4.4 JÄRVENSIVU Järvensivun kaupunginosan rautatien ja Iidesjär- Järvensivun esikaupungin alku sijoittuu 1890- ven väliin rajautuva vanha peltoalue rakennettiin luvulle, jolloin Kyttälän saneerauksessa muutta- kansakoulua ja yksittäisiä kiinteistöjä lukuun otta- maan määrätyt asukkaat siirtyivät kaupungin rajo- matta vuosien 1954 ja 1964 välillä. Rakennuskanta jen ulkopuolelle. Tällöin taajaväkisiä yhdyskuntia käsittää kerrostaloalueen ja pientaloalueen, jotka muodostui mm. Messukylään kuuluvalle Järven- ryhmittyvät alueen keskiosaan jäävän puistoalu- sivulle, mistä Järvensivun rusthollin omistaja een ympärille. Selvitysalue kattaa vain länsiosaan vuokrasi tontteja Kalevankankaan kitukasvuisesta keskittyvän kerrostaloalueen ja siihen liittyvän rinteestä rautatien pohjoispuolelta. Paikan sai 1970-luvun pienteollisuusalueen. Radan pohjois- valita aluksi mielensä mukaan ja nopeasti rinteen puolelle sijoittuva ja aina 1890-luvulta nykypäi- suuntaisesti levinneeseen yhdyskuntaan rakentui viin rakennettu pientaloalue ei kuulu selvityksen noin 1000 neliön (5 kapanalaa) tontteja noin sata. piiriin. Järvensivun koulu valmistui peltovainion itäpää- hän vuonna 1909 ja sen lisärakennus 1911. 4.4.1 Alueen historia ja 1890-luvun asutus ja ajan asutukseen liittyvät pien- rakentuminen verstaat keskittyivät pääosin radan pohjoispuo- Pyhäjärveen lyhyen Viinikanojan kautta vetensä lelle, yleensä rinteeseen muodostuneiden tielinjo- laskevan Iidesjärven pohjoisranta ja osa eteläran- jen varrelle. Radan eteläpuolelle, viljelymaiseman taa kuuluivat keskiajalla Järvensivun kylän maihin. länsireunalle sijoittui tiilitehdas ja 1900-luvun Kylän muodostanut yksinäistalon rintapellot alkupuolella itäreunalle Järvensivun kansakoulu. keskittyivät rantamaisemaan, varsinaisen kyläton- Asutusta edusti lähinnä nykyisen Turjankadun tin sijaitessa ainakin 1700-luvulla pohjoisrannalla pohjoispuolelle syntynyt pieni ryhmä palstatiloja. rantapeltojen keskellä. Iidesjärven etelärannalla Länsipäähän ns. Etu-Järvensivulle kehittyi tiiliteh- oli isojaosta alkaen kylään kuulunut Nekalan taan jälkeen 1920- ja 1940-luvulla rakentunut laaja talo, joka myöhemmin kuului osana Hatanpään teollisuuskeskus, jonka keskeisiä toimijoita oli kartanon laajoihin viljelymaihin. Kylävainion osuusliike Voiman elintarviketuotannon rakennuk- pohjoispuolella rantapellot rajoittuivat jyrkästi set. Järvensivun omakotitontteihin perustunut nousevaan Kalevankankaan harjuun. Tampereelta asemakaava laadittiin 1936. Tällöin myös avoimina Haapamäen kautta Pohjanmaalle vievä ratalinja säilyneet rantapellot olisi lohkottu omakotiton- rakennettiin pellon ja metsän rajapintaan 1880- teiksi. Kaupunkiin alue liitettiin 1922 ja kaupungin luvulla. omistukseen Järvensivun tila siirtyi 1949. Kuva: Tarkastelualuieen likimääräinen rajautuminen. Viistokuva Lentokuva Vallas Oy 76 Sotavuosina rakentaminen väheni Tampereella ja kaikki kaupunkialueen pellot tarvittiin ruokahuol- lon turvaamiseksi. Järvensivun rantapellot olivat sodan ajan vuokrattuna viljelypalstoiksi. Sotien jälkeen kaupunginosan asemakaavaan tehtiin muutoksia. Näissä suunnitelmissa rantapelloille sijoitettiin 51 omakotitaloille tarkoitettua vuokra- tonttia, yksi liiketontti ja kymmenkunta kerrosta- lotonttia. Kuva: karttaote vuoden 1909 Senaatinkartasta. Kaupungin rajan Kuva: Ote vuoden 1953 peruskartasta. Järvensivun peltoalue on vielä ulkopuolelle sijoittuva Järvensivun esikaupunki keskittyi tällöin van- avoin. Etu-Järvensivun teollisuusalue sijoittuu Iidesjärven luoteiskul- haan tapaan viljelyyn kelpaamattomalle alueelle, Kalevankankaan malle, Pohjanmaan radan molemmin puolin. Lähde: Maanmittauslai- rinteeseen, rautatien pohjoispuolelle. Tutkimusalueen länsipäässä oli tos. tällöin alava, savipohjainen niittyalue, jossa toimi muutamia vuosia 1800-luvun lopulla tiilitehdas. Järvensivun rusthollin pihapiiri sijaitsi rannasta tulevan tielinjan päässä, välittömästi radan pohjoispuolella. Lähde: Kansallisarkisto. 77 Uusi asemakaava ja selkeä keskusta Järvensivulle Järvensivun uuden asemakaavan pientaloval- torin eteläreunan kaartuva rakennusosa jätettiin taisen kaupunginosan keskustaksi tarkoitetun pois risteyksestä. Rakennuksiin liitetään uutena kaavan laati Tampereen asemakaavaosastolla osana matala liikesiipi ja autotallisiipi. Kerrostalot Aaro Alapeuso ja se hyväksyttiin 1956. Kyseessä valmistuvat 1963 ja 1964. Turjankadun pohjoispuo- oli vuoden 1936 omakotikaavan länsiosan muutos. lella oleva kolmikerroksinen kerrostalo valmistuu Alapeuson kaava edustaa ajan kaavoitusihan- 1964. teiden mukaisesti pienen kerrostaloilla ja torilla osoitetun aluekeskuksen, asumasolun idean Turjankadun ja Kuikankadun risteykseen, puis- sovittamista kapealle radan ja vesistön rajaamalle ton yhteyteen tarkoitettu visuaalisesti keskeinen peltoalueelle. julkisen rakentamisen tontti muutettiin kerrosta- lotontiksi ja sille valmistui 1973 kolmikerroksinen Kaavassa 2-3 kerroksiset asuin- ja liikerakennuksille elementtikerrostalo selkeine parkkialueineen. tarkoitetut kerrostalokorttelit sijoittuvat rannan ja Alueen länsipäähän 1970-luvulla kaavoitetun pien- rinteen suuntaisesti alueen keskustaan. Pääkadun teollisuusalueen neljä tuotantotilaa valmistuivat muodostavaan Turjankatuun liittyy tori ja viher- vuosina 1973-1979. alue, joka edustaa pienimuotoisenakin keskus- puiston ideaa. Kaavassa Turjankadun kerrostalot Asemakaavan keskeiset katuaukiot ovat nykyisin esitetään pitkinä, porrastettuna kolmikerroksi- pääosin parkkipaikkoina. Turjankadun katutilaa sina lamellitaloina. Kaavamääräyksiä tarkistettiin on uudistettu 2000-luvulla istutuksilla ja mukula- kuitenkin jo kaavan vahvistamisen yhteydessä kiveyksellä, jotka edustavat uutta elementtiä kult- ja tällöin maaperän huonon kantavuuden vuoksi tuurimaisemassa. Turjankadun eteläreunan kerrosluku korotettiin kolmesta kerroksesta kuuteen. Kerrostalokortte- Järvensivun kerrostalojen läheinen yhteys leiden pohjoispuolelle sijoittuu kaavassa pientalo- vanhempaan teollisuuteen katosi 2000-luvun jen tonttialue, joka pohjautuu vanhempaan 1900- vaihteessa, jolloin alueen länsipuolelle sijoittuva luvun alun paikalla olleeseen pientaloalueeseen. elintarviketeollisuuden keskittymä purettiin yksit- täistä lämpökeskusta ja leipomoa lukuun otta- Viheralueilla on vahva rooli kaavassa. Ne rajaa- matta kerrostalo- ja toimistotalojen tieltä. vat alueen selkeästi irti ympäröivästä rautatie-, vesistö- ja teollisuusalueympäristöstä. Asema- kaavaan olennaisesti kuuluva aukio näkyy Turjan- kadun levennyksenä, liittyen kortteleiden väli- seen puistoon. Toinen aukio muodostuu alueen sisäisen pääkadun muodostavan Turjankadun ja Kuikankadun risteykseen. Risteyksen itäpuolelle, puistoalueen reunaan oli sijoitettu tontti julkiselle rakennukselle, joka liittyy viereiseen, 1954 hyväk- syttyyn omakotialueen asemakaavaan. Kaavan vahvistamisen jälkeen rakentaminen alkaa kaupunginpuoleisesta korttelista. Sen kaksiker- roksiset puukerrostalot valmistuivat vuosina 1957- 1962. Korttelin Turjankadun puolella olevat kuusi- kerroksiset kerrostalot valmistuivat vuosina 1959 ja 1960. Kerrostaloihin ei kuulu autotalleja, ja ajalle tyypilliset liiketilat sijoittuvat vielä rakennusten Kuva: Pellolle rakennetut ja kuusikerroksiksi korotetut Turjankadun ker- ensimmäiseen kerrokseen. Turjankadun ja Kuikan- rostalot muodostivat alkuperäistä suunnitelmaa vahvemman kiintopis- kadun risteykseen rakennettujen kerrostalojen teen pientaloalueen yhteydessä. Myöhemmin kasvillisuus on pehmentä- kohdalla kaava tarkastettiin. Tällöin kaksi tonttia nyt kerrostalojen asemaa maisemassa. Kuva: Ilkka Laitinen 1976, Tampere- seuran kuva-arkisto. yhdistettiin ja rakennukset sijoitettiin kohtisuo- raan kulmittain. Aikaisemmassa kaavassa esitetty 78 Kuva: Uusi ja vanha. Taustalla, vuonna 1960 valmistuneet 2-kerroksiset, rapatut ja aukkojulkisivuiset kerrostalot liittyvät vielä rakennustyyppinä jälleenrakennuskauden rakentamiseen, etualalla vain kolme vuotta myöhemmin rakennettu kuusi- kerroksinen, elementtirakenteinen, teollisilla materiaaleilla ja nauhajulkisivuilla varustettu kerrostalo katsoo jo kohti uut- ta aikaa. Taloon liittyvä liike- ja autotallisiipi edustaa nousevaa elintasoa ja kaupan tilatarpeen kasvua, joka jo muutamaa vuotta myöhemmin johtaa suuriin uusien pääteiden varsille sijoittuviin automarketteihin. Kuva: Pekka Halme 1963, Tampe- re-Seuran kuva-arkisto. Kuva: Sama paikka syksyllä 2010. Julkisivun eteen istutetut kuuset tulevat aikanaan muodostamaan pystyelementin vah- vasti horisontaalisessa julkisivussa. 79 Asemakaava Kuva: Vuonna 1955 laadittu Järvensivun asemakaava 80 Rakennusvuosikartta RAKENNUSVAIHE 1950 -1960 RAKENNUSVAIHE 1960 -1970 RAKENNUSVAIHE 1970 -1980 81 4.4.2 Maisemarakenne Järvensivun alue on rakentunut jääkauden nukset ottavat roolin suurmaisemassa, kun taas muodostaman Kalevankankaan harjualueen eturivissä olevat herkät kaksikerroksiset puutalot juurelle murroslaaksoon. Maasto nousee loivasti luovat alueelle identiteettiä lähempää tarkastel- Iidesjärven rantakadulta pohjoiseen kohti 1880- taessa. 1970-luvulla rakennettu betonielementti- luvulla rakennettua rautatietä, jonka jälkeen rinne talo katkaisee yhteyden Turjankadun päätteenä alkaa nousta melko jyrkästi. Harju ja ranta mahdol- olevalta aukiolta Järvensivun suureen puistoalu- listavat voimakkaan maisemallisen otteen alueen eeseen. Puisto liittyy Iidesjärven rantamaisemiin, suunnittelussa ja rakentamisessa. Toisaalta kapea jotka ovat arvokasta luonnonympäristöä. ja suhteellisen voimakkaasti liikennöity kaistale on haastava alue asuinympäristölle. Tarkastelualueen kerrostalojen lisäksi suurmaise-