Tehdään elementeistä Suomalaisen betonielementtirakentamisen historia SBK-säätiö Tehdään elementeistä Tehdään elementeistä Suomalaisen betonielementtirakentamisen historia Tehdään elementeistä Suomalaisen betonielementtirakentamisen historia SBK-säätiö Kannen kuva: Temppeliaukion kirkko, Helsingin suosituimpia nähtävyyksiä. Kirkon vuosittainen kävijämäärä on noin puoli miljoonaa. Arkkitehdit Timo ja Tuomo Suomalainen. Tehdään elementeistä. Arkkitehti Tuomo Suomalaisen kertomaa: Taivallahden seurakunnan kirkon arkkitehtuurikilpailuun valmistauduttaessa vuonna 1960 neuvoteltiin suunnitelman rakenteista diplomi-insinööri Paavo Simulan kanssa. Katon palkiston rakennustapaa pohdittaessa Simula ehdotti: ”Tehdään elementeistä – Janhunen tekee elementit”. Elementit toimitti vuonna 1968 ins.tsto Esijännitystekniikka Henri Janhunen Ky. Kustantaja: SBK-säätiö Julkaisija: Betonitieto Oy © 2009 kirjoittajat ja SBK-säätiö Teksti: Yki Hytönen ja Matti Seppänen Kuvatoimitus: Petri Janhunen, Kari Laukkanen ja Matti Seppänen Ulkoasu & taitto sekä repro & kuvankäsittely: Peter Sandberg Paino: Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä 2009 ISBN 978-952-92-5772-0 5 Sisältö Alkusanat 7 Mitä on ”Sangen vaikeaa Saatteeksi 9 teollinen rakentaminen 46 mutta ei epätoivoista” 94 ”Sandwich” ja ”kirjahylly” 47 BES-tutkimus 96 Kohti täyselementtitaloja 50 1. Sileävalukerho 50 TEOLLISEN Haka etenee ketjuttamalla 54 Huippuvuodet 99 RAKENTAMISEN Kustannussäästöjä tavoitellen 55 Nousukausi 99 NOUSU 11 Sementtiteollisuus tulee mukaan 100 Elementtien BES-rakentaminen käynnistyy 104 Betonin esiinmarssi 13 läpimurto 58 Pitkälaatta valtaa markkinoita 106 Juuret sementissä 13 Elementtirakentamisen Lohja aloittaa Alku Suomessa 14 vuosikymmen 58 betonielementtiteollisuudessa 109 Betonin läpimurto 16 Elementit Elementtirakentaminen Sementti- ja sementtituotealat ja liikevaihtovero 58 ”hulluina vuosina” 110 järjestäytyvät 17 Uusi ala kokoaa rivinsä 60 Elementtirakentaminen SBK järjestäytyy 63 arvostelun kohteena 114 Elementtirakentamisen BES ja muut Katseet kohti hovisuunnittelijat 64 elementtijärjestelmät 118 elementtirakentamista 19 Cellit haastaa Tutkimustyön Sota ja jälleenrakennus 19 Rakennuselementin 66 merkitys kasvaa 121 ”Paljon, nopeasti, halpaa!” 20 Elementtiteollisuuden Tyyppihyväksyntä 123 Kevytbetonilla alkuun 23 uudet yrittäjät 67 Elementtitekniikka käyttöön Kilpailu Asuinrakentamisen toimitilarakentamisessa 126 esijännitystekniikasta 26 uusi suunta 70 Elementtivesitornit – Esijännitystekniikka 27 Aluerakentaminen 72 suomalainen erikoisuus 128 Perusta laajalle Asuntorakentaminen Näkymiä asuntotuotannolle 32 liukuhihnalle? 76 korkeasuhdanteen harjalta 131 Aatekilpailulla Taloja taikaiskusta 81 parempaan asumiseen 35 Sillat 82 Suuri suunnanmuutos 134 Kasvavan alan pulmia 85 Suomi kahden laman välissä 134 ”Viranomainen – Uhkakuvia 135 Kokeilujen kausi 38 lähin omainen” 87 Pientalot 137 Maa alkaa vaurastua 38 Elementtien Elementtejä Elementtirakentamisen standardointi alkaa 88 maatalouden tarpeisiin 141 suunnan määrittely 39 Tavoitteena laadunhallinta 89 Kohtalon kysymykset 142 Muotteja ja torninostureita 41 Ajatus avoimesta Pelko kilpailevista Paalut 44 järjestelmästä 91 materiaaleista 143 6 Ala kypsyy Liittorakennetekniikka Yritystoimintaa asemamaissa 260 toimialajärjestelyille 146 kehittyy 198 Itämeren piiristä kotimarkkinat 264 Sementtiteollisuus liikkeellä 150 Ahtautta välipohjien Keskittyminen rakenteissa 200 muuttaa näkymiä 153 Betoni muuttaa 3. Runko-BES 155 betonielementtiä 201 ALA Päin uhkakuvia 158 Kohti kestävää kehitystä 203 UUTEEN MUOTTIIN 269 Tietokoneet tulevat 161 Elinkaaritekniikan kehitys 206 Uusia ratkaisuja betonielementtituotantoon 164 Romahdus Elementtirakentamisen ja uusi nousu 271 kehitys arkkitehdin Kansantalous lamassa 271 2. näkemänä 208 Markkinat kutistuvat 272 UUSIA 1940-luku – Suomi Kahden suuren NÄKÖKULMIA sodan jälkeen 208 kamppailu päättyy 274 ELEMENTTIIN 171 1950-luku – betonielementti- Konkursseja ja selviytyjiä 279 rakentamisen alku 210 Rakennusmateriaalijärjestöt 1960-luku – kaupungistumisen ja hakeutuvat yhteistyöhön 281 Julkisivut ­teollistumisen vuosikymmen 214 Ratapölkyt 284 huomion kohteena 173 1970-luku – tuotantomäärien Laadunvalvonta Insinöörit, arkkitehdit vuosikymmen 221 järjestetään uudelleen 286 ja julkisivuelementit 173 1980-luku – määrästä laatuun 229 Standardit saavat Julkisivut 1990-luku – muutosten uuden merkityksen 290 kehitystyön kohteeksi 177 vuosikymmen 234 Taistelu markkinaosuuksista 292 Julkisivu-BES 179 2000-luku – Suomalainen Kaikki hyvin, vai oliko? 185 kehitys jatkuu? 239 elementtiteollisuus eurooppalaista yritystoimintaa 294 Tutkimustoiminta Maailman markkinoilla 243 murroksessa 190 Elementtirakentamisen Yhteenveto 297 Voimat vienti alkaa 243 kootaan tutkimuksessa 190 Ystävyys ja yhteistyö 245 Teollisen talonrakennuksen Kostamuksesta Siperiaan 248 Viitteet 305 teknologiaohjelma 192 Elementtejä Lähde- ja kirjallisuusluettelo 316 Betoniteollisuus Ruotsiin ja Norjaan 252 Kuvalähteet 322 ehtii ensin 196 Teknologiavienti 256 Liitteet 323 7 Alkusanat Rakentamisessa näkyvät ihmiskunnan kulmasta. Elementtirakentamisen osuutta henkisen ja aineellisen kulttuurin jäljet. Se rakennusteollisuuden kansainvälistymisessä kertoo osaamisesta ja teknisistä innovaatiois- ei ole aikaisemmin esitetty kootussa muo- ta, joita on sovellettu kunkin aikakauden tar- dossa. peiden ja arvojen mukaan. Tämä tutkimuksen tavoitteena on ollut Teollisia tuotteita alkoi syntyä työmaiden tulkita teollisen rakentamisen yhteyksiä käyttöön 1800-luvun lopulla. Sementistä, kansantalouteen, kansainvälistymiseen, sorasta ja vedestä valettuja kappaleita – niin arkkitehtuurin virtauksiin ja teknologian sanottuja sementtituotteita – alettiin toimittaa kehittymiseen. Julkaisussa käsitellään myös valimoista noin sata vuotta sitten. Suomalai- tutkimus- ja suunnittelutoimintaa sekä kone- set valmistajat järjestäytyivät yhteiseen liittoon teknologiaa, joiden merkitys on ollut suuri vuonna 1929 eli 80 vuotta sitten. eri kehitys vaiheiden kannalta. Historia Suomalainen yhteiskunta ja elinkeino- käsittelee sekä kotimaista rakennustoi- rakenne ovat kehittyneet pitkin askelin eri- mintaa että tuote-, projekti- ja teknologia- tyisesti sotien jälkeen. Kehitystä ovat vauhdit- vientiä. Yritysten historiaa on kuvattu raja- taneen sekä globaalit muutosvoimat että tusti alan ja omistus rakenteiden murros- kansalliset pyrkimykset eri väestöryhmien vaiheissa. tarpeiden tyydyttämiseen ja hyvinvointiin. Osa teollisen rakentamisen uranuurtaja- Pohja talouden nousulle luotiin teollisen polvesta ei enää ole keskuudessamme. Yritys- tuotannon kasvun kautta. Samaan aikaan järjestelyjen seurauksena myös monet arkis- tapahtunut nopea kaupungistuminen edel- tot ovat kadonneet. Tämä on rajoittanut tutki- lytti tehokasta rakentamista, joka pystyttiin musaineiston kokoamista sekä asiasisällön toteuttamaan vain teollisin menetelmin, että valokuvien osalta. elementtituotannolla. Määrällisen kasvun Historian kirjoittamisesta on vastannut myötä asumisen väljyys ja tekninen varustelu- pääosin FM Yki Hytönen Oy Spiritus Histo- taso ovat kehittyneet tuntuvasti enemmän riae Ab:sta. Luvun ”Elementtirakentamisen kuin yleisesti on tiedostettu. Myös toimitila- kehitys arkkitehdin näkemänä” on kirjoittanut ja palvelurakentamisen kasvu on tapahtunut professori Matti Seppänen. elementtitekniikkaa hyödyntäen. Tutkimus on saanut arvoisensa painoasun Betonielementtirakentaminen on herättä- graafikko Peter Sandbergin taittotyön tulok- nyt ristiriitojakin ja siihen on kohdistunut sena. myös julkista kritiikkiä. Tämä on vaikuttanut Hanketta on johtanut historiatoimikunta, kehittävästi myöhempiin ratkaisuihin ja toi- johon ovat kuuluneet allekirjoittaneiden mintatapoihin. ohella DI Nikolai Danilotschkin, DI Erkki Teollistumisen vaiheista on julkaistu Inkinen, teollisuusneuvos Hannu Löytönen, suuri määrä yritys- ja järjestöhistoriikkeja, professori Asko Sarja ja FM Veijo Åberg. tutkielmia ja artikkeleita, jotka ovat käsitelleet Toimikunnan puolesta lausumme parhaim- asioita yleensä rajatun toimijapiirin näkö- mat kiitoksemme FM Yki Hytöselle perusteel- 8 lisesta syventymisestä tekniikkapitoisuudes- Erityiset kiitokset osoitamme Suomen saan poikkeavaan tutkimusaiheeseemme Rakennusinsinöörien Liitolle, joka rahallisen sekä professori Matti Seppäselle arvokkaan tuen lisäksi varasi käyttöömme erinomaiset arkkitehtuurin näkökulman tuomisesta kir- työskentelytilat neljääkymmentä kokoustam- jaamme. Kiitämme myös VTT:n asiakasjoh- me varten sekä Consolis Technologylle, jonka taja Pekka Pajakkalaa laajan tilastoaineiston assistentti Marianne Ilkanheimo näki run- tuottamisesta käyttöömme. Betoni-lehden saasti vaivaa tekstimateriaalin käsittelyssä ja päätoimittaja Maritta Koivistolta sekä DI jakelemisessa. Arto Suikalta saamamme monipuolinen tuki Kiitollisina otimme vastaan myös arvok- tutkimus- ja toimitustyön aikana on myös kaat kommentit, jotka saimme käsikirjoi- kiitoksin todettava. tuksen esilukijoilta DI Ahti Karalta, DI Olli Esitämme kiitoksemme myös työtä tuke- Koranderilta, DI Matti Loukolalta, DI Risto neille rahoittajille sekä kaikille haastatteluihin Pesoselta ja DI Rauno Vaulamolta. ja ryhmäkeskusteluihin osallistuneille, sekä Ja lopuksi kiitoksemme historiatoimi- kaikille jotka ovat auttaneet meitä kuvatoimi- kunnan jäsenille kolmen vuoden rakentavas- tustyössä. ta ja vuorovaikutteisesta yhteistyöstä. Petri Janhunen Kari Laukkanen Puheenjohtaja Sihteeri 9 Saatteeksi Betonielementtirakentamisen historia kittyy toimialan kehitykseen uusimpana ai- on suomalaisen rakentamisen teollistumi- kana ja toimii