Näyttämö ja tutkimus 7 Anna Thuring, Anu Koskinen ja Tuija Kokkonen (toim.) Esitys ja toiseus 1 Näyttämö ja tutkimus 7 Anna Thuring, Anu Koskinen ja Tuija Kokkonen (toim.) Esitys ja toiseus 2 Kannen kuva: Nora Rinne ”Kupla” (2017) Taitto: Helena Kajander Teatterintutkimuksen seura ry (TeaTS) Helsinki 2018 ISSN 1795-8539 (verkkojulkaisu) ISBN 978-952-99580-8-5 3 Sisältö 105 Esipuhe Artikkelit 010 RANIA LEE KHALIL Political Family Photos as Performance: Gamaayat el Mara’a Africaya Asiawaya, The Pan-African Asian Women’s Organization, 1960–1965 029 ESA KIRKKOPELTO Erään poron tunnustuksia. Laumaeläin esityksen toisena 047 TERO NAUHA A Stranger thought: victim thinking and fictioning 061 MIKKO-OLAVI SEPPÄLÄ Juhlittu vieras ja vieroksuttu muukalainen: näyttelijä Liina Reiman Suomessa 090 KATRI TANSKANEN Ihminen maisemassa. Inhimillisen ja ei-inhimillisen väliset suhteet Luolastossa ja Lauluissa harmaan meren laidalta 104 JOANNA WECKMAN Toisen näköinen – roolihahmon etnisyyden rakentaminen maskeerauksen avulla sotien välisen ajan Suomen näyttämöille Esseet 134 TEEMU PAAVOLAINEN & PETRI TERVO Teorian ”toiset” ja epäonnistunut esitys: sommitelmia monikollisesta kehkeytymisestä 149 NORA RINNE Lapsi taiteilijan toisena 169 IRENE KAJO & SATU MÄKINEN ”Kaikki tiesivät Idasta kaiken” 177 MINNA HEIKINAHO Eksentrinen (kolmas) silmä tallentaa paikkakokemuksia Gambiasta 4 191 MAYA TÅNGEBERG-GRISCHIN Porugali or The Tempest in Hyderabad 198 JUSSI LEHTONEN Näkyjen hulluus – vainon kohteeksi joutuneista taiteilijoista ja suomalaisesta sananvapauspolitiikasta Tutkimusesittelyt 204 ANNETTE ARLANDER HANNA JÄRVINEN, TERO NAUHA JA PILVI PORKOLA Miten tehdä asioita esityksellä – tutkimushanke São Paulossa 215 LEENA ROUHIAINEN Elettyjen mahdottomuuksia taiteessa ja tieteessä Kirja-arviot 218 JUKKA VON BOEHM Talvipalatsin valtaus -massaspektaakkeli: 1900-luvun keskeisen historiamyytin jäljillä 226 ANNA THURING Draaman kautta Aasiaan 233 Kirjoittajat 5 Esipuhe Ajatus esitystä ja toiseutta käsittelevästä Näyttämö & tutkimus -vuosikirjasta sai alkunsa keväällä 2016. Anna Thuring ehdotti Teatterintutkimuksen seuran hallitukselle, että seuraavan julkaisun aiheeksi voisivat sopia erilaiset toiseuden teemat. Taustalla olivat sekä pakolaistilanteeseen liittyneet, kärjistyneet yhteis- kunnalliset keskustelut että suomalaisten esittävien taiteilijoiden, kuten Sonya Lindforsin, terävät puheenvuorot siitä, miten suomalaisilla näyttämöillä koh- dataan ja säädellään toiseutta ja sen esittämistä. Vuonna 2016 ilmestyi myös Lindforsin toimittama TOISEUS 101 – näkökulmia toiseuteen -kokoelma1, joka sisältää suomalaisten ajattelijoiden, kirjailijoiden ja taiteilijoiden tekstejä toi- seudesta. Olikin aika kysyä sitä, miten toiseutta käsitellään esittävän taiteen tutkimuksen piirissä. Oliko aiheeseen jo tartuttu tai oliko kenties vireillä siihen liittyviä tutkimusaihioita, joiden kehittelyyn Näyttämö & tutkimus 7 voisi tarjota alustan? Syksyllä 2016 Teatterintutkimuksen seuran hallitus päätti, että toiseusteema sopii julkaisun aiheeksi. Anna Thuring sai luvan kutsua toimituskunnan, johon suostuivat Anu Koskinen ja Tuija Kokkonen. Koskinen on väitöstutkimuksestaan lähtien perehtynyt muun muassa vallan ja sukupuolen kysymyksiin teatterissa ja Kokkosen väitöstutkimus ei-ihmiskeskeisestä toiseudesta oli tuolloin viimeis- telyvaiheessa. Anna Thuring on keskittynyt erityisesti sukupuolen ja postkolo- niaalisten toiseuksien ilmentymiin esittävässä taiteessa ja alan koulutuksessa. Toisin kuin useat Näyttämö & tutkimus -julkaisut, tämä vuosikirja ei synty- nyt suoraan Teatterintutkimuksen seuran järjestämien kevät- tai syyspäivien satona. Vuoden 2016 syyspäivien teemana kuitenkin oli ArtsEqual -hankkeen2 inspiroima aihepiiri: soveltava teatteri hybrideissä toimintaympäristöissä. Suo- men Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittama hanke tutkii, kuinka taide julkisena palveluna voisi lisätä yhteiskunnallista tasa-arvoa ja hy- vinvointia. Sen piirissä toteutetaan ja analysoidaan muun muassa kouluissa, tai- teen perusopetuksessa, vanhuspalveluissa, monikulttuurisessa nuorisotyössä, vammaistyössä ja vankiloissa toteutettua taiteellista ja taidekasvatuksellista toi- mintaa tasa-arvon ja kulttuuristen oikeuksien näkökulmasta. Kaikki ArtsEqualin puitteissa toteutettavat projektit eivät toki ole soveltavaa taidetta, vaan muka- na on hyvin monenlaisia taiteellisia produktioita. Taiteilijoiden työskennellessä erilaisissa yhteisöissä toiseus ja ulkopuolisuus ovat kuitenkin keskeisiä teemoja. Toimituskunnan jäsenistä Anu Koskinen on mukana ArtsEqual-hankkeessa vankilateatteriin ja taideyliopiston yleisökontaktikurssin kehittämiseen liittyvissä osahankkeissa. Myös taiteilijapuheenvuorojen kirjoittajat Minna Heikinaho ja Jussi Lehtonen ovat ArtsEqual-hankkeen tutkijoita. 1 http://urbanapa.fi/wp-content/uploads/2012/10/TOISEUS-101-näkökulmia-toiseuteen.pdf. 2 www.artsequal.fi. 6 ESIPUHE N & T 7:n esitelmäkutsussa esittävään taiteeseen liittyvä ”toiseus” määritel- tiin mahdollisimman laajasti, koska tutkimusalamme on suhteellisen pieni ja oli ennakoitavissa, että kovin monen tutkimuskynnet eivät olleet ehtineet tarttua toiseuden teemoihin. Julkaisuun toivottiin vertaisarvioituja tutkimusartikkeleita esimerkiksi etnisyyteen, kulttuuriin, luokkaan, sukupuoleen, ikään, vammai- suuteen, ei-inhimilliseen ja ei-elolliseen liittyen. Myös esitystiloihin ja rakenteisiin liittyvää toiseuden pohdintaa pidettiin mahdollisena. Emme sulkeneet pois si- täkään, että saisimme mukaan oppialamme sisäisiä toiseuksia pohtivia artik- keleita tai puheenvuoroja. Esitelmäkutsussa pyydettiin tekstejä joko suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi. Saimme kaikkiaan seitsemäntoista ehdotusta vertaisarvioitaviksi artikke- leiksi. Osa näistä karsiutui jo alkuvaiheessa joko toimituksen ehdotuksesta tai kirjoittajan itsensä peruuttaessa. Vertaisarviointiin lähetettiin kuitenkin peräti kolmetoista julkaisun teemaan liittyvää artikkelia, joista osa lopulta karsiutui arviointipalautteen perusteella. Kiitämmekin lämpimästi kaikkia vertaisarvioijia heidän arvokkaista kommenteistaan. Julkaisemista puoltavan arvion saaneet kirjoittajat saivat mahdollisuuden työstää artikkeliaan edelleen ja toimitus teki lopullisen päätöksen julkaisemisesta korjatun version perusteella. Osa vertaisarvioiduista teksteistä siirtyi esseiden osioon. Lopputuloksena julkaisemme tässä vuosikirjassa kuusi vertaisarvioitua artikkelia. Emme tietenkään asettaneet tutkimusparadigmaattisia tai sukupuo- leen liittyviä kiintiöitä lopullisille artikkeleille, mutta positiivisena lopputulemana on, että puolet näistä artikkeleista edustaa taiteellista tutkimusta ja puolet esitys- historiallista tai draamantutkimuksellista näkökulmaa. Kirjoittajien sukupuoli- jakaumakin asettui tasaisesti. Ne toiseudet, joita artikkeleissa käsitellään, ovat moninaiset. Sukupuoleen ja esittävään taiteeseen liittyvät toiseuden pohdinnat eivät ehkä hivenen yllät- tävästi nousseet ylivoimaisesti esiin esitetyissä materiaaleissa, vaikka esimerkiksi keskustelu transseksuaalisuuteen ja -sukupuolisuuteen liittyvistä teemoista on ollut vilkasta ja ulottunut esittävänkin taiteen alalle – jo Näyttämö & tutkimus 6 -julkaisuun sisältyi puheenvuoro näistä teemoista. Muutamia sukupuolen tee- maan liittyviä ehdotuksia myös karsiutui pois toimitusvaiheessa. Postkoloniaa- lista näkökulmaa on mukana jonkin verran, mutta ei-inhimilliseen toimijuu- teen, etnisyyteen, pakolaisuuteen ja ikään liittyvät toiseuspohdinnat ovat esillä kaikkein voimakkaimmin. Teoreettiset lähestymistavat osoittavat selvästi toiseus-käsitteen joskus tur- hauttavankin huokoisuuden. Toiseutta on pohdittu filosofisesti esimerkiksi fenomenologian pohjalta nousevassa perinteessä. Emmanuel Levinasiin viita- taan usein, ja julkaisuun sisältyy esimerkiksi Katri Tanskasen artikkeli, jossa poh- ditaan inhimillisen ja ei-inhimillisen suhdetta suomalaisessa nykydraamassa. Teksti pohjaa osin kirjoittajan tuoreeseen väitöskirjaan, jolle Levinasin ajattelu 7 ESIPUHE antaa teoreettisen selkärangan. Rania Khalilin artikkeli puolestaan nojaa femi- nistisen ja postkoloniaalisen teorian perinteisiin. Michel Foucault, Stuart Hall ja Peter Burke tukevat Mikko-Olavi Seppälän ja Joanna Weckmanin teatterihisto- riallisia, perusteelliseen arkistotutkimukseen nojaavia tekstejä. Toiseus-käsitteen rajoja on kuitenkin lähdetty myös purkamaan tuorein esitysfilosofisin näkökulmin. Tästä ovat esimerkkeinä Esa Kirkkopellon ja Tero Nauhan artikkelit. Teemu Paa- volaisen ja Petri Tervon poleeminen puheenvuoro, jossa käsitellään tutkimus- alamme poliittisia ja paradigmaattisia toiseuksia, asettuu myös tähän kategoriaan. Julkaisuun pyydettiin myös esseitä ja taiteilijoiden, tutkijoiden ja taiteilija- tutkijoiden puheenvuoroja. Niitäkin on kuusi kappaletta. Paitsi toiseuden, myös toiseuttamisen, vallankäytön kautta toiseksi tekemisen, kysymykset nousevat niissä esiin. Mukana on myös toiseutta teoreettisesti ja poliittisesti purkavia puheenvuoroja ja hahmotelmia toiseuttamisen vastastrategioiksi. Julkaisun puolitoistavuotisen toimittamisen aikana esittävään taiteeseen liittyvät toiseus- teemaiset puheenvuorot, julkaisut, seminaarit ja opetuspaketit ovat selvästi lisääntyneet. Esimerkiksi Taideyliopiston Teatterikorkeakoulussa järjestettiin Baltic Circle -festivaaliin linkittynyt Performing Otherness Conference syksyllä 2017. Teatterikorkeakoulun yhteisen opetuksen keskus puolestaan tarjosi ke- väällä 2018 kurssin, jossa pohdittiin toiseuttamisen vastastrategioita. Kurssin vierailevina opettajina oli useita tähänkin julkaisuun kirjoittaneita tutkijoita ja taiteilijoita.