Parsifalin levytykset Wieland Wagnerin vuonna 1951 tekemää Parsifal-ohjausta esitettiin Bayreuthissa vuoteen 1973 asti, ja lähes puolet tässä artikkelissa mainituista levytyksistä on äänitetty sen eri esityksissä. Kuvan esitys on vuodelta 1971, ja myös se on levytetty. (Kuva: Bayreuth 1971) Parsifalista on julkaistu CD:llä ainakin kuorot ovat aina olleet erittäin tasokkaita. Hermann Levin tempoja oopperan 34 levytystä, joista ilmeisesti seitsemän Tästä kiitos kuuluu Wilhelm Pitzille ja kantaesitykessä. Kaikki yhdeksän levy- studiossa äänitettyjä. Joidenkin vanhojen hänen seuraajalleen Norbert Balatschille. tystä ovat erittäin onnistuneita, erityisesti levytysten kohdalla ei ole aivan varmaa, Tärkein henkilö Parsifalissa on kapelli- 50-luvun alussa tehdyt myös laulajien onko ne tehty studiossa vai elävän ylei- mestari. Joistakin levytyksistä voi huo- osalta. Myöhemmät laulajakaartit ovat sön edessä. Jotkut saattavat myös olla mata, että keskinkertaisesti lauletusta, epätasaisempia. Jotkut ovat kyllä kyseen- studio- ja live-äänitteiden välimuotoja, suuren maestron johtamasta esityksestä alaistaneet Knappertsbuschin taidot sillä ns. studiolivejä. Aivan kaikkia levytyksiä on mahdollista nauttia. Päinvastaisesta perusteella, että hän ei ollut yleensä en ole kuullut, lähes kaikista kuitenkin tapauksesta taas ei oikein. harjoittanut johtamiaan esityksiä. osia. Otin listalle mukaan myös video- Parsifalin levytykset voidaan jakaa Knappertsbuschin pitäessä taukoa julkaisuja sekä muutaman levytyksen, kahteen lajiin: Hans Knappertsbuschin vuonna 1953, Bayreuthin Parsifal- jotka on julkaistu vain LP:nä. CD- (6, 7, 11, 12, 14, 15, 18-21) johtamiin esitykset johti Clemens Krauss (9), joka julkaisua odotellessa niitä kannattaa etsiä ja muihin. Knappertsbusch johti Bayreut- oli Knappertsbuschin kanssa erittäin käytettyjä levyjä myyvistä kaupoista. hin Parsifalit vuosina 1951-64. Väliin jäi huonoissa väleissä. Olen pitänyt Kraussin Uusia Parsifal-levytyksiä ei ole ilmes- vain kesä 1953. Wieland Wagner ei samana vuonna levyttämää Ringiä jollain tynyt yli kymmeneen vuoteen, vanhojen pitänyt saksalaiseen romanttiseen perin- tavalla liian kevyenä, enkä odottanut esitysten taltiointeja kylläkin. Useimmat teeseen kuuluvasta paatoksellisuudesta hänen Parsifalil- studiolevytykset on tehty 1970-80- ja massiivisuudesta. Olikin yllättävää, taan paljoakaan. luvuilla. että hän valitsi ensimmäisille Bayreuthin Silti se nousi no- Wagnerin väitetään Ringin ja Tristanin festivaaleille kapellimestariksi Knapperts- peasti suosikkieni jälkeen tajunneen, että hän oli vaatinut buschin, joka oli tuohon aikaan yli kuu- joukkoon. Krauss laulajilta liikaa. Parsifalissa ei olekaan denkymmenen ja edusti juuri tuota van- oli kapellimesta- yhtään Tristanin kaltaista mahdotonta hasaksalaista tyyliä. Hyvä näin, sillä rina Knapperts- roolia. Viidessä suurimmassa roolissa on Knappertsbuschin yhdeksän levytettyä buschin vasta- silti kaikissa omat vaikeutensa. Näiden Parsifalia ovat monessa suhteessa ylittä- kohta. Hänen roolien lisäksi oopperassa on melkoinen mättömiä. Ensimmäisissä levytyksissä temponsa ovat joukko pikkurooleja. Tärkeään rooliin tempot ovat hitaita, mutta "Kna" onnis- nopeita ja tyyli nousee myös kuoro, jolla on ensimmäises- tuu silti pitämään jännitteen yllä. Myö- tehokkaan dra- Teksti: sä ja kolmannessa näytöksessä erittäin hemmät ovat nopeampia, ja viimeisten maattinen. Silti Robert Storm paljon laulettavaa. Erityisesti Bayreuthin tempot ovat itse asiassa hyvin lähellä hänkin onnistuu 18 Wagneriaani saamaan aikaan erittäin vaikuttavan ole paljoa kehumista. Wolfgang kokonaisuuden. Erityisesti toinen Wagnerin myöhempi ohjaus on il- näytös on yksi jännittävimmistä meisesti ollut saatavilla hyvin lyhyen kuulemistani. ajan. Se ei ilmeisesti poikkea juuri- Knappertsbuschin kuoleman kaan aiemmasta, mutta kapellimes- jälkeen Wieland Wagner halusi tari Giuseppe Sinopoli sekä Am- hänen tilalleen täysin erilaisen fortasia ja Klingsoria esittävät Falk kapellimestarin, joka johtaisi ke- Struckmann ja Ekkehard Wlaschiha vyellä otteella, nopeilla tempoilla tekevät siitä vähän kiinnostavam- ja epäromanttisella tyylillä. Pierre man. Boulezin (22,25) Parsifal on nopein James Levinen johtaman kautta aikojen, ja tässä tapauksessa Bayreuth-esityksen (36) laulajat ovat vauhti ei ole hyvä asia. Kaikki yk- osittain samoja kuin Steinin, eivätkä sityiskohdat jäävät huomaamatta, paljonkaan mielenkiintoisempia. Sen eikä minkäänlaista tunnelmaa pääse sijaan Levine on nykyisten Wagner- syntymään. Jotkut ovat pitäneet kapellimestarien joukossa aivan omaa tätä tulkintaa hyvinkin merkittä- luokkaansa. Hitaat tempot ja jykevä vänä, vaikka Clemens Krauss oli ote muistuttavat Knappertsbuschista. johtanut nopean ja kevyen Parsifalin Toisaalta Levine tarjoaa useita jän- jo paljon aiemmin. Merkittävänä nittäviä yksityiskohtia. Hänen Par- erona näissä esityksissä on se, että sifalinsa on harras ja kaunis. Harmi, Kraussin tulkinnassa on järjen lisäksi ettei tätä esitystä ole julkaistu vi- myös tunnetta. On tavallaan ym- deolla, sillä Götz Friedrichin ohjaus märrettävää, että Boulezin tulkintaa on varmasti hieno. Dvd:llä on sen on pidetty merkittävänä aikana, sijaan julkaistu Levinen Metropo- jolloin kaikki tunteisiin liittyvä on litanissa johtama, Otto Schenkin leimattu sentimentaaliseksi hö- ohjaama ja laulajien osalta paljon lynpölyksi. Toivottavasti tämä kiinnostavampi esitys (39). Se ei ole tunteettomuuden aika on siirty- Ohjaaja Wieland Wagner ja kapellimestari Hans aivan yhtä Hollywood-tyyppinen mässä menneisyyteen. Boulezilta on Knappertsbusch, joiden yhteisistä Parsifal-esityksistä kuin Schenkin ohjaama Ring-dvd, julkaistu Parsifalit vuosilta 1966 ja peräti yhdeksän on julkaistu levyllä. vaan muistuttaa 1800-luvun tyyliä. -70. Kuulin nettiradiosta hänen Ensimmäisessä ja kolmannessa viimekesäisen Parsifalinsa, joka oli selvästi Wolfgang Wagner, jonka ohjauksia on näytöksessä ei ole ohjauksellisesti mitään aiempia kiinnostavampi. tapana haukkua. Itse pidin kovasti hänen todella erityistä, mutta toinen näytös on Näiden Boulezin esitysten välillä Par- hyvin realistisesta Mestarilaulajat- värikästä ja kaunista katsottavaa. Levine sifalia on Bayreuthissa johtanut sekalai- videostaan, mutta hänen Parsifalissaan ja Metropolitanin orkesteri ovat levyttä- nen joukko kapellimestareita. Videolla ei ole oikeastaan mitään kiinnostavaa. neet Parsifalin myös studiossa (40). Hie- julkaistu Horst Steinin rutiininomaisesti Lavastus näyttää ensimmäisessä ja kol- man synteettisen kuuloisesta orkesteri- johtama esitys (32) on mitäänsanomat- mannessa näytöksessä kelvolliselta, toi- soinnista huolimatta tämä bel canto - tomimpia kautta aikojen. Esityksen ohjasi sessa melko rumalta. Laulajissakaan ei tyyppisen laulajakaartin kanssa tehty Diskografia: Metropolitan Opera Orchestra Chor und Sinfonieorchester Parsifal: Wolfgang Windgassen and Chorus des Kölner Rundfunks Klingsor: Hermann Uhde 1. Kapellimestari: Artur Bodanzky Kapellimestari: Richard Kraus Kundry: Martha Mödl Amfortas: Martial Singher (1. ja 3. näytös) & Erich 4.1949 Ääni korkeuksista: Ruth Siewert Titurel: Fred Destal Leinsdorf (2. näytös) Live-äänitys, mono Graalin ritarit: Walther Fritz, Gurnemanz: Alexander Kipnis Metropolitan Opera, New York Gebhardt, JGCD 0012-4 Werner Faulhaber Parsifal: René Maison 15.4.1938 Knaapit: Hanna Ludwig, Elfriede Klingsor: Fritz Krenn Live-äänitys, mono 5. Wild, Günther Baldauf, Gerhard Kundry: Marjorie Lawrence MYTO, MCD 982.H013 Amfortas: Rolando Panerai Stolze Ääni korkeuksista: ? Titurel: Dimitri Lopatto Kukkaistytöt: Hildegard Graalin ritarit: Hans Fleischer, 3. Gurnemanz: Boris Christoff Schünemann, Erika Jorge Andronoff Amfortas: Paul Schöffler Parsifal: Africo Baldelli Zimmermann, Hanna Ludwig, Knaapit: Lucy Ritter, Irra Petina, Titurel: Hans Braun Klingsor: Giuseppe Modesti Paula Brivkalne, Maria Lacorn, Hans Fleischer, Luis Santoro Gurnemanz: Ludwig Weber Kundry: Maria Callas Elfriede Wild Kukkaistytöt: Editha Fleischer, Parsifal: Günther Treptow Ääni korkeuksista: ? Chor und Orchester der Irra Petina, Maria Malberti, Lucy Klingsor: Adolf Vogel Graalin ritarit: Aldo Bertocci, Bayreuther Festspiele Ritter, Emma Brizzio, Yolanda di Kundry: Anny Konetzni Mario Frosini Kapellimestari: Hans Sabato Graalin ritarit: Hugo Meyer- Knaapit: Silvana Tenti, Mití Knappertsbusch Orquesta y Coro del Teatro Welfing, Harald Pröglhöf Truccato Pace, Franco Baldaccini, Festspielhaus Bayreuth Colón di Buenos Aires Knaapit: Elisabeth Rutgers, Aldo Bertocci 22.8.1951 Kapellimestari: Fritz Busch Sieglinde Wagner, Erich Majkut, Kukkaistytöt: Lina Pagliughi, Live-äänitys, mono Teatro Colón, Buenos Aires Hermann Gallos Renata Broilo, Anna Maria Canali, Naxos, 8.110221-24 22.9.1936 Kukkaistytöt: Emmy Funk, Liliana Rossi, Silvana Tenti, Mití Teldec, 9031-76047-2 Live-äänitys, mono Elisabeth Rutgers, Friedl Rieger, Truccato Pace Quadro, 222185-444 Marston, 53003-2 Judith Hellwig, Ilona Steingruber, Orchestra Sinfonica e Coro di Cantus Classics, CACD Sieglinde Wagner Roma della RAI 5.00237/38 2. Wiener Symphoniker Kapellimestari: Vittorio Gui Amfortas: Friedrich Schorr Chor der Wiener Staatsoper Studiolive-äänitys, mono 7. Titurel: Norman Cordon Kapellimestari: Rudolf Moralt 20.-21.11.1950 Amfortas: George London Gurnemanz: Emanuel List 1949 Laulettu italiaksi Titurel: Kurt Böhme Parsifal: Lauritz Melchior Studioliveäänitys, mono Arkadia, 78083 Gurnemanz: Ludwig Weber Klingsor: Arnold Gabor Cantus Classics, CACD Cantus Classics, CACD Parsifal: Wolfgang Windgassen Kundry: Kirsten Flagstad 5.00297/98 5.00237/38 Klingsor: Hermann Uhde