KalvolanKalvolan luonto-opas Heli Jutila & Hannu Harju Ympäristöosaston julkaisuja 29 2004 Hämeenlinnan seudun kansanterveystyön kuntayhtymän ympäristöosasto, NAPA-projekti Kuva: Karri Jutila Näkymä Kalvolan Pirttikosken lintutornista Muulinjärvelle. Kannen kuvat: Suurin ja uljain kanalintumme metso ( Tetrao urogallus ) esiintyy Kalvolan erämaissa. Kuva: Teppo Häyhä. Laulujoutsen ( Cygnus cygnus ) on kansallislintumme. Kuva: Karri Jutila Lähdeviite Jutila, H. & Harju, H 2004: Kalvolan luonto-opas. – Ympäristöosaston julkaisuja 29. Hämeenlinnan seudun kansanterveystyön kuntayhtymän ympäristöosasto, NAPA-projekti. 49 s. ISBN 952-5251-83-7 ISSN 1455-9102 Esitteen taitto ja paino: II korjattu painos, Ilves-Paino Oy 2005 Sisällysluettelo 1 TERVETULOA KALVOLAN KUNNAILLE ! ..................................2 2 KULKIJALLE .......................................................................3 3 JOKAMIEHENOIKEUDET ......................................................5 4 VUODENAIKOJEN VAIHTELUSSA...........................................6 5 KALVOLAN LUONNOSTA ......................................................8 6 KOHDEKUVAUKSET........................................................... 12 A Vanajaveden alue ...........................................................................12 B Äimäjärven Rastinselän ympäristö .....................................................15 C Könnölän alue ................................................................................20 D Kaakkoiskolkka ..............................................................................21 E Kotkajärven - Uurtaanjärven alue .....................................................24 F Kallijärven - Tyvijärven alue .............................................................28 G Ohtisen - Keihäsjärven alue .............................................................30 H Äimäjärven luoteispään alue.............................................................31 7 KARTAT ....................................................................... 35 8 KOHTEET TYYPEITTÄIN ..................................................... 41 9 LÄHTEET ....................................................................... 45 ABSTRACT....................................................................... 47 1 TERVETULOA KALVOLAN 1 KUNNAILLE! Tähän oppaaseen on koottu Kalvo- santerveystyön kuntayhtymän ympä- lan kunnan luontokohteet (yht. 81 ristöosasto. kpl). Lopussa on varsin kattavat lu- Oppaassa esitellään kaikki val- ettelot eri luontotyypeistä ja tekstis- takunnallisesti, maakunnallisesti ja sä on esitelty merkittävimmät koh- seudullisesti arvokkaat luontokoh- teet. Osa kohteista on helposti autoi- teet. Paikalliset kohteet ovat moni- lijankin saavutettavissa. Edustavim- puolisesti mukana. Lisäksi muutama piin kohteisiin pääsemiseksi tarvitaan sijainniltaan keskeinen maisemakoh- usein reipasta retkimieltä. de on mahdutettu joukkoon. Silmä- Opas on laadittu osana EU:n Inter- ys kohdetyyppiluetteloon ja karttaan reg-ohjelmaan kuuluvaa NAPA-han- auttaa alueiden paikantamisessa. ketta, jossa tavoitteena on luontokoh- Lähes kaikki kohteet ovat yksityis- teiden säilyttäminen ja kestävä käyt- mailla ja usein yksityisteiden takana. tö Hämeenlinnan ja Lahden seudulla Siksi alueilla ei ole palveluvarustus- sekä Virossa ja Latviassa. Esitteen on ta, kuten opasteviittoja, tulipaikkoja laatinut Hämeenlinnan seudun kan- tai roska-astioita. Ajokieltoja on syy- tä noudattaa. Retkivarustuksessa pyö- räillen tai jalan jokamiehenoikeuksia ja -velvollisuuksia noudattaen pääset parhaiten luontoelämyksiin. Toivottavasti tästä oppaasta on Kuva: Heli Jutila Kuva: iloa luontokohteista kiinnostuneille matkailijoille, kesäasukkaille ja kal- volalaisille! Kalvolan Kanajärven kotiseutumuseo. 2 2 KULKIJALLE Useimmat luontokohteet ovat hel- posti väylien varsilla, ja jokaisesta luontotyypistä löytyy tienvarsikohde. Kohteiden koodit (esim. A1) viittaa- vat esittelyosaan ja karttaan. Arohonka Kuva: Mika Kalvolan koillisosissa, moottori- tien ja Vanajaveden välissä, Heinun- tien varsilla on muutama perinnemai- semakohde. Heinäkuussa Kuismalan haka (A7) ja Saaren katajaniitty (A6) ovat edustavimmillaan. Paras tutustu- misaika Heinunlahden (A2) linnus- toon on keväällä jäidenlähdön jäl- keen. Äimäjärven (B1ab) ympäristö on rautakautista asuinseutua. Alueelta on Aamu-usva Kutilassa Äimäjärvellä. tehty runsaasti löydöksiä ja rauhoitet- tu muinaisjäännöksiä. Lisäksi seudul- la on kukoistavaa kartanokulttuuria, ki (B7). Helpoin tienvarsisuo, Taipa- josta merkkeinä ovat mm. Niemen, leensuo – Kolisevankorpi (C4) löytyy Kuurilan, Ahlajärven ja Kankaisten Könnölän kylän jälkeen. kulttuurimaisemat. Järven koillisran- Rimmilän kylältä Renkajärventiel- nalla Kankaisten kartanon mailla on le ja edelleen Torajärventielle poikke- monipuolinen Kontuniemen lehto- aville avautuu pääsy Särölammen alue, joka on rauhoitettu luonnonsuo- suur ruoholehtoon (D6) ja Patamon jelualueeksi (B3) sekä perinnemaise- useisiin eri kohteisiin (D5). Ajelee- maa (B8). pa mitä kautta tahansa, päätyy Pirt- Kotkajärventieltä Rimmilään poi- tikoskelle ja Muulinjärven lintuvesi- kettaessa on heti erityisenä nähtä- kohteeseen (E2), missä on myös lin- vyytenä Pelto-Kutilan kalmistonmä- tutorni. 3 Kallijärven – Tyvijärven (F7-F8) seudulla autoilijalle jaloittelupaikoik- si sopivat Ohtisen – Pohjankankaan Piirros: Karri Jutila Karri Piirros: harjualue (F5) ja Navettavuoren met- sälehmusalue (F3). Keihäsjärven – Oja järven (G9-G1) alueella väylien varteen osuvat Ahvenuslammin pu- ronvarren lehto (G4) ja Valkealam- min – Saapaslamminharju (G6-G7) Lei namon kylällä. Koko kunnan tähtikohteena on Kalliomaan – Tulikallion alue leh- toineen (H1-H2). Harvinaistuneiden vanhojen metsien ystävät voisivat et- siytyä Kaskenmäkeen (H4), vaikkei Västäräkistä (Motacilla alba) on vain vähäsen kesään. se aivan tienposkessa olekaan. Maastoon merkitty valtakunnalli- nen polkupyöräreitti kulkee Heinun kautta Iittalan keskustan läpi Kuu- rilaan. Patikoijien ja melojien rei- Kuva: Heli Jutila Kuva: tit ovat toistaiseksi linjausvarauksi- na maakuntakaavassa. Iittalasta joh- taa hiihto- ja patikkareittejä Murha- lammen virkistysalueen ja Pastinpir- tin kautta Kotkajärven ja Muulinjär- ven suuntaan sekä toisaalta Lepaan- rannan virkistysalueelle. Pastinkan- kaalta pääsee hiihtäen Könnölään ja edelleen Lepaanrannasta Jalavanie- meen. Pirttikoskelta on koevaellettu reitti Kanajärvelle. Tarkempia tietoja reiteistä löytyy Kalvolan vapaa-aika- toimiston painattamasta ulkoilukar- tasta, johon on merkitty myös vene- Kirkasvetisen Kotkajärven ulappaa. ja uimarannat sekä kodat. 4 3 JOKAMIEHENOIKEUDET Jokamiehenoikeudet ovat ”kirjoitta- matonta lakia”, ne perustuvat perin- teiseen maan tapaan. Jokamies saa Suomessa, Ruotsis- Kuva: Karri Jutila sa ja Norjassa liikkua luonnossa jalan, hiihtäen tai pyöräillen, siis lihasvoi- min. Kulkureitit tulee valita väistäen pihamaat, viljelykset ja istutukset. Ti- lapäinen levähtäminen, uiminen, au- ringonpalvonta, jopa muutaman päi- vän leiriytyminen tai telttailu riittävän etäällä asumuksesta on sallittua siellä missä kulkeminenkin. Myös rauhoit- tamattomien kasvien, metsämarjojen Makoisat ahomansikat (Fragaria vesca) ja ja sienien poimiminen on sallittua. lapsuuden kesät! Jokamies ei häiritse lintuja pesi- mäaikana, vahingoita kasvavia pui- ta, ota kuivunutta puuta, varpuja, jä- käliä tai sammalta toisen maalta. Lei- Jutila Kuva: Heli riytymällä liian lähelle tai meluamalla ei pidä häiritä kotirauhaa. Roskaami- nen on myös kielletty. Maanomistajan lupa tarvitaan moottoriajoneuvolla ajamiseen maas- tossa ja avotulen tekoon, eikä sekään riitä, jos on metsäpalovaara. Myös kalastus (onkimista ja pilkkimistä lu- kuunottamatta) ja metsästys ovat lu- vanvaraisia. Nurmitädyke (Veronica chamaedrys) on tavallinen niittyjen, tienvarsien ja metsienkin laji. 5 4 VUODENAIKOJEN VAIHTELUSSA Luontoharrastus on erityisen palkitse- vaa; mistäpä saisimme hyötyä ja hu- via halvalla ja helposti! Neljä vuoden- aikaamme tarjoavat alati vaihtelevasti Jutila Kuva: Karri uusia elämyksiä kävimmepä ”hyvis- sä” luontokohteissa tai tutussa lenkki- maastossa; usein pieni on kaunista! Jäidenlähdön jälkeiset viikot, usein vapulta, ovat antoisimpia aiko- ja lintuvesikohteissa. Lintujen muut- to on mahtava näytelmä. Jatkomuuton edellä lepäilevät ja kohteeseen jäävät ovat ”suloisesti sekaisin”. Tätä seu- raavat pesintämenot, ja melske vai- menee kesäkuulle. Lehdot ovat kukkeimmillaan tou- kokuussa, myös soilla ja metsissä on omat kevätkukintavaiheensa. Kesem- mällä kukassa olevat lajit vaihtuvat Pajunkissat kuuluvat kevääseen. toisiin, ja kesäkuun loppuun mennes- Raita (Salix caprea) kukassa. sä myös järvien kasvillisuus ehtii ku- kintaan mukaan. Puiden ja heinäkas- vien kukinta jatkuu touko-heinäkuul- kat koristavat maisemaa. Värikylläi- le lajista riippuen. Perinnemaisemi- sen syksyn jälkeen talvi riisuu maise- en niitty- ja ketopaikat ovat kukoista- man ja silloittaa maaperän kantavak- vimmat heinäkuussa. si. Talvilinnut jäävät pitämään yllä Syksyä kohti siirryttäessä tulee toivoa uudesta keväästä. Maastoret- ”hyötyliikuntavaihe”. Metsämarja- ja killä jälkijonot hangella paljastavat sienisato korjataan. Loppukesän ku- ilveksen ( Lynx lynx ), näädän ( Mar- 6 tes martes ) ja jäniksen ( Lepus timi- dus), tai pöllön hangen alta sieppaa- man myyrän kohtalon. Myöskään lehtipuiden tunnistami- Kuva: Mika Arohonka Kuva: Mika nen talviasuisena ei ole niin vaikeaa kuin luulisi. Sama koskee nyt erityi- sen hyvin näkyviä naavoja, luppoja ja runkojäkäliä. Lajien tunnistaminen on avain pidemmälle;