Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja • Yritykset • 32/2016 Suomen meriklusteri kohti 2020-lukua TAPIO KARVONEN – MIKKO GRÖNLUND – LEENA JOKINEN – KARI MÄKELÄINEN – PÄIVI OINAS – VEIJO PÖNNI – TUOMAS RANTI – JOUNI SAARNI – ANTTI SAURAMA Suomen meriklusteri kohti 2020-lukua Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Yritykset 32/2016 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Yritykset 32/2016 Arbets- och näringsministeriets publikationer Företag.32/2016 MEAE Publications Enterprises 32/2016 Tekijät | Författare | Authors Julkaisuaika | Publiceringstid | Date Syyskuu 2016 Turun yliopisto Toimeksiantaja(t) | Uppdragsgivare | Commissioned by Tapio Karvonen, Mikko Grönlund, Leena Jokinen, Työ- ja elinkeinoministeriö Kari Mäkeläinen, Päivi Oinas, Veijo Pönni, Arbets- och näringsministeriet Tuomas Ranti, Jouni Saarni, Antti Saurama Ministry of Economic Affairs and Employment Toimielimen asettamispäivä | Organets tillsättningsdatum | Date of appointment Julkaisun nimi | Titel | Title Suomen meriklusteri kohti 2020-lukua Tiivistelmä | Referat | Abstract Suomen meriklusteri on merellisten elinkeinojen muodostama kokonaisuus, jossa toimii noin 3 000 yritystä. Tutkimukseen saatiin analysoitavaksi tilinpäätöstiedot hieman yli 1 500 yrityksestä, joiden merisektoriin liittyvien toimintojen yhteen- laskettu liikevaihto vuonna 2014 oli noin 12,7 miljardia euroa. Aineiston yritysten merisektoriin liittyvien toimintojen henkilöstön kokonaismäärä on noin 48 400 henkilöä. Noin 20 prosenttia meriklusteriyrityksistä on ainakin osittain ulko- maisessa omistuksessa, mutta näiden yritysten osuus meriklusterin kokonaisliikevaihdosta oli vuonna 2014 jopa lähes 70 prosenttia. Haastatteluissa ulkomaalainen omistus nähtiin ennen muuta mahdollisuutena, ei uhkana. Suomen meriklusterin yritysjoukkoa tarkasteltaessa tunnistettiin kuusi päämarkkinasegmenttiä, joiden taloudellista volyymia sekä markkinakohtaisesti merkittävien yritysten lukumäärää tarkasteltiin arvioimalla yritysten meriklusterin arvon- lisäyksiä. Koko meriklusterin arvonlisäykseksi tarkastellusta yritysjoukosta arvioitiin 3,8 miljardia euroa. Arvioinnin pohjalta voidaan todeta, että eri markkinat ovat keskenään tyydyttävästi tasapainossa. Taloudelliset syklit tulee ottaa meriklusterin kohdalla erityisesti huomioon, sillä kaikki markkinat eivät kehity samaan tahtiin. Meriklusteriyritysten innovaatiotoiminta on monipuolista ja kotimaisen klusterin ohella laajat kansainväliset verkostot ovat meriklusterin innovaatiotoiminnalle ensiarvoisen tärkeitä. Useimmat yritykset säilyttävät kuitenkin pääkonttorin ja siihen liittyviä keskeisiä toimintoja Suomessa. Jotta meriklusterin korkean lisäarvon toiminnoista kuten innovaatioiden kehittämisestä säilyisi merkittävä osa Suomessa tulevaisuudessakin, olisi näitä toimintoja tukevissa toimenpiteissä omak- suttava kokonaisvaltainen näkemys meriklusterin luonteesta. Lyhyen aikavälin tulevaisuusnäkymät vaihtelevat meriklusterissa sekä eri pääryhmien että yksittäisten yritysten osalta. Keskeisimpinä liiketoiminnan haasteina tutkimuksessa nousivat esille talouden epävakaa tila niin kansallisesti kuin globaalisti. Kannattavuus on monen yrityksen huolenaiheena. Meriklusteriyritykset toimivat erittäin kovassa kansain- välisessä kilpailussa, joten hintakilpailukyky on ratkaisevan tärkeää niille. Osaavan työvoiman saannin turvaaminen on yksi tulevaisuuden haasteista. Pitkän aikavälin tulevaisuutta ohjaavat eri energialähteiden käyttö, kestävän kehityksen mukainen toiminta, globaali kilpailu, raaka-aineiden kuljetusreittien muutos, merten luonnonvarojen käyttö, kansainvälinen sääntely sekä digitalisaatio ja automaatio. Työ- ja elinkeinoministeriön yhdyshenkilö: Elinkeino- ja innovaatio-osasto/Janne Peltola, puh. 050 396 0142 Asiasanat | Nyckelord | Key words meriklusteri, taloudelliset tunnusluvut, ulkomainen omistus, arvoketjut, markkinat, verkostot, innovaatiot, tulevaisuusnä- kymät, meriteollisuus, varustamot, satamat Painettu julkaisu | Inbunden publikation | Printed publication Verkkojulkaisu | Nätpublikation | Web publication ISSN 1797-3554 ISBN 978-952-327-126-5 ISSN 1797-3562 ISBN 978-952-327-127-2 Kokonaissivumäärä | Sidoantal | Pages Kieli | Språk | Language Hinta | Pris | Price 190 Suomi, Finska, Finnish 57 € Julkaisija | Utgivare | Published by Kustantaja | Förläggare | Sold by Työ- ja elinkeinoministeriö Lönnberg Print & Promo Arbets- och näringsministeriet Ministry of Economic Affairs and Employment Esipuhe Professori Nico Wijnolst oli 1990-luvulla alullepanijana porterilaisen klusterikäsit- teen tuomiseksi kansantalouden meritoimialoille, ja se johti kansallisesti menes- tykselliseen eri merellisten elinkeinosektoreiden keskinäisen yhteistyön käynnis- tymiseen Hollannissa ja näiden yhteiseen vuorovaikutukseen poliittisten päättä- jien kanssa. Suomessa asiaan herättiin vuonna 2003, kun Turun yliopiston Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus yhdessä Etlatieto Oy:n kanssa sai aikaan ensimmäisen meriklusteritutkimuksen. Tämä tutkimus päivitettiin samojen tekijöiden toimesta vuonna 2008. Molemmat raportit julkaistiin päärahoittajan Tekesin julkaisusar- joissa. Allekirjoittanut toimi tutkimusten alkuunpanijana ja rahoittajien edustajista kumpaakin tutkimusta varten muodostettujen ohjausryhmien puheenjohtajana. Suomen telakat ajautuivat pahaan kriisiin vuonna 2011, mikä heijastui osittain koko meriklusteriin, joka samaan aikaan kärsi myös ns. Lehmanin finanssikriisin jälkivaikutuksista. Monet yritykset olivat kuitenkin edenneet menestyksellisesti globaaleilla markkinoilla. Käytyä teollisuuspoliittista keskustelua häiritsi voimak- kaasti se, että luotettavaa tuoretta numerotietoa merialoista ei ollut käytettävissä. Meriliitto ry toimii muun muassa maamme merellisten elinkeinojen yhteistyö- foorumina. Työ- ja elinkeinoministeriön saatua käyttöönsä erityismäärärahan alan ongelmien ratkaisujen hakemiseen Meriliitto ry päätti hakea avustusta uutta Turun yliopiston Brahea-keskuksella teetettävää meriklusteritutkimusta varten, joka päi- vittäisi alojen vaikuttavuusluvut, mutta selvittäisi myös omistusrakenteen oleel- listen muutosten vaikutuksia ja klusterin kansainvälisen kilpailukyvyn menestys- tekijöitä 2020-luvulle tultaessa. Samanaikaisesti Turun yliopiston kauppakorkea- koulu ehdotti tutkimusta suomalaisen meriklusterin roolista kansainvälisissä arvo- ketjuissa sekä innovaatiojärjestelmän toimivuudesta. TEM:n toimesta näistä muo- dostettiin yksi yhteinen hanke Meriliiton koordinoimana. TEM sitoutui rahoitta- maan 80 prosenttia budjetoiduista kuluista. Tutkimukseen tarvittavan omarahoituksen Meriliitto ry on saanut alan eri toimi- joilta. Nämä ovat Meriteollisuus ry, Merenkulun säätiö, Suomen Satamaliitto ry, Sata- mien kehittämisyhdistys ry (Satamaoperaattorit ry), Merimieseläkekassa, luokitus- laitokset DNV GL ja Lloyds Register of Shipping, suomalaiset varustamot Navidom Oy ja ESL Shipping Oy, Suomen erikoisalusten työnantajaliitto, Helsingin kaupunki sekä lounaisrannikon kaupunkien yhteistyöelin LOURA. Suomen Varustamot ry ei valitettavasti voinut osallistua hankkeeseen, mutta on luovuttanut Pellervon talous- tutkimus PTT ry:llä itse samanaikaisesti teettämänsä merenkulun kilpailukykysel- vityksen hankkeen käyttöön. Allekirjoittanut on johtanut muodostettua hankkeen ohjausryhmää, jonka muina jäseninä ovat toimineet Lauri Ala-Opas (TEM), Lolan Eriksson (liikenne- ja viestintäministeriö), Freddy Friberg (DNV GL), Hannu Hernesniemi (Huoltovarmuus- keskus), Markku Karkama (opetushallitus), Paavo Kojonen (Navidom Oy), David Lind- ström (SETL), Piia Moilanen (Tekes), Juha Mutru (Satamaoperaattorit), Annaleena Mäkilä (Suomen satamaliitto ry), Heikki Nurmi (LOURA), Janne Peltola (TEM), Niklas Rönnberg (LR), Merja Salmi-Lindgren (Meriteollisuus ry ja Merenkulun säätiö), Ulla Tapaninen (Helsingin kaupunki), Jarkko Toivola (Liikennevirasto), Kimmo Valtonen (ESL Shipping Oy), Valtteri Vento (TEM) sekä Kari Välimäki (Merimieseläkekassa). Ohjausryhmä on hankkeen aikana kokoontunut kuusi kertaa, osallistunut tulevaisuusverstaaseen sekä aktiivisesti neuvonut ja kommentoinut raportin kirjoittajia. Kiitän ohjausryhmän ja Meriliiton puheenjohtajana kaikkia tutkimusten tekijöitä, rahoittajia, ohjausryhmää sekä tutkimukseen osallistuneita ja haastateltuja henki- löitä ja yrityksiä panoksistaan hankkeen onnistumiseksi. TEM:n rahoituspäätöksen tehtävänasettelu sisälsi myös pohdintaa kysymyk- seen, miten meriklusterin taloustiedot saataisiin säännöllisesti päättäjille. Valtio- neuvoston kanslian käynnistyvään vuosien 2016–2020 meripolitiikkaohjelmaan liit- tyy rahoitusinstrumentti, jonka tarkoituksena on muun muassa parantaa meritiedon yleistä saatavuutta, laatua ja yhteiskäyttöä. Turun yliopiston Brahea-keskuksella puolestaan on nyt jo kolmen tutkimuksen kokemukset ja tiedostot ja sillä on par- haat edellytykset suorittaa kustannustehokkaasti säännöllistä klusteritietojen päi- vitystä. Tässä tutkimuksessa Meriliiton roolina oli hankkia tarvittava rinnakkaisra- hoitus klusterin toimijoiden sektoreilta, mitä toimintamallia voitaisiin hyvin käyttää valtioneuvoston kanslian vuosittaisen hankerahoituksen täydentäjänä. Jatkuva oma klusteritiedon päivittäminen on tärkeää senkin johdosta. että EU:n komissio suorituttaa parhaillaan omaa Euroopan meriklusteria koskevaa selvitystä kansallisten tilastolaitostietojen pohjalta, mitkä lähtökohtaisesti tässäkin tutkimuk- sessa todettiin harhaanjohtaviksi. Helsingissä heinäkuun 4. päivänä 2016 Meriliitto – Sjöfartsförbundet ry Mikko NiiNi puheenjohtaja Sisältö Esipuhe..........................................................................................................................................