KAUHAJOKI - KAUHAVA PALVELUTASOSELVITYS Käyttäjälähtöisellä ja vaiheittaisella kehittämisellä suunnataan kohti vuoden 2040 liikennejärjestelmän tavoitetilaa Kauhajoki-Kauhava kehityskäytävä on Etelä-Pohjanmaan valtasuoni, jonka muodostuu valtatiestä 19 ja kantatiestä 67 sekä Seinäjoki-Oulu ja Kaskisten radasta. Seinäjoen seu- dun vetovoima tekee käytävästä nimensä mukaisesti Etelä-Pohjanmaan vilkkaimmin ke- hittyvän yrittämisen ja asumisen alueen. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on laatinut Kauhajoki-Kauhava palvelutasoselvityksen 2013-2014 tiiviissä yhteistyössä alueen kuntien sekä Etelä-Pohjanmaan liiton kanssa. TAVOITETILA 2040 Joukkoliikenteen kulkumuoto-osuus ja asiakasmäärä ovat kasvaneet. Vuorotarjonta on nykyinen etl parantunut ja keskitetty nopeille reiteille (run- uusi etl kolinjoille). Lipputuotteita ja informaatiota ke- hitetään tietoteknisten sovellusten mahdollis- 2-kaistatie (määrävälein ohituskaistoja) tamalla tavalla. 2+2-tie 2+1-tie Keskustaajamia ja asemanseutuja 2-kaistatie tiivistetään ja täydennetään tukemaan joukkoliikennettä ja arkiliikkumista 2-kaistatie (50 km/h) kävellen ja pyöräillen n. 3 km säteellä. Ilmajoki MAAKUNNAN VALTASUONI Kurikka Kävellen ja pyöräillen p ETELÄÄN JA POHJOISEEN helposti runkolinjojen tai rautatieasemille. Valtatie 19 on valtatien 3 jatkeena oleva dollistaa asioinnin ilm a lueellisesti ja valtakunnallisesti merkittävä raskaan liikenteen pohjois-eteläsuuntainen kuljetuskäytävä. Kantatien 67 asemaa pit- kämatkaisten kuljetusten kannalta korostaa Laadukkaat rinnakkaiset yhteys Kaskisten syväsatamaan sekä Satakun- tie- ja katujärjestelyt taan ja siellä oleviin satamiin kantatietä 44 pitkin. Helsingin ja Oulun välinen Seinäjoen kautta kulkeva ratayhteys kuuluu EU-komis- sion määrittelemään TENT-T ydinverkkoon. Kaskisten rata säilytetään Seinäjoelle kaavailtu logistiikkakeskus Roves liikennetarpeen edellyttämässä kunnossa itäisen ohikulkutien kupeessa tuo lisää mah- dollisuuksia kuljetusten optimointiin. Kauhajoki PENDELÖINTIÄ JA KULJETUKSIA Valtatie 19 ja kantatie 67 ovat Etelä-Pohjan- Kauhava maan maakunnan päätieverkon tärkeimpiä Seinäjoki-Oulu radalla on kak- liikenneväyliä henkilöliikenteen ja kuljetus- soisraide koko kehityskäytävällä. ten kannalta. Seinäjoen seutu asuinaluee- Asemien seutujen maankäyttöä te- na houkuttelee Tilastokeskuksen väestöen- hostetaan entisestään. Henkilö- ja nusteen perusteella 9 000 uutta asukasta tavararatapihat eriytetään. Bussi- vuoteen 2025 mennessä tarjoamalla asumi- liikennettä täydentää junaliikenne sen mahdollisuuksia ydinkeskustasta maa- Seinäjoki-Lapua-Kauhava. seudun rauhaan. Kutsuohjattu- tai cityliikenne Kauhajoen ja Kauhavan välisellä työpaik- palvelee Lapuan taajamaa. kavyöhykkeellä kantatien 67 ja valtatien 19 suunnassa viiden kilometrin säteellä sijait- Lapua see yli 70 % alueen yritystyöpaikoista, mikä aiheuttaa vahvoja pendelöintivirtoja sekä maakuntakeskukseen Seinäjoelle että mui- Kantatielle ja valtatielle ei synny hin käytävän kuntiin. Pendelöijät ovat suurin uusia liittymätarpeita ja liitty- tienkäyttäjäryhmä käytävällä Kurikan ja mien määrä vähenee. Kauhavan välillä. Kantatie 67 Kauhajoen ja Kurikan välillä hallitsevin käyttäjäryhmä sen Seinäjoella paikallisliikenne yhdistää sijaan on ostos- ja asiointimatkat. Valtatiellä matkat junalle tai runkolinjoille. 19 Kauhavan pohjoispuolella on vapaa-ajan- liikenteen osuus suuri. Mm. PowerParkin hu- Seinäjoki vipuisto toimii kesäisin alueen veto naulana. Maakunnan tärkeimmät teollisuus- ja logis- tiikka-alueet ovat keskittyneet käytävälle, pääsee turvallisesti ja josta on monipuoliset logistiset yhteydet n linja-autopysäkeille ympäri maata. Valtatiellä 19 korostuvat var- Palveluverkko mah- an autoa. sinkin ylimaakunnalliset etelä-pohjoissuun- taiset kuljetukset. Kantatiellä 67 liikkuu pitkien kuljetusten lisäksi myös paljon pai- kallisten yritysten kuljetuksia. Kehityskäytävän käyttäjien kannalta tärkeim- miksi palvelutasoon vaikuttaviksi tekijöiksi on tunnistettu koko käytävällä turvallisuus, ennakoitavuus sekä hallittavuus. Vapaa-ajan- matkoilla korostuu lisäksi mukavuus. Kävel- len, pyöräillen ja joukkoliikenteellä tehtyjen työ- ja asiointimatkojen kannalta tärkeitä ovat myös yhteydet ja liityntäyhteydet. VAIHEITTAIN KOHTI TAVOITETILAA Tavoitetila 2040 on saavutettavissa vaiheit- Ensimmäiseen vaiheeseen vuoteen 2025 tain. Lähivuosina toteutettavat pikatoi- mennessä toteutettaviksi toimenpiteiksi menpiteet toimivat ensiapuna ennen en- on koottu hankekokonaisuuksiksi tavoit- simmäisen vaiheen toimenpiteitä teisiin nähden vaikuttavuudeltaan kaik- kein tehokkaimmat toimenpiteet: Pikatoimenpiteisiin lukeutuvat liiken- neturvallisuuden kannalta ensisijaiset kohteet sekä viisasta liikkumista e distävät Kävelyn pyöräilyn ja liikenteen hallinta toimenpiteet. (puuttuvia yhteyksiä, alikulkutarpeita, vaihtuvat nopeusrajoitukset) Turvallisuus (vilkkaimpien nelihaaraliit- Turvallisuuden parantaminen tymien porrastamisia T-liittymiksi ja rin- Kauhajoki-Kurikka nopeusrajoituksen nakkaistiestön kehittäminen ja Koveron laskeminen ja valaistus Aronkylä-Sor- eritasoliittymä) varinkyläntie Työmatkaliikenteen sekä kuljetusten Tuiskulan liittymän parantaminen ennakoitavuus (ohituskaistaosuuksia ja Koveron liittymän porrastus 2+2-osuuden jatkaminen Atrialle saak- ka, valtatie 3 liittymäparannus Kurikan Kiertoliittymä Hyllykallion eritasoliit- kohdalla) tymän ramppien päihin Lapuan eritasoliittymien parantamiset Automaattinen liikennevalvonta Seinäjoki-Lapua Viisaan liikkumisen edistäminen Yhteyshenkilöt Joukkoliikenteen palvelutason paran- Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus taminen keskitasolle kehityskäytävällä Jarmo Salo ja pysäkkien parantaminen, juna- ja bussilippujen yhteiskäyttöisyys, jouk- [email protected] koliikenteen informaation ja tiedotta- misen lisääminen Ramboll Finland Oy Kunnissa tai viranomaisten ja kuntien Vesa Verronen yhteistyönä käynnistettäviä selvityksiä [email protected] tai toimintatapoja (mm. joukkoliiken- teen liityntästrategian laatiminen, käve- lyn ja pyöräilyn kehittämissuunnitelmat ja tavoiteverkot).