2021. Asuntojen hinnat. Kiinteistömaailma 2021 lähteestä Hintaseurantapalvelu - Kiinteistönvälitysalan keskusliitto; Tilastokeskus, Paavo - Postinumeroalueittainen avoin tieto, 2015 / Suomen virallinen tilasto (SVT); Kuluttajaindeksi. ISSN=1796-3524. Helsinki: Tilastokeskus. Verkko- julkaisu. https://www.kiinteistomaailma.fi/asuntojen-hinnat. Viitattu 1.4.2021

71 (91)

Kiiski Kataja, Elina 2017. Demokratian vaikeuksista kohti tulevaisuuden osallisuutta. 21.3.2017. Ra- portit ja selvitykset 2017. https://media.sitra.fi/2017/03/15133803/Demokratian_vaikeuk- sista_kohti_tulevaisuuden_osallisuutta.pdf. Viitattu 12.4.2021.

Kumpulainen, Kaisu 2014. Kun pienestä kunnasta tulee kylä. Kuntaliitosten vaikutukset maaseutuyh- teisöissä. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja. Raportit ja selvitykset 2014:33. https://tem.fi/documents/1410877/2859687/Kun+pienesta+kunnasta+tulee+kylä+17092014.pdf. Viitattu 23.3.2021.

Kuntalaki 410/2015. https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2015/20150410. Viitattu 27.1.2021.

Kuntaliitto 2019. Kaupunkien ja kuntien lukumäärät ja väestötiedot. Verkkojulkaisu. 3.4.2019. https://www.kuntaliitto.fi/tilastot-ja-julkaisut/kaupunkien-ja-kuntien-lukumaarat-ja-vaestotiedot. Vii- tattu 29.1.2021.

Kuntaliitto 2020a. Kuntaliitokset. Verkkojulkaisu. 14.9.2020. https://www.kuntaliitto.fi/osallistuminen-ja-vuorovaikutus/johtaminen-ja-kehittaminen/kuntaliitokset. Viitattu 8.3.2021.

Kuntaliitto 2020b. Manner-Suomen kuntien ja kuntayhtymien ulkoiset menot ja tulot. Pdf-tiedosto. https://www.kuntaliitto.fi/sites/default/files/media/file/Menot%20ja%20tulot%20TP2019.pdf. Vii- tattu 18.3.2021.

Kuntaliitto 2021. Suomen Kuntaliitto. Verkkojulkaisu. https://www.kuntaliitto.fi/kuntaliitto. Viitattu 15.3.2021.

Kuntarakennelaki 2009/1698. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2009/20091698. Viitattu 6.3.2021.

Kuopion kaupunki 2016. Pitäjäraadin toimintasääntö. Pdf-tiedosto. https://www.kuopio.fi/documents/7369547/7672904/Pitäjäraadin+toimintasääntö.pdf/b15eee6c-7e7a-44ff-a139-dfc2b6589efc. Viitattu 19.1.2021.

Kuopion kaupunki 2021a. Kuopion maaseutukatsaus 2021. Pdf-tiedosto. Julkaisuaika tuntematon. https://www.kuopio.fi/documents/7369547/7487111/Maaseutukatsaus_2020.pdf/6f434b3c-66ad- 439a-8f11-6ddf8172c6a7. Viitattu 8.3.2021.

Kuopion kaupunki 2021b. Palvelualueet. Verkkojulkaisu. https://www.kuopio.fi/palvelualueet. Vii- tattu 19.1.2021.

Kuopion kaupunki 2021c. Pitäjäraatien määrärahat. Yksityinen sähköpostiviesti 7.4.2021. Viestin saaja: Johanna Kauhanen & Rebekka Kolehmainen.

Kuopion kaupunki 2021d. Palvelualueiden investointien määrä pitäjäraatialueittain. Yksityinen sähkö- postiviesti 3.4.2021. Viestin saaja: Johanna Kauhanen.

Kuopion kaupunki 2021e. Kuopio-esittely. Verkkojulkaisu. https://www.kuopio.fi/fi/kuopio-tietoa. Viitattu 19.1.2021.

Kuopion kaupunki julkaisuaika tuntematon a. Pitäjäraadit – maaseudun asukkaan ääni kuuluu Kuo- pion kaupungissa. Pdf-tiedosto. https://www.kuopio.fi/documents/7369547/7672904/Paikallisleh- det_pitäjäraati_pitäjäkokous_190319_040419.pdf/4a5e0d72-642b-409a-b2f3-e6d48cf7107a Viitattu 19.1.2021.

Kuopion kaupunki julkaisuaika tuntematon b. Pitäjäraatien kokoonpanot. Verkkojulkaisu. https://www.kuopio.fi/pitajaraatien-kokoonpanot-esityslistat-ja-poytakirjat Viitattu 23.3.2021.

Laine, Markus, Bamberg, Jarkko & Jokinen, Pekka 2015. Tapaustutkimuksen taito. Helsinki: Gaudea- mus Helsinki University Press.

72 (91)

Lavapuro, Juha, Mutanen, Anu, Salminen, Janne & Turpeinen, Mira 2019. Yhtenäiskunnasta erilais- tuviin kuntiin. Perustuslain reunaehdot kuntien tehtävien eriytymiselle. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja. Raportit ja selvitykset 2019:67. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161915/VNTEAS_2019_67.pdf. Viitattu 2.4.2021.

Leader Kalakukko 2021a. Kalakukolle 1,4 miljoonaa maaseudun paikalliseen kehittämiseen. Verkko- julkaisu. 22.3.2021. https://www.kalakukkory.fi/fi/yhdistys/ajankohtaista/?news=view&new- sID=2190. Viitattu 26.3.2021.

Leader Kalakukko 2021b. Yhdistys. Verkkojulkaisu. https://www.kalakukkory.fi/fi/yhdistys/. Viitattu 26.3.2021.

Leader Suomi 2021a. Mitä on Leader? Verkkojulkaisu. https://www.leadersuomi.fi/fi/mita-on-leader/. Viitattu 16.3.2021.

Leader Suomi 2021b. Mitä Leader-toiminnalla on saatu aikaan Suomessa vuosina 2014–2020. Verk- kojulkaisu. 8.3.2021. https://www.leadersuomi.fi/fi/mita-leader-toiminnalla-on-saatu-aikaan-suomessa-vuosina-2014-2020/. Viitattu 16.3.2021.

Leighninger, Matt 2008. The Promise and Challenge of Neighborhood Democracy. Lessons from the intersection of government and community. Pdf-tiedosto. http://www.grassrootsgrantma- kers.org/wp-content/uploads/2011/07/Neighborhood_Democracy_6-30-09.pdf. Viitattu 12.4.2021.

Luhta, Samuel 2016. Tehokasta vaikuttamista vai näennäisdemokratiaa? Monenkirjavat toimielimet lähidemokratian toteuttajina. Aluetieteen pro gradu -tutkielma. Filosofinen tiedekunta. Vaasan yliopisto. https://osuva.uwasa.fi/handle/10024/2825. Viitattu 10.4.2021.

Maaseudun uusi aika 2020. Maaseutututkimus. Finnish Journal of Rural Studies. Raportit ja selvitykset 2020: 2. https://journal.fi/maaseutututkimus/issue/view/6871/1067. Viitattu 13.4.2021.

Meriluoto, Taina & Litmanen, Tapio 2019. Osallistu! Pelastaako osallistaminen demokratian? Tam- pere: Vastapaino

Mononen, Tuija & Tuononen, Piia 2012. Kansalaisliikehdintä maaseudun kuntaliitoksissa. Verkkojul- kaisu. http://www.mua-lehti.fi/wp-content/uploads/2017/04/MUA_2012_1_a_Mononen.pdf. Viitattu 20.3.2021.

Möttönen, Sakari 2019. Sote-uudistumisen anatomia. Yhteiskuntapoliittisia näkemyksiä sosiaali- ja terveydenhuollon reformista. KAKS-Kunnallisalan kehittämissäätiön julkaisu. Raportit ja selvitykset 2019: 26. https://kaks.fi/wp-content/uploads/2019/05/mottonen_sote-uudistamisen-anatomia-1.pdf. Viitattu 22.3.2021.

Oikeusministeriö 2017. Demokratiassa kuplii. Dialogin mahdollisuus suomalaisessa digiyhteiskun- nassa. Demokratia-, kieli- ja perusoikeusasioiden yksikkö. Raportit ja selvitykset 2017. https://oikeusministerio.fi/documents/1410853/5025472/Suomi100-Demokratiassa_kuplii_FINAL_FI_low.pdf/. Viitattu 6.3.2021.

Oikeusministeriö julkaisuaika tuntematon. Kansallinen demokratiaohjelma 2025. Verkkojulkaisu. https://oikeusministerio.fi/demokratiaohjelma-2025. Viitattu 25.2.2021.

Ojanperä, Sini 2012. Lähidemokratian käsite on avainkysymys. Yle 27.8.2012. Kotimaan uutiset. https://yle.fi/uutiset/3-6268725. Viitattu 12.3.2021.

Pekola-Sjöblom, Marienne 2016. Kuntalaisten osallistuminen ja vaikuttaminen 2015. ARTTU2- Tutki- musohjelman julkaisusarja. Raportit ja selvitykset 2016:1. https://www.kuntaliitto.fi/julkaisut/2016/1753-kuntalaisten-osallistuminen-ja-vaikuttaminen-2015-arttu2-tutkimusohjelman. Viitattu 27.2.2021.

73 (91)

Pihlaja, Ritva & Sandberg, Siv 2012. Alueellista demokratiaa? Lähidemokratian toimintamallit Suo- men kunnissa. Valtiovarainministeriön julkaisuja. Raportit ja selvitykset 2012:27. https://vm.fi/documents/10623/1107144/Alueellista+demokratiaa+-+Lähidemokratian+toimintamallit+Suo- men.pdf/597e319d-32b2-4f35-8f0b-5bafb64020f4. Viitattu 12.2.2021.

Piipari-Huovila, Saila 2012. Alueelliset toimielimet kuntaliitoksissa lähidemokratian toteuttajina. Pro gradu -tutkielma. Johtamiskorkeakoulu. Tampereen yliopisto https://trepo.tuni.fi/handle/10024/84376. Viitattu 10.4.2021.

Piipponen, Sirkka-Liisa & Kurikka Päivi 2020. Opas kuntalaisen osallistumisen arviointiin. Miten osallistuminen vaikuttaa, miten kunta edistää osallisuutta. Kuntaliitto. Raportit ja selvitykset 2020. https://www.kuntaliitto.fi/julkaisut/2020/2059-opas-kuntalaisten-osallistumisen-arviointiin. Viitattu 12.2.2021.

Piipponen, Sirkka-Liisa & Pekola-Sjöblom, Marienne 2019. Osallistaako kunta, osallistuuko kuntalainen? Kuntaliiton julkaisusarja Uutta kunnista. Raportit ja selvitykset 2019:3. https://www.kuntaliitto.fi/julkaisut/2019/2004-osallistaako-kunta-osallistuuko-kuntalainen. Viitattu 27.2.2021.

Pikkala, Sari 2015. Kuntavaalit ja kuntarakenteen muutos. Paras-ARTTU-tutkimusohjelman tutkimuksia. Raportit ja selvitykset 2015:32. https://www.kuntaliitto.fi/julkaisut/2015/1666-kuntavaalit-ja- kuntarakenteen-muutos-acta-nro-259. Viitattu 23.3.2021.

Saaranen-Kauppinen, Anita & Puusniekka, Anna 2006. KvaliMOTV - Menetelmäopetuksen tietova- ranto. Verkkojulkaisu. Tampere: Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto. https://www.fsd.tuni.fi/mene- telmaopetus/kvali/L2_3_2_4.html. Viitattu 23.3.2021.

Sallinen, Sini, Majoinen, Kaija & Seppälä Jari 2017. Toimiva kunta. Hyvinvointia! Sivistystä! Elinvoi- maa! Helsinki: Grano Oy

Santti, Ulla & Raitala, Jasmin 2021. Kuopion kaupungin pitäjäraatitoiminta. Raportti toimikaudelle 2017–2020. Raportit ja selvitykset 2021. Julkaisematon raportti 8.3.2021. Kuopio: Rebekka Koleh- maisen sähköiset kokoelmat.

Savonia-ammattikorkeakoulu 2021. Tutustu Savoniaan. Verkkojulkaisu. https://www.savonia.fi/tutustu-savoniaan/. Viitattu 15.3.2021.

Seyfried, Markus & Reith, Florian 2019. Mixed Methods for Research into Higher Education: Solving the Problem of Institutionalized Introspection. Teoksessa Jeroen Huisman & Malcom Tight (toim.) Theory and Method In Higher Education Research. UK: Emerald Publishing Limited.

Sote-uudistus 2021. Mikä sote-uudistus? Verkkojulkaisu. https://soteuudistus.fi/mika-sote-uudistus. Viitattu 22.3.2021.

Suomen perustuslaki 731/1999. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=suomen%20perustuslaki. Viitattu 27.1.2021.

Suomen virallinen tilasto (SVT). Paavo (Postinumeroittainen avoin tieto). 2021 julkaistu aineisto. Päi- vitetty 25.2.2021. https://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/Postinumeroalueittainen_avoin_tieto. Vii- tattu 18.4.2021.

T-Media 2021. Tampere on Suomen vetovoimaisin kaupunki. Verkkojulkaisu. 17.3.2021. https://t- media.fi/tampere-on-suomen-vetovoimaisin-kaupunki/. Viitattu 18.3.2021.

Tutkimuseettinen neuvottelukunta 2012. Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausepäilyjen käsitte- leminen Suomessa. Pdf-tiedosto. https://tenk.fi/sites/tenk.fi/files/HTK_ohje_2012.pdf. Viitattu 24.3.2021.

74 (91)

Työ- ja elinkeinoministeriö 2014. Mahdollisuuksien maaseutu. Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma 2014–2020. Raportit ja selvitykset 2014:9. https://tem.fi/documents/1410877/2859687/Mahdolli- suuksien+maaseutu+25022014.pdf/639dd068-2325-45b7-8354-c2b85d51372c/Mahdollisuuk- sien+maaseutu+25022014.pdf?version=1.0&t=1465460182000. Viitattu 20.3.2021.

Valli-Lintu, Auli 2017. Sote- ja kuntarakenteen pitkä kujanjuoksu. KAKS-kunnallisalan kehittämissää- tiön julkaisu. Raportit ja selvitykset 2017:10. https://kaks.fi/wp-content/uploads/2017/09/sote-ja- kuntarakenteen-pitka-kujanjuoksu_2.pdf. Viitattu 22.3.2021.

Valtiovarainministeriö 2018. Valtionosuudet ja kotikuntakorvaukset. Verkkojulkaisu. https://vm.fi/valtionosuudet-ja-kotikuntakorvaukset. Viitattu 29.1.2021.

Valtiovarainministeriö 2020. Kunnat käännekohdassa? Kuntien tilannekuva 2020. Valtiovarainminis- teriön julkaisuja. Raportit ja selvitykset 2020:13. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162061/VM_2020_13_Kuntien_tilannekuva_2020.pdf?sequence=1&isAllowed=y. Viitattu 1.2.2021

Vilkka, Hanna 2021. Tutki ja kehitä. 5., päivitetty painos. Jyväskylä: PS-kustannus.

75 (91)

LIITE 1: KYSELYLOMAKE 1.

Pitäjäraatitoiminnan arviointi

Pakolliset kentät merkitään asteriskilla (*) ja ne tulee täyttää lomakkeen viimeistelemiseksi.

1. Valitse pitäjäraati *

Juankoski

Karttula

Maaninka

Nilsiä

Riistavesi

Vehmersalmi

2. Rooli pitäjäraadissa *

Puheenjohtaja

Varapuheenjohtaja

Jäsen

Varajäsen

3. Montako toimikautta olet ollut mukana pitäjäraatitoiminnassa?

4. Sukupuoli

Mies

Nainen

76 (91)

En halua sanoa

5. Ikä

18-29

30-39

40-49

50-59

60-69

70-79

80 +

6. Koulutusaste

Perusaste

Toinen aste (lukio/ammattikoulu)

Opisto- tai erikoisammattikoulutusaste

Alin korkea-aste

Alempi korkeakouluaste

Ylempi korkeakouluaste

Tutkijakoulutusaste

7. Tällä hetkellä olen

Työtön

Opiskelija

Työelämässä

Eläkkeellä

77 (91)

8. Missä roolissa työskentelet? Mikäli olet eläkkeellä, vastaa viimeisimmän työsuhteesi perusteella.

Johtaja

Erityisasiantuntija

Asiantuntija

Toimihenkilö

Toimisto- tai asiakaspalvelutyöntekijä

Palvelu-, myynti- tai hoitotyöntekijä

Rakennus-, korjaus- tai valmistustyöntekijä

Prosessi- tai kuljetustyöntekijä

Maanviljelijä tai muu maataloustyöntekijä

Muu työntekijä

Yrittäjä

9. Vastaa seuraaviin väittämiin koskien pitäjäraatitoimintaa.

Täysin En samaa Täysin eri Jokseenkin enkä eri Jokseenkin samaa mieltä eri mieltä mieltä samaa mieltä mieltä

Pitäjäraatini on onnistunut toiminnassaan

Pitäjäraatini tekemät aloitteet ovat edistäneet alueen kehitystä

Pitäjäraatini toteuttamat hankkeet ovat edistäneet alueen kehitystä

Toiminta on herättänyt mielenkiintoa alueen asukkaiden keskuudessa

Pitäjäraatini edustaa kaikkia alueen asukkaita

Uudet asukkaat on otettu huomioon pitäjäraatitoiminnassa

78 (91)

10. Vastaa seuraaviin väittämiin koskien vaikuttavuutta ja toiminnan merkitystä.

Täysin En samaa Täysin eri Jokseenkin enkä eri Jokseenkin samaa mieltä eri mieltä mieltä samaa mieltä mieltä

Toiminta on vastannut odotuksiani

Pitäjäraatitoiminta on hyvä tapa päästä vaikuttamaan

Koen pitäjäraatitoiminnan hyödyllisenä minulle

Koen pitäjäraatitoiminnan hyödyllisenä alueelleni

Olen päässyt vaikuttamaan minulle tärkeisiin asioihin

Olen päässyt vaikuttamaan alueeni kehitykseen

Koen vaikutusmahdollisuuksieni kasvaneen pitäjäraatitoiminnan ansiosta

Olen kiinnostunut osallistumaan toimintaan tulevaisuudessa

11. Vastaa väittämään koskien pitäjäraatien ja Kuopion kaupungin välistä vuorovaikutusta.

Täysin En samaa Täysin eri Jokseenkin enkä eri Jokseenkin samaa mieltä eri mieltä mieltä samaa mieltä mieltä

Kaupunki on tukenut riittävästi pitäjäraateja

Kaupungin ja pitäjäraatien välinen tiedonkulku on sujuvaa

Kaupunki on ottanut pitäjäraadit huomioon alueen palvelujen suunnittelussa

Pitäjäraadit ovat päässeet vaikuttamaan alueensa palveluihin

79 (91)

Täysin En samaa Täysin eri Jokseenkin enkä eri Jokseenkin samaa mieltä eri mieltä mieltä samaa mieltä mieltä

Kaupungin tiedotus koskien alueellani kaupungin toteuttamia toimenpiteitä on ollut riittävää

12. Oma toiminta pitäjäraadissa. Aktiviteetilla tarkoitetaan pitäjäraadin toimintaa, esimerkiksi tapahtumien järjestämistä, viestintään ja tiedottamiseen osallistumista ja asukastapahtumiin osallistumista.

Kuinka moneen pitäjäraatiko- koukseen olet osallistunut?

Monessako pi- täjäraadin akti- viteetissa olet ollut mukana?

Montako aloitetta olet tehnyt pitäjäraadissa?

13. Muuta lisättävää/kommentteja koskien pitäjäraatitoimintaa?

Loput kysymykset ovat puheenjohtajille ja varapuheenjohtajille.Toivomme, että saman raadin edustajien vastaukset lukumääräisiin kysymyksiin olisivat mahdollisimman yhtenevät.

Kysymykset 13-14 koskevat pitäjäraatien toiminta-ja kehittämismäärärahojen käyttöä.

14. Mihin toimintarahaa on käytetty?

80 (91)

15. Mihin kehittämismäärärahaa on käytetty?

Kysymykset 15 -16 koskevat pitäjäraatien toimintoja ja tapahtumia lukuunottamatta pitäjäraatikokouksia.

16. Erilaisten toimintojen ja tapahtumien lukumäärä toimikausittain.

Kausi 6/2017-5/2019

Kausi 6/2019-5/2021

17. Kuvaile pitäjäraadin toimintoja ja tapahtumia.

Kysymykset 17-21 koskevat pitäjäraatien tekemien aloitteiden ja lausuntojen kautta tapahtunutta vaikuttamista alueiden kehitykseen.

18. Aloitteiden, lausuntojen ja kannanottojen lukumäärä.

81 (91)

Kaupungille

ELY-keskuksille

Ministeriöille

Muulle taholle

19. Kuvaile aloitteita, lausuntoja ja kannanottoja.

20. Kuopion kaupungin palveluista annettujen aloitteiden ja lausuntojen lukumäärä.

21. Kuvaile Kuopion kaupungin palveluista annettuja aloitteita ja lausuntoja.

82 (91)

22. Onko tiedossasi kaupungille annettuja aloitteita, jotka olisivat jo johtaneet toimenpiteisiin?

Kysymykset 22-27 koskevat pitäjäraatien kehittämistoimintaa erilaisten projektien kautta.

Hankkeella voidaan tarkoittaa joko yleisesti ymmärrettyä hanketoimintaa (esimerkiksi EU-hanke) tai pitäjäraadin itsenäisesti toteuttamaa projektimaista kehittämiskokonaisuutta.

23. Hankkeiden lukumäärä toimikausittain.

Kausi 6/2017-5/2019

Kausi 6/2019-5/2021

24. Kuvaile hankkeita.

25. Toimialarajat ylittävien hankkeiden lukumäärä.

Kausi 6/2017-5/2019

Kausi 6/2019-5/2021

83 (91)

26. Kuvaile toimialarajoja ylittäviä hankkeita.

27. Alueen ulkopuolisella rahoituksella toteutettujen hankkeiden lukumäärä.

Kausi 6/2017-5/2019

Kausi 6/2019-5/2021

28. Kuvaile alueen ulkopuolisella rahoituksella toteutettuja hankkeita.

Kysymykset 28-29 koskevat kansalaiskuulemisia. Kansalaiskuulemisilla tarkoitetaan esimerkiksi asukastapaamisia ja -iltoja sekä erilaisia foorumeja.

29. Pitäjäraadin järjestämien kansalaiskuulemisten lukumäärä toimikausittain. Kansalaiskuulemisilla tarkoitetaan esimerkiksi asukastapaamisia ja -iltoja sekä erilaisia foorumeja.

Kausi 6/2017-5/2019

Kausi 6/2019-5/2021

30. Mistä aiheista kansalaiskuulemisia on järjestetty?

84 (91)

Kysymykset 30-31 koskevat pitäjäraatien viestintää.

31. Mitä seuraavista viestintäkanavista pitäjäraadilla on käytössä?

Facebook

Instagram

Verkkosivut

Uutiskirje, kuinka usein/mille taholle?

Muu, mikä?

32. Millaisista asioista yleensä viestitään?

Kysymyksillä 31-33 koskevat pitäjäraatien toimintaan osallistuneiden uusien asukkaiden ja sidosryhmien lukumäärää.

33. Arvioi pitäraadin toimintaa osallistuneiden uusien asukkaiden (esim. alueelle lähivuosina muuttaneet/kesäasukkaat) lukumäärää.

34. Arvioi pitäjäraadin toimintaan osallistuneiden sidosryhmien lukumäärää.

85 (91)

35. Mitä eri sidosryhmiä toimintaan on osallistunut? Miten he ovat osallistuneet toimintaan?

86 (91)

LIITE 2: KYSELYLOMAKE 2

Palvelualuekysely pitäjäraatitoiminnasta toimintakautena 2017-2020

Pakolliset kentät merkitään asteriskilla (*) ja ne tulee täyttää lomakkeen viimeistelemiseksi.

1. Valitse palvelualue *

Elinvoima- ja konsernipalvelujen palvelualue

Hyvinvoinnin edistämisen palvelualue

Kasvun ja oppimisen palvelualue

Kaupunkiympäristön palvelualue

Perusturvan palvelualue

Terveydenhuollon palvelualue

2. Miten kuvailisit palvelualueenne yhteyttä pitäjäraateihin?

Ei yhteyttä Heikko Kohtalainen Hyvä Erittäin hyvä

Juankoski

Karttula

Nilsiä

Maaninka

Riistavesi

Vehmersalmi

3. Yhteistyö pitäjäraatien kanssa

Juankoski Karttula Nilsiä Maaninka Riistavesi Vehmersalmi

Minkä kuntaliitosalueen pitäjäraadin toteuttamista hankkeista ja toiminnasta olette tietoinen?

87 (91)

Juankoski Karttula Nilsiä Maaninka Riistavesi Vehmersalmi

Millä kuntaliitosalueella palvelualueenne ollut edistämässä pitäjäraadin hankkeita?

Minkä kuntaliitosalueen pitäjäraatitoimintaa palvelualueenne on hyödyntänyt omassa toiminnassaan?

Minkä kuntaliitosalueen asukkaat ovat olleet mukana suunnittelemassa palvelualueenne palveluita?

4. Kuvaile tarkemmin palvelualueenne suhdetta pitäjäraateihin.

5. Arvioi kuntaliitosalueiden uusien palvelujen lukumäärää ajanjaksolla 2017-2020.

Juankoski

Karttula

Nilsiä

Maaninka

Riistavesi

Vehmersalmi

6. Miten uudet palvelut on toteutettu?

Juankoski Karttula Nilsiä Maaninka Riistavesi Vehmersalmi

88 (91)

Juankoski Karttula Nilsiä Maaninka Riistavesi Vehmersalmi

Lähipalveluna

Palvelua on laajennettu

Digitaalisena palveluna

Ostopalveluna

Muu, mikä?

7. Kuvaile uusia palveluita.

8. Arvioi kuntaliitosalueiden poistuneiden palvelujen lukumäärää ajanjaksolla 2017-2020.

Juankoski

Karttula

Nilsiä

Maaninka

Riistavesi

Vehmersalmi

9. Miten palvelun poistaminen/lakkauttaminen/uudelleen järjestäminen on toteutettu?

Juankoski Karttula Nilsiä Maaninka Riistavesi Vehmersalmi

Poistunut lähipalveluna

89 (91)

Juankoski Karttula Nilsiä Maaninka Riistavesi Vehmersalmi

Palvelua on supistettu

Digitalisoimalla palvelu

Korvattu ostopalveluna

Palveluihin ei ole tullut muutoksia

10. Kuvaile poistuneita palveluja ja syitä niiden poistumiselle.

11. Onko palvelualueenne hyödyntänyt palvelumuotoilua tai muuta uutta menetelmää kuntaliitosalueiden palveluiden suunnittelussa?

Kyllä Ei

Palvelumuotoilua

Muuta, mitä?

90 (91)

LIITE 3: SAATEKIRJE 1.

Hyvä pitäjäraadin jäsen,

Teemme opinnäytetyötä osana Kuopion kaupungin Savonia-ammattikorkeakoululta tilaamaa pitäjäraatitoiminnan arviointia lähidemokratiajaoston 9.6.2020 3§ hyväksymän toimintasuunnitelman mukaisesti. Toivomme, että vastaisitte oheiseen kyselyyn.

Kyselyllä selvitämme pitäjäraatien kokoonpanojen alueellista ja väestöryhmittäistä edustavuutta, pitäjäraatitoimintaa ja raatien jäsenten kokemuksia. Lisäksi kyselyssä on puheenjohtajille ja varapuheenjohtajille tarkoitettu osio, jossa kartoitetaan mm. pitäjäraatien määrärahojen käyttöä, toiminnan laajuutta sekä hankkeiden ja aloitteiden lukumäärää. Toivomme, että saman raadin puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan vastaukset lukumääräisiin kysymyksiin olisivat yhtenevät.

Vastaamiseen menee aikaa noin 5 minuuttia. Puheenjohtajilta ja varapuheenjohtajilta kyselyyn vastaamiseen menee noin 10-20 minuuttia. Kyselyyn tulleita vastauksia käsitellään luottamuksellisesti ja tuloksia hyödynnetään opinnäytetyössä sekä pitäjäraatitoiminnan arvioinnissa, jonka tulokset esitellään Kuopion kaupungin valtuustolle. Vastaattehan kyselyyn viimeistään 31.12.2020.

Pääsette vastaamaan kyselyyn oheisesta linkistä.

https://link.webropolsurveys.com/S/8A67A8384FB6AD22

Kiitos kyselyyn osallistumisesta!

Lisätietoja pitäjäraatien arvioinnista Teille antaa: Ulla Santti TKI-Asiantuntija, projektipäällikkö Puh. 044 785 6921 [email protected]

Ystävällisin terveisin, Johanna Kauhanen ja Rebekka Kolehmainen Liiketalouden koulutusohjelma Savonia-ammattikorkeakoulu

91 (91)

LIITE 4: SAATEKIRJE 2.

Hyvä Asiakkuusjohtaja/Palvelupäällikkö,

Kyselyssä kartoitamme palvelualueiden ja pitäjäraatien mahdollista yhteistyötä ja palvelualueiden roolia alueiden kehityksessä. Kysymykset koskevat ajanjaksoa 2017-2020, joka on myös toiminut pitäjäraatien ensimmäisenä toimintakautena.

Pitäjäraatien toiminta-ajatuksena on edistää alueensa asukkaiden ja palvelujen käyttäjien vaikuttamis- ja osallisuusmahdollisuuksia. Pitäjäraadit tarjoavat asukkaille mahdollisuuden kehittää alueensa palveluita, demokratiaa ja yrittäjyyttä.

Pitäjäraatitoiminta käynnistettiin Kuopiossa 1.6.2017 uuden valtuustokauden alkaessa. Pitäjäraadit on perustettu Kuopion kuntaliitosalueille: Riistavesi, Vehmersalmi, Karttula, Nilsiä, Maaninka ja Juankoski. Pitäjäraadit toimivat kaupungin hallituksen asettaman lähidemokratiajaoston alaisuudessa. Pitäjäraadit eivät ole kuntalain mukainen kunnan toimielin.

Lisää tietoa pitäjäraadeista saatte osoitteesta: https://www.kuopio.fi/pitajaraadit

Vastaamiseen menee aikaa n. 5-10 minuuttia. Kyselyyn tulleita vastauksia käsitellään luottamuksellisesti ja tuloksia hyödynnetään opinnäytetyössä sekä pitäjäraatitoiminnan arvioinnissa, jonka tulokset esitellään Kuopion kaupungin valtuustolle.

Vastaattehan kyselyyn viimeistään 21.12.2020.

Pääsette vastaamaan kyselyyn oheisesta linkistä. https://link.webropolsurveys.com/S/1214337C6A4977E5

Kiitos kyselyyn osallistumisesta!

Lisätietoja pitäjäraatien arvioinnista Teille antaa: Ulla Santti TKI-Asiantuntija, projektipäällikkö Puh. 044 785 6921 [email protected]

Ystävällisin terveisin, Johanna Kauhanen ja Rebekka Kolehmainen Liiketalouden koulutusohjelma Savonia-ammattikorkeakoulu