ARTIKKELIT Hegemonia ja sen murros PÄIVI ULJAS Sosiaaliturvaa koskevan tutkimustyöni alkuvai- konfliktit ja ryhmittivät vähitellen niiden voima- heissa pyrin selvittämään, miten ay-liike ja sen suhteet uudelleen. Suomalaisen poliittisen elii- paikallisjärjestöt ja aktiivit ylipäänsä suhtautuivat tin sisäinen solidaarisuus särkyi. Räikeät herjaus- sosiaalivakuutukseen sen syntyvaiheissa. Yllättäen kampanjat, korruptio-oikeudenkäynnit ja näyt- törmäsin sosiaaliturvaa vaativaan liikehdintään, tävät puolueriidat sävyttivät aikakautta hyvinkin satoihin kirjelmiin, lähetystöihin ja hyvinkin suu- omalaatuisilla muodoilla. Erityisen voimakkaa- riin mielenosoituksiin, joista tutkimissani Kan- na myllerrys iski sosialidemokraattiseen puoluee- san Uutisten vuosikerroissa 1957–1963 raportoi- seen, joka hajosi. Tämä prosessi, jonka seurauk- tiin. Aikalaismuistelmat, valokuvat, eduskunnan sena sosiaalivaltio alkoi vihdoin kehittyä, oli niin pöytäkirjoissa olleet kansanedustajien kommen- raju ja kärjekäs, että se muutti suhteen kansainvä- tit, muiden lehtien artikkelit sekä SKDL:n edus- lisen politiikan ydinkysymyksiin, tuotti uutta yh- kuntaryhmän saapuneiden kirjeiden diaari vah- teiskunnallista ajattelua ja toimintaa sekä uuden- vistivat aiemmissa tutkimuksissa melko pimen- laiset yhteiskunnalliset voimasuhteet. toon jääneen ulkoparlamentaarisen kansalaisliik- Sekä työttömyysturva- että työeläkejärjestelmä, keen olemassaolon. (Uljas 2005.) sairausvakuutus ja 40 tunnin työviikko syntyivät Käydessäni läpi ajanjaksoa käsitteleviä lähtei- tai uudistuivat kaikki vuosien 1960 ja 1964 väli- tä en voinut olla kiinnittämättä huomiota siihen, senä aikana. Vuonna 1958 eduskuntaan oli syn- että kyseinen ajanjakso vaikutti muutenkin poik- tynyt itsenäisyyden ajan ensimmäinen vasemmis- keuksellisen kärjekkäältä. Erityisesti sosialidemo- toenemmistö, SKDL äänimäärältään ja paikka- kraattisen puolueen ristiriidat tuntuivat vaati- luvultaan suurimpana puolueena. Sosialidemo- van lisäselvitystä, minkä tähden väitöskirjatyötä- kraattinen puolue oli hajaantunut, mutta kum- ni varten kävin läpi myös Suomen Sosialidemo- mankin sosialidemokraattisen ryhmän kannatus kraatin vuosikerrat yleislakon jälkeisestä ajasta ai- yhteenlaskettuna oli edelleen SKDL:n kannatusta na vuoteen 1963 ja samoin myös Työväenjärjes- suurempaa. Vasemmistopuolueet ja ammattiyh- töjen Tiedotuskeskuksen julkaisut. Lehtien, edus- distysväki ajoivat yhdessä jo Forssan vuoden 1903 kunnan pöytäkirja-aineistojen, tieteellisen kirjal- puoluekokousten hyväksymät, kannattajakunnal- lisuuden ja aikalaismuistelmien avulla näyttäisi jo leen elintärkeät sosiaalipoliittiset tavoitteet läpi tutkimukseni tässä vaiheessa rakentuvan hyvinkin vihdoinkin, 60 vuoden viivyttelyn jälkeen. Va- selkeä ja luotettavan tuntuinen kertomus suuresta semmistoenemmistön aikana eduskunta otti har- murroksesta, ehkäpä voidaan puhua käänteestä. vinaisella tavalla päätöksenteon omiin käsiinsä ja Perusteesini tässä artikkelissa on, että käänne toteutti kansanedustajien aloitteiden pohjalta sel- hyvinvointivaltiokehitykseen toteutui Suomes- laisia hankkeita, joita maan hallitus vastusti. sa vanhan taloudellisen ja poliittisen eliitin tiu- Tutustuessani suomalaiseen laajaan sosiaalitur- kasta vastustuksesta huolimatta. Käänne toteutui van historiantutkimukseen havaitsin, ettei itsel- dramaattisessa prosessissa, kun vanha eliitti hä- leni niin selkeää syyn ja seurauksen johtopäätös- visi vuonna 1953 aloittamansa massiivisen vyö- tä jakanut juuri kukaan sosiaalipolitiikan tutkija. rytyksen tavoitteenaan palauttaa 1930-luvun ka- Ehkäpä laajalle levinnein suomalaisen yhteiskun- meralistinen sosiaalimenojen ”yövartijavaltiota- nan sosiaaliturvan syntyä selittävä ajatus on, et- lous”. Tämä vyörytys ja sitä seurannut vastalii- tä Pekka Kuusi sai kirjallaan aikaan käänteen hy- ke toivat julkisiksi kaikkien puolueiden sisäiset vinvointivaltioon. Eric Hobsbawm ja Heikki Yli- YHTEISKUNTAPOLITIIKKA 73 (2008):2 121 kangas ovat korostaneet sosialistisen maailman- Olli Kangas ja Tapio Bergholm ovat kiinnittä- leirin tuottamaa poliittista uhkaa, jonka pelos- neet huomiota siihen, minkälaisia yhteiskunnal- ta länsimaisissa demokratioissa kansalle ”annet- listen rakenteiden keskinäissuhteiden muutok- tiin” hyvinvointia. (Esim. Hellsten 1993; Kangas sia sosiaalivakuutuksen syntyyn liittyneet ratkai- 2006; Hobsbawm 1999; Heinonen 1990; Poh- sut ovat tuottaneet. Bergholmin analyysin mu- jola 1996; Ylikangas 2007.) Verratessaan Suo- kaan ay-liikkeen ja työnantajien työttömyystur- men pitkän aikavälin mallia muihin Pohjoismai- vakompromissi avasi uudenlaisen toimintamal- hin Pekka Kosonen kuvaa Suomen mallia “he- lin suomalaiseen yhteiskuntaan ja lisäsi työmark- gemoniseksi porvarilliseksi toimintatavaksi” ja kinajärjestöjen vaikutusvaltaa (Bergholm 2007a, Ruotsia “hegemoniseksi sosiaalidemokraattiseksi 144). Myös Kangas (2006, 355) näkee tämän projektiksi”. Kosonen (1998, 91) arvioi, että Suo- ajanjakson työeläke- ja työttömyysturvaratkai- melle on aina ollut ominaista hyvinvointi- ja so- sujen lisänneen korporatismia yhteiskunnalli- siaalipolitiikan alisteisuus talouspolitiikalle ja ta- sen päätöksenteon muotona todeten, että vaik- louspolitiikan orientoituminen suomalaisen ta- ka Maalaisliitto voitti jokaisen taistelun, se hävi- louselämän kilpailukykyyn. si itse sodan. Aatehistoriallisena tai poliittisen historian mal- Gramscilaisen metodin keskeisin piirre on, että lina on nähty sodassa tapahtunut eri yhteiskun- sekä poliittinen ja taloudellinen että kulttuurinen taluokkien lähentyminen ja ”asevelihenki”, jon- taso ovat aina mukana tutkimuksessa muodos- ka vallassa uudistukset tehtiin. Poliittisen histo- taen keskinäisriippuvuutta ja vaikuttavuutta hy- rian tutkijat ovat löytäneet SKDL:n ja Maalais- vin monin yhteen kietoutunein tavoin. Stephen liiton kannattaman universalismin sekä SDP:n ja Gill (1994, 16–17) kehottaa tutkijoita jatkuvaan kokoomuksen ansioperusteisen sosiaalipoliittisen yritykseen edistää metodologisia, teoreettisia ja linjauksen, joiden mukaan ratkaisuja olisi tehty. konseptuaalisia innovaatioita, joilla kyetään ra- (Karisto & al. 1999, 224–225.) Monia teorioita kentamaan siltaa subjektiivisten ja objektiivisten yhdistää vahva jälkisystematisoinnin maku. Ta- tekijöiden välille tutkimalla historiallista proses- louspoliittinen eliitti vastusti sosiaaliturvauudis- sia toimijalähtöisestä näkökulmasta ja pyrkimäl- tuksia kansantaloudelle vahingollisena, ”asevel- lä luomaan monitasoista kuviota erilaisten raken- jet” eivät toimineet mitenkään yhdensuuntaisesti teellisten vaikutusten ja mahdollisuuksien välille. eduskunnassa sosiaaliturvan puolesta, eivätkä nuo Tämänkaltainen totaalihistoriallinen metodi an- jaot näyttäisi yhdessäkään konkreettisessa sosiaa- taa mielestäni mahdollisuuksia tulkita murrosjak- lipoliittisessa ratkaisussa vuosina 1960–1964 jä- sojen sisäistä dynamiikkaa. sentävän johdonmukaisesti puolueiden puheen- vuoroja, liittoutumia tai äänestyksiä. Kansainvälistä arvostusta ovat saavuttaneet ra- Pakkovalta ja suostumus kenteellis-poliittiset teoriat, joissa huomio kiin- nittyy eturyhmien ja luokkien voimasuhteisiin ja Tunnetun gramscilaisen hegemoniateorian mu- keskinäisiin kamppailuihin. Tanskalainen sosiolo- kaan yhteinen suostumus hallitsemiseen, legiti- gi Gøsta Esping-Andersen (1990) esittää, että joko miteetti, on hankittava pakon lisäksi sellaisilla suhteellisen harvoin syntyvä vasemmistoenemmis- myönnytyksillä, jotka tarjoavat väestön valtaosal- tö tai liittoutuma parlamentissa on se voimatekijä, le siedettävät elämänehdot ja jonkinlaisen ideolo- jolla sosiaalidemokraattinen puolue voi pakottaa gisen suostumuksen. Vuoden 1918 jälkeisenä ai- yhteiskunnan konservatiiviset voimat sosiaalipo- kana Suomessa hegemonia rakennettiin etenkin liittisiin uudistuksiin. Katri Hellstenin mukaan ra- alussa ennen kaikkea valkoisen terrorin muodos- kenteellis-poliittisia selityksiä on hallinnut niin sa- taman pakotuksen avulla. Marko Tikka on osoit- nottu sosiaalidemokratian tai työväenluokan valta- tanut, että valkoinen terrori oli ylhäältä johdet- resurssiteoria, jossa reformistisen vasemmiston voi- tua tietoista toimintaa, jonka tavoitteena oli pi- ma on tärkein hyvinvointivaltioon vaikuttava teki- tää tyytymättömyys kurissa. Juha Siltalan arvi- jä. Hänen mukaansa näkemys painottaa enemmän on mukaan lapuanliikkeen aktiot pitivät yllä ter- reformististen työväenpuolueiden osallistumista rorin muistoa ja olivat sitä kautta osa pakotuksen hallitus- ja toimeenpanovallan käyttöön ja kont- avulla tapahtuvaa hallintaa. (Tikka 2004 & 2006; rolliin kuin sen kannatusta vaaleissa tai ulkoparla- Siltala 1985.) mentaarisia voimia. (Hellsten 1993, 42.) Tähänkin vaiheeseen sisältyi silti suostumuk- 122 YHTEISKUNTAPOLITIIKKA 73 (2008):2 sen alue. 1900-luvun alun suuret utopiat, yleinen – – Kaikissa tapauksissa toimijat ovat ensimmäi- ja yhtäläinen äänioikeus, maareformi, 8-tuntinen sen ja toisen sukupolven teollisuustyöläisiä, maal- työpäivä ja kunnallinen itsehallinto, olivat jo to- tamuuttajia tai maahanmuuttajia, joilla on vahva teutuneet tai toteutuivat, eikä niitä vedetty takai- yhteisön tuki puolellaan.” sin (Haapala 1986, 322). Pienillä tiloilla elävä vä- Silver (2003, 46) myös toteaa, että juuri näiden estö sai lisätuloja puunjalostusteollisuuden töistä, työntekijöiden liikehdintä on muodostanut kään- omavaraistalous ja sukuyhteisö muodostivat jon- nekohdan kunkin maan työntekijä–työnantaja- kinlaisen sosiaalisen turvajärjestelmän, omistami- suhteissa. Karl Polanyi kirjoitti kuuluisan klassik- nen pyrki toimimaan ideologiana