ISÄNMAAMME KEISARI ELIITIN KANSALLISEN IDENTITEETIN MURROS JA SUOMALAISEN ISÄNMAAN RAKENTUMINEN AUTONOMIAN AJAN ALUSSA KATI KATAJISTO Esitetään Helsingin yliopiston humanistisen tiedekunnan suostumuksella julkisesti tarkastettavaksi päärakennuksen auditoriassa XII lauantaina 31. toukokuuta 2008 klo 10. ISBN 978-952-92-3531-5 (nid.) ISBN 978-952-10-4593-6 (PDF) Yliopistopaino Helsinki 2008 2 Esipuhe Tekijä haluaa kiittää rahoittajia, jotka ovat mahdollistaneet tämän väitöskirjan tekemisen. Tutkimus lähti liikkeelle Niilo Helanderin säätiön myöntämällä apurahalla, jonka jälkeen tutkimusta oli mahdollista jatkaa Suomen Kulttuurirahaston, Wellamo Paasikiven rahastosta myönnettyjen apurahojen turvin. Tekijällä on ollut ilo työskennellä myös palkallisena tutkijana professori Markku Kuisman johtamassa, Suomen Akatemian rahoittamassa Eliitit ja yhteiskunnan muutos – projektissa sekä FT Kirsi Warpulan johtamassa Suomen Akatemian rahoittamassa projektissa Transgressing Gender Norms and the Nature of the Family . Tekijä on myös saanut Helsingin yliopiston väitöskirjan loppuunsaattamisapurahan. Lisäksi eri rahoittajatahot ovat mahdollistaneet matkat ulkomaisiin konferensseihin ja arkistoihin. Kiitos tästä kuuluu Suomalais-ruotsalaiselle kulttuurirahastolle, Alfred Kordelinin Yleiselle Edistys- ja sivistysrahastolle ja Helsingin yliopiston Kanslerin matkatuelle. Haluan esittää suuret kiitokseni myös väitöskirjan ohjaajalle, professori Markku Kuismalle, joka otti minut mukaan eri aikakauden eliittejä tutkivaan projektiinsa ja jonka asiantunteva ohjaus kantoi alusta loppuun. Akateemisen avarakatseisesti ja kärsivällisesti hän tuki alun haparoivasta tutkimusaiheen- ja kysymyksenasettelun valinnasta aina väitöskirjan viime metreille, jolloin työn valmistuminen on venynyt ja venynyt, vaikkakin hyvästä syystä – iloisten perheuutisten johdosta. Haluan kiittää myös yliopistonlehtori Panu Pulmaa, jonka asiantunteva ja ystävällinen avustus oli erittäin tärkeää väitöskirjan loppuunsaattamisessa. Lämmin ja suuri kiitos kuuluu myös FT Kirsi Warpulalle, jonka kaikkinainen akateeminen ohjaus aina seminaari –työni ajoista väitöskirjan loppuun asti on ollut ensiarvoisen tärkeää. Kiitos myös kaikille Historian laitoksen tutkijoille mielenkiintoisista ja mieltä avartavista keskusteluista, erityisesti entisille huonetovereilleni Marja Jalavalle, Niklas Jensen- Eriksenille, Milka Sunellille ja Jukka Relanderille. Väitöskirjani esitarkastajina ovat toimineet professori Max Engman ja dosentti Raimo Savolainen, joita kiitän työni parannusehdotuksista. Vastaväittelijäksi on lupautunut dosentti Juhani Mylly, jota kiitän tehtävän vastaanottamisesta ja kärsivällisyydestä odottaa työni lopullista valmistumista. Kiitos myös Konsta, Akseli ja Harri! Kati Katajisto, Helsingissä helmikuussa 2008 3 4 SISÄLLYSLUETTELO 1 AUTONOMIAN AJAN ALKU KANSALLISEN IDENTITEETIN MURROSKOHTANA 7 1.1 Millaiseksi sellaisen kansan kohtalo olisi muodostunut................................................. 7 1.2 Suomalaisia, ruotsalaisia vai venäläisiä?..................................................................... 13 1.3 von Willebrandin sukupiiri......................................................................................... 18 1.4 Kirjeet aikansa valottajina .......................................................................................... 23 1.5 Kansallisen identiteetin konstruktio ............................................................................ 28 2 VOIMISTUVA PROVINSSI-IDENTITEETTI? ............................................................... 40 2.1 Menneisyyden painolasti ja nykyisyyden katse........................................................... 40 2.2 Venäjän varjo Suomen yllä?....................................................................................... 43 2.3 Taloudellinen patriotismi Suomessa ........................................................................... 50 2.4 Patriotismi – kuningas, isänmaa ja kotiseutu............................................................... 55 3 SUOMEN SOTA – LAPSIPUOLENA BARBAARIN KYNSISSÄ?................................. 62 3.1 Fatalismia vai valistusrationalismia ............................................................................ 62 3.2 Ruotsin kuningas-isä hylkää? ..................................................................................... 70 3.3 Eron vetäminen barbaariseen Venäjään ...................................................................... 79 4 EPÄVARMAT OLOT JA LUOTTAMUKSEN MUODOSTUMINEN KEISARIIN......... 86 4.1 Suomen Pietarin lähetystö .......................................................................................... 86 4.2 Porvoon maapäivät..................................................................................................... 97 4.3 Upseerilähetystö....................................................................................................... 105 4.4 Keisari-isän alamaisia – Suomen kansalaisia ............................................................ 115 4.5 Jumalainen ja niin kuolevainen................................................................................. 126 4.6 Omat sisäiset riidat – keisari-isän huonot lapset........................................................ 134 5 SUOMALAISUUDEN UUSI MÄÄRITTYMINEN........................................................ 149 5.1 Aleksanteri I:n merkitys ........................................................................................... 149 5.2 Venäläiset versus suomalaiset – kateelliset sisarpuolet ............................................. 161 5.3 Suomen johtomiesten nuorallakävely – rajanveto ja lähentyminen Venäjään ............ 174 5.4 Ero uuteen "pikku-bernadottelaiseen" Ruotsiin......................................................... 187 5.5 Suomen johtomiesten suhtautuminen ja samaistuminen Suomen kansaan................. 203 6 SUOMEN UUSI EPOOKKI ........................................................................................... 216 6.1 Raskas vastuu isänmaasta......................................................................................... 216 6.2 Yhdessä viimeiseen mieheen asti.............................................................................. 222 6.3 Isänmaan etu ennen kaikkea ..................................................................................... 225 5 6.4 Uhrautuminen isänmaan puolesta ............................................................................. 233 6.5 Kansakunnasta valtio-kansakunnaksi........................................................................ 241 6.6 Säätyidentiteetistä kansalliseen identiteettiin?........................................................... 249 7 Yhteenveto – Isänmaamme keisari .................................................................................. 254 Summary ........................................................................................................................... 257 Lähdeluettelo ..................................................................................................................... 259 Opinnäytetyöt .................................................................................................................... 262 Painetut lähteet .................................................................................................................. 263 Kirjallisuus ........................................................................................................................ 265 6 1 AUTONOMIAN 1 AJAN ALKU KANSALLISEN IDENTITEETIN MURROSKOHTANA 1.1 Millaiseksi sellaisen kansan kohtalo olisi muodostunut... "Totuuden ääni on vahva, ja se on kyllä tavallista tyhmempi tai ilkeämpi, joka ei näe tai tahdo nähdä keisarin yhtä armollista kuin viisasta ja jaloa tarkoitusta kansan yhdistämiseksi ja onnellistuttamiseksi. Millaiseksi sellaisen kansan kohtalo olisi muodostunut, jos huomattava määrä sen poikia olisi pakotettu viha sydämessään luopumaan isänmaastaan liittyäkseen sen luonnollisiin vihollisiin ja suuri joukko kunniallisia perheitä olisi saatettu suurimpaan kurjuuteen. Jumala, olkoon meidän keisarimme ikuisesti ylistetty ja siunattu siitä, että tämä tapahtui meidän onneksemme ja niin täydellisesti hoidettuna. Lopun voi tehdä meidän oma viisautemme, mutta siihen tarvitaan kaikkien kunnollisten keskeytymätöntä ponnistelua." 2 Näin vahvoin sanoin kuvaili kenraaliadjutantti August Fredrik Palmfelt tunnelmiaan reilun vuoden kuluttua siitä, kun Venäjä, maan entinen arkkivihollinen, oli valloittanut Suomen Ruotsilta. Miten tähän oli päädytty? Helmikuun 21. päivänä vuonna 1808 Venäjän keisarikunnan joukot hyökkäsivät Ruotsin valtakunnan itäiseen osaan. Raja ylitettiin nykyisen Suomen kohdalta, Kymenlaaksossa. Venäläisten ylipäällikkönä toimi kenraali kreivi Friedrich Wilhelm von Buxhoevden. Suomen alueella ylipäällikön tehtäviä hoiti iäkäs kenraaliluutnantti Carl Nathanael af Klercker, joka oli laittanut omin päin Suomen joukot liikekannalle ennen kuninkaan käskyä. Ruotsin hallitsija, Kustaa IV Aadolf, oli Pietarin- lähettiläänsä Curt von Stedingkin varoituksista huolimatta viivytellyt käskyn antamista, jolloin af Klercker oli von Stedingkiltä saamansa varoituskirjeen nojalla ryhtynyt omalla vastuullaan alustaviin toimenpiteisiin. Kustaa IV Aadolf oli kuitenkin asettanut salaisen sotavalmistelukunnan 11. tammikuuta tilanteen edellyttämien puolustustoimien ehdottamiseksi, vaikka hän ei halunnutkaan uskoa lankonsa, keisari Aleksanteri I:n, ryhtyvän sotaan Ruotsia vastaan. 3 1 Autonomia -käsitettä käytetään