Tunturit 8 Yrjö Norokorpi Heikki Eeronheimo Seppo Eurola Risto Heikkinen Peter Johansson Jouko Kumpula Katariina Mäkelä Seppo Neuvonen Juha Sihvo Saara Tynys Risto Virtanen Tunturit Suomen ympäristö 8 | 2008 Osa 2 467 Taulukoiden ja karttojen selitteet takasisäkannessa Tunturikankaat. Kuva: Seppo Tuominen SISÄLLYS | 8 TUNTURIT 8.1 Tunturikoivikot ............................................................................................................. 477 8.1.1 Kuivat ja kuivahkot tunturikoivikot .................................................................. 478 8.1.1.1 Variksenmarja-jäkälä-tunturikoivikot ................................................. 478 8.1.1.2 Variksenmarja-jäkälä-seinäsammal-tunturikoivikot ........................ 480 8.1.1.3 Variksenmarja-mustikka-tunturikoivikot ........................................... 481 8.1.2 Tuoreet tunturikoivikot ......................................................................................... 483 8.1.2.1 Variksenmarjatunturikoivikot ............................................................... 483 8.1.2.2 Ruohokanukka-variksenmarja-mustikka-tunturikoivikot ............... 484 8.1.2.3 Ruohokanukka-mustikka-tunturikoivikot .......................................... 485 8.1.3 Lehtomaiset tunturikoivikot ja tunturikoivulehdot ....................................... 486 8.1.3.1 Lehtomaiset tunturikoivikot .................................................................. 486 8.1.3.2 Tunturien suurruoholehdot .................................................................... 487 8.1.3.3 Tunturien suursaniaislehdot .................................................................. 488 8.2 Tunturikangaspensaikot ......................................................................................... 489 8.2.1 Tunturikangaspajukot ........................................................................................... 489 8.2.2 Tunturikatajikot ...................................................................................................... 490 8.2.3 Tunturikoivupensaikot .......................................................................................... 491 8.3 Tunturikankaat ............................................................................................................. 492 8.3.1 Karut tunturikankaat ............................................................................................. 494 8.3.1.1 Tuulikankaat ............................................................................................. 494 8.3.1.2 Variksenmarjakankaat ............................................................................ 496 8.3.1.3 Vaivaiskoivukankaat ............................................................................... 498 8.3.1.4 Mustikkakankaat ..................................................................................... 499 8.3.1.5 Kurjenkanervakankaat ........................................................................... 500 8.3.1.6 Kanervakankaat ....................................................................................... 501 8.3.1.7 Liekovarpiokankaat ................................................................................. 502 8.3.2 Ravinteiset tunturikankaat .................................................................................. 503 8.3.2.1 Lapinvuokkokankaat .............................................................................. 503 8.4 Tunturien heinäkankaat ja tunturiniityt ...................................................... 505 8.4.1 Tunturien heinäkankaat ........................................................................................ 505 8.4.1.1 Jäkkikankaat ............................................................................................. 505 8.4.1.2 Lampaannata-tunturivihviläkankaat ................................................... 506 8.4.2 Tunturiniityt ............................................................................................................ 507 8.4.2.1 Tunturien pienruohoniityt ..................................................................... 508 8.4.2.2 Tunturien suurruohoniityt ..................................................................... 509 8.4.2.3 Pajukkoiset puronvarsiruohostot ........................................................... 510 Tunturit 8.4.2.4 Tunturien saniaisniityt ............................................................................. 511 Suomen ympäristö 8 | 2008 Osa 2 469 8.5 Lumenviipymät ja lumenpysymät .................................................................... 512 8.5.1 Lumenviipymät ....................................................................................................... 512 8.5.1.1 Karut lumenviipymät .............................................................................. 513 8.5.1.1.1 Vaivaispajulumenviipymät ..................................................... 513 8.5.1.1.2 Matalasaraiset ja -heinäiset lumenviipymät ........................ 514 8.5.1.1.3 Karut pienruoholumenviipymät ............................................ 515 8.5.1.1.4 Karut sammalvaltaiset lumenviipymät ................................ 515 8.5.1.1.5 Jääleinikkilumenviipymät ....................................................... 516 8.5.1.2 Ravinteiset lumenviipymät .................................................................... 516 8.5.1.2.1 Ravinteiset kangasmaiset lumenviipymät ........................... 517 8.5.1.2.2 Ravinteiset pienruoholumenviipymät .................................. 517 8.5.1.2.3 Ravinteiset sammalvaltaiset lumenviipymät ....................... 518 8.5.2 Lumenpysymät ........................................................................................................ 519 8.6 Kuviomaat ....................................................................................................................... 520 8.6.1 Tasamaiden kuviomaat .......................................................................................... 521 8.6.2 Rinteiden kuviomaat eli vuotomaat ................................................................... 522 8.7 Routanummet ............................................................................................................... 523 8.8 Tunturien hiekkapaljastumat .............................................................................. 524 8.9 Tunturikalliot ja -kivikot ......................................................................................... 526 8.9.1 Tunturien karut ja keskiravinteiset laakeat kalliot ........................................ 527 8.9.2 Tunturien karut ja keskiravinteiset jyrkänteet ................................................ 528 8.9.3 Tunturien kalkkikalliot ja -kivikot .................................................................... 529 8.9.4 Tunturien ultraemäksiset kalliot ja kivikot ...................................................... 530 8.9.5 Tunturien karut ja keskiravinteiset kivikot ..................................................... 531 8.10 Vyörysorat ....................................................................................................................... 533 8.10.1 Karut ja keskiravinteiset vyörysorat .................................................................. 534 8.10.2 Kalkkivyörysorat .................................................................................................... 535 Kiitokset ...................................................................................................................................... 537 Kirjallisuus ................................................................................................................................. 537 470 Suomen ympäristö 8 | 2008 Osa 2 Tunturit 8 Tunturiluonnon kokonaisuus Tunturilla tarkoitetaan vuorimuodostumaa, jolla on liset matalat, harvassa kasvavat koivut (Ahti ym. 1964). puuton lakiosa. Varsinaisilla tuntureilla on erotettavissa Boreaalista kasvillisuutta luonnehtii havupuuvaltai- aito arktis-alpiinisten kasviyhdyskuntien leimaama tun- suus. Luoteis-Euroopan pohjoisosista ja laajalti Skandien turipaljakka. Eteläisillä tuntureilla ei juuri esiinny aitoa rinteiden metsänrajametsistä havupuut kuitenkin puut- tunturipaljakkaa, vaan ne ovat vaaroja, joiden metsänra- tuvat. Niiden asemasta vallitsevat koivumetsät, ns. tun- ja on alentunut. Varsinaisella paljakalla on erotettavissa turikoivikot (Hämet-Ahti 1963a). Tunturikoivikot ovat korkeusvyöhykkeitä, jotka ovat arktisten vyöhykkeiden kylmänkostean mereisen ilmaston aiheuttama ilmiö. Kil- oroarktisia eli vuoristoissa esiintyviä vastineita (kuva pailevien puulajien puuttuessa tunturikoivu muodostaa 14). Oroarktinen vyöhyke (alpiininen, paljakka) jaetaan metsämäistä kasvillisuutta lievästi mantereisillakin alu- yleisesti kolmeen osaan, jotka ovat alaoroarktinen (ala- eilla. Viimeksi mainitun alueen epäedullisuus koivulle alpiininen, alapaljakka), keskioroarktinen (keskialpiini- ilmenee alentuneena metsänrajana. Tunturikoivikot on nen, keskipaljakka) ja yläoroarktinen (yläalpiininen, ylä- usein erotettu boreaalisesta vyöhykkeestä puulajin pe- paljakka) vyöhyke. Kasvillisuuden korkeusvyöhykkeet rusteella ja niistä on käytetty erilaisia nimityksiä, kuten sijaitsevat sitä alempana, mitä pohjoisemmassa ollaan. subalpiininen vyöhyke, subarktinen vyöhyke tai metsä- Pohjoisimmassa Euroopassa metsänrajan yläpuolinen tundra. Aluskasvillisuuden perusteella tunturikoivikot oroarktinen (alpiininen) vyöhyke alkaa jo merenpinnan voidaan kuitenkin lukea osaksi boreaalisen vyöhykkeen tasolta.