Musorgski vai Ikuisia säveliä? Venäjänkielisten elokuvanimikkeiden suomennokset – tarkemman tarkastelun kohteena erisnimet Teija Hartikainen Tampereen yliopisto Kieli- ja käännöstieteiden laitos Käännöstiede (Venäjä) Pro gradu -tutkielma Lokakuu 2006 Tampereen yliopisto Käännöstiede (venäjä) Kieli- ja käännöstieteiden laitos HARTIKAINEN, TEIJA: Musorgski vai Ikuisia säveliä? Venäjänkielisten elokuvanimikkeiden suomennokset – tarkemman tarkastelun kohteena erisnimet Pro gradu -tutkielma 73 s., liite 19 s., venäjänkielinen lyhennelmä 11 s. Syksy 2006 Tutkielmassa tarkastellaan venäjänkielisiä elokuvanimikkeitä ja niiden suomennoksia vuosina 1918–1989. Tutkimuksesta on jätetty pois Neuvostoliiton romahtamisen jälkeiset vuodet, koska venäläisiä elokuvia on sen jälkeen esitetty Suomessa erittäin vähän. Nimikkeen olemukseen perehdytään tutkimalla sen funktioita, sisältöä, kieltä ja tyyliä sekä rakennetta. Tarkemman tutkinnan kohteena ovat henkilön- ja paikannimet ja niiden käännökset. Työssä on tarkasteltu sitä, miten nimikkeessä oleva erisnimi ja sen viittauksen kohteen fiktiivisyys tai todenperäisyys ovat vaikuttaneet kääntämistavan valintaan, sekä millaisia alkuperäisen nimen funktiota, sisältöä, kieltä ja tyyliä tai rakennetta koskevia muutoksia käännöksissä on havaittavissa. Tutkimusaineistona on Suomen elokuva-arkiston (SEA) Tenho-tietokannasta koostettu luettelo suomalaisissa elokuvateattereissa ensi-iltansa saaneista venäläisistä ja neuvostoliittolaisista elokuvista. Nimikkeitä luettelossa on 916. Tutkimusta varten nimikkeet käännettiin sananmukaisesti, jotta niitä voisi verrata suomenkielisiin nimikkeisiin. Nimikkeiden käännöstavat jaettiin kolmeen luokkaan – suora käännös, muutos, uusi nimike – ja vertailtiin elokuvien nimeämistapoja vuosikymmenittäin. Kävi ilmi, että käännöstavoissa oli vaihtelua: vuosisadan alussa nimikkeen suora kääntäminen oli vallitseva tapa nimetä elokuva, mutta 1950-luvulla elokuvat nimettiin useimmiten uudelleen. Heti 1960-luvulla kääntämistapa muuttui jälleen suoraa käännöstä suosivaksi ja jatkui sellaisena 1980-luvun loppuun asti. Erisnimien kääntämistä tutkittiin kahtena toisistaan kääntämistavoiltaan selkeästi poikkeavina vuosikymmeninä, 1950-luvulla ja 1980-luvulla. Kävi ilmi, että erisnimi nimikkeessä käännetään keskimääräistä todennäköisemmin vallitsevan käännöstavan mukaisesti. 1950-luvulla erisnimelliset nimikkeet saivat uuden nimen vielä todennäköisemmin kuin muut nimikkeet, vastaavasti 1980- luvulla erisnimelliset nimikkeet käännettiin lähes aina suoraan. Erisnimen viittauskohteen fiktiivisyys tai todenperäisyys ei näytä vaikuttavan käännöstapaan paljon, mutta fiktiivisen henkilön nimi käännetään todennäköisesti suoraan, jos se on peräisin maailmankuulusta kirjallisuudesta. Erisnimellisten nimikkeiden referentiaalinen funktio ei aina toteutunut käännöksissä, varsinkaan 1980-luvulla, jolloin suosittiin suoraa kääntämistä. 1950-luvulla erisnimellisiinkin nimikkeisiin tehtiin rohkeita, appellatiivisuutta lisääviä muutoksia, jolloin ne kertoivat suomalaiselle katsojalle elokuvan sisällöstä paremmin ja kiinnostavammin kuin pelkkä henkilön- tai paikannimi. Asiasanat: elokuvat, henkilönnimet, kääntäminen, nimikkeet, paikannimet 1 JOHDANTO ........................................................................................................................... 1 1.1 Tutkimuksen tausta..........................................................................................................1 1.2 Tutkimuksen tavoite ........................................................................................................ 1 1.3 Tutkimuksen rakenne....................................................................................................... 2 1.4 Nimikkeiden kirjoitusasusta............................................................................................. 2 2 VENÄLÄINEN ELOKUVA ................................................................................................... 2 3 NIMIKE.................................................................................................................................. 6 3.1 Funktiot........................................................................................................................... 6 3.2 Sisältö.............................................................................................................................. 9 3.3 Kieli ja tyyli................................................................................................................... 11 3.4 Rakenne......................................................................................................................... 14 4 NIMIKKEEN KÄÄNTÄMINEN .......................................................................................... 16 4.1 Englanninkielisten elokuvien nimien kääntämisestä....................................................... 16 4.2 Kaunokirjallisten teosten nimien kääntämisestä ............................................................. 19 4.3 Kirjallisuusnimikkeiden funktioiden välittyminen käännettäessä.................................... 22 4.4 Erisnimet käännöksissä.................................................................................................. 25 5 TUTKIMUSAINEISTO........................................................................................................ 27 6 METODI JA TÄRKEIMMÄT KÄSITTEET......................................................................... 28 6.1 Menetelmä..................................................................................................................... 28 6.2 Suora käännös ............................................................................................................... 30 6.3 Muutos .......................................................................................................................... 32 6.4 Uusi nimi....................................................................................................................... 35 7 TULOKSET.......................................................................................................................... 36 7.1 Käännösmenetelmät eri vuosikymmeninä ...................................................................... 36 7.2 1950-luku ...................................................................................................................... 39 7.2.1 Erisnimet suoraan käännetyissä nimikkeissä .......................................................... 39 7.2.2 Erisnimet nimikkeissä, joihin on tehty muutos ....................................................... 41 7.2.3 Erisnimet uudelleennimetyissä suomennoksissa ..................................................... 46 7.3 1980-luku ...................................................................................................................... 52 7.3.1 Erisnimet suoraan käännetyissä suomennoksissa.................................................... 52 7.3.2 Erisnimet suomennoksissa, joihin on tehty muutos................................................. 56 7.3.3 Erisnimet uudelleennimetyissä suomennoksissa ..................................................... 57 7.4 Tulosten tarkastelua....................................................................................................... 58 7.4.1 Erisnimi käännettävässä nimikkeessä ..................................................................... 58 7.4.2 Fiktiivisyyden ja todenperäisyyden vaikutus .......................................................... 61 7.4.3 Funktioiden toteutumisesta..................................................................................... 62 7.4.4 Nimikkeen sisältö .................................................................................................. 65 7.4.5 Kieli ja tyyli........................................................................................................... 68 7.4.6 Rakenne................................................................................................................. 69 7.4.7 Lyhyt yhteenveto ................................................................................................... 70 8 LOPPUSANAT..................................................................................................................... 71 LÄHTEET.................................................................................................................................... 74 LIITE РЕЗЮМЕ 2 1 JOHDANTO 1.1 Tutkimuksen tausta Elokuvien katselu on jokamiehen ja -naisen viihdykettä. Elokuvia on helpommin saatavilla kuin kirjoja: kaupoista, kioskeista, kirjastoista; omaksi, lainaksi ja vuokralle. Elokuva on satavuotisen historiansa aikana levittäytynyt nopeammin kuin kirjallisuus ensimmäisen sadan vuoden aikana siitä, kun kirjapainotaito keksittiin. Neuvostoliittolaisia ja venäläisiä elokuvia on esitetty Suomen elokuvateattereissa Suomen elokuva- arkiston tietojen mukaan 916. Ennen vallankumousta tehtyjä elokuvia ei ole esitetty lainkaan. Vanhin esitetty elokuva on Protazanovin Isä Sergius vuodelta 1918, joka sai ensi-iltansa 18.10.1920 Kino-Palatsissa. Seuraavana oli vuorossa saman ohjaajan 1927 tehty Sonja, joka esitettiin vasta lähes kymmenen vuotta myöhemmin, 11.3.1929 elokuvateatteri Tenhossa. Sen jälkeen neuvostoliittolaisia elokuvia esitettiin Suomessa vuosittain, mutta Neuvostoliiton 1992 tapahtuneen hajoamisen jälkeen venäläisten elokuvien näytännöt loppuivat lähes kokonaan: 1992–2002 niitä esitettiin elokuvateattereissa vain kuusi! Osa venäläisten elokuvien nimistä