Musiikkikasvatus The Finnish Journal of Music Education (FJME) FJME 01 2017 Vol. 20 Julkaisijat | Publishers Sibelius-Akatemia, Taideyliopisto, Musiikkikasvatuksen, jazzin ja kansanmusiikin osasto | Sibelius Academy, University of the Arts Helsinki, Faculty of Music Education, Jazz and Folk Music Suomen Taidekasvatuksen Tutkimusseura Päätoimittaja | Editor-in-chief Heidi Westerlund, Sibelius-Akatemia, Taideyliopisto | Sibelius Academy, University of the Arts Helsinki Vastaava toimittaja | Managing editor Marja Heimonen, Sibelius-Akatemia, Taideyliopisto | Sibelius Academy, University of the Arts Helsinki Ulkoasu ja taitto | Design and layout Lauri Toivio Kannet | Covers Hans Andersson Toimituksen osoite ja tilaukset | Address and subscriptions Sibelius-Akatemia, Taideyliopisto / Musiikkikasvatuksen, jazzin ja kansanmusiikin osasto PL 30, 00097 TAIDEYLIOPISTO Sibelius Academy, University of the Arts Helsinki / Department of Music Education, Jazz and Folk Music P. O. Box 30, FI–00097 UNIARTS Sähköposti | E-mail [email protected] Tilaushinnat | Subscription rates Ulkomaille | Abroad: 35 Eur vsk. | Vol. Kotimaahan | in Finland: 30 Eur vsk. | Vol. Opiskelijatilaus | Student subscription: 17 Eur vsk. / Vol. Irtonumero | Single copy: 15 Eur (+ postituskulut | shipping) (sis. alv | incl. vat) Painopaikka | Printed by Kirjapaino Hermes Oy, Tampere, 2017 The journal is included in the RILM Full-text Music Journals Collection ISSN 1239-3908 (painettu | printed) ISSN 2342-1150 (verkkojulkaisu | online media) Sisällys | Contents FJME 01 2017 Vol. 20 Marja Heimonen Lukijalle | Editorial 4–6 Artikkelit | Articles Harald Jørgensen European conservatoires’ purpose or mission. A study of statements on the institutions’ websites. 8–28 Knut Tønsberg From fusion to fission— Mapping and transforming intergroup conflicts in higher music education 29–44 Cecilia Ferm Almqvist & Susanna Leijonhufvud The Music Teacher in the Nexus of Art Origin 45–58 Adriana Di Lorenzo Tillborg Tension fields between discourses: Sweden’s Art and Music Schools as constituted within and through their leaders’ discursive practice 59–76 Sverker Zadig, Göran Folkestad & Viveka Lyberg Åhlander Choral singing under the microscope: Identifying vocal leaders through comparison of individual recordings of the singers 77–98 Katsaukset | Reports Analia Capponi-Savolainen & Sanna Kivijärvi Exploring aesthetic experience in early childhood music education: John Dewey’s and Mark Johnson’s views on embodiment 100–106 Symposium The World of Possibility in the Music Classroom: Constructivism and Embodiment as Student-Centered Approaches to Learning. 29.9.2016 at Sonore Music Centre, Helsinki, Finland Guadalupe López-Íñiguez Introduction to the Symposium 108–109 Juan Ignacio Pozo Acquisition of Musical Knowledge: Moving Toward a Change in Teachers’ Conceptions and Practices 110–113 María-Puy Pérez-Echeverría The Music Scores as External Representational Systems: Teaching and Learning 114–116 Marja-Leena Juntunen Embodiment in music teaching and learning 117–126 Eeva Anttila Dance as embodied learning 127–130 Cecilia Björk Fallacies of ‘student-centredness’ in music education 131–133 Guadalupe López-Íñiguez Constructivist Self-Regulated Music Learning 134–138 Cecilia Björk Music and arts teachers, embodiment, and the challenges of constructivism. Questions from a panel discussion 139–141 Managing Finnish music education companies for sustainable growth. A roundtable symposium for ISME 2016 Lauri Väkevä 1 Introduction / Kati Nieminen 2 Jamkids/Demo / Terhi Romu 3 Music Drive-In / Lari Aaltonen & Joonas Keskinen 4 Culture Cooperative Uulu / Marja Heimonen 5 Commentary 142–152 Ajankohtaista | Actual Minja Koskela & Hanna Kamensky CDIME 2017: Näkökulmia kulttuuriseen moninaisuuteen tulevaisuuden voimavarana 154–156 Bruno Tagliasacchi Masia Silence in Music. A strategic tool in performance, composition and improvisation 157–165 Info Ohjeita kirjoittajille | Instructions to contributors . 168 Kirjoittajat | Contributors . 170 Toimituskunnan lausunnonantajat | Review readers for the editorial board . 172 Toimitus | Editorial office . 176 4 Marja Heimonen Lukijalle | Editorial usiikkikasvatus-lehden tämän numeron teemana on instituutio. Musiikki- kasvatus niin ammatti- kuin harrastusmielessä tapahtuu yleensä jonkinlaisen M instituution puitteissa. Instituutio voi tarkoittaa tapaan tai oikeusjärjestykseen perustuvaa elämänmuotoa tai yhteiskunnallista laitosta kuten koululaitosta. Laitoksen lisäksi instituutio-termillä tarkoitetaan kirjoitettua tai kirjoittamatonta säännöstöä, joka säätelee ihmisen käyttäytymisestä. Sosiaalinen instituutio on ”käytäntö, status tai jokin muu sosiaalisen tason ilmiö, jota sosiaalinen toiminta pitää yllä” (Tieteen termipankki 2017). Musiikkikasvatuksen alan yhteiskunnallisia instituutioita ovat esimerkiksi perus- koulut sekä musiikki- ja taidekoulut, konservatoriot, ammattikorkeakoulut ja yliopistot. Myös kuorotoiminnan voi nähdä instituutiona. Kuorotoimintaa on niin peruskouluissa, seurakunnissa, vapaan sivistystyön puitteissa kuin myös yliopistoissa. Kuoro voidaan nähdä myös käytäntöyhteisönä (Wenger 1998), jota kuorolaulu sosiaalisena toimintana pitää yllä, kuten tässä lehdessä kuoroja tutkinut ryhmä toteaa. Suurin osa meistä tämänkin lehden lukijoista toimii osana monenlaisia instituutioita: Laulamme kuoroissa ja opetamme kouluissa, harrastamme vapaan sivistystyön kursseilla ja opiskelemme kenties yliopistossa. Moni on saanut myös kokea, miten ihmiset instituuti- oissa joutuvat välillä yllättäviin ristiriitatilanteisiin. Näitä tilanteita aiheuttavat muun muassa organisaatiomuutokset, joita nykyään tapahtuu myös monissa yliopistotason instituutioissa. Erityisesti silloin, kun toimintaa joudutaan supistamaan ja työntekijöitä instituutioissa vähentämään, voivat ristiriidat kärjistyä, jolloin uudet suuntaukset uusine ihmisineen koetaan erityisen uhkaavina. Musiikkikoulutuksen alalla uusien musiikkilajien hyväksyminen jo vakiintuneiden genrejen rinnalle voi olla kivulias prosessi, sillä kyseessä ei ole pelkästään arvoasetelman muutos vaan samalla myös monien ihmisten toimeentulo. Näitä kriisitilanteita tarkastelee Knut Tønsberg norjalaisen korkeakoulun kontekstissa. Instituutioissa, joissa opetetaan lapsia ja nuoria tai harrastetaan musiikkia, hyvä johtamistapa on erityisen tärkeässä asemassa. Virallisten johtajien lisäksi instituutioissa voi kuitenkin toimia runsaasti epävirallisia johtajia. Kuorossa laulajat voivat seurata yhtä laulajaa, vaikka johtaja kuinka vispaisi käsiään. Koulussa joku opettajista voi ottaa ja saada valta-aseman, joka ohittaa rehtorin. Vanhemmat voivat epävirallisesti johtaa yksityisen musiikkikoulun toimintaa sanelemalla opetuksen tavoitteet. Epäviralliset johtajat voivat olla erinomaisia johtajia – kuten viralliset johtajat – mutta eivät aina, kuten eivät viralliset johtajatkaan. Hyviä johtajia, niin epävirallisia kuin virallisia, tarvitaan, joten myös epävirallisten johtajien hyödyntäminen instituution tavoitteiden saavuttamiseksi on tärkeää. Kuorojen tutkijat pohtivat tässä numerossa, miten kuoro voisi ryhmänä toimia siten, että kaikki vuorotellen tukisivat toisiaan, jolloin johtajuus vaihtuisi kuorolaiselta toiselle. Johtajuuden keskittymistä yhdelle auktoriteetille ei enää nykypäivänä pidetä suotavana vaan tärkeää olisi, että johtajuus jakautuisi, siirtyisi ja vaihtuisi ihmiseltä toiselle. Edellä mainittua kiertävää johtajuutta Jari Perkiömäki (2017) on verrannut jazz-yhtyee- seen, jossa ”liidaus” siirtyy saumattomasti soittajalta toiselle. Toimintamallit muistuttavat pikemminkin jazz-improvisaatiota kuin klassista sinfoniaorkesteria, jossa kapellimestari käskyttää tahtipuikollaan suurta määrää tarkasti yhteen soittavia muusikoita. Johtaja on pikemminkin niin sanottu fasilisoija, joka luo olosuhteet erinomaiselle toiminnalle ja näin edesauttaa muiden loistokkuutta (Furu 2013). Myös kuoronjohtaja voisi luoda puitteet loistavalle laululle yhteisössä, jossa kaikki tukisivat toisiaan. Johtajuus liittyy valtaan, jota voidaan delegoida paikallisille toimijoille tai keskittää valtakunnalliselle tasolle. Vallankäyttö liittyy instituution toimintaan lähes aina. FJME 01 2017 vol. 20 5 Yhteiskunnallisissa instituutioissa, kuten esimerkiksi peruskoulussa, toimintaa ohjataan valtakunnallisesti opetussuunnitelmien ja lainsäädännön kautta. Tällöinkin valtaa dele- goidaan paikallistasolle siten, että valtakunnallisesti määrätään vain väljistä perusteista, kun taas paikallisesti voidaan laatia tarkempia ohjeita ja säännöksiä. Valtakunnallisen tason sääntely luo yhdenvertaisuutta, mutta myös yhdenmukaisuutta. Kaikille lapsille turvattu maksuton perusopetus Pohjoismaissa on kansainvälisesti erinomainen saavutus, eikä perusopetuksen yhdenmukaisuutta enää kritisoida yhtä paljoa kuin aiemmin, sillä ope- tusta on alettu eriyttää oppilaiden kykyjen mukaisesti. Suomessa musiikkioppilaitokset ovat kuuluneet valtiollisen sääntelyn alaan, vaikka opetus niissä ei täysin ilmaista olekaan. Ruotsissa sen sijaan taide- ja musiikkikoulut ovat vapaita toimimaan johtajiensa visioiden mukaisesti, sillä heitä eivät kansalliset normit yleensä suoranaisesti sido. Sen sijaan kunnal- lispoliitikot voivat päätöksillään horjuttaa tai tukea näiden koulujen olemassaoloa. Vallan ja vapauden välinen ristiriita on ikuinen kysymys, johon Adriana Di Lorenzo Tillborg hakee vastausta tämän numeron ruotsalaisten taide- ja musiikkikoulujen johtajien diskursseja tutkivassa artikkelissaan. Instituutioiden tavoitteet ohjaavat niiden toimintaa, joten tavoitteiden laatiminen on tärkeä prosessi.