Risto Niku Suomalaisia tietokirjailijoita BTJ Kustannus Kannen kuvat (vasemmalta oikealle ja ylhäältä alas): Kaari Utrio Tammi / Kaj Ewart Lasse Erola Gummerus Timo Airaksinen Otava / Irmeli Jung Jaakko Hämeen-Anttila Otava / Irmeli Jung Kari Uusikylä PS-Kustannus Tommy Hellsten Yksityiskokoelma Jaakko Heinimäki Yrjö Tuunanen Matti Klinge Otava / Irmeli Jung Hannu Mäkelä Otava / Tiina Itkonen Esko Valtaoja Ursa Anto Leikola Tammi / Sakari Majantie Mysi Lahtinen Tammi / Lina Tegman Anna Kortelainen Tammi / Ville Palonen Peter von Bagh Otava / Irmeli Jung Max Jakobson Otava / Irmeli Jung Seppo Zetterberg Pirita Zetterberg. BTJ Finland Oy, Helsinki 2008 Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä 2008 ISBN 978-951-692-694-3 Sisältö Lukijalle ........................................... 7 Suvi Ahola ........................................ 9 Timo Airaksinen ................................15 Peter von Bagh ..................................21 Kari Enqvist .....................................27 Lasse Erola ......................................33 Carl-Fredrik Geust.............................38 Jaakko Heinimäki ..............................43 Tommy Hellsten ................................49 Eero Huovinen ..................................54 Martti Häikiö ...................................60 Kaisa Häkkinen ................................66 Jaakko Hämeen-Anttila .......................72 Max Jakobson ...................................78 Petteri Järvinen ..................................83 Jaakko Kiander .................................89 Matti Klinge .....................................95 Laura Kolbe ...................................102 Jaakko Kolmonen .............................108 Riitta Konttinen ..............................114 Anna Kortelainen ............................120 Mysi Lahtinen ................................126 Lasse Lehtinen ................................132 Ulla Lehtonen .................................138 Anto Leikola ..................................143 Matti Leinonen ...............................149 Marjatta Levanto .............................154 Martti Lintunen ..............................160 Santtu Luoto ..................................166 Markku Löytönen ............................171 Hannu Mäkelä................................176 Kirsti Mäkinen ................................182 Maarit Niiniluoto ............................188 Erkki Norell ...................................193 Heikki Oja ....................................198 Eero Paloheimo ...............................204 Erkki Pulliainen ..............................209 Terho Pursiainen ..............................215 Antero Raevuori ..............................221 Juhani Seppovaara ............................227 Juha Sihvola ...................................232 Osmo Soininvaara ............................238 Ilmari Susiluoto ...............................243 Jukka Tarkka ..................................248 Sakari Toiviainen .............................254 Kaati Utrio ....................................259 Kari Uusikylä .................................265 Markku Valkonen .............................271 Esko Valtaoja ..................................277 Heikki Ylikangas ..............................283 Seppo Zetterberg ..............................290 Kuvat ...........................................296 Lukijalle Suomalaisia tietokirjailijoita -teos esittelee 50 tietokirjailijaa. Otos on pieni, sillä Suomessa on huomattavan paljon tietokirjailijoita. Pelkästään alan yhdistyksessä, Suomen tietokirjailijat ry:ssä on 2 200 jäsentä. Heidän lisäkseen tietokirjoja tekevät monet muutkin. Millainen siis voisi olla otos, joka edustaisi tätä suurta joukkoa teoksessa nimeltä Suomalaisia tietokirjai- lijoita? Koska yksiselitteistä valintaperustetta ei ole, pohdimme asiaa pitkään yhdessä kustantajan ja Suomen tietokirjailijat ry:n toiminnanjohtajan Juk- ka-Pekka Pietiäisen kanssa. Päällimmäiseksi tavoitteeksi nousi laajan ja monipuolisen kuvan antaminen suomalaisesta tietokirjallisuudesta. Kirjaan haluttiin saada henkilöitä, joiden tuotanto kattaisi mahdollisimman hyvin suomalaisen tietokirjallisuuden monenkirjavan kentän. Näin joukkoon tuli sekä palkittuja tekijöitä että vähemmän tunnettuja kirjoittajia, sekä suuriin painoksiin yltäneitä myyntimenestyksiä – jotka ovat tosin poikkeuksia – että vain suppeiden asianharrastajapiirien käsiin pääty- neitä teoksia. Kirjan keskeinen kohderyhmä – kirjakauppiaat, kirjastonhoitajat, infor- maatikot ja muut kirja-alan ammattilaiset – on otettu huomioon mm. liittä- mällä kirjailijaesittelyjen perään jokaisen kirjailijan tietokirjallinen tuotanto kustantajineen kronologisessa järjestyksessä. * * * Miten ja mistä aiheesta tietokirja syntyy? Onko se ulkopuolinen tilaustyö, kustantajan toivomus vai oma halu? Miten tietokirjailijaksi tullaan? Paljonko tietokirjailija ansaitsee? Tällaisiin kysymyksiin sain kuin huomaamatta vas- tauksia haastatellessani tietokirjailijoita tätä kirjaa varten. Kunkin artikkelin lähtökohtana on aina kirjailijan tuotanto, jonka kautta hänen työuraansa ja elämänvaiheitaan peilataan. Yli puolen vuoden haastattelu-urakasta jäi päällimmäiseksi mieleeni, miten täydellisesti kohteena olleet tietokirjailijat hallitsevat erikoisalansa. Kosmologia, historia, perhokalastus, kansainvälinen politiikka, tietokoneet, luomuviljely, teoreettinen fysiikka, elokuvataide… Näyttää siltä, että meiltä löytyy kansainvälisen tason osaajia miltä alalta tahansa. Lukijalle 7 Toinen havaintoni oli haastattelemieni henkilöiden kyky kirjoittaa omas- ta erikoisalastaan ymmärrettävästi maallikoille. Tämä kansanomaistamisen ja sujuvan kirjoittamisen taito onkin yksi niistä perusvaatimuksista, jotka hyvän tietokirjailijan on täytettävä. Popularisoinnin osaaminen on kaikkea muuta kuin itsestään selvää. Teoreettisen fysiikan professori Kari Enqvist myöntää, että itselle tutusta aiheesta on äärimmäisen helppo kirjoittaa tavalla, josta muut eivät ymmärrä mitään. Seppo Zetterberg, Tieto-Finlandia-ehdok- kuuksien ennätysmies, puhuukin armolahjasta, joka on suotu vain harvoille tieteen parissa toimiville. Esimerkiksi historioitsijat Matti Klinge ja Heikki Ylikangas puolestaan tietävät tarkalleen, milloin tehdään raskasta tiedettä ja milloin suurelle yleisölle tarkoitettua tekstiä. Kolmas haastatteluissa tekemäni huomio oli tietokirjailijoiden ahkeruus. Lähes poikkeuksetta heillä on esittää tuotanto, jossa on vähintään kymme- nen teosta – parhaimmillaan luku nousee useisiin kymmeniin – ja suurin osa niistä on tehty leipätyön ohessa. Apurahat ja akateemiset erikoiskomennuk- set selittävät osan asiasta, mutta ihailua kirjoittajien työtarmoa kohtaan ne eivät vähennä. Taloudellisesti tietokirjan teko kannattaa vain harvoin. Kaiken kaikkiaan mielenkiintoisin havainto tehdessäni tätä kirjaa liittyy edelliseen kohtaan: suomalaisella tietokirjailijalla on palava halu, ellei suoras- taan intohimo kertoa omasta erikoisalastaan muille suomalaisille; taloudelli- nen hyöty näyttää olevan toissijainen tekijä. Tietokirjailijoita yhdistää ilmi- selvästi tarve julistaa, mitä menneisyydessä on oikeastaan tapahtunut, miten asiat uusimman tiedon mukaan juuri nyt ovat, mitä kunkin erikoisalalla on tekeillä ja mitä suomalaisten tulee tietää vastaisen varalle. Tämä suomalaisen kansanvalistuksen uusi ilmenemismuoto sai esimerkiksi Kaari Utrion, jo lä- hes 20 historiallista menestysromaania kirjoittaneen painosten kuningattaren, ryhtymään tietokirjailijaksi. Sama valistamisen halu riivaa satoja ammattimiehiä ja -naisia, professore- ja, tutkijoita ja erikoisalojen osaajia, mikä on onneksi meille muille. Näiden nykyajan kansanvalistajien ansiosta suomalainen tietokirjallisuus elää ja voi hyvin. Kiitän haastattelemiani tietokirjailijoita erittäin ystävällisestä ja ammatti- maisesta suhtautumisesta tähän kirjahankkeeseen. Kirkkonummella 18.3.2008 Risto Niku 8 Lukijalle Suvi Ahola Synt. 10.5.1959 Sippolassa. Toimittaja ja kirjailija, fil. kand. Asuu Helsingissä. Suvi Ahola 9 Yli kaksikymmentä vuotta Helsingin Sanomissa, enimmäkseen sen kult- tuuritoimituksessa työskennellyt Suvi Ahola on seurannut suomalaisen kir- jallisuuden viimeaikaista kehitystä kuin aitiopaikalta. Hän arvioi perinteisten rajojen kaunokirjallisuuden ja tietokirjojen välillä hämärtyneen. ”Lisääntynyt henkilökohtaisuus on muuttanut tietokirjallisuutta kovasti”, Suvi Ahola sa- noo. ”Enää ei puhuta objektiivisuudesta, kun kaikessa kerrotussa on kuiten- kin kyse valinnoista ja tulkinnoista. Kirjoittamisen tyyli muuttuu ja kirjalli- suuden lajeja tulee koko ajan lisää.” Vaikka rajaviivoja kirjallisuuden maastossa on joskus vaikea erottaa, Suvi Aholan mielestä lukijaa ei saa jättää pulaan: ”Lukijalla on aina oikeus tietää, onko teksti faktaa vai fiktiota”, hän huomauttaa. ”Mikään ei estä kirjailijaa yhdistämästä näitä – kunhan hän selvittää aikomuksensa lukijalle.” Suvi Aholalla on tähän aiheeseen paitsi ammatillinen myös henkilökoh- tainen näkökulma: hän on lehtityönsä ohessa toiminut monipuolisena kir- joittajana sekä kaunokirjallisuuden että tietokirjallisuuden alueella. Ahola on toimittanut useita antologioita ja ollut mukana kartoittamassa naiskirjalli- suuden historiaa. Hän on kirjoittanut runoja, omaelämäkerrallista proosaa ja esseitä, jotka käsittelevät kirjallisuutta, perhe-elämää ja ruokakulttuuria. Suvi Ahola opiskeli 1970-luvulla Helsingin yliopistossa pääaineenaan kotimainen kirjallisuus, mutta ammatillinen tulevaisuus oli siinä vaiheessa vielä hämärän peitossa. ”Toivoin jotain kirjallisuuteen liittyvää ammattia, mutta en kuitenkaan suunnitellut toimittajan