Muuttuvien tulkintojen Muuttuvien tulkintojen Viipuri Viipuri tulkintojen Muuttuvien Viipuri VIIPURIN SUOMALAISEN KIRJALLISUUSSEURAN TOIMITTEITA 18 VSKS VIIPURIN SUOMALAISEN KIRJALLISUUSSEURAN TOIMITTEITA 18 Muuttuvien tulkintojen Viipuri TOIM. ANU KOSKIVIRTA PENTTI PAAVOLAINEN SANNA SUPPONEN Kansikuva: Osa Severin Falkmanin vuonna 1886 tekemästä öljymaalauksesta Kaarle Knuutinpoika Bonde lähdössä Viipurin linnasta Tukholmaan kuninkaanvaaliin 1448. Karl Knutson Bonde på väg från Viborgs slott till kungavalet i Stockholm 1448. Kansallisgalleria/Kirsi Halkola. Ateneumin taidemuseo. Viipurin Suomalaisen Kirjallisuusseuran Toimitteita osa 18 Muuttuvien tulkintojen Viipuri Toimittaneet: Anu Koskivirta (osan päätoimittaja), Pentti Paavolainen (sarjan päätoimittaja), Sanna Supponen (sarjan toimitussihteeri) Kuvatoimitus: Risto Marjomaa Graafinen suunnittelu & taitto: Eemeli Nieminen, www.eemelinieminen.fi ISBN: 978-952-67216-3-7 (Toimite 18, PDF) ISSN: 1236-4304 (Sarja) Painettu: 2016, Juvenes Print Painosmäärä: 200 kpl 2. korjattu painos. Julkaisija: Viipurin Suomalainen Kirjallisuusseura, Helsinki Sisällys 5 Viipuri – kulttuurin kaupunki 7 ANU KOSKIVIRTA, PENTTI PAAVOLAINEN, SANNA SUPPONEN Viipurin historiankirjoitus: politiikkaa, teemoja ja aukollisuuksia Kauppakaupungin kulttuuria 20 PETRI KARONEN Talouden ehdoilla: aineellisen ja henkisen kulttuurin vuorovaikutus Viipurissa 1500–1600-luvuilla 49 CHARLOTTA WOLFF Liike- ja kulttuurielämän väliset yhteydet 1800-luvun ja 1900-luvun alun Viipurissa 66 PENTTI PAAVOLAINEN Kielisuhteiden muutos Viipurin teatterissa, oopperassa ja musiikkielämässä Suomenkielisen kirjallisuuden kaupunki 98 PENTTI PAAVOLAINEN Valistuskirjoista muistelmiin: Viipurin kirjallisia sukupolvia 133 ANU KOSKIVIRTA Pastori-kirjailija K. H. J. Ignatius (1809–1856): Viipurin fennomanian tuntematon keskushenkilö 162 OLLI MATIKAINEN Sanomalehti Otavan radikaali kausi (1860–1863) 175 ILKKA MÄKINEN Viipurin Suomalainen Kirjallisuusseura ja pitäjänkirjastojen perustamisaalto Viipuri ja sen sodat 194 TEEMU KESKISARJA Ernst Löfström (1865–1937): unohdettu Viipurin valtaaja 207 MARTTI TURTOLA Viipuri ja sen linnoitukset puolustuksen symboleina Viipuri ja muuttuvat historiantulkinnat 224 RAINER KNAPAS Viipurin kulttuurielämä Vanhan Suomen aikana: historiankirjoitusta ja tutkimusideoita 243 YURY SHIKALOV Viipuri 1940-luvulta 2000-luvulle: neuvostoliittolainen, suomalainen, venäläinen 266 Painetut lähteet ja tutkimuskirjallisuus 280 Kuvalähteet 281 Henkilöhakemisto Toimituskunta Sarjan päätoimittaja Pentti Paavolainen, dosentti Osan päätoimittaja Anu Koskivirta, dosentti Kuvatoimittaja Risto Marjomaa, dosentti Toimitussihteeri Sanna Supponen, FM Kirjoittajat Petri Karonen Suomen historian professori, Jyväskylän yliopisto Teemu Keskisarja Suomen ja Pohjoismaiden historian dosentti, Helsingin yliopisto Rainer Knapas FT. h.c., Helsingin yliopisto. Kulttuurihistorioitsija. Anu Koskivirta Dosentti, Helsingin yliopisto ja Itä-Suomen yliopisto. Yliopistotutkija Jyväskylän yliopiston historian ja etnologian laitoksessa. Olli Matikainen Dosentti, Jyväskylän yliopisto ja Itä-Suomen yliopisto. Tutkija Jyväskylän yliopiston historian ja etnologian laitoksessa. Ilkka Mäkinen Kirjastohistorian dosentti. Yliopistonlehtori Tampereen yliopiston informaatiotieteiden yksikössä. Pentti Paavolainen Teatteritieteen dosentti, Helsingin yliopisto. VSKS:n esimies. Yury Shikalov Yleisen historian, erityisesti Venäjän ja Karjalan historian dosentti. Tutkija Itä-Suomen yliopiston Karjalan tutkimuslaitoksessa. Martti Turtola Sotahistorian emeritusprofessori, Maanpuolustuskorkeakoulu Charlotta Wolff Euroopan historian dosentti. Akatemiatutkija Helsingin yliopiston filosofian, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitoksessa. 4 Viipuri – kulttuurin kaupunki Viipurin kulttuurihistorian tutkimus sekä sen päivittäminen osaksi uusinta tieteellistä keskustelua ja sen näkökulmia ovat Viipurin Suomalaisen Kirjal- lisuusseuran itselleen ottamia tehtäviä. Suomenkielisen kirjallisuuden kar- tuttamiseksi vuonna 1845 perustettu seura ehti toimia Viipurissa lähes sadan vuoden ajan. Jatkosodan jälkeen seuran kotipaikaksi vakiintui Helsinki ja sen tehtävätkin ovat uudistuneet. Kolme vuosikymmentä sotien jälkeen (1976) seu- ra alkoi julkaista VSKS:n Toimitteita -nimistä tieteellistä sarjaa, jonka panivat alulle seuran viipurilaistaustaiset professorijäsenet. Sarjan 17 ensimmäisessä numerossa on julkaistu yli 150 tutkimusartikkelia, katsauksia, konferenssiesi- telmiä ja joitain muistelmakirjoituksia sekä lähdeaineistoja. Kun vuonna 2011 Viipuria käsittelevän tutkimuksen edistäminen vahvis- tettiin VSKS:n yhdeksi päätehtäväksi, päätettiin myös Toimite-sarjaa uudistaa niin, että numerosta 18 alkaen siinä julkaistaan pääasiassa vertaisarvioituja tutkimusartikkeleita. Toimitteista viisi (18–22) muodostavat kokonaisuuden Viipuri – kulttuurin kaupunki. Kunkin osan tehtävä on paikata kaupungin histo- riantutkimuksen aukkoja ja avata aiemmin tutkittuakin uusista näkökulmista. Kulttuuri ymmärretään tässä yhteisesti jaettujen ja sukupolvesta toiseen pe- riytyvien arvojen, tapojen ja merkitysten kokonaisuudeksi, joihin korkeakult- tuurin muodotkin luetaan. Tulevista Toimitteista numerot 19–22 on suunniteltu etenemään kronologi- sesti ja sisältämään tutkimusartikkeleita Viipurin kulttuurihistoriasta. Osien aikajänteet seuraavat Karjalan ja tarkemmin läntisen Karjalankannaksen kult- tuurihistorian periodisointia, joka poikkeaa muun Suomen historiallisesta aikakausijaottelusta. Ne käsittelevät varhaismodernia Ruotsin vallan aikaa (n. 1550–1710), Vanhan Suomen aikaa ja saksankielisen kulttuurikauden viime vaihetta autonomian ajan alkuvuosikymmeninä (n. 1710–1840) sekä sitä seu- rannutta ruotsin- ja suomenkielisen kulttuurin huipentumista (n. 1840–1940). Viimeisessä osassa käsitellään sekä talvi- ja jatkosodan jälkeisen ajan Suomen viipurilaista diasporaa että neuvostoliittolaista ja venäläistä Viipuria (n. 1940– 2020). Teema-artikkelien avulla on tarkoitus luoda edellytyksiä synteesin ra- kentamiselle Suomen oloissa ainutlaatuisen kerrostuneen ja monikansallisen kaupunkikulttuurin historiasta. Toimite 18, Muuttuvien tulkintojen Viipuri on tulevia osia valmisteleva katsaus Viipurin kulttuurihistoriaan ja tutkimustilanteeseen sekä uusien kysymyksen- 5 asettelujen herättäjä. Se ei ole kronologisesti tai temaattisesti kattava, mutta siinä on tarjolla yleiskuvan aineksia ja eri kulttuurin osa-alueisiin uppoutuvia syväluotauksia. Henkisen kulttuurin keskeisistä osa-alueista esimerkiksi kou- lutus, uskonto ja kansanliikkeet sekä esineellisen osalta kaupunkiarkkitehtuu- ri ja muistomerkit jäävät varsin vähälle huomiolle, koska niitä tarkastellaan seikkaperäisesti sarjan tulevissa osissa. Referee-prosessin läpikäyneet tutkimusartikkelit on merkitty Tieteellisten seurojen valtuuskunnan (TSV:n) myöntämällä vertaisarviointitunnuksella. Mu- kana on myös katsausartikkeleita, joissa niissäkin dokumentointi ja tutkimus- kysymykset täyttävät yleiset tieteellisen kirjoittamisen periaatteet. Artikkeleissa esiintyvät venäjänkieliset henkilönimet ja nimekkeet on translitteroitu leipä- tekstissä kansallisen standardin mukaan. Tiedonhaun helpottamiseksi ne on kuitenkin merkitty bibliografiaan kansainvälisen ISO 9 -standardin mukaisessa muodossa. Artikkelien painamaton lähdeaineisto ja sanomalehdet on merkitty kokonaisuudessaan loppuviitteisiin; sen sijaan muu julkaistu lähdeaineisto ja tutkimuskirjallisuus on koottu teoksen loppuun yhteiseen kirjallisuuslu- etteloon. Mainittakoon, että kokoelman artikkeleissa usein mainitusta Jacob Judénista käytetään virkamiehenä ja yksityishenkilönä ruotsinkielistä nimi- muotoa, kun taas suomalaisen valistuskirjailijan roolissa hänestä kirjoitetaan Jaakko Juteinina. Artikkeleiden aihepiiriä on esitelty yleisölle VSKS:n Helsingin yliopistos- sa järjestämässä luentosarjassa Rajakaupungin kulttuurielämää 1500-luvulta 2000-luvulle ja syyskuussa 2015 järjestetyssä Viipuri-tutkimuksen päivässä, jon- ka esitelmien aiheena olivat VSKS:n fennomaanit ja heidän hankkeensa. Osan vastaavana toimittajana on Anu Koskivirta. Toimituskuntaan kuuluvat lisäksi sarjan päätoimittaja Pentti Paavolainen ja toimitussihteeri Sanna Supponen. Kuvatoimittaja Risto Marjomaa ansaitsee kiitoksen siinä missä artikkeleista arvokasta palautetta lausunnoissaan antaneet kollegat. Helsingissä, 8. helmikuuta 2016 Pentti Paavolainen, Anu Koskivirta, Sanna Supponen 6 ANU KOSKIVIRTA, PENTTI PAAVOLAINEN, SANNA SUPPONEN Viipurin historiankirjoitus: politiikkaa, teemoja ja aukollisuuksia Viipurin menneisyydestä, tuolloin venäläisen kuvernementin osana, kirjoitti ensimmäisenä Frans Petter von Knorring kuvauksessaan Gamla Finland eller det fordna Wiborgska gouvernementet (1833), kuten Rainer Knapas tässä kirjassa ole- vassa artikkelissaan toteaa.1 Von Knorring halusi rehabilitoida Vanhan Suomen aikaiset venäläiset olot tilanteessa, jossa niitä oli moitittu. Historiankirjoitusta jatkoi kaupungin ruotsinkielinen säätyläistö, joka vuosisadan edetessä käänsi tuon teoksen asetelmat päälaelleen. Laajaan dokumentointiin pohjautuneessa teoksessaan Ur Wiborgs historia (1893–1895) lehtori Gabriel Lagus korosti kau- pungin vuosisataisia juuria Ruotsin osana. Vastaavanlaisiin ruotsalaisen kult- tuurin saavutuksia tähdentäviin historian rekonstruktioihin liittyivät samoihin aikoihin sekä Jac. Ahrenbergin suunnitelma Viipurin linnan restauroimiseksi että Tyrgils Knutssonin (Torkkeli Knuutinpoika) patsashanke. Viipurin ruotsalaisen kulttuuriperinnön muistamiseen viittaa myös tämän kokoelman kansikuvaksi valittu Severin