Info 1/2011 Kuva: Kuopion viestintäpalvelut, Scanfoto Kimmo Vähäjylkkä, AIRIX Ympäristö Oy A Selvityksen tavoitteet B Palveluverkon nykytila C Palveluverkko tulevaisuudessa 2030 D Johtopäätökset A 1) Palveluverkon nykytila 2) Palveluverkko tulevaisuudessa 2030 - Palveluverkon nykytila muissa . Väestön kehitys, ennusteet & tavoitteet suunnitelmissa - Ikäihmiset ikäihmisten palvelut, lapset koulut ja päivähoito, liikuntapaikat - Palvelut ja saavutettavuus - Palveluverkon tulevaisuus muissa - Päivähoitopalvelut suunnitelmissa (maakuntakaavat) - Perusopetus - Palvelujen saavutettavuuden parantaminen ja tasavertaisuus - Terveyskeskukset - Uudet asuinalueet - Kaupat - Matkailu- ja virkistyspalvelut - Palveluiden saavutettavuus Palveluverkkoselvitys toimii pohjana rakennemallien luomiselle A Työllisyys/ Asukaskato/-lisäys Matkailijat/ työttömyys Ikäihmisten mökkeilijät hyvinvointi Hyvinvointierojen kasvu Lapset Monikulttuurisuus Osaamisen kehittyminen Joukkoliikenteen Asukaskato muutokset Väestörakenteen muutokset Koulutuspalvelut Saavutettavuuden ja Teknologin Yhdyskuntarakent liikenneyhteyksien Internet ja en kehitys een muutokset kehittyminen sähköiset PALVELUTARPEET palvelut Yhteiskunta- poliittinen Elinkeinoelämän Pendelöijät toimintaympäristö muutokset Taajamien Yleinen tiivistyminen taloustilanne Kaupunki/seutupol itiikka Hajarakenta Lainsäädäntö Alueen minen vetovoimaisuus Sosiaalis- Taloudellinen kulttuurinen tilanne toimintaympä Uudet ristö työpaikat, Strategiat, yritysten Valtakunnalliset tarpeet Yhteistyöma ohjelmat, suositukset, hdollisuudet politiikat suunnitelmat yms. (mukaillen ja lisäyksin Tampereen kaupunki 2009) A B . Kaupallisen palveluverkon nykytila Pohjois-Savon maakuntakaavassa . Maakuntakaavaselostuksessa esitetään palveluverkon muodostuvan pääasiassa kuntakeskuksista ja aluekeskuksista (Santasalon palveluverkko) . Palveluverkko perustuu . Kaupan palveluverkkoselvityksessä muodostettuun keskusverkkohierarkkiaan (Tuomas Santasalo 2006) . palveluverkko muodostuu eritasoisista keskuksista . Kaupunkikeskus . Kuntakeskus . Lähiökeskus . Lähipalvelukeskus B Pohjois-Savon keskusverkko 2006 (Tuomas Santasalo) . Palveluverkon nykytila Kuopion seudun maakuntakaavassa . Maakuntakaavatyössä on tehty Rakennemallien palveluverkkoselvitys (2003) . Palveluverkko nähdään koostuvan A) Seututason palveluista B) Asuinaluetason palveluista . Perustuu asuntoalueiden vyöhykejakoon Lähtökohta rakennemallityön palveluverkko- selvitykselle (VTT: Rakennemallien palveluverkkoselvitys 2003) B B Asuntoalueita palveleva keskukset Rakennemallien palveluverkkoselvitys 1.Pääkeskus: Kuopion ydinkeskusta lähialueineen on seudun Luokitteluperiaatteet (VTT 2003) merkittävin väestökeskittymä. Kuopion ydinkeskusta toimii seudullisen ja maakunnallisen roolinsa lisäksi ruutukaava-alueella A Seudulliset ja puoliseudulliset keskukset ja palvelukeskittymät ja sen lähiövyöhykkeellä asuville asukkaille omana 1.Seututason palvelukeskittymistä Kuopion ydinkeskusta on keskuksenaan. tärkein ja monipuolisin keskus. Ydinkeskusta toimii paitsi 2.Alue- ja kuntakeskukset: Kuntakeskuksissa ovat lähes kaikki koko Kuopion kaupungin niin myös koko kuntaa palvelevat toiminnot mm. terveys- ja sosiaalipalvelut sekä maakunnanmerkittävimpänä kaupallisena, julkisena ja osittain myös mm. koulupalvelut. Pienten kuntien keskusten oma toiminnallisena palvelukeskittymänä. väestöpohja ja palveluiden volyymi on varsin vaatimaton 2.Keskustan ulkopuoliset kaupan suuryksiköt (päivittäistavaroita (kuntakeskuksissa noin 1 000 asukasta), jolloin niiden luokittelu myyvät) ovat osittain seudullisia tai puoliseudullisia palveluita. tähän luokkaan perustuukin lähinnä keskusten hallinnolliseen Tyypillistä suuryksiköille on se, että ne sijoittuvat asemaan. liikennehakuisesti hyvien liikennereittien varsille. Keskustan 3.Monipuoliset lähipalvelukeskukset (eli entiset paikalliskeskukset): ulkopuolisiin erikoistavarakaupan keskittymiin ovat sijoittuneet Monipuolisiksi lähipalvelukeskuksiksi luokiteltiin ne pääasiassa ns. tilaa vievän kaupan yksiköt (auto-, keskukset, joissa palveluvarustukseen kuuluu vähintään kaksi huonekalu-, vapaa-ajan-, kodinkone- ja sisustusliikkeet) ja päivittäistavaramyymälää ja muutamia paikallistason palveluita ns. halpamyymälät. (mm. kirjasto, yläaste, nuorisotilat). 3.Muita seudullisia palvelukeskittymiä ovat hyvän 4.Lähikeskukset ja yksittäiset lähipalvelut: Lähikeskuksen saavutettavuuden vaativat julkiset palvelukeskittymät, joita ovat palveluvarustuksen vähimmäistasona on käytetty yhtä mm. sairaala, rautatie-, lento- ja linja-autoasema. Muina päivittäistavaramyymälää ja muutamia muita palveluita (mm. seudullisina palvelukeskittyminä voidaan pitää eräitä kioski, mahdollisesti pankkiautomaatti) sekä kunnallisista valtakunnallisesti tai maakunnallisesti merkittäviä matkailu- palveluista ala-asteen koulua ja päiväkoteja. ja virkistyskohteita, joita on eri puolilla kaupunkiseutua. 5. Kyläkeskukset ja pienet kylät: Kylät on luokittelu Näitä ovat mm. Rauhalahti, Vuorela, Kasurila ja Puijo. palveluvarustuksen ja asukaspohjan mukaan kyläkeskuksiin (taajaan asutut) ja pieniin kyliin. Kyläkeskuksissa on ala-aste, päiväkoti ja mahdollisesti kyläkauppa. Pienten kylien palveluvarustus on suppea (esim. vain kyläkoulu) tai palvelut puuttuvat lähes kokonaan. B . Päiväkodit . Seudulla n. 90 päiväkotia . Teoreettinen kattavuus: . 65 % alueen 0-6-vuotiaista asuu 1km säteellä (88 % 5 km säteellä) B . Peruskoulut 74 kpl . Alakouluja 60 kpl ja yläkouluja 12 kpl . Peruskoulujen teoreettinen kattavuus: . 58 % alueen 7-14-vuotiaista asuu 1km säteellä (91 % 5 km säteellä) . Lukiot 13 kpl B . Terveysasemat . Teoreettinen kattavuus: . 24 % alueen asukkaista asuu 1km säteellä (38 % 5 km säteellä) B . Päivittäistavarakaupat . Vuonna 2011 seudulla oli n .90 pt-kauppaa . Teoreettinen kattavuus: . 66 % alueen asukkaista asuu 1 km säteellä (87 % 5 km säteellä) . Pohjois-Savossa 2004 n. 1300 vähittäiskaupan toimipistettä (ilman autokauppaa ja huoltamotoimintaa), arvonlisäverollinen myynti vuonna 2004 oli 1,4 mrd. euroa. (Santasalo 2006) . Myymäläkannasta päivittäistavarakauppoja ja tavarataloja on yhteensä alle 30 %. Erikoiskauppojen osuus myymäläkannasta on siis hallitseva. (Santasalo 2006) . Maakunnan toimipaikoista 37 % on Kuopiossa, vähittäiskaupan myynnistä 44 %. (Santasalo 2006) B . Liikennepalvelut . Teoreettinen kattavuus: . 13 % alueen asukkaista asuu 1 km säteellä rautatieasemasta (52 % 5 km säteellä) . 88 % alueen asukkaista asuu 50 km säteellä Kuopion lentoasemasta . 88 % alueen asukkaista asuu 1 km säteellä linja-autopysäkistä (98 % 5 km säteellä) . 14 % alueen asukkaista asuu 1 km säteellä linja-autoasemasta (59 % 5 km säteellä) . Liikennepalvelut tässä (rautatieasema, lentoasema, linja-autoasema, linja- autopysäkit) B . Matkailupalvelut . Teoreettinen kattavuus 71 % (5 km) Keskeiset kohteet: • Tahkon matkailukeskus (Nilsiä), Talvimatkailu, golf-matkailu • Puijon alue (Kuopio), Matkailu- ja urheilukeskus • Rauhalahti (Kuopio), Perhematkailukohde • Ritoniemi (Kuopio), erämaahotelli • Koivumäen kartano (Kuopio) • Unnukka (Leppävirta), Hyvinvointimatkailu • Viannankoski (Maaninka), Tanssipainotteinen majoitus- ja pysätymispaikka • Kasurila (Siilinjärvi), hiihtokeskus • Vuorela (Siilinjärvi), kuntoutus/kylpylä • Tarina Golf (Siilinjärvi), golfkeskus • Koskelon matkailukeskus (Suonenjoki) • Iisveden ranta – Kinnulanniemi (Suonenjoki) • Hojo-Hojo, viihdekeskus satama-alueella (Tuusnniemi) • Tuusniemen satama-alueen yrityskeskus (Tuusnniemi) B • Satama-alue (Tuusnniemi) . Kuvassa on esitetty palveluiden ympärillä 5 km etäisyysvyöhykkeet Palveluiden ydinalue B Palvelu 2003 (Kuopion 2010 (Kuopion 2010 (Kuopion 2010 (Kuopion seutu) toiminnallinen toiminnallinen seutu) toiminnallinen seutu) seutu) 1km 1km 5km Muu etäisyys Päiväkoti 0-6- 80,3 % 65,4 % 88,2 % vuotiaista Alakoulu 7-12- 69,8 % - - vuotiaista Yläkoulu 13-15- 38,8 % - - vuotiaista Peruskoulu 7-14- - 58,1 % 90,8 % vuotiaista Kirjasto 47,9 % 0,0 % 0,0 % Terveyskeskus 24,3 % 24,0 % 37,6 % Pt-kauppa 73,0 % 65,7 % 86,7 % Posti 48,0 % - - Apteekki 48,0 % 38,9 % 75,1 % Matkailupiste - 18,8 % 71,4 % Linja-autopysäkki - 88,4 % 97,9 % Rautatieasema - 13,4 % 51,6 % Linja-autoasema - 13,5 % 58,4 % Lentoasema (Kuopio) - - - 50 km: 88,2 % B . Asiointivirrat (kaupan palvelut) . Toiminnallinen seutu kuuluu vuoden 2006 tietojen mukaan samaan vaikutus- /asiointialueeseen Leppävirtaa lukuun ottamatta . Leppävirralta asiointi Varkauteen ja Kuopioon . Toiminnallisen seudun kuntien asiointikäynneistä lähes puolet suuntautuu Kuopioon . Virtaus vähäisintä Nilsiässä ja Suonenjoella (27 %) B . Kuopion toiminnallisen seudun 3 000 as. palveluiden keskusverkko 2011 . vuoden 2003 keskusverkon päivitys 2 000 as. ja laajennus (Kuopion seudun maakuntakaavassa esitetty VTT:n kuvaus) 100 000 as. Luokittelu 1 000 as. .Kuopion ydinkeskus 3 000 as. .Kunta/-aluekeskukset (kuntakeskukset + 1 000 as. Karttula, Vehmersalmi, Petonen) .Monipuoliset lähikeskukset (Männistö, Puijonlaakso, Neulamäki ja Vuorela- Toivala) .Lähikeskus (Päiväranta, Kelloniemi, Saarijärvi, Inkilänmäki, Rypysuo, 1 000 as. Särkiniemi, Jynkkä ja Pirtti) 6 000 as. 1 000 as. .Kyläkeskukset (taajaan asutut) (Kurkimäki, Pihkainmäki, Syvänniemi, Riistavesi, Iisvesi, Sorsakoski, Oravikoski) .Pienet kyläkeskukset 5 100 as. 1 300 as. B Luokitteluperiaatteet ( VTT:n luokittelu täydennyksin) . MAAKUNTAKESKUS . LÄHIKESKUS . KUNTA/ALUEKESKUS . tyydyttävä palvelutarjonta . monipuoliset palvelut ja erittäin hyvä . vähintään yksi pt-kauppa palvelutarjonta . alakoulu ja vähintään yksi päiväkoti . alakoulu/-ja,