VALIM VIESTI Suomen Valimotekninen Yhdistys ry Jäsenlehti Gjuteritekniska Förening rf Medlemsblad 1 • 2015

Opintopäivistä Maailman valimoteollisuus ja opintopäiviltä Tutkimusta Valimoalan koulutusta Mallialan historiaa

Valimoviesti 1 • 2015   Valimoviesti 1 • 2015 Valimoviesti

Tässä numerossa sivu Tässä lehdessä ilmoittavat sivu Tapahtumakalenteri 3 Alteams 40 Mallivaruste Koski 46 Beijers 2 Mallivesistämö Karttunen 46 Puheenjohtajan palsta 4 Bet-Ker 47 Meca-Trade 37 Asiamiehen asiaa 5 Calderys 47 Miilucast 46 Diaco 38, 41 Niemisen Valimo 46 Valun käytön seminaari 2015 6 Erikoisvalu 46 Peiron 46 GIFA messut 2015 8 Foseco 19 Ris-Pert 38 Talviopintopäivien vuosikymmenet 10 Hotman 47 Rodbay 46 Improlity 46 Sacotec Components 43 Talviopintopäivät 2015 14 Ins.tsto AX-LVI 46 SFTec 46 Valimoalan GolfOpen 2015 16 Karkkilan Malliapu 43 Sibelco Nordic 35 Kiteen Malliveistämö 43 Tekmur 24 Maailman valimoteollisuu 2013 20 Lapuan Valu 46 Tyrolit 40 Uuneista kustannussäästöjä 26 Line-Ma 31 Valmet Technologies, Metallurgin palsta - Kaasu- Lux 25 Jyväskylä Foundry 43 huokoisuus rautavalussa 29 Mallikolmio 40 Tampellan valimon henkilökuntaa 32 Artekno ja JTH-Service 34 Jäsenhakemuslomake 39 Yritysjäsenet 42 Valimomuseo 44 Päivän päästöt 48 Tapahtumakalenteri

Maaliskuu 2015 26.-27.3.2015 Valun käytön seminaari, Scandic Rosendahl, www.teknologiateollisuus.fi /katso sivut 6 - 7) Kesäkuu 2015 9.6.2015 Valimoalan GolfOpen 2015 (katso sivu 18)

16.-20.6.2015 GIFA / METEC / THERMPROCESS / NEWCAST 2015. Düsseldorf (D), www.gifa.de (katso sivut 8 - 9) Kansikuva: The Bright World of Metals Syyskuu 2015 15.-17.9.2015 Alihankinta 2015, Tampereen Messut, Tampere www.tampereenmessut.fi www.svy.info Lokakuu 2015 Lehti ilmestyy 4 kertaa vuodessa 2.10.2015 SVY:n 68. vuosikokous, Jyväskylä N:ro Aineiston llmestyy Marraskuu 2015 jättöpäivä viikolla 24.-27.11.2015 EuroMold 2015, Frankfurt/Main (D) 1 10.2. 11 www.euromold.de 2 10.5. 23 3 20.8. 38 4 10.11. 50 Suomen Valimoteknisen Yhdistyksen jäsenlehti Vastaava päätoimittaja Niku Nurmi, puh. 050 529 4958 • Lehtitoimikunta Niku Nurmi, puheenjohtaja ja päätoimittaja, Jani Isokääntä, toimitussihteeri, puh. 040 834 8088, Olavi Piha puh. 040 721 1220, Juhani Orkas, puh 050 556 2288 ja Ole Krogell, puh 0400 500 198 • Taitto Kaisa Ahomaa-Krogell • Aineistot: [email protected] • Painopaikka Painojussit Oy, Kerava 2015

Valimoviesti 1 • 2015  puheenjohtajan palsta

Niku Nurmi

Lehden ilmestyessä talviloma on monille jo taakse När denna tidning utkommer har många redan jäänyttä elämää. Itse kirjoittelen juttua Itä-Suomen maise- njutit av sin vintersemester. Jag skriver detta i östra Fin- missa eilisen avantouinnin karaisemana. Kokemus hetke- land härdad efter gårdagens vaksimning. Upplevensen då nä jolloin jääkylmään veteen hyppää, on lähes karmaise- man hoppr ner i det kalla vattnet är närmast kuslig, men va, mutta tunne hetki vedestä nousemisen jälkeen puoles- känslan en stund efter att man stigit upp ur vattnet är å taan on mahtava. Tässä vaiheessa tuntuu hyvältä, ettei andra sidan mäktig. I det skedet känns det bra att knogan- puurtaminen avannon tekemiseen mennyt hukkaan. Jos det inte varit förgäves. Om ni har möjlighet till motsva- teille avautuu vastaavaan mahdollisuus, niin suosittelen rande, kan jag varmt rekommendera det. sitä lämpimästi. Angående arbetssituationen i gjuterierna har inga märkba- Valimoiden työtilanteeseen ei ole tullut mitään merkittäviä ra förändringar kunnat noteras, utan alla väntar på så kal- muutoksia, joten kaikki odottavat ns. parempia aikoja ja lade bättre tider och stinna orderböcker. Världsekonomin pulleampia tilauskirjoja. Hieman valoisammalta maail- har dock den senaste tiden börjat se litet bättre ut. Stimu- mantalous on kuitenkin viimeaikoina alkanut näyttämään. lansåtgärderna som startades i USA redan för flera år se- Yhdysvalloissa jo vuosia sitten aloitettu elvytys näyttää jo dan har redan varit resultatrika och president Barak Oba- tulosta ja tammikuussa presidentti Barack Obama jo julisti ma förklarade i januari att recessionen officiellt är förbi. taantuman olevan virallisesti ohi. Vielä kun saadaan Uk- Om vi bara snart kunde få krisen i Ukraina bort från da- rainan kriisi pois päiväjärjestyksestä, niin eiköhän talous gordningen, så skulle ekonomin i Europa nog säkert börja tuolloin jälleen nousuun saada myös Euroopassa. stiga.

Perinteiset opintopäivät järjestettiin jälleen kerran Tampe- De traditionella studiedagarna ordnades än en gång i Tam- reella, paikalle saatiinkin mukavasti osallistujia mukaan. merfors och deltagandet var rätt livligt. För nuvarande Tällä hetkellä puuhataan kovaa vauhtia jo seuraavaa vuo- sysslas det redan aktivt med arrangemangen för årsmötet sikokoustamme joka pidetään Jyväskylässä, lisätietoa som i år hålls i Jyväskylä, mera information om mötet i de tapahtumasta ja sen sisällöstä tulee Valimoviestin seuraa- följande numren av Valimoviesti. vissa numeroissa. GIFA-mässan i juni närmar sig med stormsteg. Vi fick Kesäkuussa järjestettävät GIFA-messut lähenevät kovaa rikligt med anmälningar så alla förbokade platser fylldes. vauhtia, ilmoittautumisia niille saimme todella hyvin eli Utrikeskommitteen har än en gång gjort ett utmärkt arbete kaikki alustavasti varaamme paikat saatiin täytettyä. Ul- med arrangemangen. komaantoimikunta on jälleen kerran tehnyt loistavaa työtä matkajärjestelyissä. Medan ni ännu kan njuta en stund av vintern, önskar jag er alla en glad väntan på våren! Nautitaan vielä hetki talvesta ja iloista kevään odotusta teille kaikille!

 Valimoviesti 1 • 2015 Toimikunnat

Yhdistyksemme asioiden hoitamista jatkavat toimikunnat seuraavilla kokoonpanoilla: Asiamiehen Lehtitoimikunta: Niku Nurmi (puheenjohtaja), Jani Isokääntä (toimitussih- teeri) sekä jäsenet Ole Krogell, Olavi Piha ja Juhani Orkas asiaa Ulkomaan toimikunta: Carl-Johan Nybergh (puheenjohtaja) 10.2.2015 Koulutustoimikunta: Markku Eljaala (puheenjohtaja) sekä jäsenet Jouni Lehto, Niku Nurmi, Juhani Orkas, Kari Seppälä, Eero Pellikka ja Jani Isokääntä Mallijaoston toimikunta: Veijo Karttunen (puheenjohtaja), Toni Häkkinen (sihteeri) Opintopäivät sekä jäsenet Veli Vehmaa, Janne Vartama, Mikko Ojanen Opintopäivät (Tampere 5.–6.2.) aloitettiin vierailemalla ja Pekka Varttila Valimoinstituutissa. Valitettavasti työnäytöksen mallin Perinnetoimikunta: robottikoneistus kärsi teknisistä ongelmista, eikä käytän- Matti Johansson ja varajäsen Raimo Koski. nön työnäytöstä sen vuoksi nähty. Opintopäivien esitelmät olivat korkeatasoisia peilaten Paavo Tennilän rahasto tulevaisuuden menetelmiä turvallisuusnäkökohdat huomi- SVY:n hallitus päätti kokouksessaan 4.2. myöntää seuraa- oiden. Luennot herättivät vilkasta keskustelua, mikä tie- vat stipendit ja apurahat: tysti on yksi merkki onnistuneista ja mielenkiintoa herät- Häkkinen Toni: 250 € jaettavaksi parhaalle valumallin- täneistä opintopäivistä. Kiitetään vielä kaikkia luennoitsi- valmistusalan opiskelijalle keväällä. Tampereen Ammatti- joita ja paikan päällä olleita. Osallistujia oli tällä kertaa 43 opisto, Hervannan ammattioppilaitos. henkilöä. Myös koulutustoimikunta ansaitsee kiitokset Janhunen Jussi: 250 € jaettavaksi parhaalle valimoalan hyvistä aiheista ja opintopäivien järjestämisestä. opiskelijalle keväällä. Tampereen Ammattiopisto, Hervan- nan ammattioppilaitos. Ulkomaantoimikunta Rasilainen Lilli: 1200 €. Yhdistyksen kotisivujen päivitys Juhannusviikolla Düsseldorfissa pidettävät GIFA2015 ja ylläpito. messut ovat herättäneet suuresti kiinnostusta. SVY:n Lindberg Marko: 400 €. Matka-avustus opintomatkaan. järjestämän GIFA2015 -messumatkan molemmat 40 hen- Lisäksi hallitus pyysi tietojen täydennystä yhden stipendi- kilön ryhmät on myyty loppuun. Hienoa, että jäsenistö hakijan osalta. Päätös tehdään saatavan lisätiedon perus- tarttui tilaisuuteen näin innokkaasti ja lähtee katsomaan, teella seuraavassa hallituksen kokouksessa huhtikuussa. mitä kaikkea mielenkiintoista messuilta löytyy.

Jäsenistö Vuosikokous 2015 Hallitus hyväksyi kokouksessaan 4.2. yhdistyksen uusiksi Valmet Technologies Oy:n järjestelytoimikunta on aloitta- jäseniksi: nut työnsä vuosikokouksen järjestämiseksi Jyväskylään. Hämäläinen, Heini Miilucast Oy Vuosikokousohjelma ja ilmoittautumisohjeet tulevat seu- Heikkilä, Heikki URV Oy raavaan Valimoviestiin. Jalava, Kalle Aalto Yliopisto Kupiainen, Joonas Componenta Finland Oy Högfors Hyvää keväänjatkoa, Lillhannus, Johan Hentec Oy Ab Jani Isokääntä Nummi, Marita Nummek Trade Oy asiamies Oksanen, Sami Alteams Oy Rikkilä, Tommi Sulzer Pumps Finland Oy Salmisto, Panu Componenta Finland Oy Högfors Simola, Jukka Alteams Oy Vaari, Matti URV Oy SVY:n asiamies Hallitus ja asiamies toivottavat uudet jäsenet tervetulleiksi mukaan yhdistyksen toimintaan. Samanaikaisesti yhdis- Jani Isokääntä tyksestä erosi 3 henkilöä, joten yhdistyksen jäsenmäärä on Paavo Havaksen tie 5 D nyt 666 jäsentä sekä 50 yritysjäsentä. 90570 Oulu Jäsenistö on löytänyt yhdistyksen nettisivujen tuoman mahdollisuuden ilmoittautua tilaisuuksiin ja jättää jäsen- Puh 040 8348088 e-mail [email protected] hakemus. Tätä kautta ko. yhteydenottoja on tullutkin jo Pankki Nordea IBAN FI49 1012 3000 0732 11 ihan kiitettävästi. BIC NDEAFIHH Jäsenmaksut henkilö- ja yritysjäsenille toimitetaan kevään aikana.

Valimoviesti 1 • 2015  valun käytön seminaari 2015

VALUN KÄYTÖN SEMINAARI 2015 Valutuoteteollisuus muuttuvassa liiketoimintaympäristössä 26.–27.3.2015 Scandic Rosendahl, Pyynikintie 13, Tampere

Perinteinen Valun käytön seminaari järjestetään tänä vuonna 26.–27.3.2015 puolitoistapäiväisenä tapahtumana Scandic Rosendahlissa Tampereella.

Seminaarin tarkoituksena on kertoa valuteknologian uusista saavutuksista ja lisätä suunnittelijoiden tietoja valukappaleiden mahdollisuuksista erilaisissa käyttökohteissa esittämällä esimerkkejä valuratkaisujen tuomista eduista sekä kertomalla uutta tietoa hankintatoimen edellyttämistä ja valutekniikan suomista mahdollisuuksista.

Seminaari on tarkoitettu lähinnä valukomponentteja käyttävälle ja valmista- valle teollisuudelle sekä erityisesti näiden alojen tuleville ja kokeneille suunnittelijoille ja ostajille.

Tämänvuotisen seminaarin teemana on valutuoteteollisuus muuttuvassa liiketoimintaympäristössä.

Seminaarin keynote-puheenvuoron torstaina 26.3. pitää Iso-Britannian Cast Metals Federationin toimitusjohtaja Dr. Pam Murrell. Euroopan heikosta taloustilanteesta poiketen Britannian teollisuus, valutuoteteollisuus mukaan lukien, on syvän kuopan jälkeen kasvanut vauhdilla. Dr. Murrell valottaa esityksessään muutoksen taustoja.

Lisäksi seminaarin teemaan liittyviä yrityspuheenvuoroja pohjustaa ETLA: n tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö kertomalla syistä miksi tuotantotoimintaa on jälleen palaamassa Suomeen. Perjantaina 27.3. seminaarissa keskitytään valunsuunnittelun ja uusien valutekniikoiden luomiin mielenkiintoisiin mahdollisuuksiin.

Osallistuminen Ilmoittautumisaika on umpeutunut kun tämä Valimoviesti ilmestyy. Jos haluat osallistua, tiedustele mahdollisuutta ottamalla yhteyttä alla mainittui- hin yhteyshenkilöihin. Lisätietoja http://teknologiateollisuus.fi/fi/ajankoh- taista/tapahtumat/valun-kayton-seminaari-26-2732015-tampere-0

Lisätietoja Seminaariohjelma: Juhani Orkas, puh. 050-556 2288. Ilmoittautumiset ja käytännön järjestelyt: Leena Eiranto, puh. 040-559 1881

 Valimoviesti 1 • 2015 Torstai 26.3.2015 Perjantai 27.3.2015 Päivän puheenjohtajana on Heikki Zitting Päivän puheenjohtajana on Pasi Mäkinen

8.30 Ilmoittautuminen ja kahvi 09.00 Oikeaoppinen valukomponentin 3D-suunnittelu Tapani Honkavaara, Aalto-yliopisto/Innokas 9.30 Avaus Medical Engineering Puheenjohtaja Heikki Zitting, Valutuoteteollisuusyhdistys ry, VALTY Valunsimulointi tänään Design Engineer Tuukka Kivi, Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät Minerals Oy Lokomo Steel Foundry Pääekonomisti Jukka Palokangas, Teknologiateollisuus ry 10.00 Tauko

10.20 Tauko 10.20 Tuotteen uudelleensuunnittelu (re-engineering) – tehokkain keino kokonaiskustannusten 10.40 Keynote puheenvuoro: hallintaan The Casting Industry - a UK perspective: does Development Manager Arto Muikku, the strength of the UK Economy mean good Gardner Denver Oy news for the UK casting industry? Dr. Pam Murrell, Ajankohtaista Teknologiateollisuudesta ja Cast Metals Federation, Great Britain valimotutkimuksesta Prof. Juhani Orkas, 12.00 Lounas Valutuoteteollisuusyhdistys ry, Aalto yliopisto

13.30 Suomi globalisaation pyörteissä: globalisaatio 11.30 Seminaarin päättäminen hajotti kansalliset klusterit, palaako tuotanto Puheenjohtaja Heikki Zitting, VALTY ry Suomeen, mikä määrää tuotannon sijainnin, tulevaisuus 11.40 Lounas Tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö, ETLA Hyvää kotimatkaa! Valimoiden ja valunkäyttäjien case-esityksiä uusista toimintatavoista tiukentuneessa globaalissa kilpailutilanteessa:

Advanced engineering Toimitusjohtaja Heikki Lehtonen, Componenta Oyj

15.00 Kahvi

15.20 Alteams globalisaation pyörteissä - kuuntele asiakkaita! Toimitusjohtaja Asko Nevala, Alteams Oy

Uudenkaupungin Rautavalimon globaali toimintatapa Toimitusjohtaja Arno Pelkonen, avainasiakaspäällikkö Anne Raitakari ja johtaja, supply systems Klaus Eronen Uudenkaupungin Rautavalimo Oy n. 17:00 Päivän päätös

17.00 - 19.00 Rosendahlin saunat, uima-allas, kuntoiluhuone tai Pyynikin ulkoilupolut käytettävissä 19.00 Kontaktitilaisuus (stipendien jako, iltapala, cocktails) 21.00 Valomerkki (tilat käytettävissä loppuillan)

V alimoviesti 1 • 2015  GIFA Messut 16.6.–20.6.2015 Düsseldorfissa

GIFA-messut järjestetään nyt 13. kerran. Yhtä aikaa GIFA–messujen kanssa järjeste- tään METEC-metallurgian messut, THERMPROCESS-messut ja NEWCAST-valutuote- messut. GIFA-messut ovat edelleen selvästi näistä suurimmat. Lisäinformaatiota GIFA- messuista löytyy sivuista www.GIFA.de.

SVY:n kahdelle GIFA–messumatkalle on ilmoittautunut 98 SVY:n jäsentä, neljä vuotta sitten lähtijöitä oli 108. Suurin kiinnostus on ollut kaksipäiväiseen messumatkaan eli Matka 1:een. Hotelleista A & O Düsseldorf Hbf ja B & B Düsseldorf Hbf on saatu lisähuoneita mutta osa lähtijöistä on jouduttu sijoittamaan uuteen majoituspaikkaan: hotel- li Auszeitiin. Finnair on myös pystynyt antamaan meille riittävästi lisäpaikkoja, joten siltäkin osin kaikki on kunnossa.

Messumatkan ennakkomaksu on laskutettu HRG Nordicin toimesta. Loppumaksun HRG Nordic laskuttaa 27.3.2015 mennessä. Matkaliput toimitetaan matkaan lähtijöille sähköpostitse hyvissä ajoin ennen mat- kalle lähtöä.

SVY:n yhdyshenkilönä messujen aikana toimii Jani Isokääntä, GSM +358 (0) 40 834 8088. Hän on paikan päällä maanantai-illasta torstai- hin. Hän koordinoi mm. bussikuljetukset ja auttaa mahdollisissa ongel- missa, kuten sairastumisissa tai esineiden katoamisissa.

Matkalippujen mukana toimitettavassa liitetiedostossa on tarkempaa informaatiota bussikuljetuksista ja matkatavaroiden siirrosta tulo- ja lähtöpäivinä.

Syyskuun Valimoviesti 3. lehdessä julkaistaan aikanaan mielenkiintoi- simmat messu-uutiset.

Ulkomaantoimikunta / Calle Nybergh

Tietoja näytteilleasettajista ja hallikartat - mm. interaktiivinen halli- kartta - osoitteessa www.gifa.de

 Valimoviesti 1 • 2015 Valimoviesti 1 • 2015  SVY kouluttaa jäsenistöään

Olavi Piha, teksti ja valokuvat Kaisu Soivio, referaatit Talviopintopäivien vuosikymmenet ---- SVY:n 32. Talviopintopäivät Tampereella

Kouluttamisen varhaishistoriaa Koulutusanti oli täyttä asiaa Lyhyt muinaishistoriallinen katsaus Suomen Valimomiesten Yhdistyksen alkutaipaleella ei ollut erillisiä koulutuspäiviä, Liiton koulutustoimintaan osoittaa, kuinka pienillä varoilla mutta eipä ollut koulutus- tai kotimaantoimikuntaakaan. ja innostuneisuudella voidaan saada aikaan hämmästyttäviä Valimotoimintaan liittyvä koulutus jaettiin pääsääntöisesti tuloksia ja vuosikymmeniä kestävää koulutustoimintaa. liittokokouksissa pidettävien asiapitoisten esitelmien kautta. 1940-luvulla, siis jo Suomen Valimomiesten Liiton toimin- Useimmiten nämä julkaistiin myös yhdistyksen äänenkan- nan aamuhämärissä yhdistyksen vetäjät ymmärsivät asian- nattajassa, joka oli nimeltään Suomen Valimomies. Lehti tuntemuksen ja ammattitiedon tärkeyden. Osaaminen ja lienee jaettu jäsenille jäsenetuna maksettua jäsenmaksua menestys pohjautuvat aina uusimpaan ja tutkittuun tietoon, vastaan. Suomen Valimomies ilmestyi tuhtina 60-sivuisena jolla yritystoiminnassakin saavutetaan pysyviä tuloksia. tietopakettina 1949–1954. Näinä vuosina julkaisuissa saa- Tämä koskee kaikkea teollista toimintaa – niin myös vali- vutettiin 7 000 sivun yhteismäärä. Suomen Valimomies oli moteollisuutta. ammattilehtenä aikansa edelläkävijä Suomessa, sillä sen Suomen Valimomies 1–2/1950 toteaa yhdistyksen toi- kansi oli värillinen ensimmäisestä numerosta lähtien, mikä minnasta seuraavasti: tuolloin oli ennenkuulumattoman harvinaista. ”Osastojen toiminta on saanut yhä säännöllisemmät Vuoden 1949 liittokokouksessa pidettiin suuri määrä muodot. Erikoisesti on mainittava Helsingin osasto, jonka luentoja. Aiheet olivat ajankohtaisia ja monipuolisia aina toiminta on ollut esimerkillisen vilkasta. Tämä johtuu pait- ulkomaanterveisiä myöden: si sen keskeisestä asemasta maan pääkaupungissa Helsin- – Prof. Tikkanen: Matkahavaintoja Ranskasta, Italiasta ja gissä, johon on suhteellisen helppo saada jäsenet tulemaan Sveitsistä kokouksiin, ennen kaikkea piirin tarmokkaista johtomiehis- – Ins. Autere: Välähdyksiä Englannin valimoteollisuudes- tä, joista on mainittava puheenjohtajana toimineet yli-in- ta sinööri E. Alander ja johtaja B. Lehtonen sekä piirin sihtee- – Maist. Ingman: Keinoja valuraudan imuvirheiden poista- ri johtaja G. Heikkilä. Piiri on vuoden aikana pitänyt 3 miseksi yleistä kokousta ja joulu-juhlan, mihinkä jäsenet osallistui- – Työnjoht. Saaristo: Valimo-oppilaiden kasvatuksesta ja vat naisineen. Osanotto kaikkiin kokouksiin on ollut hyvin ammattiin kehittämisestä työmaalla runsasta. Lisäksi oli osasto runsaslukuisesti mukana liiton – Tri-ins. Asanti: Suomessa käytännössä olevien kupooli- vuosikokouksessa.” uunien mitat ja käyttötietoja uunin toiminnasta – Ins. Niemi: Kupoliuunien taloudellinen käyttö Yhdistystoimintaa 1940-luvulla Esitelmiä seurasi aina vilkas keskustelu, jossa esitettyjä Suomen Valimomiesten Liiton alkuaikojen valtavan aktii- asioita pohdittiin monelta kantilta. Kokouksissa esitettiin visessa toiminnassa riittää hämmästelemistä. Voisi hyvällä myös erilaisia valimoalaan läheisesti liittyviä teollisuusfil- syyllä käyttää muodikasta sanontaa: toiminta oli yltiöaktii- mejä. vista. Helsingin piirin lisäksi myös Tampereen yhdistystoimin- Esimerkkinä käytän liittokokousta vuonna 1949, jolloin ta oli hyvin vilkasta. Se on sinänsä ymmärrettävääkin, sillä Karkkilaan matkusti 227 osallistujaa. Yhdistyksessä oli juuri siellä sijaitsi useita isoja valimoita. Toimintavuonna tuolloin 269 jäsentä. Tästä saadaan osallistumisaktiivisuu- 1950 oli peräti kolme piirikokousta. Niissä pidettiin lukuisia deksi hämmästyttävä 85 %. Nykypäivään siirrettynä vastaa- esitelmiä ja alustuksia, joista mainittakoon vaikkapa seu- va osallistumisprosentti toisi yhdistyksemme vuosikokouk- raavat: seen noin 650–700 osallistujaa! – Ins. Ahlroos: Yhteistoiminnan tehostaminen jäsenten

10 Valimoviesti 1 • 2015 keskuudessa kokousten välillä toimisto/Collan).” – Ins. Eskola: Alustus valurautaromun lajittelun merkityk- Siinä asia oli kaikessa lyhykäisyydessään. Tästä alkoi sestä yhdistyksemme katkeamaton koulutustoiminta, joka tunne- – Ins. Ahlroos: Hukkatyön tarkkailun järjestely Lokomon taan nimellä Talviopintopäivät tai tuttavallisemmin nimellä teräsvalimossa Opintopäivät. – Työnjohtaja Tolppaniemi: Raudan valannasta 40 vuotta sitten Opintopäivätoiminnan alku – Tekn. Paakkunainen: Kuonajöötien käyttö ja merkitys Opintopäivätoiminta saatiin liikkeelle jo ennen kuin yhdis- valussa tyksellä oli omaa jäsenlehteä. Helppoa toiminnan käynnis- täminen ei kuitenkaan ollut. Ei ollut omaa jäsenlehteä, ei 1940-luvun kokousmatkailua ollut sähköposteja eikä kännyköitä – tietenkään. Kutsut ja Valimomiehille on ja on aina ollut tärkeää päästä näkemään tiedotus tulevasta koulutuksesta hoidettiin Konepajamies- muita valimoita ja oppia näkemästään. Tehdasvierailujen lehden kautta sekä kirjepostituksella jäsenten kotiosoittee- perinne on pysynyt muuttumattomana vuosikymmenestä seen. Tämä luonnollisesti oli kovin työlästä ja yhdistyksel- toiseen. Nykyisessä kansainvälisessä toimintaympäristössä le kallistakin, puhumattakaan siitä, kuinka epävarmaa tiedon tätä toteutetaan ulkomaan opintomatkojen muodossa, silti perille meno oli. Nämä vaikeudet olivat eräs syy yhdistyk- kotimaankaan tehdasvierailuita unohtamatta. Toimintakau- sen jäsenlehden perustamiselle. della 1949–1950 tehdaskäynnit suoritettiin mm. seuraaviin Ensimmäisinä vuosina tilaisuudesta käytettiin nimitystä yrityksiin: Tampella Oy, Lokomo Oy, Jylhävaara, Högfors, Teemapäivä. Vuonna 1987 otettiin käyttöön nykyinen nimi. Lappeenrannan Konepaja Oy, Paraisten Kalkkivuori Oy, Samalla vakiintui ajankohdaksi viikon 6 torstai ja perjantai. Vuoksenniska Oy. Aikamoista matkailua, erityisesti ajan- Ajankohta on pysynyt samana muutamaa laivakokousta kohta huomioiden! lukuun ottamatta vuosikymmenestä toiseen. Ajankohdan Vanhan ja kuluneenkin sanonnan mukaan matkailu avar- valinta on siis ollut harvinaisen onnistunut. taa. Varmaan näin onkin. Kokousmatkailu kuitenkin vie Osallistujien määrä toiminnan alussa – noin 70 henkeä aikaa ja maksaa rahaa. Sodan runtelemassa metalliteollisuu- kurssia kohden – oli hämmästyttävän korkea. Tyypillistä dessamme kaikkia työntekijöitä tarvittiin koko ajan kipeäs- silloiselle aktiiviselle SVY:n toiminnalle oli, että lisäksi ti ja ammattimiehistä oli huutava pula, joten itsestäänsel- myös paikallisosastot järjestivät koulutuksellisia teemapäi- vyytenä kokousmatkoja ei kuitenkaan voinut pitää. Suomen viä. Koulutuksen ja oppimisen lisäksi SVY:n piirissä järjes- Valimomiesten Liitto SVL tiedosti tämän tosiasian ja kään- tettiin vapaampaakin toimintaa, kuten kalastuskilpailuja. tyi asiassa Suomen Metalliteollisuusyhdistyksen puoleen Valimomiehet olivat sekä oppimishalukkaita että myös pi- pyytäen, että Metalliteollisuusyhdistys selostaisi jäsenilleen tivät toistensa tapaamista todella tärkeänä. Yhdistyksemme Suomen Valimomiesten Liiton tarkoitusta. Tavoitteena oli, jäsenet siis halusivat verkostoitua jo paljon ennen kuin että Metalliteollisuusyhdistys koettaisi vaikuttaa siihen, koko sanaa oli edes keksitty. että tehtaat päästäisivät insinöörejään ja työnjohtajiaan ai- empaa enemmän kokouksiin ja heille korvattaisiin heidän matkakulunsa. Ja näin ilmeisesti on tapahtunutkin, mistä osoituksena aktiivinen osallistuminen liittokokouksiin. Kun miettii, kuinka tavattoman puutteellisissa oloissa erityisesti pohjoisissa valimoissamme liki 70 vuotta sitten töitä tehtiin ja minkälainen oli esimerkiksi maanteiden kunto, ei tarvitse oikeastaan ihmetellä sitä, että SVL:n Poh- jois-Suomen osaston toiminta osoittautui hyvin vaikeaksi. Esimerkiksi kaukopuhelut tilattiin aikaisin aamulla työpai- kalle mennessä, ja joskus ne yhdistettiin tilaajalle vasta il- tapäivällä tai jopa seuraavana päivänä. Pohjois-Suomen valurit ehdottivatkin ennakkoluulottomasti, että osasto pu- retaan ja jäsenet liitetään Helsingin osastoon.

Opintopäivät 1984–2015 Konepajamies-lehdessä 10/1983 sivulla 33 sijaitsee vaati- maton otsikko ja kahden kappaleen pituinen tekstinpätkä: ”VALIMOTEKNINEN YHDISTYS TIEDOTTAA SVY:n kotimaan toimikunta järjestää 17.2.1984 Tampe- reella teemapäivän aiheesta Valimoteollisuuden ympäris- tönsuojelu. Tilaisuudessa selvittävät useat arvovaltaiset asiantuntijat ilmansuojelu- ja jätehuoltolakien vaatimia toimenpiteitä ja antavat neuvoja yhteistyöstä ympäristönvi- ranomaisten kanssa. Aiheeseen liittyviä kysymyksiä voidaan etukäteen jättää teemapäivällä koottavan paneelin vastattavaksi (SVY:n ►

Valimoviesti 1 • 2015 11 Opintopäivät-konsepti kehittyy koko ajan. Oman työn ohessa suoritettava työ tehdään ilman Opintopäivien ajankohta on pysynyt vakiona, mutta koulu- korvausta, eikä kahden päivän koulutustilaisuuden järjestä- tustoiminnan piirissä on tapahtunut ja tapahtuu yhä muun- minen onnistu mitenkään ilman kuukausia etukäteen aloi- tautumista ajan vaatimusten mukaiseksi. Tämähän on toki tettua valmistautumista. Koulutustoimikunnan jäsenet selvää – enää ei esitetä kupoliuuniin liittyviä energialaskel- seuraavat koko ajan valimoalan ajankohtaisia tapahtumia, mia. Koulutusohjelma käsittää nykyään pitkälle kehittynyt- ja vievät siihen liittyen ideoitaan koulutustoimikuntaan tä tietotekniikkaa: 3D-kamerakuvaus, sähköinen mallinval- pohdittavaksi. mistus, valumallien valmistaminen robotilla, valutapahtuman Koulutustoimikunta on tarkoituksella melkoisen laaja simulointi, CAD-ohjelmistojen käyttö, valujen robottiavus- kokoonpanoltaan edustaen eri materiaaleja ja valmistusme- teinen puhdistus jne. Mukana ohjelmissa pidetään valimoil- netelmiä, tutkimusta ja koulutusta sekä valimoteollisuudel- lemme ja niiden imagolle tärkeät ympäristönsuojelu ja le raaka-aineita ja koneita toimittavaa teollisuutta. Tällainen työturvallisuus. laajapohjainen tuntuma valimoteollisuuteen takaa sen, että Opintopäivien aikana useampi tuhat osallistujaa on vuo- jäsenistön koulutustarpeet tulevat kuulluiksi herkästi, laa- sien varrella saanut täsmällistä ja uusinta tietoa omalta jasti ja ennakoivasti. Tällä hetkellä koulutustoimikunta alaltaan. Lisäksi kannattaa muistaa, että sadat luennoitsijat koostuu 7 jäsenestä: puheenjohtajana on Markku Eljaala ja ovat valmistaneet esitelmänsä ja joutuneet laittamaan asiat jäseninä Jani Isokääntä, Juhani Orkas, Eero Pellikka, Kari paperille – näin myös luennoitsijat ovat kehittäneet omaa Seppälä, Jouni Lehto ja Niku Nurmi. osaamisalaansa. Kaksipäiväisen tapahtuman ensimmäinen Koulutustoimikunnan puheenjohtajan toimikausi näyt- aamupäivä vietetään tutustumalla paikkakunnalla sijaitse- täisi olevan keskimäärin noin kolme vuotta. Poikkeuksen vaan tehtaaseen tai oppilaitokseen, sitten syödään lounas ja tekee professori Juhani Orkas, joka on vetänyt toimikuntaa istutaan pitkä iltapäivä kuunnellen luentoja. Luentojen jäl- kahteen otteeseen yhteensä yhdeksän vuotta ja toimii ny- keen ja myöhemmin illallakin kurssilaisilla on mahdollisuus kyisessäkin koulutustoimikunnassa jäsenen ominaisuudes- tehdä lisäkysymyksiä luennon aiheeseen liittyen. sa. Diplomi-insinööri Pekka Salonen toimi neljä vuotta koulutustoimikunnan puheenjohtajana ja on runoillut usei- Koulutustoimikunta on avainasemassa ta hauskoja teemoja, kuten esimerkiksi vuoden 2005 teeman, Romurallia sulatossa. Kolmen vuosikymmen aikana koulu- SVY:n koulutustoimikunta ei ehkä ole niin näkyvästi esillä tustoimikunnan puheenjohtajana ovat toimineet: nykyinen yhdistyksen toiminnassa kuin voisi olla, mutta jäsenistön puheenjohtaja Markku Eljaala, Ilkka Rytky, Kim Laine, kannalta merkittävää suunnittelu- ja taustatyötä se suorittaa Juhani Orkas, Pekka Salonen, Leo Uschanov ja Pentti Eklund

12 Valimoviesti 1 • 2015 (uusimmasta vanhimpaan lueteltuna). Vanhin asiakirjoista sa ja oppimassa. Professori Campbell on maailman tunne- löydetty maininta on diplomi-insinööri Pentti Eklund, joka tuimpia ja arvostetuimpia valuteknologian osaajia. Hänen toimi kotimaantoimikunnan puheenjohtajana, kun Opinto- laatimansa oppikirjat ovat käytössä ympäri maailman, niin päivät järjestettiin vuonna 1991. myös Suomessa. Campbell luennoi loistavaan pedagogiseen tyyliinsä Koulutusstrategiaa terävöitetään kaksi pitkää luentoa molempina päivinä. Esityskieli oli englanti, mutta se ei tuntunut viestin perille menoa suurem- Vuonna 1999 koulutustoimikunta sai jäsenistöltä palautetta min haittaavan. Paikalla oli nimittäin diplomi-insinööri ja siihen liittyen otti tehtäväkseen koulutuspäivien rakenteen Paavo Tennilä, joka auttoi kimurantimpien kohtien yli. Ja kehittämisen ja strategian terävöittämisen. Nykyaikainen mikä parasta, jaossa oli myös Paavon laatima suomennos termi varmaan olisi rakenneuudistus. Tuolloin oli tultu ti- luentojen keskeisistä aiheista. lanteeseen, jossa ongelmaksi koettiin koulutuspäivien haja- Professori Campbell on kehittänyt pitkän tiedemiesuran- naisuus mutta myös samankaltaisuus sekä Valun käytön sa aikana useita sloganeita, jotka elävät vuosikymmenestä seminaarin että SVY:n vuosikokoustarjonnan kanssa. Jäse- toiseen. Tällaisia ovat esimerkiksi ”The wonderful way of nistön toive oli saada koulutuspäiville selkeät teemat, joiden making bad castings” ja ”The 10 Rules of Castings”. Tam- mukaan koulutustapahtuma etenisi. pereella hän puhui sulan virtaamisesta muottiin (maaginen Koulutustoimikunta otti haastavan tavoitteen: yhdistyk- 0,5 m/s), kanavistosuunnittelusta ja näihin liittyvistä kym- sessä piti päästä syvällisempään ja samalla selvästi segmen- menestä säännöstä. toituvampaan koulutukseen. Kun ottaa huomioon valimo- Campbellin 10 sääntöä antavat vahvaa teoreettista pohjaa maailman tavattoman monimuotoisuuden, tehtävä ei suin- valuosaamiselle mutta ns. peukalosääntöjä käytännön vali- kaan ollut helppo. Eikä se ole helppo vielä tänäkään päivä- momiehellekin. Säännöt tai paremminkin teoriat on kehi- nä. tetty tavattoman akateemisen ja monimutkaisen matematii- SVY:n koulutustoiminnan kuningasajatukseksi muotou- kan avulla. Keskeistä on huomata, että säännöt eivät ole tui loppuvuodesta 1999 ajatus siitä, että periaatteellisesta Campbellin ”keksintöjä” tai yliopistossa kokeellisin tulok- valuprosessista otetaan tietty selvästi rajattu osa kulloisten- sin saatuja sääntöjä. Kaikki lähtökohdat ja teoriat perustuvat kin koulutuspäivien teemaksi. Kaikissa valimoissa ei tieten- tunnustettuihin fysikaalisiin ilmiöihin, ja ne on kokeellisin kään kaikkia osia ole, mutta periaatteessa valuprosessi tuloksin myöhemmin todennettu. Aiheesta enemmän kiin- etenee lyhyen kaavan mukaan kerrottuna seuraavasti: valu- nostuneen kannattaakin hankkia Campbellin kirja Castings tuotteen valusuunnittelu, valumallivarusteiden valmistus, Practice, The 10 Rules of Castings. Tähän kirjaan hän on hiekan valmistus, keernojen valmistus, keernoittaminen, panostanut koko puoli vuosisataa kestäneen osaamisensa. kaavaus, muotin valmistus, sulatus, valutapahtuma, puhdis- Jos kerrataan ja yksinkertaistetaan asia äärimmilleen, sään- tus, tarkastus, lukuisat erilaiset jälkikäsittelyt, valimon si- töjen aiheet ovat seuraavat: säiset kuljetukset, työsuojeluasiat, ympäristönsuojelu. 1. Tuota hyvänlaatuista sulaa. Ajatus oli, että tiettyyn tarkasti rajattuun aiheeseen hankitaan 2. Vältä sularintamavikoja. sitten paikalle oman alansa johtavat ulkomaiset ja kotimai- 3. Vältä sularintaman pysähtymistä. set gurut. 4. Vältä kuplavikoja. Koulutuspäivien tulee olla ensisijaisesti oppimistapahtu- 5. Vältä keernan puhalluksia. ma, mutta se ei suinkaan sulje pois sitä näkökulmaa, että 6. Vältä imuvikoja. yhdistys tarjoaa yhä tänäkin päivänä aivan verrattomat 7. Vältä konvektiovikoja. puitteet verkostoitumiselle. SVY:n toimintaan kuuluva 8. Suunnittele suotautumien jakauma. yhdessäolo on yhdistyksemme keskeinen arvo, ja sitä vah- 9. Ohjaa jäännösjännityksiä. vistetaan muun muassa järjestämällä koulutustapahtuma 10. Määritä lähtö- ja kiinnityskohdat. kaksipäiväisenä. Näin Opintopäivät tarjoaa myös kiireettö- män hetken kollegojen kanssa käytävään keskusteluun. Opintopäivien teemat

Professori Campbell esiintyy 2002 Ensimmäisestä tapahtumasta alkaen on Opintopäivät toteu- tettu tietyn teeman tai työnimen alla. Teeman rajaamista ja Jokainen koulutuspäivä on paikkansa ansainnut, ja kaikki fokusointia on vuosien kuluessa terävöitetty edellä kuvatul- Opintopäivät ovat takuulla antaneet oivallista opetusta sitä la tavalla. Teemat ja järjestämispaikkakunnat ovat aikajär- tarvitsevalle. Opintopäivien historiassa on kuitenkin eräs jestyksessä seuraavat: kohokohta, joka on nostettava esille yhtään muita koulutus- – 1984 Valimoteollisuuden ympäristönsuojelu, Tampere tapahtumia väheksymättä. Koulutustoimikunta oli vuonna – 1985 Valimot ja konepajat kilpailun paineessa, Hyvin- 1999 ottanut todella tosissaan tavoitteensa saada Opintopäi- kää ville maailman parhaat luennoitsijat, ihan ne oikeat maail- – 1986 Uudet tekniikat – mahdollisuuksia vai uhkia, Vääk- mantason gurut – ja onnistui siinä hienosti 2002. sy Vuoden 2002 Opintopäiville saapui luennoimaan profes- – 1987 Oikeiden menetelmien valinta kilpailukyvyn pe- sori John Campbell Birminghamin yliopistosta. Päivien rustana, Tampere teemaksi oli valittu osuvasti ”Guru puhuu – kuuntele ja opi!”. – 1988 Sulatustekniikka, Vaasa Ja meitä valimomiehiä olikin Tampereella Pinjassa ainakin – 1989 Tarkka valu, Hyvinkää kaksinkertainen määrä tavalliseen verrattuna kuuntelemas- – 1990 Tuottavuuspeli ja Parake, Rauma

Valimoviesti 1 • 2015 13 – 1991 Uunien vuoraus ja sulan suodatus, Jyväskylä – 1992 Tietotekniikka ja kustannushallinta, Tampere – 1993 Tehokkuutta keernanvalmistukseen, Opintopäivät – 1994 Simuloinnistako apu? Mallimateriaalit ja mallike- miaa, Tampere 2015 – 1995 Valimot ja kehittyvä ympäristötekniikka, valutuo- te uudessa suunnitteluketjussa, Karhula – 1996 Valimotekniikka uudistuu – unohtuuko ihminen? Tampere – 1997 Valun viimeistely tänään – poistuuko puhdistustyö? Valkeakoski Helmikuun ensimmäisellä viikolla eli viikon 6 torstaina – 1998 Tietotekniikka ja toiminnan laatu – ajan vaatimus, vuonna 2015 saapui 42 henkilöä Hotelli Scandic Rosendah- Tampere liin haistelemaan valumallivalmistuksen uusimpia tuulia. – 1999 Valimotekniikan uudet tuulet, Harjavalta Aamu oli vietetty tutustumalla Valimoinstituutin toimintaan – 2000 Ympäristötietoinen ja kansainvälinen valimoala, ja siellä robotilla suoritettavaan mallinvalmistukseen. Tampere Luennot keskittyivät valumallien valmistamiseen uusim- – 2001 Oikea sulatus – vahva valu, Silja Europa man tekniikan avulla, kun esimerkiksi halutaan valmistaa – 2002 Guru puhuu – kuuntele ja opi, Tampere poikkeuksellisen nopeasti valumallivarusteet pursottamalla – 2003 Muottiko mättää kun malli jättää, Tampere ne muovista tai valmistaa valumalli robotin avulla Saimme – 2004 Valu ergonomiseksi tuotteeksi, Viking Isabella asiasta useita teoreettisia katsauksia. Selkeää käytännön – 2005 Romurallia sulatossa, Ikaalinen näkökulmaa kuulimme, kun yhdistyksemme mallijaoksen – 2006 Ideoi, optimoi, simuloi – mallit ja menetelmät puheenjohtaja Veijo Karttunen kertoi hankkimansa laitteis- kuntoon, Tampere ton käyttöönotosta, koulutuksesta ja teollisesta käytöstä. – 2007 Muotit ja muottimateriaalit – hyvä muotti, vähem- Suomalaisten mallivalmistajien keskuudessa on siis tehty män murheita, Tampere aivan konkreettisia teollisuusinvestointeja näihin uusimpiin – 2008 Valujen viimeistely ja lämpökäsittely, Tampere valmistustekniikoihin, hienoja teorioita on viety ja ollaan – 2009 Sulattaminen ja senkkakäsittelyt, Tampere viemässä teolliseen toimintaan. – 2010 Valeita läheltä ja kaukaa, Tampere – 2011 Muotti muutoksen kourissa, Tampere – 2012 Mallit – mitä nyt? Tampere – 2013 Viimeisintä viimeistelystä, Tampere – 2014 Sulatuksen saloja, Tampere – 2015 Hyvin suunniteltu on puoliksi valettu, Tampere

Työnjako SVY:n ja VALTY:n välillä toimii Vuosikymmenten saatossa käytäntö on Suomessa muotou- tunut niin, että Valutuoteteollisuusyhdistys ry:n järjestämä Valun käytön seminaari ja SVY:n Opintopäivät tukevat toisiaan eivätkä suinkaan kilpaile keskenään osallistujista. Molemmille on jatkuva ja väkevä kentän tarve. Kyllä suo- malaiseen valimo- ja konepajateollisuuteen kaksi koulutus- tapahtumaa mahtuu oikein hyvin. Jako on kristallinkirkas: Valun käytön seminaari on ensisijaisesti valutuotteiden Koulutustoimikunnan puheenjohtaja Markku Eljaala avasi koulutus- suunnittelijoiden ja käyttäjien tilaisuus. Näyttääkin siltä, tilaisuuden, jakoi puheenvuorot ja piti koulutustilaisuuden aikataulun että näissä tilaisuuksissa enemmistö on osallistujia, jotka hienosti kurissa. eivät ole yhdistyksemme jäseniä. Opintopäivät sen sijaan on suunnattu jäsenillemme, ja tapahtuman osallistujat ovat siis jo lähtökohtaisestikin yhdistyksemme jäseniä. Näinhän tulee olla jo verotuksellisistakin syistä. Opintopäivien fokus on ja pysyy valutuotteiden ja -mallien valmistamisessa.

Vuoden 2015 Opintopäivien osallistujalistassa oli 42 nimeä. Tässä on yleiskuva tarkkaavaisesta yleisöstä.

14 Valimoviesti 1 • 2015 Opintopäivien 2015 annista julkaistaan ohessa neljä re- feraattia:

Muovitulostuksen mahdollisuudet mallien ja keernalaatikoiden valmistuksessa

Muovipursotus tarjoa monipuoliset mahdollisuudet, ja tu- losteiden mekaaniset ominaisuudet ovat hyvät. Muovisten 3D-tulosteiden käyttökohteita ovat mm. mallit, muotit, prototyypit, tukirakenteet ja pienet teolliset sarjat. Yleisim- mät Prenta Oy:n asiakkaiden käyttämät materiaalit ovat PLA, ABS ja PVA. Muovitulostus on materiaalia lisäävä menetelmä, mutta muuten perusperiaate on hyvin lähellä esimerkiksi tietoko- neohjatun jyrsinkoneen toimintaperiaatetta. Muovitulostuk- sessa tietokone ohjaa tulostuspäätä x-, y- ja z-akselien suhteen kerros kerrokselta ja tulostuspään läpi syötetään Prenta Oy on kangasalalainen yritys, joka on toiminut vuoden 2013 materiaali alustalle. Siltamaisten rakenteiden tulostamisek- alusta, kertoi toimitusjohtaja Riku Rusanen esitelmässään. Yritys keskit- si voidaan käyttää jälkikäteen helposti poistettavaa tukira- tyy 3D-tulostimien kehittämiseen ja valmistamiseen tarjoten asiakkaille kennemateriaalia, kuten vesiliukoista PVA:ta, joten tulos- räätälöityjä ratkaisuja. tettavat muodot ovat varsin vapaita. Useamman tulostuspään tulostimilla on mahdollista valmistaa monimateriaaliraken- teita ja käyttää tukirakenteita joustavasti tulostettaessa. Yleisimmät pursotusmateriaalit ovat polylaktidi (PLA), akryylibutaanistyreeni (ABS) ja polyvinyyli (PVA). PLA on biohajoava ja bioperäinen materiaali, jonka raaka-aineena voidaan käyttää mm. maissitärkkelystä tai sokeriruokoa. ABS on kestomuovi, jolla on hyvät mekaaniset ominaisuu- det. Se kestää heikkoja happoja ja emäksiä mutta ei liuotti- mia, kuten alkoholia tai asetonia. PVA on tukimateriaalina käytetty vesiliukoinen synteettinen polymeeri, joka on helppo poistaa lopputuotteesta liottamalla tulostetta hana- vedessä. Materiaaleja on tarjolla varsin laaja kirjo eri sovel- luskohteisiin, mutta esimerkiksi tulostettavan materiaalin kutistuman hallinta on haaste. Lisäksi materiaalien tasalaa- tuisuus ja saatavuus voivat aiheuttaa ongelmia. Tavallisim- pien tulostettavien materiaalien kilohinta on noin 30 euron luokkaa. Materiaalin kulutus poikkeaa bulkkimuovista, sillä tulosteiden sisäistä tiheyttä voidaan säätää sovellus- 3D-tulostin tehostaa työskentelyä ja vähentää merkittävästi materiaali- kohteesta riippuen. hukkaa (Prenta Oy). Prentan tulostimet ovat modulaarisia rakenteeltaan, ja kokoa voidaan kasvattaa 200 mm:n moduuleissa. Yleisimmin mitat ovat 400 mm–800 mm sovelluskohteen vaatimusten mukaan. Mittatilauksesta valmistetaan asiakkaan käyttökoh- tulevan kesän aikana ja aikoo käyttää sitä keernalaatikoiden teen mukaan, ja suurin valmistuksessa oleva tulostin tulee ja mallivarusteiden osien valmistuksessa työstökoneiden olemaan 1000*1000*1000 mm3. Teollisuusmalliston koneet rinnalla. Tulostimen suurimmaksi eduksi koetaan materiaa- toimitetaan yhdellä tai useammalla tulostuspäällä, joiden lia lisäävä luonne. Tällöin suurin osa raaka-aineesta saadaan suutinkoko on 0,2–1,5 mm. Pinnantarkkuudessa ohjearvona hyötykäyttöön – toisin kuin työstökoneissa, joissa hukkaa on ±0,2 mm x- ja y-akseleiden suunnassa ja ±0,25 z-akselin syntyy usein runsaasti. suunnassa. Tulostusnopeus riippuu useista tekijöistä, kuten suuttimen koosta, muovilaadusta, tarkkuusvaatimuksista ja 3D-tulostus muotinvalmistuksessa – täyttöasteesta, eikä maksimitulostusnopeus kerro koko to- hiekkatulostin prototyyppien ja tuutta. Koneiden yleistymistä rajoittavat tällä hetkellä niiden piensarjojen valmistuksessa nopeus- ja kokorajoitteet, mutta kehitystä tapahtuu koko Hiekan 3D-tulostaminen mahdollistaa monimutkaisten ajan. geometrioiden toteuttamisen lyhyellä toimitusajalla. Val- Prenta Oy:n palvelukonseptiin kuuluvat tulostimien ra- keakoskella sijaitsevassa Voxeljet VX1000 -tulostimessa on kentamisen lisäksi huolto- ja ylläpitopalvelut sekä koulutus 1060*600*500 mm3 tulostusalue, mutta Saksasta on tilatta- sisältäen määräaikaishuollot ja käyttötuen koskien myös vissa tulosteet aina 4000*2000*1000 mm3 asti. Muotit Repetier-Host-ohjausohjelmistoa. Malliveistämö Karttunen voidaan toimittaa valmiiksi puhdistettuna ja kasattuna osoi- on ottamassa käyttöön Prentan toimittaman 1 m3 tulostimen tettuun valimoon.

Valimoviesti 1 • 2015 15 Tulostukseen käytetään 0,19 raekoon kvartsihiekkaa ja furaanisideainejärjestelmää. Tulostettaessa hartsin kanssa sekoitettu hiekka levitetään noin 0,3 mm:n paksuiseksi kerrokseksi koko tulostusalueelle, minkä jälkeen tulostuspää levittää kovetteen geometrian mukaisesti. Tulostuspään periaate mukailee mustesuihkutulostinta. Tulostettava geo- metria on varsin vapaasti valittavissa, sillä tulostuslaatikko täytetään alaltaan 100-prosenttisesti, minkä ansiosta kovet- tamaton hiekka tukee siltamaisia rakenteita. Onteloiden yhteydessä on kuitenkin huomioitava niiden puhdistettavuus irtohiekasta. Hiekan tulostaminen soveltuu etenkin keerno- jen valmistamiseen, sillä tulostuslaatikon koko rajoittaa kokonaisten muottien valmistamista. Tästä syystä proto- tyyppituotannossa olisikin syytä pitää mielessä eri menetel- mien joustava käyttö yhdessä parhaan lopputuloksen aikaan- saamiseksi.

Aalto-yliopiston valutuotetekniikan tutkimusyksikön Tapani Honkavaara julkaisi tilaisuudessa oppaan nimeltä: ”Uusi valunsuunnitteluopas”. Kirja on osa Tapanin diplomityötä, ja siinä on vahva käytännön ja ko- kemuksen maku. Kirja tulee lyhentämättömänä myös yhdistyksemme kotisivuille.

Toimitusjohtaja Ville Moilanen kertoi, että Hetitec Oy toimii Valkeakos- kella ja on erikoistunut valukappaleiden valmistamiseen tarvittavien muottien ja keernojen 3D-tulostamiseen.

3D-tulostamisen hyötyjä ovat menetelmän nopeus ja kustannustehokkuus, sillä liikkeelle päästään suoraan CAD- mallista ilman muottityökalujen valmistamista. Ilman muottityökaluja tapahtuvassa valmistuksessa myös muutos- ten toteuttaminen on helppoa eikä aiheuta ylimääräisiä kustannuksia. Geometriat ovat vapaasti toteutettavissa, mikä mahdollistaa myös vastapäästöllisten muotojen vala- misen. Menetelmän avulla on myös mahdollista ylläpitää digitaalista varaosakirjastoa eikä harvoin tarvittavia malli- varusteita tarvitse varastoida. Hiekkamuottivalu on joustava myös valumateriaalien suhteen, ja käytössä oleva hiekka vastaa ominaisuuksiltaan valimoissa käytössä olevia muot- teja. Hiekkamuotteja voidaan käyttää myös muussa tuotan- nossa, kuten lasi- ja hiilikuitutuotteiden laminoinnissa. Hiekan 3D-tulostaminen on parhaimmillaan monimut- kaisissa rakenteissa ja lyhyissä sarjoissa, mutta se ei pysty vielä vastaamaan sarjatuotannon tarpeisiin kustannusten tai tuotantokapasiteetin vuoksi. Kuitenkin esimerkiksi Saksas- sa tulostimia käytetään myös osana sarjatuotantoa. Tulos- taminen mahdollistaa esimerkiksi joustavat valukappaleiden Toinen koulutuspäivä aloitettiin tavan mukaan professori Juhani merkinnät. Seuraavana kehityksessä ovat epäorgaaniset Orkaksen luennoilla. Tällä kertaa olivat esillä valimoita koskevat sideaineet ja keraamisten keernojen tulostaminen. EU:n työsuojelu- ja ympäristödirektiivit.

16 Valimoviesti 1 • 2015 3D-kuvauksen tekniikat ja sovelluskohteet suuruutta. Sisäpuoliset muodot ovat hankalasti mitattavissa, Cascade Oy on ruotsalainen yritys, joka toimii Pohjoismai- mutta tietoa voidaan saada käyttämällä apuvälineitä. Lisäk- den markkinoilla tuottaen mittausteknisiä ja CAD/PLM- si haasteita aiheuttavat kiiltävät ja läpinäkyvät pinnat. tuotteita ja -palveluita. Yritystä edustanut Mikael Hornborg Vastaavasti myös erittäin tummat pinnat voivat vaikeuttaa kertoi, että mittauspuolella yritys keskittyy muotojen ja optisten mittausmenetelmien käyttöä. Näiden ongelmien muodonmuutosten mittaamiseen ja CAD/PLM-tuotetiedon ratkaisuksi voidaan käyttää mattapintaisia maaleja ja hallintaan. Luennon aiheena olivat optiset koordinaattimit- sprayjauheita. tauskoneet ja 3D-skannerit sekä näiden sovelluskohteet. Koordinaattimittauskoneilla mitataan yksittäisten pisteiden Robottimallinvalmistus: sijaintia 3D-avaruudessa, ja skannerit mahdollistavat koko- kustannustehokkuus ja joustavuus naisten pintojen mittaamisen. Koordinaattimittaamiseen on olemassa useita mahdolli- Zenex Computing Oy on erikoistunut teknisiin ohjelmistoi- suuksia, mutta Cascade keskittyy optiseen mittaamiseen, hin ja niiden suomentamiseen, kertoi esitelmässään Eki jossa käytetään hyväksi valoa ja sen kontrastia. Fotogram- Tossavainen. Tuotteita ovat mm. Mastercam, Mathcad, metria perustuu optiikaltaan kalibroidun digitaalikameran KeyCreator CAD, työstörataohjelmien hallinta (DNC), harmaasävykuvaan, jossa käytetään standardoituja referens- elektroniikkasimulointi (Micro-Cap) ja Robomaster. Robot- sigeometrioita ja tunnistettavia referenssipisteitä mitattavas- master on robottien postprosessori, joka tarvitsee Master- sa geometriassa. Käytettävä ohjelmisto tunnistaa mustaval- cam-CAM-ohjelman toimiakseen. koisten pyöreiden referenssipisteiden geometrian mustan ja Robottityöstön hyötyjä ovat robottien suuri liikealue ja valkoisen värin kontrastirajasta jopa alle pikselin tarkkuu- della. Kun samoista referenssipisteistä otettaan kuva use- ammasta suunnasta, voidaan trigonometrian avulla laskea pisteiden sijainti 3D-koordinaatistossa. Tämä mahdollistaa myös suurten kappaleiden mittaamisen, sillä kaikkia mitta- pisteitä ei tarvitse kuvata kaikissa kuvissa, vaan osittaisella päällekkäisyydellä voidaan jatkaa kuvattavaa aluetta. Op- tista koordinaattimittaamista käytetään tyypillisesti tuotan- tokappaleiden laadunvalvontaan, jolloin mitattuja kappalei- den mittoja, kuten halkaisijoita ja tasomaisuuksia, verrataan CAD-malliin. 3D-skannaus on lähtenyt kehittymään laserskannereista, joiden ongelmana ovat kuitenkin virheellisistä heijastumis- ta aiheutuneet ”haamupisteet” ja hitaus. Projektoriskan- nereilla voidaan tallentaa suuri määrä dataa nopeasti ja mittatarkasti, sillä heijastuvan valon sijaan mittauksessa Potkurin lavan valumallin työstö robotilla, Tevo Oy. (Robotmaster/Zenex) käytetään pinnalle projisoidun valokuvion käyttäytymistä kuvasta toiseen. Projektoriskanneri projisoi mitattavalle pinnalle muuttuvan koodatun valokuvion, joka kuvataan. Kuvat ja valon vaihesiirto yhdistämällä saadaan tieto val- koisten ja mustien pikseleiden määrästä ja niihin liittyvästä vaihesiirrosta kussakin kohdassa ja näin saadaan tieto pinnan muodosta. Mitattavan kuvion kokoa voidaan säätää jousta- vasti kuvauskohteen koon mukaan. Isojen kappaleiden skannaamista voi edeltää optinen koordinaattimittaus, joka helpottaa yksittäisten pintojen yhdistämistä kokonaiseksi geometriaksi tarkasti. Myös päällekkäin osuvien pintojen muotoa voidaan käyttää hyväksi skannausten paikantami- sessa. Yhtenäisestä mittauspistepilvestä on mahdollista tehdä 3D-CAD-geometria. Samoin kuin optista koordinaat- timittausdataa, skannattuja pintoja voidaan verrata alkupe- räiseen CAD-malliin laadunvarmistuksessa tai skannausta käytetään hyväksi olemassa olevien kappaleiden digitoimi- seen. Sekä optinen koordinaattimittaus että projektoriskannaus on mahdollista automatisoida. Optinen koordinaattimittaus onnistuu myös ihmisen käsitellessä kameraa, mutta skanna- Jorma Aronen kertoi havainnollisesti, kuinka ajattelematon kuljetus us vaatii stabiilin jalustan. Optiset mittausmenetelmät ky- voi pilata kalliin valumallin. Pitkän linjan lokomolainen Aronen kertoi kenevät rekisteröimään pisteitä jopa sadasosamillimetrien erittäin mielenkiintoisten taulukoiden avulla, kuinka niinkin vaarallisessa tarkkuudella. Mittausdatan yhteydessä ohjelmistoja voidaan työympäristössä kuin teräsvalimossa saavutetaan työsuojelussa erittäin käyttää havainnollistamaan muodonmuutosten suuntaa ja merkittäviä parannuksia.

Valimoviesti 1 • 2015 17 robottien edullisuus verrattuna saman kokoluokan työstö- Liikkeiden toteuttamisen vapaus voi johtaa törmäyksiin, keskuksiin. Lisäksi samaa robottia voidaan käyttää jousta- lukkotilanteisiin ja singulariteetteihin, joten työstöratojen vasti useisiin sovelluksiin. Robottien käyttöä työstössä ra- huolellinen simulointi on tarpeen. Optimoidulla ohjelmoin- joittaa niiden tarkkuus (0,1–1 mm), niiden rakenteiden nilla voidaan minimoida työstöön käytetty aika ja maksi- jäykkyyden puute, ohjauksen rajoitteet ja joskus myös ra- moida robotin ulottuvuus. joitettu muistikapasiteetti. Lisäksi työstövoimat rasittavat servomoottoreita eivätkä johteita. Robottiin investoimista puoltavat maltillinen investointi monipuolisiin sovelluskoh- Artikkelin kuvat teisiin käytettäväksi, tarve työstää suuria kappaleita, tilanne, jossa työstettävien kappaleiden sarjakoot ovat pieniä tai Valokuvat Opintopäivillä Olavi Piha, muut kuvat luennoitsijoiden an- jossa halutaan kehittää olemassa olevan työstökeskuksen tamia toimintaa. Tärkeimmät lähteet Robottien ohjelmointi alkoi manuaalisesta ratojen opet- tamisesta ja on kehittynyt CAM-ohjelmien käyttöön. Oh- Suomen Valimomies -lehdet 1949–1954, Valimoviestit 1985 alkaen, jelmointi vastaa läheisesti työstökeskusten ohjelmointia. Konepajamies 10/1983, John Campbell; Castings Practice, The 10 Monimutkaisten kappaleiden työstäminen on mahdollista Rules of Castings. lukuisat haastattelut ja osallistuminen vuoden 2015 monien vapausasteiden ansiosta: robotin akseleiden lisäksi Opintopäiville. voidaan ohjelmoida kahta kiertoakselia ja kolmea lineaari- akselia siten, että kaikki liikkuvat samanaikaisesti. Haastei- Artikkeliin liittyvän täydellisen lähdeluettelon lukija voi halutessaan ta robottien ohjelmoimiseen tuo se, että tyypillisessä robo- pyytää sähköpostilla: [email protected]. Referaatteihin liittyviin kysy- tissa on vain kiertoakseleita ja ohjelmointi tapahtuu suora- myksiin vastaa [email protected] tai mieluiten kyseinen luennoitsija kulmaisessa koordinaatistossa. Kiertoakseleita käytettäessä itse. sama liike avaruudessa on mahdollista toteuttaa kahdeksal- la eri tavalla, jotka eivät kuitenkaan ole samanarvoisia.

Valimoalan Golfopen 2015 Kaikille valimoalalla toimiville ja heille tarvikkeita toimittaville. Valimoalan asiakaille ja valimoalan läheiseksi tunteville.

RUUKKIGOLFIN KENTÄLLÄ

Aika : Tiistai 9.6.2015 Alkaen klo 14.00

Kilpailu : Lyöntipeli ¾ tasoituksilla. Väylien max.tulos 5 + väylien par

Kilpailumaksu : 35 Eur + palkinto Jokainen tuo

Palkinnot : Voittajalle kiertopalinto + palkintopöydän anti Paras schratch ulos oma kiertopalkinto

Ilmoittautuminen : Suoraan Ruukkigolfiin 8.6.2015 mennessä Puhelin 019.2454485 Lähtöajat 9.6 klo 8.00 alkaen

Lisätietoa : Ossi Levander 0400-625348 Krister Lundqvist 019-2785800

18 Valimoviesti 1 • 2015 Valimoviesti 1 • 2015 19 valimoteollisuudessa tapahtuu

Olavi Piha Maailman valimoteollisuus 2013 Valimot 103 miljoonan tonnin ennätystuotantoon

Maailman valimoteollisuudelle vuosi 2013 oli voimistuvan kasvun vuo- si, valutuotanto kasvoi 3,4 %. Valimot eri puolilla maailmaa valmistivat erilaisia valutuotteitaan 103,2 miljoonaa tonnia – enemmän kuin kos- kaan ennen historiansa aikana.

Valimoiden tuotanto kasvoi vuonna 2013 useimmissa kehittyvissä maissa. Eurooppalaisissa teollisuusmaissa kehitys näyttää erkautuvan kiihtyvää vauhtia. Vuosittainen tuotantomäärä väheni seuraavissa maissa: Suomi, Ranska, Belgia, Portugali, Tšekki, Espanja, Unkari ja Ro- mania. Suomen tärkeimmät kauppakumppanit Ruotsi ja Saksa ovat säilyttäneet tuotantomäärät edellisen vuoden tasolla. Euroopasta löy- tyy myös maita, jotka tässäkin taloustilanteessa ovat lisänneet merkit- tävästi tuotantoaan.

Suomen valimoteollisuuden avainluvut vuodelta 2014 tulevat julkisiksi Valun käytön seminaarissa maaliskuun 26. päivä. Niitä tässä artikkelis- sa ei esiinny. Tervetuloa Tampereelle Seminaariin, siellä on mielenkiin- toista kuultavaa teemasta valutuoteteollisuus muuttuvassa liiketoimin- taympäristössä.

Artikkelissa kerrotaan, kuinka Euroopasta on hävinnyt verrattuna ai- kaan 25 vuotta sitten 3 miljoonan tonnin vuosituotanto. Se on 40 ker- taa Suomen valimoiden tuotanto. Joka vuosi tämä määrä. Minne tämä valtava määrä valuja on kadonnut tai miksi, sitä artikkelissa ei kerrota.

Artikkelissa myös uhkarohkeasti kurkistetaan suomalaisten ja euroop- palaistenkin valimoiden tulevaisuuteen, aina vuoteen 2055. Lopuksi tutustutaan tietoisuuteemme äkisti tulleeseen ilmiöön nimeltä Globalisaatio (tuttavallisemmin iso G) muutamien esimerkkien kautta.

Artikkelin päättää valaja Eino Vuoren runo Kirkonkello.

20 Valimoviesti 1 • 2015 Maailman valimot vuonna 2013 Vuonna 2013 maailman valimoteollisuuden tuotanto saa- vutti kaikkien aikojen suurimman arvonsa, tarkkaan ilmais- tuna 103 229 774 tonnia. Tämä on selvemmin ilmaistuna 103 miljoonaa tonnia ja suomalaisten valimoiden osuus siitä on 0,07 %. Kasvuvauhti kiihtyi selvästi edellisestä vuodesta ollen nyt 3,4 %. Edellisenä vuonna kasvu saavut- ti arvon 2,3 %, joten muutos on kuitenkin varsin merkittävä, sillä onhan kyseessä korkoa korolle laskutapa. Vuonna 2013 ei suuria muutoksia tapahtunut verrattuna vuoteen 2012, josta on laajempi kuvaus Valimoviestissä 1/2014. Merkittävin muutos tonnien muodostumisessa on, että Kiinan valimotuotannon kasvu on selvästi hiipunut ollen vuonna 2013 ”vain” 4,7 %. Aasian suunnalla olevat maat savuttivat seuraavia kasvulukuja: Intia kasvua 5,0 %, Japani kasvua 3,7 %, Korea kasvua 5,2 %. Euroopassakin on kasvua: Puola kasvua 22,1 % Itävalta kasvua 8,4 %, Turkki kasvua 6,8 %, Slovenia kasvua 27,7 %, Norja kasvua 2,4 %. Tärkeimmät Suomen kauppakump- panit Ruotsi ja Saksa pitivät edellisen vuoden tuotantolu- kunsa voimassa. On huomattava, että samalla kun nämä ovat metalliteollisuudellemme keskeiset markkinat, nämä maat ovat samalla kilpailemassa samoista valutilauksista. Suomen valimoteollisuus jatkaa syöksyään alaspäin, vuonna 2013 päädyttiin kuitenkin yksinumeroiseen prosenttilukuun. Suomen tonnimääräinen tuotanto väheni tarkasteluvuonna 9 %, tästä on julkaistu erillinen artikkeli Valimoviestissä 2/2014. Venäjän valimoiden tuotanto putosi 4,7 %. Vuoteen 2008 verrattuna Venäjän valimotuotanto on puolittunut 8 miljoo- nasta tonnista 4 miljoonaan tonniin. Ukrainassa on ollut laskua 11 %, mutta verrattuna vuoteen 2008 Ukraina on kasvattanut valimotuotantoa peräti 40 %. Ukrainan valimoi- den tuotanto oli tarkasteluvuonna 1,37 miljoonaa tonnia. Hyvä muistisääntö on, että Turkin ja Ukrainan valimoiden viidenkään vuoden muutokset tuotantomäärissä eivät luo- tuotannot ovat samankokoiset. tettavasti kerro suuria totuuksia valimoteollisuuden todelli- Yhdysvaltain valimotuotanto elpyi vuonna 2013 nopeaa suudesta Valimoteollisuus on hyvin investointi-intensiivis- vauhtia ja kasvu ylitti maailman keskimääräisen kasvupro- tä teollisuutta ja muutokset siellä ottavat oman aikansa. On sentin ollen 3,9 %. siis mentävä kauemmaksi historiaan, jotta saadaan pitkät trendit esiin. Mikä on maailman valimoiden iso kuva Euroopan valimoteollisuuden tilastoja tarkasteltaessa Näin eduskuntavaalien alla julkisuuteen on putkahtanut tulee olla hereillä eikä olemassa olevia tilastoja saa verrata hienolta kuulostavia termejä. Yksi niistä on: iso kuva. Kun suoraan keskenään. Kun vuoden 2013 tilastosta poistetaan halutaan havainnollistaa asioita, silloin piirretään Iso Kuva. Unkari, Tšekki, Puola, Slovenia, Turkki, Kroatia ja Liettua Oheinen kaavio esittää maailman valimoiden tuotantomuu- päästään vertailukelpoisiin taulukoihin vuosien 1989 ja 2013 tokset tonneissa vuoden 2008 ja 2013 välillä eli siis 5 vuo- välillä. Edellä mainittujen maiden tuotanto vuonna 2013 oli den aikana. Viuhkan yläpuolella olevat maat ovat menesty- noin 3,8 miljoonaa tonnia (2750 tuhatta tonnia rautametal- neet hyvin, toipuneet finanssikriisistä ja kasvattaneet tuo- livaluja ja 1 050 tuhatta tonnia ei-rautametallivaluja). Tämän tantoaan. Viuhkan alapuoliset tolpat kuvaavat volyymiä lisäksi DDR:n tuotannon arvioidaan olleen 1,5 miljoonaa menettäneitä maita. Kaikista 34 tuotantolukunsa ilmoitta- tonnia. neista maailman maasta eniten volyymiä on menettänyt Tarkastellaan perinteisiä eurooppalaisia teollisuusmaita Suomi. ja käsitetään ne tässä artikkelissa olevan seuraavat 14 maa- ta: Alankomaat, Belgia, Englanti, Espanja, Italia, Itävalta, Norja, Portugali, Ranska, Ruotsi, Saksa, Suomi, Sveitsi ja Mikä on Euroopan valimoiden iso kuva Tanska. Vuonna 1989 mainitut 14 maata valmistivat valu- Artikkelia varten tutkittiin eurooppalaista valimoteollisuut- tuotteita noin 13,5 miljoonaa tonnia. Vuonna 2013 nämä ta Berliinin muurin murtumisen jälkeen. Näin saatiin pers- samat maat valmistivat vain 10,6 miljoonaa tonnia. Vuotui- pektiivi neljännesvuosisataiseen kehitykseen. Näin tehtiin nen tuotannon väheneminen on ollut siis 25 vuoden aikana myös siksi, että silloin myös syntyi uusia maita ja mm. DDR 3 miljoonaa tonnia. Se on noin 40 kertaa Suomen valimo- poistui eurooppalaiselta näyttämöltä. Yhden, kahden tai teollisuuden vuosituotanto!

Valimoviesti 1 • 2015 21 Pitäisikö tuosta huolestua? Siihen tässä artikkelissa ei ole moiden ja niiden tuotteiden käyttäjän pitkää maantieteellis- mahdollista – ainakaan perustellusti – vastata. tä etäisyyttä, varsinkaan koneenrakennusvalujen kohdalla. Sen toki voi todeta, että kun esitelmissä ja tällaisissa Asiakkaan toivomusten mukaisten valujen aikaansaaminen kirjoituksissa aina alussa kerrotaan, että valimoiden tuotan- edellyttää näet tiivistä yhteistyötä valimon kanssa. Näin to aina vain kasvaa, sen ei kannata katsoa koskevan tasa- ollen ei liene pelkoa valutuotannon siirtymisestä esim. ke- puolisesti kaikkia mantereita ja maita. Lisäksi valutuotteiden hitysmaihin. Samaan suuntaan vaikuttavat kuljetuskustan- valmistuksen kasvu on eri asia kuin valimoiden tuotannon nukset. ” kasvu. Valutuotanto mittaa jäykästi ja täysin sokeasti tuo- Tämä päivänä on helppo hymähdellä tasan 40 vuotta tantoa tonneissa, valutuotteiden tuotanto voidaan ilmaista sitten tehtyyn arvioon. Mutta lausuma ei suinkaan ollut jo paljon yksilöllisemmin kuten esimerkiksi kuinka monta yksin Vuorisen mielipide vaan se jaettiin kaikkialla kone- suurta dieselmoottoria tuhannella tonnilla pallografiittiva- pajateollisuudessa ja valimoteollisuudessa. Lisäksi muisti- lurautaa on valmistettu. ota varten Vuorinen oli haastatellut konepajojen ja valimoi- Kiinan valtavan tuotannon räjähdysmäinen kasvu on den johtohenkilöitä ympäri Suomen. Vuorinen oli vuosia jättänyt varjoonsa sellaisen tosiseikan, että valimotuotannot ollut Suomen suurimman valimon (Kymin Oy/Högfors) eivät todellakaan kasva kaikkialla, kuten edellinen laskelma palveluksessa ja varmuudella tunsi läpikotaisin niin vali- todistaa. Kokonaiskuva ei kuitenkaan ole näin synkkä, sillä moidemme kuin konepajojemme tilanteen. Myöhemmin tai koneenrakennusvalujen huomattava keventyminen on selit- itse asiassa melko pian tuon muistion kirjoittamisen jälkeen tävä tekijä tähän kehityskulkuun. Kuinka suuri sen vaikutus TkT Jouko J. Vuorinen toimi Suomen ensimmäisenä vali- on, siitä ei ainakaan tämän kirjoittaja ole tutkimuksia löy- moalan professorina Teknillisessä Korkeakoulussa. tänyt. Voi vain toivoa, että se paljon mainostettu ”jälkiteollinen Mikä on sitten suomalaisten valimoiden tilanne maailma” meidät katastrofilta pelastaa. Tai voisiko se olla 40 vuoden päästä, siis vuonna 2055? tämä slush-sukupolvi, jonka tekemisiä päivälehtien nuoret Kaukana ei ole ajatus, että ei se ainakaan samanlainen ole toimittajat orjallisesti seuraavat, hehkuttavat ja hypettävät. kuin tänään. Kannattaa kuitenkin muistaa, että Suomen valimoteollisuus Ettei vain sattuisi olemaan silloin sellainen tilanne, että työllistää tänäkin päivänä enemmän ihmisiä kuin suomalai- silloin naureskellaan makeasti ns. kiinailmiölle ja vuoden nen peliteollisuus. Kirjoitan sen tähän vielä toisen kerran 2015 tilanteelle: ostettiin maapallon toiselta puolelta halval- varmuuden vuoksi; Suomen valimoteollisuus työllistää la rautavaluja, kuljetettiin ne kumipyörillä sisämaasta tu- enemmän ihmisiä kuin peliteollisuus. Peliteollisuuden saa- hansia kilometrejä kiinalaiseen satamaan ja sitten niitä masta julkisuudesta toki voisi äkkiä luulla toisin. kuljetettiin laivalla maapallon vesillä kymmeniä tuhansia kilometrejä. Tulosatamassa Suomessa ne taas purettiin lai- Miten meidän käy? turille ja lopuksi kumipyörillä ajettiin satoja kilometrejä On vaikea ennakoida, miten meidän suomalaisten tai eu- sisämaahan, jossa niitä jo kiihkeästi odotettiin. rooppalaisten käy. Ennustajia, ennustajaukkoja ja -akkoja, Kuka oikeasti uskoo, että kiinalaiset valimotyöläiset päivystäviä dosentteja sekä ns. asiantuntijoita kyllä riittää. vuonna 2055 suostuvat valimoissaan tekemään puoli-ilmai- Sanomalehtitiedon mukaan Suomessa elantonsa hankkii yli seksi läntisille markkinoille valutuotteita, kun palkat ja sitä 900 000 ihmistä asiantuntijana. Erityisen runsaasti asian- kautta elintaso Kiinassa ovat vuosia ja vuosikymmeniä tuntijoita on liikkeellä näin eduskuntavaalien alla. Suomen nousseet 12–15 % joka ikinen vuosi. Kun otetaan huomioon, Pankin pääjohtaja ”lapsilisien kolminkertaistaja” Erkki mitä tarkoittaa ”korkoa korolle laskenta” kiinalaisten elin- Liikanen on tuonut esille, että suomalaisilla on edessään taso on mennyt viimeistään 20 vuoden päästä (vuonna 2035 ainakin kymmenen vuoden vaikea sopeutumisaika ”uuteen siis) selvästi ohi suomalaisen ja eurooppalaisen elintason. normaaliin”. Eikä uusi normaali ole ollenkaan mieluinen Ettei vain kävisi niin, että pääsemme täällä Euroopassa oikeastaan kenellekään. Tästä ennustuksesta, kuten kaikis- valmistamaan valimoissamme Kiinan markkinoille valu- ta muistakin ennustuksista, voidaan todeta, että se varmuu- tuotteita. Vuonna 2055 Aasiasta on tullut maailman johtava della ei tule toteutumaan. Kukaan ei tulevaisuutta ole teollisuusalue ja Kiina on maailman johtava poliittinen ja osannut ennustaa, eikä siihen pysty Erkkikään, olkoonkin sotilaallinen suurvalta. Sen lisäksi kiinalaiset omistavat Suomen Pankin pääjohtaja. aivan valtavat omaisuudet mm. Euroopasta. Niin, ja se pe- liteollisuus on siirtynyt jo ajat sitten Aasiaan. Mikä on valimoteollisuutemme tulevaisuus? Kuinka valimoteollisuutemme käy, siihen tässä artikkelissa Mikä ihmeen globalisaatio ei suoraan vastata, mutta mutkan kautta kylläkin: Tässä kohtaa artikkelia on ollut tapana tutkia teollisuudesta TkL Jouko Vuorinen kirjoitti 7.5.1975 päivätyssä muis- tuttuja sanoja kuten tuottavuus, kannattavuus, kilpailukyky, tiossa Tampellan keskusjohdolle suomalaisten valimoiden tehokkuus. Nyt on vuorossa globalisaatio eli iso G, joka tilanteesta ja tulevaisuuden näkymistä, josta pitkästä muis- muuttaa meidän kaikkien maapallolla elävien ihmisten tiosta ohessa pieni ote: elämää radikaalisti. ”Olen saanut tehtäväkseni kartoittaa valimoteollisuuden Mutta otetaan pari esimerkkiä alkuun: joulukuussa satuin mahdollisia kehityssuuntia ja niiden vaikutuksia Tampellan Helsingin Kampissa kävelemään Lidlin ohitse ja ihmettelin, valimoon…. että mitä siellä oikein touhutaan ja jonotetaan. Sinne oli - Valimoalan kansallisuus tullee säilymään., ts. viennin tuotu useita kuormalavoja tämän vuoden A5-kokoisia ka- ja tuonnin osuus pysymään pieninä. Ei voida ajatella vali- lenterikirjoja ja kalenterin hinta oli 2,99 euroa. Kalenterit

22 Valimoviesti 1 • 2015 olivat aivan loistavaa lankasidottua laatua, hyvä paperi ja Tärkeimmät lähteet: suomenkielinen teksti. Ihmiset ostivat niitä kaksin käsin Modern Casting December 2014 sekä kaikki aiemmat lehden numerot, kasseihinsa. Vastaava kalenteri viereisessä Suomalaisessa Valimoviesti 2/87, CAEF, WFO, Tilastokeskus. Kirjakaupassa mallista riippuen 20- 29 euroa. Toinen esimerkki: Ostin ns. kosketuskynän muistaakse- Palautteen artikkelista voi lähettää ohessa olevaan sähköpostiin. Ar- tikkeliin liittyvän täydellisen lähdeluettelon voi lukija niin halutessaan ni Gigantista ja se maksoi ainakin 15 euroa. Muutaman pyytää sähköpostilla: [email protected]. viikon päästä näitä myytiin Lidlissä hintaan 1,99 euroa. Kolmas esimerkki: Lääkäri suositteli minulle verenpai- nemittarin hankkimista. Ostin sen ja se maksoi himpun yli satasen. Nyt saa aivan vastaavan laitteen Lidlistä hintaan 12,99 euroa. Ostamalla näitä tuotteita me suomalaisetkin osallistumme – halusimmepa tai emme - globalisaation mukanaan tuomiin lukemattomiin seurauksiin. Näistä seurauksista mainittakoon tehtaiden ja töiden siirtyminen pois Suomesta mutta toisaal- ta äärimmäisen köyhyyden väheneminen toisella puolella maapalloa.

On aika runolle Vuosi sitten Raahen Valu-artikkelin yhteydessä kyselin, tunteeko kukaan henkilöä nimeltä Eino Vuori. Hän oli va- laja, joka syntyi Pirkkalassa (Pispalassa) 12.7.1912 ja työskenteli Exelsiorin Valimossa 6 vuotta ja sen jälkeen Lokomon Teräsvalimossa 27 vuotta. Eino Vuori kirjoitti talvella 1984 valimoaiheisen runon Kirkonkello.

Kirkonkello

Kuulakkaassa keväässä kirkonkello pauhaa Lintuin laulu laantuu, ne sitä kuuntelee. Luonto vaipuu rauhaan.

Kirkonkello, muistatko tekijääsi, silloin vuosia sitten? Miten voisitkaan. Olet soittanut hänet jo haudan lepoon, aikoja sitten.

Tekijäsi, valaja, oli ammattimies. Ei hänellä ollut mallia sinusta, vain mitat. Pinteli, vetolauta ja ammattitaito sinut loi. Psalmeineen, vuosilukuineen. Siis Herran vuonna se ja se sinut valettiin. Teräksestä.

Kirkonkello pauhaa rauhaa, rauhaa aina päälle maan, se jauhaa satuaan.

Valimoviesti 1 • 2015 23 24 Valimoviesti 1 • 2015 Valimoviesti 1 • 2015 25 tutkimusta

Lauri Suomalainen, Motiva Minna Mattsson, Motiva

Uuneista kustannussäästöjä

Kuumana hehkuva uuni on monelle valimolle vuosittain massiivinen kuluerä. Kynnys muuttaa uunin säätöjä ja käyttötapoja on korkea, sillä lämpökäsittelyn onnistuminen on välttämätöntä ja laadun pitää pysyä korkeana. Energia- tehokkaasti toimiva uuni ja laadukas lopputuote eivät poissulje toisiaan, vaan ne on mahdollista yhdistää tavalla, joka lisää tuotantotehokkuutta ja kannattavuutta sekä vähentää materiaalihukkaa.

Motivan arvion mukaan Suomessa on arviolta toista tuhat- rantamalla palamisen tai lämmityksen hyötysuhdetta, ta teollisuusuunia, joiden energiatehokkuutta voisi tehos- minimoimalla uunin lämpövuotoja sekä täyttämällä ja taa tuntuvasti. Erilaisia teollisuusuuneja on käytössä mo- käyttämällä uunia järkevästi. Perusta energiatehokkuuden nilla teollisuuden aloilla kuten metalli-, konepaja-, lasi- ja tehostamiselle on apujärjestelmien moitteeton toiminta tiili- ja keramiikkateollisuudessa sekä metsä-, muovi-, sekä riittävän pitkän ajanjakson kattava ja reaaliaikainen elintarvike- ja kemianteollisuudessa. Niiden tehtävä on mittaustieto. Tiivistäminen ja eristäminen parantavat uunin sisä- sulattaa, kuumentaa, kypsyttää, kuivattaa tai kovettaa olosuhteita ja sitä kautta energia- ja tuotantotehokkuutta. raaka-aineita ja tuotteita. Uunien energiankäytössä riittää Kun uuni on tiivis, lämpö ei karkaa lohkeamista, läpivien- parantamisen varaa kaikilla toimialoilla ja jokaisessa tuo- neistä, uuninluukuista eikä suurista kuljetinaukoista. Läm- tantolaitoksessa, sillä uunit ovat usein iäkkäitä ja niiden mitysteho saadaan paremmin käyttöön, uuni lämpenee korkeat käyttölämpötilat rasittavat ja rapauttavat uunien nopeammin ja lämpö jakautuu tasaisemmin sen sisällä. rakenteita. Tiivis rakenne auttaa myös hallitsemaan uunin painetta, joka on edellytys tehokkaalle lämmitykselle. Voimakkaas- ti alipaineinen uuni imee ympäriltään kylmää ilmaa, mikä Älä maksa turhasta energiankäytöstä lisää energiankulutusta. Myös järkevät täyttö- ja käyt- Liian usein yritykset eivät tuotantohäiriöiden pelossa tötavat, kuten uunin kapasiteetin tarkoituksenmukainen tohdi muuttaa uunien säätöjä ja käyttötapoja, vaan alistu- hyödyntäminen ja tasakokoiset täyttöerät, ovat tärkeä osa energia- ja tuotantotehokkuutta. vat turhaan niiden suurelle energiantarpeelle. Uunien energiankäytölle kannattaa laittaa suitset, sillä saavutetta- vat kustannussäästöt ovat tuntuvia. Yksittäiselle tehtaalle Hukkalämpö hyödyksi uunien tehostamistoimet voivat tuoda useiden kymmenien Uuni luovuttaa ympäristöönsä lämpöä, joka kannattaa tuhansien eurojen säästöt vuodessa. Toimet vaikuttavat ottaa talteen ja hyödyntää muualla tuotannossa. Eniten myönteisesti myös muuhun tuotantoon. Kun uuni toimii lämpöä on mahdollista saada talteen kuumista savukaa- energiatehokkaasti, tuotantotehokkuus kasvaa, laatu para- suista. Uunin hukkalämpöä kannattaa hyödyntää ensisijai- nee sekä energiankulutus ja materiaalihukka vähenevät. sesti kohteisiin, joissa lämmön synty ja tarve ovat saman- aikaisia. Tällaisia ovat esimerkiksi palamisilman tai uu- nissa käsiteltävien materiaalien esilämmitys. Uunin ylijää- Säästä tiivistämällä ja oikealla paineella mälämpöä voi hyötykäyttää myös tehdaskiinteistön sekä Jotta työ saadaan käyntiin, on ensin tarkasteltava kokonai- ilmanvaihdon ja käyttöveden lämmitykseen. Korkealäm- suutta. Onko kaikki kunnossa ja löytyykö parantamisen pötilaisten uunien hukkalämpöä on mahdollista hyödyntää varaa? On ensiarvoisen tärkeää, että yritykselle muodos- myös alue- tai kaukolämpönä. Joissain tapauksissa kuu- tuu käsitys, miten paljon on tehtävissä ja millä toimilla mista hukkalämpövirroista voi tuottaa sähköä ORC-pro- säästöt on mahdollista saavuttaa. sessin avulla. Uunin energiankäyttöä on mahdollista tehostaa pa-

26 Valimoviesti 1 • 2015 (Kuva: Motiva Oy)

Mittauksilla näkymätön näkyväksi Valimolla on käytössä kaikkiaan kuusi maakaasulla ja Energiansäästön synty vaikeutuu, jos käytössä ei ole riit- kolme sähköllä toimivaa uunia. Valtaosaa niistä käytetään tävän tarkkaa tietoa uunien toiminnasta. Mittauksilla sel- yli tuhannen asteen lämpötiloissa. Vain kahdessa sähköuu- viää, miten tehokkaasti uuni toimii ja millaisia toimia nissa valukappaleita käsitellään matalimmissa, 300–600 asteen, lämpötiloissa. Uunit ovat pääosin käytössä ympäri energiankäytön tehostaminen vaatii. vuorokauden, viitenä päivänä viikossa. Hallittu poltto- Jos käytössä on useita uuneja, kannattaa toimia tes- prosessi ja uunissa tasaisesti jakautuva lämpö lisäävät tata ensin yhdellä. Kun mittaa ja analysoi tuloksia syste- energia- ja kustannustehokkuuden lisäksi myös tuotteiden maattisesti, oppii ymmärtämään miten toimet vaikuttavat laatua ja sitä kautta asiakastyytyväisyyttä. energiankulutukseen. Tämän jälkeen on työtä helpompi laajentaa muihin käytössä oleviin uuneihin. Uuniin tehtävät muutokset käynnistävät usein ketjure- Uunit kuntoon yksitellen aktion, joka vaatii prosessin tiivistä seurantaa, lisäsäätöjä ja ajotapamuutoksia. Tämän vuoksi muutokset kannattaa Työ on edennyt Karhulan valimolla suunnitelmallisesti tehdä energia- ja prosessiosaajien tiiviissä yhteistyössä. uuni uunilta. Jokaisen uunin kohdalla työ on aloitettu energiankulutuksen mittauksella ja tulosten analysoinnil- la. Tämän jälkeen uunia on säädetty ja huollettu. Lukuis- Karhulan valimo näyttää mallia ten uunikohtaisten mittaus-, analysointi-, säätö- ja huolto- Sulzer Pumps Finland Oy:n Kotkan Karhulan valimolla kierrosten jälkeen valimon uunit on saatu toimimaan niin on tehty esimerkillistä työtä lämpökäsittelyuunien energi- kuin ne on alun perin suunniteltu. Hyvät palamisolosuh- ankäyttöä vähentämiseksi. Valimolla on käytössä useita teet ovat edellytys energiatehokkuudelle ja tästä syystä yli tuhanteen asteeseen lämmitettäviä lämpökäsittelyuune- säädöt ovat kohdistuneet palamisolosuhteiden parantami- ja, jotka aiheuttavat ison osan tehtaan energiankulutukses- seen. Käytännössä tämä on tarkoittanut jäännöshapen ta. Vuoden 2011 alussa yritys päätti laittaa kuntoon uu- määrän ja uunin paineen säätämistä sekä vuotavien luuk- nikohtaiset energiankulutusmittaukset, kun aiemmin vali- kujen korjaamista ja rakenteiden eristämistä. molla oli seurattu lähinnä uunien lämpötiloja. Tällä het- Karhulassa ollaan tarkkana uunin luukkujen kanssa kellä jokaisen uunin energiankulutus on tarkassa seuran- ja niitä seurataan jatkuvasti, sillä vuotavat uunin luukut nassa. Käyttöteknisillä toimilla ja kulutusmittausten avul- vaikeuttavat uunin paineen säätöä. Pelkästään jatkuva la uunien vuosittaista polttoaineenkulutusta on onnistuttu uunin luukkujen avaaminen ja sulkeminen sekä suuret lämpötilavaihtelut rasittavat luukkuja ja heikentävät nii- vähentämään yli 500 megawattitunnilla. den tiiviyttä.

Valimoviesti 1 • 2015 27 Parempia palamisolosuhteita on haettu myös uuni- Tietopaketti teollisuusuunien energiatehokkuudesta löytyy en sisäosien pinnoituksilla. Pinnoitus parantaa uunin Motivan verkkosivuilta: www.motiva.fi/energiatehokas_ lämpösäteilyä ja lisää uunin eristeiden kestävyyttä, mikä teollisuusuuni alentaa kunnossapitokustannuksia. Sulzerilla on havaittu, että pinnoite toimii myös katalyyttina palamisprosessissa. KT: Karhulan valimon uunien energian käyttöä tehostanut Sen ansiosta uunien jäännöshappi on mahdollista pudottaa alhaisemmalle tasolle – ilman häkävaara. Tuomo Hurri tietää, että uunin energiatehokkuus kulkee käsi kädessä tiiveyden ja oikean uuninpaineen kanssa. Oppaasta apua uunien energiatehokkaaseen käyttöön Uunin pitää olla hieman ylipaineinen, sillä alipaineinen Motiva ja joukko teollisuusyrityksiä ovat yhteisvoimin uuni imee kylmää ilmaa luukun raoista sisään. Jos painet- koonneet tietopaketin teollisuusuunien energiatehokkaasta ta on liikaa, lämpö puskee ulos uuniluukun rakosista ulos- käytöstä. Tietopaketti auttaa ymmärtämään millaisista päin. Sulzerilla kaikki luukut on tarkastettu ja löydetyt tekijöistä uunien energiatehokkuus koostuu ja mitä sitä on vuodot korjattu. mahdollista parantaa. Tietopaketti sisältää oppaan, koulu- tusaineiston taustatietoineen sekä käytännön esimerkkejä teollisuusuunien energiansäästötoimista. Aineisto ohjaa muun muassa uunin polttoprosessin, apujärjestelmien, lämmöntalteenoton ja mittaamisen kuntoon laitossa. Motivan vuonna 2013–2015 koordinoimaan hank- keeseen osallistuivat HKScan Oyj, Fiskars Oyj Abp, J.M. Huber Finland Oy, Kuusakoski Oy, Metso Minerals Oy ja Sulzer Pumps Finland Oy sekä laitevalmistajista Aga Oy Ab ja Sarlin Oy Ab. Lisäksi hankkeeseen osallistuvat myös Rodbay Oy ja Motiva Services Oy. Hanketta ra- hoittivat työ- ja elinkeinoministeriö, Energiavirasto sekä mukana olleet yritykset.

28 Valimoviesti 1 • 2015 metallurgin palsta 29.

Markku Eljaala Metallin urkkija Kaasuhuokoisuus rautavalussa Suomugrafiittivalurautaa pidetään yksinkertaisimpana ja helpoim- min valettava rautametallina. Tämä pitääkin paikkansa. Helppou- destaan huolimatta rautavaluissa voi esiintyä sitkeitä huokoson- gelmia, joiden ratkaisemin edellyttää syvää prosessin tuntemusta ja hallintaa. Erityisen hankalia nämä huokosongelmat ovat siitä syystä, että ne pääsääntöisesti paljastuvat vasta koneistuksen yh- teydessä, jolloin kyseisten tuotteiden osalta ei enää mitään ole tehtävissä.

Taustaa

Vaikka useimmat valimot nykyään tunnistavatkin erilaiset virhetyypit, joita he löytävät harmaasta valu- raudasta, niin näiden virheiden juurisyiden tunnistami- nen ja korjaavien toimenpiteiden löytäminen ei ole aina aivan selvää. Tämä pitää paikkansa etenkin kaa- suhuokoisuuden yhteydessä. [1][2]

Yleisesti ottaen suomugrafiittivaluissa huokoisuutta aiheuttaa kolme merkittävää tekijää, joita ovat: 1. Sulan liuenneiden kaasujen korkea pitoisuus. 2. Reaktio hiilen ja metallioksidien/hapen välillä 3. Muotti-metallireaktiot muotista tai keernasta tulevi- en kaasujen ja jähmettyvän valun pinnan välillä. Huokoisia voivat aiheuttaa myös sulan sisään valussa sekoittuneet ilmakuplat. [1][2][3][4]

Sulaan liuenneet kaasut Kuva 1. Koneistuksessa paljastuneita vedyn aiheuttamia huokosia. [2]

Sulaan liuenneet kaasut aiheuttavat huokoisuutta, kun kaasu erkaantuu jähmenevästä sulasta kuplina jäännös- sulaan, kun kaasujen liukoisuus metalliin laskee rajusti jäähtymisen ja sulan jähmettymisen johdosta. Merkit- tävimmät huomioon otettavat kaasut ovat vety, typpi ja happi.

Vety

Vetyhuokoisuus paljastuu lähes poikkeuksetta vasta koneistuksen yhteydessä. Huokoisuus esiintyy valun ulkopinnan läheisyydessä ohuen metalli kuoren alla. Vetyhuokoisuutta esiintyy sekä harmaassa, että pallo- grafiittivaluraudassa. Huokoset ovat yleensä pallomai- sia muodoltaan, kuten kuvasta 1 voidaan havaita. Huo- kosten sisäpinta on tyypillisesti musta ja kiiltävä. Huo- kosen sisäpinnalle erkaantuva grafiittikalvo johtaa kuplan reunalla hiiliköyhään alueeseen, kuten kuvasta 2 näkyy.

Vetyhuokosia aiheuttavat lukuisat eri syyt joko yhdes- Kuva 2. Lähikuva vetyhuokosesta. Huokosen pinnalla on ohut grafiittikerros. [2] sä tai erikseen. Hyvin yleinen vetyhuokoisuuden syy

Valimoviesti 1 • 2015 29 on perussulan korkea alumiini- tai titaanipitoisuus. Kysei- Typpipitoisuuden rajoittaminen alle 80ppm paksuseinä- set seos-/epäpuhtausaineet reagoivat ruosteisesta/märästä mäisissä kappaleissa ja alle 120ppm ohutseinämäisillä romusta, muotista tai vuorausmateriaaleista tulevan kos- valuilla pitäisi estää typpihuokosten muodostumisen keer- teuden kanssa liuottaen vetyä sulaan. [2][5] nattomissa valuissa. Titaanin ja zirkoniumin avulla voi- daan poistaa typpeä sulasta näiden muodostaessa carbo- Vetyhuokoisuutta voi torjua pitämällä sulan alumiinipitoi- nitridejä. Titaanin käyttöön liittyy kuitenkin riski vetyhuo- suuden tason 200ppm alapuolella ja minimoimalla titaani- kosten muodostumisesta, jos sula pääsee kontaktiin kos- pitoisuus. Lisäksi tulee kiinnittää huomiota sulatuspanok- teuden kanssa, kuten edellä mainittiin. Valulämpötilan ja sessa käytettävän teräsromun määrään ja laatuun sekä hiiliekvivalentin nostaminen ehkäiset typpihuokosten välttää tylppägrafiitti- ja emaloidun romun käyttöä. On muodostumista samaan tapaan kuin vetyhuokoisuuden myös havaittu valulämpötilan ja hiiliekvivalentin nosta- kanssakin.[2][5] minen vähentävän vetyhuokosten muodostumista. Itses- tään selvää on myös se, että kaikkien raaka-aineiden, Typen lähteitä ovat kupoliuunisulatuksessa suuri teräsro- muotti- ja vuorausmateriaalien tulee olla ehdottaman mun osuus panoksessa ja sitä kautta lisääntynyt koksin kuivia. [2][5] tarve. Induktiouunisulatuksessa tyypillisin typen lähde on korkean typpipitoisuuden hiiletysaine. Muoteissa ja keer- Typpi noissa käytetyt sideaineet voivat olla merkittäviä typen- lähteitä. Tällöin huokoisuus keskittyy paikallisesti kappa- Typen aiheuttamat huokoset sijaitsevat joko valun pinnal- leen tietyille alueille kuten hot-spottien läheisyyten. [2] la tai välittömästi kappaleen pinnan alla. Todennäköisesti pintaan avautuvat huokoset ovat paljastuneet kappaleen haulipuhalluksen yhteydessä ja ovat alun perin olleet ohuen metallikuoren alla. Typpihuokoisuutta esiintyy etenkin paksummilla seinämänpaksuuksilla. Typen aiheut- tamat huokoset ovat tyypillisesti hieman epämääräisiä ja pitkulaisia muodoltaan. Joissakin tapauksissa typpi muo- dostaa suomumaisia huokosia kuten kuvasta 3 voidaan nähdä. Yleensä huokoset suuntautuvat kohtisuorasti valun pintaan nähden. Huokosen sisäpinnalla on joko yhtenäi- nen tai katkonainen grafiittikerros ja huokosen ympärillä on kerros, jossa esiintyy hiilenkatoa, kuten kuvasta 4 voidaan havaita. Joissakin tapauksissa grafiittisuomujen on havaittu olevan lyhempiä ja paksumpia, mikä on selvä merkki korkeasta typpipitoisuudesta. [2][5]

Kuva 4. Lähikuva typen aiheuttamasta huokosesta, jota ympäröi hiiliköy- hä reunus [2]

Kuva 3. Kuvassa näkyy harmaasta valuraudasta koneistuksessa paljastuneita typpisuomuja (nitrogen fissures). Kuvassa näkyvän reiän Kuva 5. Harmaassa valuraudassa esiintyvä hiilimonoksidihuoko- halkaisija on 52mm. nen, jonka yhteydessä esiintyy kuonaa. [2]

30 Valimoviesti 1 • 2015 Hiilimonoksidi kuplat Hiilimonoksidikuplien muodostuminen voidaan estää tyhjentämällä senkka täysin uunin kaatojen välillä sekä Hiilimonoksidikuplat ovat tyypillisesti muutaman milli- käyttämällä puhtaita senkkoja ja estämällä kuonan ke- metrin halkaisijaltaan, mutta suurissa valuissa ne voivat rääntyminen vuorauksen pinnalle. Myös valulämpötilan olla myös huomattavasti suurempiakin. Tavallisesti kupli- korottaminen voi vähentää ongelman esiintyvyyttä. [2] en yhteydessä esiintyy kuonaa ja/tai mangaanisulfideita, kuten kuvasta 5 on nähtävissä. Huokosen seinillä voi toisinaan olla mahdollista nähdä myös dendriittejä. [2] Markku Eljaala Yleisin syy hiilimonoksidi huokosten muodostumiselle on Metallin urkkija se, että senkkaa ei tyhjennetä kunnolla uunin kaatojen Metallurgist välissä, mikä johtaa metallin jäähtymiseen senkassa, min- kä johdosta senkkaan alkaa muodostua kylmää mangaani- LÄHTEET sulfidi ja – oksidi rikasta kuonaa. Tämä johtaa lopulta alla 1.Understanding and Minimizing Gas Defects in Iron Castings: Preston esitettyyn reaktioon. Scarber, Foundry Management & Technology, Sep 9. 2004 2. Common Metallurgical Defects in Gray Cast Irons: C.M. Ecob, C. Hartung and S-O. Olsen MnO + C = Mn + CO 3. Porosity Defects in Iron Casting From Mold-Metal Interface Reac- tions: R. L. Naro, Silver Anniversary Parer, Div. 5, AFS Transactions. 4. Porosity in Castings: R. Monroe, AFS Transactions 2005, Paper 05- 245, Silver Annversary Paper, Division 4. 5. Defect formation in cast iron: Lennart Elmquist, Presentation in Tampere, Finland, Noweber 8. 2012

Valimoviesti 1 • 2015 31 valimoperinnettä

Tampellan valimon Kari Pohjalainen henkilökuntaa

Yleistä Malliveistämön henkilökuntaa Tampella (Tampereen Pellava- ja Rauta-teollisuus Osake- Valokuvan henkilöiden nimet edestä vasemmalta alkaen: Yhtiö) oli vuonna 1856 perustettu yritys, jonka yhtenä Aimo Rajala mallipuuseppä, Pertti Mäkinen mallipuusep- toimialana oli mm. konepaja, johon kuului oma valimo ja pä, joka myöhemmin perusti Ris-Pert:in malliveistämön malliveistämö. Valimo sijoittui Suomen suurimpien ja Risto Järvisen kanssa, Aarne Joki mallipuuseppä, Tauno merkittävimpien valimoiden joukkoon ja joku onkin väit- Jakobson mallimaalari, entinen valuri, Altti (Kusti) Ranta- tänyt sen olleen maamme toiseksi paras valimo. la mallipuuseppä, Martti Laakso mallimaalari, entinen valuri, Kaarlo (Kalle) Ehrola mallimaalari, Leo Sulasmaa 1980-luvun puolivälissä suomalaiset pankit alkoivat kil- työnjohtaja, entinen malliveistämön urakkapuntari, Matti pailla tästä Tampereella sijainneesta konepajasta ja jossa- Wirtanen malliveistämön työnjohtaja, joka teki jättityön kin vaiheessa SKOP osti kaikki yrityksen osakkeet ja kehittämällä kokonaan uudenlaisen valumallien urakointi- keksi, nyt niillä osakkeilla lähdetään vuolemaan kultaa ja järjestelmän, jonka kaltaista ei maastamme löytynyt muu- ryntäsi USA:n pörssiin. Kuvitelmat olivat vahvemmat alta, Alpo Lindroos mallipuuseppä, Wadkin:in jyrsinkone- kuin pankkialan osaaminen ja niin Tampella ajettiin kon- mies, Yrjö Suomela mallipuuseppä, aikaisempi Wadkin:in kurssiin 1990-luvun alussa. jyrsinkonemies, Reima Mäkinen, mallipuuseppä, Erkki Murtola mallivarastomies, entinen valuri, Benjam Saari- Valimon henkilöstöä 1970-luvulla nen mallivarastomies, entinen valuri, Armas (Kalle) Aro- Tampellan valimon pitkäaikainen johtaja Mauri Eskola jäi nen mallipuuseppä, Kaarlo (Kalle) Kahila mallipuuseppä, eläkkeelle 1970-luvun alussa ja hänelle ojennettiin musta- Aatto Punkka, puuseppä, Heikki Koskinen mallipuuseppä, valkoinen valokuvasarja, jossa olivat osastoittain kuvattu- Risto Järvinen mallipuuseppä, joka myöhemmin perusti na koko valimon henkilökunta. Ris-Pert:in malliveistämön Pertti Mäkisen kanssa, Unto Vähänen mallipuuseppä, Jaakko Leppänen mallimaalari. Konekantaa ja välineistöä Konekantana kuvissa esiteltiin Hammersin kaavauskone ja yläkehän kääntökone, jotka omalla tavallaan kertovat ajankohdan muotinvalmistustekniikasta. Mm. samoihin Valimon toimihenkilöt aikoihin Lokomolle hankittiin samanmerkkinen kaavaus- kone. Molemmat koneet ovat jo pitkään olleet valimohis- Valokuvan henkilöt, eturivi vasemmalta: Kalevi Puolamä- toriaa. Permantokaavauksena oli maaperään vetolaudan ki valimon päällikkö, Veikko Lehtonen kehitysinsinööri, avulla tehtävää Francis-vesiturbiinin juoksupyörän muot- Elli Nuutila kanslisti, Maija Kopra kanslisti ja Samuli tia. Tampellahan oli siihen aikaan ns. tuorehiekkavalimo. Määttänen (?). Valokuvat Tampellasta ovat tarvittaessa nähtävissä Kark- Keskirivi vasemmalta: Viljo Nieminen asiapoika, Matti kilassa Valimomuseossa. Rahomäki valusuunnittelija, Paavo Lehtinen valusuunnit- telija, Kari Melava valimoinsinööri, myöhemmin Leino- valun päälliköitä, Ismo Heinisuo valimoinsinööri, Viktor Muranen (?) ja Seppo Salminen osastotyönjohtaja. Ylärivi vasemmalta: Reino Kyrkkö osastotyönjohtaja, Mikko Salminen osastotyönjohtaja, Seppo Pesonen keer- naosaston työnjohtaja, Seppo Kankare valunsuunnittelija, Timo Telenius valunsuunnittelija, myöhemmin Peiron Oy: n valunsuunnittelija, Kauko Hämäläinen urakkahinnoitte- lija ja Erkki Paasonen urakkahinnoittelija. Koko valimon henkilömäärä valokuvien mukaan laskettuna oli 164 hen- kilöä.

32 Valimoviesti 1 • 2015 Malliveistämön henkilökuntaa

Valimon toimihenkilöt

Valimoviesti 1 • 2015 33 valimoperinnettä

Artekno ja JTH-Service Kari Pohjalainen Kirjoitussarja Suomen malliveistämöistä jatkuu Kangasalan alueelta, jossa kirjoituksen kohteena on Kangasalan Malliveistämön jatkumo Arteknon Malliveistämö, joka taasen jatkui JTH-Servicenä Pälkäneellä.

Arteknon malliveistämö yläjyrsinkone. Tämä kummallinen määrite tarkoittaa, että Yhteisenä tekijänä näillä kolmella malliveistämöllä on ohjelmointi onnistui ainoastaan 2 akselia kerrallaan käyt- Erkki Hämäläinen, joka syntyi Hämeenlinnassa tämään (X Y , X Z ja/tai Y Z). Näistä akseleista ns. vaa- 11.1.1947. Ammatillisen uransa Erkki aloitti Turengin katasossa toimivat X ja Y – akselit ja Z –akseli toimii sokeritehtaan koepajalla työnjohtajana, jossa toimessa pystyasennossa. Näinä uuden tekniikan oppimisvuosina hänellä vierähti parisen vuotta. Kangasalaan Artekno Oy:n palvelukseen hän saapui 1974, jossa tälle kyvykkäälle oltiin tyytyväisiä näihinkin akselimääriin, eikä vielä sil- sankarille muodostui varsinainen uraputki, joka aikoinaan loin hankittu 5-akselin ja työstökonetta. urkeni Artekno Metalli Oy:n toimitusjohtajan tehtäviin CAD ohjelmoinnissa otettiin käyttöön CadKey 19 ja asti. Ensimmäiset kosketukset malleihin ja muotteihin pian sen jälkeen tuli käyttöön Mastercam, joka taisi silloin Erkkimme hankki EPS-valumuottien (styroksi) suunnitte- olla kehitysversionumeroltaan 4.0. Näissä ammatillisissa lun ja teettämisen kautta. ”Nörttihommissa” oli Artekno Oy:llä kaksi myöhempien aikojen ammatillista kunkkua: Jukka Kiekara ja Matti Miksi Artekno osti Kangasalan malliveistämön Repo. Nämä molemmat ”veikkoset” kehittivät itselleen Arteknon silloinen toimitusjohtaja Eero Tuomisto sai sellaista ammattiosaamista, joita maassamme siihen ai- tietää, että Kangasalan Malliveistämö Ky oli myytävänä ja kaan löytyi vain Ahlström Oy:tä Karhulasta. koska sen palveluja käytettiin jo silloin eri osastojen työ- Uusi malliveistämö käyttöön välinevalmistuksessa, päätös hankinnasta tehtiin. Malli- veistämön katsottiin soveltuvan Arteknon LM (Lujite- Uusi betonirunkoinen malliveistämörakennus rakennettiin muovi), PUR (polyuretaani) ja EPS(polystyreeni l. styrok- Aakkulantie 16 sijaitsevan Arteknon yhteyteen ja se otet- si) tukitoiminnaksi tuotekehityksen alkuvaiheessa. tiin käyttöön vuonna 1996. Tässä vaiheessa kaikki toimin- ta vanhasta osoitteesta siirtyi uusiin tiloihin ja siellä riitti Vanhassa kiinteistössä korkeutta ja leveyttä suuriinkin mallivarusteisiin. Artekno Oy osti Aakkulantie 22 sijaitsevan Kangasalan Malliveistämön Erkki Lehdeltä vuonna 1986 ja silloin Koneet ja välineet alkoi nuoremmalle Erkille varsinainen ”ammatillinen Samoihin aikoihin hankittiin ”syömähampaaksi” malli- kantapääopistoinen korkeakoulu”, jossa ”Valumalliproffa- veistämöön 5-akselinen Jo´Mach 35 (työnimenä Jobs) na” toimi itse Erkki Lehti. Lehden Erkkihän oli senaikai- yläjyrsinkone. Koneen dimensiot olivat vaikuttavat. X- sen suomalaisen mallinvalmistuksen ylivoimainen osaaja, akseli (pituus) oli 9500 mm, Y-akseli (leveys) oli 4000 jonka kanssa kaima sai varsinaista koulutuskyytiä mallia- mm ja Z-akseli (pystysuora liike - korkeus) oli 1500 mm. lalle. Kauppaehtoihin kuului että Lehden Erkki sitoutui kahdeksi vuodeksi vetämään Kangasalan Malliveistämöä Ohjauksena oli Siemens 840 C. ja siinä yhteydessä sai Hämäläisen Erkki huipputasoista Tämän kokoluokan koneet ovat kokonsa vuoksi oppia mallitilauksista, niiden suunnittelusta, hinnoittelusta aina portaalikoneita. Kone oli otettu käyttöön Partekilla ja yrityksen johtamisesta. Lohjalla vuonna 1990 ja Arteknolle se hankittiin vuonna Silloin vuonna 1986, ei kukaan Suomessa tiennyt 1996. mitään ”mentoroinnista”, jota nyt ensimmäisen kerran Vuonna 2000 hankittiin toinen, vähän pienempi 5- toteutettiin valumallialalla. akselinen työstökone Andy NC 2628. Tämän koneen X-akseli (pituus) oli 5900 mm, Y-akseli (leveys) oli 3400 Mallialan toinen yrityskohtainen mm ja Z-akseli (pystysuora liike = korkeus) oli 1200 mm. CNC-kone käyttöön Työstettävän kappaleen kiinnitystapana oli edistyksellinen alipainekiinnitys. Ohjauksena oli Fanuc 15 model B. Aakkulantie 22 sijaitsi Kangasalan malliveistämön raken- Koneen maahantuojana oli Projekta Oy. nus ja viereisellä tontilla oli ennestään Artekno Oy:n me- CAD-ohjelmistona olivat käytössä: Unigraphics, talliverstas, jossa oli mm. 2½ akselinen Lagun-merkkinen Mastercam ja varsinaisissa CAM-ohjelmissa: Mastercam

34 Valimoviesti 1 • 2015 Valimoviesti 1 • 2015 35 siirretyt malliosaston peruskoneet mm. E. Tartler -merkki- ja Unigraphics. Toisen koneen vaatiman tilantarpeen nen epoksipastan levityskone ja CNC-kalustona 5-akseli- vuoksi vuonna 2001 jouduttiin laajentamaan malliosaston nen Andy NC 2628 portaalijyrsinkone. toimitiloja. Toiminnan vakiinnuttua todettiin pian Andin kapa- CNC – tekniikan mallinnusta ja koneistuskäyttöä var- siteetti liian pieneksi ja toiminnan kannalta riskialttiiksi. ten olivat vastuussa: Matti Repo ja Suoraman malliveistä- Toimitusaikojen pitävyyden varmistamiseksi päätettiin möstä siirtynyt Jari Jaakkonen (Jouko Jaakkosen poika). hankkia toinenkin 5-akselinen jyrsinkone. Sattumoisin CNC-tekniikalla pystytään tuottamaan pitkälle vietyjä eräs yrityksen asiakkaista tarjosi ostettavaksi lähes uuden tuoteaihioita, mutta lopulliseen kuntoon saattamiseen sekä veroisen CMS Poseidon merkkisen, yrityksen silloiseen koneistettavien aihioiden tarvitaan perinteistä käsityötä, käyttöön soveltuvan jyrsinkoneen. Kone vastasi kokon- jossa tarvitaan omaa tekniikkaansa, joka tuottaa lopulli- sa puolesta silloisessa käytössä ollutta Andia. Koneen sen tuotteen asiakkaalle. Hyvin toimivaan CAD/CAM: dimensiot olivat: X (pituus) 6000 mm, Y (leveys) 3000 llä tuotettuun tuotteeseen tarvitaan aina perustyötä, jossa mm ja Z (korkeus) 1200 mm. Kone ostettiin kesällä 2011 käytössä on normaalit työstökoneet ja perustekniikat. ja masiina saatiin käyttökuntoon saman syksyn aikana. Epoksipastakone Tämä hankinta on toiminnan kannalta muodostunut yri- tyksen ”syömähampaaksi” ja siten vahvisti hienosti yri- Yhtenä erikoisuutena Arteknoon hankittiin Pastakone, tyksen kilpailukykyä. jolla voidaan pursottaa (levittää) epoksipastaa pehmeäm- män materiaalin päälle ja tämä omalla erikoisella taval- Henkilöstö laan oli eräs Arteknon menestyksen tukijaloista. Epoksi- Marko Säilä, Jari Vuorenpää, Joni Korpi, Timo Tuominen, pastakone hankittiin vuonna 2000 ja sen jälkeen on yritys Antti Rekilä ja Tero Holttinen ja vuokramiehenä työsken- pystynyt vastaamaan moneen sellaisen tuotteen hankin- telee satunnaisesti Jarkko Heiskanen. nassa, joihin maastamme ei ole löytynyt kilpailevaa toi- mittajaa. Arteknon ja JTH-Servicen tuotevalikoima? Tällä tekniikalla Arteknossa otettiin käyttöön peh- Erkki Hämäläinen on yritysjohtaja, joka jo vuosia sitten meämpää ja halvempaa polystyreeniä, jonka tukemisessa näki mallialan ongelmat, joita joskus jopa repivä keskinäi- käytettiin erilaisia tuotantotekniikoita ja niiden avulla nen kilpailu hankaloitti. Erkki aloitti yhteisestä toiminta- voitiin tuottaa isokokoisia tuotteita kilpailukykyisellä kulttuurista puhumisen mallialan yritysjohtajien kanssa, asiakashinnoittelulla. jossa jokainen pyrkisi keskittymään omiin vahvuusaluei- Henkilöstö siinsa, eikä joskus kohtuutonkin kilpailu rämettäisi yksit- Arteknon palveluksessa on jatkanut moni Kangasalan täisten yritysten toimintaa. Malliveistämön entisistä työntekijöistä. Työnjohtoa ovat Asia oli niin yllättävä ja uusi, etteivät kilpailevat edustaneet: Lauri Hurme Tuotantopäällikkö, Matti Repo yritysten vetäjät uskaltaneet lähteä mukaan edes pienel- ja Veijo Karttunen työnjohtajina ja työntekijöinä Seppo läkään siivulla ja niin hieno ajatus hautautui keskinäiseen (Supi) Palomäki, Kai Karttunen, Mauno Toivo, Vesa Koi- riitelyyn. Sveitsissä tämänkaltainen toiminta onnistui ja vunen, Toni Häkkinen, Heikki Ahola, Eeva-Maija Laine, siellä yhteistoiminta on näyttänyt vahvuutensa ja toisten Roman Feldberg ja Jari Jaakkonen. Valumallisatelliittina tarjouksia polkevaa toimintaa ei enää nykyisin tiettävästi (vuokratyöntekijänä) on toiminut Jarkko Heiskanen. näy. Erkin aikana hänen yritystensä tuoterepertuaari on ol- Arteknon malliveistämötoiminnan lopetus lut laajaa ja valumallien tuottaminen on vain yksi osa-alue Erkki Hämäläisen irtisanouduttua Artekno-Metalli Oy:n muiden joukossa. Uudet materiaalit ja uudet tuotantotavat toimitusjohtajan tehtävistä keväällä 2007, Arteknossa ovat tuoneet yritysten asiakkaiksi mm. lentokoneteollisuu- tehtiin päätös malli-liiketoiminnan lopettamisesta yrityk- den, veneteollisuuden, autoteollisuuden, prototuotteiden sessä. ym. Erkki Hämäläisen toimintafilosofiaan kuuluu: Mah- dottoman ongelman muuttaminen mahdolliseksi siten, että asiakas on tyytyväinen tehtyihin ratkaisuihin ja palaa JTH-Service uudestaan tilaamaan yritykseltä seuraavankin tuotteen. JTH-Service Ky on perustettu vuonna 2000 ja se muutet- Tutkintotoimikunnan puheenjohtajana tiin Oy:ksi vuonna 2003. Alun perin yritys on toiminut Erkki Hämäläinen toimi Valajan, Valumallinvalmistajan ja Erkki Hämäläisen pojan Tomi Hämäläisen perustamana. Työvälineenvalmistajan Valtakunnallisen Tutkintotoimi- Toimialana on ollut ravintola – ja kylmälaitteiden huolto- kunnan puheenjohtajana 2000-luvun alussa. Valitettavasti ja asennus yrityksenä. Erkki Hämäläisen piti tulla poikan- toimikausi jäi ainoaksi, koska työtehtävien runsaus yrityk- sa yrityksen tukihenkilöksi, mutta veri veti takaisin mal- sissä pakotti lopettamaan toiminnan yhteen kauteen. lialalle. Erkki teki tarjouksen osasta Arteknon mallinval- mistukseen liittyvistä koneista ja Artekno hyväksyi tarjo- uksen. Erkki porukkoineen jatkoi mallinvalmistusta Artek- non tiloissa vielä kaksi (2) vuotta ja ura jatkui sen jälkeen mallinvalmistuksen parissa JTH Service Oy:n yrityksen laajennusosassa Pälkäneellä. JTH-Service Oy:n mallin- valmistuksen konekantana olivat aluksi Arteknon tiloista

36 Valimoviesti 1 • 2015 Posankka. Kuva Erkki Hämäläinen

Valimoviesti 1 • 2015 37 AGTOS GmbH STO-Strahltechnik GmbH TEAM-Strahltech GmbH

Em. päämiehemme tarjoavat asiakkkaillemme lähes tulkoon kaikkiin Suomessa käytössä oleviin Shot-Blast koneisiin varaosia, nykyisin myös uudistavaa huoltoa sekä uudenveroisia, käytettyjä koneita. AGTOS GmbH on ensisijainen uusien sinkokoneiden toimittajamme, (koneita eri puolilla Suomea).

Valimohiekan sekoittimia valmistavat AXMANN ja REISSAUS & BAUMBERG. Jälkimmäinen on meillä uusi, edistyksellinen keernatykkien valmistaja, (referenssikone jo Suomessa)

Muut varteenotettavat toimittajamme: kts. Valimon Luotettava Yhteistyökumppani -ilmoituksemme!

OY DIACO AB, PL 167, 00211

www.diaco.fi [email protected]

38 Valimoviesti 1 • 2015 Suomen Valimotekninen yhdistys ry, Finlands Gjuteritekniska förening rf

JÄSENHAKEMUSLOMAKE / JÄSENTIETOJEN MUUTOSLOMAKE Anon SVYn henkilöjäsenyyttä Anon SVYn yritysjäsenyyttä Jäsennumero Korjaan/täydennän tietojani

Sukunimi Etunimi

Syntymäaika Koulutus

Kotiosoite

Kotipuhelin Kotifaksi

Matkapuhelin Sähköposti (koti)

Työnantaja Tehtävä yrityksessä

Osoite

Puhelin Faksi

Matkapuhelin Sähköposti (työ)

www-sivut

Lisätietoja

Päiväys ja hakijan allekirjoitus _____/_____ 20______

Jäsenhakemus hyväksytty _____/_____ 20______

SVY Jani Isokääntä Postita tai mailaa lomake Paavo Havaksen tie 5 D viereiseen osoitteeseen! 90570 Oulu Kiitos! Mahdollisiin kysymyksiin asiamies Jani Isokääntä Puh 040 8348088 vastaa mielellään. e-mail [email protected]

Valimoviesti 1 • 2015 39 Varattu

Ei rasita ranteita, kyynärpäitä tai muita niveliä Tyrolit Oy Tel: +358 3 3581700 Fax: +358 3 3581750 Mail:[email protected] Web:www.tyrolit.com

40 Valimoviesti 1 • 2015 Valimon luotettava yhteistyökumppani

Edustamme varteenotettavia toimittajia ja laadimme asiakkaillemme räätälöytyjä ratkaisumalleja jo yli 55 vuotta.

Lämmitys- ja jäähdytysseula, panosajo Uudesta tai regeneroidusta keernahiekasta poistetaan pöly ja se saatetaan haluttuun käyttölämpötilaan. Käsiteltävä hiekka voidaan kerralla joko lämmittää tai jäähdyttää. Vaaka mahdollistaa tarkasti määritellyn hiekkamäärän käsittelyn kerrallaan. Pienen kokonsa takia laite voidaan sijoittaa lähes kaikkialle keernahiekan valmistamoon. Teknologinen etu maksaa itsensä takaisin selvänä rahana. Uusin tekniikka tehostaa laitostanne ja tekee tuotannon taloudelliseksi. Lämmitys- ja jäähdytysseula sekä Koneet ja laitteet paineilmalähetin, teho 15 t/h

Sinkotekniikka: AGTOS GmbH AGTOS toimii kaikilla sinkopyöräsinkouksen alueilla. Oma henkilöstö hoitaa sinkolaitosprojekteja, suunnittelee, valmistaa ja ohjelmoi omilla tehtailla sinkoja puhdistukseen, ruosteenpoistoon, hehkutushilseen poistoon ja kuulapommitukseen. Valmistusohjelmaan kuuluvat myös kappaleiden kuljettimet muilta käsittelypaikoilta sinkoon ja edelleen pois. Tällöin toimitamme koko järjestelmän ja laitoksen, siis kokonaisratkaisun. Koneiden koko voidaan mitoittaa millimetrin kokoisten ketjujen käsittelystä valtamerikonttien sinkoukseen eli laitosten kokoa ei ole rajoitettu.

– Automaattikaavaus: Künkel-Wagner ja SLS Swisspour valukoneet – Pullakaavamot: Eri saksalaisia toimittajia – Keernatykit: Reissaus & Baumberg Maschinenbau (uudet koneet) Varaosat: Röper/Lämpe – Hiekan elvytys Neuhof, Axmann – Paineilmalähettimet: Klein, Neuhof, DeAnTek – Induktiouunit, -kelat: I.A.S. – Transistoritekniikka: I.A.S. – Aminikaasupesurit: B.G.T. (Arasin) – Suodatinlaitteistot: Eri toimittajia – Sinkotekniikan vara- AGTOS, STO-Strahltecnik, Team-Strahltecnik kulutusosa: – Tärytekniikka: Cyrus, Joest (Herweg), Küttner – Keernahiekan sekoittimet, kaasutuslaitteet: Webac – Furani- ja alfaset-hiekkojen sekoittimet: Webac, Axmann – Tuorehiekkasekoittimet: Künkel-Wagner – Panostuslaitteet, pölynpoisto: Cyrus – Valimosuunnittelu, valuohjelmat: DeAnTek

OY DIACO AB, PL 167, 00211 HELSINKI puh. 09 – 6821 544, fax 09 – 6821 778 e-mail: [email protected]

Valimoviesti 1 • 2015 41 Suomen Valimoteknistä Yhdistystä tukevat yritysjäsenet Yritys / Osoite / Puhelinumero / www-sivut tai sähköpostiosoite

Oy Aga Ab Heraeus Electro-Nite Metso Minerals Oy Specialvalimo J. Pap Oy Itsehallintokuja 6, 02600 ESPOO International N.V. Lokomo Steel foundry Niittyrinne 3, 02270 ESPOO 010 2421, www.aga.fi Työpajakatu 10 A 26 PL 306, Lokomonkatu 3 (09) 888 1188 00580 HELSINKI 33101 TAMPERE www.specialvalimo.fi Alphaform RPI Oy 050-326 4793 020 484 146, www.metso.com Aholantie 17, 21290 RUSKO [email protected] Stena Metalli Oy (02) 436 5600, www.alphaform.fi Miilucast Oy Pajakatu 7 - 9 ,11130 RIIHIMÄKI Insinööritoimisto Merikatu 7, 92101 RAAHE 010 802 323, www.stenametalli.fi Alteams Oy AX-LVI Oy 010 585 6200, PL 91 (Yritystie 1) PL 428, Kuokkamaantie 4 A www.miilukangas.fi/miilucast Sulzer Pumps Finland Oy 40351 Jyväskylä 33101 TAMPERE PL 18, William Ruthin katu 0201 339 500, www.alteams.com (03) 2680 111, www.axcons.fi Peiron Oy 48601 KARHULA PL 88, Teollisuustie 4 010 234 3333, www.sulzer.com Beijer Oy Karhuvalu Oy 32801 KOKEMÄKI Elannontie 5, 01510 Hitsaajantie 40, 26820 RAUMA 020 750 9400, www.peiron.fi Uudenkaupungin (09) 6152 0550, www.beijers.fi (02) 634 1400, [email protected] Rautavalimo Oy Ponsse Oyj Betorantie 30 Bet-Ker Oy Karlebo Gjuteriteknik AB Ponssentie 22, 74200 VIEREMÄ, 23500 UUSIKAUPUNKI PL 13, Joutsentie 4 Box 2099 020 768 800, www.ponsse.fi (02) 842 9000, www.urv.fi 84101 YLIVIESKA SE-191 02 SOLLENTUNA (08) 410 5600, www.betker.fi www.karlebo.se Ravatek Oy Tekmur Oy Itälahdenkatu 20 Jokisentie 167 Campaja Oy Karkkilan Malliapu Oy 00210 HELSINKI 05200 RAJAMÄKI Toivakantie 27 B Valurinkatu 4 A 6 (09) 675 166, [email protected] (09) 8386 4300, www.tek-mur.fi 41660 TOIVAKKA 03600 KARKKILA (014) 871 902 (09) 225 9281, www.malliapu.fi Rolls-Royce Oy Ab Teknos Oy www.toivakanmallinnus.fi PO Box 220, 26101 Rauma PL 107, Takkatie 3 Keskipakovalu Oy (02) 83791, 00371 HELSINKI Componenta Finland Oy Lastikankatu 21 [email protected] (09) 506 091, www.teknos.fi Panuntie 4 33730 TAMPERE 00610 HELSINKI (03) 357 9000 Sandvik Termorak Oy 010 403 00 www.keskipakovalu.fi Mining and Construction Aittomäentie 1 www.componenta.com Oy 33880 Lempäälä KM-Valu Ky PL 100, 33311 TAMPERE, 0207 680 600, www.termorak.fi Diaco Oy Ab Teollisuustalo, 0205 441 20, PL 167, Melkonkatu 10 C 40900 SÄYNÄTSALO www.tamrock.sandvik.com Tyrolit Oy 00211 HELSINKI (014) 337 3200, www.km-valu.fi Sirkuja 3 K (09) 682 1544, www.diaco.fi Selcast Oy 00940 HELSINKI Lapuan Valu PL 36, Kiilantie 17 (03) 358 1700, www.tyrolit.fi Enmac Oy Kiviristintie 20, 62100 LAPUA 10300 KARJAA Insinööritoimisto 06 4331731, [email protected] (019) 278 5800, www.selcast.fi Viasveden Hiekka- ja Yrittäjänkatu 17, 65380 VAASA Kuljetusliike Oy (06) 282 8330 Leinovalu Oy Sepikon Oy Vanha Raumantie 811, 28660 PORI www.enmacgroup.com Leinonkatu 5, 24100 SALO Ainolankatu 7 (02) 6471 230 (02) 77500, www.leinovalu.fi 03600 Karkkila www.viasvesihiekka.fi Erikoisvalu Oy 0400- 624416 Kartanonlenkki 51, Lux Oy Ab [email protected] Valmet Technologies Oy, 04680 HIRVIHAARA, Tulkinkuja 3, 02650 ESPOO Jyväskylä Foundry 019 - 689 3311, (09) 622 0550, www.lux.fi Sibelco Nordic Oy Ab PL 587, 40101 JYVÄSKYLÄ www.erikoisvalu.fi Mikkelänkallio 3 010 672 0000, www.valmet.com Mallivaruste Koski Oy 02770 ESPOO Ferral Alucast Oy Maakunnantie 2, 27430 PANELIA 010 217 9800 Valmet Technologies Oy, Ferralintie 1, 68500 KRUUNUPYY (02) 8647 465 www.sibelconordic.com Valkeakoski terätehdas (06) 8238 750, www.ferral.fi www.mallivarustekoski.fi PL 125, Niementie Simtech Systems Inc. Oy 37601 VALKEAKOSKI Finfocus Instruments Oy Malliveistämö Karttunen Ky Hälsovägen 2 010 6720000, www.valmet.com Niittyluhdantie 29A Muurarintie 6 01150 SÖDERKULLA 00660 HELSINKI 36200 KANGASALA 0500 514 531 Wärtsilä Finland Oy 050-408 0085 (03) 379 1330 [email protected] PL 244, 65101 VAASA www.finfocusinstruments.fi [email protected] 010 709 0000, Sintrol Oy www.wartsila.com Harjavallan Valu Oy Meca-Trade Oy Ruosilantie 15, 00390 HELSINKI PL 18, Sepänkatu 5 Pohjoisrantakatu 11, 28100 PORI (09) 5617 3637 29201 HARJAVALTA (02) 641 8540, www.mecatrade.fi www.sintrol.com (02) 531 8500 www.harjavallanvalu.fi

42 Valimoviesti 1 • 2015 Valmet Technologies Oy, Jyväskylä Foundry PL 587, 40101 Jyväskylä puh 010 672 0000 fax 010 672 6705

Isot ja pienet valumallit puusta ja muovista CAD-CAM mallit

Kiteen Malliveistämö Aki Mämmi Oy

Ruukitie 1 82600 Tohmajärvi [email protected] Puh. 0500 685884

Valimoviesti 1 • 2015 43 valimomuseo

Suomen Valimomuseo • PL 50,Tehtaanpuisto • 03601 Karkkila [email protected] • Puhelin (09) 4258 3674

Valimomuseon perusnäyttelyn uudistamishanke etenee

Varainkeruu on alkanut

Olen tällä palstalla informoinut jo muutamaan otteeseen Suomen valimomuseon perusnäyttelyn uudistamistarpees- Kuva1. Valimomuseon laboratorio-osuus sekä työryhmän johtaja ta, ja projektin etenemisestä. Silloin 25 vuotta sitten, kun Tapani Valonen. Janne Viitala/KRM valimomuseo avattiin, sai koko valimoväki olla hyvin ylpeä aikaansaannoksesta. Kyseinen näyttely oli tuolloin Länsi-Uudenmaan ensimmäinen moderni museonäyttely, josta haettiin oppia ja ideoita muihin museoihin monen vuoden ajan.

Perusnäyttelyä ei ole tämän jälkeen uusittu, ja museomaa- ilmassa on todettu, että maksimissaan kymmenen vuotta perusnäyttelylle olisi sopiva aika. Nyt näyttelyn uudistus- työ on siis välttämätön. Kyseessä on lähinnä perusnäytte- lyn päivitys, ei kokonaisvaltainen uudistaminen. Osa pe- rusnäyttelyn kohteista jää sellaisenaan paikoilleen. Tekstit päivitetään vastaamaan nykyaikaa ja osa vanhoista kuvista korvataan uusilla. Esinetekstit uudistetaan ja niitä myös lisätään. Perusnäyttelyn esineistöä karsitaan jonkun ver- ran, ja rajoitetusti uutta pyritään saamaan tilalle. Myös valaistus uusitaan, ehkä ihan kokonaisuudessaan. Yksi tärkeä tavoite on näyttelyn elävöittäminen ja toiminnalli- suuden lisääminen. Uudistuksen myötä näyttelyyn on suunniteltu kosketusnäyttöjä kolme kappaletta ja liikku- vaa kuvaa tulisi 4-6 kohtaan. Lisäksi 2–3 koneen toimin- taa esitellään animoidusti. Tällaisia toimintoja ei ole ollut ennen lainkaan.

Tehtävää varten perustettu työryhmä on kokoontunut tämän ja viime vuoden aikana neljä kertaa tarkoitukse- Kuva 2. Yksi uudistuksen tavoite on nostaa esineitä paremmalle katse- naan valmistaa hankkeen kustannusarvio sekä laatia toi- lukorkeudelle. Janne Viitala/KRM

44 Valimoviesti 1 • 2015 mintasuunnitelma ja alustava näyttelysuunnitelma. Saa- mamme tarjouksen mukaan varsinaisen näyttelysuunnitel- man tekeminen maksaa 28 000€ (sis. alv 24%). Arvioim- me, että perusnäyttelyn uudistaminen maksaa suunnilleen 336 000€ (sis. alv 24%). Hanke on tarkoitus saada val- miiksi vuoden 2017 aikana.

Ponnistus on rahoituksen suhteen pienelle museolle ää- rimmäisen kova. Omilla varoilla hankkeen toteuttamisesta ei voisi uneksiakaan. Nyt on kuitenkin projektissamme jo se vaihe menossa, että olemme aloittaneet anomusten lähettämisen eri säätiöille ja rahastoille. Tietenkin toivom- me myös, että Suomen valimoteollisuuden yksiköt voisi- vat olla hankkeessa mukana myös taloudellisesti. Tarkoi- tus on rakentaa Suomen valimomuseosta koko alan näy- Kuva3. ”Valusilta” Hyvinkäällä 1950-luvulla. Tavara siirrettiin täällä Kark- teikkuna, josta voimme olla kaikki ylpeitä. kilan kapearaiteiselta valtion leveäraiteiselle radalle. Vasemmalla on liikennepäällikkö Vilho Heinonsalo. KyARK.

Höyryveturin kyydissä

Perusnäyttelyn lisäksi museossa on totuttuun tapaan myös liuta vaihtuvia näyttelyitä. Talven lopettaa Pop Up -taide- näyttely, mitä seuraa perinteinen työväenopiston näyttely. Tarkemmat tiedot näistä näyttelyistä löytyvät esim. muse- on kotisivuilta www.karkkila.fi/ruukkimuseo.

Kesän koettaessa päästään kuitenkin raskaamman teolli- suuden pariin, tällä kertaa erittäin raskaan. 16. toukokuuta avataan näyttely ”Höyryjunalla Karkkilaan”, joka kertoo Hyvinkään-Karkkilan rautatiestä, joka oli toiminnassa 1911–1967. Pääosaan nostetaan veturit, jotka olivat kahta lukuun ottamatta Tampellan valmistamia. Rautatie oli Högforsin tehtaan kehitykselle elintärkeä. Huippuvuodek- si jäi 1920, jolloin radalla kuljetettiin peräti 130000 tonnia tavaraa, josta valtaosasta vastasi Högforsin tehdas. Lama- vuosien jälkeen ja maantieliikenteen kehittyessä näihin lukuihin ei enää ylletty. Kuva4. Timo Sarpanevan Rosenlewille suunnittelemat S-padat. Pentti Pere/RMUS Tavaran lisäksi rataosuudella liikkui myös paljon ihmisiä. Ensimmäisenä vuotena matkustajamäärä oli 52000. Huip- puvuosi oli 1946, jolloin rautatiellä suoritettiin 200000 matkaa. Näiden vuosien väliin sijoittuu myös Högforsin Vielä pieni uutisenpoikanen arvoisille Valimoviestin luki- tehtaan kasvu. Rataosuuden auetessa Högforsin valimon joille: Karkkilan museotoimi, samalla siis valimomuseo ja konepajan työntekijöiden määrä oli alle 400. Toisen on liittynyt Museoliiton masinoimaan Museokortti-hank- maailmansodan loputtua työntekijöitä oli jo reilusti yli keeseen. Kyseessä on museoiden yhteinen pääsylippu, tuhat ja pian jo liki 2000. Iso osa uusista työntekijöistä oli jolla voi vierailla järjestelmään liittyneissä museoissa niin ”junan tuomia”. Pienestä ruukista kasvoi junan myötä monta kertaa kuin haluaa 54 euron vuosimaksulla. Järjes- valtava teollisuuslaitos. Oliko tämä kasvu pelkästään telmään on liittynyt jo 176 museota eli käytännössä kaikki rautatien ansiota? Ei varmasti, mutta valtava merkitys oleellisimmat Suomen museot. Jos tarkemmin kiinnostaa, sillä on ollut. että mikä muu kuin valimomuseo on liittynyt järjestel- mään, voi asian tarkistaa täältä: http://www.museot.fi/ Rautatienäyttelyn kanssa samaan aikaan on esillä myös museohaku/?museohaku=1&museokortti=1. Kortti tulee pienempi näyttely nimeltään ”Nurmesniemi vs. Sarpane- myyntiin toukokuussa 2015. Nyt siis kannattaa ostaa, kun va”. Näyttelyssä esitellään ja asetetaan rinnakkain näiden halavalla saa. Ja jos ostatte, niin ostakaa mieluiten se lip- kahden maineikkaan muotoilijan valurautaisia talousvalu- pu valimomuseosta, niin silloin kilahtaa juuri sen oikean ja. Katsoja voi itse arvioida, kumpi heistä oli kovempi. museon kukkaroon suurin siivu kokonaissummasta. Esittelemällä kahden Suomen eturivin muotoilijan ema- loituja valurautatöitä, voimme jälleen kerran muistuttaa Aurinkoista kevättä Valimoviestin lukijoille! museovieraalle, että ei se valimotyö todellakaan ole synk- Janne Viitala kää, pimeää ja ilotonta.

Valimoviesti 1 • 2015 45 Erikoisvalu Oy Miilucast Oy Kartanonlenkki 51 Merikatu 7 04680 HIRVIHAARA 92100 Raahe Puhelin (019) 689 3311 010 5856200 Faksi (019) 689 3333 www.miilukangas.fi/miilucast www.erikoisvalu.fi

Improlity Niemisen Valimo Oy Ohjelmistoratkaisut Merstolantie 5 Kari Teräsniska 29200 HARJAVALTA Puhelin 0400 730 630 Puhelin 010 4034600 www.improlity.com www.niemisenvalimo.fi

Ins.tsto. AX-LVI Oy Peiron Oy PL 428 PL 88, Teollisuustie 4 33101 TAMPERE 32801 KOKEMÄKI Puhelin (03) 2680 111 020 750 9400 www.axcons.fi www.peiron.fi

Lapuan Valu Kiviristintie 20 62100 LAPUA Rodbay Oy Puhelin (06) 433 1731 Faksi (06) 433 2731 www.rodbay.fi Rautavalua jo 1800-luvulta lähtien.

Mallivaruste Koski Oy SFTec Oy Maakunnantie 2 Paavo Havaksen tie 5 D 27430 PANELIA 90570 Oulu Puhelin (02) 8647 465 Puhelin 040 834 8088 Faksi (02) 8647 465 www.sftec.fi

Malliveistämö Veijo Karttunen Ky Suomen Valimomuseo Muurarintie 6 Tehtaanpuisto, 03601 Karkkila 36200 KANGASALA Puhelin (09) 4258 3674 040 0733 521 (arkisin kello 8–16) [email protected] www.karkkila.fi Muista museokauppa!

Valimoinstituutti www.svy.info www.valimoinstituutti.fi www.valuatlas.fi

46 Valimoviesti 1 • 2015 Varattu

Valimoviesti 1 • 2015 47 48 Valimoviesti 1 • 2015