78 mm 172 mm selkä nyt 63 mm 172 mm 78 mm peter mickelsson keskuspankki Antti Kuusterä & Juha Tarkka talouden ja politiikan ristiaallokossa eoksen toisessa osassa kuvataan Suomen helsingin yliopiston Pankin toimintaa sotavuosista Euroopan dosentti Antti Kuusterä on T rahaliittoon liittymiseen asti. arvostettu pankkihistorioitsija. Toisen maailmansodan aikana Suomen Pankki SUOMEN Ennen tätä teosta hän on rahoitti sotaponnistuksia, mutta toimi myös kirjoittanut myös laajat ja väylänä, jonka kautta Suomi velkaantui Saksalle. suomen kiitetyt paikallispankkien historiat Kirjassa osoitetaan, miten pankki Kekkosen PANKKI Aate ja raha. Säästöpankit tasavallassa integroitui entistä tiiviimmin osaksi pankki suomalaisessa yhteiskunnassa suomalaista sisäpolitiikkaa, kunnes 1970-luvun 1822–1994 (Otava 1995) ja talouskriisin aikana Mauno Koiviston pääjohtaja- 200 Lähellä ihmistä. Osuuspankki­ kaudella rahapolitiikka sai itsenäisemmän roolin. vuotta 200 toiminta 100 vuotta (Otava 2002). Pankilla oli keskeinen asema Suomen kansan- talouden kansainvälistymisessä ja suomalaisessa VUOTTA kasvupolitiikassa. Kirja avaa uusia näkö kulmia myös 1990-luvun talouskriisiin ja kuvaa Suomen tietä Euroopan rahaliittoon. parlamentin II pankki peter mickelsson II valtiotieteiden tohtori isbn 978-951-1-24272-7 Juha Tarkka on työskennellyt 36.22 pitkään Suomen Pankissa ja on otava.fi mm. toiminut pankin tutkimus- osaston päällikkönä. Hän on julkaissut useita tieteellisiä tutkimuksia rahapolitiikan ja rahahistorian alalta ja yliopistollisen oppikirjan Raha ja rahapolitiikka (1993). suomen pankki 200 vuotta Antti Kuusterä & Juha Tarkka Suomen Pankki 200 vuotta parlamentin pankki II helsingissä kustannusosakeyhtiö otava Antti Kuusterä & Juha Tarkka Suomen Pankki 200 vuotta parlamentin pankki II helsingissä kustannusosakeyhtiö otava 6 Esipuhe 9 Aikakauden vaihtuessa 18 Suomen Pankki sotavuosina 36 Sotavuosien rahapolitiikkaa 51 Valuuttapolitiikka ja ulkomaansuhteet 84 Rauhan palattua 97 Seteleiden leikkaus 106 Suomen liittyminen kansainväliseen valuuttajärjestelmään 138 Rahapolitiikan linjaa etsitään 174 Rahapolitiikan suomalainen malli 197 Poliitikkoja ja pankkimiehiä 206 Yleislakosta devalvaatioon 227 Rahalain uudistaminen 244 Indeksiehto 250 Devalvaatiosta devalvaatioon: rahapolitiikkaa vaihdettavan markan oloissa 277 Tapaus OKO: Suomen Pankki vakauden turvana 289 Pankkilainsäädännön uudistaminen 304 Tutkimuslaitos ja tulopolitiikan alkuvaiheet 317 Jälleenrakennuksesta teollistamispolitiikkaan 336 Suomen Pankki rakennepolitiikan tekijänä 359 Vakautuspolitiikkaa epävakaassa maailmassa 384 Inflaatioräjähdys 405 ”Kansallinen hätätila” 417 Rahapolitiikan välineistö muuttuu 425 Vakautuksesta elvytykseen 448 Valuuttapolitiikka valinkauhassa 472 Vahdinvaihto 494 Pankkisääntelyn uudistus vesittyy 516 Kansallisen rahapolitiikan loppu 535 ”Vahva markka” 556 Vakauden pohja murenee 582 Suomalaisen mallin vaikeudet 590 Käännös kohti Eurooppaa 619 Säästöpankkiryhmän ongelmat kärjistyvät 635 SKOPin haltuunotto 649 Vakaan markan haaksirikko 661 Kelluva markka 687 Koko rahoitusjärjestelmä vaikeuksissa 726 Keskuspankin toiminnot muutoksessa 738 Henkilökunta ja organisaatio 753 Tulokkaana unionissa 773 Ensimmäisten joukkoon 787 Uusien haasteiden edessä 790 Viitteet 808 Liite: Pankkivaltuuston ja Suomen Pankin johtokunnan jäsenet 812 Lähteet ja kirjallisuus 826 Henkilöhakemisto Eräs taloustieteen suurista nimistä, Joseph Schumpeter, vertasi rahaa huntuun, joka kätkee taakseen sen, mikä taloudessa on reaalista ja tär- keää. Keskuspankkien historia kuitenkin osoittaa, että tämä huntu voi paljastaa enemmän kuin kätkee: rahapolitiikan kehitys kaikkine kään- teineen kertoo paljon niistä voimista, jotka vaikuttavat taloudessa ja politiikassa. Näin myös Suomen Pankin -vuotishistorian laadinta on tarjonnut tekijöilleen mielenkiintoisen ja samalla haastavan retken ei ainoastaan tämän laitoksen, vaan koko suomalaisen yhteiskunnan historiaan. Se, että talous ja politiikka ovat jo kahden vuosisadan ajan kohdan- neet Suomen Pankissa, näkyy myös kaksiosaiseksi kasvaneen historia- teoksen nimissä. Historian ensimmäisen osan käsittelemänä ajanjaksona keskeistä oli Suomen institutionaalinen ja taloudellinen kehitys itsenäi- seksi valtioksi ja samalla yhä tiiviimpi liittyminen osaksi maailmanta- loutta. Tämän kehityksen vaikutusta Suomen Pankin asemaan ja toimin- taan luonnehti ensimmäisen osan nimi Keisarin kassasta keskuspankik- si. Historian toisessa osassa, jolle olemme antaneet nimeksi Parlamentin pankki, keskitytään aikaan toisen maailmansodan syttymisestä Suomen EU-jäsenyyden alkuvuosiin. Näinä vuosikymmeninä politiikan vaikutus talouselämään kasvoi, ja osana tätä kehitysvaihetta korostui myös edus- kuntaryhmien ja hallituspolitiikan vaikutus Suomen Pankin toimintaan. Kirjassa onkin koetettu välttää kapea-alaista ekonomismia ja pyritty esit- tämään Suomen Pankin rahapolitiikka sen poliittisessa yhteydessä. Toi- nen tärkeä ja välttämätön konteksti, jota tässäkin osassa on jouduttu selostamaan, on ollut kansainvälisen valuuttapolitiikan kehitys. Suomen Pankin historiahankkeen puitteet ovat säilyneet lähes muuttumattomina ensimmäisen osan kirjoittamisen jälkeen. Kirjoitta- jien tukena on ollut toimituskunta, jonka johdossa oli lokakuuhun asti Suomen Pankin johtokunnan jäsen, valtiotieteiden tohtori Sinikka Salo ja hänen jälkeensä johtokunnan jäsen, valtiotieteiden tohtori Seppo Honkapohja. Toimikunnan muina jäseninä toimivat professori emerita Riitta Hjerppe, valtiotieteiden tohtori Jukka Pekkarinen, pro- fessori emeritus Erkki Pihkala, valtiotieteiden tohtori Antti Suvanto ja Suomen Pankin asiakirjapalvelupäällikkö, valtiotieteiden lisensiaatti Vappu Ikonen. Kirjoittajat esittävät lämpimät kiitokset toimituskunnan jäsenille, joiden asiantuntemus on ollut suureksi avuksi. Vaikka olemme pyrkineet asettamaan Suomen Pankin toiminnan kansalliseen ja kansainväliseen kontekstiinsa, käyttämämme alkupe- räisaineisto on peräisin pääasiassa Suomen Pankin arkistosta. Suomen Pankin arkiston ja kirjaston henkilökunta on työn kestäessä täyttänyt meidän välillä kohtuuden rajojakin hiponeet toivomuksemme. Olem- me ehkä erehtyneet pitämään sitä itsestäänselvyytenä, mutta nyt hank- keen päättyessä haluamme vielä kerran kiittää. Toimitustyössä ja tau- lukoiden sekä tilastokuvioiden laadinnassa apuna Suomen Pankissa ovat olleet Petri Uusitalon johdolla Tarja Yrjölä, Teresa Magi sekä Päivi Nietosvaara. Tilastoaineiston etsinnässä olemme turvautuneet Nina Björklundin, Jonna Elonen-Kulmalan ja Essi Tammisen asiantuntemuk- seen. Heidän lisäkseen haluamme kiittää muitakin työtämme tukeneita heidän jatkuvasta myötämielisyydestään. Otavan puolella kustannustoimittajanamme toimi työn alkuvai- heessa Marita Jaakkola, jonka jälkeen tehtävä siirtyi Soila Kirkkalalle. Graafisesta suunnittelusta on vastannut Jarkko Hyppönen ja kuvatoi- mituksesta filosofian maisteri Veikko Kallio. Kiitämme heitä kaikkia hyvästä yhteistyöstä ja kärsivällisyydestä koko pitkän projektin aikana. Jo historian ensimmäisen osan alkusanoissa kiitimme Suomen Pan- kin johtokuntaa sekä mahdollisuudesta tarttua tähän merkittävään his- toriahankkeeseen että meitä kohtaan osoitetusta luottamuksesta. Nyt toisen osan valmistuttua aihetta kiitoksiin on vielä enemmän. Mitä lähemmäksi nykyhetkeä tullaan, sitä enemmän aineistoa on käytet- tävissä, mutta toisaalta näkökulmat vaihtelevat enemmän ja objektii- visuuden saavuttaminen vaikeutuu. Tässäkin tilanteessa johtokunta on jättänyt kirjoittajille täydellisen tutkijan vapauden. Kirjassa esitetyt mielipiteet ja menneisyyttä koskevat tulkinnat eivät siten välttämättä edusta Suomen Pankin virallista kantaa, vaan vastaamme niistä itse. Helsingissä §. tammikuuta Antti Kuusterä ja Juha Tarkka ässä Suomen Pankin -vuotishistorian toisessa niteessä kä- sitellään Suomen rahapolitiikkaa ja Suomen Pankin toimintaa T talvisodan syttymisestä ¯¯-luvun puoliväliin asti, jolloin Suo- mi liittyi Euroopan unioniin ja Suomen markka pian sen jälkeen liitet- tiin eurooppalaiseen valuuttakurssimekanismiin ERM:ään. Tämä mel- kein kuuden vuosikymmenen pituinen ajanjakso muodostaa selvästi Suomen Pankin aikaisemmasta historiasta erottuvan kokonaisuuden, jota voi tarkastella omilla ehdoillaan tarvitsematta juurikaan viitata sotaa edeltävän ajan tapahtumiin ja kehitykseen. Toinen maailmansota ja sen jälkeiset vuodet merkitsivät suurta murrosta Suomen historiassa yleensä ja samoin myös Suomen Pan- kissa. Vuoteen ¯°¯ saakka pankki oli toiminut muodoin, jotka olivat enimmäkseen kehittyneet jo ±-luvulla kultakantaisen rahajärjes- telmän ja taloudellisen liberalismin myötä. Tärkeimpinä kansainväli- sinä esikuvina olivat olleet Britannian, Ranskan ja Ruotsin keskuspan- kit. Suomen raha- ja valuuttamarkkinat olivat toimineet vapaasti, il- man merkittäviä viranomaisten asettamia rajoituksia. Suomen Pankki oli harjoittanut rahapolitiikkaa hyvin itsenäisesti, ja sen riippumatto- muus maan hallituksesta oli ollut selviö. Klassisten keskuspankkipe- riaatteiden mukaisesti pankki oli keskittynyt luotonannossaan lähin- nä lyhytaikaisiin liikevekseleihin, eikä ollut luotottanut valtiota, joskin sillä oli obligaatiosalkussaan jonkin verran sijoituksia Suomen valtion obligaatiolainoihin. Vaikka Suomi oli joutunut luopumaan kultakannasta Britannian ja muiden Pohjoismaiden tavoin vuonna ¯°, rahapolitiikan välineet ja tavoitteet olivat toisen maailmansodan alkaessa vielä käytännössä en- nallaan. Rahapolitiikan tärkeimpänä välineenä Suomen Pankki käyt- ti vekseliluottojensa korkoa (diskonttokorkoa), jolla se oli ohjannut ¨©¨©¨ª« ¬¨®¨ ¯ suoma laisten