Tampereen Taiteilijaseura 100 vuotta nro 34 / 2019 Täydellinen ympyrä PÄÄKIRJOITUS JULKAISIJA Tampereen Taiteilijaseura ry Täydellinen ympyrä on Tampereen Taiteilijaseura Kuninkaankatu 2, 33210 Tampere ry:n tiedotuslehti. Kirjoittajat vastaavat itse tekstiensä 010 420 2040 sisällöstä. Tämä on lehden 34. numero. [email protected] www.tampereen-taiteilijaseura.fi Taiteilijaseuran PÄÄTOIMITTAJA Juha Merta TOIMITUSSIHTEERI Riikka Laitinen Juha Merta juhlaa Tampereen Taiteilijaseuran puheenjohtaja TAITTO Katri Heinänen KIRJOITTAJAT Tomas Byström, Sirpa Joenniemi, Matti Kalkamo, uurensa on hyvä muistaa Taiteilijaseurankin ammattikuntien kanssa. Omalle mukavuusalueelle on Riikka Laitinen, Juha Merta, Sisällysluettelo juhliessaan sadan vuoden taivaltaan. Rinnastan kiva jäädä, mutta astuminen epämukavuusalueelle tai Anne Paldanius, Pessi Rautio ja Tampereen Taiteilijaseuran tammeen. Quercus taiteilijaidentiteetin reunamille mahdollistaa uudistu- Jyrki Siukonen robur - latinankielisessä nimessä robur tarkoittaa misen ja uuden löytämisen. Taiteilijan ammattiin liittyy Taiteilijaseuran juhlaa ................................ 3 KANSIKUVA Anssi Jääskeläinen: Jvoimaa, jota suuri, iäkkääksi ehtinyt tammi todellakin ajatus kutsumustyöstä ja täydellisestä omistautumisesta. Culttura, 2019, piirros, öljyväri, tussi, uhkuu. Tammi luo lähettyvilleen ilmavan elinympäris- Myös tässä ammatissa uteliaisuus ja rohkeus ylittää rajo- värikynä ja lyijykynä paperille Matkalla jossakin päin taidetta ................. 5 tön, se on arvostettu jalopuu, joka ei ole kovin vaatelias ja on omissa käsissä. Nyt siihen on paremmat mahdolli- kasvupaikkansa suhteen. Tammen varjossa on hyvä olla. suudet kuin koskaan ennen. AINEISTOT, JUTTUIDEAT Mitäs täällä Seuran väkevät ammattilaiset esittäytyvät juhlan Yhteistyö on pitkän iän salaisuutena. Seurassa [email protected] ollaan menty tekemään? ........................... 8 merkeissä lukuisissa kuvataiteen pyhätöissä mm. Helsin- on aina toimittu yhdessä taiteen ammattiliittojen, gin taidehallissa, Tampereen taidemuseossa, Sara Hilde- kulttuurin kentän, yhteiskunnallisten ja alueellisten ILMOITUSHINNAT nillä, Mältinrannassa ja Saskiassa. Täydellinen ympyrä toimijoiden kanssa toisiamme raviten ja yhteiseen (koot leveys x korkeus) Seuran juhlanäyttelyt Tampereella 2020 ..................................... 13 -lehden juhlanumero esittelee juhlavuoden tapahtumia. horisonttiin katsoen. Koko sivu: Näyttelykoordinaattori Anna Paldanius on läpivalaissut 175 x 235 mm, 600 € kuvataiteen vuosikymmeniä ja antanut taiteen kautta Puoli sivua: En svensk konstnär i Finland ................... 14 175 x 115 mm / 85 x 235 mm, 350 € kasvot kunkin ajan arvoille ja arvostuksille. Tutkija, tai- Juhlivan seuran puolesta, juhlapöydän reunalta Neljäsosasivu: teilija Jyrki Siukonen kirjoittaa matkailun merkityksestä Näyttely on juhla ....................................... 20 85 x 115 mm / 175 x 55 mm, 190 € taiteilijaksi kasvamisessa. Juha Merta Kahdeksasosasivu: Taide näytteli keskeistä roolia sata vuotta sitten, 85 x 55 mm, 120 € Sata vuotta kun suomalaista, kansallista identiteettiämme raken- seuraelämää Tampereella ........................ 24 nettiin. Tänään pohdimme keitä me olemme ja mihin suuntaan matkaamme, mitä tarinaa kerromme kuuli- ISSN 2324-0598 (painettu) joille. Uusi taide rakentuu vanhan päälle ja suhteessa ISSN 2324-0601 (verkkojulkaisu) Näyttelyohjelma 2020 www.tampereen-taiteilijaseura.fi/taydellinen- Taidekeskus Mältinranta ........................... 31 oman taiteenalan traditioon. Perinteen haastaminen ympyra-lehti/ kuuluu asiaa, mutta uudet taiteilijasukupolvet seisovat LUKUNURKKAUS Painos 2000 kpl edellisten hartioilla kurkottaessaan pilviin. Haruki Murakami: ”Komtuurin surma” Tampereen Offsetpalvelu Oy, 2019, Tampere Kannatusjäsenyys on parhaimmillaan Taiteilijoilla on tänään mahdollisuus olla moni- Kustannusosakeyhtiö Tammi 2018 Lehden koko 220 x 275 mm aidosti vastavuoroista ............................... 32 puolisempia ja laaja-alaisempia niin koulutuksen kuin Kansi Galerie Art Volume 1.1 200 g (Keltainen kirjasto) ilmaisunkin suhteen. Erilaisuuden kohtaamisella omaa 825 sivua reviiriä on luontevaa laajentaa ja ammentaa voi erilailla Suomentanut Juha Mylläri ajattelevilta ihmisiltä. Eteenpäin pääsee yhteistyöllä eri Japaninkielinen alkuteos ”Kishidanchõ Goroshi” 3 Matkalla Pariisin jälkeen, 1970- ja 1980-lukujen taitteessa, lähdin useamman kerran Länsi-Berlii- niin. Halvin tapa oli matkata jossakin päin Ruotsin Trelleborgiin, siitä lautal- la Saßnitziin ja edelleen lukitussa junassa DDR:n halki Berliinin Bahnhof Zoolle. Olin lukenut koulussa saksaa, ja kuitenkin en- simmäistä kahvikuppia tilatessani tein kolme kielioppivirhettä. Mut- taidetta ta Berliinin saksalaiset eivät olleet niin nirppanokkaisia kuin Pariisin ranskalaiset. Siksi kai Berliini on Jyrki Siukonen myöhemminkin vetänyt puoleensa – eikä pelkästään mi- nua. En tiennyt mitään saksalaisesta kulttuurista, mutta Länsi-Berliini oli omituinen saareke. Taidetta vallatuissa taloissa, punkin jälkeistä uusekspressionismia, katumel- nsin matkustin Pariisiin. Se ikään kuin kuului lakoita. Ja tietenkin graffitien peittämä muuri, jonka asiaan – toisin sanoen, jos aikoi taiteilijaksi. Kiel- toisella puolella en koskaan käynyt. Saksalaista kahvia, tä en osannut. En tiennyt mitään ranskalaisesta saksalaista olutta, kaikenlaista saksalaista. kulttuurista. Tai ehkä sittenkin: elokuvia, hata- Suomalaisen taiteen suhteet Saksaan olivat aika Eria mielikuvia. 1970-luvun jälkipuolella Pariisi yhdistyi olemattomat – en nähnyt Berliinissä 1970-luvun päät- yhä taiteeseen, siksi kai sinne piti mennä. Otetaan nyt tyessä yhtäkään suomalaista taiteilijaa. Toisaalta, ei heitä tämä Louvre – kerralla ja kokonaan – sekä hiljattain juuri muuallakaan näkynyt. Nuoruuteni Suomi oli ol- valmistunut Pompidou-keskus. Myös joku taiteilijan lut sisäänpäin kääntynyt maa, josta ei noin vain lähdetty kotimuseo, ehkä Moreaun. Vieläpä päiväretki kaupun- maailmalle – ei etenkään taidemaailmalle. Oli hieman vai- gin ulkopuolelle, Chartresin katedraalia katsomaan. kea oppia eurooppalaiseksi taiteilijaksi, sillä vuonna 1973 Ranskalaista tupakkaa, ranskalaista viiniä, kaikenlaista Euroopan talousyhteisön EEC:n kanssa tehtyä sopimusta ranskalaista. En voi sanoa viihtyneeni, eikä Pariisi ole vastustaneen vetoomuksen allekirjoittajina Helsingin Sa- sen jälkeenkään vetänyt puoleensa. Olen matkustanut nomissa seisoi sellaisia tunnettuja tekijöitä kuin Ukri Me- sinne pikemminkin velvollisuudesta. rikanto, Carolus Enckell, Sven-Olof Westerlund, Aimo Taiteilijaksi kasvamisen perinteessä matkailu on Kanerva, Tapio Junno ja Paul Osipow. keskeisellä sijalla. Tarinan mukaan kuvanveistäjä Cons- Vastakkaiseen suuntaan matkustaminen on- tantin Brancusi käveli Romaniasta Pariisiin, mutta nistui helpommin. 1980-luvun puolivälissä vanhemman minä jo lensin. Olihan ensimmäinen matka kokemus, kaartin into vierasmatkoille Varsovan liiton maihin oli mutta sittenkin vain pistäytyminen, hämmentynyt vil- hiipunut. Suomen taiteilijaseuran vaihtosopimusten kaisu. Eikä Pariisi ollut enää se nostalginen paikka, josta täytteeksi kelpasi jo nuorisokin; sain Hirvosen Jounin myöhemmin Tampereen Taiteilijaseuran jäsenenä kuu- kanssa kahden viikon stipendimatkan Neuvostoliit- lin vanhojen konkareiden Reino Viirilän ja Tauno Hä- toon. Ensimmäinen viikko Moskovassa, toinen jossakin merannan sanailevan. Heille, jo ennen syntymääni mat- syrjäisemmässä neuvostotasavallassa. Ja niin Neuvosto- kanneille, ponnistus Pariisiin oli merkinnyt aivan jotain liiton taiteilijaliitto lähetti meidät (kaiketi kiusallaan) muuta. Hidas laivamatka, nöyrä opintomatka. Tadžikistaniin. Taiteilijaksi kasvamiseen kuuluu perin- 4 5 Hauska kyllä, monet yksittäiset detaljit toivat mieleen Moskovan, jonka vastahankaisuuteen oli ollut aavistuk- sen vaikea rakastua. Parin vuoden päästä palasin New Yorkiin, nyt pit- kän apurahan turvin jo pariksi kuukaudeksi. Elinpiiri ei varsinaisesti laajentunut. Huomasin pyöriväni toisten teisesti matkailu, joten miksei tämäkin. ulkkisten seurassa. P.S.1:n kansainvälisessä residenssioh- Alussa matkustin Pariisiin. En haluaisi palata Afganistanin sota oli edelleen käynnissä jelmassa oli taiteilijoita Norjasta ja Ruotsista ja ties mistä menneeseen, mutta yksi asia on muuttunut. Matkalla ja aina illan tullen meidät lukittiin ho- (Suomellekin oli tarjottu mahdollisuutta lähteä mukaan, ollessamme me emme enää ole erillään. Kun matkustin telliin. Neuvostoarmeijan huoltoreitti mutta syystä tai toisesta tämä ei kelvannut). Kuukaudet Länsi-Berliiniin, Roomaan, Moskovaan ja ties minne, kulki kaupungin halki, yössä kuului kuluivat pois, amerikkalaisiin en muista tutustuneeni. matkustin irti kodista, kotimaasta ja ystävistä. Matkus- panssarivaunujen kolinaa. Jos jotain opin niin sen, että opintomatkailuunkin on tin ajassa, josta matkapuhelin ja internet puuttuivat. Moskovassa näimme sentään erilaisia tulokulmia. Kun brittiläisen Rodneyn kanssa Postikortti tai kirje oli luonnollinen tapa viestittää ole- jotakin. Kauan kaivattua konstrukti- nojailimme keskenämme halvimmissa baareissa ja kup- vansa hengissä. Joskus harvoin saatoin pistäytyä paikal- vismia: Melnikovin suunnittelemia piloissa, Etelä-Koreasta tullut Soo-ja puolestaan kutsui liseen lennätintoimistoon ja tilata kalliin kaukopuhelun klubirakennuksia ja hänen kuuluisa kuraattoreita illallisille hyviin ravintoloihin, tietenkin Suomeen. Älypuhelin on suistanut kaiken tämän kado- yksityistalonsa. Rodtšenkon näytte- maksaen kaiken. Rodney ja minä puuhailemme edelleen