Menkää ja kysykää Herralta, mitä meidän on nyt tehtävä, kun tämä kirja on löytynyt. 2. Kun. 22:13 Tässä numerossa 2 | Pääkirjoitus: Perustan linja 4 | Artikkelit 5 | Jari Olkkonen: Kaste, usko ja kääntymys 14 | Jouko Talonen: Herätyskristillisyys Suomessa viimeisen 250 vuoden aikana 26 | Simo Kiviranta: F. W: Krummacherin asema eurooppalaisessa herätyskristillisyydessä 34 | Tässä ja nyt 42 | Kirjat 54 | Sananselitystä perusta 1 | 2014 1 Pääkirjoitus Perustan linjana luottamus Ylioppilaslähetys ja Kansanlähetys jat- Raamattuun ja ristin koivat Teologia ja kirkko -lehden perinnettä evankeliumiin perustamalla vuoden 1969 alussa Raamat- tu ja seurakunta -lehden. Sen ensimmäi- ”Aikakauskirjamme erityisenä päämäärä- sessä numerossa päätoimittaja Per Wal- nä on toimia raamatullisen herätyskristil- lendorff kertoi, että vaikka lehden nimi lisyyden hengessä ja olla kirkkomme pii- muuttuu, vanha perustus säilyy. Perus- rissä vaikuttavien hengellisten liikkeiden tuksella tuo persoonallinen Kristus-mys- ja muiden herätyskristillisyyttä kansan- tikko tarkoitti itse Vapahtajaa. kirkossamme edustavien toimintamuo- Raamattu ja seurakunta -lehdestä ei tul- tojen yhdyssiteenä. Lähimmän sysäyksen lut pitkäikäistä. Sisäinen kriisi koetteli tämän julkaisun perustamiseen on anta- Kansanlähetystä jo pian 1970-luvun alus- nut maahamme levinnyt teologinen suun- sa, oltiin taas tilanteessa, jossa kustanta- taus, jonka piirissä on väitetty herätys- ja – toinen niistä – koki, että lehden pää- kristillisyyttä epäluterilaiseksi.” asialliset tekijät olivat siirtyneet toiseen Näin esitteli professori Osmo Tiili- leiriin. Kansanlähetys irtisanoutui lehdes- lä perustamansa Teologia ja kirkko -lehden tä vuoden 1973 lopussa. tarkoituksen lehden ensimmäisessä nu- Ylioppilaslähetys päätti jatkaa yksin. merossa vuoden 1954 alussa. Taustana oli Se perusti vuoden 1974 alussa Perusta-leh- sodan jälkeinen muutos kirkossa ja jän- den. Sen ensimmäisessä numerossa leh- nite uuskansankirkollisuuden ja herätys- den päätoimittaja Juhani Lindgren mää- kristillisyyden välillä. Tiililä oli ottanut ritteli huolellisesti Perustan tehtävän ja voimakkaasti kantaa Niinivaaran kirjaan tarkoituksen. Hän lähti liikkeelle wallen- Maallinen ja hengellinen, josta oli tullut uu- dorffi laiseen tapaan: ”Perustan ensim- den tämänpuoleiseen keskittyvän kan- mäinen tehtävä on viitata Kolmiyhteiseen sankirkollisuuden kärkiohjus. Tiililä ha- Jumalaan ja hänen sovitustyöhönsä Jee- lusi koota herätysliikeväen puolustamaan suksessa Kristuksessa uskomme ainoana klassista raamatullista kristillisyyttä, jon- lähteenä ja perustuksensa.” Tältä pohjal- ka keskuksena oli Jeesuksen sovitustyö- ta lehden tuli rohkaista ja tukea yksityisiä hön perustunut pelastussanoma. Tiililän kristittyjä uskossa ja kristillisessä elämäs- lehdestä sanottiin, että kaikki lukivat sitä, sä. Tarkoitus oli välittää ”sovituksesta ja vaikka vain harva sitä tilasi. Erityisesti Tii- vanhurskauttamisesta avautuvan uskossa lilän ajankohtaiskatsaukset kiinnostivat. harjoitetun teologian hedelmää Jumalan Evankelisluterilainen Sisälähetyssää- kansan ulottuville ja sen omaisuudeksi”. tiö (nykyinen Suomen Raamattuopiston Lehti ei olisi ”kapea-alainen ammatti- Säätiö) jatkoi lehden julkaisemista muu- teologien lehti eikä myöskään hartauslu- taman vuoden senkin jälkeen, kun Tiililä kemisto” vaan sen tehtävä oli ”tunnustuk- ei enää vastannut lehdestä, mutta lopetti sellisen herätyksen hengessä” harjoittaa ja sen julkaisemisen Kansanlähetyksen pe- tehdä tunnetuksi uskon perusteita ja käy- rustamisen jälkeen. Lehti oli tullut on- täntöön soveltamista koskevaa teologiaa. gelmalliseksi kustantajalleen, kun lehden Lindgrenin mukaan teologian tehtävänä tärkeimmät tekijät olivat lähinnä Ylioppi- on rakentaa Kristukseen uskovien seura- laslähetyksen ja Kansanlähetyksen väkeä. kuntaa, joka jatkuvasti tarvitsee teologiaa. 2 pääkirjoitus perusta 1 | 2014 Perusta-lehti on osoittautunut edeltä- prosentista alle 80. Taisteleva ateismi nos- jiään sitkeähenkisemmäksi ja aloittaa siis taa ennennäkemättömällä tavalla päätään, nyt jo 41. vuotensa. Jos mukaan otetaan ja kirkkolaiva tuntuu ajelehtivan myrs- edeltäjät, lehti täyttää jo 60 vuotta. Tiililän, kyssä ilman kapteenia ja peräsintä. Herä- Wallendorffi n ja Lindgrenin linjaukset ovat tysliikkeiden kirkoksi kutsutussa kirkos- osoittautuneet kestäviksi ja tuntuvat yhä sa vaikeutetaan herätysliikkeiden työtä, vähintään yhtä tarpeellisilta ja ajankohtai- ja jotkut pyrkivät määrätietoisesti tuhoa- silta kuin niitä kirjoitettaessa. Ajankoh- maan kristillistä lähetystyötä. Suurin on- taisuuttaan ei ole menettänyt vetoomus gelma ei ole kirkon jäsenkato, vaan se, jos raamatullisen pelastussanoman ja herätys- kirkko on ilman Jumalan sanaa. kristillisyyden puolesta, puhumattakaan Tämän myllerryksen keskellä Perusta Kristus-keskeisyydestä. Sovituksesta ja haluaa rohkaista luottamaan Raamattuun vanhurskauttamisesta avautuvaa teologiaa ja välittää ristin sanomasta nousevaa us- tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan. kon teologiaa. Uskomme että sanoma ris- Tässä yhteydessä on syytä sanoa kiitos tiinnaulitusta, joka kerran muutti ihmi- Raimo Mäkelälle, joka ei ole ainoastaan set ja maailman, voi tehdä sen uudelleen. erittäin uutteralla tavalla vienyt Perustaa Kutsumme kysymään, mitä Kristukseen viime vuosina eteenpäin, vaan joka itse sitoutuminen merkitsee tässä ajassa. Pe- asiassa on ollut tärkein lenkki tuossa em. rusta tahtoo tulla uskon ja ajattelun avuk- pitkässä historiassa aina Teologia ja kirkko si kaikille, jotka näkevät sekä ajan haas- -lehden ajoista alkaen. teet että varsinkin sen, mihin Jumalan Moni asia on Tiililän ajoista muuttu- sana meitä nyt kutsuu. • nut. Kirkon jäsenmäärä on pudonnut 95 Timo Junkkaala Perustalla Oikea parannus alkaa synnin tuntemisella taa sen kokonaan pois ja vuodattaa sydä- ja synnin totisella tunnustamisella. Tätä meen uskalluksen Jumalan laupeuteen. synnin tuntemista ei voi olla ilman suur- Pyhä Henki opettaa meille, että vaikka Ju- ta kipua. – – Tämä on Pyhän Hengen työ. mala vihaa syntiä, ei hänellä kuitenkaan Luonnostaan ilman Pyhää Henkeä ihmi- ole mieli kadottaa syntisiä. Sillä Jumala nen ei vihaa vaan rakastaa syntiä. – – on lahjoittanut maailmalle Poikansa ja Jos tunnemme synnin ja kadumme si- luvannut, että hänen kauttansa saadaan tä, on parannus jo alettu. Se tulee täydelli- toivoa syntiä anteeksi ja iankaikkista elä- seksi, jos tässä katumuksessa tulee lisäk- mää. si usko Jumalan laupeuteen ja profeetan Jos nyt sydän Pyhän Hengen armon opetuksen mukaan sydän kääntyy Jumalan avulla katsoo tätä taivaallisen Isän tahtoa, puoleen ja pyytää syntiä anteeksi. Tämä niin saa se kivusta toivon ja näkee juuri usko ei myöskään ole meidän, vaan Pyhän kuoleman pimeydessä elämän valkeuden. Hengen työ, sillä luonnostaan ihminen pa- Sillä vaikka synti sydäntä pelottaa, niin ei kenee Jumalaa nähdessään että vaivoja tu- se kuitenkaan ole epätoivossa, sillä’ se nä- lee häneltä. Ihminen ei voi toivoa lunas- kee kalliin lunastushinnan syntien edestä, tusta häneltä, jolta näkee vihan tulevan. Jumalan Pojan veren. Mutta tämän ”luonnon mielen” Py- Martti Luther, Hengellinen virvoittaja, 18. hä Henki parantaa evankeliumilla ja ot- viikko kolminaisuudesta, perjantai. • perusta 1 | 2014 pääkirjoitus 3 Artikkelit 5 | Kaste, usko ja kääntymys Miten luterilaisen kirkon tulisi opettaa, toimia ja elää, jotta kirkosta vieraantunut, uskonsa menettänyt tai kirkkoon pettynyt voisi löytää uskon Jumalaan? Piispa Jari Jolkkonen käsitteli aihetta Perusta-lehden teologisilla opintopäivillä tammikuussa. 14 | Herätyskristillisyys Suomessa viimeisen 250 vuoden aikana Millaisesta maastosta Suomen herätykset nousivat? Millainen kasvualusta niillä oli? Mikä on niiden paikka ja imago kirkossa? Entä kansainväliset yhteydet? Myös professori Jouko Talosen luento pidettiin teologisilla opintopäivillä. 26 | F. W. Krummacherin asema eurooppalaisesa herätyskristillisyydessä Eri puolilla Eurooppaa ja Saksassa alkoi 1800-luvun alkupuolella esiintyä hengellistä uudistusta, josta saksalaisen F. W. Krummacherin elämä ja toiminta on edustava esimerkki. Julkaisemme Simo Kivirannan aikaisemmin painamattoman luennon, jossa on uutta tietoa suomalaiselle lukijalle. 4 artikkelit perusta 1 | 2014 Kaste, usko ja kääntymys Jari Jolkkonen uskoon tulemisesta. Heidän kohdallaan se kyllä tarkoitti myös ”järkiinsä tulemista”. Kirjoittaja on teologian tohtori ja Kuopion Tuskin kovapintaisinkaan jumalan- hiippakunnan piispa. Tämä artikkeli pe- kieltäjä rohkenee kieltää, että näiden rustuu esitelmään, jonka hän piti Perusta- monien vankien kohdalla muutos on lehden teologisilla opintopäivillä Kauniai- empiirinen, se on radikaali, se on koko- sissa 3.1.2014 naisvaltainen ja se on muutos parempaan. Vaikka olisin agnostikko, tukisin tällais- Tarjoaako kirkko jäsenetuja vai ta muutosta tukka putkella jo pelkäs- kutsuuko kääntymykseen tään yhteiskunnallisista syistä: tuleehan se nyt veronmaksajille halvemmaksi, jos Vieraillessani eräässä vankilassa tapasin huumediileri ja murhamies tulevat jär- raskaista rikoksista tuomittuja vankeja, kiinsä tulemalla uskoon! On pakko antaa jotka kertoivat oman osastonsa toimin- tunnustusta niille ihmisille, jotka ovat nasta. Olisi kuvitellut, että vangit tekevät auttaneet näitä raskaista rikoksista tuo- sitä, mitä ennen vapauden menetystäkin: mittuja löytämään uskon ja sen kautta punovat juonia hoitaakseen huumebis- tasapainoisen, ehjän elämän – ja myös neksiään tai suunnittelevat seuraavia katkaisemaan inhimillisesti ja yhteis- henkirikoksia. Sitä vastoin he kertoivat kunnallisesti erittäin raskaan vankila- leppoisasti,