kati kallio ym. kati Ensimmäiset huomiot suomalaisesta kansanuskosta ja ensim- mäiset suomenkieliset virret olivat lähtöisin samojen reformaa- tioaikaisten kirkonmiesten kynästä. Mikael Agricola, Jacobus Finno, Hemminki Maskulainen ja muut ottivat vaihtelevin ta- voin kantaa siihen, mikä kirkon ja kansan perinteissä oli yhä Laulut ja kirjoitukset kati kallio, tuomas m. s. lehtonen, käyttökelpoista, mikä taas karsittavaa. Tämän työn jäljet heijas- senni timonen, irma-riitta järvinen tuivat monin tavoin myöhempien vuosisatojen perinteisiin sekä ja ilkka leskelä oppineiden että rahvaan parissa. Laulut ja kirjoitukset kiinnittyy kansainvälisiin keskusteluihin suullisista ja kirjallisista sekä oppineiden ja rahvaan kulttuu- reista. Se vetää yhteen perinteen, historian, kirjallisuuden ja Laulut ja kirjoitukset virsien tutkimuksen aloilla tehtyjä huomioita ja nostaa ihme- teltäväksi pitkiä, osin ristiriitaisiakin kehityskulkuja. Mikä oli Suullinen ja kirjallinen kulttuuri Neitsyt Marian ja pyhimysten merkitys reformaation jälkeen, missä käyttäjilleen milloinkin kulkivat rukouksen ja loitsun ra- uuden ajan alun Suomessa jat? Mitä kaikkea ja kenen omaa oli kalevalamittainen runous läntisessä Suomessa? suomalaisen kirjallisuuden seuran toimituksia 1427 9789522228604 isbn 978-952-222-860-4 90.2 www.finlit.fi/kirjat , . , , - Laulut ja kirjoitukset Suullinen ja kirjallinen kulttuuri uuden ajan alun Suomessa ∙ ∙ 2017 1427 Teos on Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran nimeämien asiantuntijoiden tarkastama. Kirjastokonsortio Aleksandria on tukenut teoksen avointa saatavuutta. © 2017 Kati Kallio, Tuomas M. S. Lehtonen, Senni Timonen, Irma-Riitta Järvinen, Ilkka Leskelä ja SKS Lisenssi CC BY-NC-ND 4.0 International Digitaalinen versio perustuu Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kustantamaan painettuun teokseen, joka on julkaistu vuonna 2017. Kannen ulkoasu: Timo Numminen Taitto: Maija Räisänen EPUB: Tero Salmén ISBN 978-952-222-860-4 (nid.) ISBN 978-952-222-920-5 (PDF) ISBN 978-952-222-919-9 (EPUB) ISSN 0355-1768 (Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia) DOI: http://dx.doi.org/10.21435/skst.1427 Teos on lisensoitu Creative Commons CC BY-NC-ND 4.0 International -lisenssillä. Tutustu lisenssiin englanniksi osoitteessa http://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0/ tai suomeksi osoitteessa https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0/deed.. Teos on avoimesti saatavissa osoitteessa http://dx.doi.org/10.21435/skst.1427 tai lukemalla tämä QR-koodi mobiililaitteella. Hansaprint Oy, Turenki 2017 Sisällys 9 Suullinen ja kirjallinen kulttuuri ja uuden ajan alun tutkimus 11 Kirjan sisältö ja tekijyys 16 Kiitokset 19 : 21 Kerrostunut kulttuuri ja pyhimyskultit 27 Kirjallistuminen, virrenveisuu ja kansanusko 31 Laulun murros 35 Suullinen perinne, puheyhteisöt ja uskonto 40 Perinteen ikä ja esityshetki 45 Käsitteistä 51 Transkriptioista 55 : , 56 Oppineet, kansankieli ja taianomainen todellisuus 58 Esikristilliset perinteet ja taikausko 67 Oppineiden liturginen maailma ja kansanuskon maagisuus 72 Agricola, Juusten ja Sorolainen epäjumalista ja taikauskosta 79 Taikauskon kieltäminen ja seremoniat 95 Jacobus Finno, rahvaan laulut ja riimilliset virret 104 Riimillisiä lauluja muiden kristillisten maiden tapaan 119 Tekstit ja toimijat pienen ja suuren tradition risteyksessä 124 ­­ : ­ , ­ ­ 127 Kirkolliset pyhimyskultit 128 Kansanomaiset pyhimykset 134 Läntinen ja itäinen Pyhä Anna 141 Pyhä Tapani – hevosjumala, miehen malli 148 Vanhimmat tiedot tapaninvietosta 151 Hevosten ”loistoksi” 154 Tapaninpäivän kiertueet ja laulut 157 Tapanin virsi 164 Paikallisia, yksilöllisiä ja ajallisia muunnelmia 174 Moniäänistä, elävää miestenkulttuuria 182 Pyhä Katariina Aleksandrialainen itäsuomalaisena karjan suojelijana 185 Katriinan poltto 191 Karjanhoidon Katriina 199 Katariina Itämeren ympäristössä 206 Pyhimysten elämästä Pohjolassa 211 ­ : , ­, 215 Marian asemasta keskiajan Suomessa 216 Reformaatio: Marian muuttuva kuva 222 Marian puhdistuspäivä, kynttilämessu ja kirkkoonotto 239 Käräjäpöytäkirjojen Maria 247 Länsi-Suomen Maria 261 Vahva ja aktiivinen parantaja 262 Rukoilivatko länsisuomalaiset Mariaa? 270 Marian ruumiillinen läsnäolo 273 Maria kielessä ja mielessä 279 Itä-Suomen Maria 281 Myyttinen, apuun tuleva ja rukoiltava Maria 282 Katolista vai ortodoksista? 294 Kansanomainen Ave Maria 308 Neitsyt Maria -perinne pienen ja suuren tradition kohtauspaikkana 317 : , 323 Uuden ajan alun runoaineistot 325 Kirkkolaulu 327 Lyhyet kansankieliset riimisäkeistöt 328 Agricola ja keskiajan perintö 330 Finnon riimillinen, alkusointua välttävä virsirunous 334 Alkusoinnun murtautuminen virsirunouteen 339 Kirjalliset runot 344 Agricolasta alkava knittelimitta 344 Riimillinen alkusointuinen parisäe 347 Suullisenkaltainen kalevalamitta 354 Suulliset runot 361 Sananlaskut 362 Loitsut 1600-luvun tuomiokirjoissa 367 Pilkkalaulut 382 Oppineet runon kuvaukset 387 Aeschillus Petraeuksen kielioppi 388 Wexioniuksen ja Martiniuksen kuvaukset 392 Juslenius, Ganander ja Porthan 398 Länsisuomalainen suullinen runous 401 Riimillisen suullisen laulun ajoituksen vaikeus 404 Oppinut ja suullinen runous 406 , : , - 411 Annikaisen virsi 413 Ritvalan helka 417 Helkavirret 421 Alkuvirsi 424 Annikaisen virren variaatio 428 Kuka on Annikainen? 431 Ritvalan Annikainen ja virren kulttuuriset taustat 436 Suullisen runon monikerroksisuus 444 Piispa Henrikin surmavirsi 447 Varhaisin kiinnostus 1600-luvun alkupuolella 449 Anders Törnuddin kokoelman teksti 464 Palmskiöldin kokoelman muistiinpano 485 Kaarle-herttuan runo 492 Hyvä herra herttu Kaarle 493 Kaarle-herttuan runon toisinnot ja runokieli 505 Kuningasrunot suullisessa perinteessä 508 Viitteet oppineisiin runoihin 511 Oppineiden vai rahvaan runoutta, historiaa vai propagandaa? 517 Kenen runoa, suullista vai kirjallista? 520 : 525 Kansan taikausko ja oppineiden kuvaukset 528 Pyhimykset, Neitsyt Maria ja suuri pieni traditio 531 Uuden ajan alun suomalainen runous 536 Pitkät paikalliset ja kristilliset runot 541 Suullinen, kirjallinen ja taianomainen todellisuus 547 Lähteet 551 Lyhenteet 551 Arkistolähteet 551 Painetut tutkimusaineistot 553 Kirjallisuus 558 English summary 591 Kirjoittajat 609 Henkilöhakemisto 610 Paikannimihakemisto 619 Esipuhe Laulut ja kirjoitukset käsittelee oppineiden ja rahvaan sekä suullisten ja kirjallisten kulttuurien suhteita Suomessa uuden ajan alussa. Kes- kiössä on kaksi laajaa aineistokokonaisuutta: uuden ajan alun oppi- neet kirjoitukset sekä suullisesta perinteestä 1500-luvun lopulta aina 1900-luvun alkuun asti ulottuvalla jaksolla tallentuneet tekstit. Huo- mion kohteena eri luvuissa ovat uuden ajan alun oppineiden käsitykset kansanuskosta ja suullisesta runoudesta; pyhimyksiin ja Neitsyt Mariaan liittyvien kansanomaisten käsitysten piirteet luterilaisilla vuosi sadoilla; uuden ajan alun runon ja laulun lajien suhteet sekä kolmen pitkän Länsi- Suomesta tallentuneen kalevalamittaisen runon monikerroksiset yhteydet eriaikaisiin suullisiin ja kirjallisiin perinteisiin. Nämä kaikki kytkeytyvät reformaation tuomiin, paikoin hitaisiin ja pitkäkestoisiin muutoksiin. Reformaatio, kansankielten kirjallistuminen, uudenlaisen ruhtinas- valtion nousu ja koko Itämeren alueen järjestyminen uudella tavalla 1500-luvulla ja sen jälkeen muokkasivat ihmisten arkea ja pyhää. Kun oppineet alkoivat tarkastella omaa uskonharjoitustaan uusin silmin, he kiinnostuivat uusilla tavoilla myös kansan uskomuksista ja -tavoista. Kun luterilainen virsilaulu ja sen runomuotoa koskevat ihanteet voit- tivat alaa, alkoi myös suhtautuminen suullisen perinteen muotoihin muuttua. 1500-luvun reformaattorit karttoivat suullisen kalevalamittaisen ru- non piirteitä, mutta 1600-luvulle tultaessa he alkoivat noukkia niistä 9 näkyvimpiä osaksi omaa hengellistä runouttaan. Uusi virsirunous ja käsitykset oikeaoppisista rituaaleista puolestaan vaikuttivat monin tavoin ympäröiviin suullisiin kulttuureihin. Ensimmäiset riimitöntä kalevala- mittaa käyttävät pitkät kertovat runot Piispa Henrikin surmavirsi ja Kaarle-herttuan runo kirjoitettiin ylös 1600-luvun lopulla ja 1700-luvun alussa, samoihin aikoihin, kun tätä muotoa alettiin käyttää myös oppi- neiden kirjallisissa runoissa. Keskinäisten vaikutteiden tarkkoja suuntia on usein vaikea määrittää, sillä uusi virsilaulu pohjasi Raamattuun ja keskiajan kirkollisiin teksteihin ja saattoi käyttää jo keskiajan kuluessa suullisena kehittyneen kirkollisen kansankielen ilmauksia. Uuden ajan alun – saati keskiajan – suullisista lauluperinteistä ei puolestaan ole juuri dokumentaatiota: laajimmat suullisen perinteen aineistot on tal- lennettu vasta 1800-luvulla. Kerroksellisia ja yhtä lailla suullisen ja kirjallisen, rituaalin ja runon leikkauspisteisiin sijoittuvia ovat myös pyhimyksiin liittyvät perinteet. Kirjassa seurataan pyhimyskultin reformaatioaikaista muuntumista ja sen tulkintoja suullisessa, pääosin paljon myöhemmin tallennetussa perinteessä. Keskiajalla tunnetuista pyhimyksistä monet esiintyivät vaih- televin tavoin 1800-luvun kansanperinteessä. Tarkimman huomion koh- teena on Neitsyt Marian kultti, joka reformaattoreiden pyrkimyksistä huolimatta jatkoi elämäänsä monimuotoisina, alueittain vaihtelevina kansanomaisina käytäntöinä. Tämän tutkimuksen aineistot ovat siten yhtäältä reformaatioajalta, jolloin oppineet kirjoittivat ensimmäiset huomiot kansanuskosta ja loi- vat suomenkielisen virsilaulun, toisaalta 1800-luvulta, jolloin pääosa kalevalamittaisesta kansanrunoudesta ja muusta vanhakantaisemmasta perinteestä tallennettiin. Näiden