Musiikkikasvatus The Finnish Journal of Music Education (FJME) Vsk. 12 nro 1 / Vol. 12 nr. 1 2009 Julkaisijat / Publishers Sibelius-Akatemia, musiikkikasvatuksen osasto / Sibelius Academy, Department of Music Education Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunta, musiikkikasvatuksen koulutus- ja tutkimusyksikkö / University of Oulu, Faculty of Education, Center for Music Education and Research Jyväskylän yliopisto, musiikkitieteen laitos / University of Jyväskylä, Department of Musicology Päätoimittaja / Managing Editor Heidi Westerlund, Sibelius-Akatemia / Sibelius Academy Toimitussihteeri / Editorial Assistant Marja Heimonen, Sibelius-Akatemia / Sibelius Academy Ulkoasu ja taitto / Design and Layout Lauri Toivio Toimituksen osoite ja tilaukset / Address and Subscriptions Sibelius-Akatemia Musiikkikasvatuksen osasto PL 86, 00251 HELSINKI Sibelius Academy Department of Music Education P.O. Box 86, FIN-00251 Helsinki Sähköposti / E-mail: [email protected] Tilaushinnat / Subscription Rates Ulkomaille / Abroad: 30 Eur vsk. / Vol. Kotimaahan / in Finland: 25 Eur vsk. / Vol. Opiskelijatilaus / Student subscription: 13 Eur vsk. / Vol. Irtonumero / Single copy: 13 Eur (+ postituskulut / shipping) (sis. alv / inc. vat) Painopaikka ja -aika / Printed by Hakapaino, Helsinki, 2009 ISSN 1239-3908 (painettu / printed) ISSN 2342-1150 (verkkojulkaisu / online media) Klemetti-opiston luovan toiminnan kurssin osanottajat kesällä 1971 Orivedellä. Musiikkikasvatus The Finnish Journal of Music Education (FJME) Vsk. 12 nro 1 / Vol. 12 nr. 1 2009 4 Sisällys / Contents Lukijalle / Editorial . 6 Heidi Westerlund Artikkelit / Articles Tuire Ranta-Meyer Säveltäjä Erkki Melartin pedagogina . 7–26 Terese M. Tuohey Music Education Under the Federal Music Project in the United States: 1935-1943 . 27–35 Olli-Taavetti Kankkunen Vihreä Viserryskone – uusi ääni 1970-luvun suomalaisessa musiikkikasvatuksessa . 36–59 Pirkko Partanen Suomalainen kansakoulunopettaja musiikkikasvattajana . 60–68 Alexandra Kertz-Welzel Paradigms and Paradigm Shifts in German Music Education . 69–83 Marie McCarthy Knowing the past, understanding the present, enlightening the future: values and processes of doing historical research in music education . 84–91 Katsaukset / Reports Kimmo Lehtonen & Antti Juvonen Edistääkö musiikkikasvatus hyvinvointia? . 92–104 Tom’s Column Thomas A. Regelski Music as praxis: Some implications for teachers . 105–107 Ajankohtaista / Actual Ulla-Britta Broman-Kananen Taidealojen tutkimusta arvioitiin . 108–110 Hanna Nikkanen Musiikki ja hyvinvointi evoluutiossa. Tieteen päivät Helsingin yliopistossa 10.1.2009 . 111–114 Olli-Taavetti Kankkunen Nordic Network of Research in Music Education 2009 . 115–117 FJME 2009 / vol. 12 nr. 1 5 Sidsel Karlsen Report from the 2nd International Reflective Conservatoire Conference, Guildhall School of Music & Drama, 28 February – 3 March 2009 . 118 Leena Unkari-Virtanen Abstrakti väitöskirjasta Moniääninen musiikinhistoria. Heuristinen tutkimus musiikinhistorian opiskelusta ja opettamisesta . 119–120 Leena Hyvönen Vastaväittäjän lausunto . 121–124 Kirja-arvio / Review Kimmo Lehtonen Kiinnostavasti musiikkifolosofiasta: Johdatus musiikkifilosofiaan (2008). Toim. E. Huovinen & J. Kuitunen . 125–131 Ohjeita kirjoittajille / Instruction to Contributors . 132 Kirjoittajat / Contributors . 133 Toimitus / Editorial Office . 134 Toimituskunnan lausunnonantajat / Review Readers for the Editorial Board . 134 Musiikkikasvatus 2009 / vsk. 12 nro 1 6 Heidi Westerlund Lukijalle / Editorial usiikkikasvatuksessa historial- seen. Tarjoamme lehtemme lukijoille myös linen tutkimus on viime vuo- kansainvälisiä tutkimuksia mallintamaan sikymmeninä ollut selvästi historiallisen tutkimuksen kirjoa ja rikkaut- vähäisempää kuin muutama ta. Artikkelissaan Terese Tuohey kuvaa kuin- vuosikymmen sitten. Kansain- ka Yhdysvalloissa viranomaiset ratkaisivat välisesti tutkimuskenttää lei- toisen maailmansodan jälkeistä kriisiä mu- maa kiinnostus erilaisiin laa- siikin ja musiikkikasvatuksen avulla. Ale- dullisiin lähestymistapoihin, xandra Kertz-Welzel analysoi saksalaisen erityisesti narratiiviseen tutkimukseen. musiikkikasvatuksen eri vaiheita paradig- MEdelleen osa tutkijoista tekee niin sanot- makäänteinä, joihin löytyy analogioita myös tua kvantitatiivista tutkimusta kuitenkin suomalaisesta kasvatusmaailmasta. Marie yhä enenevässä määrin yhdistäen sekä laa- McCarthyn artikkeli tarjoaa menetelmäl- dullista että määrällistä otetta. Niin ikään lisiä näkökulmia historiallista tutkimusta filosofisella tutkimuksella on pieni mutta suunnittelevalle opiskelijalle. sitäkin uskollisempi kannattajajoukkonsa. Kolmanneksi haluamme kerätä viime- Historiallisen tutkimuksen status on sen aikaista historiallista tutkimusta ja tehdä sijaan ollut selvässä laskussa. näkyväksi niiden harvojen suomalaisten Erityisesti Suomessa historiallinen tut- tutkijoiden työtä, jotka marginaalisuudes- kimus muodostaa murto-osan opinnäyt- ta huolimatta ovat olleet kiinnostuneita teistä ja muista tutkimuksista. Tutkimus- suomalaisen musiikkikasvatuksen taakse alamme on nuori ja musiikinkasvattajat jääneestä ajasta. Tuire Ranta-Meyerin väi- ovat kiinnostuneempia nykyisista tai jopa töskirjaan perustuva artikkeli Erkki Me- nykyistä paremmista kasvatuskäytäntöistä lartinista analysoi mielenkiintoisesti peda- kuin traditioista tai aiemmista saavutuk- gogin ja johtajan yhteennivoutunutta am- sista. Voidaan väittää, että musiikkikasva- mattikuvaa, kun taas Olli-Taavetti Kank- tuksen historia on kaikkineensa marginaa- kusen artikkeli ‘Vihreä Viserryskone’ ku- lisen tutkimuskenttämme marginaalissa. vaa yksityiskohtaisesti musiikkikasvatuk- Käsillä oleva Musiikkikasvatus-lehden sen lähihistoriaa, Ellen Urhon ja Liisa Ten- numero on omistettu musiikkikasvatuk- kun elämäntyötä. Haluamme tämän tee- sen historialliselle tutkimukselle. Tähän on manumeron kautta osallistua myös Kou- monta syytä. Ensinnäkin oman ammatti- lujen musiikinopettajien 100-vuotisjuhlaan alan historian, sen traditioiden ja aatteel- ja teemavuoteen. Pirkko Partasen artikke- listen virtausten tuntemus voidaan nähdä li suomalaisista kansakoulunopettajista avaa edellytyksenä alan kehitykselle ja nyky- perusopetuksen todellisuutta jopa sadan päivän musiikkikasvatuksen syvälliselle vuoden takaa. ymmärtämiselle. Jotta voimme ymmärtää, Kuten aiemmissa lehdissä, myös tämän mitä on suomalainen musiikkikasvatus, lehden teemanumeroon sisältyy joukko tulee tietää jotain niistä ongelmista ja rat- katsauksia ja muita ajankohtaisia kirjoituk- kaisuista, jotka ovat haastaneet meitä edel- sia. Lisäksi lehti aloittaa vakituisen kolum- tävät sukupolvet. Suomalaisen musiikki- nin, jossa pitkään Suomessa asunut, ame- kasvatuksen tutkimuksella on paljon teh- rikkalainen emeritus professori Thomas tävää tältä osin. Regelski esittää argumenttinsa musiikki- Toiseksi haluamme tämän lehden tee- kasvatuksen teoretisoinniksi. manumeron avulla kannustaa nuoria tut- kijoita historiallisten näkökulmien avaami- Heidi Westerlund / päätoimittaja FJME 2009 / vol. 12 nr. 1 7 Tuire Ranta-Meyer Säveltäjä Erkki Melartin pedagogina Johdanto uomalaisessa musiikinhistori- josta tälle lahjakkaalle säveltäjälle koitui ankirjoituksessa keskeisessä sekä taiteellinen että inhimillinen esto”. asemassa ovat perinteisesti Siis sen sijaan, että olisi pohdittu niitä olleet säveltäjät, teokset, tyy- ominaisuuksia, joiden perusteella “kära lit ja musiikkielämän julkiset stora bror Sibelius” piti Melartinia hienos- instituutiot kuten orkesterit, tuneena, kerrassaan upeana ihmisenä, ko- oppilaitokset ja vaikkapa mu- rostetaan hänen olleen jotenkin outo, sekä siikkiseurat. Kuten Jukka Sar- taiteellisesti että inhimillisesti estynyt mu- jala (2003, 17) on todennut, musiikintut- siikkielämän kummajainen. Tawaststjerna Skijat ovat aiemmin nähneet tehtäväkseen ehättää vielä mitätöidä Melartinin keskei- lähinnä hankkia ja välittää tuntemusta sen tuotannon osan kirjoittamalla: “Sel- “suurista säveltäjistä” ja heidän teoksistaan, lainen inspiraatiotaiteilija kuin oli, Sibe- mutta myös huolehtia menneisyyden mu- lius joutui nostalgisen – ja ehkä hieman siikkiperinnön säilyttämisestä tuleville ironisenkin tunnelman valtaan kohdates- polville. Sibeliuksen aikalainen Erkki Me- saan säveltäjän, joka noudatti säännönmu- lartin (1875–1937) on lähes aina mainittu kaisia työaikoja. Mutta myöhemmin osoit- Suomen musiikkielämää koskevissa yleis- tautui, ettei Melartin koskaan saavuttanut teoksissa ja instituutiohistorioissa, koska tyydyttävää sinfonista tekniikkaa.” (Ibid., hän oli nimenomaan säveltäjä ja samalla 184.) Sibelius-Akatemiaksi myöhemmin kehit- Tämän artikkelini taustalla näkemys tyneen oppilaitoksen pitkäaikainen johta- kulttuurista laaja-alaisena ilmiönä. Se näh- ja. Kuva hänestä on kuitenkin jäänyt val- dään tapana, jolla menneisyyden ihmiset juksi ja ristiriitaiseksi. Historian lehdillä ovat olleet vuorovaikutuksessa ympäris- hän esiintyy säveltäjänä ja ihmisenä haa- tönsä kanssa (Salmi 2002, 10). Myös mu- listuneena, jopa säälittävänä hallintotöihin siikinhistorian tutkimuksessa on nykykä- siirtyneenä hahmona, kun arvostusten sityksen mukaan tärkeää tarkastella mu- vaihteluissa hänen sävellystuotantonsa ei siikkia sosiohistoriallisessa kontekstissaan. ole saanut varauksetonta asemaa konsert- Musiikinhistoriaa on syytä avartaa muun tielämässämme. Esimerkiksi Erik Tawast- historiantutkimuksen, kulttuurihistorian, stjernan Sibelius-monografiassa ne muu- “uusien historioiden” ja muiden tieteiden tamat kohdat, joissa Melartinia sivutaan, suuntaan, jottei se köyhdy faktojen keräi- jättävät