TAMPEREEN YLIOPISTO Kreeta-Maria Kivioja POPULISMIN SUKUPUOLI Diskurssianalyysi perussuomalaisten naisten mediaesityksistä vuoden 2011 eduskuntavaaleissa Tiedotusopin pro gradu -tutkielma Lokakuu 2012 TAMPEREEN YLIOPISTO Tiedotusopin laitos KIVIOJA, KREETA-MARIA: POPULISMIN SUKUPUOLI. Diskurssianalyysi perussuomalaisten naisten mediaesityksistä vuoden 2011 eduskuntavaaleissa Pro gradu -tutkielma, 108 s. Tiedotusoppi Lokakuu 2012 Tutkielmassa tarkastellaan diskurssianalyysin avulla perussuomalaisten naisten esittämistä vuoden 2011 eduskuntavaalijulkisuudessa. Tutkielmassa analysoidaan, minkälainen mediarepresentaatio populistipuolueen naisista vaalien aikaan muodostui ja kuinka heidän sukupuolensa ja edustamansa populismi merkityksellistyivät. Mediaesityksiä tarkastellaan Aamulehden, Turun Sanomien, Etelä-Suomen Sanomien ja Perussuomalainen-puoluelehden sivuilta. Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä on politiikan feministinen kritiikki, jonka mukaan länsimainen poliittinen ajattelu perustuu sukupuolittaville dikotomioille. Nämä dikotomiat sulkivat naiset pitkään ulos politiikasta ja edelleen marginalisoivat naisia poliittisina toimijoina. Tämä taas on vaikuttanut poliitikkojen mediaesitysten sukupuolittumiseen. Tutkielmassa sukupuolta ei nähdä pelkästään syntymässä saatuna ominaisuutena tai sarjana piirteitä. Judith Butlerin performatiiviseen sukupuolikäsitykseen nojautuen sukupuoli nähdään tekoina ja esityksinä, joita toistetaan erilaisissa kulttuurisissa ja yhteiskunnallisissa valtasuhteissa ja käytännöissä. Tämä tutkielma osoittaa, että median tavoissa kuvata nais- ja miespoliitikkoja näkyy edelleen selvästi modernin poliittisen ajattelun asetelma: olemassa on poliitikkoja ja naispoliitikkoja. Tulosten perusteella vaikuttaa siltä, että perussuomalaiset naiset luovat mediassa pehmeämpää ja yleisesti hyväksyttävämpää kuvaa Perussuomalaisista. Argumenttia naisten roolista perussuomalaisten imagon kiillottajina vahvistavat tutkimusaineistosta havaitut hegemoniset diskurssit, joissa perussuomalaiset naiset eivät profiloidu uskottaviksi poliittisiksi toimijoiksi, vaan paremminkin aiemmasta poikkeaviksi erikoisuuksiksi. Ensinnäkin populistinaiset ovat juttujen perusteella politiikassa miehen ansiosta tai menestyvät siinä miehen ansiosta. Toiseksi, jos he ovat päässeet mukaan politiikkaan, he ovat mukana eräänlaisina kiintiönaisina sekä sukupuolensa ja pehmeän sosiaalipolitiikan edustajina. Tällöin naisille jää jäljelle siis rooli, jossa he uudistavat puolueen imagoa lähinnä ulkoisesti. SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO ................................................................................................................................ 1 1.1. Perussuomalaisten naisten mediakuvan jäljillä ..................................................................... 1 1.2. Miksi populistinainen on tutkimisen arvoinen? ...................................................................... 6 1.3. Tutkielman rakenne .............................................................................................................. 8 2. OLIPA KERRAN POLIITIKKOJA JA NAISPOLIITIKKOJA ........................................................ 9 2.1. Politiikan feministinen kritiikki ............................................................................................... 9 2.1.1. Äitipoliitikosta presidentiksi: naiset suomalaisessa politiikassa .................................... 12 2.2. Mediaesitysten sukupuolittuminen ...................................................................................... 20 2.3. Sukupuolen performatiivisuus ............................................................................................ 29 3. KYLLÄ KANSA TIETÄÄ ........................................................................................................... 31 3.1. Populismi pähkinänkuoressa .............................................................................................. 31 3.2. Suomalainen populismi puolueohjelmien valossa ............................................................... 35 3.2.1. Perussuomalaiset oikeisto−vasemmisto-akselilla ........................................................ 38 3.2.2. Marginaalikannatuksesta jytkyyn ................................................................................. 42 3.2.3. Perussuomalaiset vuoden 2011 eduskuntavaalijulkisuudessa ..................................... 47 3.3. Katsaus sukupuolen ja populismin suhteeseen .................................................................. 49 3.3.1. Naiset oikeistopopulistipuolueiden johtopaikoilla ......................................................... 53 3.3.2. Suomalaisen populistipuolueen naiset ......................................................................... 55 4. DISKURSSIANALYYSISSA EDUSKUNTAVAALIJULKISUUS ................................................. 60 4.1. Aineistona kolme sanomalehteä ja puoluelehti ................................................................. 60 4.2. Metodina diskurssianalyysi ............................................................................................... 63 4.2.1. Tekstin ja kuvan diskurssianalyysi käytännössä ........................................................... 68 5. ARKIENKELEITÄ JA KIINTIÖNAISIA: PERUSSUOMALAISTEN NAISTEN MEDIAKUVAA HAHMOTTAMASSA ..................................................................................................................... 70 5.1. Perussuomalainen-lehden arjen sankarit............................................................................ 70 5.2. Perussuomalaiset naiset sukupuolensa edustajina sanomalehdissä .................................. 75 5.2.1 Sukupuoli ja populismi sanomalehtien sivuilla .............................................................. 80 5.2.2. Perussuomalaisten naisten mediakuvaa hallitsevat diskurssit ..................................... 85 6. JOHTOPÄÄTÖKSET ................................................................................................................ 95 6.1. Perussuomalaisten julkisivuremontti ................................................................................... 95 LÄHDELUETTELO ..................................................................................................................... 101 1. JOHDANTO 1.1. Perussuomalaisten naisten mediakuvan jäljillä Me ei olla enää ukkopuolue, naisia menee paljon läpi, riemuitsi Tuula Snellman yksi Kike Elomaan tukijoista. (Turun Sanomat 18.4.2011, 10) Vuoden 2011 eduskuntavaalit räjäyttivät suomalaisen politiikan vakiintuneet rakenteet. Kolmen suurimman puolueen valta murtui, kun populistipuolue Perussuomalaiset kiri Suomen kolmanneksi suurimmaksi puolueeksi. Perussuomalaisten kannatus kasvoi vuoden 2007 eduskuntavaaleista jopa 15 prosenttiyksikköä, ja puolueen aiemmat 5 kansanedustajapaikkaa muuttuivat 39 paikaksi. Vaalit muokkasivat konservatiivisena ”miesten puolueena” pidettyä populistipuoluetta myös sukupuolinäkökulmasta. Miesten ylivalta sai kolauksen, kun naisten osuus puolueen kansanedustajista moninkertaistui aikaisempaan verrattuna. Puolueella oli ollut aikaisemmin vain yksi naiskansanedustaja, mutta vuoden 2011 vaaleissa valittiin 10 naista lisää. Vaalien jälkeen perussuomalaisia naisia on nostettu myös puolueen eturiviin. Esimerkiksi Pirkko Ruohonen-Lerner on valittu puolueen eduskuntaryhmän puheenjohtajaksi ja Hanna Mäntylä puolueen ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi. Näitä seikkoja voidaan pitää merkittävinä muutoksina puolueessa, jonka poliitikoista ja kannattajista valtaosa on ollut yksinomaan miehiä. Perussuomalaisten vaalimenestykseen vaikuttivat otolliset olosuhteet, mutta myös laaja julkisuus. Kaiken kaikkiaan vuoden 2011 eduskuntavaalijulkisuutta hallitsivat euroalueen talouskriisi, Suomen valtiontalouden tasapainottaminen sekä erilaiset Perussuomalaisten gallupkannatuksen nousun esiin nostamat aiheet. Ville Pernaan (2012, 29-42) eduskuntavaalijulkisuuteen liittyvä määrällinen tutkimus osoittaa, että Perussuomalaisten asema yhtenä vuoden 2011 vaalien pääpuheenaiheena on selvä. Perussuomalaisten miesvaltainen imago, historiallinen vaalitulos, perussuomalaisten naiskansanedustajien määrän kasvu sekä puolueen laaja näkyvyys eduskuntavaalijulkisuudessa herättivät kiinnostukseni tutkia vuoden 2011 eduskuntavaalijulkisuutta ja Perussuomalaisia sukupuolinäkökulmasta. Tämän tutkielman tavoitteena on analysoida diskurssianalyysin avulla populistipuolue Perussuomalaisten naispoliitikkojen esittämistä eduskuntavaalijulkisuudessa. Tarkastelen, minkälainen mediarepresentaatio populistipuolueen naisista vuoden 2011 eduskuntavaalien aikaan muodostui ja kuinka heidän sukupuolensa julkisuudessa merkityksellistyi. Tämä lisäksi kiinnitän huomiota siihen, kuinka populismi näkyy ja kuuluu perussuomalaisten naisten mediaesityksissä. 1 Tutkielman kontekstina on 2000-luvun poliittinen julkisuus, jonka piirteiksi voidaan karkeasti luetella henkilöityminen, viihteellistyminen ja yksityisyyden rajojen murtuminen. Perussuomalaisten naisten mediaesityksiä tarkastelen diskurssianalyysin avulla Aamulehden, Turun Sanomien ja Etelä- Suomen Sanomien sivuilta. Tämän lisäksi olen ikään kuin taustatutkimuksena perehtynyt myös siihen, miten Perussuomalainen-lehdessä puhuttiin perussuomalaisista naisista eduskuntavaalien aikaan. Tutkimukseni pääkysymys on: Minkälainen mediakuva suomalaisen populistipuolue Perussuomalaisten naispoliitikoista muodostuu vuoden 2011 eduskuntavaalijulkisuudessa? Tarkentavat kysymykset puolestaan ovat: Mitkä ovat ne toistuvat diskursiiviset puhetavat, jotka muodostuvat hegemonisiksi