ALTAVASTAAJASTA ukellusveneen noin 400-vuo- tista historiaa ja sukellusvene- Sluokkien levinneisyyttä kat- TUHOVOIMAKSI tavasti käsittelevä teos on ensimmäis- tä kertaa tehty. Maailmassa on valmistettu vii- TUHOVOIMAKSI ALTAVASTAAJASTA meisen 120 vuoden aikana noin 5 000 Sukellusveneaseen käyttöönotto ja kehitys Sukellusveneaseen käyttöönotto ja kehitys yli 400 luokkaan kuuluvaa sukellusvenettä. Se on kiehtova tarina ali- voimaisen puolustajan kehittämän aseen kehittymisestä suurvaltojen voimatasapainon takaajaksi ja ydinasepelotteeksi. Altavastaajasta tuhovoimaksi kertoo maittain ja aikakausittain su- kellusveneaseen leviämisen. Tutkimuksessa tarkastellaan myös sukellus- veneiden koneistoja, tärkeimpiä laitteita ja aseita siinä laajuudessa, että lukija saa käsityksen niiden merkityksestä kehityskaaren eri vaiheissa. Kirjasta selviää 2010-luvulla lisääntynyt sukellusveneitä omistavien maiden määrä ja uusi rakentamisen paino- pistealue Kaakkois-Aasiassa. Teoksessa on käytetty postimerkeissä kuvattuja su- kellusveneitä kertomaan, kuinka ja missä sukellusveneet ovat vuosisato- jen aikana kehittyneet. Kommodori evp, sotatieteiden tohtori Kai Varsio on väitöskirjassaan ensimmäisenä tutkijana osoittanut postimerkkien käyttökelpoisuuden dokumentoitaessa merisotataidon kehittymistä. ISBN 978-951-37-7443-1 KL 91 KAI VARSIO ALTAVASTAAJASTA TUHOVOIMAKSI ALTAVASTAAJASTA TUHOVOIMAKSI Sukellusveneaseen käyttöönotto ja kehitys KAI VARSIO EDITA • HELSINKI ©tekijä ja Edita Publishing Oy Teoksen sähköinen versio: Maanpuolustuskorkeakoulu Sotataidon laitos Julkaisusarja 3: Työpapereita nro 8 ISBN 978-951-25-3040-3 (pdf) ISSN 2343-0753 (verkkojulkaisu) Kannen kuva: SSN Delta IV SLBM, NL ja Venäjä Ulkoasu ja taitto: Petteri Kivekäs Kustannustoimittaja: Arja Olin /Edita Publishing Oy ISBN 978-951-37-7443-1 Otavan Kirjapaino Oy Keuruu 2018 ALKUSANAT rvoisa lukija – kädessäsi on kirja, joka lusveneestä, salaperäisestä heikomman osapuolen on seurausta vuosikymmeniä kestä- kehittämästä välineestä, syntyi suurvaltojen toimesta neestä kiinnostuksestani merisotahis- globaali tuhovoima, jolla on tänäkin päivänä oleelli- A toriaan ja merisotataidon muutoksiin nen merkitys kansainvälisessä turvallisuuspolitiikas- 1800-luvun lopulta nykypäivään. Halu tutkia muun sa. Miten ja miksi näin tapahtui! Vastauksen uskon muassa merisotataidon kehittymistä liittyy osaksi kiinnostavan monia tahoja. Kolmanneksi halusin meriupseeriammattiini, johon valmistuin keskellä kertoa sukellusveneiden, laivan jonka vain harva kylmää sotaa vuonna 1978. Vuonna 1979 sattumasta on nähnyt merellä, leviämisestä monien muidenkin alkaneesta harrastuksestani, jossa keskityn sotalaivo- maiden kuin suurvaltojen laivastoihin, ja joka on ko- jen kuvia sisältävien postimerkkien keräämiseen, on kemassa 2020–30 luvuilla uuden tulemisen tekniikan muodostunut osa merisotataidon lähdeaineistosta, kehittymisen myötä. jota olen vuosikymmenien varrella tutkinut. Tämän tietoteoksen haasteena on olla myös ha- Meriupseeriurani käänteissä kiinnostukseni kuteos ja oppikirja sekä suurelle yleisölle kiinnos- merisotataitoon kasvoi ja samalla lisääntyi harras- tava lukukirja. Suurimmat toiveeni toteutuvat, jos tukseni filateelinen materiaali. Eläkkeelle siirtyessäni kirja voi olla kaikkea edellämainittua saman lukijan vuonna 2010 totesin omistavani maailman laajim- kädessä. man noin 3 500:n sotalaivapostimerkin kokoelman, Kiitän erityisesti vaimoani kärsivällisyydestä. jonka olemassaolosta vain kourallinen henkilöitä Iso kiitos myös vara-amiraali evp Esko Illille, jon- tiesi. Kokoelmalleni annoin nimen ’Maailman suu- ka korjaus- ja muutosehdotukset käsikirjoitukseen rin laivasto-osasto’. Kokoelmasta tuli muun muassa olivat merkittäviä. Kirjaa ei olisi kirjoitettu ilman osa merisotataidon kehittymiseen liittyneen väitös- Maanpuolustuskorkeakoulun professori Vesa Tynk- kirjani tutkimuskohdetta ja lähdeaineistoa. kysen tukea ja myötävaikutusta. Kiitos kirjoitus- Rohkaistuneena väitöskirjastani ja siitä seuran- työtäni tukeneelle Suomen Sotatieteelliselle Seura neesta yleisön kiinnostuksesta aiheeseen päädyin ry:lle. Kustantajaksi valikoituneen Edita Publishing kirjoittamaan tämän tietoteoksen, jonka kuvamate- Oy:n henkilökunnalle parhaat kiitokset yhteistyöstä riaali pohjautuu edelleen ’Maailman suurin laivas- kirjan painokuntoon saattamisessa. Lopuksi kiitän to-osasto’ kokoelman materiaaliin. ystäviäni, jotka kannustivat ja loivat uskoa kirjan Sukellusveneet valikoituivat tämän kirjan ai- valmistumiseen. heeksi useastakin syystä. Tärkein syy oli maailman- laajuisesti kattavan sukellusveneiden kehitys- ja levinneisyyshistorian puuttuminen. Toiseksi sukel- Kai Varsio ALKUSANAT 5 JOHDANTO ässä teoksessa keskitytään sukellusveneen tietoa näistä luokista ja malleista on tarjolla satojen kir- toimintakyvyn, aseistuksen ja rakenteen jojen kymmenillä tuhansilla sivuilla. Tämä teos pyrkii yleisiin ominaisuuksiin – sukellusveneen kiteyttämään kehityksen kulun yhdeksi kokonaisuu- T kehitykseen sotilaallisena laitteena. Ke- deksi koko maailman sukellusveneiden näkökulmasta. hitystä seurataan lähtökohtaisesti kronologisesti Sukellusveneen kehittämiseen liittyy aina salai- sukellusveneiden valmistumisen mukaisessa järjes- lua ja harhauttamista. Kaikkien yksityiskohtaisten tyksessä aluksi riippumatta maasta tai mantereesta. faktojen antaminen ei ole mahdollista eikä tämän Pyrkimys kronologiseen käsittelyyn on haasteelli- julkaisun tarkoitus, vaan pyrkimys on antaa lukijalle nen, koska joissain asioissa on lähes mahdotonta sukellusveneen kehityskaaren oikea kokonaiskuva selvittää kuka oli 1700- ja 1800-luvuilla eri puolilla vuosisatojen aikana. Kirjassa ei myöskään tarkastella maailmaa tosiasiallisesti jonkin laitteen tai ominai- esimerkiksi erilaisten moottoreiden, propulsiojärjes- suuden ensimmäinen keksijä, valmistaja tai käyt- telmien, laitteiden, tykkien, torpedojen, ohjusten tai töönottaja. Pyrkimys on päästä mahdollisimman tulenjohtojärjestelmien yksityiskohtia. Paikoitellen lähelle totuutta. asiat otetaan esille, jos niillä on oleellista vaikutusta Myöhemmin tarkastelukulma on sodissa, rau- ensimmäisenä keksintönä tai käyttöönottona sukel- hansopimusten vaikutuksissa tai toiminta-alueissa. lusveneen kehityskaaren kokonaiskuvassa. Maailmansodissa tapahtui paljon liittoumien sisällä Tähän julkaisuun liittyy kehitysvaiheiden ku- kehitys- ja yhteistyötä tai sotasaaliiden myötä vas- via monista sukellusvenelajeista ja -luokista. Kaik- tustajan salainen tieto levisi voittajille. Tarkastelus- ki kuvat ovat peräisin postimerkeistä1. Näin ollen sa on mukana myös joitakin sukellusveneitä, vaikka lukijan ei pidä keskittyä postimerkin julkaisijaan ne eivät monien syiden vuoksi lopulta valmistuneet (Guinea-Bissau, Bhutan, jne.), jolla ei ole useinkaan ’operatiiviseen’ käyttöön. Tekniikka oli kuitenkin mitään tekemistä kuvassa esiintyvän sukellusveneen keksitty. Valmistumattomat (testeissä uponneet, tu- tai sukellusveneen kehityshistorian kanssa. Tässä houtuneet, tuhotut jne.) olivat kuitenkin usein osa kirjassa kyse on pelkästään kuvassa esiintyvästä su- kehityksen kaarta. kellusveneestä, ei postimerkin julkaisusyistä tai esi- Kylmän sodan aikainen tarkastelun painopiste merkiksi sotapropagandasta. ei ole enää täysin kronologinen, koska tarkasteluun otetaan mukaan Yhdysvaltojen ja Neuvostoliiton Mikä on sukellusvene? keskinäisten sopimusten aiheuttamat rajoitukset ja itä-länsi vastakkain ajattelun vaikutukset. Sukellusveneellä tarkoitetaan tässä esityksessä soti- Koko kehityskaarta ei voi tarkastella yksityiskoh- laallisiin tehtäviin sekä veden alla että päällä itse- taisesti yhdessä teoksessa. Kautta aikojen maailmassa näiseen liikkumiseen kykenevää laitetta, jossa on on rakennettu noin 400:n eri luokkaan kuuluvia su- sisällä vähintään yksi kuivassa tilassa työskentelevä kellusveneitä noin 5000 kappaletta. Yksityiskohtaista henkilö. Sukelluskellot (vast.) eivät siten liity tämän 6 ALTAVASTAAJASTA TUHOVOIMAKSI tutkimuksen piiriin. Tässä työssä käytetään aina sa- vallan merivoimien kauppasaartoa tai ylivaltaa pyr- naa sukellusvene vaikka ymmärretään, että veneet kivät löytämään pienillä resursseilla keinon vastustaa olivat tietyn kehitysvaiheen aikana vain hetkellisesti suuria sotalaivoja. Sukellusveneen sotilaallinen käyt- sukelluskykyisiä. Nykyään sukellusvene voi olla su- töidea perustui aluksi pommin viemiseen satamassa kelluksissa käytännöllisesti katsoen rajattomasti. Esi- tai ankkurissa olleen aluksen alle. Pommi räjäytettiin merkiksi laivakuvastoissa ydinkäyttöisten sukellus- kellosytyttimellä tai sytytyslangalla. Ensimmäinen veneiden ’sukelluksissa oloaika’ ilmaistaan termeillä ase sukellusveneen kannella oli tykki. Sitä käytettiin – riittävästi, tarpeeksi kauan tai merkityksetön. pintakulussa vastustajan laivoja vastaan. Kehityk- sen myötä veneiden tehtäviin lisättiin laivojen ja Mistä sukellusveneen nimi sukellusveneiden tuhoaminen myös aavalla merellä on peräisin? torpedoja ampumalla. Muita kehityksen tuomia tär- keimpiä tehtäviä olivat merialueen valvonta ja tie- Sana submarine on englanninkielinen adjektiivi tar- dustelu, kauppalaivojen suojaaminen, saartotehtä- koittaen veden- tai merenalainen. Aluksi englannin- vät, merenkäytön estämistä merimiinoja laskemalla kielinen sukellusvenettä tarkoittanut koko sana oli ja erikoisjoukkojen tukeminen. Aseiden kehittyessä siten submarine boat eli vedenalainen vene, mutta arsenaaliin on lisätty erityyppiset ohjukset ilmator- lyhentyi myöhemmin sanaksi submarine tai jopa juntaohjuksista risteilyohjuksiin ja mannertenväli- sanaksi ’sub’ eli ’suve’. Lyhyttä suve käytetään muun