TURUN YLIOPISTON JULKAISUJA YLIOPISTON TURUN C 457 Asta Kihlman Asta KOLME TUTKIELMAA SUKUPUOLESTA Identiteettipolitiikka Beda Stjernschantzin, Sigrid af Forsellesin ja Ellen Thesleffin taiteessa Asta Kihlman Painosalama Oy, Turku , Finland 2018 Turku Painosalama Oy, ISBN 978-951-29-7439-9 (Painettu) ISBN 978-951-29-7440-5 (Verkkojulkaisu) TURUN YLIOPISTON JULKAISUJA ISSN 0082-6995 (Painettu) | ISSN 2343-3205 (Verkkojulkaisu) Sarja - ser. C osa - tom. 457 | Scripta Lingua Fennica Edita | Turku 2018 KOLME TUTKIELMAA SUKUPUOLESTA Identiteettipolitiikka Beda Stjernschantzin, Sigrid af Forsellesin ja Ellen Thesleffin taiteessa Asta Kihlman TURUN YLIOPISTON JULKAISUJATURUN YLIOPISTON – ANNALES JULKAISUJA UNIVERSITATIS – ANNALES TURKUENSIS UNIVERSITATIS TURKUENSIS SarjaSarja - ser. - Cser. osa XX - osatom. - 457 | Scripta tom. XX | Astronomica Lingua Fennica - Chemica Edita | Turku - Physica -2018 Mathematica | Turku 20xx Turun yliopisto Humanistinen tiedekunta Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos Taidehistoria Juno – Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitoksen tohtoriohjelma Työn ohjaajat: Tutta Palin, professori ma, Harri Kalha, dosentti, Turun yliopisto Helsingin yliopisto ja Turun yliopisto Esitarkastajat: Leena-Maija Rossi, dosentti, Juha-Heikki Tihinen, dosentti, Helsingin yliopisto Helsingin yliopisto Vastaväittäjä: Leena-Maija Rossi, dosentti, Helsingin yliopisto Turun yliopiston laatujärjestelmän mukaisesti tämän julkaisun alkuperäisyys on tarkastettu Turnitin OriginalityCheck-järjestelmällä. Taitto: Visuaalinen ilme Asta Kihlman, toteutus Painosalama Oy Kannen kuva: Muokattu detalji Ellen Thesleffin maalauksesta Maisema Toscanasta, 1907. Martti Airion taidekokoelma / Mikkelin taidemuseo. Kuva: Hannu Aaltonen, Kansallisgalleria. ISBN 978-951-29-7439-9 (Painettu) ISBN 978-951-29-7440-5 (PDF) ISSN 0082-6995 (Painettu) ISSN 2343-3205 (PDF) Painosalama Oy – Turku, 2018 TURUN YLIOPISTO Humanistinen tiedekunta Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos Taidehistoria KIHLMAN, ASTA: Kolme tutkielmaa sukupuolesta. Identiteettipolitiikka Beda Stjernschantzin, Sig- rid af Forsellesin ja Ellen Thesleffin taiteessa Väitöskirja, 263 s. Juno – Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitoksen tohtoriohjelma Marraskuu 2018 Väitöskirjan aiheena on kolmen suomenruotsalaisen kuvataiteilijan Beda Stjern- schantzin (1867–1910) Sigrid af Forsellesin (1860–1935) sekä Ellen Thesleffin (1869–1954) taide, taiteilijuus sekä taiteen vastaanotto sukupuolittavassa kritiik- ki-instituutiossa. Kolmiosainen väitöstyö on queer-teoreettisesti täsmentynyttä postfemi- nististä tutkimusta, jonka pyrkimyksenä on vallitsevien sukupuolikategorioiden, identiteettikäsitysten sekä seksuaalisuuksien vuorovaikutusten purkaminen. Su- kupuoleen ja seksuaalisuuteen liittyvien kysymysten ja yksityiskohtien analyysin avulla pyritään avaamaan vuosien 1887–1949 välillä valmistuneista teoksista ja muusta visuaalisesta aineistosta tietoa, jota ne eivät muutoin välttämättä tarjoa. Teoreettisesti työtä kehystää postfeministisestä ja queer-teoretisoinnista vaikut- tunut visuaalisen kulttuurin tutkimus sekä psykoanalyyttinen teoria. Historiografis-diskurssianalyyttinen lähestymistapa on kontekstualisoi- vaa. Katse tarkennetaan sukupuolittaviin ja sukupuolitettuihin kulttuurisiin rep- resentaatioihin sekä kuvien että kielen alueilla. Jälkistrukturalistiseen ajatteluun kuuluu, että myös kulttuuriset tuotteet, kuten sanomalehtiartikkelit ja kuvatai- dekritiikki, tarjoavat potentiaalisia väyliä subjektiiviseen tulkintaan. Luennassa omakuva laajenee identiteettipolitiikaksi, jota kutsutaan minä- kuvallisuudeksi. Sitä edustavat Beda Stjernschantzin Omakuva (1892), minäku- valliseksi laajemmassa merkityksessä luettu Sigrid af Forsellesin reliefi Ihmisten taistelu (1887–1903) sekä Ellen Thesleffin fauvismista ja ekspressionismista am- mentava kolorismi. Yhdistävinä tekijöinä tutkimuksen kolmessa käsittelyluvussa ovat iden- titeettikategorioiden kontrolloimattomuus, sekä valtasuhteiden kiinnittyminen yksilöön, mutta myös ne vastarinnan paikat, joista käsin hegemonista sukupuoli- teknologiaa voi murentaa tai ainakin raaputtaa sen pintaa. Minäkuvallisuus näyt- täytyy tutkimuksessa taiteilijoiden aktiivisina tekoina, joilla konventionaalinen sukupuolenjako ylitetään. ASIASANAT: Identiteetti, minäkuva, taiteilijuus, aikalaiskritiikki, (post)feminis- mi, queer-tutkimus, visuaalisen kulttuurin tutkimus, psykoanalyysi. 3 UNIVERSITY OF TURKU Faculty of Humanities School of History, Culture and Arts Art History KIHLMAN, ASTA: Three Studies of Gender. Identity Politics in the Art of Beda Stjernschantz, Sigrid af Forselles and Ellen Thesleff Doctoral dissertation, 263 pages Doctoral Programme Juno – Doctoral Programme in History, Culture and Arts Studies November 2018 The subject of this dissertation is the art and the artistic identity of three Swed- ish-speaking Finnish artists, Beda Stjernschantz (1867–1910), Sigrid af Forselles (1860–1935) and Ellen Thesleff (1869–1954), and the reception of their art in the engendering institution of art criticism. The dissertation consists of three parts. It adopts a queer, theoretically-de- fined postfeminist approach, which aims to deconstruct prevailing gender catego- ries, identities and the interaction between sexualities. The analysis of gender and sexuality-related questions and details are used to reveal new information from art works completed between 1887 and 1949 and from other material not always stud- ied through such a lens. The theoretical framework of the study is influenced by post- feminist and queer studies approaches to visual culture and psychoanalytic theory. The discourse-analytical and historiographical approach of the study is con- textualising. The focus is on gendered cultural representations in both images and language. Post-structuralist thinking holds that cultural products, such as newspaper articles and art criticism, also offer potential channels for subjective interpretation. In the reading, the self-portrait expands into identity politics called self-im- agery (minäkuvallisuus). It is represented by Beda Stjernschantz’s Self-Portrait (Omakuva, 1892) and, in a broader sense of the concept, also by Sigrid af For- selles’ relief The Battle of Humankind (Ihmisten taistelu, 1887–1903) and Ellen Thesleff’s colourism, drawn from fauvism and expressionism. All three chapters discuss the uncontrollability of identity categories and the attachment of power relations to an individual, but also those spaces of re- sistance from which hegemonic gender technology can be shattered, or at least its surface scratched. In this study, self-imagery is explicated in the artists’ active endeavours to exceed the conventional division of gender. KEYWORDS: Identity, self-image, artistic identity, contemporary criticism, (post)feminism, queer studies, visual culture research, psychoanalysis. 4 SISÄLLYS KOHTAAMISIA................................................................................................................9 PROLOGI ........................................................................................................................ 13 I JOHDANTO ...................................................................................................... 15 Metodiikan tuolla puolen ..................................................................... 18 Minäkuvan minäkertoja, minäkuvallisuus ..............................................22 Androgyniaa, naismaskuliinisuutta vai queeria? ............................. 24 Väitöstyön rakenteesta ja käsittelyluvuista ....................................... 26 II BEDA STJERNSCHANTZ 2.1. MINÄKUVA ........................................................................................... 33 Omakuva (1892) .................................................................................... 33 Toisten silmin ......................................................................................... 39 2.2. SUKUPUOLEN RISTIPAINEESSA ................................................ 46 Performatiivinen toimijuus .................................................................. 46 Työpajassa, omakuva (1892) ................................................................ 49 Huulet .......................................................................................... 54 2.3. TOISIN TOISTAMINEN ................................................................... 57 Naisnero ................................................................................................... 57 Naamioituminen .................................................................................... 62 Trois garç´ons .............................................................................. 67 Toisten silmin II ........................................................................ 72 Katse ......................................................................................................... 76 2.4. ITSEN ETSINTÄ .................................................................................. 80 Kaksoismuotokuva (1895) .................................................................... 80 Irma........................................................................................................... 87 Toiseus ..................................................................................................... 95 Fallos ..........................................................................................101 5 SISÄLLYS III SIGRID AF FORSELLES 3.1. MINÄKUVA .........................................................................................109