Kaksoissidoksen synty Kaksoissidoksen synty -kirja kertoo Suomen työmarkkisuhtei- den toimintatavan synnystä ja muovautumisesta vuosina 1944– 1969. Kansainvälisessä vertailussa sen erityispiirteet voi kiteyttää Kaksoissidoksen näin: - Valtiovallan toisen maailmansodan vuosista jatkunut pysyvä kiinnostus, sitkeä puuttuminen ja vahva vaikutusvalta tulon- jako- ja erityisesti palkkapolitiikkaan. synty - Työmarkkinajärjestöjen asteittain vahvistuva suunnittelu-, ohjaus- ja jopa hallintavalta ansiosidonnaisessa sosiaalitur- Suomen työmarkkinasuhteiden vassa. toimintatavan muotoutuminen Kirja muodostuu artikkeleista, jotka ovat syntyneet osana Suo- men työmarkkinasuhteiden muotoutumisen tutkimushanketta, 1944–1969 jossa tekijä on erityisesti paneutunut kuljetusalan ammattiyhdis- tystoimintaan ja SAK:n historiaan. Tutkimuksen yhtenä innoituksen lähteenä on ollut etsiä histo- Tapio Bergholm riallisen sosiologian näkökulmasta tulkintoja siihen, miksi Suo- men työmarkkinaratkaisujen valtiokytkös ja sosiaalipolitiikan työmarkkinajärjestökytkös ovat eurooppalaisesta näkökulmasta olleet poikkeuksellisen sitkeitä. Suuren kokonaisesityksen sijasta vastauksia näihin kysymyksiin etsitään keskittymällä suomalai- sen työmarkkinasuhteiden toimintatavan kehkeytymisen ratkai- sevimpiin vaiheisiin. Tapio Bergholm Tapio TYÖVÄEN HISTORIAN JA PERINTEEN TUTKIMUKSEN SEURA Kaksoissidoksen synty Suomen työmarkkinasuhteiden toimintatavan muotoutuminen 1944–1969 Tapio Bergholm KAKSOISSIDOKSEN SYNTY Suomen työmarkkinasuhteiden toimintatavan muotoutuminen 1944–1969 Väitöskirja Esitetään Itä-Suomen yliopiston yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnan suostumuksella julkisesti tarkastettavaksi yliopiston Kuopion kampuksella Tietoteknia-rakennuksen auditoriossa TTA tammikuun 16. päivänä 2015 klo 12. Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura 2015 © Tapio Bergholm Taitto: Raimo Parikka Kannen kuva: Stefan, Nelikanta. Kuva Työväen Arkisto. ISBN 978-952-5976-28-1 (nid.) ISBN 978-952-5976-29-8 (PDF) Hansaprint, Helsinki 2015 Sisällys Kaksoissidoksen synty – Suomen työmarkkinasuhteiden toimintatavan muotoutuminen 1944–1969 ... 7 I Kaksoissidos tutkimuskohteeksi ... 7 II Tutkimuksen lähtökohtia ... 10 III Tutkimusaineisto ... 28 IV Kaksoissidoksen synty ... 30 Artikkelit: I Suomen säädeltyjen työmarkkinasuhteiden synty: palkkapäätös 19.6.1945 ... 47 II Työmarkkinajärjestöt ja Suomen lapsilisäjärjestelmän synty ... 75 III Maalaisliitto murskattava? Punamullan talouspoliittinen välirikko ja vuoden 1954 eduskuntavaalit ... 109 IV Tulonjaon murros ja vuoden 1956 yleislakko, teoksessa Kansalaisvaikuttaminen ajassa ... 137 V The Making of the Finnish Model: the qualitative change in Finnish corporatism in early 1960s ... 181 VI Tapahtumaketju ja solmukohdat – Heikki Waris ja ammattiyhdistysliikkeen eheyttäminen 1964–1966 ... 215 VII Tulopolitiikka ja SKP:n hajaannus, teoksessa ... 249 Abstract – Abstrakti ... 269 Kiitokset Aluksi haluan kiittää vaimoani Kirsi Ihalaista siitä, että hän on kestänyt minun tieteellisiin ponnistuksiini liittyvät epäsäännölli- set työajat ja hermojeni ajoittaisen kireyden. Kirsi on varmistanut kohtuullisen järjellisen levon ja työn rytmin, mikä on ratkaise- vasti auttanut työn loppuun saattamisessa. Kirjastojen ja arkistojen väki on ollut osaavaa, ammattitaitois- ta ja avuliasta. Mielenkiintoisten aineistojen pariin on Suomessa helppo päästä. Työtoverini ja työnantajani SAK:ssa ovat kannustaneet ja tuke- neet kiitettävästi jatko-opintoponnistuksiani. Itä-Suomen yliopiston tohtoriopiskelijakumppanit, VASTUU- tutkijakoulun jatko-opiskelijat ja ohjaajat sekä useiden eri se- minaarien ja konferenssien osanottajat ovat kommenteillaan ja kritiikillään antaneet tarpeellista palautetta keskeneräisiin poh- dintoihin. Tutkijakumppaneista Tuomo Alasoini, Mary Hilson, Pauli Kettunen, Kari Teräs ja Jussi Vauhkonen ovat monin eri tavoin auttaneet, mistä lämmin kiitos. Professori Hannu Ruonavaara sekä esitarkastajani dosentti Matti Hannikainen ja professori Olli Kangas antoivat kannustus- ta ja kritiikkiä sellaisessa suhteessa, että osa parannusehdotuk- sista on otettu huomioon. Heidän kommenttinsa auttoivat vielä kerran tarttumaan ja muokkaamaan jo valmiina pitämääni teks- tiä toivon mukaan hieman paremmaksi. Viimeiseksi haluan kiittää työni ohjaajaa Juho Saarta, joka on taitavasti ja menestyksellisesti sukkuloinut innostavan kollegan ja tiukan sekä vaativan työohjaan roolien välimaastossa. Järvenpäässä 25.11.2014 Tapio Bergholm 6 Kaksoissidoksen synty – Suomen työmarkkinasuhteiden toimintatavan muotoutuminen 1944–1969 I Kaksoissidos tutkimuskohteeksi Tämä väitöskirjatyö muodostuu artikkeleista, jotka ovat syn- tyneet osana suurempaa Suomen työmarkkinasuhteiden muo- toutumisen tutkimushanketta, jossa olen erityisesti paneutunut kuljetusalan ammattiyhdistystoimintaan ja SAK:n (Suomen Ammattiyhdistysten Keskusliitto vuoteen 1969 saakka, vuodesta 1969 alkaen Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö) histori- aan. Tutkimushankkeen kuluessa tutkimuksen ydinkysymykset ovat vaihtuneet. Tavoitteenani oli vielä 1990-luvun alussa tutkia, tulkita ja selittää Suomen työmarkkinajärjestelmän epävakautta ja konfliktiherkkyyttä. Tämä oli ilmeinen tutkimusongelma, kun paneutui kansainväliseen vertailevaan työmarkkinatutkimuk- seen. Suomi oli varsinkin 1970-luvulla kansainvälisten lakkoti- lastojen kärkipaikalla yhdessä Ranskan ja Italian kanssa. (Berg- holm–Jonker–Hoffrén 2012.) Suomen työmarkkinajärjestelmän epävakautta olen tulkin- nut niin kotimaisissa kuin kansainvälisissä julkaisuissa (Berg- holm 1988, 1996, 1997a, 1997b, 1998, 2000, 2005a, 2007, 2011b, 2012), mutta tutkimuskysymyksenä se ei ollut loppujen lopuksi kaikkein kiehtovin. Tutkimustyön edetessä paljon mielenkiintoi- semmaksi tutkimuskohteeksi muodostuivat ne toimintatavat ja rakenteet, joissa nämä konfliktit syntyivät ja joissa ne ratkaistiin. Näin tutkimukseni kohteeksi tulivat Suomen työmarkkinoiden institutionaalisten toimintatapojen muovautuminen toisen maa- 6 7 ilmansodan jälkeen. Tutkimuksen ydinongelmiksi hahmottuivat seuraavat kysymykset: Mitkä ovat Suomen työmarkkinasuhteiden toimintatapojen kan- salliset erityispiirteet? Miten hyvin kolmikanta-, työmarkkinasuhde- (industrial relations) ja korporativismitulkinnat ja -teoriat soveltuvat näiden toimintata- pojen muotoutumisen tarkasteluun? Tutkimuksen yhtenä innoituksen lähteenä on ollut etsiä histo- riallisen sosiologian näkökulmasta tulkintoja siihen, miksi Suo- men työmarkkinaratkaisujen valtiokytkös ja sosiaalipolitiikan työmarkkinajärjestökytkös ovat eurooppalaisesta näkökulmas- ta poikkeuksellisen sitkeitä.(Bergholm 2011a; Bergholm–Bieler 2013; Pietiäinen 2009). Suuren kokonaisesityksen sijasta vastauk- sia näihin tutkimusongelmiin etsin ja löysin keskittymällä tiukas- ti ja kiteyttäen suomalaisen työmarkkinasuhteiden toimintatavan rakentumisen ratkaisevimpiin vaiheisiin. Tutkimusartikkelien aiheiksi valikoituivat Suomen työmark- kinasuhteiden toimintatavan rakentumisen vaiheet: Kuinka nelikantainen tulonjakopolitiikka siirtyi asteittain kohti kolmi- kantaisempaa sosiaali- ja tulopolitiikkaa? Tässä mukana olevat artikkelit paneutuvat yhtäältä tämän muutoksen edellytyksiin ja toisaalta työmarkkinakehityksen tihentymiin, joissa työmarkki- najärjestöt ja valtiovalta toistensa kanssa vuorovaikutuksessa muovasivat yhteiskuntapolitiikkaa vuosina 1944–1969. Siten ar- tikkelit kuvaavat, selittävät ja tulkitsevat yhteiskunnallista kehi- tystä, joka muovasi Suomen valtion ja työmarkkinakeskusjärjes- töjen poikkeuksellisen kiinteän yhteiskuntapoliittisen kytköksen. Työmarkkinasuhteiden toimintatavan muotoutuminen tämän tutkimuksen tarkastelujaksolla johti valtion ja työmarkkinajär- jestöjen kaksoissidokseen, jossa Suomen valtiovalta vakiinnutti eurooppalaisessa ja kansainvälisessä vertailussa poikkeuksel- lisen vahvan aseman palkka- ja työehtosopimuspolitiikassa ja työmarkkinajärjestöt puolestaan saivat poikkeuksellisen vahvan myötämääräämisoikeuden sosiaalisissa tulonsiirroissa. 8 Tämän väitöskirjan artikkeleissa on esitelty ja perusteltu, miksi suomalaisen tulonjakopolitiikan analyysissä nelikanta on pitkään hedelmällisempi tulkintakehikko ja käsite kuin jo kansainvälisen työjärjestön vuosikymmeniä työmarkkinoiden neuvottelusuh- teiden peruskuvioksi lanseeraama valtiovallan, työnantajakes- kusjärjestöjen ja ammatillisten keskusjärjestöjen muodostama kolmikanta. Suomen tulonjakopolitiikan ja tulopolitiikan tarkas- teluun kolmikanta on liian suppea, koska kolmikantatarkastelu sivuuttaa Suomessa vahvat ja vaikutusvaltaiset maataloustuottaji- en järjestöt. Siksi nelikanta on tarpeellinen ja hyödyllinen käsite Suomen työmarkkinasuhteiden ja tulonjakopolitiikan toiminta- tapojen muotoutumista tarkasteltaessa vuosina 1944–1969. Kak- soissidos on taas käsite, joka ei esiinny vielä tämän väitöskirjan artikkeleissa, mutta kiteyttää ja korostaa artikkeleissa esiin tuotu- ja kansallisia erityispiirteitä. Artikkelit tarkastelevat olennaisia tapahtumaketjuja, murrok- sia ja solmukohtia, jotka muovasivat suomalaisen nelikannan muuntautumista kohti kolmikantaisempaa toimintatapaa. Nii- den keskeisimmät tulokset ovat kiinteässä yhteydessä kahteen artikkelien sisältöä ja tulkintaa muovaavaan tutkimuskysymyk- seen. Keskeisten ongelmien valinta ja löytäminen ovat tarkoitta- neet monien muiden kiinnostavien kehityskulkujen ja murrosten sivuuttamista. Valittujen tutkimusartikkelien luettelo on myös tutkimushankkeeni keskeisten tulosten kiteytys ja se kuvaa myös tehtyjä rajauksia ja valintoja. Tämän väitöskirjan artikkelit tarkastelevat ratkaisevia kehitys-