2 3 DIGITAALINEN SUOMI 2017 .fi Matti Lehti & Matti Rossi 4 1. painos 2017 © Aalto-yliopisto Toimittajat: Matti Lehti ja Matti Rossi Ulkoasu ja taitto: Mika Kautto ja Iida Perttula Painopaikka: ERWEKO Oy, Vantaa 2017 ISBN 978-952-93-8581-2 (sid.) ISBN 978-952-93-8582-9 (EPUB) Digitaalinen Suomi 2017 on kaksiosainen artikkelikokoelma, jonka ensimmäinen osa käsittelee Suomen digitalisointia vu- osina 1995–2015 ja toinen Suomen digitaalista tulevaisuutta. Julkaisu liittyy Suomen itsenäisyyden juhlavuoden ohjelmaan. Osan I artikkelien kirjoittajat ovat digitaalisen infrastruktuurin rakentamisvaiheen avaintehtävissä toimineita henkilöitä. Osan I artikkelit on julkaistu hankkeen verkkosivuilla keväällä 2016. Osan II artikkelit tulevat sivustolle maaliskuussa 2017. Kir- joittajat ovat aihealueen asiantuntijoita ja tutkijoita. JOHDANTO ” 7 Teolliseen vallankumouksen historia on tieteellisten läpimurtojen, uusien yleiskäyttöisten teknologioiden ja elinkeinorakenteen muutoksen historiaa. Tietotekniikan ja tietoliikenteen suuret läpimurrot viime vuosisadalla ja yh- dentyminen vuosisadan lopussa avasivat eteemme näkymän digitalisoinnis- ta uutena suurena yleiskäyttöisenä teknologiana, joka muuttaa perusteelli- sesti tavan tehdä työtä ja tuottaa hyödykkeitä. Ensimmäiset arviot siitä, että palvelimista, päätelaitteista ja niitä yhdistävistä verkoista olisi tulossa yh- teiskuntamme tärkein tuotantokoneisto ja jakelutie tai että pääosa kaikes- ta arvonmuodostuksesta tapahtuisi digitaalisessa muodossa tietoverkoissa, herättivät suurta epäilyä ja jopa pilkallista arvostelua. Kuluneet kaksikym- mentä vuotta ovat osoittaneet, että digitalisaatio on höyryvoiman ja sähköis- tyksen kaltainen suuri yleiskäyttöinen teknologia. Digitalisoinnin etenemistä on seurattu ja mitattu useilla erilaisilla indikaattoreilla ja myös kokonais- valtaisia osoittimia on pyritty kehittämään, mutta esimerkiksi digitaalisen tuotannon bruttokansantuoteosuuksia ei ole kyetty mittaamaan. Eräs digi- talisoinnin etenemistä seuraamaan tarkoitettu indikaattori on Digibarometri. Digibarometri julkaistiin Suomessa ensimmäisen kerran helmikuussa 2014. Mittauksella pyritään selvittämään sekä digitaalisen tuotannon ja jakelun edellytyksiä että digitaalisten tuotteiden ja palvelujen käyttöä suhteutettuna tärkeisiin verrokkimaihin. Barometrin tilaajina toimivat Digile Oy, Teknologia- teollisuus ry sekä Verkkoteollisuus ry ja mittaus kohdistettiin sekä yrityksiin, kansalaisiin että julkiseen sektoriin. Mittauksen keskeisten tulosten mukaan Suomi sijoittuu kansainvälisessä vertailussa aivan kärkeen digitalisaation edellytyksissä ja jää melko kauas kärjestä digiratkaisujen hyödyntämisessä. Tulokset lisäsivät huolta siitä, että Suomen asema oli muuttumassa digitaa- lisen infrastruktuurin rakentamisvaiheen edelläkävijästä infrastruktuurin rakentamista tärkeämmän eli hyödyntämisvaiheen perässätulijaksi. Baro- metrin julkistustilaisuuden yhteydessä käydyssä keskustelussa syntyi ajatus kuvata ja ymmärtää nopeasti, mitä Suomen digitalisoitumisessa oli tapah- tunut ja tapahtumassa. Ajatus sai vastakaikua Teknologiateollisuudessa ja Aalto-yliopistossa. Pyrkimykseen analysoida digitaalista murrosta ja oppia siitä mahdollisim- man paljon jo murroksen kestäessä on useita syitä. Tärkein niistä on digi- taalisen murroksen suuruus ja vaikuttavuus koko yhteiskunnassa. Muutoksen ymmärtäminen auttaa sopeutumisessa siihen. Digitalisointi on ensimmäinen suuri yleiskäyttöinen teknologia, joka voitiin tunnistaa sellaiseksi jo kehityk- 8 Johdanto sen varhaisessa vaiheessa. Höyryvoiman ja sähköistyksen merkitys ymmär- rettiin hitaasti ja kehitys Suomessa dokumentoitiin heikosti. Varhainen op- piminen on tärkeätä myös siksi, että digitalisointi ei varmasti ole viimeinen suuri yleiskäyttöinen teknologia. Päinvastoin uusien teknologioiden syntymi- nen ja läpimenoajat näyttävät nopeutuvan. Digitalisointi läpäisee yhteiskun- tamme noin puolessa sähköistyksen vaatimasta ajasta ja kiihdyttää itsekin mm. suurien tietokantojen, tekoälyn ja päätelaiteautomaation avulla uusien innovaatioiden läpimurtoja. Hyvä syy digitalisoinnin varhaiseen dokumentointiin on myös kehitykseen vaikuttaneiden avainhenkilöiden osallistuminen siihen. Heidän näkemyksen- sä ja kokemuksensa tapahtumien kulusta ei ole perinteistä tutkimuksellista historiankirjoitusta, mutta tuo paljon valaistusta siihen, miten digitaalisessa murroksessa toimittiin. Lähes kaikki julkaisun kirjoittajiksi pyydetyt henkilöt vastasivat kutsuun myöntävästi. Julkaisu on samalla kunnianosoitus digita- lisoinnin pioneereille, jotka eivät enää ole keskuudessamme. Yksi heistä on Matti Makkonen, jonka työ SMS-viestien kehittämisessä on saanut maailman- laajuista merkitystä. Hän kirjoitti SMS-viestien läpimurtoa käsittelevän artik- kelinsa ensimmäisenä ja menehtyi vaikeaan sairauteen kesällä 2015. Digitaalinen Suomi 2017-artikkelikokoelma koostuu kahdesta osasta. Osa I kuvaa Suomen digitalisointia lähinnä vuosina 1995-2015 ja tärkeiden edel- lytysten muodostumista jo sitä ennen. Päähuomio kohdistuu digitaalisen infrastruktuurin rakentamiseen vuosituhannen vaihteen molemmin puolin ja ennen kaikkea digitaalisten palvelujen syntymiseen. Infrastruktuurin ra- kentamisessa kysymys on lähinnä palvelimien, päätelaitteiden ja verkkojen kehityksestä. Palvelujen kehittymistä kuvataan sektori- ja palvelukohtaisesti aloilla, joilla digitaalinen murros on muuttanut voimakkaimmin rakenteita, työntekoa ja kuluttajakäyttäytymistä. Osaan I sisältyy 32 artikkelia, jotka on julkaistu digitaalisessa muodossa hankkeen verkkosivuilla suomidigi.fi ke- väällä 2016. Osa II katsoo tulevaisuuteen ja sisältää niinikään 32 artikkelia. Se pyrkii edelleen oppimaan digitalisoinnin varhaisista vaiheista ja koettaa kuvata Suomen digitaalista tulevaisuutta erityisesti siellä, missä työn, tuotannon ja yhteiskuntapolitiikan pelisäännöt muuttuvat eniten. Artikkeleissa hah- motetaan digitalisaation vaikutuksia alueilla, joita ei ole perinteisesti näh- ty Suomessa keskeisinä muutoksen kohteina tai toimijoina, eli kuluttaja- ja julkisessa taloudessa. Osan ensimmäisessä luvussa käsitellään uudenlaista 9 kuluttajakäyttäytymistä ja sitä, kuinka käyttäjät itse luovat palveluja ja lisä- arvoa. Toinen luku kuvaa suuria työn ja elinkeinorakenteen muutoksia, jotka ovat nähtävissä jo nyt, mutta tulevat voimistumaan seuraavien kymmenen vuoden aikana, kun merkittävä osa työstä siirtyy älykkäiden ja liikkuvien ro- bottien tehtäväksi. Kolmas luku käsittelee julkisen sektorin muuttuvaa roolia ja haasteita, jotka johtuvat digitalisaation aiheuttamasta kyvykkyyksien ja varallisuuden polarisaatiosta. Neljännessä luvussa käsitellään nousevia tek- nologioita ja palveluja. Osan II keskeinen viesti on, että olemme siirtymässä todelliseen palveluyhteiskuntaan, jossa suurin osa uudesta vauraudesta, li- säarvosta ja hyvinvoinnista luodaan sinänsä edelleen tärkeän valmistavan teollisuuden sijasta nopeasti kasvavilla palvelualoilla. Osan II artikkelit jul- kaistaan verkkosivuilla suomidigi.fi maaliskuussa 2017. Julkaisuhankkeen toteuttamisesta on vastannut julkaisutoimikunta, johon ovat kuuluneet Aarno Airaksinen, Rauli Kohvakka, Jyrki Koskinen, Pyry Laut- suo, Matti Lehti, Riikka Pellikka, Noora Pinjamaa, Matti Rossi ja Jukka Viitasaa- ri. Julkaisun editoinnista on vastannut Risto Pennanen. Suurin kiitos hank- keen toteutumisesta kuuluu artikkelien kirjoittajille, joiden sydäntä lähellä on Suomen tulevaisuus ja selviytyminen digitaalisesta murroksesta. Yleis- hyödyllisenä talkootyönä toteutetun hankkeen yhteistyökumppaneina ovat toimineet Aalto-yliopiston ja Teknologiateollisuuden lisäksi Tilastokeskus, Valtionvarainministeriö ja Viestintäalan tutkimussäätiö. Haluamme esittää lämpimät kiitokset kaikesta hankkeen saamasta tuesta. Digitaalinen Suomi 2017 -julkaisu on yksi Suomen itsenäisyyden juhla- vuoden 2017 hankkeista. Juhlavuoden teemana on yhdessä tekeminen ja eri hankkeiden tarkoituksena käsitellä sekä maamme lähimenneisyyttä että sen tulevaisuutta. Määrittely vastaa hyvin käsillä olevan julkaisun tarkoitusta ja sisältöä. Helsingissä 24.2.2017 Matti Lehti ja Matti Rossi 10 OSA 1 Johdanto / Matti Lehti, Matti Rossi 7 Digitaalisen tuotannon ja jakelun edellytykset 1 / Tietotekniikan ja tietoliikenteen läpimurrot / Arto Karila 19 2 / Tallentajista sovellussuunnittelijoiksi / Lasse Winter, Laura Lohikoski 29 3 / Ulkoistukset vahvistivat perustaa digitalisaatiolle / Juhani Strömberg 47 4 / Kohti koko kansan tietoyhteiskuntaa / Katrina Harjuhahto-Madetoja 61 5 / Teollisesta vallankumouksesta palvelujen vallankumoukseen / Matti Lehti 73 Digitaalisen infrastruktuurin rakentaminen 6 / Palvelimista pilveen / Pyry Lautsuo 89 7 / Maailmankartalle osaamisella, tekemisellä ja innostuksella / Yrjö Neuvo 99 8 / Mobiiliteknologian paalupaikalle / Jyrki Ali-Jyrkkö, Timo Seppälä 111 9 / Analogisista digitaalisiin verkkoihin / Reijo Svento 123 10 / Digitaaliset verkot tukivat digivallankumousta / Harri Pursiainen 135 11 / Kotitaloudet digikotitalouksiksi / Juha Nurmela, Rauli Kohvakka 147 12 / Suomalaiset infrainnovaatiot voivat hyvin / Matti Rossi 161 11 Palvelujen syntyminen 13 / Pankkisektori tienavaajana / Reijo Karhinen, Matti Korkeela 173 14 / Operaattorien palvelukehitys / Veli-Matti Mattila 187 15 / SMS-viestien läpimurto / Matti Makkonen 207 16 / Julkisten asiointipalveluiden ilot ja kirot / Hannu Luntiala 227 17 / Mutkikkaita rakenteita yksinkertaistamassa / Asko Schrey 239 18 / Postinkantajista sähköpostiin / Vuokko Skyttä, Juhani Strömberg 253 19 / Digitaalisten tietopalveluiden 30-vuotinen taistelu / Markku Huttunen 269 20 / Lehdestä