13 DocMus-tohtorikoulun julkaisuja KARTANOISTA KAIKKIEN SOITTIMEKSI II Pianonsoiton historiaa Suomessa Toim. Annikka Konttori-Gustafsson, Margit Rahkonen ja Markus Kuikka KARTANOISTA KAIKKIEN SOITTIMEKSI II KARTANOISTA KAIKKIEN SOITTIMEKSI II Pianonsoiton historiaa Suomessa Toim. Annikka Konttori-Gustafsson, Margit Rahkonen ja Markus Kuikka KARTANOISTA KAIKKIEN SOITTIMEKSI II – PIANONSOITON HISTORIAA SUOMESSA Julkaisija Taideyliopiston Sibelius-Akatemia DocMus-tohtorikoulun julkaisuja 13 © Taideyliopiston Sibelius-Akatemia sekä kirjoittajat Kannen kuva: Istockphoto ISSN: 2341-8257 (painettu) ISSN: 2341-8265 (sähköinen) ISBN 978-952-329-120-1 (painettu) ISBN 978-952-329-121-8 (sähköinen) http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019060318272 Julkaisusarjan ilme, kannen suunnittelu ja päällyksen muotoilu BOND Creative Agency Taitto Mikko Puranen Paino PunaMusta Oy, 2019 Helsinki, 2019 Sisällys 7 Lukijalle Annikka Konttori-Gustafsson, Margit Rahkonen ja Markus Kuikka 11 Kansalliskirjaston Richard Faltin -kokoelman piano- ja urkuaiheiset kirjat: kirjasto- ja oppihistoriallisia näkökohtia Matti Huttunen ja Tommi Harju 39 Ingeborg Hymander – suomalaisen pianopedagogiikan uranuurtaja Annikka Konttori-Gustafsson 79 Lisztin h-molli-sonaatin esitykset Suomessa ennen ensimmäistä maailmansotaa Margit Rahkonen 115 Juhani Pohjanmies – monipuolinen muusikko ja unohdettujen sonaattien säveltäjä Annikka Konttori-Gustafsson ja Jan Lehtola 147 Suomalaisen pianistin soiva perintö tallenteilla – Tapani Valstan soolopiano- ja konserttoäänitteet sekä poimintoja hänen leikekirjoistaan Risto-Matti Marin 175 Kohti uutta neljäsosasävelaskelpianoa Elisa Järvi 189 Omakohtaisia kokemuksia suomalaisen pianismin kehittymisestä 1960-luvulta nykypäivään Erik T. Tawaststjerna 196 Abstracts 7 Lukijalle Sibelius-Akatemian DocMus-tohtorikoulu järjesti ensimmäisen Pianonsoiton historia Suomessa -symposiumin lokakuussa 2014. Tapahtuman herättämä innostus poiki toisen symposiumin lokakuussa 2016, jolloin julkaistiin ensimmäisen symposiumin esitelmistä laadittu ar- tikkelikokoelma Kartanoista kaikkien soittimeksi – pianonsoiton historiaa Suomessa (DocMus-tohtorikoulun julkaisuja 8). Hankkeen primus mo- torina on toiminut musiikin tohtori, pianotaiteilija Margit Rahkonen, jonka keskustelut kollegojen kanssa toivat ilmi yhteisen huolen pianis- tisukupolvien tekemisen kautta tai perinteisesti vain suullisesti välit- tyvän tiedon katoavaisuudesta. Vaikka nykyhetkeen ja tulevaisuuteen panostaminen on aina tärkeää, on myös selvää, että tietämättömyys historiasta luo harhakuvia. Suomalaisen pianismin tämänhetkisellä tasokkuudella on taustansa, josta vähintään sen parissa työskentele- vien tulisi olla tietoisia. Martin Wegelius kirjoitti aikanaan sekä suomalaisen musiikin et- tä sen historian odottavan vielä luomistaan. Tämä asiaintila on toki muuttunut, ja vuosina 1995–2006 ilmestynyt kirjasarja Suomen musii- kin historia huomioi erilaiset musiikin lajit ja jopa esittävät taiteilijat. Tämä osoittaakin osaltaan historiakäsityksen muuttumista: musiikin historiaa ei enää nähdä vain klassisten merkkiteosten ja suurten sä- veltäjien kertomuksena. Vaikka pianonsoitolla on ollut ja on edelleen tärkeä rooli Suomen musiikkielämässä, suomalaisen pianismin tutkimiseen ei ennen tätä hanketta ole erityisesti paneuduttu. Sibelius-Akatemian (Karvonen 1957, Dahlström 1982, Pajamo 2007; nuorisokoulutuksen osalta Kotilainen 2009) sekä joidenkin konservatorioiden ja orkestereiden historiikit ovat kertoneet instituutioista niissä tapahtuneen opetuksen ja esittämisen näkökulmasta. Seija Lappalaisen Tänä iltana Yliopiston 8 Lukijalle juhlasalissa (1994) on tärkeä Helsingin yliopistolla pidettyjä konsertte- ja ja solisteja puolentoista vuosisadan ajalta koskeva lähde. Muitakin pienimuotoisempia tutkimuksia ja artikkeleita on julkaistu. Musiikin luomista, esittämistä ja muuta pianon soittamiseen liittyvää tietoa sekä instituutioita edeltävältä ajalta että varsinkin instituutioissa toimimisen ulkopuolelta on kuitenkin edelleen järjestämättä ja tutkimatta. Se tieto on suurelta osin hajallaan erilaisissa arkistoissa, kirjekokoelmissa ja sanomalehdissä tai suullisen tiedon palasina. Pianonsoiton historia Suomessa -hankkeen tarkoituksena on kar- toittaa, edistää ja laajentaa pianonsoittoon maassamme liittyvää tut- kimusta sekä saattaa yhteen tutkimuksen tekijöitä, pedagogeja ja esit- täviä taiteilijoita. Nyt käsillä olevassa hankkeen toisessa julkaisussa ovat mukana lähes kaikkien vuoden 2016 symposiumin esitelmöitsi- jöiden tekstit. Artikkelit – Erik T. Tawaststjernan henkilökohtaisiin muistikuviin keskittyvää tekstiä lukuun ottamatta – ovat käyneet läpi anonyymin vertaisarvioinnin. Artikkelikokoelman aiheet kattavat aikajanan 1800-luvun puoli- välistä nykypäivään. Tommi Harju ja Matti Huttunen pureutuvat Kansalliskirjaston Richard Faltin -kokoelman sisältämiin piano- ja urkuaiheisiin kirjoihin sekä niiden avaamiin näkökohtiin, joilla oli merkittävä vaikutus maamme musiikkielämään. Annikka Konttori- Gustafsson valottaa aikanaan tunnetun ja arvostetun, mutta nykyi- sin lähes unohdetun suomalaisen pianopedagogiikan uranuurtajan, Ingeborg Hymanderin elämäntyötä. Margit Rahkonen selvittää Lisztin h-molli-sonaatin varhaista reseptiohistoriaa Suomessa ja kartoittaa teoksen esitykset maassamme ennen ensimmäistä maailmansotaa. Juhani Pohjanmiehen monipuolinen toiminta muusikkona ajoittui 1900-luvun ensimmäisille vuosikymmenille. Jan Lehtola ja Annikka Konttori-Gustafsson luotaavat Pohjanmiehen vaiheita keskittyen hänen toimintaansa urkurina ja pianistina sekä näille soittimille sonaatit kir- joittaneena säveltäjänä. Risto-Matti Marinin artikkeli Tapani Valstan pianistinurasta hänen leikekirjojensa ja soolopianoäänitteidensä va- lossa tuo lukijan suomalaisen pianismin lähihistorian äärelle, samoin Erik T. Tawaststjernan havainnot suomalaisten pianistien vaiheista 1950-luvulta tähän päivään. Elisa Järvi luo artikkelissaan katsauksen Lukijalle 9 neljäsosasävelpianon historiaan ja soittimen kehittämisen nykyvaihee- seen Suomessa. Toivomme tämän artikkelikokoelman innostavan pianismin saralla toimivia taiteilijoita, tutkijoita ja pedagogeja etsimään ja tuomaan nä- kyväksi historian hämärään nopeasti katoavaa tietoa. Kiitämme läm- pimästi artikkeleiden kirjoittajia ja muita symposiumiin osallistuneita. Kirjamme ilmestymisen mahdollistamisesta ja siihen tähtäävästä tues- ta kuuluu kiitos DocMus-tohtorikoulun julkaisusarjan päätoimittajalle, professori Anne Kauppalalle ja Taideyliopiston Sibelius-Akatemian tutkimuksesta vastaavalle varadekaanille, professori Tuire Kuuselle. Helsingissä 27.5.2019 Toimituskunta Annikka Konttori-Gustafsson, Margit Rahkonen ja Markus Kuikka 10 11 Kansalliskirjaston Richard Faltin -kokoelman piano- ja urkuaiheiset kirjat: kirjasto- ja oppihistoriallisia näkökohtia MATTI HUTTUNEN JA TOMMI HARJU Johdanto Artikkelimme esittelee Suomen musiikin historian 1800-luvun jäl- kipuoliskolla vaikuttaneen Richard Faltinin (1835–1918) kokoamaa ja omistamaa yksityiskirjastoa. Faltinin yksityiskirjasto on noussut esiin tämän artikkelin kirjoittajien välisessä keskustelussa jo pitkän aikaa tutkimuskohteena. Se heijastelee paitsi kokoajansa kiinnostusta ja suhdetta hänen elämäänsä, myös Faltinin merkitystä eräänlaisena avainhenkilönä Suomen musiikin historiassa pitkin 1800-lukua sekä 1900-luvun alussa. Yksityiskirjastot, varsinkin nimekkäiden kulttuuri- elämän vaikuttajien kokoelmat, kertovat hyvin paljon kokoajastaan, tä- män ajatusmaailmasta sekä kiinnostuksen kohteista. Samalla voidaan ajatella, että yksityiskirjastoa tarkastelemalla voidaan saada kuva ajan kulttuurisesta ilmapiiristä ja taiteellisista suuntauksista. Artikkelissa keskitytään paitsi kirjaston esittelyyn, myös kirjojen taustalla ilme- neviin musiikillisfilosofisiin suuntauksiin.1 Esiin nousee tämän lisäk- 1 Säveltäjien yksityiskirjastoja ei ole juurikaan tutkittu musiikillisfilosofisesta näkökul- masta. Heinrich Glareanuksen, 1500-luvun monitieteisen teoreetikon yksityiskirjastoa on tarkasteltu kokoomateoksessa (Fenlon & Groote toim. 2013) monesta eri näkökul- masta. Kirjassa pyritään luomaan kuva kirjaston vaikutuksesta Glareanuksen moni- puoliseen toimintaan. Johann Gottfried Waltherin yksityiskirjaston maailmankuvallisia vaikutuksia on esitelty taannoin ilmestyneessä väitöskirjassa (Harju 2015). 12 Matti Huttunen ja Tommi Harju si kirjahistorian2 merkitys Faltinin yksityiskirjaston näkökulmasta. Artikkelin ulkopuolelle rajautuvat pianonsoiton tekniset kysymykset, jotka saattavat nousta käytössämme olevasta materiaalista. Artikkelin pääasiallisena lähteenä toimii Helsingin yliopiston yhteydessä toimivan Kansalliskirjaston laatima, konekirjoitettu luettelo Richard Faltinin yksityiskirjastosta (Faltinin kokoelma, s.a.). Luettelossa on 32 nume- roitua sivua sekä neljä numeroimatonta lehteä. Artikkelin alkuosassa oleva elämäkerrallinen katsaus perustuu ainoaan Richard Faltinista kirjoitettuun elämäkertaan vuodelta 1934, jossa Karl Flodin ja Otto Ehrström hyödynsivät Faltinin jäämistössä olleita runsaita muistiin- panoja ja dokumentteja. Lisäksi olemme tutustuneet Kansalliskirjaston hallussa oleviin Faltinin omistamiin kirjoihin, erityisesti pianonsoittoa käsitteleviin opuksiin. Faltinin elämän pääpiirteet Richard Faltin syntyi 1835 Preussissa danzigilaiseen kauppiasperhee- seen. Kotona harrastettiin paljon musiikkia, ja Faltin ohjattiin jo nuo- rena pianonsoiton pariin isoveljensä jäljissä. Musiikinteorian ja sävel- lyksen opintonsa hän aloitti myöhemmin koululaisena. 19-vuotiaana Faltin pääsi opiskelemaan Leipzigin maailmankuuluun konservatori-