KOULUTURVAANumero 7 KiusatTUJEN tarinaT: Arja Tiili Dance Co. Lassi Minna Break the fight! Kiusatun kirje Päivystävä psykologi: KIRJAT KIUSAAJA Lapsille TARVITSEE APUA KOULUTURVAA KEITTIÖSSÄ: Caponata Siciliana keski- aukeamalla erikoishaastattelussa: SAARA AALTO saara aalto -juliste! nO FEAR Pääkirjoitus 2 Saara Aalto oli kouluaikanaan pahasti kiusattu ja kiusaaminen on jatkunut aivan nykypäivään saakka. Häntä on vähätelty ja haukuttu, hänen innostukselleen ja kunnianhimolleen on naurettu. Saaran valloittavan persoonan ja lahjakkuuden Kiusatun tarina: lassi 4 huomioiden, moinen käytös ihmetyttää. Ihan kuin ihminen ei saisi omistautua rakastamalleen asialle, pyrkiä kohti yhä parempaa lopputulosta ja samalla ansai- ta toimeentuloaan. Saaraa kiusataan, koska hän poikkeaa joukosta. Hän on avoin, iloinen, kunnianhimoinen ja valmis tekemään poikkeuksellisen paljon työtä. Sel- arja tiili ance company: lainen ei sovi kiusaajien mentaliteettiin ja kauhistuttaa hiljaisia hyväksyjiä. break the fight! 6 Saara jatkoi valitsemallaan tiellä, kaikesta huolimatta. Nyt hän on kansainvälises- ti menestynyt, tasapainoinen ja ammattilaisuudestaan tunnettu. Hänellä on oma No Fear -brändi, joka kannustaa tekemään kaikkea sellaista, mitä kohtaan tuntee pelkoa. Yleensä pelolle ei löydy mitään järkevää selitystä, eikä oikeaa syytä. kiusatun tarina: minna 14 No Fear on hyvä elämänasenne. Ole rohkea ja vastusta kiusaamista, puutu siihen ja ole oma upea itsesi. Jos on tarpeeksi rohkea, voi lopettaa kiusaamisen. Me emme ole samasta muotista tehtyjä eikä sellaiseen tulisi edes pyrkiä. On tärkeää ymmärtää ja arvostaa jokaisen ainutlaatuisuutta eikä rajoittaa sitä. Yleensä tekoihin vaaditaan erikoisHAASTATTELUSSA saara aalto 20 Vastaava päätoimittaja yhden rohkelikon nouseminen puolustamaan kiusattua ja muut rohkeat seuraavat Kati Wikström perässä. [email protected] Pelottomuuden avulla, voimme voittaa itsemme, heittäytyä ja yltää sellaisiin suo- kiusaamista käsitteleviä Toimittaja ja taittaja rituksiin, joihin emme muuten pystyisi. Vain heikot nauravat toisen rohkeudelle. Erkki Sutela Elämää eteenpäin vievät tapahtumat ovat yleensä vaatineet jonkinlaista pelotto- kirjoja lapsille 30 muutta ja rohkeutta tehdä jotakin itselleen ennenkuulumatonta. Toivotan jokaisel- Paino le tämän lehden lukijalle No Fear- hetkiä ja pyrkimyksiä niihin. Kroonpress Julkaiseva kustantaja Tule mukaan pelottomaan joukkoomme tykkäämällä meistä Facebookissa (Kou- kiusatun kirje 34 Suomen KT Kustannus Oy luturvaa, yhteisö), seuraamalla meitä Twitterissä (#kouluturvaa), jakamalla koulu- PL 162 kiusaamista vastustavaa sanomaa ja auttamalla kiusattua avun pariin. Otan mie- 00101 Helsinki lelläni vastaan juttuideoita ja palautteita! Asiakaspalvelu Terveisin, päivystävä psykologi: 010 505 6699 ma–to klo 9–14 Kati Wikström kiusaaja tarvitsee apua 38 [email protected] Vastaava päätoimittaja Kotisivu [email protected] Kouluturvaa keittiössä: www.kouluturvaa.fi Turvapuhelin caPonata siciliana 46 0800 92003 ti–to klo 10–20 Kati Wikström on 42-vuotias, Helsingissä asuva mediatyöläinen. Hän on vaikut- tanut niin mainostoimistoissa, pelialan yrityksessä kuin TV-tuotannoissa. Kati Julkaisutiedot on ollut rakentamassa Suomen suurimpia brändejä ja on alallaan palkittu tekijä. ISSN: 2343-0427 Samalla hän on toiminut freelance-toimittajana. Vapaa-ajallaan Kati osallistuu 7. Numero, 1. Painos Helsingin eläinsuojeluyhdistyksen vapaaehtoistoimintaan, marttailee, lukee kir- 2017 jallisuutta laidasta laitaan ja rapsuttelee kahta Maine Coon -kissaa.. Please collect Använt papper Kerää Brugt papir bør Rinkite used paper bör samlas in käytetty paperi så vidt muligt makulatūrą for recycling och återvinnas kierrätykseen afleveres til ir grąžinkite genanvendelse perdirbti 2 3 KIUSATUN TARINA: LASSI Rikosilmoitus rauhoitti tilanteen TEKSTI: KATI WIKSTRÖM KUVAT: KUVITUSKUVIA Lassi on 14-vuotias pesäpalloileva koululainen. Hän kertoo kiusaamisen alkaneen 7. luokalla ja sen ilmenneen haukkumisena, eristämisenä ja fyysisinä tekoina. Lassia tönittiin, kampitettiin ja nipisteltiin, lisäksi häntä hempineen teki asiasta rikosilmoituksen. Poliisi suhtautui potkittiin, hänen pyöränsä kaadettiin ja häneen käytiin kä- asiaan vakavasti ja kolmen koulukaverin toimintaa alettiin siksi. Sanallinen kiusaaminen näkyi erityisesti netissä, jossa tutkia lievän pahoinpitelyn rikosnimikkeellä. hänelle tehtiin omat ilkeämieliset ”fanisivut”. Hänet pois- tettiin luokan WhatsApp-ryhmistä, uhkailtiin ja nimitel- Tutkinnan aikana Lassia jännitti mennä kouluun, koska tiin sosiaalisessa mediassa. hän pelkäsi kiusaamisen jatkuvan. Häntä auttoi kuitenkin tieto siitä, että opettajat, rehtori ja poliisi olivat aktiivisia Kiusaamista harrasti ensin koko Lassin luokka, mutta kiu- kiusaamistilanteen suhteen. Poliisi kävi koululla puhutta- saamisinnon hiipuessa, toimintaa jatkoi toinen luokka. Las- massa kolmea kiusaajaa. Lassin tukena oli luotettava ystä- si olisi halunnut jäädä kotikouluun, mutta päätti kuitenkin vä, jonka hän oli tuntenut päiväkodista saakka. vielä sinnitellä ja kohdata kiusaajansa päivittäin. Kesäloma tarjosi hänelle hetken rauhaa kiusaamisesta, vaikka loman lopussa eräs oppilas laittoi Lassille uhkailuviestin, jossa sa- KIUSAAMISEEN TULEE REAGOIDA noi hakkaavansa tämän koulussa. Lassin vanhemmat ker- toivat asiasta opettajalle ja rehtorille, joten uhkaajan aikeet Kiusaaminen alkoi hiipumaan, kun muut kuulivat kolmes- jäivät toteutumatta. ta koulukaverista tehdystä rikosilmoituksesta. Kaikkiaan kiusaaminen kesti vuoden, osan koulukavereista jatkaes- sa sitä edelleenkin. Teknisen työn ja liikunnan tunneilla TILANTEESEEN SUHTAUDUTTIIN esiintyy kiusaamista, joskin vähenevässä määrin. VAK AVASTI Lassi toivoo, että kiusatut kertoisivat tilanteesta välittö- mästi opettajille ja vanhemmille. Kiusaajia hän kehottaa Kesälomalta paluu ei kuitenkaan sujunut rauhallisesti, kun miettimään sitä, miltä heistä tuntuisi olla kiusatun roolis- kolme 9. luokkalaista poikaa tulivat täysin yllättäen hauk- sa. Hän uskoo kiusaamisen loppuvan, jos kiusaajat saatai- kumaan Lassia. He antoivat luunappeja, vääntelivät poskes- siin eri kouluihin ja erityisluokille. ta ja lopuksi vielä potkaisivat. Lassi suhtautuu tulevaisuuteen valoisasti ja hyvillä mielin, Tämän tapahtuman sekä opettajat että rehtori ottivat vaka- hän toivoo kaikille kiusatuille voimia jaksaa ja nousta kur- vasti, huomatessaan Lassin itkevän kipua ja pahaa oloaan. jasta tilanteesta. ■ Kaverit yrittivät myös auttaa Lassia tuossa tilanteessa, mut- ta 9. luokkalaiset olivat jo kokonsa puolesta ylivoimaisia. (Haastateltavan nimi on muutettu). Tapahtuma oli sen verran raaka ja pelottava, että Lassi van- 4 5 MISTÄ SAIT IDEAN BREAK HIP HOP -KULTTUURI ON VERRATTAVISSA PUNKKIIN, THE FIGHT! -HANKKEESEEN? JOKA OLI SAMALLA LAILLA AIKANSA NUORTEN PROTESTINEN MARKKEERAUS YHTEISKUNNAN - Alunperin koko ajatus break-tanssin ja koulukiusaamisen yhdistämisestä lähti siitä, kun minulta pyydettiin breik- VALTAKONEISTOA JA EPÄTASA-ARVOA VASTAAN. kipajaa Helsingin Laakavuoren ala-asteelle vuonna 2010. Tuolloin ajattelin, että voisi olla hyvä idea yhdistää väkival- lan vastainen teema breikkityöpajaan, jotta työpajan sisältö MISTÄ BREAKDANCE ON SAANUT olisi jotain muutakin kuin vain tanssia, Tiili kertoo. ALKUNSA? - Tein tuohon aikaan tanssiteosta ”Kaikki vaikuttaa”, jossa teemana oli vallan käyttö ja sen eri määreet ja teoksessa oli - Breakdance on saanut alkunsa pahamaineisesta Bronxin nykytanssin lisäksi myös breikkiä. lähiöstä New Yorkissa 1970-luvulla. Jengit ”battlasivat” eli taistelivat toisiaan vastaan taidokkuuden keinoilla. New Yorkissa kuohui presidentti Ronald Reaganin poliittisessa MITÄ PYRITTE SAAVUTTAMAAN? ilmapiirissä. Kouluilta oli leikattu rahaa pois harrastustoi- Arja Tiili Dance Company breikkaa koulukiusaamista vastaan: minnalta. Nuoret löysivät itsensä kaduilta, jossa he kehitti- Tiili kertoo, että heidän tavoitteensa projektien toteut- vät hip hop -kulttuurin ja siihen liittyvät katukulttuurin eri tamisten lähtökohtina ovat tanssitaiteen saavutettavuus osa-alueet kuten breakdance, DJ-kulttuuri, graffitimaalaus, nuorille ja kouluille maakunnissa, tasa-arvon ja monikult- beatboxaus ja räppäys, hän kertoo. tuurisuuden tukeminen. Lisätavoitteita ovat yhteisöllisyys, yhteisvastuu, yhdenvertaisuus ja terveet elämäntavat sekä Tiili toteaa, että tuon ajan alakulttuuri on nyt noussut ympäristön ja elämän kunnioittaminen. mainstream-kulttuurin asemaan länsimaissa. - Kiusaaminen on iso ongelma kouluissa ja valitettavasti - Hip hop -kulttuuri on verrattavissa punkkiin, joka oli lähes joka kymmenes oppilas tulee kiusatuksi jossain koh- samalla lailla aikansa nuorten protestinen markkeeraus ”Kiusaaminen ei ole taa koulutiensä varrella. Breakdance oli vaihtoehto väkival- yhteiskunnan valtakoneistoa ja epätasa-arvoa vastaan. lalle sen syntysijoilla New Yorkin Bronxissa. Samalla tavoin Break the Fight! tarjoaa yhteisen pohjan lapsille ja nuoril- Hän kertoo olleensa koreografina aina kiinnostunut katu- le toteuttaa itseään ja vahvistaa itsetuntoaan katutaiteen kulttuurin ja niin sanotun korkeakulttuurin yhdistämi- huippuammattilaisten johdolla. Break the Fight! -toimin- sestä. nassa käsitellään koulukiusaamista ja erilaisuuden hyväk- kiusatun ongelma symistä tanssin ja yhdessä tekemisen keinoin. Työpajojen - Tulen itse Itä-Helsingistä ja asuin Myllypurossa ensim- tavoitteena on nuorten itsetuntemuksen ja vuorovaikutus- mäiset 18 vuotta elämästäni ennen kuin muutin Tukhol- tai häpeä” taitojen kohentaminen. maan, jossa elin 10 vuotta ammattitanssijana. Valmistuin TEKSTI: ERKKI SUTELA Kouluturvaa