Department of Political and Economic Studies Faculty of Social Sciences University of Helsinki Finland PRODUCTION AND CONSUMPTION OF RECREATIONAL GAMBLING IN TWENTIETH-CENTURY FINLAND Riitta Matilainen ACADEMIC DISSERTATION To be presented, with the permission of the Faculty of Social Sciences of the University of Helsinki, for public examination in lecture room XII, University main building, on 18 November 2017, at 12 noon. Helsinki 2017 Publications of the Faculty of Social Sciences 63 (2017) Economic and Social History © Riitta Matilainen Cover layout: Riikka Hyypiä and Hanna Sario Cover photo: Lotto girl Hilkka Kotamäki promoting Lotto at a Finnish department store in October 1971 /Courtesy of Veikkaus Archives. Lottotyttö Hilkka Kotamäki ja Nummelan SOK:n tavaratalon markkinapäivät lokakuussa 1971/Veikkauksen kuva-arkisto. Distribution and Sales: Unigrafia Bookstore http://kirjakauppa.unigrafia.fi/ [email protected] ISSN 2343-273X (pbk.) ISSN 2343-2748 (PDF) ISBN 978-951-51-3281-9 (pbk.) ISBN 978-951-51-3282-6 (PDF) Unigrafia Helsinki 2017 ABSTRACT Gambling is a ubiquitous phenomenon in Finland although only a less than a century ago lotteries in goods were the only legal form of gambling. This research explains this change. The focus of the research is on legal, commercialized gambling and on recreational gamblers instead of problem gambling or problem gamblers, because the field of gambling studies has traditionally focused on problematic aspects of gambling. The time period of the study stretches from the nineteenth century to the twenty-first one, but the focus is mostly on the twentieth century. The research question is multifaceted. The research focuses on the question of the cultural, social, and historical place of a phenomenon understood as gambling in a certain time- spatial context (in this case the Finnish society in the nineteenth, twentieth and twenty-first centuries). The research asks how gambling and discourses and practices related to it have become to what they are and how they are experienced today: Why and how was gambling tamed to be part Finnish way of life; what has been gambling’s social, cultural, and economic significance to its practitioners, and what can research done on gambling tell about the history and changes of the Finnish society in the period? The objective of the study is to historicize gambling’s place by researching discourses and practices related to the ensemble understood as gambling from the theoretical perspective of Michel Foucault’s dispositif. To answer these questions a variety of qualitative data has been used. The idea has been to explore the ensemble understood as gambling from the perspectives of production (the regulation of gambling, gambling operators, technological changes affecting gambling), and consumption (the gamblers). The data include contemporary official memorandums, newspaper and magazine articles, archive material by two Finnish gambling monopolies Veikkaus and RAY, various collections of oral history data, Finnish fiction, and auto-ethnographic observations. The main method of the research is historical approach, which means using diverse and fragmented sources with a commitment to their relevance, reliability and validity and to different longitudinal and qualitative methods that recognize the possibility of change. The research results show that the history of Finnish gambling can be formulated into three dispositifs: prohibition dispositif, common good dispositif, and risk dispositif. These dispositifs describe solutions to the "problem" of gambling that are contingent upon the socio-temporal circumstances of the Finnish society. The dispositifs reveal how gambling has been understood, practiced, and regulated in certain periods, and they are also indicators of the change concerning gambling that has taken place in Finland. It is argued that in an international comparison, gambling in Finland was both legalised and tamed quite early and exceptionally successfully. Especially the Finnish state has had a quite unique role in taming gambling: Gambling 3 defined good citizen-ship and the state actively promoted it in many ways decades earlier than similar processes were underway in Anglophonic countries. The theoretical ambition has been to take part in the international discussion in the field of gambling studies regarding gambling’s historical place, taming processes and gambling as consumption in Western societies in the nineteenth, twentieth and twenty-first centuries, and to give an example of the usefulness of the concept of dispositif, and demonstrate both the value of comparative approach and of oral history data for the field of gambling studies. 4 ABSTRAKTI Ajanvieterahapelaamisen tuottaminen ja kuluttaminen 1900-luvun Suomessa Rahapelaaminen on nykyään läsnä kaikkialla suomalaisessa arkielämässä, vaikka vain alle sata vuotta sitten tavara-arpajaiset olivat ainoa laillinen rahapelaamisen muoto. Väitöstutkimus selittää tätä muutosta. Tutkimus keskittyy lailliseen ja kaupallistettuun ajanvieterahapelaamiseen sekä ei- ongelmallisiin rahapelaajiin. Aikaisemmassa tutkimuksessa painopiste on ollut rahapeliongelmissa ja rahapeliongelmaisissa. Tutkimuksen aikajänne on 1800-luvulta nykypäivään, mutta siinä keskitytään lähinnä 1900-lukuun. Tutkimuskysymys on monitahoinen. Tutkimuksessa kysytään mikä on rahapelaamiseksi ymmärretyn ilmiön kulttuurinen, sosiaalinen ja historiallinen paikka tietyssä ajassa ja paikassa (tässä tapauksessa suomalaisessa yhteiskunnassa 1800–2000-luvuilla). Miten rahapelaamisesta ja siihen liittyvistä diskursseista ja käytännöistä on tullut sitä mitä ne ovat nykyään ja sitä miten ne nykyään koetetaan? Miksi ja miten rahapelaaminen kesytettiin ja kesyyntyi osaksi suomalaista elämänmenoa? Mikä on ollut rahapelaamisen sosiaalinen, kulttuurinen ja taloudellinen merkitys sen harjoittajille? Mitä rahapelaaminen voi kertoa suomalaisen yhteiskunnan historiasta ja muutoksista? Tavoitteena on Michel Foucault’n dispositiivi- käsitettä apuna käyttäen tutkia rahapelaamiseen liittyviä diskursseja ja käytäntöjä. Tutkimuskysymyksiin vastataan laadullisen aineiston avulla. Rahapelaamisilmiötä tutkitaan niin rahapelaamisen tuottamisen (rahapelaamisen sääntely, rahapelioperoijat, rahapelaamisen teknologiset muutokset) kuin rahapelaamisen kuluttamisenkin kannalta (rahapelaajat). Aineistoina on käytetty komiteanmietintojä, sanomalehti- ja aikakauslehtiartikkeleita, Veikkauksen ja Raha-automaattiyhdistyksen (RAY) arkistomateriaaleja, erilaisia muistitietokokoelmia, suomalaista kaunokirjallisuutta sekä auto-etnografista havainnointia. Päämetodina on historiallinen näkökulma, jossa käytetään erityyppisiä ja usein myös sirpaloituneita lähteitä, ja kiinnitetään huomioita lähteiden relevanssiin, luotettavuuteen ja paikkaansapitävyyteen. Käytetyt pitkittäis- ja laadulliset metodit mahdollistavat muutoksen tutkimisen. Tutkimuksen tuloksena suomalaisen rahapelaamisen historia voidaan jakaa kolmeen dispositiiviin: kieltolakidispositiiviin, yhteisen hyvän dispositiiviin ja riskidispositiiviin. Nämä dispositiivit kuvaavat miten eri aikoina ja eri tilanteissa suomalaisessa yhteiskunnassa on vastattu rahapeli- ilmiön aiheuttamaan ”ongelmaan”. Dispositiivit paljastavat miten rahapelaamista on ymmärretty, harjoitettu ja säännelty eri aikoina. Dispositiivit kertovat myös suomalaisen rahapelaamisen muutoksesta. Kansainvälisessä vertailussa rahapelaaminen laillistettiin ja kesytettiin 5 Suomessa ajallisesti melko varhain ja poikkeuksellisen onnistuneesti. Erityisesti Suomen valtiolla on ollut ainutlaatuinen rooli rahapelaamisen kesyttämisessä: Rahapelaamisesta tuli hyvän kansalaisuuden symboli valtion aktiivisesti edistäessä sitä monin eri tavoin. Väitöskirjan teoreettisena tavoitteena on ottaa osaa kansainväliseen keskusteluun rahapelaamisen historiallisesta paikasta, rahapelaamisen kesyttämisen ja kesyyntymisen prosesseista sekä rahapelaamisesta kulutuksena länsimaisissa yhteiskunnissa 1800–2000-luvuilla. Väitöskirja osoittaa myös dispositiivi-käsitteen, vertailevan näkökulman sekä muistitietoaineistojen hyödyllisyyden kansainvälisessä rahapelipelitutkimuksessa. 6 ACKNOWLEDGEMENTS I have been asked many times both in academic and non-academic circles what the point of doing research on the history of gambling is. Hopefully I have been able the show the academic point of such research in my PhD but let me say this: I have had fun doing it! Over the years, I have had the privilege of meeting interesting scholars of gambling and visiting wonderful places. The sounds and smells of Las Vegas and Macao casinos will never leave me. I owe the original idea of the PhD’s topic to my supervisor Matti Peltonen with whom we discussed various forms of deprecated consumption, and decided I should concentrate on the history of Finnish gambling. Matti and his research on the social history have been the greatest single influence on my understanding on how to do historical research. Thank you, Matti, for everything; you have been a great teacher. My other supervisor Hanna Kuusi is to be thanked for giving me the self- confidence to finish the PhD project. Hanna’s comments were always spot on, intellectually stimulating and practical. Thank you, Hanna; without your commitment I would still be struggling with the PhD. I was extremely lucky to have two distinguished pre-examiners whose insightful and analytical comments regarding my PhD manuscript were helpful. I want to cordially thank Gerda Reith and Hannu Salmi for their efforts. I also want to thank my opponent Jaakko Suominen