UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUS - MONISTEITA 147 SUOJAVYÖHYKKEIDEN TÄSMÄMARKKINOINTI JA PAIKKATIETO MARKKINOINNIN APUVÄLINEENÄ Elina Erkkilä Uudenmaan ympäristökeskus Helsinki 2004 Kartat: Maanmittauslaitos, lupa nro 7/MYY/04 Genimap Oy, L 4659/02 Tekijät ovat vastuussa julkaisun sisällöstä eikä siihen voida vedota Uuden- maan ympäristökeskuksen virallisena kannanottona. Julkaisutilaukset: Uudenmaan ympäristökeskus / tiedotus PL 36, 00521 HELSINKI puh. 020 490 101 fax 020 490 3200 e-mail: [email protected] ISBN 952-463-066-4 (nid.) ISBN 952-463-067-2 (pdf) ISSN 1238-7185 Painopaikka: Uudenmaan ympäristökeskuksen monistamo, Helsinki 2004 3 SISÄLLYSLUETTELO ALKUISANAT............................................................................................ 5 1. JOHDANTO.............................................................................. 6 2. TAUSTA JA TARVE ............................................................... 7 2.1 Suojavyöhykkeet vesiensuojelun apuvälineenä ........................ 7 2.2 Yleissuunnitelmien tarkoitus..................................................... 9 2.3 Suojavyöhykkeiden tarve ja tulevaisuuden tavoitteet.................................................................................. 10 2.4 Perustetut suojavyöhykkeet..................................................... 11 2.5 Täsmämarkkinoinnin tavoitteet keväällä 2004 ....................... 13 3. PAIKKATIEDON KÄYTTÖ TÄSMÄMARKKINOIN- NISSA ..................................................................................... 13 3.1 Pohjatiedon työstäminen ......................................................... 13 3.2 Omistajatietojen haku.............................................................. 15 3.3 Karttojen valmistelu................................................................ 16 3.4 Tietojen päivitys...................................................................... 16 3.5 Paikkatieto-ohjelman käyttöön liittyviä ongelmia .................. 17 4. PROJEKTIN TOTEUTUS...................................................... 18 4.1 Kohderyhmän valinta .............................................................. 18 4.2 Otantaan valittujen kuntien rooli............................................. 19 4.3 Työn eteneminen..................................................................... 20 4.4 Työajan arviointi..................................................................... 20 4.5 Muut markkinointia tukevat keinot......................................... 21 5. PROJEKTIN TULOKSET...................................................... 22 5.1 Haettavien suojavyöhykkeiden määrä kevääl- lä 2004..................................................................................... 22 5.2 Suojavyöhykehakemusten alueellinen jakau- tuminen.................................................................................... 23 5.2.1 Lohja........................................................................................ 24 5.2.2 Vihti......................................................................................... 25 5.2.3 Karkkila................................................................................... 25 5.2.4 Nummi-Pusula......................................................................... 25 5.2.5 Mäntsälä .................................................................................. 26 5.2.6 Hyvinkää ja Nurmijärvi........................................................... 26 5.2.7 Pornainen................................................................................. 27 5.3 Tuloksien yhteenveto ja viljelijöiden suhtau- tuminen.................................................................................... 28 5.4 Kieltäytymisen syyt................................................................. 29 6. AINEISTON KATTAVUUS JA ANALYSOINTI................. 29 6.1 Kohderyhmän osuus ja karsiutumisen syyt............................. 29 6.2 Aineiston luotettavuus............................................................. 32 4 6.2.1 Yleissuunnitelmien paikkaansa pitävyys ................................ 33 6.2.2 Virheiden eliminointi.............................................................. 33 7. KEVÄÄN TÄSMÄMARKKINOINTIIN KOHDISTUNEET KÄYTÄNNÖN ONGELMAT................................................ 34 7.1 Tukiin kohdistuvat muutokset................................................. 34 7.2 Hakuajankohdan aikaistuminen .............................................. 34 7.3 Tavoittamisen vaikeus............................................................. 35 7.4 Yhteistyölenkin riskit.............................................................. 35 8. JOHTOPÄÄTÖKSET JA TULEVAISUUS........................... 35 8.1 Projektin onnistuminen........................................................... 35 8.2 Täsmämarkkinoinnin tuloksien hyödyntäminen tulevaisuudessa ......................................................................36 8.3 Onnistumiseen vaikuttavat tekijät ja suositukset .................... 37 9. YHTEENVETO ...................................................................... 40 LÄHTEET ................................................................................................. 42 LIITTEET ................................................................................................. 44 Liite 1. Yhdistetty ominaisuustietotaulukko........................................ 44 Liite 2. Esimerkki viljelijäkirjeen yhteyteen laitetusta kartasta........... 45 Liite 3. Uudenmaan ympäristökeskuksen alueella laaditut yleissuun- nitelmat, jotka ovat toimineet markkinoinnin pohjana............ 46 Liite 4. Kevään 2004 täsmämarkkinointiin valittujen kuntien alueel- linen sijoittuminen Uudellamaalla .......................................... 47 KUVAILULEHTI...................................................................................... 49 PRESENTATIONSBLAD......................................................................... 50 5 ALKUSANAT Rantapelloille on suositeltu suojavyöhykkeitä ainakin 1980-luvun loppupuo- lelta lähtien. Maatalouden ympäristötuen erityistukea suojavyöhykkeille on maksettu vuodesta 1995 alkaen. Viljelijät ovat vähitellen kiinnostuneet asi- asta. Uudenmaan ympäristökeskuksen alueen kunnissa erityisesti maatalo- ussihteerit ovat jaksaneet vuodesta toiseen suositella viljelijöilleen vyöhyk- keiden perustamista. Maatalouden vesiensuojelun kannalta merkittävimmil- le alueille on laadittu suojavyöhykkeiden yleissuunnitelmia ja kolmen viime vuoden aikana on yhteistyössä viljelijöiden, viranomaisten ja neuvojien kanssa tehostettu vyöhykkeiden markkinointia. Mukavia tuloksia onkin saa- tu. Yleissuunnitelmien suojavyöhykesuositukset on siirretty paikkatietojärjes- telmään ja tämän aineiston hyväksikäyttö oli vuonna 2004 toteutetun täs- mämarkkinoinnin ideana. Hankkeen tulokset on esitelty tässä julkaisussa, jonka tekijä Elina Erkkilä valmistelee aiheesta opinnäytetyön Laurea – ammattikorkeakouluun. Lämpimät kiitokset yhteistyöstä viljelijöille, kuntien maatalous- ja ympäris- töviranomaisille, Uudenmaan Maataloustuottajain Liitolle, Uudenmaan TE- keskukselle, Pro Agria Uudenmaan Maaseutukeskukselle, Harri Laineelle Pornaisista ja ympäristökeskuksessa hankkeen toteuttaneille Kirsi Viloselle, Elina Erkkilälle ja Anu Koistiselle sekä paikkatietoasiantuntijallemme Riitta Tornivaara-Ruikalle. 14.7.2004 Irmeli Ahtela, Uudenmaan ympäristökeskus 6 1. JOHDANTO Ensimmäisen ympäristötukikauden päätyttyä vuonna 1999 huomattiin, että kiinnostus erityistukiin on ollut oletettua pienempi. Suojavyöhykkeiden pe- rustamiseen ja hoitoon tarkoitetun erityistuen tarkoitus on tehostaa ympäris- tötuen ympäristönsuojelullisia vaikutuksia. Erityisesti kiinnostusta suoja- vyöhykkeisiin pidettiin riittämättömänä. (Maa- ja metsätalousministeriö 1998.) Suojavyöhykkeiden tehostettu markkinointi aloitettiin Uudenmaan ympäristökeskuksessa yleissuunnitelmien valmistuttua vuonna 2002. Yleis- suunnitelmien avulla pystyttiin markkinointi kohdentamaan sinne, missä suojavyöhykkeiden perustamisella on vesiensuojelun kannalta suurin hyöty. Markkinoinnin strategioita mietittäessä haettiin tukea Lounais-Suomen ym- päristökeskuksen harjoittamasta täsmennetystä markkinoinnista sekä esi- merkiksi Iisalmen reitin kunnostus- projektista (Iisalmen reitin valuma- alueen kunnostushanke). Markkinoinnin myötä perustettujen suojavyöhyk- keiden määrä kasvoi vuosittain. Vyöhykkeiden alueellinen sijoittuminen Uudellamaalla oli yhä hajanaista, joten vuonna 2003 valittiin Hyvinkäältä Ridasjärven alue, johon kokeiltiin täsmennettyä markkinointia (Koistinen 2003). Vuonna 2004 täsmämarkkinointia päätettiin kokeilla suuremmalle kohde- ryhmälle. Uudenmaan ympäristökeskuksen alueelta valittiin kahdeksan kun- taa. Hyvinkää, Karkkila, Lohja, Mäntsälä, Nummi-Pusula, Nurmijärvi, Por- nainen ja Vihti olivat vuoden 2004 täsmämarkkinoinnin kohteita. Kohde- ryhmän omistajatietojen selvittämiseen käytettiin apuna paikkatieto- ohjelmaa. Paikkatieto-ohjelmasta löytyvät myös kevään 2004 markkinoin- nin tulokset. Eri tahojen yhteistyö, erityisosaamisten yhdistäminen, on osa suojavyöhykemarkkinoinnin onnistumista. Vyöhykkeiden markkinoinnissa on Uudenmaan ympäristökeskuksen lisäksi mukana Uudenmaan TE-keskus, ProAgria Uudenmaan Maaseutukeskus sekä Uudenmaan Maataloustuottaji- en Liitto. Lisäksi otantaan valittujen kuntien maatalous- ja ympäristösihtee- rien kanssa tehtiin yhteistyötä. Täsmennetyssä markkinoinnissa viljelijöihin otetaan henkilökohtaisesti yhteyttä. Yhteyttä otettiin ensiksi postitse ja myöhemmin puhelimitse. Jos suojavyöhykkeitä