POHJOLALLA ON PALJON ANNETTAVAA Pohjolalla on paljon annettavaa Toimitus: Gunvor Mikkelsen, tanskalaisen Tårnby Gymnasium -lukion lehtori, Nord : ja Torkil Sørensen, Pohjoismaiden neuvoston ja ministerineuvoston --- tiedotusosasto © Pohjoismaiden ministerineuvosto, Kööpenhamina Toimitusryhmä (faktaosuudet): Erik Geber, opetusneuvos, Opetushallitus, Graafinen suunnittelu: Kjell Olsson Suomi, Gudlaug Gudmundsdóttir, toisen asteen opettaja, Islanti, Ingrid Yrvin, Kuvat: Beate Nøsterud toimittaja, Læringssenteret, Norja, Jan Wickléus, yhteiskuntaopin lehtori, Suomennos: Torsbergsgymnasiet-lukio, Ruotsi lisäksi Klaus Munch Haagensen, Sofia Pitt Faktaosuudet Boserup ja Sigrún Stefánsdóttir, tiedotusosasto Johan Lindholm Vappu Vähälummukka Toimitustyö saatiin päätökseen huhtikuussa Esseet ja runot: Pohjolalla on paljon annettavaa on julkaistu myös skandinaavisilla kielillä Norjalaisena Pohjoismaissa, Euroopassa ja maailmalla: Aino Ahonen ja islanniksi: : --- Urautuneita ajatuksia ja utopiaa: Aino Ahonen Nord Norden har noe å bidra med : --- Keskikohta on jalkojesi alla: Juha Peura Nord Nor∂urlönd hafa µmislegt fram a∂ færa Neljä runoa: Juha Peura Kirjailijaesittelyt: Julkaisua myyvät Pohjoismaiden ministerineuvoston jälleenmyyjät – Jan Kjærstad, Henrik Nordbrandt, Eva Ström ja Kari Hotakainen: Aino Ahonen www.norden.org/agenter Einar Már Gu∂mundsson: Juha Peura Lisää julkaisuja: www.norden.org/publikationer Painopaikka: Akaprint a/s, Århus Painos: Painettu ympäristöä säästävälle paperille, joka täyttää pohjoismaisen joutsenmerkin kriteerit. Printed in Denmark 541 312 Tryksag Johdanto Jan Kjærstad: Yleisönä olemisen mahdottomuus Henrik Nordbrandt: Urautuneita ajatuksia ja utopiaa Einar Már Gu∂mundsson: Keskikohta on jalkojesi alla Eva Ström: Neljä runoa Kari Hotakainen: Juoksuhaudantie - Pohjola ja laajentunut Pohjolan itäiset lähialueet neljästä näkökulmasta Mahdottomasta mahdollista Tutkimusmatkalle Pohjoismaihin! Pohjola numeroina Tietoa Pohjoismaista Pohjoismaisessa yhteistyössä keskustellaan kii- Pohjoismaat ovat tehneet virallista yhteistyötä vaasti siitä, miten Pohjolan, myös Pohjoismaiden jo yli vuotta. Ne ovat muun muassa luoneet neuvoston ja ministerineuvoston, olisi kokonai- pohjoismaiset työmarkkinat ja yhteisen passi- suutena suhtauduttava Euroopassa tapahtuviin unionin sekä solmineet useita sosiaalialan sopi- muutoksiin. muksia, joiden tavoitteena on taata toisessa Poh- Euroopan kartta on muuttunut. Muutos joismaassa oleskelevalle pohjoismaalaiselle samat tapahtui itse asiassa jo Berliinin muurin murrut- oikeudet kuin kotimaassaan. Ympäristönsuojelu tua vuonna ja Neuvostoliiton luhistuttua on ollut ja on yhä toinen pohjoismainen sydä- pian tämän jälkeen. Vasta nyt Eurooppa on toden menasia. Kuluttajat voivat esimerkiksi luottaa sii- teolla mukautumassa uuteen tilanteeseen. hen, että vihreä joutsenmerkki takaa ympäristöä Vuonna Euroopan unionin jäseniksi hyväk- säästävän tuotteen. Yhteistyö on luonut luon- syttiin kymmenen uutta maata kaikkiaan haki- nolliset puitteet kokemusten vaihdolle milteipä jamaan joukosta. Myös Euroopan poliittinen alalla kuin alalla. kartta on muuttunut: suurvalta Venäjä on nyky- Tavoitteena ja toiveena on, etteivät Pohjois- ään :n uusi naapuri. Euroopan yhdentymisen maiden yhdessä turvaamat arvot, kuten hyvin- edistyminen on saanut niin :n kannattajat kuin vointi, turvallisuus ja tasa-arvo, katoaisi Euroo- vastustajatkin keskustelemaan mahdollisen pan yhdentymisen ja kehityksen pyörteisiin. uuden eurooppalaisen identiteetin synnystä. Kirjan yleisenä päämääränä on saada nuoret Myös Pohjoismaiden on reagoitava muu- keskustelemaan Pohjoismaista ja niiden suh- toksiin. Miten ympäröivän maailman, etenkin teesta Eurooppaan – vieväthän nykypäivän Euroopan, muuttuminen vaikuttaa Pohjoismai- nuoret tulevaisuudessa kansainvälistä yhteistyötä hin ja pohjoismaiseen yhteistyöhön? Miten poh- eteenpäin. joismaisella yhteistyöllä voitaisiin edistää euroop- palaista yhteistyötä? Onko olemassa pohjois- Kirjassa pyritään toisaalta tarkastelemaan histo- maista identiteettiä – ja jos on, miten se ja mah- rian valossa, miksi ylipäätään on olemassa jotakin dollisesti muodostuva eurooppalainen identi- Pohjolaksi kutsuttua, toisaalta nostamaan esille teetti sopivat yhteen? ja selvittämään tulevan pohjoismaisen yhteistyön edellytyksiä. Kirjallisuuspalkinnon voittaneiden Kirjan tavoitteena on innostaa lukiolaisia ja muita kirjailijoiden teksteissä punaisena lankana on toisen asteen opiskelijoita keskustelemaan uuden puolestaan identiteetti. Euroopan haasteista Pohjoismaille ja pohjois- Kirjan ensimmäisessä osassa lukija tutustute- maiselle yhteistyölle. taan ”pohjoismaiseen malliin”. Lisäksi siinä poh- ditaan Pohjoismaiden yhteiskuntia, väestöä ja timiseen on osallistunut toisaalta henkilöitä, jotka kieliä koskevia tilastotietoja. työskentelevät pohjoismaisen yhteistyön parissa, Toinen osa koostuu Pohjoismaiden neuvoston toisaalta henkilöitä, joilla on yhteyksiä lukioiden kirjallisuuspalkinnon voittaneiden kirjailijoiden ja toisen asteen oppilaitosten opiskelijoihin ja teksteistä. Niitä on viisi, yksi kustakin maasta. opettajiin. Teksteissään kirjailijat kuvaavat henkilökohtaisia kokemuksiaan identiteetistä kotimaassaan, Poh- Kirjan käyttö opetuksessa jolassa, Euroopassa, maailmalla. Kirjoituksissa esitetyt mielipiteet ovat kirjailijoiden omia. Hei- Aineisto soveltuu sekä äidinkielen että yhteis- dän kirjoituksensa eivät edusta virallista poh- kuntaopin opetukseen. Sitä voi myös hyödyntää joismaista kantaa tai kannanottoa kirjassa esille projekteissa ja eri oppiaineiden välisissä yhteis- otettuihin asioihin, vaan niiden toivotaan herät- työhankkeissa. Lisäksi kirjasta voi olla hyötyä esi- tävän ajatuksia ja virittävän keskustelua. merkiksi historian ja maantiedon opetuksessa. Kolmannessa osassa esitetään faktatietoja Poh- Pohjoismaisessa yhteistyössä ei tehdä eroa joismaista osana uutta Eurooppaa. Tekstien laa- norjan, tanskan ja ruotsin välillä, joten tekstejä ei käännetä näiden kielten välillä. Kirjan skandi- massa, joten kuvat ovatkin omiaan höystämään naavisessa versiossa on noudatettu samaa peri- myös tässä kirjassa esitettyjä ajatuksia. aatetta. Lisäksi kirja on julkaistu islannin ja suomen kielellä. Antoisia lukuhetkiä! Lopussa annetaan vinkkejä Pohjoismaita ja pohjoismaista yhteistyötä koskevan tiedon hakuun. Pohjoismaiselle www.norden.org-sivus- tolle avataan kirjaan liittyvä osio, jonne on koottu linkkien lisäksi vinkkejä siitä, miten aineistoa voidaan hyödyntää opetuksessa. Kirjan kuvat on ottanut norjalainen valoku- vaaja Karin Beate Nøsterud alun perin Pohjois- maiden neuvoston ja ministerineuvoston vuoden vuosikertomusta varten. Nøsterud kuvaa Pohjoismaita ja pohjoismaalaisia pilke silmäkul- i Pohjoismainen identiteetti ja muu maailma Miten Pohjolaksi kutsuttu alue on muodostunut? Onko olemassa pohjoismaista identiteettiä? Mitkä ovat haasteet, jos aiomme pitää kiinni poh- joismaisesta identiteetistä ja jatkaa yhteistyötä? Tässä osassa etsitään vastausta muun muassa näihin kysymyksiin. Pohjoismailla on paljon yhteistä. Vuosisatojen saatossa pohjoismaiset yhteiskunnat ovat muo- dostuneet sellaisiksi, että ne muistuttavat toisiaan ja eroavat olennaisesti muusta Euroopasta ja muusta maailmasta. Pohjoismaiden yhteiskun- tajärjestelmiä kuvailtaessa puhutaan usein poh- joismaisesta mallista. Myös yhteinen historia, samankaltaiset kielet ja yhteinen kulttuuriperintö ovat osana pohjoismaisen identiteetin ja yhteis- työn perustaa. Pohjoismainen yhteistyö virallistettiin Hel- singin sopimuksella ja yhteistyötä varten perus- tetuilla järjestöillä ja laitoksilla. -luvun alku- puolella tehdyt selvitykset ovat osoittaneet, että pohjoismaalaiset suhtautuivat ainakin tuolloin myönteisesti ”pohjoismaisuuteen” ja halusivat syventää sekä Pohjoismaiden keskinäistä yhteis- työtä että maiden yhteistyötä muun maailman kanssa. Yhteistyöllä onkin kansan vankka tuki. Pohjoismaisella identiteetillä ja yhteistyöllä on nykyään aivan erilaiset selviytymis- ja kehitys- edellytykset kuin vuonna , jolloin virallinen yhteistyö käynnistettiin perustamalla Pohjois- maiden neuvosto. Globaalistumisen lisääntymi- nen vaikuttaa olennaisesti elintapoihin, kulttuu- riin ja käyttäytymiseen. Lisäksi se tiivistää huo- mattavasti valtiollisia ja henkilökohtaisia yhteyk- • pitkälle kehittynyt hyvinvointivaltio siä. Sen seurauksena kansainvälinen kauppa kas- • taloudellinen, poliittinen ja kulttuurinen vaa, Euroopan integraatio edistyy, huipputek- avoimuus maailmaa kohtaan nologia, erityisesti viestintätekniikka, etenee suu- • tiivis ja laaja yhteistyö rin harppauksin ja kansalaiset liikkuvat ennen- • kansalaisten laajaan osallistumiseen sekä näkemättömän vilkkaasti yli valtakunnanrajojen, vahvoihin talonpoikais- ja työväenliikkeisiin sekä vapaaehtoisesti että pakosta. Kehitys ei tie- pohjaava demokraattinen kehitys tenkään koske ainoastaan Pohjoismaita vaan • konfliktien rauhanomaiseen ratkaisuun koko maailmaa. perustuva poliittinen kulttuuri. Keskittyminen pohjoismaiseen identiteettiin tai yhteenkuuluvuuteen muodostaa perustan Käsitettä käytetään usein kuvaamaan sellaista keskustelulle siitä, miten pohjoismaisten hyvin- hyvinvointivaltiota, jonka pääperiaatteena on, vointivaltioiden ja pohjoismaisen yhteistyön edel- että kaikilla kansalaisilla on oikeus hyvinvointi- lytykset ja ehdot muuttuvat lähivuosina. Miten etuihin ihmisen yhteiskunnallisesta asemasta riip- pohjoismainen yhteistyö on kehittynyt vuosien pumatta. Edut rahoitetaan pääasiassa verovaroin, saatossa? Mitä tarkoitetaan ”pohjoismaisella mal-