TIETOJA JA TILASTOJA JÄSENORKESTEREISTA SUOMEN SINFONIAORKESTERIT RY:N VUOSIKERTOMUS 2017 SUOMEN SINFONIAORKESTERIT RY:N (SUOSIO) VUOSIKERTOMUS 2017 PUHEENJOHTAJAN KATSAUS 1 YHDISTYKSEN TOIMINTA VUONNA 2017 5 Toimintaympäristö 6 Yhdistyksen jäsenistö Konserttien ja muiden tilaisuuksien yleisö 8 Orkestereiden rahoitus 9 Yhdistyksen hallinto ja talous 10 Keskuskirjasto Kokoukset ja seminaarit 11 Viestintä 12 Yhteiskunnallinen vaikuttaminen 14 Yhteisprojektit 2 PERUSTIETOJA ORKESTEREISTA 16 Jäsenistö 17 Orkesterikartta 18 Soittajisto 19 Kokoonpanot instrumenteittain 20 Kapellimestarit, intendentit ja muu henkilökunta 21 Päätoimisten muusikoiden sukupuolijakauma, keski-ikä ja muun henkilökunnan määrä 3 KUULIJATILASTOT 22 Yhdistelmä esiintymisistä ja kuulijoista Suomessa 23 Kaavio kaikista kuulijoista 2010–2017 Suomessa ja ulkomailla 24 Sinfoniaorkestereiden esiintymiset ja kuulijat kotimaassa 26 Kamari- ja runko-orkestereiden esiintymiset ja kuulijat kotimaassa 27 Muiden orkestereiden esiintymiset ja kuulijat kotimaassa 28 Kaikki esiintymiset ja kuulijat kotimaassa 2016 ja 2017 29 Omat konsertit ja kuulijat kotimaassa 2016 ja 2017 30 Ooppera-, teatteri- ja balettiesitykset 2016 ja 2017 31 Esiintymiset ja kuulijat kotimaassa kotipaikkakunnan ulkopuolella 2016 ja 2017 32 Konsertit ulkomailla, kaikki esiintymiset ja kuulijat Suomessa ja ulkomailla yhteensä 2016 ja 2017, yleisötyö ja muut tapahtumat 33 Omien konserttien kuulijat konserttityypeittäin kotimaassa 2017 34 Radioidut konsertit, tv-esiintymiset ja verkkolähetykset kotimaassa 2016 ja 2017 4 TALOUSTILASTOT 36 Laskennalliset henkilötyövuodet ja valtionosuus 2017 ja vertailu vuoteen 2016 37 Julkinen rahoitus 38 Julkinen rahoitus orkesteritoiminnan menoista kuntien asukasta kohden 2016 ja 2017 39 Toimintatulot ja muut tulot 40 Palkka- ja palkkiomenot, muut käyttökustannukset sekä kiinteistömenot 41 Orkestereiden menot ja kokonaisrahoitus 2017 42 Orkestereiden tulot 2017 5 MUUT TILASTOT 44 Orkestereiden käyttämät salit paikkalukuineen 46 Kotimaiset ja ulkomaiset kantaesitykset 50 Orkesterointien ja sovitusten kantaesitykset 52 Vuoden 2017 aikana ilmestyneet levyt 54 Ohjelmistojen suomalaiset säveltäjät ja teosten määrät 1 Suomen Sinfoniaorkesterit ry Helena Värri SUOSIO toiminnanjohtaja Kalevankatu 30 050 556 9781, myös media 00100 Helsinki [email protected] [email protected] Elina Tuomola sinfoniaorkesterit.fi sihteeri facebook.com/sinfoniaorkesterit 040 594 3079, myös nuotisto twitter.com/SuoSiO [email protected] Vuosikertomuksen kansi ja taitto: Maarit Kytöharju / Paino: Newprint Oy 2018 Kansikuva: Radion sinfoniaorkesterin harjoitukset / sisäkansi: Olli Virtaperkon Romer’s Gap -levyn äänitys 2 PUHEEN- JOHTAJAN KATSAUS Vuoden 2017 merkityksellisin asia sinfoniaorkesterien Kulttuurilaitoksiin kohdistuneet säästöt tuntuvat jo kannalta oli esittävän taiteen valtionrahoituksen uudis- selvästi orkestereiden taloudessa. Useimmat orkesterit taminen. Uudistuksen taustalla oli tarve huomioida ovat joutuneet vähentämään esiintymistensä määrää ja uusien esittävän taiteen ryhmien toiminnan lisäänty- luopumaan ulkomaan kiertueistaan. Kotimaisia kon- minen ja muutokset suomalaisen kulttuurin kentässä. sertteja oli 142 vähemmän kuin viime vuonna, ja myös Uudet ryhmät olivat tyytymättömiä siihen, etteivät ole orkesteriemme ulkomaan esiintymiset ovat vähentyneet. päässeet orkestereiden, teattereiden ja museoiden tavoin Tämä näkyy pienentyneenä kuulijamääränä. Tosin koti- säännöllisen valtionavun piiriin. Opetus- ja kulttuuri- maisten kuulijoiden määrä väheni vain hiukan ja yksit- ministeri Sanni Grahn-Laasonen asetti uudistusta vetä- täisten konserttien täyttöaste oli viimevuotista ennätys- mään työryhmän, jonka puheenjohtajana toimi Jaakko vuotta suurempi. Viime vuonna suomalaisorkesterien Kuusisto. konserteissa kävi yhteensä 1 191 061 henkeä ja edellis- Työryhmä julkaisi esityksensä uudistuksesta tam- vuonna kävijöitä oli 1 303 034. mikuussa 2018. Orkestereiden kannalta esitystä voi- daan pitää torjuntavoittona. Yhdeltäkään pysyvää val- tionosuutta saaneelta orkesterilta ei esityksen mukaan Vuoden valopilkku oli valtionapu tule lakkaamaan, kuten aluksi pelättiin. Orkesterien henkilötyövuosien laskentaan ehdotettu kantaesitysten suuri määrä yksikköhinta voi jopa nousta, koska nyt ehdotetaan käy- tettäväksi esittävien taiteiden yhteistä yksikköhintaa. Valtionosuutta ei esityksessä myönnetä enää pysy- Suomen Sinfoniaorkesterit ry:n toiminnanjohtaja vaih- västi, vaan sitä tarkastellaan kolmen tai kuuden vuoden tui kesäkuussa. Monipuolinen vaikuttaja Aila Sauramo välein. Suuret orkesterit olisivat pääsääntöisesti kuusi- lopetti kautensa ja hänen tilallaan uutena toiminnan- vuotisen valtionavun piirissä, mutta pienet joutuisivat johtajana aloitti Helena Värri. Myös monien orkesterei- kolmen vuoden välein tekemään selvityksen toiminnas- den intendentit eri puolilla maata ovat melkein saman- taan opetus- ja kulttuuriministeriölle. Tämä merkit- aikaisesti vaihtuneet. Nyt orkestereidemme intendent- see sitä, että pienten orkesterien toimintaan tulee lisää tikunta on melkein kokonaan toinen, kuin se oli vielä epävarmuutta. Joissakin kaupungeissa kulttuuribudjet- kymmenisen vuotta sitten. Vaihdoksia on tulossa myös tia on jo nyt supistettu niin, että taidelaitokset ovat toi- seuraavien vuosien aikana. mintaedellytystensä minimirajoilla. Jos kaupunkien Vuoden valopilkku oli kantaesitysten suuri määrä; omaa kulttuuribudjettia vielä vähennetään, paikkakun- pääasiassa tämä johtui Suomen Kulttuurirahaston tuke- nan orkesterin voi olla vaikea osoittaa ministeriölle val- masta Sibeliuksen seuraajat -projektista. Suomalainen tionosuuden ehdoksi esitettyä toimintansa monipuoli- orkesteritoiminta on ajassa kiinni ja edelleen hyvin suo- suutta ja innovatiivisuutta. sittua, eli lähtökohdat tulevaisuudelle olisivat erinomai- Valtionosuusuudistuksen perusongelma on se, että set. Toivottavasti tämän tiedostaisivat entistä parem- uudistuksen pohjana oli valtion nykyisen kokoinen min myös kulttuurimäärärahoista päättävät valtion ja kulttuuribudjetti. Uusia toimijoita olisi ollut helpom- kuntien poliitikot. pi saada mukaan, jos kulttuuribudjettia olisi reilusti nostettu. Tähän Suomen valtiolla olisi aivan erinomai- Kalevi Aho sesti varaa, kuten kaksi vuotta sitten Turun orkesteri- päivien avauspuheessani osoitin. Mutta valtio ja kun- nat pitävät kulttuuria edelleen usein tuottamattomana menoeränä, vaikka tutkimukset osoittavat kulttuuri- laitosten taloudelliset vaikutukset merkittäviksi. 3 4 1 YHDISTYKSEN TOIMINTA Suomen Sinfoniaorkesterit ry:n (SUOSIO) tarkoitukse- kolmeksi tai kuudeksi vuodeksi. Kolmen ja kuuden vuo- na on edistää ja kehittää maamme ammattimaista orkes- den valtionosuuskelpoisuuden edellytykset poikkeaisi- teritoimintaa. vat toisistaan. Valtionosuus perustuisi edelleen yksikkö- SUOSIO toimii tavoitteensa mukaan aktiivisesti musii- hintaan ja henkilötyövuosien määrään, mutta esittävälle kin eri areenoilla sekä edistää tehokkaasti jäsenorkesterei- taiteelle tulisi yksi yhteinen yksikköhinta. Yksikköhintaa den toimintaedellytyksiä ja oikeuksia. Paljon vaikuttamis- laskettaessa otettaisiin käyttöön painokerroinmalli, jolla työtä on vielä tehtävä, jotta kansainvälisesti ainutlaatuisen huomioitaisiin toiminnan luonne. Yksikköhintaa voitai- ammattiorkesteriverkoston toimintaedellytykset säilyvät siin painottaa myös kulttuuripoliittisilla perusteilla. Val- suomalaisessa yhteiskunnassa. tionosuusprosentti olisi 39. Jotta työryhmän ehdotus toimisi, määrärahaa olisi lisättävä 20 miljoonalla eurolla. Tällä summalla saatai- siin korjattua indeksikorotusten jäädytyksestä syntyneitä SUOSIO kehittää Suomen vajeita ja voitaisiin ottaa uusia toimijoita järjestelmän pii- ainutlaatuista ammatti- riin. Orkestereiden osalta erityisesti kolmen vuoden mää- orkesteriverkostoa räaikaisuus vaikeuttaa suunnittelua ja aiheuttaa epävar- muutta. Yhteinen yksikköhinta esittävissä taiteissa sopii orkestereille. SUOSIOn tärkeä tehtävä tulee olemaan lisä- resurssien vaatiminen järjestelmään yhdessä muiden kult- TOIMINTAYMPÄRISTÖ tuuritoimijoiden kanssa. Kansainvälisen talouskriisin vaikutukset näkyivät edel- KT Kuntatyönantajien ja Suomen Muusikkojen Liiton leen orkestereiden toimintaympäristössä. Sivistysvaltion välinen työehtosopimus 1.2.2017– 31.1.2018 noudatti julkiset palvelut olivat uhattuna niin valtakunnallisessa yleistä kunnallista sopimuslinjaa. Sopimus on voimassa kuin kunnallisessakin päätöksenteossa, ja budjettileik- 31.1.2018 asti ja sen jälkeen vuoden kerrallaan, jollei sitä kauksia tehtiin edellisten vuosien tapaan. Valtiontalou- irtisanota kirjallisesti irtisanomisajan kuluessa. Kilpailu- den sopeutustoimet, ja niistä erityisesti indeksikorotus- kykysopimus vähensi lomarahojen määrää 30 % ja lisäsi ten jäädytys, ovat vaikeuttaneet toimintaa vuodesta 2012 vuosittaista työaikaa keskimäärin 20 tuntia ansiotason lähtien. Ilman indeksikorotusten jäädytystä orkesterei- muuttumatta. KT:n neuvottelijoihin pidettiin säännölli- den valtionosuus olisi vuonna 2018 nykyistä osuutta sesti yhteyttä, ja vuoden viimeisessä kokouksessa hallitus 4,7 miljoonaa euroa suurempi. Myös monissa kunnissa päätti perustaa erillisen työryhmän TES-asioiden käsit- kiristettiin säästötavoitteita. telyyn. Suomen Kansallisoopperan orkesterilla, Radion sinfoniaorkesterilla, UMOlla ja Vantaan viihdeorkeste- Valtionosuusjärjestelmää uudistavan asiantuntijatyö- rilla on omat työehtosopimuksensa Muusikkojen Liiton ryhmän tehtävä oli laatia ehdotus museoiden, teattereiden kanssa. (mukaan lukien tanssi ja sirkus)